Espoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuoden toimintatulot ja menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuoden toimintatulot ja menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi, siten muutettuna että talousarvion ja taloussuunnitelman jatkovalmistelun perustaksi otetaan kunnallisveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotus, jolla osaltaan tasapainotetaan taloutta ja hillitään velkamäärän kasvua siten, että samalla voidaan vastata kasvavan kaupungin palvelutarpeisiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 6 Kehyslaskelmat Äänestyslista 235 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi annetaan liitteen mukainen kehys. Kehyksen keskeisenä tavoitteena on turvata Espoo-tarinan mukaisten valtuustokauden tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteena on Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Kehys toteuttaa tavoitetta kaupungin velkaantumisen taittamisesta viimeistään vuonna Valtuusto on maaliskuussa 2016 hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja kohdealueet. Pitkän aikavälin keskeisiä taloustavoitteita ovat: - Kaupungin velkaantuminen tulee taittua viimeistään vuonna Investointien määrä sovitetaan taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin enintään 280 milj. euroon vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan. - Mikäli investointiohjelmaan esitetään jatkovalmistelussa uusia hankkeita 280 milj. euron keskimääräisen investointikaton päälle, esitetään hankkeiden yhteydessä aina myös hankkeiden rahoitus. - Käyttötalouden kokonaismenot kasvavat maltillisesti. Edellytyksenä tuottavuuden paraneminen sekä kustannusvaikuttavat palveluratkaisut, jotka mahdollistavat kasvavan palvelutarpeen rahoitusta. - Toimintatulojen kasvattaminen maksurahoitusta ja maankäytön tuloja lisäämällä. Käyttötalouden kehysvalmistelussa on huomioitu Tatu-toimenpiteiden vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen esittämien käyttötalouden TATU- ja sopeutustoimien lisäksi menojen lisäystarpeita on jouduttu karsimaan, jotta on päästy TATUohjelman keskeisiin taloustavoitteisiin ja kaupungin velkamäärä kääntyy laskuun valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Turvallisten ja terveellisten palvelutilojen varmistamiseen ja sisäilmaongelmien korjaamiseen lisätään investointiohjelmaan vuosittainen harkinnanvarainen 10 milj. euron joustovara yllättävästi esiin tuleviin korjaustarpeisiin vuosina Liikkumavara haetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisältä hankkeiden kustannustasoa alentamalla.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Tulopohjan kehitysarviot on tehty toteutuneen kehityksen sekä kesäkuussa kilpailukykysopimuksen vaikutuksilla päivitetyn veroennustekehikon ja päivitettyjen valtionosuuslaskelmien pohjalta. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kaupungin tuloihin ja menoihin tarkennetaan talousarviovalmistelun yhteydessä. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet. Kokonaisuudessaan maailmankaupan kasvu tulee olemaan vaisua seuraavien kahden vuoden aikana. Suomen talouskehitys on jähmeää. Kansantalouden tilinpidon heinäkuussa julkaistujen tietojen mukaan Suomen BKT kasvoi viime vuonna vain 0,2 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvuksi Valtiovarainministeriö ennustaa 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 kasvuksi muodostuu 1 % ja vuoden 2018 kasvuksi 1,3 %. Vuonna 2016 hintojen ennustetaan nousevan vain 0,5 prosentilla ja ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan 1,2 %. Työttömyyden kasvu on ainakin hetkellisesti hidastunut, kuluvalle vuodelle työttömyysasteen ennuste on 9,2 % ja työllisten ennustetaan kasvavan 0,3 prosentilla edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrä on edelleen nousussa. Työn tuottavuuden kehitys pysyy edelleen vaisuna. Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen merkitsee koko Suomen taloudelle kustannussäästöjen lisäksi odotuksia paremmasta talouskehityksestä. Sopimuksen vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa vasta viiveellä ja kokonaisvaikutukset kuntataloudelle selviävät syksyn aikana. Kiky-sopimuksen yhteydessä tehtyjen veroperustemuutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon väkiluku oli tämän vuoden alussa asukasta. Vuonna 2015 väestömäärä lisääntyi asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % suhteellista kasvua. Kasvu jäi edellisvuotta jonkin verran vähäisemmäksi. Vieraskielisiä espoolaisista oli henkeä eli heidän osuutensa oli kohonnut 14,2 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Vieraskielisten osuus väestönkasvusta oli kohonnut 73 %:iin. Alle kouluikäisten suhteellinen osuus väestöstä oli supistunut ja myös määrällisesti ikäryhmä oli edellisvuotta pienempi. Kouluikäisten ryhmä oli hieman kasvattanut osuuttaan ja myös lukumääräisesti kasvanut. Nuorten vuotiaiden ryhmä oli pienentynyt, mutta vuotiaiden määrä oli kasvanut, vaikka osuus väestöstä vähän pienenikin. Samoin oli ikäryhmässä vuotiaat. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi noin 1 500

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 henkilöllä vuoden 2015 aikana, ja ryhmän osuus väestöstä kasvoi 13,9 %:iin. Yli 75 -vuotiaiden espoolaisten määrä kasvoi yli 500 henkilöllä ja osuus kohosi 5,1 %:iin. Väestöennuste Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu on 1,6 %, vuosina väestönkasvu on 1,5 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,3-1,1 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,3 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2016 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2015/2016 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2025/2026 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Suurinta ennustekauden asuntotuotanto on Suurpellossa, jonne asuntotuotantoennusteen mukaan tulee uutta asuntoa. Yli asuntoa tulee Suurpellon lisäksi Niittykumpuun, Otaniemeen, Perkkaalle, Iivisniemeen ja Saunaniemeen. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Työllisyys ja työttömyys Espoossa oli kesäkuun 2016 lopussa työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,2 %. Työttömien määrä kasvoi edelleen, kuten koko pääkaupunkiseudulla. Työttömiä oli 2,6 % (397 henkeä) enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna, työttömyysaste oli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Kaikista työttömistä oli korkeasti koulutettuja (31 % työttömistä) ja yli 50-vuotiaita Työttömien määrän kasvu Espoossa on kuitenkin hidastunut viimeisen puolentoista vuoden aikana. Kuluneen kehityksen valossa työttömien määrän kasvu hidastuu edelleen ja taittuisi vuodenvaihteen tienoilla. Jos kehitys toteutuu, työttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa arviolta noin Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopulta alkaen yhtäjaksoisesti, joskin viimeisen vuoden aikana hieman hidastuen.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Kesäkuussa nuorisotyöttömiä oli mikä on hieman vuodentakaista vähemmän. Mikäli viimeisen parin vuoden trendi jatkuu, vuoden 2017 kesäkuussa määrä olisi arviolta alle Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli kesäkuun lopulla eli lähes viidennes vuodentakaista enemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 41 %. Määrällisesti eniten pitkäaikaistyöttömiä oli erityisasiantuntijoiden ammattiryhmässä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2012 lähtien. Jos muutaman viime vuoden trendi jatkuu, pitkäaikaistyöttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa karkeasti arvioituna noin Ulkomaan kansalaisia oli kesäkuun lopulla työttömänä 3 467, kasvua 11 % viime vuoden vastaavaan aikaan. Parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella ulkomaalaisia työttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa arviolta noin Viime vuoden pakolaisten määrän nopea kasvu nostaa Espoossakin ulkomaalaisten työttömien määrää sitä mukaa, kun myönteisiä oleskelulupapäätöksiä tehdään. Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2015 oli 28 milj. euroa ylijäämäinen ja vuosikate 155 milj. euroa. Investointimenot olivat korkeat (nettoinvestoinnit 315 milj. euroa) kaupungin tuloihin ja vuosikatteeseen nähden, mikä on johtanut lisääntyvään velanottoon. Viime vuonna lainaa nostettiin 269 milj. euroa ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vuonna 2015 vaikuttivat erityisesti kiinteistöveroprosentin alarajan korotus ja rahoitustuotot. Rahoitustuotot ovat useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Vaikka tulos ja vuosikate olivat muuhun kuntakenttään nähden kohtuulliset, ovat ne kuitenkin riittämättömät kaupungin kasvuun ja investointimäärään nähden ja alittivat 100 milj. eurolla investointien vaatiman kestävän rahoitustason. Merkittävimpiä valtuustokauden tavoitteita on kaupunkikonsernin talouden tasapainotus. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU) päivitetyt hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa keväällä TATU 2:n keskeisenä tavoitteena on sekä kaupungin että Espookonsernin lainamäärän kasvun hidastaminen ja kääntäminen laskuun viimeistään vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointien mitoittamista taloudellisesti kestävälle tasolle sekä käyttötalouden menojen sopeuttamista ja tulopohjan vahvistamista. Heikon talouskehityksen sekä Espoon vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän ja maahanmuuton sekä työttömyyden kasvun lisäkustannusten takia vuoden 2016 talousarvio hyväksyttiin 19 milj. euroa alijäämäisenä.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Heinäkuun toteuman perusteella laaditun ennusteen mukaan vuoden 2016 tulos olisi positiivinen, ennustetta parantaa kertaluontoisena eränä Metron hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen korko-osuuden noin 14 milj. euroa siirtyminen seuraaville vuosille, sekä HUS:n vuoden 2015 ylijäämän 8,9 milj. euron palautus. Toimialoille on asetettu tavoitteeksi toimintakatteen parantaminen 15 milj. eurolla. Vuosikate ja tulos jäävät kuitenkin kauas TATU-tavoitteista ja investointien rahoitukseen tarvittavasta tulorahoituksesta ja lisälainaa otetaan talousarvion mukaisesti 246 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Vuoden 2016 investointeja ennustetaan toteutuvan noin 350 milj. euroa ja koko kaupunkikonsernin investointitaso yli 700 milj. euroa. Vuonna 2015 kaupungin lainakanta kasvoi 217 milj. euroa ja vuonna 2016 arviolta 246 milj. euroa. Kaupungilla on lainaa vuoden 2016 lopussa 750 milj. euroa. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi 506 milj. euroa vuonna 2015 ja arviolta noin 500 milj. euroa vuonna Konsernin velkamäärä vuoden 2016 lopussa on 3,1 mrd. euroa. TATU-ohjelman tavoitteeksi on asetettu lainamäärä, jossa ei huomioida Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainoja. Edellä mainitun määritelmän mukainen konsernilainojen määrä vuoden 2016 lopussa on arviolta milj. euroa, euroa / asukas. TATU-ohjelman päivitettyjen taloustavoitteiden mukaan konsernin lainamäärä voi enimmillään olla 2,6 mrd. euroa, euroa / asukas. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verotuloennuste tarkistettiin elokuun alussa koko maan ja Espoon vuoden 2015 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2016 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen Kuntaliiton Kiky-sopimuksen vaikutuksilla päivittämän verotuloennustekehikon perusteella. Vuonna 2016 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttynee. Kunnallisveron tuotto kasvaa 2,0 prosenttia ja yhteisöveron taso laskee 14,8 prosenttia, kun yhteisöveron väliaikainen jako-osuuden korotus poistui tämän vuoden alussa. Se laskee Espoon yhteisöveron kertymää noin 20 milj. euroa. Vuosien kunnallisveron tuottoa pienentää kilpailukykysopimus, jossa työnantajamaksuja siirretään asteittain palkansaajien maksettavaksi. Samalla yhteisöverotuottojen oletetaan hieman kasvavan yritysten henkilöstömenojen vähenemisestä sekä lisääntyvästä työajasta johtuen. Vuoden 2017 verotulon arvioidaan kasvavan noin 1,3 %. Tuloarviossa vakituisten asuinrakennusten ja yleisen kiinteistöveron veroprosentit on nostettu vuonna 2017 voimaan tuleviin alarajoihin. Alarajojen korotuksien johdosta Espoon kiinteistöverot kasvavat vuonna 2017 noin 6 milj. euroa (6,7 %). Verotuloarviot on tehty muilta osin nykyisillä veroperusteilla.

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 Yhteenveto TILIVUOSI ** 2017** 2018** 2019** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,1 2,0 0,9 3,6 1,9 Yhteisövero Muutos % 12,5-14,8 0,9 5,4 2,5 Kiinteistövero Muutos % 28,9 1,5 6,7 0,2 0,2 VEROTULOKSI KIRJA Muutos % 4,6 0,3 1,3 3,5 1,8 Vuoden 2017 valtionosuuksista on käytettävissä Suomen Kuntaliiton kesäkuussa laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan noin 44 milj. euroa vuonna 2017, kun tämän vuoden summa on 59 milj. euroa. Valtionosuuksien vähennys johtuu suurelta osin perustoimeentulotuen rahoituksen siirrosta Kelalle. Kunnan rahoitusosuus vähennetään jatkossa valtionosuusjärjestelmän kautta. Käyttötalous sekä tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalouden kehysvalmistelussa on huomioitu TATU-toimenpiteiden vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Vuosien käyttötalouden meno- ja tulokehyksien valmistelun pohjatietona on vuoden 2016 talousarvio sekä vuoden 2015 tilinpäätöksen ja alkuvuoden kehityksen pohjalta laadittu ennuste vuoden 2016 talousarvion toteutumisesta. Kaupungin strategisena päämääränä on pitää kaupunkikonsernin talous tasapainossa. Kehyksen käyttötalouden toteutumisen edellytyksenä on, että vuoden 2016 toimintakate saadaan toteutumaan talousarviota parempana ja että kaupungin sekä kaupungille palveluja tuottavien kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tuottavuus paranee vähintään prosentin. Kaupunkitasoisena tavoitteena on parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta, joka on myös kehysvalmistelun lähtökohtana ja toimialojen tulo- ja menokehyksien pohjana. Kehysesitys pitää sisällään myös kilpailukykysopimuksen arvioidut vaikutukset vuosille Kilpailukykysopimus alentaa kaupungin henkilöstökuluja arviolta yhteensä 12 milj. euroa vuonna Lomarahan 30 % leikkaus alentaa maksettavia lomarahoja arviolta 7 milj. euroa ja sotumaksut alenevat arviolta 5 milj. euroa maksujen siirtyessä työnantajalta palkansaajille. Vastikkeettoman työajan lisäyksen henkilöstömenoja laskeva vaikutus (arviolta -1,32 prosenttia) huomioidaan talousarvion laadinnan yhteydessä. Toimintatulojen tavoitetta vuosille on kasvatettu asiakasmaksutuloja sekä maankäytön tuloja lisäämällä. Maankäytön tuloja on vuodelle 2017 budjetoitu noin 22 milj. euroa enemmän kuin vuonna

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / Sopimusrakentamisen määrä ja maankäyttömaksujen tuloutus kasvavat aiemmista vuosista uusien alueiden rakentumisen myötä. Myös maanvuokratulot lisääntyvät ja maanmyynnin tulo-odotusta on lisätty. Toimintatulojen ja -menojen kehystavoitteita määriteltäessä on arvioitu väestön kasvusta johtuvaa palveluvolyymin kasvua, sisäisten palvelujen hinnan sekä volyymin muutoksia sekä hintaindeksien arvioituja vuosittaisia muutoksia. Palkkahinnan laskentaperusteena käytetään 0 prosentin kasvua. Käyttötalouden kehyksen toteutumisen edellytyksenä on jatkuva tuloksellinen tuottavuuden kehitystyö. Toimintamenojen kasvu vastaa suurten kaupunkien vastaavia kehystavoitteita. Menoissa on varauduttu suurten hankkeiden valmistumisen kustannuksiin. Länsimetro ja Espoon sairaalan toiminta käynnistyvät alkuvuodesta Palvelutarpeen kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. HUS:n palveluostoihin on kehyksessä varattu 3 milj. euroa vuoden 2016 talousarviota enemmän ja työmarkkinatuen kuntaosuutta vuoden 2016 ennusteen tasolla. Kaupungin vuosikatteen tulee nousta yli 200 milj. euron tasolle vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta kaupungin rahoitusasema säilyy terveenä ja velkaantuminen taittuu. Kehyksessä kaupungin vuosikate on 180 milj. euroa vuonna 2017 ja nousee 211 milj. euroon vuonna Kasvavan kaupungin investointien rahoitus edellyttää selvästi positiivista tilikauden tulosta. Velkaantumisen taittaminen vuonna 2020 vaatii noin 100 milj. euron tulosta, jotta investoinnit voidaan rahoittaa ilman lisävelkaa. Kaupungin vuoden 2017 tulos on 35 milj. euroa positiivinen ja tulos paranee koko suunnitelmakauden Konsernipalvelujen sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden budjetit rakennetaan siten, että ne tuottavat nollatuloksen ja palveluhinnat alenevat tai pysyvät vuoden 2016 tasolla, pl. ateriapalvelut, joiden hinnat vuonna 2017 nousevat enintään 0,5 % valmistuvan keskuskeittiön tilakustannusten johdosta. Sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Tuottavuushyödyt siirtyvät sisäisen hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Rahastojen tuottoja on arvioitu varovasti mukaan vuosikatteeseen ja tulokseen. Tuotot kirjataan rahastojen pääomiin ja ne eivät lisää palvelutuotannon rahoituksen rahavirtaan. Rahastoja on arvioitu käytettävän suunnitelmakaudella 15 milj. euroa/vuosi, mikä vastaa niiden pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa.

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 Liitteenä on omaisuuslajikohtainen investointikehyslaskelma, jossa investointikokonaisuutta on sovitettu valtuuston TATU-ohjelmassa hyväksymään investointikattoon. Tiedoksi

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10