CEN ilmoitti, että 53 osaa on jo julkaistu. Maaliskuussa 2007 julkaistaan 3 ja toukokuussa viimeiset 2 osaa.

Transkriptio

1 Matkaraprtti Eucdes Natinal Crrespndents kkus Brysselissä. Osanttajat: Klein pj., Katsarakis sihteeri, Anderssn, Fuchs, Pint, TC 250 edustajia: Bssenmayer, Galgar, Heseltine, Sedacek, jäsenmaiden edustajia: Nilvall (Rutsi), Nawaz (UK),, Latvia, Thekki, Saksa, Salazar (Espanja), Thillard (NL), Slvakia, Irlanti, Kreikka, Itävalta, Tanska, Pula, Kyprs ja Belgia. Mukana li myös Turkki, Bar (CEPMC), Thiel (CEN). Sumesta Matti J. Virtanen ja Antti Kpnen FIEC:n edustaja. 1. Kkuksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Klein avasi kkuksen ja esityslista hyväksyttiin muutksitta. Klein selsti, että Anderssn ttaa vastuulleen jatkssa eurkdit. Myös EU:n ulkpulella prmtinti kuuluu hänelle. Katsarakis keskittyy CPD:hen. Klein esitti, että painelaitepulella, jtka nyt kuuluvat myös Kleinille, n n. 500 sivun suunnitteluhje/standardi. 2. Edellisen kkuksen pöytäkirja Tarkennus khtaan 8. Kyseessä n Lenard da Vincin hjelma. Tässä yhteydessä käytiin keskustelua ntifiinnista. Js määräyksissä jne viitataan standardiin, niin määräys n ntifiitava. Pelkkää standardin transpnintia ei tarvitse ntifiida. 3. Eurkdien sien edistyminen CEN ilmitti, että 53 saa n j julkaistu. Maaliskuussa 2007 julkaistaan 3 ja tukkuussa viimeiset 2 saa. Bssenmayerin esitys. Bssenmayer paintti liasn-yhteistyötä TC:jen ja EOTA:n kanssa. Hän mainitsi Tukhlman kkuksen hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä TC 124:n kanssa. Itse lin mukana Tukhlman kkuksessa, jnka antia en kuvaisi niin nnistuneeksi kuin Bssenmayer teki. Bssenmayer myönsi, että eurkdisat sisältävät liian paljn NDP:ja. Keskusteltiin myös kansallisista lumi- ja tuulikurmista ja erityisesti mahdllisista epäjatkuvuuskhdista maiden rajilla. Oltiin myös hulestuneita uusien jäsenmaiden lumikartista. Sumi n avustanut mm. Vira uusien lumikurmakarttjen tekemisessä. Bssenmayer kerti myös sen, kuinka krjausten ja parannusten rganisinti n tapahtunut alakmiteiden kautta. Bssenmayer n DIN:n hallituksen jäsen ja sani, että DIN tarvitsee myös parannusta. Seuraavassa TC 250 kkuksessa tulee esille lemassa levien rakenteiden analysinti. Bssenamayerin jhtama työryhmä valmistelee esitystä. Phjana n sveitsiläiset hjeet ja ISOstandardit.

2 4. Jint Research Centerin prjekti/pint JRC n klmen vuden prjekti kmissin kanssa. Nyt nin kaksi vutta n kulunut. JRC:n tehnyt eurkdien eri sille databasen, jhn jäsenmaiden tivtaan syöttävän kansalliset NDP:t. Ainastaan Thekki n alkanut tätä tehdä. 13 maata mukana Sumi n ilmittanut yhteystiedt tätä varten. Keskusteltiin databasen ikeellisuudesta. Kyprs mainitsi, että jkin NDP ei löydy standardin alussa levalta listalta, mutta mainitaan myöhemmin standardissa. Standardeissa n vääriä viittauksia. JRC n antanut databasen listat tarkistettavaksi TC 250/SC:jen puheenjhtajille. Thekki sani, että databasista EN 1990:n khdalta puuttuu jkin NDP. EN 1995:ssa n eräässä khdassa kaksi arva. Database tuntee vain yhden. Pyydettiin palautetta databasen krjaamiseksi. Galgar sani, että rakennuttajiin tulisi vaikuttaa, että eurkdit tulevat käyttöön. Hän li erityisen hulissaan siitä, että jtkut maat tekevät muunnettuja kaavja (simplified cdes). Kansallisten hjeiden tulisi selittää eurkdeja eikä antaa uusia sääntöjä. Galgarn mielestä kmissin tulisi antaa tästä uusi susitus. Pint kerti, että databasen kautta muut maat vivat katsa tisten maiden NDP:ja, js maat vat antaneet tähän luvan. JRC n avannut eurkdiktisivut Siellä löytyy kaikenlaista tieta mm. eri tapahtumista, esitelmistä, EU:n ulkpulisten maiden määräyksistä jne. Pstia JRC:lle vi lähettää sitteella eurcdes@jrc.it UK kysyi kmissin susituksen juridista merkitystä. Klein selitti, ettei sillä le juridista merkitystä nyt. Kmissi ei le käynnistänyt muuta kuin mitä n annettu JRC:lle tehtäväksi. Keskustelu Help deskeistä Kelin kerti, että painelaitepulella n 500 sivun suunnitteluhje/standardi. Siellä n llut yhteinen help desk 2 vutta. Kuka tahansa vi lähettää kysymyksen help deskille, jka lähettää sen edelleen eksperteille. Vastausaika n 2 viikka. Ktisivulla julkaistaan myös krjaukset, jita n j tehty 20 kappaletta 2 vudessa. Muutksia (amnedments) n tehty 6-7 kappaletta. Klein ihmetteli TC 250 krjausten hitautta. Klein kysyi, nk kaikilla mailla help desk. Saksa kerti, että heillä n j vudesta 2003 lähtien llut help desk lähinnä kskien ilmeisesti siltja. Sitä ylläpitää Liittvaltin tie-instituutti (Federal Institute f Rads). UK:ssa trade assciatins ylläpitävät eurkdi help deskejä. Myös BSI:llä n eurkdiktisivut. Selstin Sumen eurkdi help deskin, jka li mainittu myös JRC:n sivuilla. Belgialla n sekä ranskaksi että hllanniksi help desk. Pula sani,, ettei heillä le help deskiä. Kyprs valitti myös asiantuntijiden puutetta. Klein sani, että JRC:n pitää linkittää eri maiden help deskit. Js kysymys tulee JRC:lle, se menee tarvittaessa kansalliselle help deskille. Klein kysyi myös, kuinka EU:n ulkpulelta tulevat kysymykset hidetaan. Klein lupasi keskustella JRC:n kanssa tästä asiasta. 5. Eurkdien training and prmtin Klein halusi keskustella prmtinnista EU:n ulkpulella. Kmissi vi lla hieman rahaa tähän työhön. Kansainyhteisön maat, jtka vat käyttäneet aikaisemmin brittistandardeja sekä Afrikan maat, jtka vat käyttäneet aikaisemmin ranskalaisia standardeja vat lunnllisia khteita. Kiin-

