BIM kampanja olisi paikallaan. Ymmärtääkseni tulevaisuudessa vaaditaan tätä jo lupaprosesseissa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13.8.2013. BIM kampanja olisi paikallaan. Ymmärtääkseni tulevaisuudessa vaaditaan tätä jo lupaprosesseissa."

Transkriptio

1 TIETOMALLINTAMISEN (BIM) KÄYTTÖ SUOMESSA Avoimet vastaukset BIM kampanja olisi paikallaan. Ymmärtääkseni tulevaisuudessa vaaditaan tätä jo lupaprosesseissa. Rakennusalan päätoteuttajat eivät ole riittävän aktiivisia tietomallintamiseen liittyvien käytäntöjen tunnetuksi tekemisessä. Kiinteistöalan hallinnointitoimijat (kuten isännöinti, kiinteistönhoito ja huoltoyhtiöt) eivät ole lainkaan aktiivisia tietomallintamisen hyödyntämiseen siirtymisessä = suurin osa ns. "tavallisista taloyhtiöistä" ei siis katso tarvitsevansa tietomallintamista peruskorjaushankkeissaan (vaikka todellisuus/tarve olisi juuri päinvastainen) BIM:n käyttö lisää työmäärää huomattavasti. Tätä eivät markkinat tajua ja siksi saatava rahallinen korvaus tietomallintamisesta verrattuna perinteiseen suunnitteluun on puhdas nolla. Lisäksi tietomallintamisen ohjelmistokustannukset ovat suurehkot. Tietomallintaminen on usein suunnittelijalle tappiollista toimintaa hyötyjät ovat jossain muualla. Olemme tehneet BIM pohjaista suunnittelua vuodesta 2007 lähtien kaikissa projekteissa, pääyhteistyökumppanimme edellyttämänä ja suunnittelumetodi on käytössä myös kaikissa muissa projekteissa. Onneksi pahin BIM hypetys on kaikonnut. Mallien tarkistajien ammattitaitokin on parantunut ja painopiste alkaa siirtyä oleellisuuuksien hallintaa lillukanvarsista. Oikeasta mallista oikea tieto. BIM on metodi, ei itseisarvo! Eri ohjelmien välisissä rajapinnoissa on edelleen paljon ongelmia. Koko projektin hallinta yhteisenä eri suunnittelualojen tiedostona onnistuu harvoin täydellisesti. Aina joku osatekijä tai suunnittelija ei hallitse BIMiä. Vanhentuneet työkulttuurit on monien osalta vain siirretty uuteen työkaluun. Pitäisi miettiä miten uudella menettelyllä oikeasti pitää työskennellä. Tässä on vielä paljon kehitettävää. BIMin käytössä saavat termit yhteistoiminta ja myötävaikuttamisvelvoite aivan uuden aktiivisemman sisällön. Kaikkia osapuolia tarvitaan reaaliaikaisesti. Työskentelen monialaisessa yrityksessä, joten en tiedä juurikaan BIM:n käytöstä muilla toimialoilla. Talotoimialalla, jossa työskentelen, se on ollut käytössä jo pitkään. Jään pian eläkkeelle eikä yrityksellä ole resursseja investoida uusiin ohjelmiin. Käytetty vuodesta 1987 Jidean arkcjad ohjelmaa. Suomi revit kirjasto olisi tarpeellinen. Käytämme tietomallia visualisoinnin apuna. Valitettavasti BIM osaaminen on lapsenkengissä, vielä ei Cadosaaminenkaan ole riittävällä tasolla. Tietomallin tuottaminen kokemuksieni mukaan ei tuo suunnittelijalle kustannussäästöjä eikä nopeuta suunnittelutyötä. Toisaalta suunnittelutyö on muuttunut konkreettisemmaksi ja havainnollisemmaksi, mikä on hyvä asia lopputuloksen kannalta. Viranomaistoiminnassa ei ole koskaan esitetty BIM tietomallin käyttöönottoa, ihan vieras ajatus Vastaukset ovat infra puolelta, joten en ehkä suoraan kuulu tämän kyselen kohderyhmään. Monista asioista ei infrapuolella ole vielä tarpeeksi kokemusta.

2 BIM tiedotusta voisi tehostaa. Tällä hetkellä BIM mallin lukemiseen ja editointiin vaaditaan juuri se ohjelma jolla se on tehty ja pienet mittausalan yritykset tarvitsevat ne kaikki jotta pystyvät tekemään eri urakoitsijoille juuri siihen malliin liittyviä mitta/tarke piirustuksia jota ohjelmaa käytetään sillä työmaalla jolta se on tilattu. BIM on uskomattoman monipuolinen työkalu ja RAK suunnittelun tulevaisuus on ilman muuta BIM:n ympärillä. Mallintamiseen liittyy kuitenkin edelleen myös paljon ongelmia, alla listattu niistä keskeisimmät: Käytettävät ohjelmistot ovat vielä PAHASTI keskeneräisiä, puutteellisia ja bugisia. Varsinkin ohjelmistojen välinen tiedonsiirto on tällä hetkellä aivan vitsi! Suunnittelijat osaavat tuottaa mallintamalla valtavan määrän hyvin jäsenneltyä tietoa, mutta hankkeen muut osapuolet osaavat käyttää tätä tietoa tällä hetkellä todella heikosti. Tietämys ja tuntemus mallintamisen mahdollisuuksista on levinnyt huonosti. Välillä törmää tarjousta jättäessä siihen, että rakennuttaja säikähtää kun kuulee, että tulemme toteuttamaan suunnittelun mallintamalla. Monet kokevat mallintamisen monimutkaistavana ja kalliina työkaluna, eli kaikkia osapuolia tulee edelleen sivistää asian suhteen. Toimimme akustiikkasuunnittelussa. BIM mallit eivät sisällä tarvittavia tietoja, jotta niitä yksin voisi käyttää akustisen suunnittelun apuvälineinä. Tietoja joudutaan jatkuvasti siirtämään eri mallien välillä 3dpiirustukset >> akustiikan laskentaohjelmistot (Odeon, CadNA, BAstian, MagiCad). Tilanne jonkin verran parantunut, mutta ei ole vielä millään lailla tyydyttävä. Olemme käyttäneen tietomallia n. 1 1/2 vuotta, suunnittelutyö on muuttunut hieman lisää "etupainoiseksi" mutta dokumenttien tuottaminen helpottuu. Tietomallin käyttö edellyttää työrutiinien päivittämistä, mikä ei ole huono asia. Luutuneita työtapoja on hyvä välillä tuuletta, tehokkuuden lisäystä ei kannata odottaa ensimmäisestä tietomalliprojektista. Tietomallit eivät vielä ole parhaalla mahdollisella tavalla työskentelyä tukevia, tilanne kuitenkin kehittyy koko ajan. Mielestämme tietomallinnusta ja visualisointia eli kuvantamista pidetään usein synonyymeinä jota ne eivät ole, terminologia tulisi saada tutuksi toimijoille ja myös ymmärrys siitä mitä asiaa milloinkin tarkoitetaan. BIM on varmasti tulevaisuudessa ainoa järkevä suunnitteluväline. Tietomalli aiheuttaa lähes puolitoistakertaisen työmäärän perinteisempään 2D suunnitteluun verrattuna, mistä tilaajat eivät kuitenkaan helposti ole valmiita maksamaan. Syynä tähän ovat mm. vielä kehitysvaiheessa olevat ohjelmistot (sekä tietysti osin käyttäjien rutiinin puute. Tietomallin hyödyt suunnitelmien yhteensovittamisessa murenevat viimeistään työmaalla, jossa rakennetaan edelleen 2Dpiirustusten pohjalta. Mallinnoksiin saatava myös LVISA ja Sprinkler Julkisen puolen tilaajalle nuo kysymykset eivät oikein sopineet. BIM yleistyy rakennushankkeissa ja sille tapahtuu sama kuin cad suunnittelulle 90 luvulla eli tietyn ajan kuluttua ei muuta menetelmää enää käytetä. Toivottavasti saadaan eri ohjelmistot toimimaan yhteensopivasti. Aikamoista harjoittelua BIM on vielä.

3 Kysymyksiin oli erittäin vaikea vastata TATE suunnittelutoimiston edustajan roolissa. Esim. minulla ei ole tietoa projektien lukumääristä, kun niitä pyörii useita satoja vuosittain. Prosentuaaliset vastaukset olisivat olleet parempia toimialakysymyksissä. Osa kysymyksistä oli minulle käsittämättömiä, esim. että BIM korvaisi jotenkin työselostuksen...? On erittäin hienoa, että näitä kysellään, toivon tästä vuosittaista tapaa mutta ehdotan, että kysymykset laaditaan suomalaisten asiantuntijoiden ehdotusten mukaisesti, nyt paistoi läpi liikaa eri kulttuuri. BIM on hyvä apulainen, kunhan saadaan tarpeeksi riittävästi päteviä käyttäjiä. Toimistossamme on tällä hetkellä valmiudet tietomallin käyttöön, mutta sitä on käytetty vain hyvin vähän, koska sopimukset eivät ole sitä edellyttäneet, eikä projektin erikoissuunnittelijoilla yleensä ole ollut sitä käytössä. Henkilökohtaisesti en itse piirrä edes 2D:tä tietokoneella, mutta seuraan aktiivisesti työvälineiden ja menetelmien kehitystä ja tarkastelen uusien menetelmien sovittamista suunnitteluprosessiin niin, että laadukas lopputulos saataisiin aikaan tehokkaasti. Erityisesti talotekniikan kasvaneet tilantarpeet puoltaisivat tietomallin käyttöä. Puuttuvaa sisältöosaamista suunnittelussa ei kuitenkaan mikään väline korvaa. Omaksi iloksi sitä BIMiä tekee. Eivät sitä osaa hyödyntää nekään tahot jotka sitä vaativat. Revitin objekteja ei ole saatavissa kylliksi tuotevalmistajilta, joten aika turhalta hommalta se vaikuttaa. Tulevaisuus se silti on. Työmäärä lisääntyy, löytyykö maksuhalukkuutta? ;) Aika monen kysymyksen kohdalla ei oikein löytynyt omalle toimialalle (arkkitehtitoimisto) ja kokemukselle sopivaa valintaa. "Tulee kalliiksi/halvaksi" tai "vähentää / lisää työtä" ovat tavallaan vääriä kysymyksiä. Aitoon tietomallinnukseen siirtyminen on vaativa ja kallis investointiprojekti, joista "kalleinta" on ollut toimivan BIM standardin suunnittelu, ohjelmointi, dokumentointi ja henkilöstön koulutus. Laite ja ohjelmistoinvestoinnit ovat tähän verrattuna pieniä. Sitten kun tämä vaihe on ylitetty, tuo uusi laadukkaampi toiminta sekä säästöjä aikaisempaan verrattuna että kokonaan uusia mahdollisuuksia. BIM on on tulevaisuus. Ainoa ongelma on tällä hetkellä esim. täällä Mikkelin leveysasteilla se, että sivusuunnittelijat eivät sitä käytä, joitten kaikki hyödyt jäävät 3D tietomallista meille itselle. 3D mallinnus nopeuttaa työtämme ja vähentää virheiden mahdollisuutta ja saamme asiakkaille mallista mitä erilaisempia visuaalisia kuvia, animaatioita ja havainnollista materiaalia. 1. kohdassa "osaamisesi/tietosi... mallintamisesta puuttuu kysymys, otatteko käyttöön, jos tilaaja maksaa sen käytöstä? 2. toimin sähkösuunnittelijana ja sähköpuolella BIM käyttö koko projektissa rajoittamasti on mahdottomuus tuotelinkkien vaatimattomuuden vuoksi, jolloin kilpailutus rajoittuu siitä tulee SYRJIVÄ kilpailutussäädännön kautta 3.BIM kanssa pelaaminen projektin alkuvaiheessa tekee projektista hankalan ja aikaa vievän, joka vaarantaa tilaajan projektille asetetun aikataulun kustannuksineen ja erityisesti tilaajan haluamat muutokset aikataulullisesti, koska niiden siirtäminen ohjelmateknisesti vie niin paljon aikaa. 4.tämä toimii erittäin hyvin(kuten jo on käytännössä toiminut kauan )rakennesuunnittelun puolella, koska jossain vaiheessa mallien laadinta siirtyy tehtaan tuotemallien laatijalle. 5.nyt BIMille tulossa kehitettävää siltä osin, että se käyttää vain CE merkittyjä materiaaleja tuotelinkkien kautta, koska tätä koskeva sääntö tulee kattavasti voimaan Tällä säännöllä (tulee varmaan siirtymäaika, kuullaan vielä) saadaan tuo edellä mainitsemani kilpailutuksissa kohta SYRJIVÄ vaatimus kumottua laillisesti, sillä vakuutusyhtiöitten korvausvelvollisuuden kattavuuden pelkään rajoittuvan vain CE tuotteilla tehtyihin toteutuksiin Ymmärrykseni mukaan BIM tarkoittaa kokonaisvaltaista projketin/hankkeen informaatiota, joka ulottuu myös käyttäjän tekemiin toimiin projektin valmistuttua. Tässä mielessä en ole nähnyt yhtään todellista BIM hanketta. Monesti ymmärretään että BIM on vain jonkin osan/osapuolen 3D malli eikä ymmärretä että se vaatii kaikkien toimijaosapuolten pyyteetöntä yhdessä tekemistä. Senaattikiinteistön tietomallinnusohje

4 (YTN2012) on ensimmäinen konkreettinen kehityshanke joka kokoaa tavallaan eri osapuolet ja antaa pelisäännöt yhteiselle tekemiselle (siis yhteiselle, käyttökelpoiselle mallille) Edellisen kohdan kysymykset eivät anna oikeita vastauksia! BIM vaatii suunnittelijalta sekä suunnittelutiimiltä uusia ajattelutapoja, ja tämä on suurin ongelma BIM:n eteenpäin saannissa! Suunnittelupuolella BIMiin törmään usein ja siellä se onkin jo arkipäivän työkaluna. Rakennusliikkeen/urakoitsijan puolella siihen törmää harvemmin, mutta kiinnostus heillä on kasvanut kovasti. Myös strategisia päätöksiä on tehty mallintamisen jalkauttamiseen. Tällä hetkellä haasteena on se, että koko rakennusketju pitäisi saada sopeutumaan malliin ja hyödyntämään sitä. Suunnittelija mallintavat mutta tuotettu asiakirja on valitettavan usein vain 2D tuloste. Selvitämme BIM ylläpitomallin käyttömahdollisuuksia ja mahdollisia etuisuuksia. Pitkälle ollaan BIM:in kanssa tultu, mutta matkaa on vielä taitettavana. Rakennushankkeen kokonaisuudessa eniten kehitystä mielestäni vaatii: Hankesuunnitteluvaiheen mallit ja niillä tehtävät energia analyysit. Tähän tarvittaisiin jonkinnäköistä kansallista toimintatapaa/tapoja sekä vaatimuksia. Paremman rakennuskannan tuottamiseksi, tällä voisi olla merkittäväkin rooli. Ohjelmistojen ominaisuudet IFC tiedostojen käsittelyssä. Moni ohjelma toimii kohtalaisen hyvin IFC formaatin kanssa, mutta monessa on vielä paljon kehitettävää. Moni suunnittelija on moittinut IFC formaattia ongelmista, vaikka ongelma on yleensäkin ohjelmistojen ominaisuuksissa (eikä itse formaatissa). Jotta IFC formaattia voisi hyödyntää entistä paremmin, tulisi sen ominaisuuksiin päästä paremmin käsiksi suunnitteluohjelmistoista. Työmaan tahto ja taitotila tietomallien hyödyntämiseen. Jotkut isot rakennusliikkeet taitavat mallien hyödyntämisen, mutta jotta BIMistä saataisiin enemmän hyötyjä on tietomallit sisällytettävä rakennushankkeen jokaiseen vaiheeseen, hankesuunnittelusta kiinteistöhallintoon. Tällä hetkellä ainoastaan suunnittelijat ovat ottaneet BIMin avoimesti vastaan. Kehitystä kuitenkin hidastaa se että usein tuotetaan malliin tietoa jota ei kukaan kuitenkaan hyödynnä > tuottavuus ja laatu kärsii ja työvaiheita joudutaan kertaamaan. Ohjelmien käyttö tällä hetkellä liian vaikeaa. 3D suunnittelua pitäisi kehittää siten, että esim. kanavien sijoittelua rakennukseen voitaisiin tietomallin mukaan asetella visuaalisesti, eikä "millimetrisulkeisina", kuten nykyään. Myös muutosten teko on nykyään todella hankalaa ja hidasta. Suunnitteluaikataulujen suhteen ei rakennuttajat ole tajunneet, että päästäksemme todella suunnittelemaan nykyisillä ohjelmilla 3D kuvia, on arkkitehdin kuvat oltava yleisten tietomallivaatimuksia vastaavalla tasolla. Tämä pidentää suunnitteluaikoja ja lisää työmäärää perinteiseen 2D suunnitteluun noin %. Eli ensin ohjelmat kuntoon ja sitten niiden käyttöön. BIM lisää suunnittelukustannuksia, mutta tilaajat eivät tätä tiedä tai ota huomioon Käyttö on vielä meidän yrityksessämme ollut vähäistä mutta yhden asian on voinut jo silti todeta. Kohteet, joissa suunnittelua tehdään työn ohessa, ei mallintamista voi käyttää. Tuotetta ei voi tuottaa työmaan vaatimalla tahdilla. Kiire kaikissa projekteissa pilaa mallintamisen mahdollisuudet. Lähtötiedot eivät ikinä ole tarpeeksi valmiit kun mallinnusta tehdään, mallintamalla sähkösuunnittelu on kustannuksiltaan kalliimpaa ja mallien korjaaminen vaihtuvien lähtötietojen johdosta aiheuttaa lisää kustannuksia. Ja suurin ongelma on edelleen työmaalla, minä asennan tähän ensin kun olin ekana paikalla. Lisäksi ainakaan julkisella puolella mallintamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole siirtyneet palkkioihin, kilpailu on edelleen todella vääristynyttä. Monesti myös ajatellaan ett ä mallintaminen luo automaattisesti kohteesta kaikin puolin toimivan. Mutta mitään toimivaa ei saada ilman käyttäjäpuolen huomioimista. Tiedän useita

5 kohteita missä tekninen toteutus on onnistunut, mutta kaikki on loppukäyttäjän näkökulmasta väärässä paikassa. Kiinnittäisin itse enemmän huomiota kokonaisuuden kehittämiseen, mielestäni mallintaminen vie tällä hetkellä liikaa huomiota muusta suunnittelusta. Jos nykyisten ACAD piirustusten ylläpito on päin P:tä, niin näitä tietomalleja ei tule kukaan pitämään ajan tasalla. Koska se maksaa liikaa. Tod.näk. tulevaisuudessa 5 vuotta vanhaa BIM mallinnusta ei saada millään sen hetkisillä laitteilla ja ohjelmilla avattua. Näin on jo käynyt esim. LonWorks mallinnus tietokannoille: Tuntematon formaatti, ei voi avata Paha juttu. Tässä on johdonmukaisesti käytetty sana "työselostus". Luulisin, että tietomalli ajattelu perustuu rakennusosiin eikä työtapojen selittelyyn. Siis puhutaan jatkossa rakennusosista sekä niiden laadunmäärittelystä. Oleellinen ero uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen välillä: BIM sopii, ainakin tässä vaiheessa huonosti korjaussuunnitteluun, koska siinä työvaiheita joudutaan usein nimenomaan selittämään. Lisäksi BIM nykymuodossaan filosofisesti perustuu ns. positivismiin, eli ajatukseen että rakennuksen kaikki fyysiset komponentit voidaan ennakkoon määritellä varsin tarkasti. Tähän liittyy kaksi hankalaa asiaa: 1. Hyväksyttävän laadun määritteleminen (acceptance) onnistuu vain olevien standardien mukaan sekä olevaan rakennuskulttuuriin. Tämän takia laatutavoitteista tulee minimitavoitteita eikä ennakoivaa laatukilpailua ole. Tämän takia BIM standardista tulee myös kehityksen jarru, kuten on käynyt nykyisten normien ja standardien kanssa. 2. Kehityksen tässä vaiheessa BIM sopii huonosti korjausrakentamiseen, koska korjauskohteen nykyominaisuuksia ei koskaan tunneta täysin eikä sen takia voida määritellä tarkasti tulevia suunnitteluratkaisujakaan taikka korjatun rakennuksen kaikkia ominaisuuksia. BIM tietomallinnuksen kehityksen edistymisen suuri(n) riski on se, että tietomallit (tai edes niiden sisältämä) informaatio ei siirry rakennusprosessissa suunnittelusta toteutukseen ja edelleen ylläpitoon; tai ainakaan informaatiota ei luovuteta yrityksen ulkopuolelle esim. arkkitehtien ja suunnittelijoiden voimakkaiden IPR vaatimusten takia. Jostain syystä tietomalleille asetetaan täydellisen virheettömyyden vaatimuksia (esim. tarjouspyyntöasiakirjana), kun toisaalta perinteisissä DWG ja PDF kuvissa olevia virheitä ja puutteita pidetään aivan normaalina. Edelleen alkutekijöissään, paljon on puhuttu, mutta melko vähän hyötyjä kustannuksiin verrattuna johtuu lähinnä siitä, että ei ole osaavia tekijöitä. Määrälaskennassa malleja on nyt käytettävissä n. 10% hankkeista. Kasvu vuodessa 100% Meillä on ammattitaitoisia Tekla mallin käsittelijöitä n. kymmenen suunnittelijaa ja me suunnittelijat olemme kouluttaneet lisääntyvällä tahdilla myynnin, tuotannon ja asennuksen henkilöitä BIM mallien käyttöön. Käytössä on sekä TS että TeklaBIMsight. Kehittyminen BIM maailmassa on vääjäämätöntä mutta siinä ei ole mitään negatiivista. Sähkösuunnittelussa hyötyä on ainoastaan tilavarausten (sähkö ja teletilat, kaapelihyllyreitit) sovittamisessa rakennukseen. Yksittäisten komponenttien ja kaapelien paikkojen ja tyyppien määrittäminen malliin lisää tolkuttomasti näpyttelyä ja vaatii tarpeettoman tarkkaa speksaamista, kun urakointivaiheessa kaikki muuttuu ja muutosten teko on hirvittävän työlästä kun päivitettäviä tietoja on kymmenkertainen määrä 2D suunnitteluun ja perinteisiin laitemäärittelyihin verrattuna. 3D seinäkuvannot on hienoja mutta niiden vaatima ilmainen työ suunnittelijalta on kohtuuton rasite, koska asiakkaat eivät halua maksaa saamastaan "hyödystä" suunnittelijalle mitään, koska tästä ei ole käyttäjälle mitään hyötyä. Mielestäni BIM sovelluksen kehittämistä kannattaa jatkaa. Tällä hetkellä työmailla ja yhteistyökumppaneilla on vielä 'vanhan kansan' rakentajia, mutta uudet nuoret työntekijät osaavat kaivata

6 työtä helpottavia ja järkeistäviä atk ohjelmia. Tulevaisuudessa myös työmailla on järkiään tietokone/tietokoneet tai vastaavat laitteet käytössä. Esim. voiko ipad laitetta kehittää niin, että se soveltuisi hyvin työmaaolosuhteisiin? Silloin paperipiirustusten tarve vähenisi. Peruskorjauksissa käyttö ei tuo juurikaan hyötyä. Käyttö lisää työmäärää n. 20 %. Osa kysymyksistä tuntui hiukan vaikeilta vastata kun olemme rakennusliike. Eli emme itse suunnittele ja siten tuota suunnitelmia. Kyselyä kannattaisi hiukan viilata. Teemme välillä itse tietomallin ja välillä käytämme suunnittelijoiden tekemiä malleja joista yhdistämällä saamme käyttöömme tarvittavan tietomallin omiin tarpeisiimme. BIM tarpeet eri toimijoilla (suunnittelija rakentaja kiinteistönomistaja) ovat erilaisia joten myös työkalut ja käytännöt ym. määräytyy sen mukaan. BIM on tulevaisuutta joka on jo osittain täällä. Tietomallin tulisi sisältää rakennusluvan myöntämisessä vaadittavat lähtötiedot, kuten asemakaava, tonttikorkeudet, maalaiset rakenteet, johdot jne., jotta se helpottaisi rakennusluvan käsittelyä. Tietomallin sisällön määrittely viranomaistyötä varten pitäisi tehdä ministeriötasolla. Kysymyksistä, tai siis vastauksista ei löytynyt aina sopivaa vaihtoehtoa. Tämä kysely oli enemmänkin suunnattu arkkitehdeille? Suunnittelijoiden (erityisesti rakennepuolen) osaamistaso tietomallien tuottamisessa vaikuttaa vielä paljon siihen, että menee useampia vuosia ennen kuin tietomallit ovat kaikissa projekteissa käytössä. Monet luulevat tietävänsä mitä tietomalli tarkoittaa, mutta lopputuloksena on malli, jota ei voi käyttää oikein mihinkään. Konsulttifirman koko ei vaikuta tässä asiassa mitenkään, vaan mallien taso vaihtelee tällä hetkellä henkilötasolla. Myös pääurakoitsija ja pienurakoitsija puolella joudutaan muuttamaan enemmän toimintatapoja. Varsinkin aikataulutukseen täytyy saada muutosta, jotta mallien tekoon annetaan riittävästi aikaa. Työmailla on myös paljon henkilöitä, jotka eivät osaa tietokoneita käyttää, mikä hidastaa myös tietomallien hyödyntämistä. Rakennuttajien ja pääosan rakennusliikkeiden tietomalliosaaminen on heikkoa, liikaa vielä sidoksissa henkilöihin, esim. projektipäällikön vaihtuessa on kesken projektin jouduttu luopumaan tietomallin käytöstä. Erityisen heikko käsitys tietomallin aiheuttamista muutoksista tarpeista mm. suunnitteluprosessin aikatauluun ja rakennuttajalta tarvittaviin päätöksiin ja niiden aikataulusta on erityisen heikoissa kantimissa isojen rakennusliikkeiden asuntoyksiköissä. Mallintamiseen tarvittavia päätöksiä ei saada suunnitteluprosessin edellyttämässä aikataulussa, pähkäily ja laiska johtaminen on liian yleistä. Onneksi on joitakin poikkeuksia. Sekä rakennuttajien että rakennusliikkeiden johto ei vielä ole käytännössä juuri ollenkaan sisäistänyt tietomallisuunnittelun organisaatiolta edellyttämiä muutoksia ja siksi ollaan pitkälti vielä yksittäisten asiasta innostuneiden henkilöiden varassa. Tämä näkyy hankkeiden aikataulujen laatimisessa, tietysti suunnittelijoiden valinnassa (erityisesti asuntopuolella valitaan arkkitehdin mielipide ohittaen halpoja ja tietomallintamista osaamattomia erikoissuunnittelutoimistoja. Esim. vielä viime syksynä tietomallinnusprojektiin rakennuttaja oli valinnut suunnittelijan, joka kysyttäessä ensimmäisen arkkitehtimallia lähettämisen yhteydessä, vastasi kysymykseen, haluaisiko hän mallin IFCformaatissa, että ei, koska heillä ei ole sellaista tietokoneohjelmaa. Organisaatiomme on tilaaja organisaatio, joten jotkut kysymykset olivat selvästi osoitettu muunlaiselle organisaatiolle. Emme itse piirrä, emmekä suunnittele toteutussuunnittelua. Olemme aloittamassa bimpilottikohdetta lähiaikoina. Organisaatiomme sisällä on hyvin erilaisia mielipiteitä BIM pohjaisesta suunnittelusta.

7 Yhteistyö kehitys hankkeet oppilaitosten, julkisten rakennuttajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä ovat ainoa tapa viedä BIM eteenpäin Suomessa. Tähän pitäisi suunnata rahaa esimerkiksi oppilaitosten kehitys projektien muodossa, jotta informaatio on kaikkien käytössä jatkossa. Tällä hetkellä urakoitsijat hakevat olematonta kilpailu etua omissa nurkissaan kehittelemällä. Tästä ei saisi tehdä kilpailu etu kysymystä koska on kyse suuresta laajamittaisesta yhteistyöstä Suomessa. Kohta meillä rakentavat muiden maiden rakennusinformaation hallitsijat jos emme tee asioita nopeammin yhdessä. Vastaukseni on palveluntuottajan näkemys asiakaskuntamme suhteesta BIM maailmaan. BIM käyttö yleistyy koko ajan mutta vain muutamat asiakkaistamme (Senaatti etunenässä) on muodostanut siihen tarkan kantansa. Pitäisi puhua tiedonhallinnasta eikä mallintamisesta. Tiedonhallinta pitää sisällään paljon muuta kuin mallipohjaisen työselostuksen, työselostus on lillukanvarsia tietomallintamisen kokonaisuudessa. Mallintaminen on infrassa pilottivaiheissa, mutta täytyy saada käyntiin. Määritykset kuntoon. Mallintamisen syyt esille, ei mallinneta tekniikan takia vaan toiminnan tehostamisen takia. 3d pois tietomallintamista kuvaavista termeistä. Pienelle toimistolle osa kysymyksistä oli huonoja. Tai ei löytynyt sopivaa vastausta. Siksi ehkä ristiriitaisiakin vastauksia. BIM/ IFC malleja tuotetaan, mutta ei niitä pienessä toimistossa suolleta :) Sitten kun päästään "BIM"issä tietomallintamisen työkaluhypestä yhteistyön ja tiedonhallinnan painottamiseen, tiedon kulkuun ja tiedon häviämättömyyteen (lue: luetettavuuteen) niin voisin mielelläni olla mukana BIMissä. Building Information Management (ei Modelling) on kova juttu, ei se työkalu, jolla tietoa kasataan paketiksi omaan käyttöön. Tilaajien tulisi vaatia ja lisäksi seurata kuinka tietomallinnusta käytetään projekteissa. Esim. eräässä kohteessa oli tietomallinnusvaatimus kaikille (ARK, RAK, LVIS). Vain RAK osiossa tietomallinnus vietiin läpi. ARK lopetti mallinnuksen mallihuoneeseen (ei kuulemma oltu sovittu muusta). Samoin kävi LVISsuunnittelun osalta > heidän käyttämä ohjelma ei ollutkaan tarkoitettu kuin "pienimuotoiseen" hahmotteluun. Nämä on tyypillisiä rakennusalan tekosyitä olla tekemättä asioita kunnolla. BIM on tulossa myös Infra puolelle jota edustan. Kyselyn kysymykset sopivat todella huonosti Infra alaan. Infrassa ollaan vielä kaukana talotekniikan nykytilasta. Kyselyyn oli todella vaikea vastata mikäli edustaa esim. monialaista konsulttitoimistoa. Toivottavasti monet epämääräiset ovat teille kuitenkin hyödyksi eikä haitaksi. Toivon todella mallintavan suunnittelun tulevan tänne infra puolellekin. Tietomallin hyödyntäminen hankeprosessissa ja kohteen suunnittelussa koetaan meillä tärkeäksi kehityskohteeksi. Rakennushankkeiden toteutuksen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada nopeasti ja mahdollisimman tarkasti tieto suunnitellun hankkeen toteutuskustannuksista. Kuitenkin BIM käyttäminen on haastavaa erityisesti eri mallinnusohjelmien yhteensopimattomuusongelmista sekä tiedonsiirto ongelmista johtuen. Myös joidenkin arkkitehtien suhtautumien asiaan on kriittistä. BIM mallin yhteensopivuus muiden ohjelmien kanssa esim. IDA ICE on vielä heikkoa. Tietomallihankkeiden johtamiseen tarvitaan lisää asiantuntijuutta tilaajatahoille, että BIMiä saataisiin tehokkaasti hyödynnettyä suunnittelunohjauksessa ja rakentamisen ohjauksessa. Tietomallin hyödyntäminen kiinteistön ylläpidossa on vielä "lapsenkengissä" Toistaiseksi tietomalli vie resursseja varsinaisesta suunnittelusta. Pitää ymmärtää, että kyseessä on vain väline jolla yritetään tuottaa hyviä (!) suunnitelmia. Se ei suunnittele tai rakenna mitään...

8 Rakennusvalvonta tarvitsee hyväksyttyjä tietomallitarkastussääntöjä. Ympäristöministeriön ja Rakennustiedon tulisi aktivoitua asiassa. ICF tiedostoformaatti tulee saada arkistolaitoksen hyväksymien tiedostomuotojen joukkoon. Varmaan tulevaisuutta isoilla rakennuttajilla, mutta pienten ja yksityisten rakennuttajien kohdalla riittänee 3D kuvat vielä kauan. Ainakin vielä puuttuvat halvat ohjelmistot niiden käyttämiseen ts. ohjelman pitäisi siirtyä suoraan asiakkaan käyttöön mallintamisen jälkeen ja edelleen muokattavaksi. En tunne asiaa kovin hyvin, mutta epäilen sen tuovan lisää kuluja ja lisää vaivaa suunnitteluun. Elämme murrosvaiheessa, mutta niinhän olemme eläneet cadin tulosta lähtien. Tuntuu vielä joissain asioissa mielettömän työläältä. Detaljisuunnittelu piirtämällä on vielä pirullisen kankeaa. Vähitellen opetellaan paremmiksi. Erikoissuunnittelu vielä erillään = ylimääräistä "kääntämistä" cadiin. Työlästä ajanhukkaa. No return to traditional 2D methods. BIM hehkutusta on harrastettu liian monta vuotta olisiko jo vuotta sitten oltu TEKES seminaareissa näitä asioita nyt oikeasti vasta ovat ohjelmat valmiit! Perinteiset määräluettelot eivät vielä ole käyneet tarpeettomiksi mutta BIM mallista ne ovat helposti luotavissa. Vielä hieman alkutekijöissä, eikä tilaajalla ole yleensä valmiuksia tehdä tietomallin edellyttämiä päätöksiä ajoissa. Määrälaskijana toivoisin mallien vapaata liikkumista projektien aikana, kaikkien osapuolien välillä. Vaikea vastata joihinkin kysymyksiin, koska tuntuu, että koko BIM on urakoitsijan puolella lapsen kengissä, vaikka ollaan oltu jo mukana vuodesta Suunnittelupuoli (ark) ei osa riittävän hyvin 3D työkaluja, että vastaanottaja puoli saisi siitä enemmän hyötyjä irti. Samoin tarvitaan lisää ohjelmakehitystä. Tässä vaiheessa suurin osa ohjelmista on tarkoitettu suunnittelijalle. 3D suunnitelmiin käyttäjä ei tarvitse niitä kaikkia palikkoja/työkaluja, mitä löytyy käytössä olevista ohjelmista. Muutettava koulutusta teoriasta käytännönläheisemmäksi. BIM muuttaa myös suunnittelun prosesseja, jolloin tietämystä pitää vain jaksaa jakaa enemmän ja enemmän. Samoin tietomallikoordinoinnin osuutta pitää korostaa hankekohtaisesti, jotta tietoisuus ja tekeminen saadaan kohtaamaan. Olemme ensimmäisen projektin läpimenovaiheessa, joten kokemukset ovat vähäiset. BIM on murrosvaiheessa. Tietomalli tehdään vain jos asiakas sitä vaatii. Muussa tapauksessa tehdään ns. normaali 3D malli, joka kuitenkin työtapana yrityksessämme on erittäin lähellä todellista aitoa tietomallia (BIM). Tietomallintamisen kehittäminen on osa yrityksemme strategiaa. Näemme siinä tulevaisuuden. Kyse on kuitenkin vuosien prosessista. Pullonkaulana on toisaalta tilaajien tietämättömyys tietomallinnuksen hyödyistä ja käytännöistä ja toisaalta pula aidoista tietomallintajista. Liian moni yritys myös itse sekoittaa tietomallin ja normaalin 3D mallin. Haasteellista on löytää kokonaisia eri suunnittelualat hallitsevia työryhmiä, joissa kaikki osapuolet sitoutuvat tietomallintamiseen. Erittäin suuri haaste on suunnittelun aikataulu. Tietomallintamisessa luonnosvaihe kestää pidempään, koska siinä vaiheessa jo on mallintamista

9 tehtävä kaikissa suunnitteluryhmissä (ei pelkästään arkkitehtisuunnittelussa). Tämä tulee tuoda selkeästi esille jo projekti / suunnitteluaikataulua laadittaessa. Eri suunnittelualat tarvitsevat eri tavalla BIM prosessia COB käyttö oli hieman epäselvä. Ymmärtääkseni BIM käsitteistö sisältyy laajempaan COBIM hankkeeseen. Muuten pidin kyselyä sopivan puhuttelevana eikä suurempaa johdattelua tai provokaatiota kysymyksissä esiintynyt. Toivon, että tätä kyselyä on levitetty laajalle ja esimerkiksi tilannetta, jossa minä sain tehtäväkseni täyttää kyselyn kollegaltani, ei esiintyisi paljon. Tehtävän siirtoon minulle johti syyt joita voi vain arvata. Kokenut kehäkettu tuntee edelleen BIM:n häiriötekijäksi rakennetekniikassa? Pelätään ettei pystytä vastaamaan esitettyihin kysymyksiin, joiden konkretia ei ole aina realistisella tasolla? Rattaat kulkee... BIM:n soveltaminen ei valitettavasti ole yksisuuntaista. Täydellinen tiedon integrointi ei toimi, jos yksikin lenkki (esim. urakoitsija) puuttuu ketjusta. Silti BIM helpottaa ja tehostaa jo pelkkiä suunnittelurutiineja suunnattomasti. Yhteensopivuutta kehitettävä siten, että KAIKKI CAD ohjelmat voivat hyödyntää BIM:ä. Nyt esim. Autodesk INventor mekaniikkaohjelmalla ei voi avata kirjastoja rakennuspuolella, vaikka eo, ohjelma on erinomainen mallinnusohjelma kaikille materiaaleille BIM:in yleistymistä rajoittaa edelleen se, että alan ohjelmistotekniikka on edelleen osittain lapsenkengissään: 3D CAD ohjelmistoissa perustavaa laatua olevia puutteita, objektit eivät toimi kunnolla; Mallien siirto IFC:n kautta muihin ohjelmistoihin ontuu; Ei ole ohjelmistokohtaisia seikkaperäisiä ohjeita siitä, miten mallit pitäisi rakentaa, jotta niistä voisi tuottaa käyttökelpoisia IFC tiedostoja; IFC ei tunnista verhoseinäobjekteja oikein. Teen pientalosuunnittelua pääosin yksityisasiakkaille. Runkomateriaali vaihtelee puusta kiveen ja rakenteet sen mukaisesti. Tietomallipohjaisella suunnittelulla olisi etua määrälaskennassa ja uskon, että pystyisin siten palvelemaan asiakkaitani paremmin, jos pystyisin tuottamaan tarkkaa tietoa materiaaleista ja määristä. Toistaiseksi en ole nähnyt asiaa niin suurena etuna, että olisin perehtynyt siihen. LVI, Sähkö ja rakennesuunnittelijat eivät myöskään ole nähneet pientalosuunnittelussa etua yhteen malliin tekemisessä. Kuitenkin uskon, että sillä saataisiin tehtyä kokonaisuuksia, joiden kustannuksia olisi helpompi arvioida etukäteen pientalorakentamisessakin ja tiettyjen virheiden/päällekkäisyyksien tai puutteiden havaitseminen olisi helpompaa. Ainoa este siis BIM:iin perehtymiseen on se että edut eivät ole selvästi mitattavissa, jotta niihin olisi valmis satsaamaan. En myöskään tiedä kuinka iso panostus tietomallin tuottaminen olisi lopulta. BIM on edelleen, monesta syystä hankekohtainen eikä siten tuo mitään oleellista hyötyä tilaajalle rakennuksen elinkaaren aikana. Tietomallin sisältämän informaation erkaneminen toteutuneesta rakennetusta tilanteesta alkaa jo ennen hankkeen päättymistä. Korjausrakentamisessa on vaikea löytää oleellisia etuja BIMin käytöstä kun rakennus on 1:1 mallina jo olemassa. Suunnittelu alkaa suuntautua liikaa virtuaalisen ja visuaalisen aineiston ominaisuuksiin eikä itse rakentamiseen, mitä sen ensi sijassa pitäisi palvella. Tilaajana on suuri pelko, että suunnittelun substanssi siirtyy rakennusten ja rakentamisen realiteettien ymmärtämisestä bittien nikkarointiin. Visualisointiin on olemassa paljon panos tuotos suhteeltaan tehokkaampia keinoja kuin mallintaminen. On aika järjetöntä satsata arvokasta suunnittelijoiden aikaa tietomallin rakentamiseen, kun satsaus pitäisi olla oikeassa rakentamisessa ja sen edistämisessä ja ohjaamisessa. Jos BIM on kätevin tapa saada suunnitelmatieto työmaalla ymmärrettävään muotoon, sen käyttö on toki silloin järkevää. Jos sitä käytetään siitä huolimatta, ettei se ole paras työkalu, silloin mennään metsään ja lujaa. Erityisesti kauhistuttaa se, että BIM ei suunnittelijan kädessä taivu

10 parhaaseen suunnitteluratkaisuun ja joudutaan tyytymään sellaiseen, mihin BIM pystyy. Häntä alkaa heiluttaa koiraa. Nyt on jo nähtävissä, että nuoret suunnittelijat alkavat menettää konkretian tajunsa suunnittelumetodin muututtua. Enää eivät hälytyskellot soi kun huomaamattaan on jotakin "ripustanut ilmaan". Kokemukseni mukaan erikoissuunnittelijat eivät helposti taivu käyttämään tietomalleja, mutta arkkitehti kyllä saa yksin harjoitella "ryhmätyötä" tietomallin avulla. Esim. jos vaikkapa törmäystarkastelussa todetaan suuriakin ongelmia tekniikan törmäilyssä, ei niitä yleensä saada korjattuna tietomalliin, vaan risteämiset hoidetaan työmaalla rakennusvaiheessa. Olemme tilaajaorganisaatio, joka on vasta ottanut käyttöön BIMin ns. pilottihankkeissa. Asian eteen on tehty kuitenkin määrätietoista kehitystyötä ja näin ollen tilaajan valmiuksia tilata sekä hallita BIM hanketta on meillä merkittävästi parannettu. Kehitettävää on vielä paljon.

Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset

Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Kysely tehtiin huhtikuussa 2013. Kyselyn toteuttivat Rakennustietosäätiö RTS ja Suomen buildingsmart yhteistyössä RIBA Enterprises Ltd:n kanssa.

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Suunnitteluohjelmistotutkimus 2016

Suunnitteluohjelmistotutkimus 2016 Suunnitteluohjelmistotutkimus Sähkö- ja automaatiosuunnitteluyritysten näkemyksiä suunnitteluohjelmistoista Kymdata suunnitteluohjelmistot Taustaa Tutkimuksen tarkoitus Tiedonkeruu.. -.9. Kerätä tietoa

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA

Lisätiedot

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Peruskysymykset Mitä tarkoittaa käytännössä rakennuksen tietomalli BIM? Miten tietomalleja on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää? Tietomallintamisen

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Talotekniikan tietomallikysely 2015 Materiaalitiedon toimittaminen urakkalaskentaan 27.11.2015 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Seminaariesitelmä 28.5.-13 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö tietomallivaatimukset ja ohjeistus miten tietomallihanke toimii? tilaajan rooli tietomallihankkeessa

Lisätiedot

Presentation. Finpron tehtävä

Presentation. Finpron tehtävä Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Profox Companies Ltd. Ari Puuskari

Profox Companies Ltd. Ari Puuskari Profox Companies Ltd. Ari Puuskari Profox Companies Oy Realise Your Vision Autodesk sovelluskehittäjä Autodesk NavisWorks AEC ja Plant auktorisointi Ohjelmistojärjestelmätoimittaja Järjestelmäintegraattori

Lisätiedot

LEAN ja Rakennusala? Otto Alhava, kehitysjohtaja, Fira Oy

LEAN ja Rakennusala? Otto Alhava, kehitysjohtaja, Fira Oy LEAN ja Rakennusala? Otto Alhava, kehitysjohtaja, Fira Oy MISTÄ PITÄISI ALOITTAA? Näkymämme 2013 tavoitteena integroiva toimintatapa Yhteinen organisaatio: Toimintakulttuuri Lean-ajattelu Johtaminen Yhteisymmärrys

Lisätiedot

SUUNNITTELIJOIDEN JA URAKOITSIJAN YHTEISTYÖ CASE LAHDEN SAIRAALAPARKKI OY

SUUNNITTELIJOIDEN JA URAKOITSIJAN YHTEISTYÖ CASE LAHDEN SAIRAALAPARKKI OY SUUNNITTELIJOIDEN JA URAKOITSIJAN YHTEISTYÖ CASE LAHDEN SAIRAALAPARKKI OY Fira pähkinänkuoressa Fira Oy perustettu 2002, pääkonttori Vantaalla rakennusalan innovatiivinen kasvuyritys fokus: teollisuusrakennukset,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Olen Janne Korhonen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen kiinteistöpalvelut yksikössä kiinteistönhoitopäällikkönä. Kiinteistöpalvelut yksikköön kuuluu vastuualueina kiinteistönhoito, rakennustekniikan

Lisätiedot

Tietomallinnuksen käyttömahdollisuudet ja tulevaisuus rakentamisessa TOKA-projektin päätösseminaari 4.12.2014

Tietomallinnuksen käyttömahdollisuudet ja tulevaisuus rakentamisessa TOKA-projektin päätösseminaari 4.12.2014 Tietomallinnuksen käyttömahdollisuudet ja tulevaisuus rakentamisessa TOKA-projektin päätösseminaari 4.12.2014 12.15 12.20 Seminaarin avaus Tutkimuspäällikkö Kirsi Viskari 12.20 13.20 TOKA-projektin tulokset

Lisätiedot

Suunnittelu ja vastuuttaminen. Tero Markkanen, DI/RA, TAMK 1

Suunnittelu ja vastuuttaminen. Tero Markkanen, DI/RA, TAMK 1 Suunnittelu ja vastuuttaminen Tero Markkanen, DI/RA, TAMK 16.9.2016 1 Suunnittelun vaikutus kustannuksiin 16.9.2016 Tero Markkanen, DI/RA, TAMK 2 Suunnittelun hinta? Hyvästä suunnittelusta kannattaa aina

Lisätiedot

Tietomallit ylläpidossa, periaatteita

Tietomallit ylläpidossa, periaatteita Tietomallit ylläpidossa, periaatteita TJJ / 14.01.2015 Rakennushankkeen kolme tukijalkaa Tavoitteet Luonnos Sopimus Toteutus Rakentaminen Vastaanotto Ylläpito Allianssi Yhteistoiminta Ajattelutapa Lean

Lisätiedot

Asiakas: VPL arkkitehdit Oy Kuvaus: Arkkitehdin tietomallinnuksen opastaminen; IFC tiedonsiirron ohjeistus ja testaus.

Asiakas: VPL arkkitehdit Oy Kuvaus: Arkkitehdin tietomallinnuksen opastaminen; IFC tiedonsiirron ohjeistus ja testaus. Gravicon Oy Gravicon Oy (ent. Studio HEMA Oy) on vuodesta 1990 toiminut rakennusalan IT-konsultointiin ja erityisesti tietomallintamiseen erikoistunut konsulttitoimisto. Toimisto on toiminut tietomallikonsulttina

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014

KOMMENTTIPUHEENVUORO. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014 KOMMENTTIPUHEENVUORO Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014 KARVES YHTIÖT LYHYESTI LVIS-Insinööritoimisto Seppo Karves & Co. Suomen ensimmäinen LVIS-ins.tsto v. 1968. Vuodesta

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Elinkaaritehokkuus & hankinnat 13.6.2013 Energiatehokkuustavoitteet suunnittelun ja urakoinnin hankinnoissa Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tapren

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

Tietomallintaminen Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa

Tietomallintaminen Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa Tietomallintaminen Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa Auli Karjalainen, Johtava asiantuntija, arkkitehti SAFA Senaatti-kiinteistöt, Investoinnit auli.karjalainen@senaatti.fi Aurora 2 Luentosali Kuva: Voitto

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ratu-kokous 17.12.2013. Rakennustiedon kuulumisia

Ratu-kokous 17.12.2013. Rakennustiedon kuulumisia Ratu-kokous 17.12.2013 Rakennustiedon kuulumisia raija.lahtinen@rakennustieto.fi 17.12.2013 1 Korjaus-RYL seminaari ja jatkosuunnitelma Seminaari 23.10.2013, jossa 26 osanottajaa + Rakennustiedon tiimi

Lisätiedot

Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen tiedonhallintaa. 13.10.2012 Timo Lehtoviita. Taustaa

Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen tiedonhallintaa. 13.10.2012 Timo Lehtoviita. Taustaa 1 TOKA-projektin (Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä- Karjalaan) aikana 2012-2015 julkaistuja blogi-kirjoituksia (www.saimia.fi/toka) Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003

PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003 PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003 Ilkka Romo, Projektin tavoite Kansallinen tuotemallintamiseen perustuva tiedonhallintatapa, joka liittää yhteen suunnittelussa, tuotevalmistuksessa,

Lisätiedot

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA Erikoistyö Toni Teittinen 194839 2 SISÄLLYS Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 2. Dokumentteihin perustuva määrälaskenta... 4 3. Tietomallipohjainen määrälaskenta...

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

Big Room suunnittelun ohjauksen työkaluna

Big Room suunnittelun ohjauksen työkaluna Big Room suunnittelun ohjauksen työkaluna PSK BIM ammattilaisseminaari Jouni Juntunen 9.9.2016 Esityksen rakenne Termit ja käsitteet Perustelut Big Roomille Kytkentä suunnittelun ohjaukseen Big Room prosessin

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa Roope Syvälahti Manager BLM Sales & Services Vantaa 07.10.2016 Tietomallintaminen rakentamisessa ja kiinteistöalalla Rakennuksen tietomalli (Building Information

Lisätiedot

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka URAKKAMUOTOKOULUTUS Torstaina 18.1.2017 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jaettu urakka 1. Kuvatkaa lyhyesti urakkamuotonne tyypilliset käyttökohteet ja -organisaatiot? 2. Kuvatkaa urakkamuotonne vahvuudet verrattuna

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Tuotemallipohjainen suunnittelu- toteutusylläpitoprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Rakennusteollisuus RT ry / 23.9.2002 Rakentamisen nykypäivä

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot