CPAP-klubilehti uni-info. kesä Lihavuus pandemiana. Cpap ja lentäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CPAP-klubilehti www.cpap.fi. uni-info. kesä 2010. Lihavuus pandemiana. Cpap ja lentäminen"

Transkriptio

1 CPAP-klubilehti uni-info kesä 2010 Lihavuus pandemiana Cpap ja lentäminen

2 Pääkirjoitus Suomalaiset kuuluvat Euroopan lihavimpien joukkoon. Aikuisväestöstä noin 7 % on vaikeasti lihavia ja noin 2 % sairaalloisen lihavia. Lihavuuden fyysiset ja psyykkiset haittavaikutukset ovat huomattavia ja ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Tällä vuosikymmenellä terveydenhuolto ja koko yhteiskunta ovat havahtuneet huomaamaan lihavuuden muuttuneen epidemiaksi myös Suomessa. Anu Samuli sairaanhoitaja/asiakastukihenkilö ResMed Finland Oy Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joista monet ovat yleisiä kansantauteja kuten tyyppi 2 diabetes ja uniapnea. Onnistuneella painonhallinnalla voidaan vaikuttaa näiden sairauksien ehkäisyssä. Diabetesta, uniapneaa ja useampia muitakin lihavuuteen liittyviä sairauksia voidaan myös hoitaa tai ainakin lieventää laihduttamalla. Yhteiskunta voi toimenpiteillään vaikuttaa lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja auttaa laihduttamisessa ja painonhallinnassa. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa terveydenhuollon resurssit eivät riitä tilanteen hoitamiseen. Pohjimmiltaan laihduttaminen lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä vastuuta siitä voi siirtää pelkästään muille. Laihduttaminen ja painonhallinta on haastavaa ja onnistumisessa tarvitaan elämäntaparemonttia. Jo pienillä toimen piteillä voi parantaa omaa hyvinvointiaan. Julkaisija: CPAP-klubi/ResMed Finland Oy ResMed Finland Oy Tämän lehden Cpap ja lentäminen -jutussa on uutta tietoa Cpap-laitteen käyttäjille. Cpap-laitetta voi nykyään käyttää lentokoneessa tietyin rajoituksin esimerkiksi pit killä yön yli kestävillä lennoilla. Cpap-laite kannattaa ottaa matkalle mukaan, koska tällöin tehokas hoito tarjoaa mahdollisuuden nauttia matkasta ja sen tuomista elämyksistä virkeämpänä. Taivalmäki Espoo puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja: Anu Samuli, Oikein virkeää kesää kaikille! toivottaa Anu Samuli asiakastuki/sairaanhoitaja ResMed Finland Oy Postiosoite: CPAP-klubi Tunnus: Vastauslähetys S-posti: Layout: Ad Helena Oy Painosmäärä: 2200 kpl 2

3 Lihavuus pandemiana Vastoin yleistä uskomusta, lihavuus ei ole ainoastaan hyvinvointivaltioiden ongelma eikä se kosketa pelkästään aikuisia. Ylipainoisuus on globaali ongelma, joka koskettaa sekä aikuisia että lapsia. Vaikka ylipaino on lisääntynyt jo parin vuosikymmenen aikana, se on vasta hiljattain ymmärretty yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Tällä vuosi kymmenellä on myös ilmestynyt laajoja tutkimuksia, joissa vakuuttavasti osoitetaan, että lihavuuden aiheuttamat sairaudet uhkaavat kansojen terveyttä. Monien maiden hallitukset ovatkin aloittaneet ja toimeenpanneet yhteiskunnallisia terveystoimenpiteitä tämän ongelman seurauksien ehkäisemiseksi. Lihavuus aiheuttaa yhteiskunnassa taloudellisia seurauksia. Yhdysvalloissa on arvioitu lihavuuden aiheutta - van 5 7 % terveydenhuollon kuluista. Suo messa on laskettu lihavuudesta joh tuvien suorien kokonaiskustannusten olevan 260 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 3 % terveydenhuollon ja 1,8 % sosiaalihuollon kokonaismenoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten lisäksi lihavuus aiheuttaa yhteiskunnalle myös paljon muitakin kustannuksia, jotka koostuvat sairauspoissaoloista, heikentyneestä toimintakyvystä ja työkyvyttömyyseläkkeestä. Toisaalta viime vuosina on terveyspolitiikassa keskusteltu myös kansalaisten vastuusta omasta terveydestään. Ensisijaisesti laihduttaminen lähtee ihmisestä itsestään. Vastuuta epäter veel lisistä elintavoista ei tule vierittää ainakaan kokonaan yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Miksi väestön paino nousee? Vaikka paljon kirjoitetaan siitä, mikä voisi olla ylipainon lisääntymisen syynä, niin yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että lihavuus johtuu energian saannin ja kulutuksen epätasapainosta. Yksinkertaistettuna ihmiset syövät liikaa keräten kaloreita ja kuluttavat liian vähän, koska eivät liiku tarpeek - si. Kuitenkin on huomioitava, että kehon painon nousuun yhteisvaikuttavat myös geenit, metabolia, käyttäytyminen, ympäristö, kulttuuri ja henkilön sosioekonominen status. Ylipainoisuutta näyttää esiintyvän suvuittain. Vaikka perheillä on sama elämäntyyli ja ruokailutavat, on todettu myös selvää sukurasitetta lihavuuden ilmenemiselle. Vaikka lihavuudelle on geneettinen alttius, ei se yksistään selitä väestön viimeaikaista voimakasta lihomista. Siksi lihavuuden lisääntyminen heijastaakin sitä, että muutosta on tapahtunut muissa kuin geneettisissä tekijöissä. Toisin sanoen yksilön ruokailu- ja aktiivisuuskäyttäytymisellä on iso vaikutus omaan henkilökohtaiseen ja koko väestön lihomiseen. 3

4 Väestön lihominen ei ole mikään yhden yön ilmiö. Lihomisepidemia on räjäh tänyt nopeasti, erityisesti viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sen tähden herää kysymys, mitä maailmassa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana, joka on johtanut siihen, että ihmiset ovat muuttaneet syömis- ja aktiviteettitapojaan niin dramaattisesti? Maailman terveysjärjestöllä (WHO) on globaali näkemys tästä ongelmasta. Lihomisepidemia on kasvanut sen takia, että ihmisellä on hyvin paikal - laan pysyvä elämäntyyli, energiakylläistä ruokaa on helposti saatavana varsinkin sen jälkeen kun ihmiset ovat muut taneet kaupunkeihin. Ruokailuvaihtoehtoja on enemmän, kun voi valita valmisruokia tai ruokailla pikaruoka ravintoloissa. Yleisissä virvoitusjuomissa on paljon sokeria ja kaloreita. Annosten koko on myös kasvanut ihmiset syövät enemmän aterioillaan ja eivät ole usein tätä edes tiedostaneet. Teknologia kuten tietokoneet, autot, hissit ja rullaportaat lisäävät tehokkuutta, mutta niillä on negatiivinen vaikutus ihmisten aktiivisuuteen. Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrä on merkittävästi vähentynyt. 24-tuntisella televisiolla, tietokonepeleillä ja muilla vastaavilla on merkittävä vaikutus lasten fyysiseen aktiivisuuteen, joka on huolestuttavasti vähentynyt. Lihavuuden määritelmä Ihmiset tarvitsevat kehossaan rasvaa energian lähteenä sekä suojatakseen itseään kylmyydeltä. Naisilla on yleisesti enemmän rasvakudosta kuin miehillä. Painoa ja kehon rasvakudoksen määrää voidaan mitata eri tavoilla. Painoindeksi on yleisimmin käytetty mit- 4

5 taustapa. Painoindeksi (body mass index, BMI, paino jaettuna metreinä mitatun pituuden neliöllä, kg/m 2 ) on käyttö kelpoinen suhteellisen painon mittari, jolla on vahva yhteys rasvakudoksen määrään. Painoindeksi ei kuitenkaan erota turvotusten ja epätavallisen suuren lihasmassan aiheuttamaa liika painoa, mutta nämä tilat usein huo mioidaan sitten viime kädessä lääkärin tutkimuksessa. Aikuisten normaalipainon ylärajaksi on maailmanlaajuisesti valittu painoindeksi 25 kg/m 2, koska sen ylittyminen lisää monien sairauksien vaaraa. Lihavuus voidaan luokitella painoindeksin mukaan (ks. taulukko). BMI = paino kg/ pituus m alipaino normaali paino liika paino, lihavuus vaikea lihavuus 35.0 sairaanloinen lihavuus Rasvakudoksen sijainnilla kehossa on suuri merkitys. Rasvakudosta, joka on kertynyt reisiin ja pakaroihin, ei pidetä niin haitallisena kuin vyötärön seudulla olevaa. Vatsaontelon sisään kertynyt liikarasva (viskeraalinen rasva) ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena eli niin sanottuna vyötärölihavuutena (keskivartalolihavuutena). Viskeraalisen rasvan määrän kasvu lisää sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä (insuliiniresistenssi ja diabetes, dyslipide miat, kohonnut verenpaine) ja muiden häiriöiden vaaraa. Vyötärölihavuutta voidaan arvioida mittaamalla vyötärö ympärys. Miehillä ympärysmitan 100 cm ja naisilla 90 cm ylittyminen merkitsee huomattavasti suurentunutta sairauksien vaaraa. Vyötärön mittaaminen täydentää painoindeksin määritystä erityisesti lievässä ja merkittävässä lihavuudessa, kun arvioidaan lihavuuden terveyshaittoja. Vyötärö-lantiosuhteen (vyötärön ja lantion ympärysmittojen suhde) käyttämisestä ei ole lisähyötyä, sillä pelkkä vyötärön ympärys kuvastaa paremmin viskeraalisen rasvan määrää. Erityisesti viskeraalisen rasvankertymän määrä on yhteydessä uniapnean esiintyvyyteen. Lihavuuden yleisyys Suomalaisten painosta on luotettavaa tietoa ja 1970-lukujen vaihteesta lähtien. Lihavuus yleistyi seuraavina vuosikymmeninä edelleen erityisesti miehillä. Kansaneläkelaitoksen Mini- Suomi-tutkimuksen mukaan vuosina yli 30-vuotiaista naisista 18 %:lla ja miehistä 12 %:lla painoindeksi oli yli 30 kg/m 2. Tuoreimmat tiedot on vuodelta 2007 Finriski-tutkimuksesta. Sen mukaan vuotiaista aikui sista miehistä 70 % ja naisista 56 % on ylipainoisia (painoindeksi 25 kg/m 2 tai enemmän). Nämä lukemat selkeästi kertovat väestömme nopeasta liho misesta parin viimeisen vuosikym menen aikana. Eniten lihavia on keski-ikäisten ja sitä vanhempien joukossa, joten lihavuuden esiintyminen näyttää kasvavan ikääntymisen myötä. Finriski-tutkimuksen mukaan vaikeasti lihavia oli 6,6 % ja sairaalloisen lihavia 2,0 %. Sairaalloisen lihavia naisia on eri ikäryhmissä 2 5 kertainen määrä miehiin verrattuna. Tämän tutkimuksen mukaan työikäisiä vaikeasti ja sairaal loisesti liha - via on Suomessa noin , joista sairaalloisen lihavia on noin henkeä. Yhteiskunnan rakennetta tarkasteltaessa väestön lihavuus jakautuu epätasaisesti. Suomalaisilla aikuisilla lihavuutta esiintyy pelkän peruskoulun käynneillä kaksi kertaa enemmän kuin korkeakoulun käynneillä. Lapsilla vastaavasti isän alhainen koulutustaso ja ammatin vähäinen arvostus on yhteydessä ylipainoon teini-iässä. Unen ja lihavuuden oravanpyörä Lihavuus on yksi uniapnean riskitekijä. Etenkin viskeraalisella rasvakertymällä on yhteys uniapnean esiintyvyyteen. Viime vuosina on kuitenkin myös osoitettu, että lihavuus on myös vahvasti yhteydessä lievempien unihäiriöiden esiintyvyyteen. Lyhyt yöuni on yhteydessä lihavuuteen sekä lapsilla että aikuisilla. Lihavuuden ja unen yhteyden syytä ja seurauksia ei kuitenkaan tunneta täsmäl- 5

6 lisesti. Tutkimuksien mukaan yöunen vähentäminen kolmella tunnilla vuorokaudessa johtaa alle viikossa glukoosinsiedon heikkenemiseen ja ohimenevään insuliiniresistenssiin. Useat univajeeseen liittyvistä elimistön muutoksista näyttäisi lisäävän rasvan varastoitumista ja edistävän lihomista. Kehon suuri rasvamäärä voi myös toisaalta vaikuttaa uneen keuhkojen toiminnan heikentymisen ja öisten hengityskatkosten kautta tai nostamalla elimistön ydinlämpötilaa. Voidaankin puhua lihavuuden ja unihäiriöiden oravanpyörästä, johon liittyvät myös metabolinen oireyhtymä ja heikentynyt elämänlaatu. Riittävää yöunta pitäisikin arvostaa yhtälailla terveellisten ruokailutottumusten ja fyysisen aktiivisuuden rinnalla. Lihavuuden seurauksia Lihavuuden aiheuttamien sairauksien lista on pitkä. Kärjessä on tyypin 2 diabetes, ja joukossa monet muut suuret kansansairaudet kohonneesta verenpaineesta uniapneaan. Sairauksien vaaran suuruus on riippuvainen lihavuuden määrästä. Erityisesti vyötärölihavuus lisää sairauksien vaaraa. Nuorella iällä alkanut lihavuus on sairauksien kannalta vaarallisempi kuin myöhemmällä iällä alkanut. Lihavuuteen liittyviä sairauksia Täh dellä merkittyjä voidaan hoitaa laihduttamalla. Tyypin 2 diabetes* Kohonnut verenpaine* Metabolinen oireyhtymä* Sepelvaltimotauti Aivoinfarkti ja -verenvuoto Obstruktiivinen uniapnea* Sappikivet Kihti* Virtsankarkailu* Rasvamaksa Hedelmättömyys Polven nivelrikko Astma Eräät syövät (mm. rinta-, paksusuolisyöpä) Lihavuus on tyypin 2 diabeteksen tärkein vaaratekijä. On arvioitu, että % tyypin 2 diabeteksesta olisi jäänyt ilmaantumatta ilman lihavuutta. Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa noin henkeä. Lisäksi on arvioitu, että sitä sairastaa tietämättään suomalaista. Liikapainon kertyminen ja lihavuus aikuisiässä ovat sepelvaltimotaudin itsenäisiä riskitekijöitä ja lisäävät sydäninfarktikuoleman riskiä. Lihavuus ja erityisesti vyötärölihavuus on yhteydessä metabolisen oireyhtymän suureen esiintyvyyteen suomalaisilla. Uniapnean esiintyvyyteen on erityisesti yhteys kehon sisäisen eli viskeraalisen rasvakertymän määrällä. Tutkimusten mukaan lihavuus myös heikentää merkittävästi terveyteen liittyvää elämänlaatua kuten fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Laihduttamisen vaikutus Aikuisen laihdutushoidon tavoitteena on 5 10 %:n suuruinen pysyvä painon pieneneminen. Tavoite perustuu siihen, että jo muutaman kilon laihdut tamisen on todettu vaikuttavan edu l lisesti sairauksiin ja niiden riskitekijöihin. Laihduttaminen parantaa merkittä - väs ti tyypin 2 diabeteksen tasapainoa, kohonnutta verenpainetta, kombinoitunutta dyslipidemiaa eli rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, uniapneaa ja pie - nentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta henkilöillä, joiden glukoosin sieto on heikentynyt. Sairauksien lisäksi laihduttaminen parantaa myös elämänlaatua. Fyysisellä aktiivisuudella on mielenkiintoisia vaikutuksia. Liikunnalla voidaan ehkäistä lihavuutta, mutta sillä voidaan myös vaikuttaa uneen ja univajeeseen liittyviin hormonaalisiin ja aineenvaihdunnallisiin muutoksiin. Tutkimuksissa on todettu, että fyysinen passiivisuus on yhteydessä unihäiriöihin ja toisaalta kohtalainen liikunta (päivittäinen arkiliikunta tai kuntoliikunta) on liittynyt häiriintymättömään uneen. Uniapneapotilailla jo vähäinenkin fyysinen aktiivisuus näyttää vähentävän hengityskatkoksia. Kohtalaisen tehokas liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja glukoosinsietoa, ja tällä voi olla unihäiriöiden yhteydessä huomattava lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän kehittymisen suojaava vaikutus. Lihavuuteen liittyvien unihäiriöiden kierteen katkaiseminen voi olla hankalaa, mutta jo pienetkin muutokset elämäntavoissa auttavat. Esimerkiksi 30 minuuttia tehokasta liikuntaa päivässä, kuten reipasta kävelyä, näyt - tää vähentävän unihäiriöiden määrää muutamassa kuukaudessa. 6

7 Lihavuuden hoitaminen Lihavuus on niin yleistä, että läheskään kaikkia liikapainoisia ei voida hoitaa terveydenhuollossa. Lihavuuden aktiiviseen hoitoon valitaan erityisesti potilaat, joilla on aikuistyypin diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto, kohonnut verenpaine, dyslipidemia, uniapnea tai sepelvaltimotauti. Muita perusteita, kun valitaan aktiiviseen laihdutushoitoon potilaita, ovat lihavuuden aste ja vyötärölihavuus, koska mitä suurempi ylipaino sitä suurempi on sairauksien vaara. Lihavuuden hoitoon terveydenhuollossa on tarjolla neljä erilaista toimintatapaa: lyhyt interventio, lihavuuden perushoito, lääkehoito yhdessä ohjauksen kanssa ja leikkaushoito. Lyhyt interventio tarkoittaa lihavuuden ottamista puheeksi vastaanotolla ja lyhyttä keskustelua hoitoperiaatteista. Tämän tavoitteena on aktivoida potilas itse tekemään jotain painolleen. Lihavuuden hoito terveydenhuollossa toteutetaan pääasiassa perusterveydenhuollossa (ter veyskeskuksissa ja työterveyshuollossa). Erikoissairaanhoidossa voidaan hoitaa sairaalloista lihavuutta (painoindeksi yli 40 kg/m2) ja vaikeaa lihavuutta (35 40 kg/m2) silloin, kun siihen liittyy sairauksia, joissa laihtumisesta on hyötyä. Lihavuuden leikkaushoito on keskitetty yliopistollisiin keskussairaaloihin tai muihin suuriin sairaaloihin. lään ruokavalion, fyysisen aktiivisuuden ja käyttäytymisen muuttamisen opastuksen. Lihavuuden hoidon tavoitteena on energian saannin vähentäminen ja energiankulutuksen lisääminen. Ohjausta antaa lihavuuden hoitoon koulutettu ravitsemusterapeutti, sairaanhoitaja tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Tehokkainta ohjaus on silloin, kun se toteutetaan useampana ohjauskertana joko ryhmä- tai yksilöohjauksena. Lihavuuden perushoito Ohjaus voidaan jakaa laihduttamiseen ja painonhallintaan. Laihdutusvaiheessa päivittäistä energiansaantia vähennetään. Vuorokautisen energiansaannin väheneminen 2,1 4,2 MJ:lla ( kcal) johtaa alussa 0,5 1,0 kg:n suuruiseen painon vähenemiseen viikossa. Painonhallintavaiheessa painon pitäminen on mahdollista vain siten, että energiansaanti vähe- Terveydenhuollossa elämäntapaohjaus on perustana, kun kannustetaan laihduttamiseen. Ohjaus pitää sisäl- 7

8 nee tai ener gian kulutus suurenee riittävästi laih duttamista edeltäneeseen aikaan verrat tuna. Tämä on mahdollista vain, jos elämän tapoja muutetaan pysyvästi. Fyysisen aktiivisuuden vaikutus painoon on vähäisempää laihduttamisen aikana, mutta se on tärkeää painonhallinnassa. Fyysinen aktiivisuus vähentää suhteessa enemmän vatsaontelon sisäistä rasvakudosta kuin ruokavalio, vaikka painonpudotus olisi vähäinen. Laihduttavan liikunnan energiankulutustavoitteena on 1,3 kj (300 kcal) verran lisää fyysistä aktiivisuutta päivittäin. Tämä tarkoittaa minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa päivittäin. Jo vähäisemmällä liikunta määrällä eli niin sanotulla terveysliikunnalla (useampana päivänä viikossa vähintään 30 minuuttia, mikä vastaa noin kcal/vrk) on paljon hyödyl - li siä vaikutuksia terveyteen vaikkei liikapainoisella laihtumista tapahtuisi. Näitä vaikutuksia ovat sepelvaltimotaudin, kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen ja eräiden syöpämuotojen ehkäisy sekä mielialaa kohentava vaikutus. Terveysliikuntaa voi toteuttaa myös alle 30 minuutin kestoisina liikuntatuokioina, jolloin voi hyödyntää kaikenlaista erilaista arkiliikuntaa. Lihavuuden lääkehoito Lihavuuden lääkehoito olisi hyvä toteuttaa aina yhdessä elämäntapaohjauksen kanssa. Lääkehoito sopiikin vain sellaisille, joilla on motivaatio laihduttaa ja muuttaa elämäntapojaan. Suomessa lääkehoitoa lihavuuden hoitamiseen voidaan käyttää silloin, kun painoindeksi on terveillä 30 kg/m 2 tai 28 kg/m 2, jos potilaalla on laihduttamista edellyttävä sairaus. Suomessa on myynnissä kaksi lihavuuden hoitoon tarkoitettua lääkettä, sibutramiini ja orlistaatti. Sibustramiini vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin serotoniiniin ja noradrenaliiniin, mikä vä- Pehmeä ja mukava heti ensi hetkestä lähtien Mirage SoftGel on uusi uniapnean hoitoon tarkoitettu nenämaski. Maskin ainutlaatuinen kaksikerroksinen geelityyny mukautuu pehmeästi kasvoille ja istuu hyvin. Maskin käyttöön on helppo tottua ja sen joustava rakenne mahdollistaa eri nukkumisasennot. Hyvin nukuttu yö ja uniapnean tehokas hoito antavat hyvän startin uuteen päivään! Hyvin nukuttu yö ja uniapnean tehokas hoito antavat hyvän startin uuteen päivään! ResMed Finland Oy Taivalmäki ESPOO Puh: (09) S-posti: 8

9 hentää ruokahalua. Orlistaatti on suoliston lipaasin estäjä, joka vähentää rasvan imeytymistä elimistöön. Lisäksi keväällä 2009 myyntiin tuli myös orlistaatin itsehoitovalmiste Alli, jossa lääkeainetta on puolta vähemmän kuin reseptilääkkeessä. Lihavuuden leikkaushoito Lihavuuden leikkaushoitoon voidaan päätyä silloin, kun lihavuuden asiallinen perushoito ei ole tuottanut tulosta kuten käytössä olleet erittäin niukkaenerginen ruokavalio tai lääkehoito. Leikkaus voidaan tehdä, jos painoindeksi on vähintään 35 kg/m 2 ja potilaalla on diabetes tai muita lihavuussairauksia. Ilman sairauksia painoindeksin raja on 40 kg/m 2. Yleensä leikkauksia tehdään vuotiaille, mutta vanhemmillekin se on mahdollista tehdä. Potilaan on kuitenkin pystyttävä kurinalaiseen syömiseen leikkauksen jälkeen eli syömistottumuksia tulee pystyä muuttamaan leikkauksen edellyttämällä tavalla. Potilaalla ei saa olla vaikea syömishäiriö, epävakaa psyykkinen häiriö tai alkoholismi. Suomessa käytetään tällä hetkellä kolmea leikkausmenetelmää, jotka kohdistuvat mahalaukkuun, mahalaukun ohitus, mahalaukun kavennus ja pantaleikkaus. Näistä pantaleikkaus on vähiten kajoava. Nämä kaikki leikkaukset rajoittavat syömismääriä ja -nopeutta, jolloin ravinnosta saatava energiamäärä pienenee. Suomessa leikkaushoitoja tehdään suhteellisen vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Se on kuitenkin lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Tutkimustulosten mukaan leikkaushoidosta on hyviä tuloksia varsinkin sairaalloisten lihavien hoidossa. Mm. mahalaukun ohitusleikkauksella on hämmästyttävän parantava vaikutus aikuistyypin, tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi muihinkin lihavuuden liitännäissairauksien hoitoon sillä on ollut hyvät vaikutukset. Tutkimustuloksia siitä, miten leikkaus vaikuttaa uniapneaan on vähän, mutta niihin osallistuneilla uniapnea parani 86 %:lla. LÄHTEET: Fogerholm M, Härmä M. Lihavuuden ja unihäiriöiden oravanpyörä. Duodecim 2004; 120: Härmä M, Sallinen M. Uni, terveys ja toimintakyky. Duodecim 2006;122: Uusitupa M. Liikunta ja ruokavalio ovat metabolisen oireyhtymän täsmähoitoa. Duodecim 2001;177: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Aikuisten lihavuus, päivitetty käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;118(10): päivitys , s Mustajoki P, Koivukangas V, Gylling H, Malmivaara A, Ikonen T, Victorzon M. Lihavuuden asema terveydenhuollossa kaikki vaihtoehdot käyttöön. Duodecim 2009;125: Näkymiä tulevaisuuteen Vaikka monia ylipainoisia voidaan auttaa terveydenhuollon toimenpiteillä, eivät ne millään riitä lihavuusepide mian torjumiseksi. Karun tosiasian kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä raportti. Sen mukaan Suomessa on vuonna 2013 yli ylipainoista, näistä hoidetaan asiantuntevalla perushoidolla terveyskeskuksissa ja työterveys huollossa, saavat perushoidon lisäksi lääkehoidon ja lihavuuden leikkaushoitoa tehdään potilaalle vuosittain. Tarvitaan todella yhteiskunnallisia ja poliittisia toimenpiteitä, joiden avulla ihmisiä, etenkin lapsia ja nuoria, voidaan suojella nykyisen lihottavan elinympäristömme vaikutuksilta. Koivukangas V, Heikkinen T, Saarnio J, Savolainen M. Sairaalloisen lihavuuden kirurginen hoito. Duodecim 2008;124: Savolainen M. Lihavuuden lääkehoito milloin ja miten? Duodecim 2006;122: Saaresranta T. Unihäiriöt ja metabolinen oireyhtymä. Diabetes ja lääkäri; helmikuu 2006:6-10. Mustajoki P, Kaukua J. Kysymyksiä lihavuuden hoidosta. Duodecim 2006;122:

10 Cpap ja lentäminen Uutena tietona käyttäjälle on se, että Cpapja Vpap-kaksoispaine hoitolait teita voi käyttää lennoilla tietyin rajoituksin. Mukavampaahan on herätä virkeänä pitkän lennon jälkeen määränpäässä, jos vain nukkuminen muuten onnistuu lentokoneessa. Sähköturvallisuussääntöjä lennon aikana on lievennetty siten, että Cpaptai Vpap-laitteitamme on mahdollista käyttää tietyin rajoituksin myös len - non aikana, eikä niiden käyttö häiritse lentoturvallisuutta. ResMedin Cpapja Vpap-laitteiden käyttö on hyväksyt - ty Finnairin len tokoneissa. ResMedin uudempien sekä vanhempien laitemallien tekniset tiedot ovat tiedossa myös Finnairilla. Tärkeitä vinkkejä Cpap-laitteen kanssa lentäessä: Selvitä lentoyhtiöltäsi sallitaanko Cpap- tai Vpap-laitteen käytön lennon aikana. Ota lentoyhtiöön yhteyttä hyvissä ajoin, vähintään viikkoa ennen lentoa. Jos lentoyhtiö hyväksyy laitteen käytön, saa Cpap- ja Vpap-laitetta käyttää vain tasaisen lennon aikana (ei nousun ja laskun aikana). Lääkärintodistus kannattaa pitää matkalla mukana ja se on esitettävä kysyttäessä turvatarkastuksessa tai lennon henkilökunnalle. Verkkovirtaa ei ole mahdollista saada kaikille lennoille tai järjestelmään voi tulla vika. Tällöin matka on pystyttävä suorittamaan myös ilman laitetta. Lentokone saattaa vaihtua viime hetkellä, joten asiakkaan toivomaa sähköä ei välttämättä ole tarjolla, vaikka se olisi etukäteen tilattukin. Saatat tarvita tietynlaista adapteria, jotta saat virran laitteeseen lentokoneessa varmista se lentoyhtiöltäsi. Kostutinta ei saa käyttää lennon aikana. Lentohenkilökunnan ohjeita on noudatettava ja henkilökunta voi turvallisuussyistä kieltää minkä tahansa elektronisen laitteen käytön. Turvatarkastusten henkilökunta on lähes joka maassa tietoinen Cpap-laitteista, joten harvoin mitään ongelmaa matkustettaessa laitteen kanssa ilmenee. Englanninkielinen todistus laitteesta ja sen käyttötarkoituksesta helpottaa asian selvittämi sessä. Tällaisen todistuksen saat hoitavasta yksiköstäsi tai itse laitteen hankkinut saa sen maahantuojalta. Cpap- ja Vpap-laitteet voi läpivalaista, sillä ne eivät vioitu siitä kuten eivät muutkaan sähkölaitteet. Reittilennoilla sekä tilaus- eli charterlennoilla matkustaja voi viedä matkustamoon yhden laukun, jonka mitat ovat 55 x 40 x 20 ja paino enintään 8 kg. Bisnesluokan matkatavaroiden koko- ja painorajoitukset voivat vaihdella lentoyhtiöittäin. Cpap- ja Vpap-laitteen voi myös vaihtoehtoisesti pakata ruumaan. Laite kestää ruuman 20 asteen lämpötilan. Hyvää matkaa! 10

11 Luotettavaa happisaturaation ja pulssin monitorointia kaikissa tilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä. Go 2 on Noninin valmistama laadukas pulssioksimetri. Go 2 :den avulla veren happikylläisuuden ja sykeen mittaa minen käy nopeasti ja vaivattomasti, asetat Go 2 vain sormenpäähän. Go 2 -pulssioksimetria voi käyttää esimer kiksi urheiltaessa mittaamaan veren happikylläisyyttä ja sykettä. Enemmän mukavuutta Uusi S9 Autoset on tehokas, hiljainen ja miellyttävä hoitolaite obstruktiivisen uniapnean hoitoon. S9 Autoset on automaattisesti säätyvä ylipainehoitolaite (APAP), jonka pidemmälle kehitetyn teknologian ansiosta hoito on miellyttävämpää ja hiljaisempaa. Tämä merkitsee rauhallisempaa yöunta sinulle ja vieressäsi nukkuvalle. Hyvin nukuttu yö ja uniapnean tehokas hoito antavat hyvän startin uuteen päivään! ResMed Finland Oy Taivalmäki ESPOO Puh: (09) S-posti: 11

12 Economy PP Finlande Suomen Posti Oyj TARJOUSTUOTTEET KESÄKUU S8 Escape II 350,- (norm. 430,-) sis. alv. HEINÄKUU Go 2 -pulssioksimetri 130,- (norm. 143,-) sis. alv. ELOKUU UUTUUSMASKI SoftGel SYYSKUU S9 Autoset 580,- (norm. 630,-) sis. alv. 135,- (norm. 148,-) sis. alv. KLUBI-INFO Liity CPAP-klubiin, se kannattaa! Jäsenenä saat: Pysyvän 10 % alennuksen uniapnean hoitolaitteista ja -tarvikkeista. Tietoa sekä vinkkejä uniapneasta ja sen hoidosta. Kerholehden. Liittymislahjan.

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla Lihavuus Pertti Mustajoki Yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista suurin osa on ylipainoisia. Lääkärin tehtävä on seuloa heistä ne, joiden kanssa lihavuus otetaan puheeksi. Se tehdään potilasta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007

Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007 Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007 2 Lukijalle Painonhallinnan merkitys terveyden kannalta on kiistaton. Yksinkertaisista periaatteista huolimatta painonhallinta ei ole aina helppoa. Tämä opas

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta!

Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta! 1 Yleistiedote julkaisuvapaa Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta! Painonvartijoiden tunnettu ja tunnustettu osaaminen perustuu vankkaan monikymmenvuotiseen kokemukseen: ensimmäinen ryhmä kokoontui

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus

Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suosituksen keskeinen sanoma. Tavoitteet ja kohderyhmät. Lihavuuden määritelmä ja luokitus Käypä hoito -suositus Suomen lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä Suosituksen keskeinen sanoma Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Terveydenhuollossa

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Sosiaali- ja terveysala Vanha Viertotie 23 PL 4031 00099 Helsingin kaupunki

Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Sosiaali- ja terveysala Vanha Viertotie 23 PL 4031 00099 Helsingin kaupunki Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Sosiaali- ja terveysala Vanha Viertotie 23 PL 4031 00099 Helsingin kaupunki 43 TERVETULOA STADIA-DEHKO RYHMÄÄN! Ryhmämme kokoontuu neljänä toukokuun iltana Helsingin

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla

Lisätiedot

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Näyttö liikunnan (istumisen vähentämisen?) hyödyllisyydestä sairauksien ehkäisyssä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa

Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa Pirjo Immonen-Räihä Arviointiylilääkäri 1.2.2011 Lihavuus Lievä lihavuus painoindeksi 25-29,9 Merkittävä lihavuus 30-34,9 Vaikea lihavuus 35,0-39,9 Sairaalloinen

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"

!##$%&$'(')'*+((!#$$%&'()!&*+,-!#-.$ !"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$" Sitratori 3, 00420 Helsinki, puh. (09) 369 7440 Hyvä uni on nektaria keholle ja mielelle Kunnon yöunet Markku Partinen, Maarit Huovinen: UNIKOULU AIKUISILLE

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

uni-info Kohonnut verenpaine s.3 Henkilökuva s.6 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 nro 1 maaliskuu 2008 CPAP-klubilehti www.cpap.

uni-info Kohonnut verenpaine s.3 Henkilökuva s.6 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 nro 1 maaliskuu 2008 CPAP-klubilehti www.cpap. uni-info nro 1 maaliskuu 2008 Kohonnut verenpaine s.3 Vinkkejä verenpaineen alentamiseksi s.5 Henkilökuva s.6 CPAP-klubilehti www.cpap.fi KOHONNUT VERENPAINE Pääkirjoitus Kohonnut verenpaine, hypertensio

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot