Itä-Savon sairaanhoitopiirin talous- ja toiminta-analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Savon sairaanhoitopiirin talous- ja toiminta-analyysi"

Transkriptio

1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Itä-Savon sairaanhoitopiirin talous- ja toiminta-analyysi Raportti Ilkka Vohlonen, Mika Keinänen, Matti Liukko, Veli Koistinen FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY

2 Raportti 1 (25) Ilkka Vohlonen, Mika Keinänen, Matti Liukko, Veli Koistinen Sisällysluettelo 1 Tausta Tavoitteet Menetelmät ja aineistot Aineistot Menetelmät DRG-pisteisiin perustuvan laskentamenetelmän kuvaus DRG-ryhmittelyn kuvaus Sairaalan tai erikoisalan tuotoksen kuvaaminen DRG-pistesummalla DRG-pisteen hinta taloudellisuuden ja tuottavuuden määritelmänä Erikoissairaanhoidon kysyntä ja kysynnän Break-even piste (BEP) Muut menetelmät Tulokset koskien ISSHP:n erikoissairaanhoidon toimintaa ja taloutta (tavoite 1) Erikoissairaanhoidon käyttö kunnittain toteuma- ja odotusarvot Erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset sairaanhoitopiireittäin Erikoissairaanhoidon BEP-arvot indikaattoreittain eri alueilla Erikoissairaanhoidon kustannukset ja laatu sairaanhoitopiireittäin Erikoissairaanhoidon tarpeen vaihtelu kuntakoon mukaan Tulokset koskien Savonlinnan keskussairaalan päivystystason muutoksen vaikutuksia(tavoite 2) Yhteistyösuuntien taloudellinen vertailu Arviot toimintamallien kustannus-, hoitopäivä- ja potilasvirtavaikutuksista Arvioitu vuodeosastopaikkojen muutos SKS:ssa Potilasvirtojen ohjautuminen lähimmän hoitopaikan mukaan ISSHP:n perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tilanteen arviointi (tavoite 3) Johtopäätökset ja ehdotetut jatkotoimenpiteet Johtopäätökset Yhteenveto Ehdotetut jatkotoimenpiteet Liitteet Liite 1 Erikoissairaanhoidon käytön kuntakohtaiset profiilit

3 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 1 (24) Itä-Savon sairaanhoitopiirin talous- ja toiminta-analyysi 1 Tausta Toimeksiannon taustalla olivat Itä-Savon sairaanhoitopiirin (ISSHP), sen jäsenkuntien (Enonkoski, Savonlinna, Sulkava ja Rantasalmi) ja Oy Audiapro Ab:n välisesti käydyt keskustelut sairaanhoitopiirin tarpeesta toteuttaa eräitä sen palveluiden käyttöön liittyviä taloudellisia ja toiminnallisia analyysejä. Keskusteluissa nousi esille tarve luoda jäsenkuntien käyttöön alueen erikoissairaanhoitoa koskeva taloudellinen ja toiminnallinen pohja-aineisto sekä alustava näkemys siitä, miten sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaiden erikoissairaanhoito olisi taloudellisinta ja laadukkainta toteuttaa tulevaisuudessa. Oy Audiapro Ab:n, sittemmin lähtien FCG Tietojohtaminen Oy:n tutkimusjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston professori Ilkka Vohlonen esitteli Audiapron palveluvalikoimaan kuuluvia taloudellisia analyysejä ISSHP:n sidosryhmille (kuntajohtajaneuvottelukunnalle) Kokouksen tulosten perusteella sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen pyysi Audiaprolta tarjouksen eräistä Diagnosis Related Grouping (DRG) ryhmittelyyn perustuvista taloudellisista ja toiminnallisista analyyseistä. Tämä dokumentti on näitä ISSHP:n talouden ja toiminnan analyysejä koskeva loppuraportti. Pääosa projektin talouslaskennasta toteutettiin projektiaikataulun mukaisesti välisenä aikana. Projektiryhmä sai lisäaikaa työn toteuttamiselle ja raportoinnille siten, että työn lopputulokset esiteltiin Ilkka Vohlosen toimesta ISSHP:n Kuntajohtajaneuvottelukunnan kokouksessa alustavia laskelmia siis tarkennettiin lisäaikana välillä. Oy Audiapro Ab on siirtynyt Kuntaliitto-konsernin sisäisessä yrityskaupassa FCG Finnish Consulting Groupin omistukseen. 2 Tavoitteet Tämän projektin tavoitteet olivat seuraavat: 1. Toteuttaa erikoissairaanhoidon talouden ja toiminnan analyysi ISSHP:n jäsenkuntien näkökulmasta, verraten ISSHP:ssä toteutettujen palveluiden kokonaisuutta verrokkikohteisiin. Erityisinä fokusalueina olivat päivystystoiminta, kirurgia sekä synnytysten järjestäminen.

4 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 2 (24) 2. Arvioida taloudellisia sekä toiminnallisia (potilasvirtojen) vaikutuksia, jos Savonlinnan keskussairaalan päivystysvalmiutta muutetaan erityistasolta (II-taso) perustasolle (I-taso). 3. Toteuttaa ISSHP:n jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen taloudellinen ja toiminnallinen analyysi koskien niitä terveyspalveluiden osia, joiden voi olettaa kuuluvan tapahtuvien vaikutusten piiriin Savonlinnan keskussairaalan toimintaroolin mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuessa. Tavoitteen 3 toteuttamista kuitenkin projektin aikana lykättiin, ja analyysissä keskityttiin tilaajan toivomuksesta erikoissairaanhoidon tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointiin. Tavoitteen 3 toteuttamiseen varattu resurssi käytettiin siten kohtien 1-2 syvempään ja laajennettuun tarkasteluun: tavoitteen 3 osalta toteutettiin vain kevyt tilannekartoitus ja tavoitteiden määrittely mahdollista jatkoselvittämistä varten. Yllä mainittujen seikkojen lisäksi tavoitteena oli esittää kohtien 1-2 analyysien perusteella strategisia näkökohtia sille, onko talouden ja toiminnan numeerisen analyysin näkökulmasta mahdollisuuksia jatkaa synnytys- ja päivystyskirurgiatoimintaa Savonlinnan keskussairaalassa, ja tasapainoisesti tämän strategisen kysymyksen rinnalla, mitä etuja ja haittoja taloudellisista sekä toiminnallisista näkökulmista olisi tuottaa ISSHP:n jäsenkuntien tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut syvemmässä yhteistyössä Etelä-Savon, Pohjois-Savon tai Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirien kanssa. 3 Menetelmät ja aineistot 3.1 Aineistot ISSHP:n jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelukäytön osalta käytettiin pohja-aineistoina tarkasteltavien sairaanhoitopiirien (ISSHP, ESSHP, PKSSK, PSSHP) hoitoilmoitusrekistereitä. Taloudellisina pohjaaineistoina tarkasteltiin sairaala- ja erikoisalatason (tai toimiyksikkötason) tilinpäätöstietoja tarkasteltavia sairaanhoitopiirejä koskien. Toimeksiannon analyyseissä käytettiin kaikilta osin vuoden 2010 pohja-aineistoja, jotka olivat hankeresursoinnin kannalta kustannustehokkaimmat käytettävissä olevat aineistot.

5 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 3 (24) 3.2 Menetelmät Erikoissairaanhoidon taloudellisessa ja toiminnallisessa analyysissä (tavoite 1) käytiin läpi seuraavat tarkemmat analysoitavat seikat: 1. Erikoissairaanhoidon käyttö kunnittain toteumat ja odotusarvot. 2. Erikoissairaanhoidon tuotantokustannusten selvittäminen (DRGpisteen hinnan laskeminen) ISSHP:ssä sekä verrokkisairaanhoitopiireittäin, 3. Erikoissairaanhoidon BEP-arvot, eli kysynnän kriittisten pisteiden laskenta ja vertailu kysyntäennusteisiin indikaattoreittain eri alueilla. 4. Erikoissairaanhoidon kustannusten ja laadun vertailu sairaanhoitopiireittäin, 5. Erikoissairaanhoidon tarpeen vaihtelun arviointi ISSHP:ssä kuntakoon mukaan, Tavoite 2 toteutettiin perustuen yhteistyöhön ISSHP:n lääkäreiden (vaihtoehdot I III) sekä FCG:n verkostoasiantuntijan, ISSHP:n selvitysmiehen Arto Alangon (vaihtoehto IV) arvioihin päivystystason muutosten vaikutuksista, jotka FCG:n asiantuntijan kanssa muutettiin DRG-järjestelmän mukaiseen numeeriseen muotoon, eli hoitojaksojen sekä avohoitokäyntien määriksi sekä niiden siirtymien taloudellisiksi vaikutuksiksi. Yllä mainitut erikoissairaanhoidon käyttöä, toimintaa ja kustannuksia koskevat analyysit toteutettiin perustuen Diagnosis Related Grouping (DRG) tuotteistukseen sekä sen sovelluksiin. ISSHP:n palvelutuotantoa ja sen kustannuksia verrattiin valittuihin verrokkikohteisiin: Pohjois- Savon sairaanhoitopiiriin, Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin ja Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään. 3.3 DRG-pisteisiin perustuvan laskentamenetelmän kuvaus DRG-ryhmittelyn kuvaus DRG on erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilaiden hoitojaksojen ryhmittelyn algoritmi, jolla kaikki erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat voidaan luokitella noin 500 eri DRG-ryhmään, sen sijaan, että tarkasteltaisiin yli eri diagnoosia tai yli eri hoitotoimenpidettä. Hoitojaksoksi määritellään ajanjakso, joka alkaa potilaan tullessa erikoissairaanhoidon vastuulle (saapuu sairaalaan) ja joka loppuu, kun potilas poistuu sairaalasta. (Aaltonen ym )

6 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 4 (24) Sairaalan tai erikoisalan tuotoksen kuvaaminen DRG-pistesummalla Eri DRG-ryhmiin kuuluvien potilaiden hoidon vaativuustasoa, siis yhden potilaan hoidon vaatimaa odotettavissa olevaa resurssitarvetta, kuvataan kunkin DRG-ryhmän painokertoimella. Painokerroinsarjat laaditaan vertaamalla kuhunkin DRG-hoitojaksoon liittyvien välisuoritteiden kustannusten summia. Välisuoritteita potilaan episodin aikaisessa hoidossa ovat joko muuttuvia tai kiinteitä työpanoksia (tilat ym.), tarvikkeita (lääkkeet ja implantit) tai sellaisia jota voidaan pitää osittain kumpaankin ryhmään kuuluvana (eri terveydenhuollon ammattilaisten työpanos). Helposti hoidettavien (ns. normaalien potilaiden) DRG-painokerroin on paljon pienempi kuin hoidon vaatimustasoltaan vaikeiden potilaiden DRG-painokerroin. Kun kunkin potilasryhmän koko (eri DRG-ryhmiin kuuluvien potilaiden määrä) kerrotaan kyseisen potilasryhmän DRGpainokertoimella, voidaan laskea kohteena olevan sairaanhoitopalveluja tuottavan yksikön antaman sairaanhoidon määrä DRG-pisteiden summana. DRG-pisteiden kokonaissumma kuvaa siten sairaalan tai sen yksikön kokonaistuotosta se voi olla hoitanut paljon helppohoitoisia potilaita tai pienemmän määrän vaikeaa hoitoa edellyttäviä potilaita. (Aaltonen ym ) DRG-pisteen hinta taloudellisuuden ja tuottavuuden määritelmänä Kun tiedetään sairaalan tai jonkin muun kohteena olevan yksikön (esim. sairaanhoitopiiri) tuottamien palvelujen DRG-pisteiden kokonaismäärä, voidaan kyseisen yksikön kokonaiskustannukset (panos) jakaa tällä DRG-pistemäärällä (tuotos). Jakolaskun tuloksena saatu luku, kustannukset / DRG-piste, kuvaa kyseisen sairaalan taloudellisuutta, ja käänteislukuna tuottavuutta. (katso kuva 1, seuraava sivu) DRG-pisteen hintaa voidaan verrata muiden yksiköiden DRG-pisteiden hintoihin/kustannuksiin. Oleellista DRG-pisteen hintaa laskettaessa on se, että jakolaskussa osoittaja (kustannukset) ja nimittäjä (DRG-pisteet) kohdistuvat samaan organisaatioon tai sen osaan, eli kuvaavat saman toimiyksikön oman toiminnan palvelutuotosta ja tämän todellisia kokonaiskustannuksia. Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on myös kustannusten laskentatapojen vastattava toisiaan niissä yksiköissä, joiden palvelutuotannon hintaa halutaan verrata. Tässä selvityksessä on käytetty joko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottajakohtaisia kustannustietoja, joiden vertailukelpoisuuden eteen on tehty runsaasti työtä ns. Benchmarking-hankkeessa, tai ISER:n TUOTA-hankkeen pohjaaineistoja, joissa vertailukelpoisuus varmistettiin kussakin sairaanhoitopiirissä laskenta-asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Kuvaus kustannusten yhtenäisestä laskentatavasta on esitetty

7 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 5 (24) esimerkiksi THL:n tilastoraportissa Sairaaloiden tuottavuus 2010 (Häkkinen 2012). Kuva 1. DRG-pisteen hinnan laskennan menetelmä. Kun tiedetään DRG-pisteen hinta kussakin tarkasteltavassa sairaanhoitopiirissä, sekä kunnan väestön erikoissairaanhoidon tyypillinen määrä vuodessa (DRG-pisteiden summa), voidaan näiden tulona arvioida eri palvelutuotantopaikkoja vaihtoehtoisina yhteistyösuuntina niiden taloudellisuuden ja hoidon kokonaiskustannusten kannalta (kohta 4.2.). 3.4 Erikoissairaanhoidon kysyntä ja kysynnän Break-even piste (BEP) Tuotantotalouden perusperiaatteiden mukaisesti voidaan laskea se kysynnän (palveluiden käytön) taso, jossa tuotettujen palvelujen määrän ja vastaavan hinnan perusteella määräytyvät tulot vastaavat palvelutuotannon kokonaiskustannuksia, jotka muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Tästä tuotettujen palvelujen määrästä käytetään nimitystä Break-Even-Point (BeP) tai suomalaisittain kriittinen piste. (Shim ja Siegel 1997)

8 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 6 (24) 3.5 Muut menetelmät Kriittinen piste lasketaan jakamalla palvelutuotannon kiinteät kustannukset palveluiden yksikköhinnan ja muuttuvien kustannusten erotuksella. Toisin sanoen kiinteät kustannukset jaetaan yhden palvelun tuottamisesta saatavalla katteella. Tällöin saadaan tuloksena se palveluiden määrä, joka tietyssä aikayksikössä (tässä arvioinnissa vuoden aikana) on tuotettava, että kiinteät kustannukset voidaan kattaa, ja tulot sekä menot ovat tasapainossa. (Shim ja Siegel 1997) Kun kriittistä pistettä ja nykyistä palveluiden kysyntää viiden vuoden keskiarvona verrataan toisiinsa, saadaan konkreettisesti esitettyä nykyisten kiinteiden tuotantopanosten (mm. päivystyksen varallaolo) mahdollinen vajaakäyttö. Asian konkretisoinnissa käytettiin kahtatoista tyypillistä indikaattori-hoitojaksoryhmää. (kohta 4.3.) Kohdassa 4.1. kuvatut hoitojaksototeumat tarkoittavat DRG-pakettien eli yksittäisten sairaalakäyntien määrää vuodeosastohoitoa ja päiväkirurgiaa koskien. Odotusarvo käytölle on laskettu kansallisista HILMO-tiedoista ikä- ja sukupuolivakioidusti. Toisin sanoen odotusarvo kuvaa sitä määrää hoitojaksoja, joita kullekin kunnan väestölle vuosittain voitaisiin arvioida kertyvän, jos väestön sairastavuus olisi ikä- ja sukupuolivakioidusti samanlainen kuin koko maassa keskimäärin. Luvut on laskettu kolmen vuoden keskiarvoina. Kohdassa 4.4. on taulukossa vertailtu verrokeittain sekä Terveydenhuollon tuotantopoliittiset vaihtoehdot (TUOTA) -hankkeessa laskettuja indikaattoriryhmittäisiä yksikköhintoja, että THL:n Perfecthankkeen eräitä laatua kuvaavia mittareita ko. indikaattoreita koskien. Indikaattorit olivat tekonivelleikkaus, aivoinfarkti ja sydäninfarkti. Ne valittiin tarkasteluun laatutiedon saatavuuden vuoksi muiden terveysongelmien hoidon laadusta on tällä hetkellä Suomessa saatavilla niukasti vertailukelpoista tuottajakohtaista tietoa. Kohdan 4.5. laskentamenetelmä ja perusteet ovat kuvattu Terveydenhuollon rahoituksen optimaalinen väestön koko -raportissa (Vohlonen ym. 2011).

9 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 7 (24) 4 Tulokset koskien ISSHP:n erikoissairaanhoidon toimintaa ja taloutta (tavoite 1) 4.1 Erikoissairaanhoidon käyttö kunnittain toteuma- ja odotusarvot Alla kuvassa 2 on esitetty Itä-Savon jäsenkunnittain kolmen vuoden keskiarvona laskettu erikoissairaanhoidon käyttö ISSHP:ssä. Lukua on verrattu kansalliseen odotusarvolukuun erikoissairaanhoidon käytölle. Toteuma- ja odotusarvoluvut ovat hoitojaksojen määriä erikoissairaanhoidon laitoshoidossa, mukaan lukien päiväkirurgian mutta pois lukien avohoidon. Kuva 2. Erikoissairaanhoidon käytön toteumat ja odotusarvot ISSHP:n alueella. Kuvan 2 perusteella voidaan todeta, ettei toteuma ole vuosina ylittänyt minkään ISSHP:n jäsenkunnan osalta odotettua palvelukäytön määrää. Näin ollen voidaan todeta, ettei ISSHP:n jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käytössä ole havaittavissa merkittävää ylikäyttöä. Lisäksi liitetaulukoista (sivut 23 26) selviää, että työnjako Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja KYS:n välillä toimii kunnittain samalla tavalla eri potilasryhmissä. Kuntakohtaiset sekä MDC-luokittaiset (erikoisalakohtaiset) tarkemmat erikoissairaanhoidon käyttöprofiilit on esitetty liitteessä yksi.

10 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 8 (24) 4.2 Erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset sairaanhoitopiireittäin Alla olevassa kuvassa 3 on esitetty erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset ISSHP:n jäsenkunnittain, jos kunnan koko väestön hoito toteutettaisiin Itä-Savon eri verrokkipiireissä. Laskenta perustuu DRG-pisteiden hintojen sekä kuntakohtaiseen kolmen vuoden keskiarvona laskettuun tyypilliseen vuosittaiseen tarvittavan sairaanhoidon määrän (DRG-pistesumman) tuloon. Kuva 3. Erikoissairaanhoidon tuotantohinnat eri sairaanhoitopiireissä. Taulukon perusteella voidaan todeta, että halvimmaksi tällä laskentamallilla tulisi toteuttaa Itä-Savon kuntien erikoissairaanhoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin pistehinta on ollut vuonna 2010 Itä-Savoa korkeampi, jolloin kustannusten voisi olettaa nousevan, jos tuotantoa siirretään Etelä- Savoon. Laskentamalli ei tällaisena ota kuitenkaan huomioon kaikkia päätöksenteon kannalta tärkeitä seikkoja, potilasnäkökulmasta tärkeimpinä matka-aika ja päivystyksen ylläpidon aiheuttamat vaatimukset palvelurakenteelle, sekä taloudellisesta näkökulmasta nykyisten kiinteiden resurssien mahdollisen tuottajakohtaisen vajaakäytön kompensaatiot tai tarvittavat investoinnit. Toisin sanoen jos merkittävä määrä hoitojaksoja siirtyy ISSHP:stä hoidettavaksi muualla, ei voida olettaa, ettei vastaanottavissa sairaaloissa jouduttaisi lainkaan investointeihin ja kiinteiden kustannusten kasvattamiseen siirtymisen perusteella. Toisaalta ei voida myöskään odottaa, että kiinteitä kustannuksia joudutaan kohdesairaalassa kasvattamaan siirtyvien hoitojaksojen suhteessa, vaan etenkin Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä on todettu Terveydenhuollon tuotantopoliittiset vaihtoehdot hankkeessa (Keinänen ym. 2012) olevan tuotannon ylikapasiteettia (vajaakäyttöä), jota voitaisiin ottaa käyttöön kiinteiden kustannusten nousematta. Lisäksi ei voida olettaa päivystystason laskiessa koko erikoissairaanhoidon tuotannon siirtyvän uuteen tuotantopaikkaan, vaan realistisen laskelman laatiminen vaatii yllä mainittujen seikkojen, sekä

11 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 9 (24) toiminnallisten (päivystyksen varallaolon malli) että taloudellisten (kiinteiden kustannusten muutokset) lisäselvittämistä. Näin ollen laskentamallia päivitettiin toimeksiannolle varatun lisäajan aikana yhteistyössä selvitysmies Arto Alangon kanssa. Päivitetyn laskennan tulokset on esitetty raportin luvussa Erikoissairaanhoidon BEP-arvot indikaattoreittain eri alueilla Alla olevassa kuvassa 4 on kuvattu Itä-Savon ja verrokkien keskussairaaloiden tuottajakohtaiset kysyntäennusteet vuotuisille hoitojaksojen määrille eräiden indikaattorihoitojaksojen osalta, sekä näiden indikaattoriryhmien tuottajakohtaiset BEP-pisteet, jolloin toiminta olisi tulojen ja menojen kannalta tasapainossa. Toisin sanoen BeP-pisteen ja kysyntäennusteen välinen erotus kuvaa toiminnan ylikapasiteettia (resurssien vajaakäyttöä), jos BEP on kysyntäennustetta suurempi. Kuva 4. Erikoissairaanhoidon vuotuiset kysyntäennusteet ja Break even pisteet Itä-Savon ja verrokkien keskussairaaloissa koskien eräitä keskeisiä hoitojaksokokonaisuuksia. Kuviosta voidaan todeta mm., että KYS ja PKKS ylittävät useissa toimenpiteissä jo nyt kysynnän kriittisen tason, jolloin toiminnalle varatut kiinteät tuotantopanokset (mukaan lukien päivystyksen varallaolo) ovat tehokkaassa käytössä. Kuitenkaan Savonlinnan keskussairaalan (SKS) ja Mikkelin keskussairaalan (MKS) palveluille vuotuisesti niiden kohdeväestöstä ohjautuva kysyntä ei ole pääsääntöisesti riittävää perustelemaan nykyistä kiinteiden kustannusten (lähinnä päivystyksen varallaolon ja henkilöstöresursoinnin) määrää kyseisissä sairaaloissa. Päivystyspalveluiden kysynnän ja BEP:n välinen ero on tarkastelluista kohteista suurin Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä.

12 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 10 (24) Laskentatavan heikkoutena on huomioitava, etteivät kaikki asiaankuuluvat vyörytykset välttämättä kohdistuneet kyseisenä vuonna kaikissa sairaanhoitopiireissä samoin perustein hoitotoimenpiteen edustamalle erikoisalalle, eivätkä siten nostaneet kyseisiä BEP-pisteiden määriä. Esimerkiksi synnytykset vaativat anestesiologi- ja leikkaussalipäivystystä, joiden varallaolon kustannukset harvoin kirjataan naistentautien ja synnytysten erikoisalalle. Kuitenkin nämä kustannukset näkyvät esimerkiksi kirurgian erikoisalan kustannuksissa, ja aiheuttavat siten tekonivelleikkausten break even pisteen määrän nousun. 4.4 Erikoissairaanhoidon kustannukset ja laatu sairaanhoitopiireittäin Alla olevassa taulukossa (kuva 5) on esitetty ensimmäisten tekonivelleikkausten, komplisoituneiden aivoinfarktien sekä sydäninfarktien hoidon kustannukset ja yhden THL:n Perfect-hankkeen tulosmittarin tulokset rinnan Itä-Savon ja verrokeiden keskussairaaloiden kesken. Taulukon laatumittareissa korkeampi prosenttiluku kuvastaa heikkoa laatua toisin sanoen laatu on sitä parempi, mitä matalampi prosenttiluku on. Kuva 5. Eräiden indikaattoriryhmien kustannukset ja laatu vertailussa Itä-Savon ja verrokkien keskussairaaloiden kesken. Kuvan perusteella voidaan todeta, etteivät maan keskiarvoon nähden korkeammat hoitojaksojen hinnat johda automaattisesti hoidon laadun parempaan tasoon. Lisäksi voidaan todeta erityisinä huomioina seuraavaa. PKKS:ssä tekonivelleikkausten jälkeen esiintyy muita verrokeita sekä maan keskitasoa enemmän uusintaleikkauksia, eli hoidon laadun voidaan olettaa olevan syystä tai toisesta matalampaa kuin muilla esitetyillä palveluntuottajilla. Itä-Savossa kuolleisuus aivoinfarkteiden hoidossa on verrokeita suurempaa. Kuitenkin sydäninfarkteihin liittyvä kuolleisuus on verrokeita selkeästi matalampaa, ollen likimain maan keskitasoa.

13 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 11 (24) 4.5 Erikoissairaanhoidon tarpeen vaihtelu kuntakoon mukaan Eräänä tavoitteena projektissa käsiteltiin erikoissairaanhoidon määrän ja kustannusten vuosivaihtelua kuntakoon perusteella. Tarkoituksena oli esimerkein selvittää, miten kuntakoko tyypillisesti vaikuttaa siihen, missä määrin erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset vaihtelevat prosentuaalisesti vuosien välillä. Laskenta perustuu Terveydenhuollon rahoituksen optimaalinen väestön koko -hankkeen laskentamalleihin ja tuloksiin (Vohlonen ym. 2011). Alla olevassa kuvassa 6 on kuvattu eräiden Etelä-Savon kuntien vuosittaisia erikoissairaanhoidon kustannusvaihteluita. Kuva 6. Erikoissairaanhoidon odotettavissa oleva kustannusvaihtelu eräissä Etelä-Savon kunnissa. Esimerkkien perusteella voidaan todeta seuraavaa. Itä-Savon kunnista väestöpohjansa vuoksi Savonlinnalla on parhaimmat edellytykset erikoissairaanhoidon kustannusten ennakointiin ja kustannuksiin etupainotteisesti varautumiseen: Savonlinnalla satunnaiskustannusvaihtelu lienee maksimissaan 10 %. Sulkavalla, Rantasalmella ja Enontekiöllä vuosittainen kustannusvaihtelu lienee % välillä. Itä-Savon koko väestöpohjalla, joka vastaa likimain Mikkelin väestöpohjaa, erikoissairaanhoidon kustannusten vuosivaihtelu liikkuu tyypillisesti 5-10 prosentin haarukassa keskiarvoisista kustannuksista. Keskikokoisilla kunnilla (esimerkkinä Juva) vaihteluväli on % kokonaiskustannuksista, mikä aiheuttaa jo merkittäviä ongelmia vuotuisten kustannusten ennakoinnissa sekä vuosivaihtelun, esim. suurten kustannusten kasvuprosenttien, syiden selittävien tekijöiden etsimisessä.

14 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 12 (24) Hyvin pienillä kunnilla (esimerkkinä Suomenniemi) kustannusten määräytyminen vuosittain on jo hyvin satunnaista, ja vaihtelua ohjaa lähinnä yksittäisten raskashoitoisten potilastapausten esiintyminen. Kustannusvaihtelu lienee Suomenniemellä vuosittain noin puolet (50 %) kokonaiskustannuksista, jolloin kustannusten ennakointi on käytännössä mahdotonta. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei alle asukkaan väestölle voida tehdä luotettavaa ennustetta erikoissairaanhoidon vuotuisille kustannuksille. 5 Tulokset koskien Savonlinnan keskussairaalan päivystystason muutoksen vaikutuksia (tavoite 2) Työn toisena päätavoitteena oli selvittää taloudellisia ja toiminnallisia (potilasvirtojen) vaikutuksia Itä-Savon alueella, jos Savonlinnan keskussairaalan päivystystaso siirtyisi erityistasolta perustasolle. Työ toteutettiin lisäten aiempiin analyyseihin (kohtiin ) nähden kiinteiden kustannusten investointiarviot lähisairaanhoitopiireissä sekä näkemykset tulevaisuuden mahdollisista toimintamalleista Itä-Savon erikoissairaanhoidossa. Työ tehtiin toimeksiannon lisäajalla välillä yhteistyössä selvitysmies Arto Alangon ja ISSHP:n lääkärityöryhmän kanssa. Samoin aikavälillä toteutettiin henkilökohtaiset käynnit verrokkisairaaloissa, joiden aikana varmistettiin sairaalakohtaiset kiinteiden kustannusten investointitarpeet. Arvioinnissa toteutettiin alla mainitut laskelmat kahdelle eri vaihtoehtoiselle tulevaisuuden toimintamallille: ISSHP:n lääkärityöryhmän toimintamallivaihtoehdolle I, jossa SKS:n nykymuotoista toimintaa supistetaan ja tehdään yhteistyötä läheisen sairaanhoitopiirin kanssa, sekä selvitysmies Arto Alangon ja FCG:n laatimalle toimintamallivaihtoehdolle IV, jossa SKS:n päivystysvalmius siirtyy perustasolle. Vaihtoehdot I-IV on kuvattu tarkemmin selvitysmiehen raportissa (Alanko ym ). Kummankin toimintamallivaihtoehdon osalta toteutettiin seuraavat arviot: 1) Eri yhteistyösuuntien taloudellinen vertailu erikoisaloittain, 2) Arvio toimintamallien kustannus-, potilasvirta- ja hoitopäivävaikutuksista, 3) Hoitopäivien määrään perustuva arvio tarvittavista vuodeosastopaikkojen muutoksista SKS:ssa, ja 4) Vaikutukset kysynnän ja BEP:n tasapainolle Itä-Savossa sekä verrokeilla, jos potilasvirrat ohjautuisivat lähimpään verrokkikeskussairaalaan.

15 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 13 (24) 5.1 Yhteistyösuuntien taloudellinen vertailu Alla olevassa taulukossa (kuva 7) on arvioitu erikoisaloittain kustannusvaikutuksia Itä-Savon erikoissairaanhoidon tulevaisuuden toimintamallivaihtoehdoissa I ja IV, huomioiden eri yhteistyösuuntien DRG-pistehinnat sekä kiinteiden kustannusten investointitarpeet kummankin vaihtoehdon kuvaamien potilasvirtojen siirtyessä hoidettavaksi kohdesairaalassa. Laskelmissa on kussakin toimintamallissa I ja IV oletettu SKS:stä siirtyvien potilasvirtojen kohdistuvan kerralla kokonaisuudessaan yhteen tarkasteltavaan verrokkisairaalaan. YHT EIST YÖSUUNT IEN KUST ANNUSVAIKUT UKSET (SKS = koko tuota nto SKS:ssä ) Luvut vuodelta 2010 Kirurgia Na iste nt & synn. La ste nta udit Sisä ta udit Psykia tria YHT EENSÄ SKS VE-I MKS PKKS KYS Kirurgia Na iste nt & synn. La ste nta udit Sisä ta udit Psykia tria YHT EENSÄ SKS VE-IV MKS PKKS KYS Kuva 7. Eri tulevaisuuden toimintamallien ja yhteistyösuuntien (verrokkisairaaloiden) kustannusvaikutukset. Taulukon perusteella voidaan todeta, että Itä-Savon kuntien näkökulmasta olisi saavutettavissa merkittäviä säästöjä erikoissairaanhoidon palvelujen nykymalliin nähden toisenlaisella järjestämistavalla. Erikoisalakohtaisen kustannusvertailun perusteella voidaan lisäksi todeta, että Pohjois-Karjala olisi pääsääntöisesti edullisin yhteistyön suunta. Poikkeuksena on lastentautien erikoisala, jossa yhteistyö Mikkelin kanssa tulisi halvimmaksi. 5.2 Arviot toimintamallien kustannus-, hoitopäivä- ja potilasvirtavaikutuksista Seuraavalla sivulla kuvassa 8 on kuvattu tulokset toimintamallien I ja IV DRG:n perusteella erikoisaloittain arvioiduista vaikutuksista. Esitetyt luvut ovat vuositason arvioita, ja pohja-aineistot ovat vuodelta Erikoisalakohtainen kustannusvaikutus on laskettu edullisimman yhteistyösuunnan, eli Pohjois-Karjalan kustannuksin. Toisin sanoen kustannusvaikutus (säästö) -sarakkeessa on huomioitu myös palveluiden oston kustannukset, eli nettovaikutus, jos yhtäaikaisesti kustannuksia voidaan Savonlinnassa vähentää päivystystason laskun myötä, mutta vastaavat palvelut kuitenkin ostetaan Pohjois-Karjalasta.

16 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 14 (24) VE-I Taulukoissa on arvioitu myös hyvin karkealla kaavalla potilasvirtojen siirtymisestä aiheutuvia matkakustannuksia, arvioiden ambulanssi- ja tavallisia siirtymiä tulevan noin 50 % suhteessa. Ambulanssikuljetuksen kustannukset arvioitiin 500 euroksi / kuljetus, ja muun potilasmatkan kustannukseksi 80 euroa / matka. Huom. Talouslukujen pienet erot selvitysmiehen raporttiin (Alanko ym. 2013) johtuvat pyöristyseroista. Kirurgian hoitopäiviin liittyvää arvioita on raporttiin nähden korjattu ylöspäin eräillä avohoitokäynteihin liittyvillä satunnaisilla vuodeosastoyöpymisillä (n.500pv/vuosi). Aineistot ja laskelmat ovat muutoin samat. Siirtyviä hoitojaksoja Kustannusvaikutus (säästö) Kustannusvaikutus (%) SKS:sta siirtyvä SKS:sta siirtyvät toiminta (% DRGtuotos) hoitopäivät SKS:aan jäävät hoitopäivät Hoitopäivien määrää vastaavat sairaansijat (300pv/ paikka) Nykyiset sairaansijat Muutos nykyiseen (sair.sijat) Kirurgia % 5 % Na iste nt & synn % 8 % La ste nta udit % 25 % Sisä ta udit % 10 % Psykia tria 0-0 % Muut 8 YHT EENSÄ ? Arvioidut ambulanssikustannukset (50%, a 500 ) Muut matkakustannukset (50%, a 80 ) VE-IV Siirtyviä hoitojaksoja Kustannusvaikutus (säästö) Kustannusvaikutus (%) SKS:sta siirtyvä SKS:sta siirtyvät toiminta (% DRGtuotos) hoitopäivät SKS:aan jäävät hoitopäivät Hoitopäivien määrää vastaavat sairaansijat (300pv/ paikka) Nykyiset sairaansijat Muutos nykyiseen (sair.sijat) Kirurgia % 62 % Na iste nt & synn % 29 % La ste nta udit % 52 % Sisä ta udit 0-0 % 0 % Psykia tria 0-0 % 0 % Muut 8-5 YHT EENSÄ avokäynnit Arvioidut ambulanssikustannukset (50%, a 500 ) Muut matkakustannukset (50%, a 80 ) Kuva 8. Vaihtoehtoisten Itä-Savon erikoissairaanhoidon toimintamallien I ja IV kustannus-, potilasvirta- ja hoitopäivävaikutukset. Ilman matkakustannuksia olisivat tarkasteltujen toimintamallivaihtoehtojen kustannussäästöt vuositasolla I vaihtoehdossa noin euroa ja IV vaihtoehdossa noin euroa. Vaihtoehdossa I siirtyisi SKS:stä muissa sairaaloissa hoidettavaksi vuositasolla 735 hoitojaksoa, ja vaihtoehdossa IV 2650 hoitojaksoa sekä noin 9600 avohoitokäyntiä. Vuodeosastohoitopaikkoja voitaisiin nykytilaan nähden vähentää vaihtoehdossa I arviolta 17 paikkaa, ja vaihtoehdossa IV arviolta 57 paikkaa.

17 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 15 (24) 5.3 Arvioitu vuodeosastopaikkojen muutos SKS:ssa Seuraavalla sivulla on esitetty vuodeosastopaikkojen nykytilanne SKS:ssä sekä arvio vaihtoehto IV:n vaikutuksista vuodeosastopaikkoihin sekä osastojakoon sairaalassa. Vaihtoehto IV:ssä on esitetty kahta erikoisaloille jakamatonta vuodeosastoa. Yhteensä paikkamäärien muutos (vähennys) nykytilaan (157 paikkaa) nähden olisi paikkaa. OSASTOVAIKUTUKSET SAVONLINNASSA NYKYTILA Suorituspaikka Erikoisala Sairaansijat Sulkupv 2013 Sulkupv 2012 Hoitopv netto Hoitopv 2013netto Kuormitus-% 2012 Kuormitus-% Kotiosasto/neurologia 77 Neurologia ,0% 100,0% os4b/kotiosasto_sln 77 Neurologia ,0% 100,0% Osasto 2A 20 Kirurgia ,8% 73,8% Osasto 2B 20 Kirurgia ,8% 78,5% Osasto 2B 30 Naistentaudit ja synnytykset ,3% 106,5% Osasto 2B 40 Lastentaudit ,7% 45,2% Osasto 3A 20 Kirurgia ,4% 67,7% Osasto 3A 30 Naistentaudit ja synnytykset ,1% 77,4% Osasto 4A 10 Sisätaudit ,1% 61,3% Osasto 4B 77 Neurologia ,0% 93,2% Osasto 4B 80 Keuhkosairaudet ,9% 90,0% Osasto 5A 10 Sisätaudit ,5% 73,4% Osasto 7A 70 Psykiatria ,2% 61,3% Päivystysosasto 10 Sisätaudit ,1% 84,5% Päivystysosasto 20 Kirurgia ,4% 39,4% Tehostetun valvonnan yksikkö 00 Jakamaton ,0% 0,0% Yhteensä ,3% 68,2% OSASTOT VAIHTOEHDOSSA VE4 - ESIMERKKI (FCG) Suorituspaikka Erikoisala Sairaansijat Kotiosasto/neurologia 77 Neurologia 1 os4b/kotiosasto_sln 77 Neurologia 2 Päivystysosasto 10 Sisätaudit 5 Päivystysosasto 20 Kirurgia 5 Päivystysosasto 40 Lastentaudit 5 Sydänvalvonta (ent. teho) 10 Sisätaudit 5 Psykiatria 7A 70 Psykiatria 20 Yhteisosasto A 00 Jakamaton 28 Yhteisosasto B 00 Jakamaton 28 Yhteensä 99 Kuva 9. Toimintamalli IV:n arvioidut vuodeosastopaikkakohtaiset vaikutukset perustuen hoitopäivien määrien muutoksiin. Esitetty vuodeosastojako vaihtoehdossa IV on ainoastaan esimerkki ja kuvaa yhtä mahdollista toimintatapaa tulevaisuudessa, jos päivystystaso SKS:ssa päätetään laskea erityistasolta perustasolle. 5.4 Potilasvirtojen ohjautuminen lähimmän hoitopaikan mukaan Potilasvirtojen laskennassa sovellettiin myös ajatusta skenaariosta, jossa potilasvirrat ohjautuisivat Itä-Savosta lähisairaanhoitopiireihin lähimmän hoitopaikan mukaan. Laskennassa sovellettiin indikaattoriajatusta

18 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 16 (24) erikoisaloille keskeisistä toimenpiteistä, sekä Itä-Savossa aivoinfarktien hoidon jakautumisesta tehtyä suunnitelmaa. Alla olevassa taulukossa kysynnän ja BEP:n tasapainosta muuttuneessa tilanteessa on siten oletettu, että potilaat hakeutuvat kaikissa erikoissairaanhoitoa vaativissa sairastapauksissa lyhyimmässä ajassa saavutettavissa olevaan alueen verrokkikeskussairaalaan (kuva 10). Laskennassa on myös huomioitu projektin aikana arvioidut kiinteiden kustannusten investointitarpeet kohdesairaaloissa. Lappeenrannan keskussairaalassa hoidettaviksi indikoidut potilaat laskettiin verrokkiasetelman vuoksi siirtyvän hoidettavaksi Mikkelissä. Tällöin SKS:stä mahdollisen päivystystason laskun yhteydessä siirtyvien hoitojaksojen lähisairaaloille jakautumisen todennäköiset prosenttiluvut olivat seuraavat: Mikkelin keskussairaala 57 % (27000 as / as) Joensuun keskussairaala 31 % (13000 as / as) Kuopion yliopistollinen sairaala 12 % (5000 as / as) YHT EIST YÖSUUNT IEN BEP:t JA KYSYNT Ä (SKS = koko tuota nto SKS:ssä ) Luvut vuodelta 2010 Kirurgia Na iste nt & synn. Lastentaudit Sisäta udit Psykiatria 209A tekonivelleikkaus 373 ongelmaton synn. 385B Vastasyntyneen jatkohoito 122 sydäninf. elossa 4.hp 432M psykiatrinen kuntoutus BEP Kysyntä BEP Kysyntä BEP Kysyntä BEP Kysyntä BEP Kysyntä SKS VE-I MKS PKKS KYS Kirurgia Na iste nt & synn. Lastentaudit Sisäta udit Psykiatria 209A tekonivelleikkaus 373 ongelmaton synn. 385B Vastasyntyneen jatkohoito 122 sydäninf. elossa 4.hp 432M psykiatrinen kuntoutus BEP Kysyntä BEP Kysyntä BEP Kysyntä BEP Kysyntä BEP Kysyntä SKS VE-IV MKS PKKS KYS Kuva 10. Arvioidut päivystystason muutokset SKS:n ja verrokkien kysyntään sekä Break-even pisteisiin, jos potilaat hakeutuisivat lähimpään verrokkisairaalaan. Laskennan tuloksena voidaan todeta, että SKS:ssa vaihtoehdossa I ei saavutettaisi kysynnän kriittistä pistettä useimmilla erikoisaloilla. Tällöin kiinteät kustannukset olisivat edelleen suuressa vajaakäytössä, ja yksikkökustannukset säilyttäisivät nykyisen korkean tasonsa. Jos päivystystasoa laskettaisiin, voitaisiin SKS:ssa tarkasteltujen toimenpiteiden hoitoon varattuja kustannuksia ja resursseja käyttää muihin palveluihin, ja kriittiseksi pisteeksi tällöin kuvataan arvo 0. MKS saavuttaisi kysynnän kriittisen pisteen naistentautien ja synnytysten sekä lastentautien erikoisaloilla, jos SKS:n päivystystaso laskettaisiin perustasolle. Kirurgian erikoisalalla kriittistä pistettä ei

19 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 17 (24) muutoksen tuloksenakaan MKS:ssa saavutettaisi, jos potilaat hakeutuisivat lähimpään sairaalaan, eli osin myös KYS:iin ja PKKS:aan. Yksikkökustannusten voisi olettaa lähisairaaloissa nykyisestään laskevan. 6 ISSHP:n perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tilanteen arviointi (tavoite 3) Itä-Savon sosiaali- ja perusterveydenhuollon toiminnan kehittäminen ja kustannusten hallinta Itä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat korkeat. Useimmiten korkeat menot liittyvät runsaaseen laitospaikkojen ja vuodeosastohoitopäivien käyttöön. Hoitopäiviä kertyy pääasiassa erikoissairaanhoidosta, terveyskeskusten vuodeosastohoidosta, vanhainkodista sekä palvelutaloista. Laitoshoitoa voidaan vähentää tehostamalla kotiutusta erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskuksesta, sekä erityisesti toimivan geriatrisen kuntoutuksen avulla. Tavoitteita mahdolliselle jatkoselvittämiselle ovat: 1. Yli 75 vuotiaista korkeintaan 4 % on pysyvässä laitoshoidossa. 2. Terveyskeskus pystyy vastaanottamaan erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyvät potilaat 2 vuorokauden kuluessa siitä kun erikoissairaanhoito on ilmoittanut potilaan olevan valmis siirrettäväksi. 3. Terveyskeskuksessa on toimiva kuntoutusyksikkö. Erityisen tärkeitä kuntoutettavia ovat lonkkamurtuma potilaat, joista suurin osa oli selviytynyt hyvin kotonaan ennen murtumaa. Kuntoutuksen viivästyminen tai tehottomuus voi johtaa tällaisen potilaan laitostumiseen. Kaikilla äkillisesti sairastuneilla yli 65-vuotiailla on riski laitostua, jos sairaanhoito on passiivista ja oma-aloitteisuutta estävää. 4. Toimiva kotiutustiimi. Kaikki yli 65-vuotiaat potilaat pitää pyrkiä kotiuttamaan mahdollisimman nopeasti sairaalasta, heti terveydentilan sen mahdollistaessa. Kotiutustiimi seuraa aktiivisesti potilaan tilaa sairaalassa ja heti terveydentilan mahdollistaessa saattaa potilaan kotiin. Kotiutuksen yhteydessä järjestetään tarvittavat apuvälineet ja tehdään tarvittavat muutostyöt (esim. kahvojen asennus tai kynnysten poisto). Itä-Savon kuntien tilanteen arviointi voidaan perustaa jatkossa em. tavoitteisiin perustuen tehtävään analyysiin pitkäaikaisen laitoshoidon määrästä ja vuodeosastohoitopäivien määrästä hoidon sekä hoivan eri tasoilla. Kunnille voidaan näiden perusteiden avulla laatia toimintasuunnitelma, joka mahdollistaa em. tavoitteiden toteutumisen.

20 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 18 (24) 7 Johtopäätökset ja ehdotetut jatkotoimenpiteet Johtopäätökset Yhteenveto Projektin aikana numeerisen analyysin perusteella (tavoitteet 1 ja 2) päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin: Itä-Savon kunnissa ei esiinny erikoissairaanhoidon ylikäyttöä. Työnjako Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja KYS:in välillä toimii kunnittain samalla tavalla eri potilasryhmissä. Erikoissairaanhoidon yksikkökustannukset ovat erilaisia Itä- Suomen neljässä eri sairaanhoitopiireissä; kalleimmat Etelä- Savossa ja halvimmat Pohjois-Savossa. Päivystyspalveluiden kysynnän määrän ja BEP:n välinen ero on tarkastelluista sairaaloista suurin Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Palvelun yksikkökustannusten/-hinnan ja sairaanhoitopiirin palvelujen laadun välillä ei välttämättä ole korrelaatiota. Erikoissairaanhoidon kustannusten kuntakohtaista vuosittaista vaihtelua ohjaa merkittävästi kohdeväestön koko. Alle asukkaan väestölle ei voida tehdä luotettavaa ennustetta. Itä-Savon kuntien näkökulmasta olisi saavutettavissa merkittäviä säästöjä erikoissairaanhoidon nykytilanteeseen erilaisella palvelujen järjestämisellä. Pohjois-Karjala olisi edullisin yhteistyön suunta, kun huomioidaan erikoisalakohtaiset investointivaatimukset kohdesairaaloissa uusien potilasvirtojen hoidon myötä. Lääkärityöryhmän esittämän toimintamallin (Vaihtoehto I) kustannusvaikutukset (säästöt) ovat merkittävästi pienemmät kuin konsulttien esittämän alustavan uuden toimintamallin (Vaihtoehto IV) suorat kustannusvaikutukset. Erikoissairaanhoidon uuden toimintamallin myötä (VE-IV) voisivat Itä-Savon kunnat säästää yhteensä noin euroa. Yllä olevien johtopäätösten ja analyysin perusteella voidaan hankkeen tavoitteiden valossa todeta lopputulemana seuraavaa. SKS:n ja MKS:n palveluille vuotuisesti niiden kohdeväestöstä ohjautuva kysyntä ei ole riittävää perustelemaan nykyistä kiinteiden kustannusten (lähinnä päivystyksen varallaolon ja henkilöstöresursoinnin) määrää

21 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 19 (24) kyseisissä sairaaloissa. Kokonaisuutena ISSHP:n jäsenkunnat voisivat laskelman perusteella säästää arviolta noin 5,3 miljoonaa euroa, jos jäsenkuntien koko erikoissairaanhoito toteutettaisiin selvitysmiehen esittämällä tavalla, ja yhteistyösuuntana olisi Pohjois-Karjala. Eräät terveydenhuollon laatuindikaatiot osoittavat, että suositeltu yhteistyösuunta potilaan kokeman laadun kannalta olisi Etelä-Savo tai Pohjois-Savo. Tämä laatunäkymä ei kuitenkaan ota huomioon päivystyksellisen hoidon saavutettavuuden näkökulmia eikä siirtojen kustannuksia. Lisäksi tarkasteltujen laatuindikaattorien kokoelma on suppea. Toiminnallisen ja taloudellisen analyysin tuloksena voidaan todeta, että taloudellisesta näkökulmasta vaihtoehto IV olisi suositeltava, mutta laatuindikaattorien antama kuva yhteistyösuuntien eroista on puutteellinen, eikä analyysiin ole sisällytetty tarkkaa kliinisen näkökulman arvioita vaihtoehdon IV vaikutuksista potilaalle mm. hoidon saavutettavuuden näkökulmasta. Tämän vuoksi esitämme vaihtoehtojen lisäkehittämistä ISSHP:n lääkärityöryhmän toimesta sekä mahdollisesti konsultin kanssa yhteistyössä, esimerkiksi tasapainottaen mm. talouden, potilaan hoidon laadun ja saavutettavuuden näkökulmia Ehdotetut jatkotoimenpiteet Tässä dokumentissa esitetyt analyysit luovat taloudellisten ja toiminnallisten lukujen pohjan, joita hyödyntäen voidaan edelleen kehittää näkemystä Itä-Savon tulevaisuuden erikoissairaanhoidon, mutta myös perusterveydenhuollon konkreettisesta toimintamallista. Erikoissairaanhoidon mallin jatkokehittämisen lisäksi toisena jatkotoimenpiteenä ehdotamme erikoissairaanhoidon tulevan mallin sovittamista yhteen sosiaalipalveluiden (hoivan) ja perusterveydenhuollon kanssa sekä ISSHP:ssä meneillään olevan yksiportaisen hoitomallin käyttöönoton kanssa. Lopullisen näkemyksen tulevaisuuden toimintamalleille ehdotamme luotavaksi jatkossa ISSHP:n lääkärityöryhmän ja konsultin yhteistyönä seminaaritilaisuuksissa maalis-huhtikuun 2013 aikana, linkittäen toimintamallin kehittämistyö tässä raportissa esitettyjen laskelmien sekä selvitysmies Arto Alangon laatiman selvityksen (Alanko ym. 2013) perusteelliseen hyödyntämiseen. Näin toimien voidaan Itä-Savon alueella järjestelmällisesti edetä alueen väestöä parhaiten palvelevan integroidun terveydenhuolto- ja hoivajärjestelmän (laajennetun perustason) toteuttavaan ratkaisuun, joka palvelee väestöä myös kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.

22 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 20 (24) Lähteet Alanko A., Vohlonen I., Keinänen M Itä-Savon sairaanhoitopiirin toimintamallien kartoitus. Loppuraportti s. Aaltonen J., Jaatinen S., Talvinko T., Virtanen M. ja Vohlonen I Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa. Suomen Kuntaliitto, 86 s. Keinänen M., Komulainen J., Koistinen V., Klavus J., Parmanne P., Virtanen, M. ja Vohlonen I Terveydenhuollon tuotantopoliittiset vaihtoehdot: erikoissairaanhoidon kysynnän ja tarjonnan tasapaino Suomessa, 158 s. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, no 3. Mikkola T., Nemlander A. ja Tyni T Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vuonna Shim J. ja Siegel J Financial Management for Nonprofits. The complete guide to maximizing resources and managing assets. McGraw-Hill. 374 s. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perfect-hanke. Perusraportit. [http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannat (Benchmarking-aineisto). [http://info.stakes.fi/benchmarking/fi/tietokannat/suojatut/index.htm] Vohlonen I., Klavus J., Koistinen V., Talvinko T. ja Virtanen M Terveydenhuollon rahoituksen optimaalinen väestön koko. Suomen Kuntaliitto. 67 s.

23 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 21 (24) Liite 1. Erikoissairaanhoidon käytön kuntakohtaiset profiilit Enonkoski MDC Toteutuneiden jaksojen määrä ja odotusarvo, Enonkoski Toteutuneet Odotusarvo Totetuneet/ Odotusarvo 01 Hermojärjestelmän sairaudet ,7 02 Silmän sairaudet ,7 03 Korvan, nenän ja kurkun sairaudet ,0 04 Hengityselinten saiaudet ,8 05 Verenkiertoelinten sairaudet ,0 06 Ruuansulatuskanavan sairaudet ,9 07 Maksan, sappiteiden ja haiman sairaudet ,0 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet ,0 09 Ihon, ihonalaisen kudoksen ja rintarauhasen sairaudet ,8 10 Endokriiniset, nutritionaaliset ja metaboliset sairaudet 4 9 0,4 11 Munuaisten ja virtsateiden sairaudet ,7 12 Miehen lisääntymisjärjestelmän sairaudet 9 8 1,1 13 Naisen lisääntymisjärjestelmän sairaudet ,3 14 Raskaus, synnytys ja lapsivuodekausi ,6 15 Vastasyntyneet tai perinataalikaudella alkavat ongelmat 2 2 1,1 16 Veren, vertamuodostavan kudoksen ja immunologisen järjestelmän 4 sairaudet 5 0,7 17 Myeloproliferatiiviset sairaudet ja erilaistumattomat kasvaimet ,8 18 Infektiosairaudet 6 9 0,7 19 Psyykkiset sairaudet ,5 21 Vammat, myrkytykset ja lääkkeiden toksiset vaikutukset 3 5 0,6 22 Palovammat Terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä ,4 24 Merkittävä monivamma HIV-infektio Rintarauhasen ongelma 3 5 0,6 99 Epäspesifinen tai virheellinen informaatio ,3 Yhteensä ,9

24 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 22 (24) Savonlinna MDC Toteutuneiden jaksojen määrä ja odotusarvo, Savonlinna Toteutuneet Odotusarvo Totetuneet/ Odotusarvo 01 Hermojärjestelmän sairaudet ,6 02 Silmän sairaudet ,8 03 Korvan, nenän ja kurkun sairaudet ,0 04 Hengityselinten saiaudet ,7 05 Verenkiertoelinten sairaudet ,8 06 Ruuansulatuskanavan sairaudet ,8 07 Maksan, sappiteiden ja haiman sairaudet ,8 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet ,0 09 Ihon, ihonalaisen kudoksen ja rintarauhasen sairaudet ,0 10 Endokriiniset, nutritionaaliset ja metaboliset sairaudet ,7 11 Munuaisten ja virtsateiden sairaudet ,7 12 Miehen lisääntymisjärjestelmän sairaudet ,7 13 Naisen lisääntymisjärjestelmän sairaudet ,0 14 Raskaus, synnytys ja lapsivuodekausi ,0 15 Vastasyntyneet tai perinataalikaudella alkavat ongelmat ,3 16 Veren, vertamuodostavan kudoksen ja immunologisen järjestelmän 54 sairaudet 78 0,7 17 Myeloproliferatiiviset sairaudet ja erilaistumattomat kasvaimet ,1 18 Infektiosairaudet ,0 19 Psyykkiset sairaudet ,6 21 Vammat, myrkytykset ja lääkkeiden toksiset vaikutukset ,6 22 Palovammat 9 7 1,3 23 Terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä ,4 24 Merkittävä monivamma 2 3 0,6 25 HIV-infektio Rintarauhasen ongelma ,8 99 Epäspesifinen tai virheellinen informaatio ,3 Yhteensä ,8

25 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 23 (24) Sulkava MDC Toteutuneiden jaksojen määrä ja odotusarvo, Sulkava Toteutuneet Odotusarvo Totetuneet/ Odotusarvo 01 Hermojärjestelmän sairaudet ,6 02 Silmän sairaudet ,8 03 Korvan, nenän ja kurkun sairaudet ,8 04 Hengityselinten saiaudet ,7 05 Verenkiertoelinten sairaudet ,8 06 Ruuansulatuskanavan sairaudet ,7 07 Maksan, sappiteiden ja haiman sairaudet ,4 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet ,9 09 Ihon, ihonalaisen kudoksen ja rintarauhasen sairaudet ,7 10 Endokriiniset, nutritionaaliset ja metaboliset sairaudet ,5 11 Munuaisten ja virtsateiden sairaudet ,5 12 Miehen lisääntymisjärjestelmän sairaudet ,8 13 Naisen lisääntymisjärjestelmän sairaudet ,0 14 Raskaus, synnytys ja lapsivuodekausi ,9 15 Vastasyntyneet tai perinataalikaudella alkavat ongelmat 3 3 1,2 16 Veren, vertamuodostavan kudoksen ja immunologisen järjestelmän 15 sairaudet 10 1,4 17 Myeloproliferatiiviset sairaudet ja erilaistumattomat kasvaimet ,1 18 Infektiosairaudet ,9 19 Psyykkiset sairaudet ,4 21 Vammat, myrkytykset ja lääkkeiden toksiset vaikutukset 6 9 0,7 22 Palovammat Terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä ,2 24 Merkittävä monivamma HIV-infektio 0 0 3,0 30 Rintarauhasen ongelma ,9 99 Epäspesifinen tai virheellinen informaatio ,3 Yhteensä ,8

26 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Raportti 24 (24) Rantasalmi MDC Toteutuneiden jaksojen määrä ja odotusarvo, Rantasalmi Toteutuneet Odotusarvo Totetuneet/ Odotusarvo 01 Hermojärjestelmän sairaudet ,6 02 Silmän sairaudet ,0 03 Korvan, nenän ja kurkun sairaudet ,1 04 Hengityselinten saiaudet ,7 05 Verenkiertoelinten sairaudet ,8 06 Ruuansulatuskanavan sairaudet ,7 07 Maksan, sappiteiden ja haiman sairaudet ,1 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet ,9 09 Ihon, ihonalaisen kudoksen ja rintarauhasen sairaudet ,9 10 Endokriiniset, nutritionaaliset ja metaboliset sairaudet ,7 11 Munuaisten ja virtsateiden sairaudet ,7 12 Miehen lisääntymisjärjestelmän sairaudet ,8 13 Naisen lisääntymisjärjestelmän sairaudet ,9 14 Raskaus, synnytys ja lapsivuodekausi ,1 15 Vastasyntyneet tai perinataalikaudella alkavat ongelmat 6 5 1,2 16 Veren, vertamuodostavan kudoksen ja immunologisen järjestelmän 8 sairaudet 13 0,6 17 Myeloproliferatiiviset sairaudet ja erilaistumattomat kasvaimet ,9 18 Infektiosairaudet ,1 19 Psyykkiset sairaudet ,5 21 Vammat, myrkytykset ja lääkkeiden toksiset vaikutukset ,5 22 Palovammat 1 1 0,6 23 Terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä ,3 24 Merkittävä monivamma 2 0 4,2 25 HIV-infektio Rintarauhasen ongelma ,9 99 Epäspesifinen tai virheellinen informaatio ,3 Yhteensä ,8

FCG Finnish Consulting Group

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

RAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA

RAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA RAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA 15.09.2011 KUNTAMARKKINAT Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja Oy Audiapro AB, Itä-Suomen yliopisto 1. TAUSTAA Suomen terveydenhuollon hajautetun

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING

Lisätiedot

SITRA Terveydenhuollon ohjelma MAISEMA. Erikoissairaanhoidon liite

SITRA Terveydenhuollon ohjelma MAISEMA. Erikoissairaanhoidon liite OP Lehtonen 28.4.2006 SITRA Terveydenhuollon ohjelma MAISEMA Erikoissairaanhoidon liite Sisällys: 1. Toimeksianto... 3 2. Erikoissairaanhoidon käyttö... 3 2.1. Miten erikoissairaanhoidon käyttö on saatu

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Terveydenhuollon tuotantopoliittiset vaihtoehdot

Terveydenhuollon tuotantopoliittiset vaihtoehdot Terveydenhuollon tuotantopoliittiset vaihtoehdot Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies No 3 MIKA KEINÄNEN JORMA KOMULAINEN VELI KOISTINEN JAN KLAVUS PIITU PARMANNE MARTTI VIRTANEN

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTAMALLIEN KARTOITUS. Loppuraportti 25.2.2013. Toimeksianto II. Arto Alanko, Ilkka Vohlonen ja Mika Keinänen,

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTAMALLIEN KARTOITUS. Loppuraportti 25.2.2013. Toimeksianto II. Arto Alanko, Ilkka Vohlonen ja Mika Keinänen, ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTAMALLIEN KARTOITUS Loppuraportti 25.2.2013 Toimeksianto II Arto Alanko, Ilkka Vohlonen ja Mika Keinänen, Alanko konsultaatiopalvelut Y-tunnus 1389777-7 Lounaisväylä

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Kustannuslaskentaohjeet NordDRG opas, julkaisu 2014 Kuntaliiton Kustannuslaskentaopas kunnille

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 2014

KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 2014 KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Hoitoon tull. potil. Loka 2014 tot % Loka 2013 muut% ajanvaraus 29 273 ei 29 811-1,8 päivystys 7 911 budje-

Lisätiedot

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö PL 28 11.4.2012 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Terveys 2015 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO CASE KYS KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO www.kuh.fi KokoEko 29.10.2008 Kuopio 29.10.2008

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA

OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA 1. Tausta ja selvityksen toteutus Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti talousarviossaan vuodelle 2014, että vuonna 2014 selvitetään kaupungin

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu / osa 2 versio 2106 Mikkeli Ristiina Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Kuntavertailu: Perhepalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Perhepalveluihin kuuluvat ehkäisevä

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kansallinen DRG-keskus 2011. DRG Kansalliset painokertoimet

Kansallinen DRG-keskus 2011. DRG Kansalliset painokertoimet DRG Kansalliset painokertoimet Sisällysluettelo DRG Kansalliset painokertoimet... 1 Tausta... 3 Käsitteitä... 3 Vertailuaineistot... 4 DRG-painokerroinlaskennan algoritmit... 5 Raakapainot... 5 Keskihajontaan

Lisätiedot

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja professori 17.2.2016 Rakenteellisesta toiminnalliseen integraatioon Rakenteellinen integraatio -> mahdollistaa,

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Tilastotiedote 8/2005 9.5.2005 Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Junnila Maijaliisa +358 9 3967 2631 Linna Miika +358 9 3967 2295 Juvonen Iiris +358 9 3967 2305 Häkkinen Unto +358 9 3967 2327

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Kuntalaisen hoitoketju haltuun pdrg-tuotteistuksen avulla

Kuntalaisen hoitoketju haltuun pdrg-tuotteistuksen avulla Kuntalaisen hoitoketju haltuun pdrg-tuotteistuksen avulla - alueellisen terveydenhuollon hoitoepisodien kartoitus pdrg-ryhmittelyllä 11.9.2014 klo 14 Virpi Pitkänen Mika Keinänen 11.9.2014 Sivu 1 FINNISH

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB)

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Mikä on ISLAB? Kunnallinen organisaatio: liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus 4.12.2015 Perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden koordinointi: tuotteistuksella väestön

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot