Tieto- ja viestintäteknologian vaikutus työn tuottavuuteen
|
|
- Sinikka Laaksonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieto- ja viestintäteknologian vaikutus työn tuottavuuteen Pentti Forsman, ekonomisti, rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Jukka Jalava, ekonomisti, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, erikoistutkija, Helsingin kauppakorkeakoulu Suomen talouden rakenteet ovat luvun alun laman jälkeen olleet rajujen muutosten kohteena. Rakennemuutos jatkuu edelleen alkutuotannon ja jalostuksen kansantuoteosuuksien pienentyessä yksityisten palvelujen hyväksi. Teollisuuden perinteisten vahvojen alojen puutavaran, massan ja paperin tuotannon sekä perinteisen metalliteollisuuden rinnalle nousi 1990-luvun aikana viestintäteknologialaitteiden valmistus Nokian siivittämänä. Tehdasteollisuudessa työn tuottavuus Suomessa ohitti 1990-luvulla Yhdysvaltojen tason Suomen kurottua onnistuneesti kiinni kehittyneiden maiden teknologiarintamaa. Koko kansantalouden työn tuottavuudessa Suomi ylsi 90 prosenttiin Yhdysvaltojen tasosta ja 94 prosenttiin EU15-tasosta vuoteen 2002 mennessä. 1 Myös pääoman käyttö on tehostunut tuntuvasti aiemmista vuosikymmenistä. Työn tuottavuuden kasvuvauhdissa on ollut suuria eroja eri toimialojen välillä. Elektroniikkateollisuudessa, televiestinnässä ja rahoitusalalla työn tuottavuuden kasvu oli poikkeuksellisen nopeaa 1990-luvun jälkipuoliskolla ja kahdella ensiksi mainitulla alalla myös 2000-luvulla. Perinteisessä metalliteollisuudessa työn tuottavuuden kasvu on sen sijaan ollut hyvin hidasta aiempiin vuosiin verrattuna. Koko kansantaloudessa (pl. elektroniikkateollisuus) työn tuottavuuden kasvu hiipuikin jaksolla vain 1,6 prosenttiin vuodessa (taulukko 1). Työn tuottavuuden kasvun heikentyminen tällä vuosituhannella näkyy selvästi myös työtuntia kohden lasketun BKT:n pitkän aikavälin kasvuvauhdin hidastumisena (kuvio). Yhdysvalloissa työn tuottavuuden kasvu on jatkunut nopeana myös viime vuosina. Siksi onkin hyödyllistä verrata Suomen tuottavuuden kasvua Yhdysvaltoihin ja muihin EU-maihin. Erityisen kiinnostavaa on katsoa tieto- ja viestintätekniikan toimialojen tuottavuuden panosta koko työn tuottavuuden kasvuun, sillä juuri elektroniikka- Taulukko 1. Työn tuottavuuden kasvu toimialoittain vuosina , % Koko kansantalous 3,0 2,3 2,4 Koko kansantalous pl. elektroniikkateollisuus 2,8 1,9 1,8 Teollisuus 5,2 3,5 5,2 Teollisuus pl. elektroniikkateollisuus 4,5 1,9 2,8 Metsäteollisuus 6,1 3,3 3,8 Paperiteollisuus 6,4 3,7 4,6 Graafinen teollisuus 3,2 3,3 2,8 Kone- ja metalliteollisuus 3,4 1,0 2,1 Metallien jalostus 6,3 4,5 3,7 Elektroniikkateollisuus 8,8 12,2 13,2 Rakennustoiminta 1,0 1,3 0,3 Kauppa 3,3 4,5 3,7 Liikenne ja viestintä 3,5 3,9 3,9 Maaliikenne 1,9 1,5 1,9 Telekommunikaatio 8,6 13,8 10,2 Rahoitus ja vakuutus 3,2 7,0 2,3 Lähde: Tilastokeskus. Kuvio Bruttokansantuote työtuntia kohti Havaittu kehitys Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Tasoitettu kehitys Lähde:Jalava Pohjola. 1 McGuckin ja van Ark, Euro & talous
2 teollisuuden nopea tuottavuuden kasvu on merkityksellistä Suomelle. Tässä artikkelissa jaotellaan markkinatuotanto kolmeen toimialaryhmään. Ensimmäinen niistä on tieto- ja viestintätekniikan tuotanto (ICT). Toinen toimialaryhmä sisältää alkutuotannon, teollisuuden (pl. tieto- ja viestintätekniikka) ja rakentamisen. Kolmannen toimialaryhmän muodostavat palvelutoimialat (pl. tieto- ja viestintätekniikka). Aluksi tarkastellaan näiden toimialaryhmien kehitystä Suomessa. Artikkelin lopussa palataan siihen, miltä Suomen talouden kehityssuunta näyttää vuoteen 2008 saakka työn tuottavuuden näkökulmasta. Markkinatuotanto, tieto- ja viestintätekniikka sekä tuottavuus Markkinatuotannon reaalinen arvonlisäys kasvoi keskimäärin peräti 5,6 % vuodessa vuosina (taulukko 2). Laman aikana työpanos supistui huomattavasti, joten työpanoksen lisääntymisen kontribuutio talouskasvuun oli välittömästi laman jälkeen suuri, noin 2,3 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämä on poikkeuksellista, sillä pitkän ajan taloushistoriallinen tarkastelu osoittaa, että Suomen talouskasvu on ollut enimmäkseen työtä säästävää. 2 Pääoman tuottavuuden kasvu on siis aiempina vuosikymmeninä ollut lähellä nollaa ja työn tuottavuus on kasvanut. Työn tuottavuus eli arvonlisäyksen ja työpanoksen suhde ei kuitenkaan yltänyt vuosina samaan muutosvauhtiin kuin lamaa edeltävänä aikana, vaikka se olikin edelleen kasvun moottori. Sen kontribuutio kasvuun oli 3,3 prosenttiyksikköä. Tieto- ja viestintätekniikan toimialojen tuotannon kasvu oli huikeat 20 % vuodessa. Tuotantotoimialat eli alkutuotanto, teollisuus ja rakentaminen kasvoivat hieman yllättäen hitaammin kuin palvelutoimialat. Markkinatuotannon kasvu puolittui tämän vuosikymmenen alkuvuosina ja tieto- ja viestintätekniikan alojen arvonlisäys nousi vain 6 % vuodessa, kun kännyköiden ja muiden viestintävälineiden valmistuksesta tuli kypsä ala. 2 Jalava ja Pohjola, Taulukko 2. Talouskasvu markkinatuotannossa, , % Muutos, Suomi prosenttiyksikköä Arvonlisäys Markkinatuotanto 5,6 2,4 3,2 ICT toimialat 20,8 6,1 14,7 Tuotantotoimialat (pl. ICT) 3,7 0,9 2,8 Palvelutoimialat (pl. ICT) 4,2 2,4 1,8 Kontribuutiot tehdyistä työtunneista Markkinatuotanto 2,3 0,2 2,5 ICT toimialat 8,2 0,0 8,2 Tuotantotoimialat (pl. ICT) 0,9 2,0 2,9 Palvelutoimialat (pl. ICT) 2,9 1,3 1,6 Kontribuutiot työn tuottavuudesta Markkinatuotanto 3,3 2,6 0,7 ICT toimialat 12,6 6,1 6,5 Tuotantotoimialat (pl. ICT) 2,9 2,9 0,0 Palvelutoimialat (pl. ICT) 1,3 1,1 0,2 ICT tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikkaa. Lähde: Omat laskelmat perustuen heinäkuun 2005 BKT-lukuihin. 86 Euro & talous
3 Myös tuotanto- ja palvelualat kasvoivat hitaammin vuosina kuin vuosina Edelleenkin talouskasvu oli palvelualoilla nopeampaa kuin tuotantotoiminnassa. Palvelusektori pystyi lisäksi kasvattamaan työpanostaan. Markkinatuotannossa työn tuottavuuden kasvu hidastui keskimäärin 2,6 prosenttiin vuodessa vuosina , mikä on myös pitkän aikavälin näkökulmasta poikkeuksellista. Aikaisemmin näin alhaisen tuottavuuskasvun jakso löytyy sotia edeltäneeltä ajalta. Tieto- ja viestintätekniikka sekä tuottavuus Suomessa, EU:ssa ja Yhdysvalloissa Toimialojen tuottavuuskehityksien kontribuutiota markkinatuotannon työn tuottavuuden kasvuun voidaan arvioida laskemalla yhteen toimialojen arvonlisäysosuuksilla painotetut tuottavuuskasvut sekä työpanoksen uudelleenallokointitekijä. 3 Muodollisemmin: _ (1) dlnlp = w i dlnlp i + R H i jossa d tarkoittaa vuosimuutosta, ln on luonnollinen logaritmi, LP on työn tuottavuus, i tarkoittaa alatoimialaa, paino w i on toimialan i kahden perättäisen vuoden nimellisten arvonlisäysosuuksien keskiarvo. Työpanoksen uudelleen allokointia kuvaava termi R H on positiivinen, kun työvoimaa siirtyy matalan tuottavuuden toimialalta korkean tuottavuuden toimialalle. 4 Taulukosta 3 näkyy, että työn tuottavuuden kasvun hidastumisen luvun jälkipuoliskon ja viime vuosien välillä selittää suurimmaksi osaksi tieto- 3 Ks. van Ark ja Inklaar, Termi R H on residuaali, joka saadaan, kun koko talouden työn tuottavuudesta vähennetään painotettu toimialojen työn tuottavuuksien summa. Taulukko 3. Toimialojen kontribuutiot markkinatuotannon työn tuottavuuden kasvuun, Muutos, Suomi prosenttiyksikköä Markkinatuotannon työn tuottavuus, 3,3 2,6 0,7 ICT toimialat 1,3 0,8 0,5 Tuotantotoimialat (pl. ICT) 1,2 1,0 0,2 Palvelutoimialat (pl. ICT) 0,6 0,6 0,0 Uudelleen allokoinnista 0,2 0,2 0,0 EU Muutos Markkinatuotannon työn tuottavuus, 2,2 1,1 1,1 ICT toimialat 0,8 0,5 0,3 Tuotantotoimialat (pl. ICT) 0,8 0,6 0,2 Palvelutoimialat (pl. ICT) 0,6 0,1 0,5 Uudelleen allokoinnista 0,0 0,1 0,1 Yhdysvallat Muutos Markkinatuotannon työn tuottavuus, 3,4 3,6 0,2 ICT toimialat 1,2 1,1 0,1 Tuotantotoimialat (pl. ICT) 0,5 0,9 0,4 Palvelutoimialat (pl. ICT) 1,8 2,0 0,2 Uudelleen allokoinnista 0,1 0,3 0,2 ICT tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikkaa. Lähteet: Omat laskelmat perustuen heinäkuun 2005 BKT-lukuihin. EU15 ja Yhdysvallat, van Ark & Inklaar (2005). Euro & talous
4 ja viestintätekniikan alojen hidastunut tuottavuuskasvu. Se merkitsee, että tieto- ja viestintätekniikan laitevalmistuksesta on tullut kypsä toimiala, missä komponentit ovat pitkälle standardisoituja massatuotteita. Niiden valmistus onkin siirtymässä alhaisen palkkatason maihin. Tällainen kehitys merkitsee sitä, etteivät näiden toimialojen osuudet kansantuotteesta ja työllisyydestä enää välttämättä kasva. Kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun jääneekin siksi nykyistä pienemmäksi. Tuotantotoimialojen tuottavuuskasvun kontribuutio on niin ikään pienentynyt. Palvelutoimialojen tuottavuuskasvun kontribuutio on pysynyt 0,6 prosenttiyksikössä. Tämä on sinällään positiivista, varsinkin kun palvelualojen kansantuoteosuus koko ajan kasvaa. 5 Rakennemuutostermin vaikutus tuottavuuskasvuun on pieni, vain 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa (kaavassa 1 termi RH). On kuitenkin huomattava, että rakennemuutoksen vaikutus on selvästi positiivinen toisin kuin muissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa. Mikäli näin mitatulla tavalla positiivinen rakennemuutos jatkuu myös seuraavat 10 vuotta, se omalta osaltaan kaventaa tuottavuuskuilua Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. EU15 koki vielä suuremman tuottavuuskasvun hidastumisen kuin Suomi peräti 1,1 prosenttiyksikköä. Siellä kaikkien osatekijöiden kontribuutio pieneni. Suurin notkahdus, 0,5 prosenttiyksikköä, oli palvelutoimialojen 5 Baumol (1967) kiinnitti huomion siihen, että sekä tuottavuuden että kansantulon kasvuvauhti hidastuu resurssien siirtyessä teollisuudesta palveluihin, koska alhaisen tuottavuuden toimialan osuus resursseista kasvaa. kontribuutiossa. Myös tieto- ja viestintätekniikan alat sekä tuotantotoimialat vaikuttivat vähemmän tuottavuuskasvuun uuden vuosituhannen alkuvuosina kuin 1990-luvun jälkipuoliskolla. Yhdysvallat sen sijaan ei kokenut tuottavuuskasvun hidastumista. Maa onnistui pitämään yllä nopeaa 3,6 prosentin vuosittaista tuottavuuskasvua, joka oli 0,2 prosenttiyksikköä parempi tulos kuin vuosina Sekä tuotanto- että palvelutoimialoilla tuottavuuden kasvuvauhti parani. Tieto- ja viestintäalojen kontribuutio heikkeni marginaalisesti ja rakennemuutostermikin huononi hieman 0,3 prosenttiyksikköön. Taulukosta 3 on nähtävissä, että Suomen ja EU-maiden suurin ero Yhdysvaltoihin tulee palvelualojen tuottavuuskontribuutiosta. Tuottavuuden kasvu vuosina Suomen Pankin ennusteessa tuottavuus esitetään tuotantona työntekijää kohden. Tuotantoa ja työllisyyttä koskevien indikaattorien avulla on mahdollista karkeasti hahmottaa kuva lähiajan näkymistä. Elektroniikkateollisuuden tuotannon kasvun odotetaan jatkuvan Suomessa, joskin toimialalla käytettäneen aiempaa enemmän tuontipanoksia. Ainakaan toistaiseksi ei ole vahvoja merkkejä siitä, että tietotekniikkapalveluista olisi nousemassa vahva kasvun veturi. Siten on odotettavissa, että tieto- ja viestintäalojen kontribuutio tuottavuuden kasvuun ennustejaksolla jää pienemmäksi kuin vuosina , jolloin kontribuutio on 0,8 prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 88 Euro & talous
5 matkapuhelimien ja viestintälaitteiden valmistuksessa aiempaa suurempi osa tuottavuuden kasvusta tapahtuu ulkomailla. Toki televiestinnässä tuottavuuden kasvu jatkunee myös lähivuosina, vaikka kova kilpailu ei anna juurikaan tilaa arvonlisäyksen kasvulle. Toisaalta tuotantotoimialoilla, kuten metsäteollisuudessa, on merkittäviä paineita tuottavuuden kasvattamiseksi, joten niiden kontribuution kasvu korvannee ennustejaksolla tieto- ja viestintätekniikan alojen tuottavuuden kasvun hidastumisen. Työn tuottavuuden kasvun palvelutuotannossa ennustetaan säilyvän aiemmassa vauhdissa. Yhteenlaskettuna markkinatuotannon työn tuottavuuden kasvu ei näiden arvioiden mukaan juuri nopeudu 2000-luvun alkupuoliskon vauhdista. Lopuksi Työn tuottavuuden kasvu hidastui Suomessa selvästi 2000-luvulla aiemmasta. Verrattuna 1990-luvun lopun jaksoon tuottavuuden kasvun hidastumiseen vaikutti eniten tieto- ja viestintätekniikan alojen kasvun normalisoituminen, mutta myös teollisuuden (pl. elektroniikkateollisuus) tuottavuuden kasvu hidastui. Elektroniikkateollisuuden ulkopuolella työn tuottavuuden kehitys oli erittäin heikkoa. Vastaavana ajankohtana tuottavuuden kasvu jatkui Yhdysvalloissa vahvana. Palvelutoimialat (pl. tieto- ja viestintätekniikka) ja teollisuus (pl. tieto- ja viestintätekniikka) jopa nopeuttivat Yhdysvaltojen työn tuottavuuden kasvua. On ilmeistä, että vankalla panostuksella tietotekniikan käyttöön on ollut merkitystä. EUmaissa sen sijaan työn tuottavuuden kehitys oli keskimäärin Suomea heikompaa 2000-luvulla kaikilla sektoreilla. On yllättävää, että palvelusektorin tuottavuus ei kasvanut EU-maissa juuri lainkaan ao. jaksolla. Suurin ero Yhdysvaltoihin syntyy juuri palvelutuotannon hitaasta tuottavuuden kasvusta, joskin myös tieto- ja viestintätekniikan aloilla EU-maat jäävät van Arkin ja Inklaarin (2005) mukaan jälkeen. Suomen Pankin ennusteen valossa työn tuottavuuden kasvu pysyy luvun alkuvuosien suhteellisen matalalla tasolla. Ero Yhdysvaltain tuottavuuden kasvuun näin olleen säilyy. Toisaalta Suomi näyttää kykenevän pitämään etumatkansa muihin EU15-maihin verrattuna. Lähteet: van Ark, B. Inklaar, R. (2005) Catching Up or Getting Stuck? Europe s Troubles to Exploit ICT s Productivity Potential. GGDC Research Memorandum GD-79. Baumol, W.J. (1967) Macroeconomics of unbalanced growth: The anatomy of urban crises. American Economic Review (57), s Jalava, J. Pohjola, M. (2004) Työn tuottavuus Suomessa vuosina ja sen kasvuprojektioita vuosille Kansantaloudellinen aikakauskirja (100) 4, s McGuckin, R. - van Ark, B. (2005) Productivity and Participation: An International Comparison. GGDC Research Memorandum GD-78. Euro & talous
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
talouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset
Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
Tuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa
Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako
Tuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
PTT:n pitkän aikavälin kasvuennuste
Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 3/2008 PTT:n pitkän aikavälin kasvuennuste Janne Huovari Ekonomisti Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Raija Volk utkimusjohtaja Pellervon taloudellinen
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus
Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy?
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta
Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
Suomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)
Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD
Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin
Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa
1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
Tuottavuuskehitys pkyrityksissä
Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900 2003 ja sen kasvuprojektioita vuosille 2004 2030*
Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 4/2004 ARTIKKELEITA Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900 2003 ja sen kasvuprojektioita vuosille 2004 2030* Jukka Jalava Yliaktuaari Tilastokeskus Matti Pohjola
Tuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Talouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä
Talouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä Suomen Pankki 1 Viime vuosina kasvu odotuksia heikompaa 120 Yhdysvallat Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100 115 110 Trendi 2000 2005 105 100 95 90 85 80
Kustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US
Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio
16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
Tuottavuustutkimukset 2013
Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
ENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
JOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Suomen talouden pitkän aikavälin kasvuennuste *
Kansantaloudellinen aikakauskirja 108. vsk. 3/2012 Suomen talouden pitkän aikavälin kasvuennuste * Helvi Kinnunen Elisa Newby Jukka Railavo Neuvonantaja Ekonomisti Ekonomisti Suomen Pankki suomen Pankki
14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja
TOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
Suomen talous. Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja. Pörssisäätiön tilaisuus
Seppo Honkapohja johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki Suomen talous Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja Pörssisäätiön tilaisuus 6.9.2017 6.9.2017 Julkinen 1 Maailmantalouden
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys
Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
Suomen talouden suuret haasteet
Suomen talouden suuret haasteet 20.5.2011 Samu Kurri Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Aiheet Suomen talouden lähiaikojen näkymät Viime aikojen BKT-luvut hyviä Luvut suhteutettava
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
Suhteellinen etu, ulkomaankauppa ja elinkeinorakenteen muutos Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa)
1 Suhteellinen etu, ulkomaankauppa ja elinkeinorakenteen muutos Matti Pohjola (luku tekeillä olevasta käsikirjoituksesta Suomi murroksessa) Suhteellisen edun periaate on taloustieteen teorioista tärkein:
Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Kansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti
Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna
Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV
Tarjonta. Tuotanto. oheiskärsijöitä (ks. kehikko 7). Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto on viime kuukausina kohentunut alkuvuoden
Tarjonta Kuvio. Tuotanto Vuonna 004 kokonaistuotanto kasvoi,6 % Tilastokeskuksen kesällä julkaiseman vuositilinpidon mukaan. Vuoden 005 alkupuoliskolla BKT jäi pienemmäksi kuin viime vuoden lopulla. Siihen
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
17.2.2015 Matti Paavonen 1
1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Teknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015
pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen
Tuottavuuden kasvu ja ICT
Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista