VUODEN 2017 TALOUSARVION SEKÄ VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN KEHYSOHJE

Transkriptio

1 Kaupunginjohtaja VUODEN 2017 TALOUSARVION SEKÄ VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN KEHYSOHJE Kehysvalmistelun pohjana on valtuuston linjaamat talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja kohdealueet. Valmisteltu esitys toteuttaa tavoitetta kaupungin velkaantumisen taittamisesta viimeistään vuonna Keskeisiä taloustavoitteita ovat: Investointien määrän rajaaminen taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin enintään 280 milj. euroa vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan. Käyttötalouden kokonaismenojen maltillinen kasvu. Edellytyksenä tuottavuuden paraneminen sekä kustannusvaikuttavat palveluratkaisut, jotka mahdollistavat kasvavan palvelutarpeen rahoitusta. Toimintatulojen kasvattaminen maksurahoitusta ja maankäytön tuloja lisäämällä. Yleinen talouskehitys Maailmantalouden kasvu hidastui viime vuonna kolmeen prosenttiin. Alkuvuodesta 2016 heikkous jatkui etenkin Kiinan ja rahoitusmarkkinoiden horjuttaessa näkymiä. Ennusteiden mukaan kasvu ei palaa keskimääräiseen 3,5 prosentin vauhtiin lähiaikoina. Kehittyvien maiden kasvu on pysyväisluonteisesti hidastumassa, eikä uusia kasvun moottoreita ole näköpiirissä. Teollisuusmaissa kasvu on hitaasti kiihtyvällä uralla, mutta monien kehittyvien talouksien näkymät ovat haasteelliset. Kiinan pitkään vahvana pysynyt talouskasvu tulee hidastumaan, ja Venäjä ja Brasilia pysyvät taantumassa ainakin kuluvan vuoden. Kiinan kasvun hidastuminen ja rakennemuutos heikentävät monien kehittyvien talouksien ja raaka-ainetuottajien näkymiä. Venäjän talous tukeutuu edelleen öljyn ja kaasun vientiin. Maa ei ole kyennyt uudistumaan eikä käyttämään raaka-aineista saatuja tuloja tuotannon monipuolistumiseen. Taantuman jälkeen Venäjän kasvu tulee pysymään erittäin alhaisena. Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla, osaltaan öljyn ja monien muiden tuontituotteiden alentuneen hinnan ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Muun muassa Espanjassa ja Irlannissa vahvan kasvun palautumista ovat edistäneet aiemmin tehdyt rakenneuudistukset. Euroalueen kasvua edelleen jarruttaa korkeana pysyttelevä työttömyys. Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa kasvu pysyy vahvana ja työllisyys hyvällä tasolla. Suomen talouden kehitys Suomen talous on viime vuodet ollut vaikeassa tilanteessa. Bruttokansantuote on supistunut useana vuonna. Työttömyys on kasvanut ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Matalasuhdanne on osoittautunut ennakoitua pidemmäksi ja syvemmäksi. Samaan aikaan teollisuuden rakennemuutos, alhaiset investoinnit, pitkittyessään rakenteelliseksi muodostunut työttömyys ja väestön ikärakenteen muutos ovat heikentäneet talouden kasvun edellytyksiä. Ikärakenteen muutos jatkuu voimakkaana lähes kahden seuraavan vuosikymmenen ajan. Tänä aikana pääasiassa vain kokonaistuottavuuden kasvu kasvattaa talouden kokonaistuotantoa. Tältä pohjalta talouden kasvupotentiaalin voi arvioida asettuvan 1 1½ prosenttiin pitkällä aikavälillä. Valtionvarainministeriön keväällä julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna ja vuosien 2017 ja 2018 kasvuksi ennustetaan 1

2 vaimeat 1,2 % vuodessa. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä v noin 2 % pienempi kuin v ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 noin viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Suomen kansantalouden kehitys (Lähde VM Taloudellinen katsaus, kevät 2016) Kuntatalouden näkymät Lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeaksi ja kuntien velkaantuminen uhkaa jatkua nopeana. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää rakenteellisten uudistusten toteuttamista, kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävien toimien toimeenpanoa sekä sitä, että kunnat jatkavat omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon väkiluku oli tämän vuoden alussa asukasta. Vuonna 2015 väestömäärä lisääntyi asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % suhteellista kasvua. Kasvu jäi edellisvuotta jonkin verran vähäisemmäksi. Tämän vuoden alussa espoolaisista 78,3 % puhui äidinkielenään suomea ja 7,5 % ruotsia. Molempien kotimaisten kielien osuus oli supistunut vuoden 2015 aikana. Vieraskielisiä espoolaisista oli henkeä eli heidän osuutensa oli kohonnut 14,2 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Vieraskielisten osuus väestönkasvusta oli kohonnut 73 %:iin. Alle kouluikäisten suhteellinen osuus väestöstä oli supistunut ja myös määrällisesti ikäryhmä oli edellisvuotta pienempi. Kouluikäisten ryhmä oli hieman kasvattanut osuuttaan ja myös lukumääräisesti kasvanut. Nuorten vuotiaiden ryhmä oli pienentynyt, mutta vuotiaiden määrä oli kasvanut, vaikka osuus väestöstä vähän pienenikin. Samoin oli ikäryhmässä vuotiaat. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi noin henkilöllä vuoden 2015 aikana, ja ryhmän osuus väestöstä kasvoi 13,9 %:iin. Yli 75 -vuotiaiden espoolaisten määrä kasvoi yli 500 henkilöllä ja osuus kohosi 5,1 %:iin. 2

3 Väestöennuste Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu on 1,6 %, vuosina väestönkasvu on 1,5 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,3-1,1 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,3 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2016 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2015/2016 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2025/2026 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Suurinta ennustekauden asuntotuotanto on Suurpellossa, jonne asuntotuotantoennusteen mukaan tulee uutta asuntoa. Yli asuntoa tulee Suurpellon lisäksi Niittykumpuun, Otaniemeen, Perkkaalle, Iivisniemeen ja Saunaniemeen. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin Seudun Aluesarjat tilastotietokannasta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E1. Espoon väestö ja väestöennuste ) ja Essissä olevasta Verkkotilastopalvelusta. Uusi ennuste valmistuu juhannukseen mennessä. Työllisyys ja työttömyys Maaliskuun 2016 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 10,4 %. Koko maan työttömyysaste oli 13,3 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1436 ja 50 vuotta täyttäneitä Naisia oli 45,1 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 6177 eli 42,9 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1929 avointa työpaikkaa. Pääkaupunkiseudulla työttömien määrä kasvoi voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Vuodentakaiseen verrattuna työttömiä oli Espoossa 7,7 % (1028 henkeä) enemmän ja koko maassa 1,2 % enemmän. Työttömyysaste oli Espoossa 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli maaliskuussa hieman vuodentakaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömiä oli 33,2 % vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 111 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys on Espoossa kasvanut yhtäjaksoisesti syksystä 2010 lähtien. Työttömien määrän kasvu on kuitenkin hidastunut viimeisen reilun vuoden aikana. Nuorisotyöttömyys kasvoi vuoden 2011 lopulta alkaen yhtäjaksoisesti, joskin viimeisen vuoden aikana hidastuen. Marraskuussa 2015 nuorisotyöttömien määrän kasvu taittui ensimmäisen kerran neljään vuoteen. Määrä pysytteli suunnilleen vuodentakaisella tasolla helmikuuhun asti, mutta oli maaliskuussa hieman vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu jatkui edelleen maaliskuussa

4 Rakennus- ja asuntotuotanto Kaupungin rekisterin antaman ennakkotiedon mukaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä valmistui uudisrakennuksiin kerrosalaa noin m2, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia asuntoja valmistui Espoon asunto-ohjelman tietojen mukaan 400 eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitukset Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä rekisteröitiin uudisrakentamista alkaneeksi k-m2. Todellinen aloitusten volyymi saattaa olla kaksinkertainenkin, sillä Espoon asuntoohjelman mukaan pelkästään asuntoja aloitettiin yli puolet enemmän, mitä rekisteriin on ehditty viedä. Espoon asunto-ohjelman tietojen mukaan uusia asuntoja oli aloituksissa reilu 850 eli noin 130 asuntoa enemmän kuin vuodentakaisissa aloituksissa. Rekisteröityjä aloituksia oli vain noin 330 asuntoa. Myönnetyt rakennusluvat Uusia rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä noin k-m2 eli noin k-m2 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia asuntoja myönnetyissä uusien kohteiden rakennusluvissa oli Espoon asunto-ohjelman mukaan 485, mikä on reilu puolet vuodentakaisesta määrästä. Rakennustuotantotiedot perustuvat tehtyyn Trimble Locus -rekisteripoimintaan. Rekisteritiedot täydentyvät viiveellä, mikä heikentää niiden luotettavuutta. Siksi luvut ovat ennakkotietoja ja pikemminkin suuruusluokkaa osoittavia, kuin tarkkoja lukuja. Luvuissa on mukana ainoastaan uustuotanto, ei vanhojen rakennusten laajennuksia ja muutoksia. Asuntotuotannon osalta rekisterin tuottamia lukuja on täydennetty Espoon kaupungin asuntoohjelmoinnin tiedoilla. 4

5 Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2015 oli 28 milj. euroa ylijäämäinen ja vuosikate 155 milj. euroa. Investointimenot olivat korkeat (nettoinvestoinnit 315 milj. euroa) kaupungin tuloihin ja vuosikatteeseen nähden, mikä on johtanut lisääntyvään velanottoon. Viime vuonna lainaa nostettiin 269 milj. euroa ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vuonna 2015 vaikuttivat erityisesti kiinteistöveroprosentin alarajan korotus ja rahoitustuotot. Rahoitustuotot ovat useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Vaikka tulos ja vuosikate olivat muuhun kuntakenttään nähden kohtuulliset, ovat ne kuitenkin riittämättömät kaupungin kasvuun ja investointimäärään nähden ja alittivat 100 milj. eurolla investointien vaatiman kestävän rahoitustason. Merkittävimpiä valtuustokauden tavoitteita on kaupunkikonsernin talouden tasapainotus. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU) päivitetyt hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa keväällä Talouden saattaminen tasapainoon edellyttää jatkossa oleellisesti tiukempia tavoitteita kuin edellisessä ohjelmassa. Ohjelman päivitys TATU 2:ksi pohjaa arvioon, että vuosien aikana kaupungin tuottavuus on parantunut tavoitteiden suuntaisesti, mutta rahoitustasapaino ei ole kehittynyt myönteisesti. TATU 2:n keskeisenä tavoitteena on sekä kaupungin että Espoo-konsernin lainamäärän kasvun hidastaminen ja kääntäminen laskuun viimeistään vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointien mitoittamista taloudellisesti kestävälle tasolle sekä käyttötalouden menojen sopeuttamista ja tulopohjan vahvistamista. Heikon talouskehityksen sekä Espoon vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän ja maahanmuuton sekä työttömyyden kasvun lisäkustannusten takia vuoden 2016 talousarvio hyväksyttiin 19 milj. euroa alijäämäisenä. Ennakoitua hieman parempana toteutunut vuoden 2015 tilinpäätös sekä operatiivisen toiminannan tuottavuuskehitys antavat hyvät mahdollisuudet parantaa kaupungin taloutta siten, että vuonna 2016 saavutetaan nollatulos. Vuosikate ja tulos jäävät kuitenkin kauas TATU-tavoitteista ja investointien rahoitukseen tarvittavasta tulorahoituksesta ja lisälainaa otetaan talousarvion mukaisesti 309 milj. euroa, joka on 50 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Vuoden 2016 nettoinvestoinnit ovat arviolta noin 300 milj. euroa ja koko kaupunkikonsernin investointitaso yli 700 milj. euroa. Vuonna 2015 kaupungin lainakanta kasvoi 217 milj. euroa ja vuonna 2016 arviolta 246 milj. euroa. Kaupungilla on lainaa vuoden 2016 lopussa 736 milj. euroa. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi 506 milj. euroa vuonna 2015 ja arviolta noin 500 milj. euroa vuonna Konsernin velkamäärä vuoden 2016 lopussa on 3,1 mrd. euroa. TATU-ohjelman tavoitteeksi on asetettu lainamäärä, jossa ei huomioida Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainoja. Edellä mainitun määritelmän mukainen konsernilainojen määrä vuoden 2016 lopussa on arviolta 2044 milj. euroa, 7454 euroa/asukas. TATU-ohjelman päivitettyjen taloustavoitteiden mukaan konsernin lainamäärä voi enimmillään olla 2,6 mrd. euroa, 8900 euroa/asukas. 5

6 Alustava kehys Verorahoitus Verotuloennuste tarkistettiin toukokuun alussa koko maan ja Espoon vuoden 2015 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2016 tammi-toukokuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän verotuloennustekehikon perusteella. Vuonna 2016 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1398,2 milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttyy. Verotulojen vaatimaton kasvu (0,3 %) aiheutuu siitä, että yhteisöveron väliaikainen jako-osuuden korotus poistui tämän vuoden alussa. Se laskee Espoon yhteisöveron kertymää noin 20 milj. euroa. Vuoden 2017 verotulon arvioidaan kasvavan noin 1,3 %. Kiinteistöverolakimuutoksen yhteydessä ( ) tehtiin muutoksia myös vuoden 2017 kiinteistöverotuksen osalta. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotettiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta Espoon kiinteistöverot kasvavat vuonna 2017 noin 6 milj. euroa (6,7 %). Verotuloarviot on tehty muilta osin nykyisillä veroperusteilla. TILIVUOSI ** 2017** 2018** 2019** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,1 2,0 0,9 4,5 3,1 Yhteisövero Muutos % 12,5-14,8 0,9 3,0 1,7 Kiinteistövero Muutos % 28,9 1,5 6,7 0,2 0,2 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,6 0,3 1,3 4,1 2,8 Veroarviossa on ennakoitu kilpailukysopimuksen vaikutuksia kaupungin verokertymään. Mikäli sopimusta ei synny, voidaan veroarviota nostaa. Kilpailukykysopimuksen on arvioitu alentavan verokertymää 11,3 milj. euroa vuonna 2017, 5 milj. vuonna 2018 ja 3,4 milj. vuonna Vuoden 2017 valtionosuuksista on käytettävissä Suomen kuntaliiton laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan noin 34,5 milj. euroa vuonna 2017, kun tämän vuoden summa on 59 milj. euroa. Valtionosuuksien vähennys johtuu suurelta osin perustoimeentulotuen rahoituksen siirrosta Kelalle. Kunnan rahoitusosuus vähennetään jatkossa valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusleikkauksista on päätetty jo edellisen hallituksen aikana vuoteen 2017 saakka ja leikkaukset jatkuvat kaudella Esim. vuodelle 2017 hallituksen kehysriihi päätti 75 milj. euron suuruisen lisäleikkauksen peruspalvelujen valtionosuuteen. Verorahoitusta tarkistetaan vielä heinä-elokuussa kun tilityksistä ja valtionosuuksiin vaikuttuvista laskentatekijöistä saadaan tarkempia tietoja. 6

7 Käyttötalous sekä tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalouden kehysvalmistelussa on huomioitu TATU-toimenpiteiden vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Keskeinen ongelma käyttötalouden kehyksen muodostamisessa on rahoituksen riittämättömyys toimialojen esittämiin palvelujen laajentumisen vaatimiin resurssitarpeisiin. Toimialojen esittämien käyttötalouden TATU- ja sopeutustoimien, yhteismäärältään noin 22 milj. euroa, lisäksi menojen lisäystarpeita on jouduttu karsimaan, jotta on päästy TATU 2:n keskeisiin taloustavoitteisiin ja kaupungin velkamäärä kääntyy laskuun tavoitteiden mukaisesti. Vuosien käyttötalouden meno- ja tulokehyksien valmistelun pohjatietona on vuoden 2016 talousarvio sekä vuoden 2015 tilinpäätöksen ja alkuvuoden kehityksen pohjalta laadittu ennuste vuoden 2016 talousarvion toteutumisesta. Kaupungin strategisena päämääränä on pitää kaupunkikonsernin talous tasapainossa. Kehyksen käyttötalouden toteutumisen edellytyksenä on, että vuoden 2016 toimintakatteen alijäämä saadaan toteutumaan talousarviota alhaisempana ja että kaupungin sekä kaupungille palveluja tuottavien kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tuottavuus paranee vähintään prosentin. Kaupunkitasoisena tavoitteena on parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta, joka on myös kehysvalmistelun lähtökohtana ja toimialojen tulo- ja menokehyksien pohjana. Kehysesitys pitää sisällään myös kilpailukykysopimuksen arvioidut vaikutukset vuosille Toteutuessaan kilpailukykysopimus alentaa kaupungin henkilöstökuluja arviolta yhteensä 12 milj. euroa vuonna Lomarahan 30 % leikkaus alentaa maksettavia lomarahoja arviolta 7 milj. euroa ja sotumaksut alenevat arviolta 5 milj. euroa maksujen siirtyessä työnantajalta palkansaajille. Sopimuksen syntyessä tarkennetaan ja päivitetään arviot sopimuksen vaikutuksista kaupungin talouteen ja toimialojen määrärahoihin. Toimintatulojen tavoitetta vuosille on kasvatettu asiakasmaksutuloja sekä maankäytön tuloja lisäämällä. Maankäytön tuloja on vuodelle 2017 budjetoitu noin 22 milj. euroa enemmän kuin vuonna Sopimusrakentamisen määrä ja maankäyttömaksujen tuloutus kasvavat aiemmista vuosista uusien alueiden rakentumisen myötä. Myös maanvuokratulot lisääntyvät ja maanmyynnin tulo-odotusta on lisätty. Toimintatulojen ja -menojen kehystavoitteita määriteltäessä on arvioitu väestön kasvusta johtuvaa palveluvolyymin kasvua, sisäisten palvelujen hinnan sekä volyymin muutoksia sekä hintaindeksien arvioituja vuosittaisia muutoksia. Palkkahinnan laskentaperusteena käytetään 0 prosentin kasvua. Käyttötalouden kehyksen toteutumisen edellytyksenä on jatkuva tuloksellinen tuottavuuden kehitystyö. Toimintamenojen kasvu vastaa suurten kaupunkien vastaavia kehystavoitteita. Menoissa on varauduttu suurten hankkeiden valmistumisen kustannuksiin. Länsimetron liikennöinti alkaa elokuussa 2016 ja Espoon sairaalassa toiminta alkuvuodesta Palvelutarpeen kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. HUS:n palveluostojen määrärahaa varataan kehyksessä 3 milj. euroa vuoden 2016 talousarviota enemmän, mikä vähintään on sisällytettävä vuoden 2017 talousarvioon. Työmarkkinatuen kuntaosuuden summa on säilytettävä vähintään vuoden 2016 tasolla. Kaupungin vuosikatteen tulee nousta yli 200 milj. euron tasolla vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta kaupungin rahoitusasema säilyy terveenä ja velkaantuminen taittuu. Kehysesityksessä kaupungin vuosikate on 171 milj. euroa vuonna 2017 ja nousee 221 milj. euroon vuonna Kasvavien kaupunkien investointien rahoitus edellyttää selvästi positiivista tilikauden tulosta. Espoon kohdalla velkaantumisen taittaminen vuonna 2020 vaatii noin 100 milj. euron tulosta, jotta investoinnit voidaan rahoittaa ilman lisävelkaa. Kaupungin vuoden 2017 tulos on 26 milj. euroa positiivinen ja tulos paranee koko suunnitelmakauden

8 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen ja teknisen keskuksen sekä Espoo Kiinteistöpalvelut - liikelaitoksen ja Tilakeskus-liikelaitoksen fuusioituessa vuoden 2016 alussa Tilapalvelut - liikelaitokseksi ja kaupunkitekniikan keskukseksi asetettiin yhdistymiselle 10 milj. euron tuottavuustavoite vuoden 2017 loppuun mennessä. Tavoiteltu tuottavuuden parannus sisältyy teknisen toimen TATU-tavoitteisiin ja lukuihin. Teknisen toimen ja konsernipalvelujen tuottamien sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Tuottavuushyödyt siirtyvät sisäisen hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Konsernipalvelujen sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden budjetit rakennetaan siten, että ne tuottavat nollatuloksen ja palveluhinnat alenevat tai pysyvät vuoden 2016 tasolla, pl. ateriapalvelut, joiden hinnat vuonna 2017 nousevat enintään 0,5 % valmistuvan keskuskeittiön tilakustannusten johdosta. Rahastojen tuottoja on arvioitu varovasti mukaan vuosikatteeseen ja tulokseen. Tuotot kirjataan rahastojen pääomiin ja ne eivät lisää palvelutuotannon rahoituksen rahavirtaan. Rahastoja on arvioitu käytettävän suunnitelmakaudella 15 milj. euroa/vuosi, mikä vastaa niiden pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt euroa Vuosien taloussuunnitelman kehys Tuloslaskelma TP 2015 ENN 4/2016 Varsinainen toiminta ENN 4/2016 vert. kelp. TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos = Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Rahastojen/varausten lisäys Rahastojen/varausten vähennys Tilikauden yli/alijäämä = Kehysohjeen pohjalta valmistellaan kehyspäätösehdotus valtuuston syyskuun kokoukseen. Valmisteluun pyritään saamaan päivitettyjä tietoja valtion ja hallituksen toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista kaupungin talouteen. Tarkoitus on myös päivittää TATU-ohjelmasuunnitelma ja valmistella suunnitelma päätöksentekoon osana kehys- ja talousarviovalmistelua. 8

9 Rahoituslaskelma Varsinainen toiminta ja investoinnit TP 2015 ENN 4/2016 ENN 4/2016 vert. kelp. TA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Investoinnit netto = Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen nettomuutos = Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys TA-lainojen nettomuutos = Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Toiminnan ja investointien rahavirta vahvistuu koko suunnitelmakaudella. Vuonna 2016 rahavirta on 180 milj. euroa alijäämäinen, mutta vuoden 2019 lopussa alijäämää on enää 66 milj. euroa. Kaupunki antolainaa vuosina lähes 100 milj. euroa omistamilleen Espoon Toimitilat Oy:lle sekä muille kiinteistöyhtiöille, joiden taseisiin toteutetaan koulujen peruskorjaus tai uudisrakennushankkeita. Kaupunkikonsernin kannalta on kokonaistaloudellisesti edullisinta nostaa talousarviolainaa kaupungille ja antolainata edelleen tytäryhtiöille. Järjestely nostaa kaupungin lainamäärää mutta konsernilainan määrään sillä ei ole vaikutusta. Vuonna 2017 kaupungin lainamäärä lisääntyy noin 92 milj. euroa ja vuosina lainakanta kasvaa hieman yli 300 milj. eurolla. Lainamäärä vuoden 2019 lopussa on milj. euroa, 3700 e/asukas. Tatu-tavoitteen mukaan kaupungin konsernilainat, pl. Espoon Asunnot ja HSY voivat enimmillään olla 8900 e/asukas ja lainakannan kasvun tulee pysähtyä viimeistään vuonna Määritelmän mukainen konsernilainan määrä vuonna 2017 on 2,26 mrd. euroa, 8146 e/asukas. Kehysesitys toteuttaa tavoitetta, jossa kaupungin lainamäärän kasvu taittuu vuonna Kaupunkikonsernilla, pl. Espoon Asunnot ja HSY on vuonna 2020 enimmillään lainaa 2,7 mrd. euroa, 9400 e/asukas. 9

10 konsernin lainakannan kehitys vuoteen 2030 Kaupungin ja Keskeisistä talouden tunnusluvuista investointien tulorahoitusprosentti paranee suunnitelmakaudella ja vuoden 2019 lopussa investoinneista rahoitetaan 77 % tulorahoituksella. Tavoitteena on tulorahoitusprosentin nostaminen siten, että investoinnit voidaan rahoittaa kokonaisuudessa tulorahoituksella. Edellisen kerran tämä on toteutunut vuonna 2007 ennen finanssikriisiä. Tunnuslukuja TP 2015 ENN 2016 ENN 4/2016 vert. kelp. TA Toimintatulot/-menot % 42,2 39,5 39,0 40,1 38,6 39,0 Vuosikate poistoista % 122,2 100,4 100,4 118,2 127,0 140,2 Vuosikate euroa/asukas Investointien tulorahoitus % 49,1 44,6 44,6 65,4 70,5 77,0 Lainakanta Lainat euroa/asukas Konsernilainat, tilinpäätös Konsernilainat ( /asukas) Konsernilainat, pl EA ja HSY euroa/asukas Käyttötalouden tuloarvioiden ja määrärahojen jako palvelutoimialoille on seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. 10

11 Käyttötalous Vuosien kehys *Muutettu TA 5/2016 vert. kelp pohja=enn huomioituna Kikyn vaikutuksilla **ENN 2016, -15 MEUR ***Kiky, kust. vaik. pohja-kehys k-% 1000 EUR TP2015, 2016 rak. Muutettu TA 5/2016 TA 2017 pohja TA2017 kehys Menot k-% 1,0 % 1,7 % -0,6 % Yleishallinto Tulot k-% 1,2 % 1,1 % 0,0 % t-kate k-% 0,6 % 2,9 % -1,7 % Menot Tulot Toimintakate Menot k-% 2,3 % 1,0 % 1,3 % Sosiaali- ja terveystoimi Tulot k-% 15,7 % -3,9 % 1,6 % t-kate k-% 0,8 % 1,6 % 1,2 % Menot Tulot Toimintakate Menot k-% 1,2 % 1,8 % 1,4 % Sivistystoimi Tulot k-% 2,0 % 2,0 % 1,9 % t-kate k-% 1,2 % 1,8 % 1,3 % Menot Tulot Toimintakate Menot k-% 0,4 % -6,5 % 0,4 % Tekninen ja ympäristötoimi Tulot k-% 4,8 % -8,4 % 1,5 % t-kate k-% -18,4 % 4,2 % -5,0 % Menot Tulot Toimintakate Menot k-% 17,6 % 2,0 % 0,5 % Tyt ilman nettoyksiköitä Tulot k-% 34,3 % 1,4 % 2,0 % t-kate k-% -20,0 % 4,2 % -5,0 % Menot Tulot Toimintakate Nettoyksiköt (415 Ulkop. työt, 418 Rakentamisen sis. palvelu, 45 Rakennusltk) Menot Tulot Toimintakate Menot k-% 3,1 % 1,5 % 1,1 % Käyttötalous yhteensä (pl. Tyt:n nettoyksiköt) Tulot k-% 14,6 % 0,2 % 1,3 % t-kate k-% 0,2 % 1,8 % 1,0 % Menot Tulot Toimintakate Menot k-% 1,6 % 0,4 % 1,0 % Käyttötalous yhteensä Tulot k-% 5,5 % -4,0 % 1,2 % t-kate k-% 0,3 % 1,8 % 1,0 % Menot Tulot Toimintakate * vuoden 2016 talousarvio tehty vertailukelpoiseksi vuoteen 2017 nähden. Vähennetty v Kelalle siirtyvän perustoimeentulotuen vaikutukset, menot -37,1 MEUR, tulot -15,5 MEUR sekä logistiikkapalvelujen laskutusmuutos, yleishallinnon menot ja tulot -16 MEUR. ** ENN2016= huomioitu tavoite parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 MEUR. Kohdistettu toimialoille kaupunkitasoisen ennusteen ja arvion pohjalta. *** arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista toimialojen henkilöstökustannuksiiin. Yhteensä -12 MEUR 11

12 Investoinnit Kaupunki investoi edelleen voimakkaasti seuraavan 10 vuoden jaksolla. Kaupungin nettoinvestointien kokonaismäärä on kaudella keskimäärin 280 milj. euroa vuodessa. Lisäksi yhtiöhankkeina toteutetaan kehysesityksen liitteellä 1 listatut palvelutilat, joiden tulevat rahoitusvastikkeet sisältyvät 280 milj. investointikattoon. Investointikatto ei mahdollista uusia palvelutilojen yhtiöhankkeita, vuokrahankkeita tms. Jos jokin hanke päätetään tehdä yhtiöhankkeena tai muuna taseen ulkopuolisena hankkeena, vähentää se vastaavasti kaupungin investointien 280 milj. euron enimmäismäärää. Uudet pysäköintiyhtiöt ovat rajattu kattotarkastelun ulkopuolella. Kaupunki rakennuttaa ja rahoittaa pysäköintiyhtiöiden alkuvaiheen, mutta luopuu omistuksesta alueen rakentuessa. Toimialojen esittämät investointitarpeet ja -toiveet ovat suuremmat kuin kaupungin kestävä taloustasapaino mahdollistaa. Investointien 280 milj. euron enimmäismäärä toteuttaa Tatuohjelman tavoitetta kaupungin velkaantumisen taittamiseksi vuonna Infrarakentamisen ohjelmassa painotetaan kehittyvien alueiden rakentamista ja priorisoidaan hankkeita, joista saadaan tontinmyynti- ja vuokratuloilla sekä maankäyttömaksuilla investointimenoja vastaavat tai suuremmat tulot. Toimitilarakentamisessa turvataan olemassa olevien kiinteistöjen (erit. koulut, päiväkodit) peruskorjaus- ja laajennustarve sekä varaudutaan investointiohjelman jatkovalmistelussa sisäilmaongelmien korjaamiseen erillisvarauksella. Liikkumavara sisäilmaongelmien hoitoon investointikaton sisällä haetaan tulevien hankkeiden kustannustasoa alentamalla, mm. tyyppikoulut, -päiväkodit, infrarakentamisen taso siten, että vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa voidaan kasvattaa elinkaarta jatkavien ja perusparannusinvestointien määrärahaa. Uusien alueiden hankkeiden ajoitusta tarkastellaan ja niiden aloitusta on jaksotettu ohjelmassa myöhemmäksi. 10v Investointiohjelma MEUR Omaisuuslaji, MEUR 2015 ENN 2016 TA Infra Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä (Teke) perusrakentaminen ( ), ratahankkeet, projektit sopimusrakentaminen Tapiolan taseyksikkö Suurpellon taseyksikkö Rakennukset (Tilapalvelut) Tilapalvelut, toimitilat Tilapalvelut, perusparantaminen 9, Aineettomat hyödykkeet Metron valtionosuus ICT Maa ja vesialueet Koneet ja kalusto Peruskaupunki Tilapalvelut 0 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 3 LUP Osakkeet ja osuudet Peruskaupunki, rahoitusvastikeet - metro Tilapalvelut, rahoitusvastikkeet - yhtiöt Muut osakkeet 1,0 1,9 2,0 1,0 1,2 1,5 2,6 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 11 Taseyksiköiden muut investoinnit Tapiola 7,5 3,1 7,7 1,8 2,7 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 33 Kaupunki yhteensä, brutto rahoitusosuudet Kaupunki yhteensä, netto vuoden investointiohjelma omaisuuslajeittain. YHT

13 Kehyksen valmistelu- ja päätösaikataulu kesä-syyskuussa Valtuuston neuvottelutoimikunnan kehysneuvottelut 20.6 Kaupunginhallitus, kehysohje Kaupunginhallituksen esitys valtuustolle Valtuusto päättää kehyksestä ja veroprosenteista 13