3 nstusta vi lla Etelä-Amerikassa, Kiinassa, Intiassa. Rahaa vi löytyä hieman kääntämisen avustamiseen kuten myös training and prmtin. Tarvitaan enemmän teknistä tukea. NL kiinnitti humita pieniin suunnittelutimistihin. Heillä n nin 6000 civil engineers (rakennesuunnnittelun kanssa tekemisissä?). Sanin, että Venäjä n tärkeä eurkdien salta. Kerrin Venäjän ja EU/CEN:n spimuksesta. Kerrin myös SFS:n käsikirjakäytännöstä piskelijille, jlla saadaan alennettua standardien hintaja. Latviassa n myös piskelijille halpja hintja. Klein vahvisti tuntevansa Venäjän spimuksen. Sedlacek kerti, että Thekissä n myös ktisivuja, jilta vi lukea eurkdeja, mutta ei vi printata. UK sani levansa hulissaan krdinimattmasta prmtinnista. Päämääränä tulisi lla, että eurkdit lisivat jnain päivänä ISO-standardeja. Kmissi kerti, että heillä n EU:n ulkpulisen prmtinnin strategia tekeillä. UK piti esitelmän siitä, kuinka he vat prmtineet eurkdeja Aasiassa ja kansainyhteisön maissa. Nrja kerti, että ISO n hyvin hajanainen rganisaati. On hyvin vaikea saada ISO vakuutettua jstakin. Trainingiin n saatavissa kmissin rahaa (50%). Täytynee lla useamman maan kattavaa kuten Välimeren maiden seminaari. JRC esitti, että tämän vuden lpussa järjestetään Brysselissä 1-2 pv kulutusta niille kansallisille trainers, jtka kuluttavat kansallisia trainers. Nin 10 kappaletta /maa. Epäilyjä esitettiin tämän järkevyydestä. Eurkdien jatkkehitys Lasikuiturakenteet ja lasirakenteet vat alueita, jille halutaan eurkdeja laajennettavan. Kpnen ehdtti myös karkaistuja kevytbetneja mukaan (TC 177). UK halusi myös maapalln lämpenemisen vaikutukset arviitavaksi myös eurkdien salta. Saksa halusi, että keskitytään lemassa leviin eurkdeihin. Esille tuli, että EN :n jistakin kuvista puuttuu kaavjen teksti. 6. Jäsenmaiden eurkdien implementinti Kmissi li tehnyt kaavakkeen, jnka phjalta jäsenmaat visivat ilmittaa implementintitilanteensa. Svittiin, että sitä käytetään ja täytetään 1-2 viikka ennen ENC-kkuksia. Js n kkusten välillä tapahtuu paljn muutksia, kaavakkeen vi täyttää uudestaan ja lähettää kmissille. Kansalliset raprtit julkaistaan pdf-mudssa Circassa. Muutamat maat kuten Sumi, Latvia, Kyprs livat lähettäneet raprttinsa etukäteen. Matkaraprttini liitteenä. Otin esille meidän ensimmäisen Eurkdipaketin ja Eurkdien implementintiaikataulun. Kerrin myös ngelmista, mutta niihin ei tullut kmmentteja. Eri maat selstivat mia tilanteitaan. Kmissi pyysi lähettää maaraprtit heille myös kkuksen jälkeen. He julkaisevat ne Circassa. Mnet maat vahvistivat, että vuden 2010 jälkeen eurkdit n aina viranmaisten tunnustama suunnitteluhje. Timitan saamani kansalliset raprtit Sumen help deskille.

4 7. Muut asiat Esillä li kirjeeni kskien tiettyjä safety in use vaakakurmia. Pyrkimykseni n hieman saada harmnisintia aikaan. Kirje n liitteenä. Asia li sama kuin vusi sitten esille ttamani, mutta nyt kirjitettu parempaan mutn. Kirje sai kannatusta. Galgar lisäsi, että myös kävelysiltjen kaiteiden vaakakurmat pitäisi lla mukana. TC 250 sai tehtävän tutkia asia. Asia tulee esille seuraavassa ENC-kkuksessa. Kmissi kiitti Sumea kntribuutista. Galgar tti esille sen, että cncrete chimneys standardiehdtus n tehty eurkdeista pikkeavasti. Galgar halusi, että kmissi lähettää kirjeen CEN:lle. Seuraavaa kkuspäivää ei tarkasti svittu, mutta kkus tullaan pitämään tämän vuden lppupulella ehkä PG:n tai SCC.n yhteydessä. Matti J. Virtanen PS. Humasin, että Bssenmayer li ttanut G-rdinatin Grupin esityslistalle Sumen maaraprtin, kirjelmät PG-kkukselle sekä esitykseni vaakakurmista.

5 Eurcdes Natinal Crrespndents Grup ENC Meeting in Brussels Natinal Reprt Finland (February 2007) 1. Legislatin The Essential Requirements (ERs) f the CPD have been implemented int Land Use and Building Act which came in t frce An unfficial English versin f this act can be seen in webpage -> land use and building Buildings have been nrmally designed by using the structural design parts f the Finnish Natinal Building Cde. See ENV-Eurcdes with relevant Finnish Natinal Applicatin Dcuments (NADs) have been an alternative rute t make structural design. In near future we will have three alternatives fr structural design Natinal building cde f Finland. This will expire ENV-Eurcdes +NADs. This will expire EN-Eurcdes + NAs 2. Situatin f ENV versins Mst parts f ENV-Eurcdes have been translated int Finnish expect parts 8. Ministry f the Envirnment has elabrated NADs fr these ENV-versin. The Finnish Rad Administratin has nt elabrated NADs fr bridges i.e ENV-Eurcdes has nt been used in bridge design. This has caused sme prblems with harmnized prduct standards which refer t ENV-Eurcdes. 3. Translatin f EN Eurcdes and preparatin f Natinal Annexes In the Annex (enclsed) there is situatin f translatins f EN Eurcdes and preparatin f Natinal Annexes. 4. NDPs different frm thse recmmended in Eurcdes We try t avid dergatins frm recmmended values as much as pssible. But because we will chse equatins f 6.10 a) and b) in EN 1990 there will be mre dergatins als in ther parts f Eurcdes. Greatest prblems we have had with EN which is develped based n cncept f equatin and nt taking int accunt equatins f 6.10a) and b). We have prepared written justificatins if we have different values frm suggested values. The amunt f clauses where at least ne natinal NDP is presented is given in the summary enclsed. 5. Timetable It has been decided that the use f EN-Eurcdes will start Then translatins and Natinal Annexes f the first package are ready and in frce. The first package includes the fllwing parts: EN 1990 EN ; 1-2; 1-3; 1-4; 1-5 EN and 1-2

6 EN ; 1-2; 1-8; 1-9; 1-10 EN and 1-2 EN and 1-2 EN and ( 2?) The Natinal Annexes f the first package is intended t be endrsed at the first semester f The first package can include mre parts if their translatins and Natinal Annexes are ready. Other Natinal Annexes can be endrsed later, prbably during The timetable fr bridges is unclear, perhaps the use f EN-Eurcdes can start Natinal Annexes have t be ntified t the Cmmissin accrding t 98/34 prcedure which will take at least three mnths. This will cause sme delays which can cause that the starting date will be in the end f this year. The existing Finnish Natinal Building Cde fr structural design will expire in Prmtin The Finnish help desk f Eurcdes has been established in the beginning f September See This Help desk has been very useful. Help desk maintains updated infrmatin f all Eurcde parts and Natinal Annexes. There are links t useful publicatins, ther relevant sites and t educatin events. Help desk will answer t questins cncerning Eurcdes (als technical questins). Sme questins have been put t Eurpean level. Establishment f Eurcdes help desk and the decisin f timetable f implementatin are the mst imprtant actins f implementatin. Help desk has a steering grup which cnsists f representatives f Ministry f the Envirnment, all the Natinal Standard Writing bdies (related t Eurcdes) and The Finnish Assciatin f Civil Engineers. This steering grup is prmting, c-rdinating and mnitring activities f implementatin f Eurcdes. General interest has grwn with the help f articles published in Finnish building magazines. Eurcdes seminars have been carried ut. Decided timetable f implementatin has raised levels f activities. Sme majr cmpanies in structural engineering have started their wn educatin prgrams. Experiences frm the use f ENV-Eurcdes are limited. Part 3 and 5 f ENV-Eurcdes has been used mstly. Sme diplma wrks in universities and ther studies have been made. Calculatin examples have been made fr EC 3. Different calibratin calculatins are under wrk fr EC 1, EC 2, EC 5, EC 6 f EN-versins and Bridge-parts (EN ). Handbks and practical calculatin examples fr EC 3 and EC 5 has been decided t elabrate. Sme research wrk relating t EN 1995 has been dne and results have been delivered t TC250/SC 5 (see letter f warning). 7. Basic and further educatin Infrmatin has been given t Technical Universities. The steering grup f the Eurcdes will visit Technical Universities and discuss hw the Eurcdes have been taken int accunt. Sme prfes-

7 srs are actively invlved in natinal r Eurpean standardizatin wrk f Eurcdes. These prfessrs are als invlved in drafting Natinal Annexes. Seminars and ther curses fr practicing engineers have been rganized and will be arranged. 8. Prblems Missing backgrund dcuments have caused als prblems in the preparatin f natinal Annexes but sme bks written by writers f EN-Eurcdes have been useful. Finnish experts have gt cpies f (draft) Natinal Annexes f ther Member States. There can be fund NDPs fr clauses where this is nt allwed. After that it is difficult t cnvince ur experts why it is nt allwed t give such values in Finland. Many (mainly editrial) errrs have als caused prblems in translatins and in preparatin f Natinal Annexes. It is imprtant t have quick crrigenda. Incnsistencies between harmnized prduct standards and EN-Eurcdes e.g. missing methds f Guidance Paper L have als caused prblems. We have fund that sme parts f the EN-Eurcdes refer t EN-standards which d nt exist. These standards are prens. These kind f references are nt allwed accrding t CEN-rules. The exact timetables f these prens are unclear. We have t study hw t reslve these prblems. In the wrst cases these can cause serius delays in the implementatin f the Eurcdes. We have als fund that sme NDP ntes in EN-Eurcdes are nt accrding t NDP-rules. Fr example n recmmended values are given. Incnsistencies between EN-Eurcdes: EN 1990 shuld give mre detailed instructins fr ther parts f EN-Eurcdes. EN 1990 shuld be revised. EN makes references t technical specificatins f CEN, nt t EN standards. This has caused prblems and delays. There is a need fr further harmnizatin. 9. Amendments f relevant building regulatins Mst parts f Natinal Building Cde fr structural design will expire Sme parts will exist e.g. qualificatins f different parties f building prjects. Different timetables will cause sme prblems: Prblems in harmnized prduct standards. the prduct standards are nt cnsistent with EN Eurcdes there are differences between similar harmnized prduct standards sme prduct standards d nt recgnize the methds f Guidance Paper L. Sme executin standards e.g. cncerning cncrete structures will be published sme years after EN-Eurcdes and harmnized prduct standards. Updating f ur existing natinal regulatins cncerning structural design has been delayed. Mst f these regulatins will expire Matti J. Virtanen matti.j.virtanen@ymparist.fi

8 The Summary f the Implementatin f Eurcdes in Finland published by CEN in English published by SFS in English published by SFS in Finnish Crrigenda AC Amendment A1 preliminary Natinal Annex NDPs chsen different than suggested values* design f buildings design f bridges Basis f Design EN1990 x x x 2005 x 2/9** Actins n Structures EN x x x x 5/15 EN x x x x 6/10 EN x x x x 9/28 EN x x x x 6/53 EN x x x x 5/27 EN x x EN x x EN x x EN x x EN x x Design f Cncrete Structures EN x x x 43/121 EN x x x 10/16 EN x x EN x x Design f Steel Structures EN x x x 2005 x 14/25 EN x x x 2005 x 3/5 EN x x x 6/19 EN x x x 2/7 EN x x x 5/15 EN EN EN x x x 2005 x 3/6 EN x x x 2005 x 4/11 EN x x x 2005 x 2/2 EN x x EN EN x x EN x x EN x x EN EN EN EN EN Design f Cmpsite Steel and Cncrete Structures EN x x x 3/19 EN x x x 3/8 EN x x Design f Timber Structures EN x x 2006 x 11/12 EN x x 2006 x 1/5 EN x x Design f Masnry Structures EN x x EN x x x 8/9 EN x x EN x x Getechnical Design EN x x x x 19/40 EN Design f Structures fr Earthquake Resistance EN x x EN x x EN x x EN x x EN x x EN x x Design f Aluminium Structures EN EN EN EN EN Explanatins: There are n plans t make a translatin r NA x Standard r translatin is published r NA has been n public inquiry (sme NAs are finalized accrding t cmments given in the inquiry) Translatin r NA is under preparatin * The amunt f clauses where at least ne NDP is different than suggested r natinal NDP rules are given divided by the ttal amunt f clauses including NDPs. One clause can have several values f NDPs (e.g. tables). Natinal NDP rules are given nly when this is allwed since n suggested value is given in the NDP nte. ** Amendment 1: Annex 2 is nt included

9 Initiative t harmnize hrizntal lads n parapets and partitin walls acting as barriers against falling dwn Internal market f cnstructin prducts (and cnstructin) needs mre harmnizatin. Differences which are nt based n justified reasns e.g. climatic cnditins shuld be avided. In EN- Eurcdes and Eurpean technical specificatins there are still differences which are nt based n justified reasns. Standardizatin writers r EOTA-bdies have difficulties t harmnize issues where there are differences in natinal regulatins. Regulatrs f Member States shuld encurage standardizatin writers t harmnize mre. Secndly, verificatin by calculatins shuld be usually preferred cmpared t testing e.g when determining lad-bearing capacities f the prducts. May I prpse a small initiative t harmnize hrizntal lads n parapets and partitin walls acting as barriers. The timing fr pssible amendments is gd because EN has gne t 5 years review. Requirements n hrizntal lads r testing n parapets and partitin walls acting as barriers can be fund frm the dcuments mentined belw: 1. Lads in EN Eurcdes EN gives in pint 6.4 hrizntal lads n parapets and partitin walls as barriers in the fllwing way: " (1) The Characteristic values f the line lad qk acting at the height f the partitin wall r parapets but nt higher than 1,20 m shuld be taken frm Table In the Table 6.12 there are different categries fr laded areas and qk (kn/m). Fr each qk there are a range f lads and als a recmmended value. In the Natinal Annex f EN building authrities can give the natinal values fr qk. In the nte 6 f table 6.12 has been said that "The natinal Annexes may prescribe additinal pint lads Qk and/r hard and sft bdy impact specificatins fr analytical r experimental verificatin." 2. ETAG 003 Internal partitin kits fr use as nn-ladbearing walls The cpy has taken recently frm EOTA-website. Editin is December I am afraid that there is n updating. 8 ETAs have been issued based n ETAG 003. In clauses f Safety in use there are given value n resistance t hrizntal and eccentric lads. The fllwing tests are given: Hard bdy impact test 0,5 kg steel ball Functinal test Eccentric vertical lad - Functinal failure test Sft bdy impact lad structural damage test Hard bdy impact test 1 kg steel ball structural damage test Sft bdy impact lad 50 kg bag structural damage test

10 Nte: The Finnish building regulatins d nt require these tests. We are ging t demand lads calculated accrding t EN Perhaps sme Member States require these tests. 3. ETAG 008 Prefabricated stair kits Editin is January Only tw ETAs have been issued based n ETAG 008. Testing t determine the impact resistance fr barrier shall fllw the sequence given belw: Hard bdy impact test 0,5 kg steel ball Functinal failure test Eccentric vertical lad - Functinal failure test Sft bdy impact lad Structural damage test Hard bdy impact test 1 kg steel ball Structural damage test Sft bdy impact lad 50 kg bag Structural damage test Accrding t the infrmatin what I have gt these tests have been taken frm ETAG 003. In additin, it has been said that testing t determine the impact resistance fr handrail shall fllw the sequence given belw: Sft bdy impact lad 30 kg bag Testing t determine the impact resistance fr riser shall fllw the sequence given belw: Hard bdy impact - 3,5 kg steel ball Nte: There is a wide range f minimum heights f handrails ( 0,8-1,1 m) in natinal regulatins. There can be als different use categries in which different minimum heights are required. Cnclusin: It shuld be useful t have mre harmnized apprach cvering hrizntal lad resistances f parapets and partitin walls. My prpsal is the fllwing: The EN-Eurcdes shuld cver all lads and ladings needed relating t Essential Requirements (ER 1, ER 4 and ER 2). If that is nt the case the Eurcdes shuld be revised t include all lads and ladings f abvementined lads. Culd it be pssible t determine a hrizntal static pint lad instead f dynamic lads determined in the abve ETAGs. Fr heights f handrails it shuld be useful t have different use categries and minimum heights in these use categries determined at the Eurpean level. In additin, when (in exceptinal cases) there is a need t be infrmatin n lads in harmnized prduct standards and ETAGs, it shuld be made by given a reference t lads in the EN- Eurcdes. I hpe that this initiative culd be discussed in Eurcdes Natinal Crrespndents grup r Preparatry meeting and subsequently in Standing Cmmittee n Cnstructin. With best regards, Matti J. Virtanen Head f the Finnish Delegatin t SCC.