SITRA Terveydenhuollon ohjelma MAISEMA. Erikoissairaanhoidon liite

Transkriptio

1 OP Lehtonen SITRA Terveydenhuollon ohjelma MAISEMA Erikoissairaanhoidon liite Sisällys: 1. Toimeksianto Erikoissairaanhoidon käyttö Miten erikoissairaanhoidon käyttö on saatu selville DRG - perusteinen tarkastelu sairaanhoitopiireittäin Erikoisalakohtainen käyttö kunnittain DRG - perusteisen ja erikoisalakohtaisen käytön tarkastelun erot Sairastavuus DRG-perusteinen käyttö DONAU-korttien tuloksia Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Yhteenveto: Yllättävän paljon erikoissairaanhoidon käyttöä, mutta myös enemmän sairastavuutta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Yhteenveto: neurologiassa, lastentaudeissa ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa suhteellisen paljon käyttöä, psykiatria hyvin avohoitopainotteinen; aineistossa mahdollisesti tietosisältövirheitä Vaasan sairaanhoitopiiri Yhteenveto: suhteellisen tervettä väestöä, siihen verrattuna joissakin taudeissa runsaahkosti erikoissairaanhoidon käyttöä Erikoisalakohtainen käyttö Sisätaudit Mistä sisätautien tuotantokustannuserot johtuvat? Kirurgia Mistä kirurgian tuotantokustannuserot johtuvat? Lastentaudit Selittävätkö sairastavuuserot sisätautien ja kirurgian käytön vaihteluita? Sairaanhoitopiirikohtaiset vertailut Kuntakohtaiset vertailut Selittävätkö kuntien ikärakenne-erot erikoissairaanhoidon käytön eroja? Johtopäätökset Jämsän seutu: poikkeava palveluiden tuotantorakenne, käytön runsaus osaltaan selittyy sairastavuudella Raision seutu: maan keskiarvoon verrattuna vähäisempää erikoissairaanhoidon käyttöä, sairastavuus vähäisempää, kirurgia Naantalissa on poikkeus

2 6.3. Vaasa: erikoissairaanhoidon käyttö ei poikkea juuri maan keskitasosta, vaikka sairastavuuden kannalta se voisi olla vähäisempikin, kirurgiassa ja lastentaudeissa tuottavuus on maan keskitasoa huonompi Viitteet

3 1. Toimeksianto Tässä liitteessä selvitetään, mitä tutkittavien, Maisema-hankkeessa nyt mukana olevien, alueiden erikoissairaanhoidon käytöstä voidaan päätellä olemassa olevan ja julkisen rekisteriaineiston perusteella. Tutkittavat alueet on lueteltu seuraavassa taulukossa 1. Taulukko 1. Maisema-hankkeen alueet ja kunnat KUNTA SAIRAANHOITOPIIRI VÄESTÖ JÄMSÄ KESKI-SUOMEN JÄMSÄNKOSKI KESKI-SUOMEN KUHMOINEN KESKI-SUOMEN LÄNGELMÄKI PIRKANMAAN JÄMSÄN SEUTU MERIMASKU VARSINAIS-SUOMEN NAANTALI VARSINAIS-SUOMEN RAISIO VARSINAIS-SUOMEN RUSKO VARSINAIS-SUOMEN RYMÄTTYLÄ VARSINAIS-SUOMEN RAISION SEUTU VAASA VAASAN Erikoissairaanhoidon käyttö 2.1. Miten erikoissairaanhoidon käyttö on saatu selville Aineistona erikoissairaanhoidon käytön analyysissä on käytetty Stakesin Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- tietokantoja 1 vuosilta 2004 ja Vuoden 2005 korjattu tietokanta on julkaistu hankkeen kotisivulla On kuitenkin edelleen mahdollista, että epätarkkuuksia ja virheitä tietoaineistossa edelleen on 2. Tässä selvityksessä käytettyjä tietokannan osia ovat: alueellinen episoditietokanta (vuosilta 2004 ja 2005) DRG-perusteista tarkastelua varten ja kuntakohtainen erikoisalatietokanta erikoisalakohtaista tarkastelua varten (vuodelta 2005). Stakesin ko. aineiston alueellisissa tietokannoissa erikoissairaanhoidon käyttö on rekisteröity asukkaiden asuinpaikkakunnan mukaan. Tässä alueellisessa tietokannassa on kirjattuina kaikki kuntien asukkaille annetut julkisen erikoissairaanhoidon palvelut (hoitojaksot ja avohoitokäynnit), myös ne jotka on annettu kunnan sairaanhoitopiirin ulkopuolella julkisissa sairaanhoidon toimintayksiköissä. Erikoislääkärijohtoisen terveyskeskuksen osalta on ratkaisevaa, onko palvelu ilmoitettu hoitoilmoitusaineistossa erikoissairaanhoidoksi vai ei DRG - perusteinen tarkastelu sairaanhoitopiireittäin Tässä tarkastelussa erikoissairaanhoidon palvelut on ryhmitelty DRG-ryhmiin (Diagnosis Related Group). Tämä ryhmittely on kehitetty alun perin kuvaamaan sairaaloiden resurssien käyttöä. DRG- 3

4 ryhmittelyn avulla palvelutapahtumista voidaan muodostaa kokonaisuuksia, episodeja. Ideana on tällöin yhdistää DRG-ryhmittelyn avulla potilaan saman terveysongelman vuoksi saamat palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Käytetyn tietokannan episodissa on myös liitetty yhteen kaikki potilaan saman sairauden vuoksi annettu hoidot riippumatta siitä, missä toimintayksikössä tai missä sairaanhoitopiirissä hoidot on annettu. Käytetyssä alue-episoditietokannassa on otettu mukaan myös tiedot potilaiden niistä hoitojaksoista, jotka on annettu erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskuksissa. Jos potilaalla on useita samaan (DRG)-ryhmään kuuluvia hoitojaksoja, ne liitetään yhdeksi episodiksi riippumatta siitä, millä erikoisalalla hoitojaksot on annettu. Episodien muodostamisessa rajana on kansainvälisen tautiluokituksen, International Classification of Diseases, (ICD) - diagnoosin kolme ensimmäistä merkkiä. Avohoitokäynnit liitetään aina ICD-luokituksen mukaan siihen suurimman DRG-painon omaavaan hoitojaksoon, jonka diagnoosi täsmää ICD-luokkaan kolmen ensimmäisen merkin tarkkuudella. DRG-paino kuvaa kyseisen DRG-luokan resurssien käyttöä. Eri DRG-ryhmiä voidaan yhdistellä MDC-ryhmiksi (main diagnosis category), joka on DRGryhmittelyä karkeampi, mutta vähemmän altis sairaanhoitopiirien välisen DRGluokittelukäytännön epäyhtenevyydestä aiheutuville virheille. Esimerkkejä MDC-ryhmistä ovat hermoston ja aistinelinten sairaudet (MDC1) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (MDC 8). Alueellisesta episoditietokannasta on muodostettu koko maan keskiarvot siitä, paljonko sairaanhoitopiirit keskimäärin ovat vuosittain käyttäneet asukasta kohden episodeja (yhdistettyjä hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä) erikoissairaanhoidon palveluihin. Nämä eri sairaanhoitopiirien poikkeamat maat keskiarvosta johtuvat kahdesta syystä: joko palveluita on tuotettu keskiarvosta poikkeavia määriä, tai palvelut ovat olleet yksikkökustannuksiltaan keskiarvosta poikkeavia. Hankkeessa kehitetyn menetelmän avulla nämä eri poikkeamat voidaan erottaa kokonaiskustannuspoikkeamasta. Poikkeamat on ilmaistu euroina ja ne on laskettu asukasta (tai asukasta) kohti. Sairaanhoitopiirien rahalliset panostukset on kerätty yhdenmukaisella tavalla sairaaloiden tilinpäätöksistä erikoisaloittain. Tuloslaskelman eri erät, kuten poistot, rahoituskulut ja erityisvaltionosuudet on käsitelty samalla yhdenmukaisella tavalla 3. Käytön poikkeamien laskennassa on otettu huomioon väestön ikä- ja sukupuolijakauma, mutta ei muita tarvetekijöitä. Käytön poikkeamat euroina voidaan tulkita, niin että se on sairaanhoitopiirin palveluihin käyttämien kustannusten erotus maan keskiarvoon verrattuna edellyttäen, että palveluiden kustannukset tässä sairaanhoitopiirissä olisivat samat kuin maassa keskimäärin Erikoisalakohtainen käyttö kunnittain Kuntakohtaista käyttöä ei pysty tarkastelemaan DRG-ryhmittäin Stakesin sairaanhoitotoiminnan tuottavuus tietokannan alue-episodikannoissa. Siksi kuntakohtaiset tiedot on koottu vain erikoisaloittain. Erikoisalakohtainen tietokanta on kuitenkin edelleen alueittainen, eli käyttö on kohdistettu potilaan kotikuntaan eikä tuottajan sijaintikuntaan. Kunta- ja erikoisalakohtaista käyttöä on käsitelty samoin kuin DRG-perusteistakin käyttöä. On muodostettu koko maan keskiarvot siitä, paljonko sairaanhoitopiirit keskimäärin ovat vuosittain käyttäneet asukasta kohden erikoissairaanhoidon palveluihin. Eri sairaanhoitopiirin poikkeamat keskiarvosta johtuvat jälleen kahdesta syystä: joko palveluita on tuotettu keskiarvosta poikkeavia määriä, tai palvelut ovat olleet yksikkökustannuksiltaan keskiarvosta poikkeavia. Poikkeamat on ilmaistu euroina ja ne on laskettu asukasta ( asukasta) kohti 4

5 DRG - perusteisen ja erikoisalakohtaisen käytön tarkastelun erot Sekä DRG-perusteisella että erikoisalapohjaisella erikoissairaanhoidon käytön analyysilla on kummallakin etunsa ja heikkoutensa, jotka on lueteltu seuraavassa taulukossa: Taulukko 2. DRG-perusteisen ja erikoisalakohtaisen erikoissairaanhoidon käytön tarkastelun erot Erikoissairaanhoidon käytön tutkimistapojen vertailu DRG-perusteinen Erikoisalakohtainen Vertailun aluetarkkuus Sairaanhoitopiirikohtainen Kuntakohtainen Spesifisyys Voi käyttää yksittäisten sairauksien erikoissairaanhoidon käytön arviointiin Yhdistää useita sairauksia Luokitteluvirheet Tiedostovirheet Vertailu sairastavuuteen Tuottavuuden arviointi Yleisiä, eri piirit käyttävät eri tavoin DRG-koodeja Tieto DONAU-korteista, kaksinkertainen tiedonkäsittely Joissakin sairauksissa helppo löytää vastaavia sairastavuuden mittareita, esim. korvattavat lääkkeet Ongelmallinen DRG-luokituksen epäyhtenevän käytön takia Samaa tautia sairastavat potilaat voivat kirjautua eri sairaanhoitopiireissä eri erikoisaloille Virheet myös tässä mahdollisia; sekä sairaanhoitopiirin tiedoissa että Stakesin käsittelyssä Ei spesifisiä vastineita sairastavuudelle, Kelan terveyspuntarista voi tehdä joitain päätelmiä Luotettavampi 3. Sairastavuus Sairauksien yleisyyttä kuvaavia mittareita on haettu useista eri lähteistä mm. Sotkanettietokannasta 4 sekä Tilastokeskuksen verkkosivuilta 5. Näiden indikaattorien luettelo on julkaistu yksityiskohtaisesti DONAU-korttien selitteissä 6. Useissa DRG- ja MDC-ryhmittäisessä vertailussa on mahdollista saada tiettyä sairastavuutta kohtalaisen hyvin kuvaava muuttuja kuten esim. erikoissairaanhoito diabetesdiagnoosin takia ja diabeteksen takia erityiskorvattavia lääkkeitä saavien määrä. Erikoisalakohtaisessa tarkastelussa on tyydyttävä yleisten kansantautien esiintyvyyteen, missä lähteenä on käytetty Kelan terveyspuntaria. 7 5

6 4. DRG-perusteinen käyttö DONAU-korttien tuloksia Jäljempänä on referoitu ns. DONAU-korttien tuloksia erikoissairaanhoidon käytön ja sairastavuutta kuvaavien muuttujien välillä sairaanhoitopiireittäin. DONAU on lyhenne sanoista Do need for and use of hospital care meet ja on terveyspalveluiden tarpeen arvioinnin menetelmää kehittävän tutkimuksen nimi 8. Keski-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien tulokset ovat julkaistu DONAU-korttien yhteydessä, Varsinais-Suomen vertailut tehtiin erikseen tätä selvitystä varten Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 9 Neurologiassa käyttö DRG 13 (MS-tauti ja pikkuaivoataksia) oli vuonna 2004 maan toiseksi suurinta ja vuonna 2005 maan neljänneksi suurinta. Aivoinfarktissa (DRG14) käyttö oli vuonna 2004 maan neljänneksi suurinta ja vuonna 2005 maan kolmanneksi suurinta. Sairauspäivärahakaudet olivat molempina vuosina samaten maan kärkitasoa. DRG 24 ja 25 (migreeni ja epilepsia) käyttö oli vuonna 2004 maan kolmanneksi runsainta ja vuonna 2005 maan neljänneksi runsainta. Kaikissa hermojärjestelmän sairauksissa (MDC 1) käyttö oli kumpanakin vuonna neljänneksi suurinta, vuonna 2005 toiseksi suurinta. Silmän sairauksissa käyttö oli vuonna 2004 seitsemänneksi suurinta ja sairauspäivärahakausien määrä tässä sairausryhmässä oli maan korkein. Korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa käyttö oli vuonna 2004 maan kolmanneksi suurinta ja vuonna 2005 maan toiseksi suurinta. Pneumoniassa käyttö oli vuonna 2004 kuudenneksi suurinta ja vuonna 2005 viidenneksi suurinta. Kuolleisuus oli kolmanneksi suurinta. Obstruktiivisessa hengitystieinfektiossa ja astmassa käyttö on maan keskitasoon verrattavaa, sairauspäivärahakaudet ja eläkkeensaajien määrät maan keskitasoa alhaisempia, kuolleisuus maan toiseksi suurin. Kaikissa hengitysteiden sairauksissa (MDC 4) käyttö oli vuonna 2004 kolmanneksi suurinta ja vuonna 2005 maan suurinta. Verenkiertoelinten sairauksissa (MDC 5) käyttö oli vuonna 2004 maan kolmanneksi suurinta ja vuonna 2005 maan suurinta. Sappitieleikkauksia tehtiin maan kaikista sairaanhoitopiireistä eniten vuonna 2004 ja 2005 Keski- Suomen sairaanhoitopirissä väestöön suhteutettuna. Sairauspäivärahapäivät ja sairauspäivärahakaudet olivat maan keskitasoa. Kaikissa ruuansulatuskanavan sairauksissa (MDC 6 ja 7) käyttö oli molempina vuosina maan suurinta. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa (MDC 8) käyttö oli vuosina 2004 ja 2005 maan suurinta, mutta sairauspäivärahat ja eläkkeensaajat olivat maan keskitason alapuolella. Rintasyövässä käyttö oli vuosina 2004 ja 2005 maan suurinta, ilmaantuvuus kuitenkin maan keskitasoa alhaisempaa ja kuolleisuus maan kolmanneksi alhaisin. Aikuisiän diabeteksessa käyttö oli Suomen suurinta. Retinopatian osuus näkövammoista oli selvästi maan keskitasoa alhaisempaa, mutta amputointien määrä oli maan neljänneksi suurin. Munuaisten ja virtsateiden sairauksissa (MDC 11) käyttö oli vuonna 2004 maan toiseksi suurinta ja vuonna 2005 maan suurinta. Sairauspäivärahakausien määrä oli myös suuri. 6

7 Miesten lisääntymisjärjestelmän sairauksissa käyttö oli vuosina 2004 ja 2005 maan suurinta. Naisen lisääntymisjärjestelmän sairauksissa (MDC 13) käyttö oli vuonna 2004 maan toiseksi suurinta ja vuonna 2005 maan suurinta. Raskauden ja synnytyksen hoidossa (MDC 14) käyttö (ikäja sukupuolivakioituna) oli vuonna 2004 maan toiseksi suurinta ja vuonna 2005t maan suurinta. Vastasyntyneiden taudeissa (MDC 15) käyttö oli molempina vuosina maan viidenneksi suurinta. Masennuksen hoidossa hoitopäivien määrä oli väestöä kohden maan viidenneksi suurin vuonna 2004 ja maan kuudenneksi suurin vuonna Yhteenveto: Yllättävän paljon erikoissairaanhoidon käyttöä, mutta myös enemmän sairastavuutta 4.2. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Neurologiassa DRG 013 (MS-tauti ja pikkuaivoataksia) käyttö oli maan neljänneksi suurinta vuonna 2004, mutta vuonna 2005 enää maan kymmenenneksi suurinta. Aivoinfarktissa (DRG 014) käyttö oli vuonna 2005 maan suurinta, mutta ei läheskään vuonna 2004 (sairaanhoitopiireistä 14. suurin käyttö). Sama vuosien 2004 ja 2005 välinen epäsuhta on myös DRG-ryhmissä 24 ja 25 (kohtausoire ja päänsärky). Kaikissa hermojärjestelmän sairauksissa (MDC 1) käyttö on selvästi muuta maata yleisempää: käyttöä oli vuonna 2004 seitsemänneksi eniten ja vuonna 2005 toiseksi eniten. Varsinais-Suomen materiaalissa on vuosien 2004 ja 2005 käytön välillä edellä kuvatunlaista epäsuhtaa myös pneumoniassa. Käyttö oli maan suurinta vuonna 2005, mutta 10. suurinta vuonna Obstruktiivisessa hengitystieinfektiossa tai astmassa käyttö oli vuonna 2004 neljänneksi suurinta ja vuonna 2005 kymmenenneksi suurinta. Huomiota herättää, että eläkkeensaajien ja sairauspäivärahakausien määrät ovat maan korkeimpia sekä tässä sairausryhmässä että hengityselinten sairauksissa yleisesti (MDC 4). Sappitieleikkauksissa käyttö oli vuonna 2004 maan kuudenneksi suurinta ja vuonna 2005 maan kolmanneksi suurinta. Sama trendi näkyy kaikissa ruuansulatuskanavan sairauksissa (MDC 06 ja 07), käyttö oli viidenneksi suurinta sekä vuonna 2004 että Lonkan ja polven keinonivelleikkauksissa vuosien 2004 ja 2005 määrät olivat maan keskitason yläpuolella, mutta sairaanhoitopiirien käytön järjestyksessä kuitenkin vastaavasti 15. ja 14. sijalla. Syy tähän on HUSin vähäinen muuta maata vähäisempi käyttö ja suuri painoarvo maan keskiarvoa laskettaessa. Kaikkien tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon käyttöä oli vuonna 2004 maan toiseksi eniten ja vuonna 2005 maan kolmanneksi eniten. Aikuisiän diabeteksessa erikoissairaanhoidon käyttö oli vuonna 2004 maan viidenneksi vähäisintä ja vuonna 2005 vähäisintä. Erityiskorvattavia lääkkeitä saavien määrästä arvioiden sairastavuus diabetekseen on kuitenkin muuta maata yleisempää. Lastentautien osalla vastasyntyneillä ja perinataalikaudella alkavissa ongelmissa (MDC 15) erikoissairaanhoidon käyttö oli maan suurinta sekä vuonna 2004 että

8 Masennuksen hoidossa sairaalahoitopäivien käyttö on muuta maata vähäisempää, vaikka erityiskorvattavia lääkkeitä saavien määrästä arvioiden sairastavuus on Varsinais-Suomessa muuta maata yleisempää. Psykoosien hoitopäiviä oli Varsinais-Suomessa maan vähiten sekä 2004 että Sairastavuus psykoosissa erityiskorvattavia lääkkeiden saavien määrästä arvioiden oli maan toiseksi alhaisinta. Psykiatrian avohoitokäyntejä oli maan eniten sekä vuonna 2004 että Yhteenveto: neurologiassa, lastentaudeissa ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa suhteellisen paljon käyttöä, psykiatria hyvin avohoitopainotteinen; aineistossa mahdollisesti tietosisältövirheitä 4.3. Vaasan sairaanhoitopiiri 8 Aivoinfarktissa (DRG 14) erikoissairaanhoidon käyttö oli vuonna 2004 maan toiseksi suurinta ja vuonna 2005 maan neljänneksi suurinta. Eläkkeensaajien, sairauspäivärahakausien ja sairauspäivärahapäivien määrät ovat maan korkeimpia tai toiseksi korkeimpia. Kuolleisuus oli tässä tautiryhmässä maan toiseksi alhaisinta. Silmän sairauksissa erikoissairaanhoidon käyttö oli sekä vuonna 2004 että 2005 maan suurinta. Obstruktiivisissa hengitystieinfektiossa ja astmassa (DRG 96 ja 97) erikoissairaanhoidon käyttö oli vuonna 2004 maan toiseksi pienintä ja vuonna 2005 maan kolmanneksi pienintä. Verenkiertoelinten sairauksissa käyttö oli seitsemänneksi suurinta vuonna 2004 ja Kuolleisuus oli maan pienintä, mutta huomiota kiinnittää eläkkeensaajien suuri suhteellinen määrä. Hypertensiopotilaiden hoidossa erikoissairaanhoidon käyttö oli maan kolmanneksi pienintä vuonna 2004 ja viidenneksi pienintä vuonna Erityiskorvattavia lääkkeitä saavien potilaiden määrät olivat hieman maan keskitason yläpuolella. Sappileikkausten määrä oli vuonna 2004 maan kolmanneksi pienin ja vuonna 2005 maan toiseksi pienin. Sairauspäivärahakaudet olivat molempina vuosina maan alhaisimmat. Vuonna 2004 lonkan tai polven keinonivelleikkauksia oli maan kolmanneksi eniten, mutta vuonna 2005 ainoastaan maan kymmenenneksi eniten. Sairauspäivärahapäiviä, kausia ja eläkkeensaajia oli maan keskiarvoa enemmän. Sidekudossairauksien takia erikoissairaanhoidon käyttö oli maan keskimääräisellä tasolla, mutta erityiskorvattavia lääkkeitä saavien määrät olivat selvästi muita maata alemmalla tasolla. Rintasyövän erikoissairaanhoidossa käyttö oli maan toiseksi alimmalla tasolla sekä vuonna 2004 että Rintasyövän ilmaantuvuus oli maan keskiarvoa alhaisempi, mutta kuolleisuus ja sairausrahapäivät olivat maan keskitasoa ylemmällä tasolla. Erityiskorvattavia diabeteslääkkeitä saavien määrästä päätellen sairastavuus oli maan keskitasoa, erikoissairaanhoidon käyttö oli kuitenkin maan keskitasoa korkeammalla tasolla., Sekä amputaatioiden määrä että diabeettisen retinopatian osuus näkövammojen syistä ovat maan keskitasoa alempia. 8

9 Miesten lisääntymiselimistön sairauksissa erikoissairaanhoidon käyttö oli maan keskitason suurempaa. Kuolleisuus eturauhassyöpään oli maan suurin. Naisten lisääntymiselinten sairauksissa käyttö oli vuonna 2004 maan viidenneksi pienintä ja vuonna 2005 maan kolmanneksi pienintä. Sairauspäivärahojen ja sairauspäivärahakausien määrä oli selvästi alle maan keskiarvon. Hoitopäivät masennuksen takia olivat maan viidenneksi alhaisimmalla tasolla vuonna 2004, vuonna 2005 sen sijaan maan 11. alhaisimmat. Itsemurhakuolleisuus oli maan alhaisin. Erikoissairaanhoidon käyttö alkoholisairauksien takia oli maan neljänneksi alhaisin vuonna 2004, vuonna 2005 maan 10. alhaisin. Kuolleisuus oli maan alhaisin Yhteenveto: suhteellisen tervettä väestöä, siihen verrattuna joissakin taudeissa runsaahkosti erikoissairaanhoidon käyttöä 5. Erikoisalakohtainen käyttö Erikoisalakohtaisessa käytössä on tarkasteltu Maisema-hankkeen kuntia suhteessa toisiinsa ja Maisema-hankkeen kolmea aluetta keskenään Sisätaudit Sisätautien erikoisalan palveluiden käyttö Stakesin 2005 aineistossa potilaan kotikunnan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3. Käytöstä ja tuottavuudesta aiheutuvat sisätautien erikoissairaanhoidon kustannuspoikkeamat asukasta kohden

10 STAKES 2005 SISÄTAUDIT KUSTAN- NUSTEN POIKKEAMA YHTEENSÄ / AS KÄYTÖSTÄ JOHTUVA KUSTAN-NUSTEN POIKKEAMA / AS TUOTTAVUUDESTA JOHTUVA KUSTAN- NUSTEN POIKKEAMA / AS VÄESTÖ KUNTA JÄMSÄ JÄMSÄNKOSKI KUHMOINEN LÄNGELMÄKI JÄMSÄN SEUTU MERIMASKU NAANTALI RAISIO RUSKO RYMÄTTYLÄ RAISION SEUTU VAASA Jämsän seudun asukkaille tuotetaan sisätautien palveluita noin 110 :lla asukasta kohden enemmän kuin maassa keskimäärin. Raision seudulla taas vastaavasti noin 16 :lla vähemmän kuin maassa keskimäärin. Jämsän seudun tuotantokustannukset ovat matalat tuotettuja palvelua kohden; tuottavuudesta johtuva poikkeama on negatiivinen. Sisätautien palveluiden käyttö on kuitenkin niin suurta Jämsän seudulla, että yhteisvaikutus on positiivinen. Jämsän seudulla käytetään siis näistä kahdesta tekijästä johtuen yhteensä sisätautien palveluihin noin 30 asukasta kohden enemmän kuin maassa keskimäärin. Vaasassa sekä käyttö että palveluiden kustannukset ovat keskitasoa suurempia. Näiden yhteisvaikutuksena Vaasassa asukasta kohden kuluu sisätautien palveluihin noin 10 enemmän kuin maassa keskimäärin Mistä sisätautien tuotantokustannuserot johtuvat? Seuraavassa taulukossa on esitetty vakioitujen vuodeosasto- ja avoepisodien, hoitopäivien ja hoitopäivien määrää asukasta kohden sisätaudeilla vuoden 2005 aineistossa. Taulukko 4. Sisätautien palveluiden tuotantotapa 10

11 SISÄTAUTIEN PALVELUIDEN KÄYTTÖ 2005 VAKIOIDUT VUODEOSASTO- EPISODIT JA AVOEPISODIT YHTEENSÄ / AS, INDEKSI KOKO MAA=100 VAKIOIDUT HOITOPÄIVÄT/ AS, INDEKSI KOKO MAA=100 HOITOPÄIVIEN POIKKEAMA / ASUKASTA KOHTI HOITOPÄIVÄT / KUNTA AS JÄMSÄ JÄMSÄNKOSKI KUHMOINEN LÄNGELMÄKI MERIMASKU NAANTALI RAISIO RUSKO RYMÄTTYLÄ VAASA Jämsän seutu käyttää sisätautien hoitopäiviä ainakin kolme kertaa niin paljon kuin muiden alueiden vertailukunnat. Myös episodeja on kokonaisuudessaan enemmän. Tämä tarkoittaisi sitä, että pelkästään ei ole kyse terveyskeskustyyppisestä ja pitkäaikaissairaisiin painottuvasta toiminnasta, vaan sairaalaan ottoja kertyy myös Jämsän seudulla muita vertailukuntia enemmän. Raision seudulla ja Vaasassa hoitopäiviä kertyy maan keskiarvoa vähemmän Kirurgia Kirurgian käyttöä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Taulukko 5. Käytöstä ja tuottavuudesta aiheutuvat kirurgian erikoissairaanhoidon kustannuspoikkeamat asukasta kohden

12 STAKES 2005 KIRURGIA KUSTANNUSTEN POIKKEAMA YHTEENSÄ / AS KÄYTÖSTÄ JOHTUVA KUSTANNUSTEN POIKKEAMA / AS TUOTTAVUUDESTA JOHTUVA KUSTAN- NUSTEN POIKKEAMA / AS VÄESTÖ KUNTA JÄMSÄ JÄMSÄNKOSKI KUHMOINEN LÄNGELMÄKI JÄMSÄN SEUTU MERIMASKU NAANTALI RAISIO RUSKO RYMÄTTYLÄ RAISION SEUTU VAASA Kirurgiassa Jämsän seudun palveluiden käyttö on maan keskitasoa. Längelmäki on poikkeus; siellä yksittäiset potilastapaukset voivat selittää suuren käytön. Tuottavuuden suhteen Jämsän seutu kirurgiassa näyttäytyy edullisena, kustannuksia tuotettuja palveluita kohden syntyy noin 40 vähemmän kuin maassa keskimäärin. Tämä löydös saattaa olla myös seurausta kirurgian muusta maasta poikkeavasta tuotanto- tai kirjaamistavasta.. Raision seudulla kirurgiaa käytetään yhtensä noin 12 asukasta kohden vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta Merimasku ja erityisesti Naantali ovat poikkeuksia. Naantalissa käytetään asukasta kohden kirurgian palveluita noin 20 enemmän kuin maassa keskimäärin. Vaasassa käyttö on hieman maan keskitasoa alhaisempaa, mutta palveluiden huonon tuottavuuden takia rahaa kuluu asukasta kohti 16 enemmän kuin maassa keskimäärin Mistä kirurgian tuotantokustannuserot johtuvat? Seuraavassa taulukossa on katsottu vakioitujen vuodeosasto- ja avoepisodien, hoitopäivien ja hoitopäivien määrää asukasta kohden kirurgiassa vuoden 2005 aineistossa. 12

13 Taulukko 6. Kirugian palveluiden tuotantotapa KIRURGIAN HOITOPÄIVÄKÄYTTÖ 2005 KUNTA VAKIOIDUT VUODEOSASTO- EPISODIT JA AVOEPISODIT YHTEENSÄ / AS, INDEKSI KOKO MAA=100 HOITOPÄIVÄT / AS VAKIOIDUT HOITOPÄIVÄT/ AS, INDEKSI KOKO MAA=100 HOITOPÄIVIEN POIKKEAMA / ASUKASTA KOHTI JÄMSÄ JÄMSÄNKOSKI KUHMOINEN LÄNGELMÄKI MERIMASKU NAANTALI RAISIO RUSKO RYMÄTTYLÄ VAASA Jämsän seudulla maan keskiarvoa lähellä olevasta kirurgian episodien käytöstä huolimatta vuodeosastopäiviä käytetään lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vertailukunnissa. Tulos viittaa terveyskeskusmaiseen kirurgiaan, mutta toisin kuin sisätaudeilla, hoitojaksot eivät ole samalla tavoin toistuvia. Längelmäki käyttää kirurgian vuodeosastopäiviä jopa koko Jämsän seudun mittakaavassa paljon. Tämä voi kuitenkin johtua aivan yksittäisistä potilaista pienen asukasluvun kunnassa Lastentaudit Taulukossa 7 on esitetty lastentautien alan palveluiden käytöstä ja tuottavuudesta johtuvat kustannusten poikkeamat alle 15-vuotiaita kunnan asukkaita kohti. 13

14 Taulukko 7. Käytöstä ja tuottavuudesta aiheutuvat lastentautien erikoissairaanhoidon kustannuspoikkeamat alle 15-vuiotiasta asukasta kohden STAKES 2005 LASTENTAUDIT (LASKETTU ALLE 15-VUOTIAITA KOHTI) KUSTAN- NUSTEN POIKKEAMA YHTEENSÄ / alle 15 v KÄYTÖSTÄ JOHTUVA KUSTANNUSTEN POIKKEAMA / alle 15 v TUOTTAVUUDESTA JOHTUVA KUSTAN- NUSTEN POIKKEAMA / alle 15 v ALLE 15- VUOTIAITA (2003) KUNTA JÄMSÄ JÄMSÄNKOSKI KUHMOINEN LÄNGELMÄKI JÄMSÄN SEUTU MERIMASKU NAANTALI RAISIO RUSKO RYMÄTTYLÄ RAISION SEUTU VAASA Jämsän seutu käyttää lastentautien alaan kuuluvia palveluita noin 62 alle 15-vuotiasta kohti vähemmän kuin maassa keskimäärin. Raision seudulla käyttöä on 35 alle 15-vuotaista kohti vähemmän kuin maassa keskimäärin. Rymättylän käytön poikkeamat selittynevät yksittäisillä lapsipotilailla. Vaasassa ja Jämsän seudulla lastentautien palveluiden tuottavuus on huonompi kuin Raision seudulla Selittävätkö sairastavuuserot sisätautien ja kirurgian käytön vaihteluita? Sairaanhoitopiirikohtaiset vertailut Taulukossa 8 on verrattu sairaanhoitopiirikohtaisesti saatavilla olevia sairastavuuslukuja sisätautien ja kirurgian yhteenlaskettuihin käytön poikkeamiin asukasta kohden ( / asukas verrattuna maan 14

15 keskiarvoon). Längelmäki ei ole mukana tässä vertailussa, koska se kuuluu eri sairaanhoitopiiriin kuin muut Jämsän seudun kunnat. Taulukko 8. Sisätautien ja kirurgian yhteenlasketut käytön poikkeamat ja sairastavuuden tunnusluvut sairaanhoitopiireittäin. SAIRAANHOITOPIIRIÄ VASTAAVIA SAIRASTAVUUSLUKUJA KUNTA JÄMSÄN SEUTU RAISION SEUTU SAIRAAN- HOITOPIIRI Keski- Suomen Varsinais- Suomen SISÄTAUTIEN JA KIRURGIAN YHTEEN- LASKETUSTA KÄYTÖSTÄ JOHTUVA KUSTANNUSTEN POIKKEAMA / AS Kansantautien summaindeksi (Kelan terveyspuntari 2003) Erikoissairaanhoidon tarveindeksi (Stakes 2002) Ikävakioitu sairastavuusindeksi (Sotkanet 2004) ,8 1,01 106, ,4 1,01 95, ,1 1,07 92,6 Osaltaan taulukon luvuista voidaan päätellä, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin muita suurempi käyttö selittyy osaksi niitä suuremmalla sairastavuudella Kuntakohtaiset vertailut Kuntakohtaisesti sairastavuutta voidaan tarkastella Kansaneläkelaitoksen Terveyspuntarin sairastavuusindeksillä. Längelmäen tietoja ei ole julkaistu ko. lähteessä. Taulukossa 9 on vertailtu sisätautien ja kirurgian yhteenlaskettuja poikkeamia maan keskiarvosta kunnittain ja vastaavan kunnan sairastavuusindeksiä sekä vakioimattomana että ikävakioituna. 15

16 Taulukko 9. Sisätautien ja kirurgian yhteenlasketut käytön poikkeamat ja Kelan terveyspuntarin sairastavuusindeksi kunnittain Stakes 2005 KÄYTÖSTÄ JOHTUVA KUSTANNUSTEN POIKKEAMA / AS Kelan terveyspuntarin sairastavuusindeksi 2005 KUNTA SISÄTAUDIT KIRURGIA SISÄTAUDIT JA KIRURGIA YHTEENSÄ Vakioimaton Ikä- ja sukupuolivakioitu JÄMSÄ ,0 104,6 JÄMSÄNKOSKI ,1 109,8 KUHMOINEN ,6 110,1 MERIMASKU ,8 80,1 NAANTALI ,5 95,9 RAISIO ,0 92,5 RUSKO ,3 84,6 RYMÄTTYLÄ ,3 88,2 VAASA ,8 91,4 Sisätautien ja kirurgian yhteenlaskettu käyttö kunnittain vastaa jossain määrin sairastavuutta tässä materiaalissa. Naantali on selvä poikkeus kirurgian suhteen. Siellä käytetään selvästi enemmän erikoissairaanhoitoa sairastavuuteen nähden kuin vertailukunnissa Selittävätkö kuntien ikärakenne-erot erikoissairaanhoidon käytön eroja? Taulukossa 10 on esitetty yli 64-vuotiaiden, yli 74-vuotiaiden ja yli 84-vuotiaiden (kumulatiiviset) osuudet väestöstä vertailukunnissa. 16

17 Taulukko 10. Vertailukuntien ikärakenne TILASTOKESKUS: KUNTIEN IKÄRAKENNE 2003 Yli 64- vuotiaita Yli 74- vuotiaita Yli 84- vuotiaita Jämsä 19,2 % 8,7 % 1,8 % Jämsänkoski 17,9 % 8,1 % 1,5 % Kuhmoinen 29,7 % 14,8 % 3,1 % Längelmäki 26,0 % 10,2 % 3,2 % Merimasku 11,1 % 4,7 % 0,8 % Naantali 13,8 % 5,9 % 1,1 % Raisio 14,2 % 5,5 % 1,0 % Rusko 10,9 % 4,2 % 0,9 % Rymättylä 17,4 % 9,8 % 2,8 % Vaasa 15,9 % 7,5 % 1,9 % Taulukon perusteella voi tehdä sen johtopäätöksen, että Naantalin runsas kirurgian käyttö ei pelkästään voi johtua ikärakenteesta, koska saman ikärakenteen omaava Raisio käyttää huomattavasti vähemmän kirurgiaa. 6. Johtopäätökset 6.1. Jämsän seutu: poikkeava palveluiden tuotantorakenne, käytön runsaus osaltaan selittyy sairastavuudella. Jämsän seudun sisätautien erikoissairaanhoidoksi määritelty terveydenhuolto on poikkeavaa verrattuna selvityksen vertailukuntiin ja maan keskiarvoon. Erikoissairaanhoidoksi luokiteltuja palveluita käytetään yli 110 asuakasta kohden enemmän kuin maassa keskimäärin. Hoitopäiviä kertyy yli kaksi kertaa niin paljon kuin maassa keskimäärin. Lisäksi sisätaudeilla episodeja on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin maassa keskimäärin. Löydös viittaa terveyskeskusmaiseen toimintaan. Kuitenkaan kyse ei ole pelkästään pitkistä vuodeosaston hoitoajoista, vaan hoitolaitoksen ovi käy myös tiheämpään, koska uusiksi episodeiksi laskettuja tapahtumia on 17

18 myös huomattavasti maan keskiarvoa enemmän. Osaltaan sisätautien käyttöä selittää alueen vertailukuntia suurempi sairastavuus. Kirurgiassa käyttö on Jämsän seudulla hieman muuta maata runsaampaa. Hoitopäivien käyttötapa on samanlainen kuin sisätaudeilla, mutta episodeja ei synny samalla tavalla poikkeavasti kuin sisätaudeilla. Myös kirurgiassa sairastavuus osaltaan selittänee maan keskiarvoa runsasta käyttöä. Lastentaudeissa Jämsän seudun käyttö on merkittävästi suurempaa kuin maassa keskimäärin, 68 alle 15-vuotiasta kohti Raision seutu: maan keskiarvoon verrattuna vähäisempää erikoissairaanhoidon käyttöä, sairastavuus vähäisempää, kirurgia Naantalissa on poikkeus. Raision seudun erikoissairaanhoidon käyttö on yleisesti muuta maata vähäisempää; väestökin on muuta maata terveempää. Sisätaudeilla Naantalissa hoitopäiviä kertyy kuitenkin muita kuntia enemmän. Vaikka tuottavuudesta johtuva poikkeama on positiivinen (noin 11 asukasta kohden, keskiarvoa huonompi tuottavuus) vähäinen sisätautien käyttö johtaa siihen, että kustannusten kokonaispoikkeama sisätaudeissa Raision seudulla on 6 asukasta vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kirurgiassa Raision alueen käyttö on myös muuta maata vähäisempää, noin 13 asukasta kohden. Naantali on tästä selvä poikkeus, käyttöä on noin 20 enemmän asukasta kohti kuin maassa keskimäärin. Merimaskussa käyttöä on 8 enemmän asukasta kohti maan keskiarvoon verrattuna. Kuntien väliset sairastavuus- tai ikärakenne-erot eivät selitä kirurgisten palveluiden suurta käyttöä Naantalissa ja Merimaskussa. Lastentaudeissa Raision seudun käyttö on selkeästi muuta maata vähäisempää. Yksityislääkäritoiminnalla, joka on Varsinais-Suomessa maan runsainta 10, voi olla vaikutusta tähän. Rymättylä käyttää peräti 180 alle 15-vuotiasta kohti enemmän kuin maassa keskimäärin, ilmeisesti yksittäisistä sairastapauksista johtuen. Lastentautien palveluiden tuottavuus on maan keskitasoa Vaasa: erikoissairaanhoidon käyttö ei poikkea juuri maan keskitasosta, vaikka sairastavuuden kannalta se voisi olla vähäisempikin, kirurgiassa ja lastentaudeissa tuottavuus on maan keskitasoa huonompi. Sisätaudeissa Vaasan käyttö on hieman maan keskiarvoa runsaampaa (5 / asukasta kohden). Palveluiden maan keskiarvoa huonompi tuottavuus lisää kustannuksia vielä asukasta kohden saman verran. Kirurgiassa käyttö on maan keskiarvoa vähäisempää, mutta tuottavuus selvästi maan keskitasoa huonompi (16 / asukas). 18

19 Lastentaudeissa Vaasan käyttö on lähellä keskitasoa, mutta maan keskitasoa huonommasta tuottavuudesta johtuen kustannuksia kertyy 24 enemmän alle 15-vuotiasta kohti kuin maassa keskimäärin. Sairastavuudesta päätellen Vaasan erikoissairaanhoidon käyttö voisi olla maan keskitasoa selvästi alhaisempikin. 19

20 7. Viitteet 1 Stakes. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus. 2 Ritva Teräväinen, Stakes, henkilökohtainen tiedonanto ja Junnila M., Uutela P. Ohje vuoden 2003 kustannustietojen keräämisestä Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus projektissa Tilastokeskus, kuolleisuus sairaanhoitopiireittäin 6 DONAU-kortit 2004 ja 2005, Stakes Kuntapalvelut, sairaanhoitopirien tilaamia selvityksiä Lehtonen OP, Wiili-Peltola E, Ekqvist M, Teräväinen R. DONAU-kortit 2006, Stakes Alue- ja kuntapalvelut 28/ Lehtonen OP, Nieminen S, Lindén A. Yksityisen ja julkisen somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö Varsinais-Suomessa Suomen Lääkärilehti 38: ,