1. Suomen viranomaiset ilmoittivat edellä mainitusta toimenpiteestä sähköisesti 19. syyskuuta 2007 (SANI 659).

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.V.2008 K(2008)1839 lopullinen Asia: Valtiontuki N 537/2007 Suomi Sanomalehdistön tuki Arvoisa ulkoministeri, 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat edellä mainitusta toimenpiteestä sähköisesti 19. syyskuuta 2007 (SANI 659). 2. Komissio pyysi lisätietoja 17. lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä D/54120, 11. joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä D/54919 ja 3. maaliskuuta 2008 päivätyllä kirjeellä D/ Lisätiedot toimitettiin 5. marraskuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä A/39042, 15. helmikuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä A/3069 ja 31. maaliskuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä A/6039. Suomen viranomaiset peruivat osan ilmoituksesta 15. helmikuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. 3. Suomen viranomaisten ja komission yksiköiden välillä pidettiin kokous 21. marraskuuta TARKASTELTAVANA OLEVAN TUKITOIMENPITEEN KUVAUS 2.1. TARKOITUS JA TUKIKELPOISUUSEDELLYTYKSET 4. Ohjelma on ollut käytössä vuodesta 1971 ja on pysynyt siitä lähtien pääosin muuttumattomana. Suomen viranomaiset aikovat nyt tehdä toimenpiteeseen olennaisia muutoksia, joista ne ovat päättäneet ilmoittaa komissiolle. 5. Ohjelman tarkoituksena on edistää suomalaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta sanomalehdille annettavan taloudellisen tuen muodossa. Ulkoasiainministeri Alexander STUBB Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Belgique Europese Commissie, B-1049 Brussel België Puhelin: (32-2)

2 6. Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää tukea sanomalehdille suorina avustuksina 27. joulukuuta 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen 1481/2001 nojalla. 7. Tukikelpoisuus edellyttää, että sanomalehdet ovat saatavilla kohtuullista tilausmaksua vastaan (ilmaislehdet on jätetty tukiohjelman ulkopuolelle), niitä on julkaistava vähintään kolme kertaa viikossa ja niiden sisällön on oltava vaihteleva eli niissä on oltava sekä kotimaan että ulkomaan uutisia, yhteiskuntaelämän eri osa-alueita koskevia raportteja jne. Myös eduskunnassa edustettuina olevien poliittisten puolueiden lehdet ovat tukikelpoisia. 8. Ohjelmasta on myönnetty tukea kahdessa eri muodossa: valikoivina tukina ja parlamentaarisina tukina VALIKOIVAT TUET 9. Valikoivia tukia myönnetään sanomalehtien julkaisu-, kuljetus- ja jakelukustannusten sekä muiden kustannusten alentamiseen. 10. Valikoivia tukia myönnetään ainoastaan sanomalehdille, joita voidaan tilinpäätöstietojen perusteella laskettujen tunnuslukujen 1 ja tuen myöntämisvuotta koskevan, tilintarkastajan vahvistaman arvion perusteella pitää huonosti kannattavina. Tukea ei voida myöntää, jos yhtiö on tuen myöntämisvuotta edeltävänä vuonna jakanut osakkailleen osinkoja. 11. Valikoivan tuen myöntäminen edellyttää, että säännöllisesti maksutta jaettavien lehtien osuus lehden tilauskappaleiden määrästä on enintään 30 prosenttia. 12. Päätöksen valikoivien tukien myöntämisestä tekee valtioneuvoston nimittämä lehdistötukilautakunta, jonka jäsenet ovat lehdistöalan asiantuntijoita ja edustavat eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä. 13. Vuonna 2007 valikoivaa tukea myönnettiin noin 17 sanomalehdelle yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Kyse oli pääasiassa huonosti kannattavista sanomalehdistä, jotka ovat sitoutuneet poliittisiin puolueisiin ja joiden julkaisijat ovat pk-yrityksiä PARLAMENTAARISET TUET 14. Parlamentaarisia tukia myönnetään eduskunnassa edustettuina oleville poliittisille puolueille 2 suhteessa niiden edustajapaikkojen lukumäärään ja samoin ehdoin kuin poliittisille puolueille Suomessa myönnettävää säännönmukaista rahoitusta. 15. Puolueet päättävät itsenäisesti tukien jakamisesta sanomalehtien kesken. 16. Parlamentaarista tukea voidaan myöntää poliittisesti suuntautuneiden sanomalehtien (ja niiden sähköisten julkaisujen) tukemiseen. Kyse ei ole välttämättä virallisista puoluelehdistä tai puolueen suorassa omistuksessa olevista lehdistä, vaan lehdistä, joilla on yleensä sekä ideologinen suhde että omistussuhde puoluetta lähellä olevaan yhdistykseen tai yhtiöön. 1 Käytettyjä tunnuslukuja ovat pääoman tuottoaste, omarahoitusaste, varallisuus jne. 2 Myös Ahvenanmaan maakunnalle myönnetään parlamentaarisen tuen määrärahoja suhteessa sen yhteen edustajapaikkaan eduskunnassa. 2

3 17. Parlamentaarista tukea saavilla sanomalehdillä on lakisääteinen oikeus myydä ilmoitustilaa, kuten mikä tahansa muu sanomalehti. 18. Valtioneuvoston poliittisille puolueille maksamat varat on jaettava välittömästi sanomalehdille. Poliittisten puolueiden on annettava valtioneuvostolle raportti, joka osoittaa, että varat on siirretty tosiasiallisesti julkaisuyhtiöille kuukauden kuluessa siitä, kun puolueet saivat avustukset. 19. Tukea saavien puolueiden 3 ja julkaisuyhtiön on toimitettava liikenne- ja viestintäministeriölle selvitys tukien käytöstä viimeistään 30. huhtikuuta tuen myöntämistä seuraavana vuonna. 20. Vuonna 2007 parlamentaarista tukea myönnettiin kymmenelle kansalliselle puolueelle ja Ahvenanmaan maakunnalle yhteensä 8,1 miljoonaa euroa. Tukea saaneita sanomalehtiä oli noin TUEN KASAUTUMINEN 21. Parlamentaaristen ja valikoivien tukien yhteismäärä saa olla enintään 70 prosenttia sanomalehtien toimintakustannuksista. 22. Valtioneuvoston nyt suunnittelemat muutokset lopettavat parlamentaariset tuet ja rajaavat tukien yhteismäärän 40 prosenttiin sanomalehtien toimintakustannuksista KESTO 23. Eduskunta määrittää tukien määrän vuosittain ja osoittaa niihin määrärahat hyväksyessään seuraavan vuoden talousarvion. Talousarvio muodostaa sen vuoksi oikeusperustan kunakin vuonna myönnettävien tukien määrälle. 24. Ohjelman voimassaololle ei kuitenkaan ole sinänsä asetettu rajoituksia vaan se voidaan katsoa pysyväksi tukitoimenpiteeksi. 25. Muutoksia, jotka valtioneuvosto aikoo nyt tehdä ohjelmaan, ei ole rajoitettu ajallisesti, mikä tarkoittaa Suomen viranomaisten mukaan sitä, että muutettu ohjelma on voimassa vähintään nykyisen hallituksen toimikauden OHJELMAN KEHITTÄMINEN 26. Suomen viranomaisten mukaan sanomalehdistön tuki on voimassa olevaa tukea, joka on pysynyt pääosin muuttumattomana käyttöönotostaan lähtien. 27. Suomen liittyessä ETA:an vuonna 1993 toimenpide muuttui automaattisesti voimassa olevaksi tueksi. 28. Ohjelman oikeusperustana olivat ennen vuotta 2002 valtioneuvoston yksittäisistä tukihakemuksista tekemät päätökset. Vuonna 2001 annetussa uudessa lainsäädännössä säädettiin, että muiden valtionavustusten kuin vuotuisen talousarvion mukaisten avustusten myöntämistä, maksamista ja käyttöä koskevista säännöksistä on säädettävä valtioneuvoston asetuksissa. Tämän seurauksena annettiin valtioneuvoston asetus 3 Ja Ahvenanmaan maakunnan. 3

4 sanomalehdistön tuesta (1481/2001). Asetus 1481/2001 muodostaa tällä hetkellä ohjelman oikeusperustan. 29. Ennen vuotta 2002 lehdistötukihakemuksen hyväksymis- tai hylkäysperusteita koskevat lisäsäännökset annettiin valtioneuvoston päätöksillä. Päätöksissä määriteltiin tukien käyttöä koskevat ehdot ja maksuaikataulu. 30. Valtioneuvoston asetuksen 1481/2001 sisältö on pääosin sama kuin aiempien valtioneuvoston päätösten. Merkittävin muutos koskee maksutta jaettavien lehtien määrälle asetettua ylärajaa (30 prosenttia), jota ei ollut käytössä ennen asetuksen 1481/2001 antamista. 31. Parlamentaaristen ja valikoivien tukien suhdeluku on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana. Parlamentaaristen tukien osuus tukien kokonaismäärästä on kasvanut 42 prosentista 54 prosenttiin ILMOITUKSEN SOVELTAMISALA Ilmoituksen soveltamisalan rajaaminen 32. Syyskuussa 2007 annettu alkuperäinen ilmoitus sisälsi sekä valikoivia että parlamentaarisia tukia koskevia uusia määräyksiä. Suomen viranomaiset peruivat parlamentaarisia tukia koskevan osan ilmoituksesta 15. helmikuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. 33. Syynä ilmoituksen osittaiseen perumiseen oli, että Suomen viranomaiset päättivät poistaa parlamentaariset tuet käytöstä. Alun perin parlamentaarisiin tukiin tarkoitetut määrärahat vuodeksi 2008 sisällytettiin puoluetoiminnan yleiseen rahoittamiseen tarkoitettuihin määrärahoihin (eduskunta hyväksyi tämän talousarviomuutoksen 20. helmikuuta 2008). 34. Käytännössä poliittiset puolueet voivat päättää vastedes täysin itsenäisesti niille osoitettujen kokonaismäärärahojen käytöstä eikä sanomalehtien tukemiseen osoiteta lainkaan varoja. 35. Suomen viranomaisten näkemyksen mukaan poliittisten puolueiden sanomalehdille jatkossa mahdollisesti osoittamia varoja ei enää makseta valtion vaan poliittisten puolueiden varoista eikä niitä sen vuoksi katsota valtiontueksi. Valikoiviin tukiin tehtävät muutokset 36. Suomen viranomaiset aikovat tehdä valikoiviin tukiin muutoksia, joiden tarkoituksena on mukauttaa tuet uuteen viestintäympäristöön, erityisesti sähköisen viestinnän kehitykseen, ja vahvistaa ruotsin kielen ja vähemmistökielten asemaa. 37. Ehdotetut muutokset ovat seuraavat: Valikoivia tukia myönnetään jatkossa vain kansallisilla vähemmistökielillä (saame, romani ja viittomakieli) ja ruotsin kielellä julkaistuille sanomalehdille (ja sanomalehtiä vastaaville sähköisille viestimille) sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamiseen. 4

5 Tukikelpoisia sanomalehtiä ovat vain ne, joiden keskimääräinen levikki on enintään kappaletta. Talousarviota alennetaan vuonna 2007 myönnetystä 6,1 miljoonasta eurosta 0,5 miljoonaan euroon vuonna Valikoivien tukien osuus sanomalehtien toimintakustannuksista saa olla enintään 40 prosenttia (aiemmin 70 prosenttia). Tukikelpoisuusedellytys, jonka mukaan valikoivia tukia voitiin myöntää vain huonosti kannattaville sanomalehdille, poistetaan käytöstä. 38. Muutokset otetaan huomioon ohjelman oikeusperustassa (muuttamalla sanomalehdistön tuesta annettua valtioneuvoston asetusta 1481/2001). 39. Ohjelman voimassaololle ei ole edelleenkään asetettu rajoituksia ja eduskunta hyväksyy myös jatkossa vuosittain sen talousarvion. 40. Suomen viranomaisten arvion mukaan valikoivia tukia myönnetään rajalliselle määrälle (alle kymmenelle) ruotsin kielellä ja vähemmistökielillä julkaistavia sanomalehtiä ja ruotsinkielisten uutispalvelujen tuotantoon Suomen Tietotoimistossa. Tuensaajat ovat myös jatkossa pääasiassa pk-yrityksiä, vaikka pk-yrityksen asema ei ole virallinen tukikelpoisuusperuste. 3. TUKITOIMENPITEEN ARVIOINTI Ilmoitusvaatimus 41. Suomen viranomaiset ovat noudattaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjä menettelysääntöjä ilmoittaessaan tukitoimenpiteestä ennen sen täytäntöönpanoa. 42. Parlamentaarisia tukia koskeva ilmoituksen osa peruttiin menettelyn aikana. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki 43. Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 44. Jotta kansallinen tukitoimenpide katsottaisiin valtiontueksi, sen on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset: 1) Toimenpiteen on oltava jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista myönnetty. 2) Sen on tuotettava taloudellista etua yrityksille. 3) Edun on oltava valikoiva ja sen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua. 4) Toimenpiteen on vaikutettava yhteisön sisäiseen kauppaan. Valtion varojen käyttö 45. Tukien valikoivuudesta voidaan todeta, että ne on myönnetty valtion varoista, sillä Suomen viranomaisten ohjelmasta myöntämät suorat avustukset rahoitetaan valtion yleisestä talousarviosta. 5

6 46. Parlamentaaristen tukien osalta komissio toteaa, että poliittisten puolueiden sanomalehtien tukemiseen ei enää myönnetä erillisiä määrärahoja vaan puolueet päättävät itse, käyttävätkö ne niille myönnettyjä määrärahoja sanomalehtien tukemiseen. Valtio ei puutu poliittisten puolueiden tulevaisuudessa mahdollisesti tekemiin päätöksiin avustusten myöntämisestä sanomalehdilleen eikä sanomalehtien tukemisen voida katsoa kuuluvan sen vastuualueeseen. 47. Tämän vuoksi poliittisten puolueiden sanomalehdilleen tulevaisuudessa mahdollisesti myöntämään tukeen ei käytetä valtion varoja eikä sitä katsota valtiontueksi. 4 Yrityksen saama taloudellinen etu 48. Valikoivien tukien saajat ruotsin kielellä ja vähemmistökielillä julkaistavien sanomalehtien julkaisijat sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tarjoajat harjoittavat taloudellista toimintaa ja ovat sen vuoksi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä. Näiden tuensaajien nyt tarkasteltavasta ohjelmasta saamat suorat avustukset muodostavat edun, jota ne eivät saisi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Ohjelman puitteissa toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet antavat sen vuoksi taloudellisen edun tietyille yrityksille. Valikoivuus ja kilpailun vääristyminen 49. Valikoivat tuet suosivat yksinomaan ohjelman tukikelpoisuusedellytykset täyttävien sanomalehtien ja uutispalvelujen tuotantoon osallistuvia yrityksiä. 50. Vain noin 5,6 prosenttia Suomen väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia. Kansallisten tilastojen mukaan Suomessa asuvan saamelaisväestön lukumäärä on alle Kun otetaan huomioon ohjelman talousarvion rajallisuus (0,5 miljoonaa euroa) ja se, että ruotsinkieliset ja vähemmistökielillä julkaistut sanomalehdet ovat yleensä erittäin pieniä toimijoita Suomen sanomalehtimarkkinoilla eivätkä yleensä ole suomenkielisten sanomalehtien suoria kilpailijoita, ohjelma ei todennäköisesti vääristä olennaisesti kilpailua. 51. Ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta, että valikoivien tukien saajat saattavat kilpailla jossain määrin muiden sanomalehtien tuotantoon osallistuvien yritysten ja myös sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät hyödy ohjelmasta. Onkin mahdollista, että ohjelma vääristää kilpailua. Vaikutus yhteisön sisäiseen kauppaan 52. Kohdassa 50 mainituista syistä on epätodennäköistä, että ohjelma vaikuttaisi olennaisesti yhteisön sisäiseen kauppaan. 53. Koska sanomalehtien julkaiseminen on yleensä taloudellista toimintaa, joka on jäsenvaltioiden välisen kilpailun ja kaupan kohteena, mahdollisuutta, että tuensaajille annettava etu voi vaikuttaa yhteisön sisäiseen kauppaan, ei voida sulkea täysin pois. 4 Esimerkiksi asiassa C-482/99, Ranska v. komissio (nk. Stardust Marine -asia), yhteisöjen tuomioistuimen tuomio , kohta, on oikeudellinen arviointi siitä, onko kyse valtion toteuttamasta toimenpiteestä (EYVL C 169, ). 6

7 Päätelmä 54. Komissio katsoo tämän vuoksi, että valikoivat tuet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja siksi on arvioitava, ovatko ne perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisia. Tuen luonne 55. Kun Suomi liittyi vuonna 1993 ETA:an ja sittemmin vuonna 1995 EU:hun, ohjelma muuttui automaattisesti voimassa olevaksi tueksi. Ohjelmaan sen jälkeen tehdyt muutokset ovat liittyneet pääasiassa talousarvioon sekä määrärahojen jakautumiseen valikoivien ja parlamentaaristen tukien kesken. 56. Valikoivien tukien myöntämiselle asetettiin vuonna 2001 yksi lisäedellytys, joka koski maksutta jaettavien lehtien enimmäismäärää (30 prosenttia). Talousarviota lukuun ottamatta parlamentaariset tuet ovat pysyneet suurelta osin muuttumattomina. 57. Komissio katsoo ohjelman (ja myös parlamentaariset ja valikoivat tuet) voimassa olevaksi tueksi, sillä niihin on tehty vain vähäisiä teknisiä muutoksia. Asian kannalta merkityksellisen oikeuskäytännön mukaan talousarviomuutokset eivät ole riittävä peruste ohjelman katsomiselle uudeksi tueksi. Ohjelman asiasisältö on pysynyt muuttumattomana. 58. Komissio katsoo toisaalta nyt ilmoitetut muutokset, jotka koskevat valikoivia tukia, uudeksi tueksi. 59. Tuensaajaryhmän laajuus on muuttunut olennaisesti. Kun tuet olivat aiemmin useimpien sanomalehtien saatavilla, niitä annetaan jatkossa yksinomaan ruotsin kielellä ja vähemmistökielillä julkaistaville sanomalehdille sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tarjoamiseen. Lisäksi tuet oli varattu aiemmin vain huonosti kannattaville sanomalehdille, kun taas tulevaisuudessa niitä voidaan myöntää myös kannattaville sanomalehdille. Näiden muutosten odotetaan vähentävän olennaisesti tuensaajien määrää. 60. Tuen määrä ja suhteellinen merkitys ovat muuttuneet huomattavasti. Talousarviota supistetaan vuonna 2007 myönnetystä 6,1 miljoonasta eurosta 0,5 miljoonaan euroon vuonna 2008 ja tuki-intensiteetti alenee 70 prosentista 40 prosenttiin sanomalehtien toimintakustannuksista. 61. Nyt tehtävät muutokset valikoiviin tukiin ovat huomattavia ja riittävän suuria vaikuttaakseen siihen, katsotaanko tuet voimassa olevaksi tueksi. Muutoksia ei voida erottaa ohjelmasta, sillä niitä ei voida arvioida erillään muusta ohjelmasta vaan niitä ja muita ohjelmaan liittyviä määräyksiä on tarkasteltava yhdessä. Komissio katsoo tämän vuoksi, että Suomen viranomaisten ilmoituksen mukaiset valikoivat tuet ovat uutta tukea. Soveltuvuus yhteismarkkinoille 62. Ilmoitetun toimenpiteen tarkoituksena on edistää suomalaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta tukemalla ruotsin kielellä ja vähemmistökielillä julkaistavia sanomalehtiä. Ohjelmalla tuetaan myös ruotsin kielen ja vähemmistökielten säilyttämistä Suomessa. 7

8 63. Komissio toteaa, ettei ole annettu sellaisia puitteita tai suuntaviivoja, joita voitaisiin soveltaa nyt tarkasteltavien kaltaisten toimenpiteiden arvioimiseen. Suomen viranomaisten ilmoituksen mukaan toimenpiteen päätarkoituksena on edistää tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja mielipiteiden monipuolisuutta Suomessa tukemalla lehdistöä, joka on kilpailulle avoin taloudellisen toiminnan ala. Komissio katsoo tästä syystä, että arviointi siitä, onko ilmoitettu tukiohjelma EY:n valtiontukisääntöjen mukainen, tulisi suorittaa suoraan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Kyseisessä alakohdassa määrätään, että yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai tietyn talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. 64. Jotta ilmoitettu toimenpide olisi 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen, se ei saa vaikuttaa kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Komission on verrattava ohjelmalle asetettujen tavoitteiden (ts. suomalaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuuden ja monipuolisuuden edistämisen sekä ruotsin kielellä ja vähemmistökielillä julkaistavien sanomalehtien tukemisen) myönteisiä vaikutuksia sen mahdollisiin haittavaikutuksiin (ts. kilpailun ja yhteisön sisäisen kaupan vääristymiseen). Ohjelmasta myönnettävän tuen olisi myös oltava oikeassa suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Toimenpiteelle asetettu tavoite 65. Kuten edellä mainittiin, toimenpiteen tarkoituksena on edistää suomalaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta tukemalla ruotsin kielellä ja vähemmistökielillä julkaistavia sanomalehtiä. Ohjelmalla edistetään myös ruotsin kielen ja vähemmistökielten säilyttämistä Suomessa ja kyseisten kieliyhteisöjen hyvinvointia. 66. Siltä osin kuin toimenpiteellä edistetään viestinnän moniarvoisuutta ja vähemmistökielten suojelua komissio ottaa huomioon perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan, jossa edellytetään, että yhteisö ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden tämän sopimuksen määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi. 67. Ohjelma on muun muassa seuraavissa yhteisön politiikkaa linjaavissa asiakirjoissa määritettyjen tavoitteiden mukainen: Lissabonin sopimuksen 1a artikla, jossa moniarvoisuus mainitaan yhtenä Euroopan unionin perusarvoista; 5 kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisestä Euroopan kielten teemavuoden 2001 tavoitteiden mukaisesti 14 päivänä helmikuuta 2002 annettu neuvoston päätöslauselma; 6 Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artikla, jossa vakuutetaan, että unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä 5 EUVL C 306, , s EYVL C 50, , s. 1. 8

9 monimuotoisuutta; perusoikeuskirjan 11 artiklan 2 kohdassa vakuutetaan myös, että tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan; 7 uudesta monikielisyyden puitestrategiasta vuonna 2005 annettu tiedonanto 8 ; tiedonannossa jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan kansallisia suunnitelmia monikielisyyttä edistävien toimien edistämiseksi sekä lisäämään tässä yhteydessä eri kielten käyttöä ja esiintyvyyttä arkielämässä. Kaupankäynnin edellytyksiin kohdistuvat vaikutukset eivät ole ristiriidassa yhteisen edun kanssa 68. Toimenpide on suunnattu vain ruotsin kielellä ja vähemmistökielillä julkaistaville sanomalehdille. Kuten edellä kohdissa 50 ja 53 todettiin, kyseiset sanomalehdet ovat tavallisesti erittäin pieniä toimijoita Suomen sanomalehtimarkkinoilla eivätkä yleensä ole suomenkielisten sanomalehtien suoria kilpailijoita. On epätodennäköistä, että muilla kielillä julkaistavat sanomalehdet olisivat todellisia korvaavia vaihtoehtoja ja että tilaajat ja/tai ilmoittajat vaihtaisivat sanomalehdestä toiseen tukien vuoksi. Kyseisten sanomalehtien jakelualue rajoittuu pieniin kielialueisiin ja maantieteellisiin alueisiin. Onkin epätodennäköistä, että ohjelma vääristäisi kilpailua tai vaikuttaisi olennaisesti yhteisön sisäiseen kauppaan. 69. Tuettujen sanomalehtien levikki on keskimäärin vain kappaletta, kun suurimman valtakunnallisen sanomalehden (Helsingin Sanomat) levikki on yli kappaletta ja suurimpien alueellisten lehtien (Aamulehti ja Turun Sanomat) levikki yli kappaletta. Tuettujen sanomalehtien koko on verrattavissa vain paikallislehtien kokoon. Näyttääkin siltä, että kilpailuun kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan pääasiassa paikallisia tai alueellisia. 70. Ohjelman talousarvio on erittäin pieni (0,5 miljoonaa euroa) eikä sen vuoksi vaikuttane olennaisesti kilpailuun ja kauppaan EU:ssa. Tuen oikeasuhteisuus 71. Vaikuttaa siltä, että tuki on välttämätön edellytys ruotsin kielellä ja vähemmistökielillä julkaistavien sanomalehtien pysymiselle elinkelpoisina. Koska tuettujen sanomalehtien lukijakunta on suppea, niiden kyky houkutella ilmoitus- ja tilausmaksutuloja on rajallinen. Levikin pienuus aiheuttaa lisäksi sen, että tuettujen lehtien on vaikea keventää kiinteitä kustannuksia ja saada aikaan mittakaavasäästöjä. Onkin kohtuullista olettaa, että kyseiset lehdet tarvitsevat tukia säilyäkseen elinkelpoisina. 72. Ohjelmasta myönnettävän rahoituksen määrä pidetään lisäksi kohtuullisena rajoittamalla tuki-intensiteetti 40 prosenttiin sanomalehtien toimintakustannuksista. Yhteismarkkinoille soveltuvuutta koskeva päätelmä 73. Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että ohjelmalla ajetaan yhteisön edun mukaisia tavoitteita eivätkä sen vaikutukset kaupankäynnin edellytyksiin ole yhteisen edun vastaisia. Tuki on myös oikeassa suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. 7 EYVL C 364, , s KOM(2005) 596 lopullinen. 9

10 74. Kuten edellä mainittiin, ohjelman voimassaololle ei ole asetettu aikarajoituksia. Ohjelman talousarviosta tehdään päätös vuosittain osana valtion yleistä talousarviota. Komissio katsoo yleisen käytäntönsä mukaisesti aiheelliseksi rajoittaa tämän päätöksen voimassaolon päättyväksi 31. joulukuuta Jos Suomen viranomaiset aikovat jatkaa ohjelmaa kyseisen päivämäärän jälkeen, niiden edellytetään antavan toimenpiteestä uuden ilmoituksen riittävän ajoissa, jotta komissio voi tarkastella ohjelmaa uudelleen markkinoilla ja politiikassa mahdollisesti tapahtuneen kehityksen kannalta. 4. PÄÄTELMÄT 75. Komissio on päättänyt edellä esitetyn arvioinnin perusteella, että toimenpide soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Päätöksen voimassaolo päättyy kuitenkin 31. joulukuuta Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, ilmoittakaa tästä komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tieboksiantamiseen kolmannelle ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä Internetsivustossa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition Directorate State Aid II Rue de la Loi / Wetstraat, 200 B-1049 Brussels Faksi: (+32-2) Kunnioittavasti, Komission puolesta Neelie KROES Komission jäsen 10