EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N:o SA (2013/N) Suomi Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaalin 2 lentoasemainfrastruktuurin rahoittaminen

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C(2013) 8448 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Aihe: Valtiontuki N:o SA (2013/N) Suomi Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaalin 2 lentoasemainfrastruktuurin rahoittaminen Arvoisa ulkoasiainministeri, 1 MENETTELY (1) Suomi ilmoitti Euroopan komissiolle 27. toukokuuta 2013 päivätyllä sähköisellä ilmoituksella toimenpiteestä, joka koskee Tampere-Pirkkalan lentoaseman infrastruktuuria. Toimenpide kirjattiin valtiontukiasiana N:o SA (2) Komissio pyysi Suomen viranomaisilta lisäselvennyksiä 23. heinäkuuta 2013 ja 27. syyskuuta 2013 päivätyillä kirjeillä. Selvennyksiä toimitettiin 26. heinäkuuta 2013 ja 23. lokakuuta TOIMENPITEEN KUVAUS 2.1 Tampere-Pirkkalan lentoasema (3) Lentoasema sijaitsee Etelä-Suomessa Pirkkalassa, 13 kilometriä lounaaseen Tampereen kaupungista. Lentoasema on Suomen kolmanneksi suurin Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone: (0)

2 matkustajamäärillä mitattuna (ks. taulukot 1 ja 2). Siviili-ilmailun lisäksi lentoasema toimii myös Suomen ilmavoimien tukikohtana. (4) Lentoasemalla on kaksi säännöllisen matkustajaliikenteen terminaalia: Terminaali 1 valmistui vuonna 1998, ja siltä liikennöivät tällä hetkellä Finnair, Flybe, SAS, Blue1 ja Air Baltic. Terminaali 2, jäljempänä myös T2, oli alun perin DHL:n käyttämä rahtiterminaali, joka muutettiin halpalentoyhtiöterminaaliksi sen jäätyä tyhjäksi vuonna Siltä liikennöi tällä hetkellä Ryanair, mutta se on avoin myös muille mahdollisille toimijoille. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone: (0)

3 (5) Lentoaseman omistaa ja sitä ylläpitää Finavia Oyj 1, jäljempänä Finavia. T2:ta ylläpitää Finavian tytäryhtiö Airpro Oy 2, jäljempänä Airpro. (6) Vuosien 2003 ja 2010 välisenä aikana matkustajaliikenne lentoasemalla lähes kaksinkertaistui. Tämä johtui T2:n matkustajamäärien kasvusta. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto lentoaseman matkustajamäärien kehityksestä vuodesta 2003 vuoteen 2012: Taulukko 1: Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärien kehitys vuosina Vuosi Matkustajamäärä, T1 Matkustajamäärä, T2 Lentoaseman kokonaismatkustajamäärä (7) Vuonna 2008 saavutetun matkustajaliikenteen huipun jälkeen tapahtunut matkustajamäärän lasku lentoasemalla heijastaa maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä johtuvaa vaikeaa tilannetta. Vuosina 2012 ja 2013 matkustajaliikenne väheni edelleen. Tampere-Pirkkalan lentoaseman todellinen matkustajamäärä vuoden 2013 tammikuusta toukokuuhun oli noin Matkustajista kulki terminaalin 2 kautta. (8) Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto ennakoidusta matkustajaliikenteen kehityksestä vuoteen 2030 asti, jos terminaalin 2 infrastruktuurin nykyaikaistamisinvestoinnit toteutetaan: 1 2 Vuoden 2009 loppuun asti Finavia Oyj (aiemmalta nimeltään Ilmailulaitos) oli valtion liikelaitos. Finavia muutettiin 1. tammikuuta 2010 julkiseksi osakeyhtiöksi lailla Ilmailulaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (877/2009). Finavia ylläpitää Suomessa 25:tä lentoasemaa. Vain kolme suomalaista lentoasemaa eivät ole Finavian ylläpitämiä. Suomalaisten lentoasemien ylläpidon lisäksi Finavia tarjoaa lennonvarmistuspalveluja ylläpitämillään lentoasemilla ja vastaa Suomen ilmatilan valvonnasta. Finavian kiinteistöliiketoiminnasta vastaa sen tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj. Se tarjoaa toimitilapalveluita lentoasemalla toimiville yrityksille sekä toimii lentoasemien yhteydessä sijaitsevien rakennushankkeiden kehittäjänä ja rakennusten omistajana. Airpro Oy on Finavian kokonaan omistama tytäryhtiö. Airpro kehittää ja tarjoaa lentoasema- ja matkapalveluja Finavian lentoasemilla. Airpro omistaa maahuolintapalveluja tarjoavan tytäryhtiön RTG Ground Handling Oy:n. 2

4 Taulukko 2: Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärien ennakoitu kehitys vuosina Vuosi Matkustajamäärä, T1 Matkustajamäärä, T2 Lentoaseman kokonaismatkustajamäärä Investointihanke ja sen rahoitus (9) Tampereen lentoaseman terminaali 2 rakennettiin vuonna 1979 väliaikaiseksi tilaksi tilapäiskäyttöä varten. DHL käytti sitä rahtiterminaalina 1990-luvulla. DHL:n lopetettua tilan käytön vuonna 2002 toteutettiin vähäisiä saneeraustöitä rahtiterminaalin muuttamiseksi matkustajaliikenteen terminaaliksi 3. Ilmoitetussa infrastruktuurihankkeessa on kyse investoinnista kiinteään käyttöpääomaan, ja sen tarkoituksena on korvata terminaalin 2 nykyinen infrastruktuuri, josta on jo tehty täysimääräiset poistot, ja kohentaa sitä. (10) Suunnitellun investoinnin vaihtoehtona olisi sulkea nykyinen terminaali 2 ja rakentaa uusi terminaali. Tästä vaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin, koska se olisi tullut kalliimmaksi. Ilman lisäinvestointeja terminaalin 2 toiminta olisi lopetettava, sillä infrastruktuuri on vanhentunutta, eikä sitä voitaisi enää käyttää. (11) Kyseiseen investointihankkeeseen sisältyy esimerkiksi uuden saapuvan matkatavaran kuljetinhihnan ja turvatarkastusalueen läpivalaisulaitteiden hankkiminen sekä passintarkastuskoppien siirtäminen ja uusiminen. Lisäksi uudistamishankkeella parannetaan T2:n toisen kerroksen hyödyntämistä yhdistämällä eri alueet yhdeksi suureksi tilaksi, jotta sitä voidaan tarvittaessa käyttää joustavammin. Tila voitaisiin esimerkiksi jakaa Schengen- ja ei-schengen -alueisiin. (12) Investointikustannukset ovat yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Investoinnin arvioidut kokonaiskustannukset voidaan eritellä seuraavasti: Taulukko 3: Tampere-Pirkkalan lentoaseman investointihanke: Toimenpide Kustannukset (euroa) Suunnittelu, rakentaminen, luvat Rakennustyöt, tekninen työ, projektinjohtopalvelu Kulunvalvontajärjestelmä Turvavalvontalaitteet Investoinnin kokonaiskustannukset Kunnostustöihin kuuluivat lähtöselvitysaulan, toimistotilojen, WC-tilojen, lähtevien ja saapuvien matkustajien tilojen, henkilökohtaisiin turvatarkastuksiin ja matkatavaroille tarkoitettujen tilojen ja kahvilan/ravintolan rakentaminen, sähköjärjestelmien, putkistojen ja lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien kunnostaminen sekä terminaalin ulkopuolisen jalankulkijoiden ja moottorikulkuneuvojen infrastruktuurin muokkaaminen. Terminaalin kunnostuksesta aiheutuneet investointikustannukset olivat euroa, ja lentoaseman pitäjä rahoitti ne kokonaan. Investointikustannukset on jo kuoletettu kokonaan. 3

5 (13) Suomen mukaan investointihanke rahoitetaan osittain julkisella rahoituksella (2,2 miljoonaa euroa) ja osittain lentoaseman pitäjän lentoliikenteestä sekä muusta toiminnasta saamilla tuloilla (1,1 miljoonaa euroa). (14) Tuen määrä rajoittuu investointihankkeen rahoitusvajeeseen (2,278 miljoonaa euroa), joka on määritetty lentoaseman ennalta laaditun liiketoimintasuunnitelman perusteella investoinnin ennakoitujen kokonaiskustannusten (3,3 miljoonaa euroa) ja suunnitteilla olevasta hankkeesta odotettujen nettokassavirtojen nettonykyarvon (1,022 miljoonaa euroa) väliseksi erotukseksi. Nettonykyarvon laskemisessa käytetty diskonttokorko heijastaa pääoman vaihtoehtoiskustannusta (keskimääräistä pääomakustannusta) ja on 6 prosenttia 4. Ilman tukea investointihankkeen nettonykyarvo olisi negatiivinen. Tuen intensiteetti on noin 64 prosenttia. 2.3 Oikeusperusta (15) Tuen oikeusperusta on valtionavustuslaki (688/2001) ja Suomen valtion talousarvion (1186/2010) asiaa koskevat kohdat 5. 3 TOIMENPITEEN ARVIOINTI 3.1 Valtiontuen olemassaolo (16) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (17) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määritellyt kriteerit ovat kumulatiivisia. Siten kaikkien seuraavien ehtojen on täytyttävä, jotta ilmoitetut toimenpiteet voidaan määritellä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Tuki on valtiontukea, jos se on valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty, suosii jotakin yritystä tai tuotannonalaa, vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Taloudellinen toiminta ja yrityksen käsite (18) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission on ensin selvitettävä, onko Finavia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys. Yrityksen käsite kattaa kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta 4 5 Keskimääräinen pääomakustannus (WACC) on laskettu seuraavasti: WACC= omavaraisuusaste * oman pääoman kustannus + velkaantuneisuusaste * vieraan pääoman kustannus * (1-vero). Ks. ja 4

6 muodosta ja rahoitustavasta 6. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan joillakin tietyillä markkinoilla 7. (19) Unionin tuomioistuin vahvisti Leipzig-Hallen lentoasemaa koskevassa asiassa antamassaan tuomiossa, että lentoasematoiminnan harjoittaminen kaupallisessa tarkoituksessa ja lentoaseman infrastruktuurin rakentaminen ovat taloudellista toimintaa 8. Harjoittaessaan taloudellista toimintaa lentoaseman pitäjä on oikeudellisesta asemastaan ja rahoitustavastaan riippumatta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys, ja siten siihen sovelletaan sopimuksen sääntöjä valtiontuesta 9. (20) Komissio toteaa tässä suhteessa, että lentoaseman pitäjä Finavia käyttää tämän päätöksen kohteena olevaa infrastruktuuria kaupallisesti. Koska lentoaseman pitäjä perii infrastruktuurin käyttäjiltä sen käyttämisestä maksun, infrastruktuuri on kaupallisesti hyödynnettävissä. Tästä seuraa, että infrastruktuuria hyödyntävä yksikkö on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys. (21) Kaikki lentoaseman pitäjän toiminnot eivät kuitenkaan välttämättä ole luonteeltaan taloudellisia 10. Siksi on tarpeen selvittää, missä määrin lentoaseman toiminta on taloudellista toimintaa. (22) Yhteisöjen tuomioistuin 11 on todennut, että toiminta, joka kuuluu tavallisesti julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle, ei ole luonteeltaan taloudellista eikä siten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan. Tällaiseen toimintaan kuuluvat muun muassa ilmailun turvaaminen, lennonjohto sekä poliisin ja tullin toiminta. Rahoituksen tulee rajoittua ainoastaan tällaisesta toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä sitä saa käyttää muihin taloudellisiin toimintoihin Asia C-35/96, komissio v. Italia, tuomio , Kok., s. I-3851; asia C-41/90, Höfner ja Elser v. Macrotron, tuomio , Kok., s. I-1979, Kok. Ep. XI, s. I-147; asia C-244/94, Fédération Française des Sociétés d'assurances ym. v. Ministère de l'agriculture et de la Pêche, tuomio , Kok., s. I-4013; asia C-55/96, Job Centre, tuomio , Kok., s. I Asia C-118/85, komissio v. Italia, tuomio , Kok., s. 2599; asia C-35/96, komissio v. Italia, tuomio , Kok., s. I Yhdistetyt asiat T-455/08, Flughafen Leipzig-Halle GmbH ja Mitteldeutsche Flughafen AG v. komissio sekä T-443/08, Freistaat Sachsen ja Land Sachsen-Anhalt v. komissio, jäljempänä Leipzig-Hallen lentoasemaa koskeva asia, tuomio , Kok., s. II-1311, unionin tuomioistuimen vahvistama; asia C-288/11 P, Mitteldeutsche Flughafen ja Flughafen Leipzig-Halle v. komissio, tuomio (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa); ks. myös asia T-128/98, Aéroports de Paris v. komissio, tuomio , Kok., s. II-3929, yhteisöjen tuomioistuimen vahvistama; asia C-82/01 P, tuomio , Kok., s. I-9297 ja asia T-196/04, Ryanair v. komissio, tuomio , Kok., s. II Asiat C-159/91 ja C-160/91, Poucet v. AGF ja Camulrac sekä Pistre v. Cancava, tuomio , Kok., s. I-637, Kok. Ep. XIV, s. I-27. Asia C-364/92, SAT Fluggesellschaft v. Eurocontrol, tuomio , Kok., s. I-43, Kok. Ep. XV, s. I-1. Komission päätös N 309/2002, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003, Ilmailun turvaaminen 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien kustannusten korvaaminen. Asia C-343/95, Calì & Figli v. Servizi Ecologici Porto di Genova, tuomio , Kok., s. I-1547; komission päätös N 309/2002, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003, Ilmailun turvaaminen 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien kustannusten korvaaminen; komission päätös N 438/2002, tehty 16 päivänä lokakuuta 2002, Tuki satamaviranomaisille julkisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi. 5

7 (23) Tämän vuoksi komission käytäntö 13 on, että yleisen turvallisuuden ja järjestyksen piiriin tai siihen liittyvään infrastruktuuriin kuuluvien toimien rahoittaminen ei ole valtiontukea. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisilla varoilla voidaan rahoittaa sellaista infrastruktuuria, jota tarvitaan esimerkiksi turvallisuussyistä tai lentoliikenteen ja ilmatilan valvomiseksi 14. (24) Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että tullin, lentoaseman vartijoiden, poliisin ja rajavartioiden käyttämiin rakennuksiin ja laitteisiin tehtävät investoinnit, joiden kokonaiskustannukset ovat euroa, kuuluvat yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseen, eikä toimenpiteen rahoittaminen siksi ole SEUTsopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Valtion varat ja valtion toiminnaksi katsominen (25) Tampere-Pirkkalan lentoaseman pitäjälle Finavialle myönnettävä 2,024 miljoonan euron tuki rahoitetaan Suomen valtion talousarviosta, joten toimenpiteessä käytetään valtion varoja. Ilmoitetun toimenpiteen toteuttavat Suomen viranomaiset, joten se katsotaan valtion toiminnaksi. Taloudellinen etu (26) Edellä mainittu Suomen valtion talousarviosta ilman korvausta myönnettävä julkinen rahoitus alentaa investointikustannuksia, jotka lentoaseman pitäjälle normaalisti aiheutuisi, jos se haluaisi laajentaa tai tehostaa toimintaansa. Siksi siitä koituu taloudellista etua lentoasemalle. Tuen valikoivuus (27) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että ollakseen valtiontukea toimenpiteen on suosittava tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja. Komissio toteaa, että kyseessä olevat edut myönnettiin ainoastaan Finavialle. Siksi toimenpide on valikoiva SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisessa merkityksessä. Kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan (28) Jos jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa jonkin yrityksen asemaa muihin sisämarkkinoilla kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan kilpailijoihin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan 15 kyse on kilpailua vääristävästä toimenpiteestä jo silloin, jos tuensaaja kilpailee muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla. (29) Kuten edellä on esitetty, lentoasematoiminnan harjoittaminen on taloudellista toimintaa 16. Kilpailua esiintyy lentoasemien ja lentoasemien pitäjien välillä, joista jälkimmäiset voivat kilpailla keskenään saadakseen vastuulleen jonkin tietyn lentoaseman ylläpitämisen Komission päätös N 309/2002, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003, Ilmailun turvaaminen 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien kustannusten korvaaminen. Katso komission päätös N 620/2006, tehty 7 päivänä maaliskuuta 2007, Einrichtung des Regionalflughafens Memmingen. Asia T-214/95, Het Vlaamse Gewest v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys , Kok., s. II-717. Ks. edellä 16 kohta. 6

8 (30) Myös suhteellisen pienet lentoasemat kilpailevat lentoyhtiöistä. Kuten vuonna 2005 annettujen lentoliikenteen suuntaviivojen 40 kohdassa todetaan, pieniäkään lentoasemia ei voida jättää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle. Ennusteen mukaan liikenne lisääntyy tulevina vuosina matkustajaliikenteen osalta 17 Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaalissa 2. Lisäksi toimenpiteet auttavat lentoasemaa houkuttelemaan uusia lentoyhtiöitä. (31) Näistä syistä kyseessä olevat toimenpiteet voivat vaikuttaa lentoasemien väliseen kilpailuun tekemällä Tampere-Pirkkalan lentoaseman houkuttelevammaksi lentoyhtiöille. (32) Lisäksi Finavian saama taloudellinen etu, jota se saa Tampere-Pirkkalan lentoaseman infrastruktuurin parantamishankkeisiin myönnetystä tuesta, vahvistaa sen asemaa suhteessa kilpailijoihin lentoasemapalveluiden eurooppalaisilla markkinoilla. Koska lentoasemapalveluiden markkinat ovat avoimet kilpailulle EU:n tasolla, tarkasteltavana oleva julkinen rahoitus vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Päätelmä (33) Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo, että Tampere-Pirkkalan lentoaseman infrastruktuuritoimenpiteiden julkinen rahoitus on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Koska kyseessä oleva tuki edellyttää komission hyväksyntää, Suomi on noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan kieltoa. 3.2 Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille (34) Komission on arvioitava, voidaanko tuki katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi. Yhdenmukaisuus vuonna 2005 annettujen lentoliikenteen suuntaviivojen kanssa (35) Koska kyseessä oleva toimenpide koskee kiinteään käyttöpääomaan tehtävän investoinnin julkista rahoitusta, sitä on arvioitava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetään seuraavaa: sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Vuonna 2005 annetuissa lentoliikenteen suuntaviivoissa annetaan näiltä osin puitteet sen arvioimiseksi, voidaanko lentoasemille myönnettyä tukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Suuntaviivoissa määritellään useita kriteereitä, jotka komissio tässä yhteydessä ottaa huomioon Aéroports de Paris -oikeuskäytännön jälkeisessä päätöksentekokäytännössään Ks. edellä taulukot 1 ja 2. Ks. esimerkiksi komission päätös, tehty 13 päivänä maaliskuuta 2001, valtiontukiasiassa N 58/2000 Italia Piemonten lentoasemajärjestelmän edistäminen (EUVL C 67, ); komission päätös, tehty 19 päivänä tammikuuta 2005, valtiontukiasiassa N 644i/2002 Saksa Kunnallisen talousinfrastruktuurin kehittäminen talouden alueellisten rakenteiden parantamista koskevan liittohallituksen ja osavaltioiden (Länder) yhteisen puitesuunnitelman II osan 7 jakson mukaisesti: i) Alueellisten lentoasemien rakentaminen tai kehittäminen (EUVL C 126, ); komission päätös, tehty 20 päivänä huhtikuuta 2005, valtiontukiasiassa N 355/2004 Belgia Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke Krijgsbaan-väylän siirtämiseksi tunneliin Deurnessa ja teollisuusalueen ja Antwerpenin lentoaseman toiminnan kehittäminen (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus Antwerpenin lentoasemaa koskeva hanke) (EUVL C 176, ); komission päätös, tehty 7

9 (36) Vuonna 2005 annettujen lentoliikenteen suuntaviivojen 61 kohdan mukaisesti komission on selvitettävä vastaako infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.); onko infrastruktuuri tarpeen ja oikeasuhteinen vahvistetun tavoitteen kannalta; ovatko infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset tyydyttäviä keskipitkällä aikavälillä, erityisesti verrattuna jo olemassa olevan infrastruktuurin käyttöön; onko kaikilla mahdollisilla käyttäjillä tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön; vaikuttaako tuki kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa EU:n etujen kanssa. (37) Sen lisäksi, että lentoasemille myönnettävän valtiontuen on täytettävä vuoden 2005 suuntaviivoissa asetetut tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevat erityisvaatimukset, sillä on muiden valtiontukitoimenpiteiden tavoin oltava kannustava vaikutus ja sen on oltava tarpeellista ja oikeassa suhteessa perustellun tavoitteen kannalta, jotta sitä voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana tukena 19. i) Vastaako infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.)? (38) Suomen mukaan kyseisen infrastruktuurihankkeen rahoittamisen päätavoitteena on ylläpitää ja parantaa alueen liikenneyhteyksiä ja siten edistää aluekehitystä ja uusien työpaikkojen luomista. (39) Lentoasema on vetänyt puoleensa myös merkittävän määrän seudulla ja sitä ympäröivällä alueella vierailevia matkailijoita erityisesti sen jälkeen, kun terminaali 2 otettiin käyttöön. Tämä on erityisen tärkeää alueen talouden kannalta. Lisäksi itse lentoasema on tärkeä työllistäjä. (40) Suomen mukaan muut liikennemuodot (maantieverkosto tai junayhteydet) eivät liikkuvuuden osalta vastaa alueen tarpeita. Tampere-Pirkkalan lentoasema mahdollistaa paremman liikkuvuuden erityisesti paikallisille yrityksille. (41) Uusi investointi ei ole päällekkäinen olemassa olevan kannattamattoman infrastruktuurin kanssa. Lähimmät alueella sijaitsevat lentoasemat, Jyväskylä (145 km Tampereelta) ja Pori (110 km Tampereelta), ovat noin kahden tunnin matkan päässä eivätkä Suomen mukaan siksi palvele saman alueen väestöä kuin Tampere-Pirkkalan lentoasema. Molempien lentoasemien vuosittainen matkustajamäärä on hyvin vähäinen (alle matkustajaa vuodessa). (42) Suomen toimittaman liikenne-ennusteen mukaan infrastruktuurin nykyaikaistamiselle on myös riittävä tarve. Terminaalin 2 kautta kulkee noin 60 prosenttia Tampere- Pirkkalan lentoaseman matkustajaliikenteestä. Ellei suunniteltua investointia toteutettaisi, lentoaseman pitäjä ei voisi monipuolistaa toimintaansa läheskään suunnitellussa laajuudessa (suorat lentoyhteydet ja verkkotoiminta, täysi palvelu ja päivänä heinäkuuta 2008, valtiontukiasiassa C 48/2006 (ex N 227/2006) Saksa Saksan toimenpiteet DHL:n ja Leipzig/Hallen lentoaseman hyväksi (EUVL L 346, ). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissio voi julistaa tuen sisämarkkinoille soveltuvaksi ainoastaan, jos se on välttämätön perustellun tavoitteen saavuttamiseksi (ks. esimerkiksi asia 730/79, Philip Morris; asia C-390/06, Nuova Agricast; asia T-162/06, Kronoply. 8

10 halpalentoyhtiöiden palvelutaso), sillä terminaalin toiminta olisi lopetettava. Näin ollen Suomen mukaan ilman kyseessä olevaa hanketta olisi olemassa riski, ettei alueella olisi riittävästi liikennetarjontaa. (43) Komissio voi näin ollen katsoa, että infrastruktuurin nykyaikaistaminen ja käyttö vastaavat selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta. ii) Onko infrastruktuuri tarpeen ja oikeasuhteinen vahvistetun tavoitteen kannalta? (44) Kuten edellä todettiin, terminaali 2 rakennettiin vuonna 1979 väliaikaiseksi tilaksi tilapäiskäyttöä varten. DHL käytti sitä 1990-luvulla rahtiterminaalina. DHL:n lopetettua tilan käytön vuonna 2002 toteutettiin vähäisiä kunnostustöitä rahtiterminaalin muuttamiseksi matkustajaliikenteen terminaaliksi. Suomen mukaan terminaalin infrastruktuurista on jo tehty täysimääräiset poistot, eikä sitä voitaisi ilman suunniteltua investointia enää käyttää nykyiseen tarkoitukseen (toisin sanoen matkustajaterminaalina). (45) Lisäksi Suomen mukaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman suunniteltu nykyaikaistaminen on tarpeen, koska nykyisissä tiloissa matkustajavirta ei voi liikkua esteettömästi. Nykyisiä matkustajavirtoja estää ruuhka-aikoina erityisesti tilanpuute lähtöselvitysalueella, turva-alueella ja porttialueella, kuten myös saapumisalueella ja rajatarkastuksessa. Nykyisen matkatavaroiden käsittelyjärjestelmän puutteiden takia (eli kiertävän matkatavaroiden kuljetinhihnan puuttumisen takia) saapuvat matkustajat täyttävät matkatavaroiden luovutusalueen sillä seurauksella, että joidenkin matkustajien täytyy odottaa ulkopuolella. (46) Terminaalin suunniteltu kohentaminen liittyy myös rajavalvonnan ja Schengenvaatimusten muuttuviin tarpeisiin. Tältä osin rajavalvontaviranomaiset edellyttävät, että kaikki terminaalissa olevat matkustajat on fyysisesti erotettu toisistaan, jos terminaalissa on samanaikaisesti rajat ylittävää ja sisäistä liikennettä. Tällä hetkellä lentokoneeseen siirtymistä ei voida aloittaa lentokoneen kääntymisaikana, mikäli saapuvat matkustajat ovat edelleen terminaalin ulkopuolella. Kyseisen investointihankkeen tavoitteena on laajentaa saapumisaluetta, jotta nykyisestä saapumisalueesta vapautuvat tilat saadaan lähtevien matkustajien käyttöön. (47) Suunnitellun investoinnin vaihtoehtona olisi sulkea nykyinen terminaali 2 ja rakentaa uusi terminaali. Tästä vaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin, koska se olisi tullut kalliimmaksi. Ilman lisäinvestointeja terminaalin 2 toiminta olisi lopetettava, sillä infrastruktuuri on vanhentunutta, eikä sitä voitaisi enää käyttää. (48) Suomen toimittamassa kustannus-hyötyanalyysissa todetaan, että infrastruktuurihanke toteutetaan vain siinä laajuudessa kuin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen ja että hanke ei ole suhteettoman suuri tai monimutkainen. (49) Komissio voi näin ollen katsoa, että kyseessä oleva infrastruktuuri on tarpeen ja oikeasuhteinen vahvistettujen tavoitteiden kannalta. iii) Ovatko infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset tyydyttäviä keskipitkällä aikavälillä, erityisesti verrattuna jo olemassa olevan infrastruktuurin käyttöön? (50) Kyseessä olevan investointihankkeen tavoite ei ole kasvattaa terminaalin 2 nykyistä kapasiteettia, vaan ennemminkin parantaa olemassa olevan vanhentuneen infrastruktuurin käyttömahdollisuuksia, koska muuten sen toiminta jouduttaisiin lopettamaan. Jälkimmäisessä tapauksessa lentoaseman pitäjän olisi rakennettava uusi terminaali tai poistettava terminaali 2 käytöstä. Ellei siis suunniteltua investointia toteutettaisi, lentoaseman pitäjä ei voisi monipuolistaa toimintaansa läheskään 9

11 suunnitellussa laajuudessa (suorat lentoyhteydet ja verkkotoiminta, täysi palvelu ja halpalentoyhtiöiden palvelutaso). (51) Lisäksi Suomen toimittamien tietojen mukaan infrastruktuurihanke vastaa lentoyhtiöiden ja matkustajien keskipitkän aikavälin tarpeisiin. Kuten edellä todetaan, terminaalin 2 kautta kulkee noin 60 prosenttia Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajaliikenteestä. (52) Edellä mainittujen matkustajamääriä koskevien ennusteiden perusteella Tampere- Pirkkalan lentoaseman kehityshankkeeseen liittyvät keskipitkän aikavälin käyttönäkymät ovat hyvät, erityisesti lentoaseman nykyisen infrastruktuurin kannalta, sillä suunniteltujen toimien avulla sen käyttö voidaan optimoida. iv) Onko kaikilla mahdollisilla käyttäjillä tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön? (53) Suomen mukaan infrastruktuurin toiminnasta vastaa Finavia, ja sen käyttö on mahdollista kaikille käyttäjille ilman kaupallisesti perusteetonta syrjintää. v) Vaikuttaako tuki kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa EU:n etujen kanssa? (54) Tampere-Pirkkalan lentoasema palvelee tällä hetkellä alle miljoonaa asiakasta vuodessa, minkä vuoksi se luokitellaan pieneksi alueelliseksi lentoasemaksi (luokka D) vuonna 2005 annettujen lentoliikenteen suuntaviivojen mukaan. Kuten edellä todetaan, lentoaseman infrastruktuurin kehittämisen jälkeen Tampere-Pirkkalan lentoaseman odotetaan palvelevan noin puolta miljoonaa matkustajaa vuonna (55) Tampere-Pirkkalan kaksi lähintä lentoasemaa, Jyväskylä (145 km Tampereelta) ja Pori (110 km Tampereelta), ovat noin kahden tunnin matkan päässä eivätkä Suomen mukaan siksi palvele saman alueen väestöä kuin Tampere-Pirkkalan lentoasema. Molempien lentoasemien vuosittainen matkustajamäärä on hyvin vähäinen (alle matkustajaa vuodessa) 20. (56) Lisäksi tuen intensiteetti (katso jäljempänä oleva osio tuen välttämättömyydestä ja oikeasuhteisuudesta) rajoittuu hakkeen rahoitusvajeeseen. (57) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tuki ei vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisen edun kanssa. vi) Onko tuki välttämätöntä ja oikeasuhteista? (58) Komission on selvitettävä, onko tuensaajayritys Finavialle myönnetty valtiontuki muuttanut sen toimintaa niin, että se harjoittaa yleisen edun tavoitteiden saavuttamista edistävää toimintaa, i) jota se ei harjoittaisi ilman tukea tai ii) jota se harjoittaisi rajoitetusti tai eri tavalla. Tuen oikeasuhteisuus edellyttää myös, että samaa tulosta ei saavutettaisi myöntämällä vähemmän tukea ja aiheuttamalla vähemmän kilpailun vääristymistä. Tämä tarkoittaa, että tuen määrä ja intensiteetti on rajoitettava toiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömään vähimmäismäärään. (59) Suomen toimittaman vaihtoehtoisen skenaarion mukaan investointia ei voitaisi toteuttaa ilman tukea. Yksityisten pankkien myöntämiin lainoihin liittyvät korkokulut ja lisäkustannukset on katsottu liian kalliiksi suhteessa kyseiseen hankkeeseen. Terminaali 2 on huonossa kunnossa eikä sitä nykyaikaisteta, mikäli julkista rahoitusta ei ole saatavilla. Lisäksi investointikustannukset ylittävät investoinnista saatavaksi odotetun, toiminnasta saatavan tuoton nettonykyarvon. 20 Vuonna 2012 Jyväskylän lentoaseman matkustajamäärä oli ja Porin lentoaseman

12 (60) Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että kyseisellä tukitoimella on kannustava vaikutus, sillä sen ansiosta tuensaaja voi toteuttaa ilmoitetun investoinnin. (61) Tuen oikeasuhteisuuden arvioimiseksi Suomi toimitti laskelman investointihankkeen rahoitusvajeesta. Laskelmasta ilmenee, että tuki rajoittuu rahoitusvajeeseen (2,278 miljoonaa euroa). Kuten edellä on kuvattu, rahoitusvaje määriteltiin ennalta laaditun liiketoimintasuunnitelman perusteella investoinnin kokonaiskustannusten (3,3 miljoonaa euroa, mukaan lukien yleisen turvallisuuden ja järjestyksen piiriin kuuluvat toimenpiteet) ja investoinnista saatavaksi odotetun liikevoiton nettonykyarvon (1,022 miljoonaa euroa) väliseksi erotukseksi lähivuosina ( ). Nettonykyarvon laskemisessa käytetty diskonttokorko heijastaa Finavian pääoman vaihtoehtoiskustannusta ja on 6 prosenttia. Investointihankkeen rahoitusvaje on yhteensä 2,278 miljoonaa euroa. Ilman tukea investointihankkeen nettonykyarvo olisi negatiivinen. (62) Myönnetyn julkisen rahoituksen määrä (2,200 miljoonaa euroa, johon sisältyy 0,254 miljoonaa euroa yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon) on pienempi kuin investointihankkeen laskettu rahoitusvaje. Tuen intensiteetti on noin 64 prosenttia 21. (63) Koska vuonna 2005 annetuissa lentoliikenteen suuntaviivoissa ei oteta kantaa tuen intensiteettiin, suurin sallittu tuen määrä on rajoitettava rahoitusvajeeseen, joka on laskettu ennalta laaditun lentoaseman liiketoimintasuunnitelman perusteella. Komissio huomauttaa myös, että kyseiset investoinnit ovat verrattavissa samankaltaisten lentoasemien investointeihin 22. Siksi noin 64 prosentin tuki-intensiteetti on tässä tapauksessa perusteltu. Päätelmä (64) Edellä esitetyn arvion perusteella komissio toteaa, että toimenpide soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. 4 PÄÄTÖS Komissio on päättänyt seuraavaa: - Suomen viranomaisten ilmoittama Tampere-Pirkkalan lentoaseman tullin, vartijoiden, poliisin ja rajavartijoiden rakennuksiin ja laitteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä rahoitus, joka on yhteensä euroa, ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Tuen intensiteetti = tuen määrä (tai rahoitusvaje)/investointikulut = (2,200 miljoonaa euroa 0,254 miljoonaa euroa)/(3,300 miljoonaa euroa 0,254 miljoonaa euroa) = ~64 %. Ks. komission päätös, tehty 11 päivänä helmikuuta 2009, valtiontukiasiassa N 472/2008 Puola Investment aid for airports under the infrastructure and environment operational programme [Infrastruktuuria ja ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukainen investointituki lentoasemille] (EUVL C 79, ) ja komission päätös, tehty 13 päivänä heinäkuuta 2009, valtiontukiasiassa N 196/2008 Puola Investment aid for the airports under Regional Operational Programmes [Alueellisten toimenpideohjelmien mukainen investointituki lentoasemille] (EUVL C 204, ) sekä komission päätös, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, valtiontukiasiassa N:o SA (2012/N) Kreikka Makedonia Airport Modernisation [Makedonian lentoaseman nykyaikaistaminen] (EUVL C 36, ). 11

13 - Suomen viranomaisten ilmoittama Tampere-Pirkkalan lentoaseman uuden saapuvan matkatavaran kuljetinhihnan hankkimisen ja terminaalin 2 toisen kerroksen nykyaikaistamisen sekä muiden toimenpiteiden rahoitus, joka on yhteensä 2,024 miljoonaa euroa, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua sisämarkkinoille soveltuvaa tukea, eikä komissio vastusta sitä. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa luovuttaa kolmansille osapuolille, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille osapuolille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä osoitteessa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition 1049 Brussels Belgium Faksi: (+32-2) Kunnioittavasti, Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Varapuheenjohtaja 12