BIM kampanja olisi paikallaan. Ymmärtääkseni tulevaisuudessa vaaditaan tätä jo lupaprosesseissa.
|
|
- Merja Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETOMALLINTAMISEN (BIM) KÄYTTÖ SUOMESSA Avoimet vastaukset BIM kampanja olisi paikallaan. Ymmärtääkseni tulevaisuudessa vaaditaan tätä jo lupaprosesseissa. Rakennusalan päätoteuttajat eivät ole riittävän aktiivisia tietomallintamiseen liittyvien käytäntöjen tunnetuksi tekemisessä. Kiinteistöalan hallinnointitoimijat (kuten isännöinti, kiinteistönhoito ja huoltoyhtiöt) eivät ole lainkaan aktiivisia tietomallintamisen hyödyntämiseen siirtymisessä = suurin osa ns. "tavallisista taloyhtiöistä" ei siis katso tarvitsevansa tietomallintamista peruskorjaushankkeissaan (vaikka todellisuus/tarve olisi juuri päinvastainen) BIM:n käyttö lisää työmäärää huomattavasti. Tätä eivät markkinat tajua ja siksi saatava rahallinen korvaus tietomallintamisesta verrattuna perinteiseen suunnitteluun on puhdas nolla. Lisäksi tietomallintamisen ohjelmistokustannukset ovat suurehkot. Tietomallintaminen on usein suunnittelijalle tappiollista toimintaa hyötyjät ovat jossain muualla. Olemme tehneet BIM pohjaista suunnittelua vuodesta 2007 lähtien kaikissa projekteissa, pääyhteistyökumppanimme edellyttämänä ja suunnittelumetodi on käytössä myös kaikissa muissa projekteissa. Onneksi pahin BIM hypetys on kaikonnut. Mallien tarkistajien ammattitaitokin on parantunut ja painopiste alkaa siirtyä oleellisuuuksien hallintaa lillukanvarsista. Oikeasta mallista oikea tieto. BIM on metodi, ei itseisarvo! Eri ohjelmien välisissä rajapinnoissa on edelleen paljon ongelmia. Koko projektin hallinta yhteisenä eri suunnittelualojen tiedostona onnistuu harvoin täydellisesti. Aina joku osatekijä tai suunnittelija ei hallitse BIMiä. Vanhentuneet työkulttuurit on monien osalta vain siirretty uuteen työkaluun. Pitäisi miettiä miten uudella menettelyllä oikeasti pitää työskennellä. Tässä on vielä paljon kehitettävää. BIMin käytössä saavat termit yhteistoiminta ja myötävaikuttamisvelvoite aivan uuden aktiivisemman sisällön. Kaikkia osapuolia tarvitaan reaaliaikaisesti. Työskentelen monialaisessa yrityksessä, joten en tiedä juurikaan BIM:n käytöstä muilla toimialoilla. Talotoimialalla, jossa työskentelen, se on ollut käytössä jo pitkään. Jään pian eläkkeelle eikä yrityksellä ole resursseja investoida uusiin ohjelmiin. Käytetty vuodesta 1987 Jidean arkcjad ohjelmaa. Suomi revit kirjasto olisi tarpeellinen. Käytämme tietomallia visualisoinnin apuna. Valitettavasti BIM osaaminen on lapsenkengissä, vielä ei Cadosaaminenkaan ole riittävällä tasolla. Tietomallin tuottaminen kokemuksieni mukaan ei tuo suunnittelijalle kustannussäästöjä eikä nopeuta suunnittelutyötä. Toisaalta suunnittelutyö on muuttunut konkreettisemmaksi ja havainnollisemmaksi, mikä on hyvä asia lopputuloksen kannalta. Viranomaistoiminnassa ei ole koskaan esitetty BIM tietomallin käyttöönottoa, ihan vieras ajatus Vastaukset ovat infra puolelta, joten en ehkä suoraan kuulu tämän kyselen kohderyhmään. Monista asioista ei infrapuolella ole vielä tarpeeksi kokemusta.
2 BIM tiedotusta voisi tehostaa. Tällä hetkellä BIM mallin lukemiseen ja editointiin vaaditaan juuri se ohjelma jolla se on tehty ja pienet mittausalan yritykset tarvitsevat ne kaikki jotta pystyvät tekemään eri urakoitsijoille juuri siihen malliin liittyviä mitta/tarke piirustuksia jota ohjelmaa käytetään sillä työmaalla jolta se on tilattu. BIM on uskomattoman monipuolinen työkalu ja RAK suunnittelun tulevaisuus on ilman muuta BIM:n ympärillä. Mallintamiseen liittyy kuitenkin edelleen myös paljon ongelmia, alla listattu niistä keskeisimmät: Käytettävät ohjelmistot ovat vielä PAHASTI keskeneräisiä, puutteellisia ja bugisia. Varsinkin ohjelmistojen välinen tiedonsiirto on tällä hetkellä aivan vitsi! Suunnittelijat osaavat tuottaa mallintamalla valtavan määrän hyvin jäsenneltyä tietoa, mutta hankkeen muut osapuolet osaavat käyttää tätä tietoa tällä hetkellä todella heikosti. Tietämys ja tuntemus mallintamisen mahdollisuuksista on levinnyt huonosti. Välillä törmää tarjousta jättäessä siihen, että rakennuttaja säikähtää kun kuulee, että tulemme toteuttamaan suunnittelun mallintamalla. Monet kokevat mallintamisen monimutkaistavana ja kalliina työkaluna, eli kaikkia osapuolia tulee edelleen sivistää asian suhteen. Toimimme akustiikkasuunnittelussa. BIM mallit eivät sisällä tarvittavia tietoja, jotta niitä yksin voisi käyttää akustisen suunnittelun apuvälineinä. Tietoja joudutaan jatkuvasti siirtämään eri mallien välillä 3dpiirustukset >> akustiikan laskentaohjelmistot (Odeon, CadNA, BAstian, MagiCad). Tilanne jonkin verran parantunut, mutta ei ole vielä millään lailla tyydyttävä. Olemme käyttäneen tietomallia n. 1 1/2 vuotta, suunnittelutyö on muuttunut hieman lisää "etupainoiseksi" mutta dokumenttien tuottaminen helpottuu. Tietomallin käyttö edellyttää työrutiinien päivittämistä, mikä ei ole huono asia. Luutuneita työtapoja on hyvä välillä tuuletta, tehokkuuden lisäystä ei kannata odottaa ensimmäisestä tietomalliprojektista. Tietomallit eivät vielä ole parhaalla mahdollisella tavalla työskentelyä tukevia, tilanne kuitenkin kehittyy koko ajan. Mielestämme tietomallinnusta ja visualisointia eli kuvantamista pidetään usein synonyymeinä jota ne eivät ole, terminologia tulisi saada tutuksi toimijoille ja myös ymmärrys siitä mitä asiaa milloinkin tarkoitetaan. BIM on varmasti tulevaisuudessa ainoa järkevä suunnitteluväline. Tietomalli aiheuttaa lähes puolitoistakertaisen työmäärän perinteisempään 2D suunnitteluun verrattuna, mistä tilaajat eivät kuitenkaan helposti ole valmiita maksamaan. Syynä tähän ovat mm. vielä kehitysvaiheessa olevat ohjelmistot (sekä tietysti osin käyttäjien rutiinin puute. Tietomallin hyödyt suunnitelmien yhteensovittamisessa murenevat viimeistään työmaalla, jossa rakennetaan edelleen 2Dpiirustusten pohjalta. Mallinnoksiin saatava myös LVISA ja Sprinkler Julkisen puolen tilaajalle nuo kysymykset eivät oikein sopineet. BIM yleistyy rakennushankkeissa ja sille tapahtuu sama kuin cad suunnittelulle 90 luvulla eli tietyn ajan kuluttua ei muuta menetelmää enää käytetä. Toivottavasti saadaan eri ohjelmistot toimimaan yhteensopivasti. Aikamoista harjoittelua BIM on vielä.
3 Kysymyksiin oli erittäin vaikea vastata TATE suunnittelutoimiston edustajan roolissa. Esim. minulla ei ole tietoa projektien lukumääristä, kun niitä pyörii useita satoja vuosittain. Prosentuaaliset vastaukset olisivat olleet parempia toimialakysymyksissä. Osa kysymyksistä oli minulle käsittämättömiä, esim. että BIM korvaisi jotenkin työselostuksen...? On erittäin hienoa, että näitä kysellään, toivon tästä vuosittaista tapaa mutta ehdotan, että kysymykset laaditaan suomalaisten asiantuntijoiden ehdotusten mukaisesti, nyt paistoi läpi liikaa eri kulttuuri. BIM on hyvä apulainen, kunhan saadaan tarpeeksi riittävästi päteviä käyttäjiä. Toimistossamme on tällä hetkellä valmiudet tietomallin käyttöön, mutta sitä on käytetty vain hyvin vähän, koska sopimukset eivät ole sitä edellyttäneet, eikä projektin erikoissuunnittelijoilla yleensä ole ollut sitä käytössä. Henkilökohtaisesti en itse piirrä edes 2D:tä tietokoneella, mutta seuraan aktiivisesti työvälineiden ja menetelmien kehitystä ja tarkastelen uusien menetelmien sovittamista suunnitteluprosessiin niin, että laadukas lopputulos saataisiin aikaan tehokkaasti. Erityisesti talotekniikan kasvaneet tilantarpeet puoltaisivat tietomallin käyttöä. Puuttuvaa sisältöosaamista suunnittelussa ei kuitenkaan mikään väline korvaa. Omaksi iloksi sitä BIMiä tekee. Eivät sitä osaa hyödyntää nekään tahot jotka sitä vaativat. Revitin objekteja ei ole saatavissa kylliksi tuotevalmistajilta, joten aika turhalta hommalta se vaikuttaa. Tulevaisuus se silti on. Työmäärä lisääntyy, löytyykö maksuhalukkuutta? ;) Aika monen kysymyksen kohdalla ei oikein löytynyt omalle toimialalle (arkkitehtitoimisto) ja kokemukselle sopivaa valintaa. "Tulee kalliiksi/halvaksi" tai "vähentää / lisää työtä" ovat tavallaan vääriä kysymyksiä. Aitoon tietomallinnukseen siirtyminen on vaativa ja kallis investointiprojekti, joista "kalleinta" on ollut toimivan BIM standardin suunnittelu, ohjelmointi, dokumentointi ja henkilöstön koulutus. Laite ja ohjelmistoinvestoinnit ovat tähän verrattuna pieniä. Sitten kun tämä vaihe on ylitetty, tuo uusi laadukkaampi toiminta sekä säästöjä aikaisempaan verrattuna että kokonaan uusia mahdollisuuksia. BIM on on tulevaisuus. Ainoa ongelma on tällä hetkellä esim. täällä Mikkelin leveysasteilla se, että sivusuunnittelijat eivät sitä käytä, joitten kaikki hyödyt jäävät 3D tietomallista meille itselle. 3D mallinnus nopeuttaa työtämme ja vähentää virheiden mahdollisuutta ja saamme asiakkaille mallista mitä erilaisempia visuaalisia kuvia, animaatioita ja havainnollista materiaalia. 1. kohdassa "osaamisesi/tietosi... mallintamisesta puuttuu kysymys, otatteko käyttöön, jos tilaaja maksaa sen käytöstä? 2. toimin sähkösuunnittelijana ja sähköpuolella BIM käyttö koko projektissa rajoittamasti on mahdottomuus tuotelinkkien vaatimattomuuden vuoksi, jolloin kilpailutus rajoittuu siitä tulee SYRJIVÄ kilpailutussäädännön kautta 3.BIM kanssa pelaaminen projektin alkuvaiheessa tekee projektista hankalan ja aikaa vievän, joka vaarantaa tilaajan projektille asetetun aikataulun kustannuksineen ja erityisesti tilaajan haluamat muutokset aikataulullisesti, koska niiden siirtäminen ohjelmateknisesti vie niin paljon aikaa. 4.tämä toimii erittäin hyvin(kuten jo on käytännössä toiminut kauan )rakennesuunnittelun puolella, koska jossain vaiheessa mallien laadinta siirtyy tehtaan tuotemallien laatijalle. 5.nyt BIMille tulossa kehitettävää siltä osin, että se käyttää vain CE merkittyjä materiaaleja tuotelinkkien kautta, koska tätä koskeva sääntö tulee kattavasti voimaan Tällä säännöllä (tulee varmaan siirtymäaika, kuullaan vielä) saadaan tuo edellä mainitsemani kilpailutuksissa kohta SYRJIVÄ vaatimus kumottua laillisesti, sillä vakuutusyhtiöitten korvausvelvollisuuden kattavuuden pelkään rajoittuvan vain CE tuotteilla tehtyihin toteutuksiin Ymmärrykseni mukaan BIM tarkoittaa kokonaisvaltaista projketin/hankkeen informaatiota, joka ulottuu myös käyttäjän tekemiin toimiin projektin valmistuttua. Tässä mielessä en ole nähnyt yhtään todellista BIM hanketta. Monesti ymmärretään että BIM on vain jonkin osan/osapuolen 3D malli eikä ymmärretä että se vaatii kaikkien toimijaosapuolten pyyteetöntä yhdessä tekemistä. Senaattikiinteistön tietomallinnusohje
4 (YTN2012) on ensimmäinen konkreettinen kehityshanke joka kokoaa tavallaan eri osapuolet ja antaa pelisäännöt yhteiselle tekemiselle (siis yhteiselle, käyttökelpoiselle mallille) Edellisen kohdan kysymykset eivät anna oikeita vastauksia! BIM vaatii suunnittelijalta sekä suunnittelutiimiltä uusia ajattelutapoja, ja tämä on suurin ongelma BIM:n eteenpäin saannissa! Suunnittelupuolella BIMiin törmään usein ja siellä se onkin jo arkipäivän työkaluna. Rakennusliikkeen/urakoitsijan puolella siihen törmää harvemmin, mutta kiinnostus heillä on kasvanut kovasti. Myös strategisia päätöksiä on tehty mallintamisen jalkauttamiseen. Tällä hetkellä haasteena on se, että koko rakennusketju pitäisi saada sopeutumaan malliin ja hyödyntämään sitä. Suunnittelija mallintavat mutta tuotettu asiakirja on valitettavan usein vain 2D tuloste. Selvitämme BIM ylläpitomallin käyttömahdollisuuksia ja mahdollisia etuisuuksia. Pitkälle ollaan BIM:in kanssa tultu, mutta matkaa on vielä taitettavana. Rakennushankkeen kokonaisuudessa eniten kehitystä mielestäni vaatii: Hankesuunnitteluvaiheen mallit ja niillä tehtävät energia analyysit. Tähän tarvittaisiin jonkinnäköistä kansallista toimintatapaa/tapoja sekä vaatimuksia. Paremman rakennuskannan tuottamiseksi, tällä voisi olla merkittäväkin rooli. Ohjelmistojen ominaisuudet IFC tiedostojen käsittelyssä. Moni ohjelma toimii kohtalaisen hyvin IFC formaatin kanssa, mutta monessa on vielä paljon kehitettävää. Moni suunnittelija on moittinut IFC formaattia ongelmista, vaikka ongelma on yleensäkin ohjelmistojen ominaisuuksissa (eikä itse formaatissa). Jotta IFC formaattia voisi hyödyntää entistä paremmin, tulisi sen ominaisuuksiin päästä paremmin käsiksi suunnitteluohjelmistoista. Työmaan tahto ja taitotila tietomallien hyödyntämiseen. Jotkut isot rakennusliikkeet taitavat mallien hyödyntämisen, mutta jotta BIMistä saataisiin enemmän hyötyjä on tietomallit sisällytettävä rakennushankkeen jokaiseen vaiheeseen, hankesuunnittelusta kiinteistöhallintoon. Tällä hetkellä ainoastaan suunnittelijat ovat ottaneet BIMin avoimesti vastaan. Kehitystä kuitenkin hidastaa se että usein tuotetaan malliin tietoa jota ei kukaan kuitenkaan hyödynnä > tuottavuus ja laatu kärsii ja työvaiheita joudutaan kertaamaan. Ohjelmien käyttö tällä hetkellä liian vaikeaa. 3D suunnittelua pitäisi kehittää siten, että esim. kanavien sijoittelua rakennukseen voitaisiin tietomallin mukaan asetella visuaalisesti, eikä "millimetrisulkeisina", kuten nykyään. Myös muutosten teko on nykyään todella hankalaa ja hidasta. Suunnitteluaikataulujen suhteen ei rakennuttajat ole tajunneet, että päästäksemme todella suunnittelemaan nykyisillä ohjelmilla 3D kuvia, on arkkitehdin kuvat oltava yleisten tietomallivaatimuksia vastaavalla tasolla. Tämä pidentää suunnitteluaikoja ja lisää työmäärää perinteiseen 2D suunnitteluun noin %. Eli ensin ohjelmat kuntoon ja sitten niiden käyttöön. BIM lisää suunnittelukustannuksia, mutta tilaajat eivät tätä tiedä tai ota huomioon Käyttö on vielä meidän yrityksessämme ollut vähäistä mutta yhden asian on voinut jo silti todeta. Kohteet, joissa suunnittelua tehdään työn ohessa, ei mallintamista voi käyttää. Tuotetta ei voi tuottaa työmaan vaatimalla tahdilla. Kiire kaikissa projekteissa pilaa mallintamisen mahdollisuudet. Lähtötiedot eivät ikinä ole tarpeeksi valmiit kun mallinnusta tehdään, mallintamalla sähkösuunnittelu on kustannuksiltaan kalliimpaa ja mallien korjaaminen vaihtuvien lähtötietojen johdosta aiheuttaa lisää kustannuksia. Ja suurin ongelma on edelleen työmaalla, minä asennan tähän ensin kun olin ekana paikalla. Lisäksi ainakaan julkisella puolella mallintamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole siirtyneet palkkioihin, kilpailu on edelleen todella vääristynyttä. Monesti myös ajatellaan ett ä mallintaminen luo automaattisesti kohteesta kaikin puolin toimivan. Mutta mitään toimivaa ei saada ilman käyttäjäpuolen huomioimista. Tiedän useita
5 kohteita missä tekninen toteutus on onnistunut, mutta kaikki on loppukäyttäjän näkökulmasta väärässä paikassa. Kiinnittäisin itse enemmän huomiota kokonaisuuden kehittämiseen, mielestäni mallintaminen vie tällä hetkellä liikaa huomiota muusta suunnittelusta. Jos nykyisten ACAD piirustusten ylläpito on päin P:tä, niin näitä tietomalleja ei tule kukaan pitämään ajan tasalla. Koska se maksaa liikaa. Tod.näk. tulevaisuudessa 5 vuotta vanhaa BIM mallinnusta ei saada millään sen hetkisillä laitteilla ja ohjelmilla avattua. Näin on jo käynyt esim. LonWorks mallinnus tietokannoille: Tuntematon formaatti, ei voi avata Paha juttu. Tässä on johdonmukaisesti käytetty sana "työselostus". Luulisin, että tietomalli ajattelu perustuu rakennusosiin eikä työtapojen selittelyyn. Siis puhutaan jatkossa rakennusosista sekä niiden laadunmäärittelystä. Oleellinen ero uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen välillä: BIM sopii, ainakin tässä vaiheessa huonosti korjaussuunnitteluun, koska siinä työvaiheita joudutaan usein nimenomaan selittämään. Lisäksi BIM nykymuodossaan filosofisesti perustuu ns. positivismiin, eli ajatukseen että rakennuksen kaikki fyysiset komponentit voidaan ennakkoon määritellä varsin tarkasti. Tähän liittyy kaksi hankalaa asiaa: 1. Hyväksyttävän laadun määritteleminen (acceptance) onnistuu vain olevien standardien mukaan sekä olevaan rakennuskulttuuriin. Tämän takia laatutavoitteista tulee minimitavoitteita eikä ennakoivaa laatukilpailua ole. Tämän takia BIM standardista tulee myös kehityksen jarru, kuten on käynyt nykyisten normien ja standardien kanssa. 2. Kehityksen tässä vaiheessa BIM sopii huonosti korjausrakentamiseen, koska korjauskohteen nykyominaisuuksia ei koskaan tunneta täysin eikä sen takia voida määritellä tarkasti tulevia suunnitteluratkaisujakaan taikka korjatun rakennuksen kaikkia ominaisuuksia. BIM tietomallinnuksen kehityksen edistymisen suuri(n) riski on se, että tietomallit (tai edes niiden sisältämä) informaatio ei siirry rakennusprosessissa suunnittelusta toteutukseen ja edelleen ylläpitoon; tai ainakaan informaatiota ei luovuteta yrityksen ulkopuolelle esim. arkkitehtien ja suunnittelijoiden voimakkaiden IPR vaatimusten takia. Jostain syystä tietomalleille asetetaan täydellisen virheettömyyden vaatimuksia (esim. tarjouspyyntöasiakirjana), kun toisaalta perinteisissä DWG ja PDF kuvissa olevia virheitä ja puutteita pidetään aivan normaalina. Edelleen alkutekijöissään, paljon on puhuttu, mutta melko vähän hyötyjä kustannuksiin verrattuna johtuu lähinnä siitä, että ei ole osaavia tekijöitä. Määrälaskennassa malleja on nyt käytettävissä n. 10% hankkeista. Kasvu vuodessa 100% Meillä on ammattitaitoisia Tekla mallin käsittelijöitä n. kymmenen suunnittelijaa ja me suunnittelijat olemme kouluttaneet lisääntyvällä tahdilla myynnin, tuotannon ja asennuksen henkilöitä BIM mallien käyttöön. Käytössä on sekä TS että TeklaBIMsight. Kehittyminen BIM maailmassa on vääjäämätöntä mutta siinä ei ole mitään negatiivista. Sähkösuunnittelussa hyötyä on ainoastaan tilavarausten (sähkö ja teletilat, kaapelihyllyreitit) sovittamisessa rakennukseen. Yksittäisten komponenttien ja kaapelien paikkojen ja tyyppien määrittäminen malliin lisää tolkuttomasti näpyttelyä ja vaatii tarpeettoman tarkkaa speksaamista, kun urakointivaiheessa kaikki muuttuu ja muutosten teko on hirvittävän työlästä kun päivitettäviä tietoja on kymmenkertainen määrä 2D suunnitteluun ja perinteisiin laitemäärittelyihin verrattuna. 3D seinäkuvannot on hienoja mutta niiden vaatima ilmainen työ suunnittelijalta on kohtuuton rasite, koska asiakkaat eivät halua maksaa saamastaan "hyödystä" suunnittelijalle mitään, koska tästä ei ole käyttäjälle mitään hyötyä. Mielestäni BIM sovelluksen kehittämistä kannattaa jatkaa. Tällä hetkellä työmailla ja yhteistyökumppaneilla on vielä 'vanhan kansan' rakentajia, mutta uudet nuoret työntekijät osaavat kaivata
6 työtä helpottavia ja järkeistäviä atk ohjelmia. Tulevaisuudessa myös työmailla on järkiään tietokone/tietokoneet tai vastaavat laitteet käytössä. Esim. voiko ipad laitetta kehittää niin, että se soveltuisi hyvin työmaaolosuhteisiin? Silloin paperipiirustusten tarve vähenisi. Peruskorjauksissa käyttö ei tuo juurikaan hyötyä. Käyttö lisää työmäärää n. 20 %. Osa kysymyksistä tuntui hiukan vaikeilta vastata kun olemme rakennusliike. Eli emme itse suunnittele ja siten tuota suunnitelmia. Kyselyä kannattaisi hiukan viilata. Teemme välillä itse tietomallin ja välillä käytämme suunnittelijoiden tekemiä malleja joista yhdistämällä saamme käyttöömme tarvittavan tietomallin omiin tarpeisiimme. BIM tarpeet eri toimijoilla (suunnittelija rakentaja kiinteistönomistaja) ovat erilaisia joten myös työkalut ja käytännöt ym. määräytyy sen mukaan. BIM on tulevaisuutta joka on jo osittain täällä. Tietomallin tulisi sisältää rakennusluvan myöntämisessä vaadittavat lähtötiedot, kuten asemakaava, tonttikorkeudet, maalaiset rakenteet, johdot jne., jotta se helpottaisi rakennusluvan käsittelyä. Tietomallin sisällön määrittely viranomaistyötä varten pitäisi tehdä ministeriötasolla. Kysymyksistä, tai siis vastauksista ei löytynyt aina sopivaa vaihtoehtoa. Tämä kysely oli enemmänkin suunnattu arkkitehdeille? Suunnittelijoiden (erityisesti rakennepuolen) osaamistaso tietomallien tuottamisessa vaikuttaa vielä paljon siihen, että menee useampia vuosia ennen kuin tietomallit ovat kaikissa projekteissa käytössä. Monet luulevat tietävänsä mitä tietomalli tarkoittaa, mutta lopputuloksena on malli, jota ei voi käyttää oikein mihinkään. Konsulttifirman koko ei vaikuta tässä asiassa mitenkään, vaan mallien taso vaihtelee tällä hetkellä henkilötasolla. Myös pääurakoitsija ja pienurakoitsija puolella joudutaan muuttamaan enemmän toimintatapoja. Varsinkin aikataulutukseen täytyy saada muutosta, jotta mallien tekoon annetaan riittävästi aikaa. Työmailla on myös paljon henkilöitä, jotka eivät osaa tietokoneita käyttää, mikä hidastaa myös tietomallien hyödyntämistä. Rakennuttajien ja pääosan rakennusliikkeiden tietomalliosaaminen on heikkoa, liikaa vielä sidoksissa henkilöihin, esim. projektipäällikön vaihtuessa on kesken projektin jouduttu luopumaan tietomallin käytöstä. Erityisen heikko käsitys tietomallin aiheuttamista muutoksista tarpeista mm. suunnitteluprosessin aikatauluun ja rakennuttajalta tarvittaviin päätöksiin ja niiden aikataulusta on erityisen heikoissa kantimissa isojen rakennusliikkeiden asuntoyksiköissä. Mallintamiseen tarvittavia päätöksiä ei saada suunnitteluprosessin edellyttämässä aikataulussa, pähkäily ja laiska johtaminen on liian yleistä. Onneksi on joitakin poikkeuksia. Sekä rakennuttajien että rakennusliikkeiden johto ei vielä ole käytännössä juuri ollenkaan sisäistänyt tietomallisuunnittelun organisaatiolta edellyttämiä muutoksia ja siksi ollaan pitkälti vielä yksittäisten asiasta innostuneiden henkilöiden varassa. Tämä näkyy hankkeiden aikataulujen laatimisessa, tietysti suunnittelijoiden valinnassa (erityisesti asuntopuolella valitaan arkkitehdin mielipide ohittaen halpoja ja tietomallintamista osaamattomia erikoissuunnittelutoimistoja. Esim. vielä viime syksynä tietomallinnusprojektiin rakennuttaja oli valinnut suunnittelijan, joka kysyttäessä ensimmäisen arkkitehtimallia lähettämisen yhteydessä, vastasi kysymykseen, haluaisiko hän mallin IFCformaatissa, että ei, koska heillä ei ole sellaista tietokoneohjelmaa. Organisaatiomme on tilaaja organisaatio, joten jotkut kysymykset olivat selvästi osoitettu muunlaiselle organisaatiolle. Emme itse piirrä, emmekä suunnittele toteutussuunnittelua. Olemme aloittamassa bimpilottikohdetta lähiaikoina. Organisaatiomme sisällä on hyvin erilaisia mielipiteitä BIM pohjaisesta suunnittelusta.
7 Yhteistyö kehitys hankkeet oppilaitosten, julkisten rakennuttajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä ovat ainoa tapa viedä BIM eteenpäin Suomessa. Tähän pitäisi suunnata rahaa esimerkiksi oppilaitosten kehitys projektien muodossa, jotta informaatio on kaikkien käytössä jatkossa. Tällä hetkellä urakoitsijat hakevat olematonta kilpailu etua omissa nurkissaan kehittelemällä. Tästä ei saisi tehdä kilpailu etu kysymystä koska on kyse suuresta laajamittaisesta yhteistyöstä Suomessa. Kohta meillä rakentavat muiden maiden rakennusinformaation hallitsijat jos emme tee asioita nopeammin yhdessä. Vastaukseni on palveluntuottajan näkemys asiakaskuntamme suhteesta BIM maailmaan. BIM käyttö yleistyy koko ajan mutta vain muutamat asiakkaistamme (Senaatti etunenässä) on muodostanut siihen tarkan kantansa. Pitäisi puhua tiedonhallinnasta eikä mallintamisesta. Tiedonhallinta pitää sisällään paljon muuta kuin mallipohjaisen työselostuksen, työselostus on lillukanvarsia tietomallintamisen kokonaisuudessa. Mallintaminen on infrassa pilottivaiheissa, mutta täytyy saada käyntiin. Määritykset kuntoon. Mallintamisen syyt esille, ei mallinneta tekniikan takia vaan toiminnan tehostamisen takia. 3d pois tietomallintamista kuvaavista termeistä. Pienelle toimistolle osa kysymyksistä oli huonoja. Tai ei löytynyt sopivaa vastausta. Siksi ehkä ristiriitaisiakin vastauksia. BIM/ IFC malleja tuotetaan, mutta ei niitä pienessä toimistossa suolleta :) Sitten kun päästään "BIM"issä tietomallintamisen työkaluhypestä yhteistyön ja tiedonhallinnan painottamiseen, tiedon kulkuun ja tiedon häviämättömyyteen (lue: luetettavuuteen) niin voisin mielelläni olla mukana BIMissä. Building Information Management (ei Modelling) on kova juttu, ei se työkalu, jolla tietoa kasataan paketiksi omaan käyttöön. Tilaajien tulisi vaatia ja lisäksi seurata kuinka tietomallinnusta käytetään projekteissa. Esim. eräässä kohteessa oli tietomallinnusvaatimus kaikille (ARK, RAK, LVIS). Vain RAK osiossa tietomallinnus vietiin läpi. ARK lopetti mallinnuksen mallihuoneeseen (ei kuulemma oltu sovittu muusta). Samoin kävi LVISsuunnittelun osalta > heidän käyttämä ohjelma ei ollutkaan tarkoitettu kuin "pienimuotoiseen" hahmotteluun. Nämä on tyypillisiä rakennusalan tekosyitä olla tekemättä asioita kunnolla. BIM on tulossa myös Infra puolelle jota edustan. Kyselyn kysymykset sopivat todella huonosti Infra alaan. Infrassa ollaan vielä kaukana talotekniikan nykytilasta. Kyselyyn oli todella vaikea vastata mikäli edustaa esim. monialaista konsulttitoimistoa. Toivottavasti monet epämääräiset ovat teille kuitenkin hyödyksi eikä haitaksi. Toivon todella mallintavan suunnittelun tulevan tänne infra puolellekin. Tietomallin hyödyntäminen hankeprosessissa ja kohteen suunnittelussa koetaan meillä tärkeäksi kehityskohteeksi. Rakennushankkeiden toteutuksen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada nopeasti ja mahdollisimman tarkasti tieto suunnitellun hankkeen toteutuskustannuksista. Kuitenkin BIM käyttäminen on haastavaa erityisesti eri mallinnusohjelmien yhteensopimattomuusongelmista sekä tiedonsiirto ongelmista johtuen. Myös joidenkin arkkitehtien suhtautumien asiaan on kriittistä. BIM mallin yhteensopivuus muiden ohjelmien kanssa esim. IDA ICE on vielä heikkoa. Tietomallihankkeiden johtamiseen tarvitaan lisää asiantuntijuutta tilaajatahoille, että BIMiä saataisiin tehokkaasti hyödynnettyä suunnittelunohjauksessa ja rakentamisen ohjauksessa. Tietomallin hyödyntäminen kiinteistön ylläpidossa on vielä "lapsenkengissä" Toistaiseksi tietomalli vie resursseja varsinaisesta suunnittelusta. Pitää ymmärtää, että kyseessä on vain väline jolla yritetään tuottaa hyviä (!) suunnitelmia. Se ei suunnittele tai rakenna mitään...
8 Rakennusvalvonta tarvitsee hyväksyttyjä tietomallitarkastussääntöjä. Ympäristöministeriön ja Rakennustiedon tulisi aktivoitua asiassa. ICF tiedostoformaatti tulee saada arkistolaitoksen hyväksymien tiedostomuotojen joukkoon. Varmaan tulevaisuutta isoilla rakennuttajilla, mutta pienten ja yksityisten rakennuttajien kohdalla riittänee 3D kuvat vielä kauan. Ainakin vielä puuttuvat halvat ohjelmistot niiden käyttämiseen ts. ohjelman pitäisi siirtyä suoraan asiakkaan käyttöön mallintamisen jälkeen ja edelleen muokattavaksi. En tunne asiaa kovin hyvin, mutta epäilen sen tuovan lisää kuluja ja lisää vaivaa suunnitteluun. Elämme murrosvaiheessa, mutta niinhän olemme eläneet cadin tulosta lähtien. Tuntuu vielä joissain asioissa mielettömän työläältä. Detaljisuunnittelu piirtämällä on vielä pirullisen kankeaa. Vähitellen opetellaan paremmiksi. Erikoissuunnittelu vielä erillään = ylimääräistä "kääntämistä" cadiin. Työlästä ajanhukkaa. No return to traditional 2D methods. BIM hehkutusta on harrastettu liian monta vuotta olisiko jo vuotta sitten oltu TEKES seminaareissa näitä asioita nyt oikeasti vasta ovat ohjelmat valmiit! Perinteiset määräluettelot eivät vielä ole käyneet tarpeettomiksi mutta BIM mallista ne ovat helposti luotavissa. Vielä hieman alkutekijöissä, eikä tilaajalla ole yleensä valmiuksia tehdä tietomallin edellyttämiä päätöksiä ajoissa. Määrälaskijana toivoisin mallien vapaata liikkumista projektien aikana, kaikkien osapuolien välillä. Vaikea vastata joihinkin kysymyksiin, koska tuntuu, että koko BIM on urakoitsijan puolella lapsen kengissä, vaikka ollaan oltu jo mukana vuodesta Suunnittelupuoli (ark) ei osa riittävän hyvin 3D työkaluja, että vastaanottaja puoli saisi siitä enemmän hyötyjä irti. Samoin tarvitaan lisää ohjelmakehitystä. Tässä vaiheessa suurin osa ohjelmista on tarkoitettu suunnittelijalle. 3D suunnitelmiin käyttäjä ei tarvitse niitä kaikkia palikkoja/työkaluja, mitä löytyy käytössä olevista ohjelmista. Muutettava koulutusta teoriasta käytännönläheisemmäksi. BIM muuttaa myös suunnittelun prosesseja, jolloin tietämystä pitää vain jaksaa jakaa enemmän ja enemmän. Samoin tietomallikoordinoinnin osuutta pitää korostaa hankekohtaisesti, jotta tietoisuus ja tekeminen saadaan kohtaamaan. Olemme ensimmäisen projektin läpimenovaiheessa, joten kokemukset ovat vähäiset. BIM on murrosvaiheessa. Tietomalli tehdään vain jos asiakas sitä vaatii. Muussa tapauksessa tehdään ns. normaali 3D malli, joka kuitenkin työtapana yrityksessämme on erittäin lähellä todellista aitoa tietomallia (BIM). Tietomallintamisen kehittäminen on osa yrityksemme strategiaa. Näemme siinä tulevaisuuden. Kyse on kuitenkin vuosien prosessista. Pullonkaulana on toisaalta tilaajien tietämättömyys tietomallinnuksen hyödyistä ja käytännöistä ja toisaalta pula aidoista tietomallintajista. Liian moni yritys myös itse sekoittaa tietomallin ja normaalin 3D mallin. Haasteellista on löytää kokonaisia eri suunnittelualat hallitsevia työryhmiä, joissa kaikki osapuolet sitoutuvat tietomallintamiseen. Erittäin suuri haaste on suunnittelun aikataulu. Tietomallintamisessa luonnosvaihe kestää pidempään, koska siinä vaiheessa jo on mallintamista
9 tehtävä kaikissa suunnitteluryhmissä (ei pelkästään arkkitehtisuunnittelussa). Tämä tulee tuoda selkeästi esille jo projekti / suunnitteluaikataulua laadittaessa. Eri suunnittelualat tarvitsevat eri tavalla BIM prosessia COB käyttö oli hieman epäselvä. Ymmärtääkseni BIM käsitteistö sisältyy laajempaan COBIM hankkeeseen. Muuten pidin kyselyä sopivan puhuttelevana eikä suurempaa johdattelua tai provokaatiota kysymyksissä esiintynyt. Toivon, että tätä kyselyä on levitetty laajalle ja esimerkiksi tilannetta, jossa minä sain tehtäväkseni täyttää kyselyn kollegaltani, ei esiintyisi paljon. Tehtävän siirtoon minulle johti syyt joita voi vain arvata. Kokenut kehäkettu tuntee edelleen BIM:n häiriötekijäksi rakennetekniikassa? Pelätään ettei pystytä vastaamaan esitettyihin kysymyksiin, joiden konkretia ei ole aina realistisella tasolla? Rattaat kulkee... BIM:n soveltaminen ei valitettavasti ole yksisuuntaista. Täydellinen tiedon integrointi ei toimi, jos yksikin lenkki (esim. urakoitsija) puuttuu ketjusta. Silti BIM helpottaa ja tehostaa jo pelkkiä suunnittelurutiineja suunnattomasti. Yhteensopivuutta kehitettävä siten, että KAIKKI CAD ohjelmat voivat hyödyntää BIM:ä. Nyt esim. Autodesk INventor mekaniikkaohjelmalla ei voi avata kirjastoja rakennuspuolella, vaikka eo, ohjelma on erinomainen mallinnusohjelma kaikille materiaaleille BIM:in yleistymistä rajoittaa edelleen se, että alan ohjelmistotekniikka on edelleen osittain lapsenkengissään: 3D CAD ohjelmistoissa perustavaa laatua olevia puutteita, objektit eivät toimi kunnolla; Mallien siirto IFC:n kautta muihin ohjelmistoihin ontuu; Ei ole ohjelmistokohtaisia seikkaperäisiä ohjeita siitä, miten mallit pitäisi rakentaa, jotta niistä voisi tuottaa käyttökelpoisia IFC tiedostoja; IFC ei tunnista verhoseinäobjekteja oikein. Teen pientalosuunnittelua pääosin yksityisasiakkaille. Runkomateriaali vaihtelee puusta kiveen ja rakenteet sen mukaisesti. Tietomallipohjaisella suunnittelulla olisi etua määrälaskennassa ja uskon, että pystyisin siten palvelemaan asiakkaitani paremmin, jos pystyisin tuottamaan tarkkaa tietoa materiaaleista ja määristä. Toistaiseksi en ole nähnyt asiaa niin suurena etuna, että olisin perehtynyt siihen. LVI, Sähkö ja rakennesuunnittelijat eivät myöskään ole nähneet pientalosuunnittelussa etua yhteen malliin tekemisessä. Kuitenkin uskon, että sillä saataisiin tehtyä kokonaisuuksia, joiden kustannuksia olisi helpompi arvioida etukäteen pientalorakentamisessakin ja tiettyjen virheiden/päällekkäisyyksien tai puutteiden havaitseminen olisi helpompaa. Ainoa este siis BIM:iin perehtymiseen on se että edut eivät ole selvästi mitattavissa, jotta niihin olisi valmis satsaamaan. En myöskään tiedä kuinka iso panostus tietomallin tuottaminen olisi lopulta. BIM on edelleen, monesta syystä hankekohtainen eikä siten tuo mitään oleellista hyötyä tilaajalle rakennuksen elinkaaren aikana. Tietomallin sisältämän informaation erkaneminen toteutuneesta rakennetusta tilanteesta alkaa jo ennen hankkeen päättymistä. Korjausrakentamisessa on vaikea löytää oleellisia etuja BIMin käytöstä kun rakennus on 1:1 mallina jo olemassa. Suunnittelu alkaa suuntautua liikaa virtuaalisen ja visuaalisen aineiston ominaisuuksiin eikä itse rakentamiseen, mitä sen ensi sijassa pitäisi palvella. Tilaajana on suuri pelko, että suunnittelun substanssi siirtyy rakennusten ja rakentamisen realiteettien ymmärtämisestä bittien nikkarointiin. Visualisointiin on olemassa paljon panos tuotos suhteeltaan tehokkaampia keinoja kuin mallintaminen. On aika järjetöntä satsata arvokasta suunnittelijoiden aikaa tietomallin rakentamiseen, kun satsaus pitäisi olla oikeassa rakentamisessa ja sen edistämisessä ja ohjaamisessa. Jos BIM on kätevin tapa saada suunnitelmatieto työmaalla ymmärrettävään muotoon, sen käyttö on toki silloin järkevää. Jos sitä käytetään siitä huolimatta, ettei se ole paras työkalu, silloin mennään metsään ja lujaa. Erityisesti kauhistuttaa se, että BIM ei suunnittelijan kädessä taivu
10 parhaaseen suunnitteluratkaisuun ja joudutaan tyytymään sellaiseen, mihin BIM pystyy. Häntä alkaa heiluttaa koiraa. Nyt on jo nähtävissä, että nuoret suunnittelijat alkavat menettää konkretian tajunsa suunnittelumetodin muututtua. Enää eivät hälytyskellot soi kun huomaamattaan on jotakin "ripustanut ilmaan". Kokemukseni mukaan erikoissuunnittelijat eivät helposti taivu käyttämään tietomalleja, mutta arkkitehti kyllä saa yksin harjoitella "ryhmätyötä" tietomallin avulla. Esim. jos vaikkapa törmäystarkastelussa todetaan suuriakin ongelmia tekniikan törmäilyssä, ei niitä yleensä saada korjattuna tietomalliin, vaan risteämiset hoidetaan työmaalla rakennusvaiheessa. Olemme tilaajaorganisaatio, joka on vasta ottanut käyttöön BIMin ns. pilottihankkeissa. Asian eteen on tehty kuitenkin määrätietoista kehitystyötä ja näin ollen tilaajan valmiuksia tilata sekä hallita BIM hanketta on meillä merkittävästi parannettu. Kehitettävää on vielä paljon.
Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset
Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Kysely tehtiin huhtikuussa 2013. Kyselyn toteuttivat Rakennustietosäätiö RTS ja Suomen buildingsmart yhteistyössä RIBA Enterprises Ltd:n kanssa.
LisätiedotTietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa
Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen
Lisätiedotbuildingsmart Finland
buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä
LisätiedotMillä sektorilla toimit (suunnittelussa, urakoinnissa tai rakennuttajan/tilaajan asiantuntijatehtävissä)?
Millä sektorilla toimit (suunnittelussa, urakoinnissa tai rakennuttajan/tilaajan asiantuntijatehtävissä)? Kaikki vastaajat (N=1) 1 87 8 73 6 N 3 1/18 15 8 Jokin muu, mikä: Talotekniikka yleisesti (LVIS)
LisätiedotSkanska Ruskeasuo Larkas & Laine
Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää
LisätiedotHUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa
LisätiedotBIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
Lisätiedotlähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia nzeb Hankeosaaminen
lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia Kyselytutkimuksen tavoitteet Kysely-ja haastattelututkimuksen tavoitteena oli selvittää
LisätiedotMarko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä
Arvorakennusten korjaushankkeet ja tuotemallintaminen Marko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä TKK arkkitehtiosasto ArkIT-informaatiotekniikka 15.1.2007 taustat ja tilannekatsaus johtopäätökset jatkotoimet
LisätiedotRakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
LisätiedotMallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1
Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi
LisätiedotTuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari
Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund
LisätiedotTIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI
TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa
LisätiedotBUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND
BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun
LisätiedotAineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus
Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto
LisätiedotSuunnitteluohjelmistotutkimus 2016
Suunnitteluohjelmistotutkimus Sähkö- ja automaatiosuunnitteluyritysten näkemyksiä suunnitteluohjelmistoista Kymdata suunnitteluohjelmistot Taustaa Tutkimuksen tarkoitus Tiedonkeruu.. -.9. Kerätä tietoa
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations
LisätiedotTOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012
TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS
Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS Kiinteistön elinkaari Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio. Miten tämän perinteisen alan digitalisaatio käytännössä tapahtuu ja mitä hyötyjä
LisätiedotKiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä
Kiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä Antti Alanko IV-asiantuntija Rakennusterveysasiantuntija (C-24269-26-18) Ylläpito Ylläpito on jonkin järjestelmän oikean toiminnan
LisätiedotMITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto
MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava
LisätiedotTuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi
Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,
LisätiedotAvoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014
Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja
LisätiedotTietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet
Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit
LisätiedotTekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)
Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen
LisätiedotInfra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation
Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna
ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei
LisätiedotTietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki
Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa
LisätiedotGraniittirakennus Kallio Oy -2013
Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen
LisätiedotGraniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset
MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process
LisätiedotKUIVAKETJU10. Kuivaketju10-toimintamalli rakennushankkeen kosteudenhallintaan
KUIVAKETJU10 Kuivaketju10-toimintamalli rakennushankkeen kosteudenhallintaan Kuivaketju10 ajankohtaispäivä Oulu 29.9.2017 Sami Saari Rakentamisen Laatu RALA ry Kukaan ei (kai) tilaa, suunnittele, toteuta,
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen
LisätiedotInfran tuotetietojen hallinta, nykytilanne
Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot
LisätiedotTietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa
Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta
LisätiedotKansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011
Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotInframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki
Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotYTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA
YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto
TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT
LisätiedotOhjelman tavoitteena on
Vera ohjelman tavoitteet ja tilanne: kaksi ensimmäistä vuotta Arto.Kiviniemi@vtt.fi Vuosiseminaari 19.11.1998 Arto Kiviniemi 06/12/2002-1 Ohjelman tavoitteena on edistää tietotekniikan ja erityisesti tietoverkkojen
LisätiedotRautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito
Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten
LisätiedotInfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista
InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotMITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy
MITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy janne.metsolahti@yit.fi MITÄ ON GEMBA-WALK? Sana gemba tulee japanin kielestä ja tarkoittaa todellista paikkaa, paikkaa jossa arvo tuotetaan
LisätiedotRakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa
Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Peruskysymykset Mitä tarkoittaa käytännössä rakennuksen tietomalli BIM? Miten tietomalleja on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää? Tietomallintamisen
LisätiedotTIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen
TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen
LisätiedotHeikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja
Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi
LisätiedotAS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI
AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi
LisätiedotVuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet
Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom
LisätiedotPresentation. Finpron tehtävä
Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro
LisätiedotKuivaketju 10. Virtain kaupungin keskuskeittiö Virtain kaupunki Raimo Pirhonen
Kuivaketju 10 Virtain kaupungin keskuskeittiö 20.6.2017 Virtain kaupunki Raimo Pirhonen Sisällys 1. Kuivaketju10... 2 1.1. Kuivaketju10... 2 1.2. Kuivaketjun hallitseminen... 2 1.3. Rakennushankkeen erityispiirteet...
LisätiedotHUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen
LisätiedotMETSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI
METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden
LisätiedotMallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt
Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet
Lisätiedotbuildingsmart Finland
buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Talotekniikan tietomallikysely 2015 Materiaalitiedon toimittaminen urakkalaskentaan 27.11.2015 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala
LisätiedotTietomallintaminen tilaajanäkökulmasta
Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Seminaariesitelmä 28.5.-13 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö tietomallivaatimukset ja ohjeistus miten tietomallihanke toimii? tilaajan rooli tietomallihankkeessa
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotLIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!
LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA
LisätiedotTietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015
Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella
LisätiedotTuottavuusloikka Tietomalleilla
Tuottavuusloikka Tietomalleilla Tilaajat ja tietomallintaminen Tietomallintamisen hyödyntäminen on avainasemassa rakennusalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. Tietomallintamisen tason, tavoitteiden
LisätiedotTuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen
Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotLiikenneviraston tavoitteita 15.1.2014
Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset
LisätiedotTuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen
Tuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen Miksi? Miten? Mitä? Mitä sitten? Kari Karstila Eurostepsys Oy kari.karstila@eurostep.com www.eurostep.com Pro IT-seminaari, 2004-01 01-1919 PROSESSIMALLINTAMISEN
LisätiedotVBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen
VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA
KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE
LisätiedotNYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA
NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan
LisätiedotRIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011
RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,
Lisätiedot14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto
RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotPekka Seppälä. Oulun rakennusvalvonnan johtaja. Tausta: TkL (talonrakennus), rakennusalan eri tehtävissä yli 35 v
Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja Tausta: TkL (talonrakennus), rakennusalan eri tehtävissä yli 35 v Rakennusprosessin katkeamaton kuivaketju on edellytys hyvälle sisäilmalle Pekka Seppälä 3
LisätiedotBuild Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi
Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotTestaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana
Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.
LisätiedotKOMMENTTIPUHEENVUORO. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014
KOMMENTTIPUHEENVUORO Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014 KARVES YHTIÖT LYHYESTI LVIS-Insinööritoimisto Seppo Karves & Co. Suomen ensimmäinen LVIS-ins.tsto v. 1968. Vuodesta
LisätiedotBIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012
BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien
LisätiedotNCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy
NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena
LisätiedotRyhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta
Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi
Lisätiedotnzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan
LisätiedotSoftware product lines
Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotIFC, InfraFINBIM ja buildingsmart
IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
Lisätiedotjärjestelmän hankintaan
järjestelmän hankintaan Yrityksen toimintojen hallintaan sopivan ohjelmiston miettiminen voi olla haastavaa, varsinkin jos aiempaa kokemusta ei ole. Tästä oppaasta löydät vinkkejä siihen, mitä kannattaa
LisätiedotLÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN
LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan
LisätiedotTuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa
Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli
LisätiedotLiitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi
www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle
LisätiedotAleksi Blomster TIETOMALLINNUS TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUSSA
Aleksi Blomster TIETOMALLINNUS TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUSSA TIETOMALLINNUS TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUSSA Aleksi Blomster Opinnäytetyö Kevät 2018 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotSudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa
Aika Rahoitus Sudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa Odotukset: Tilaaja(t), toteuttaja(t) Osaaminen: Liikaa tietoa/liian vähän tietoa Sopimusasiat (tekijänoikeus, tilauksen toimitussopimus, yhteistyösopimus)
Lisätiedot1. Käytettiinkö projektissa yrityksen omia komponentteja (custom componentit, pluginit, makrot)? a. Kyllä b. Ei Minkä tyyppisiä komponentteja
1. Yhteystiedot Yritys / Yritykset Tietoja projektin ilmoittajista Kilpailuun osallistuvat yritykset ja niiden tehtävät hankkeessa Ilmoituksen jättäjän yhteystiedot Etunimi Sukunimi Sähköpostiosoite Puhelin
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
Lisätiedot