Siika (Coregonus lavaretus L. s.l.) pienten jiirvien hoitokalana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siika (Coregonus lavaretus L. s.l.) pienten jiirvien hoitokalana"

Transkriptio

1 Suomen Kalalalous 60. s Siika (Coregonus lavaretus L. s.l.) pienten jiirvien hoitokalana KALERVO SALOJARVl I SALOlARVI, K Siika (Coregol1us lavaretus L. 5.1.) pientcn jfuvien hoilokalana. Suomen Kalatalous 60. s Suomessa on kymmenil1 tuhansia pienhijtlrvi!t (pinta-ala ha),joiden yhteenlaskeuu pinta-ala vastaa lso-saimaan pinta-alaa. Anikkelissa tarkastellaan rutiden jfuvien siian istutustuloksia, istutustu!oksecn vaikutlavia lckijoiut ja esitetrutn suosituksia pienlen jarvien siikaistutuksista. lslutukscl on jaettu tarkastelussa siirtoiswtuksiin, vastakuoriutuneiden poilcaslen jajatkokasv3leuujen poikaslcn islutuksiin. Siikojen siinoisluluksel oval marissa pienissli jllivissa saancet aikaan luonnonvaraisia kalasteuavia siikakamoja. Nykyisin siirtoisluluksia tehdruin kuilenkin hyvin vllmn. Vastakuoriutuneiden siikojen istu(usten tuloksct oval vaihdelleetlaajoissa rajoissa. Parhaat tulokset on saatu pienisul j:1rvisul. joissa ei cnnen istutusta ole ollut siikaa. Kes:Lnvanhojen siianpoikasten islutustulokscl ovat olleet keskimlulrin 55 kg istukasta kohden (vaihtelu kg). Istutuksin voidaan saada aikaan useiden kilojen pysyv:t siikasaalis hehtaarilla. Usein vuosisaaliitovatollect4--6 kg / ha. Realistinen tavoitesaalis on 5-10 kg I ha Iv. Siinoislutustenja vastakuoriutunciden siikojcn istulusten tuloksellisuus riippuu ensisijaisesti tiheydestl1 riippumauomista ymp:lristoolosuhteista eli samoista mekanismeista, jotlca mid1rllll.vht vuosiluokkien voimakkuuden luonnonvaraisissa kannoissa. Kesfulvanhojen istutuksissa kannan tiheydestll riippuvat lckijht oval keskeisen U1rkeiU1. TIistll syyst!l kes11nvanhojen islutusten tulos on paremmin ennustettavissa. Annetut suosituksct kauavat kalastuksen ja istutukset. SAlDJARVI, K Slken (Coregonw lavarelus L. s.i.) som utplanteringsflsk i sma sjtlar. Suomen Kalalalous 60. s I Finland finns del. tiotusentals sma sj&lr (yta ha) med en sammanlagd areal motsvarande Storsaimens. Artikeln granskar rcsujtatcn av sikutplanteringar i dylika sjoar. faktorer sam paverkar resultatcn och frnmfor rekommendationer gailande sikutplantering i sma sj03r. Utplanteringama inclelas hur i inplantering av fisk rmn andra vauendrag, utplamering av nykll1ckta yngel samt utplantering av aldrc <x:uade yngel. Inplantering av sik [ran andra vauendrag har i manga sma sjoar givil upphov till vilda sikbestand sam tal ftskc. Numcra uuors dock m sadana inplanteringar. Resultaten av utplantering av nykulckta yngej varicrar kraftigl De btista resultaten h:trstarnmar fran smc\ sjoar cutr slk inte ftirekommit Lidigare. BetrMfande utplantering av en sommar gamla sikyngel uppgar resultaten till i medel,.1 55 kg yngel (variationen kg). Utplanteringama kan resultera i en kontinucrlig fangsun:tngd poi flera kilo per hektar. ArsfAngsterna uppgar ofta till 4-{j kg I ha och 5-10 kg I ha iir en rcalistiskt mil. (R rl!i lac 53 va; jar ust kal I Riista- ja Icalatalouden tuikimuslaitos. kalantutkimusosasto. PL Helsinki Set isb niil kal ten

2 Suomcn Kalatalous RcsultaJ.eJ1 vid inplantering av fullvuma och nykiackta sikar beror i fl)rsta hand pfl miljtlfaktorer oberoende av W,theten, dvs. samma mekanismer sam bestlimmer mklassemas sloriek i naturliga besland. Vid utplwllering av en sommar gamla ynge):if faktorer beroende pa bcstandsuuheten av ccnlmi belydelse. Delta goc del Uuwe au ftmltsaga resultaten av sadana utplanteringar. Rckommcndationema i artikeln grujer bade fiske och utplanteringar. SAlDJARvl. K Whitefish (Coregonus lavaretus L. s.i.) stockings as a managemem 1001 in small forest lakes. Suomen Kalatalous 60. p There are tens of thousands of small forest lakes (surface area heclares) in Finland. Management of these lakes by whitefish stockings and factors affecting the success of stockings as well as recommendations for management are dealt with in this article. Stockings are divided to transfer of adult fish. larvae stocking and stocking of juveniles. Naturally reproducing whitefish stocks have been established through transfer of whitefish in many lakes. Presently tranfers are seldom carried out. The efficiency of the stocking of larvae has varied widely. Larvae stockings fail in cases where endemic self sustaining whitefish stocks exist. but they can succeed in cases where no whitefish exist prior to stocking. The mean yield from whitefish juvenile stockings has been 55 kg and the yields have varied from 2 La 235 kg. Sustainable yields with continuous stocking of juvenile whitefish have been some kilos per hectare; frequently 4-6 kg I ha per year. The realistic largel catch is c kg I ha per year. Factors affecting the success of Lransfers and larvae slockings are primarily stochastic density independent populalion conuel mechanisms. e,g. those which detennine the year--class strength of natura) populations. Contrary to this. density-dependent population regulation mechanisms playa major role in delennining the yield from juvenile stockings. Oensity-dependem populalion responses are easier to forecast. This means that the yield from juvenile stockings are more predictable than the yield from the transfer of adult fish and larvae stockings. The recommendations given include both fishing and stocking operations. I. Johdanto Suomessa on lillies jarvea ja lampea (RAAllKAINEN & KUUSISTO 1990). Niiista lukumliiirltisesti suurin osa kuuluu pieniin aile hehtaarin lampiin. Jiirvia, joiden koko on hehtaaria on ja niiden pinta-ala on an 2, mika vastaa lso-saimaan pinta-alaa. Taman kokoluokan jlrvia voilaneen jo piliia pienina jarvina. Niissa on usein monipuolinen ejioyhleiso ja luonnonvarainen kalaslo (mm. hauki, siirki, ahven). Pienia jarvia on perinteisesri kaytetty kalastukseenja niiden kalakantoja on pyritty hoitamaan mm. isrutuksin. Hoidon tulokset on voitu konkreettisesti njihdii, milia aivan ilmeisesti on ollut suuri merkitys kalanviljelyn kehittymiselle. Viime vuosikymmenten aikana monista pienistii jiirvista on rakennellu luonnonravintolammikoita, JOlssa tuotetaan istu tukstin paaasiassa kesiinvanhoja siianpoikasia. Osaa jarvista on tarvittu miidin tuollamiseen (emokalajarvet). Vapaa-ajan Jisaiintyminen on lisiinnyt tarvetta myos pienvesien hoitamiseen (kalakerhot yms.). Pienet jiirvel soveltuvat erinomaisesti tutkimuksiin. Niissii voidaan tutkia monia kalataloudellisia ongelmia ja tuloslen sovellellavuus myos suuriin jiirviin on hyva. Pienissa jarvissa voidaan suorittaa kalastoon ja ympliristoon kohdistuvia manipulaatioita, jotka suurissa jarvissa eivat tule kyseeseen. Pienvesien kaytto tutkimuksiin ymm!irrettiin jo viime vuosisadalla, mista on osoituksena mm. Evon kalastuskoeaseman perustaminen (BROFELDT

3 236 Kalervo SalojtJrvi 1920). Pienissajarvissa on tehty runsaasti kalamutkimusta. josta yhtenii esimerkkina on maataloushallituksen kalataloudellisen tutkimustoimiston pienten jarvien tutkimus (mm. TOIVONEN TUUNAlNEN SUMARI 1971). Pienten jarvien siikaistutuksista on keriitty runsaasti tietoja. mutta tutkimuksia yksittaisten istutllserien antamasta saaliista tai istutustulokseen vaikuttavista mekanismeista on ylliittavan vahiin. Kauimmin pienten jarvien siikaistutuksia on tutkittu Evon kalastuskoeasemalla. mutta tuloksia on toistaiseksi julkaistu niukasti (BROFELDT HAKKA Rl ym PRUUKI PRUUKI ym. 1984). Taman artikkelin tarkoitus on luoda kalsaus pienjarvien siian hoitotuloksiin ja niihin vaikuttaviin tekijoihin ja esittaa suosituksia hoidon tarkoituksenmukaiseksi toteutukseksi. Aineistona on kaytetty julkaistun materiaalin lisiiksi Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen emokalajarvistii saatuja tuloksia (tutkimuskohteet kuvassa I). Peledsiika ei ole Suomessa luonnonvarainen laji ja se on paaosin jatetty tarkastelun ulkopuolelle. n. istutusten tuloksista SWEDEN MOIpnlo.mpl TulijiJrv'... r;t :l K,VI - Ahverolnen ROh hjor vl Vol kea - Muslo I ; RU SS IA Rl t al amp' Ko l llo lnen Kuva 1. ArtikkeLissa mainiuujen pienten j~ien sijainti Suomessa. Figure J. Geographical/ocation of the lakes memioned in tht text. ( i: v n jl ji 11 (! " tl U M ri v, G. 01 vi la u Sl ru I. Siirtoistutukset Siikoja on siirretty emokaloina lukuisiin pieniin jarviin. Ennen hautomotekniikan kehittymista siirtoistutus oli ainoa keino kotiuttaa siika uusiln jar Vlln. GOTfBERG (1918) on luetteloinut 123 siirtoistutusta, mikll on vain osa roteuteruista siinoistutuksista. Siirroistutusten tuloksista on tietoja S8 jarvesta (GarrBERG 1918). Niiista 29 jarvea ali sellaisia. joissa siiasta tuli siirtoistutusten jalkeen vallitseva saalislaji. Vtidessajarvessa siiasta tuli tarkea saalislajija 12jarvea oli sellaisia.joissa siikasaalilt olivat kohtalaisia. Yhdeksiissa jarvessa saaliit olivat vahiiisia ja siirtoistutus epaonnistui tiiysin vain kolmessa jarvessii. Jiilkeenpiiin on vaikea arvioida miten hyvin ko. jarvet edustavat pienia jarvia. On kuitenkin toden niikoistii. etta siirroistutusten kohteiksi oli valittu jarvia. joiden arvioitiin soveltuvan siialle. Tlistii on osoituksena se, etta luonnonvarainen lisalintyminen onnistui ainakin jossain rnamn useimmissa j!irvissa. 2. Vastakuoriutuneiden siikojen istutukset Evon jarvien vastakuoriutuneiden siikojen isrutukset (BROFELDT 1920) ja ralenonmyrkytysjllrviin ennen myrkytystii tehdyt istutukset (PEIPPO 1964) 3. os ka sh tu: ru ml en tul kg

4 Suomen KaI.. a1ous /he ovat esimerkkejii pieoten jiirvien epiionnistuneista istutuksista. Samaan ryhmiiiin kuuluvat lnarissa siikajiirviin tehdyt vastakuoriutuneiden siikojen istutukset (SARJAMO ym. 1989). Vastakuoriutuneiden istutuksista pieniin jiirviin on kuitenkin yleensii saam mytinteistii palautetta. Oulujoen vesist(lssa istutettiin Hakasuon kalanviljelylaitoksesta vuosina vastakuoriutuneita siianpoikasia 109 pieneen jiirveen (USKI 1963). Ainakin jonkin verran saalista saatiin 91 ji!rvestii, luonnonvarainen kanta syntyi 56 jiirveen ja istutus epaonnistui tiiysin 18 jiirvessii. Vastaavanlaisia kokemuksia on saatu myos mm. Kuusamon (5. MUSTONEN. suullinen tiedonanto), Kemijoen ja!narin alueilla (Y. MANNERMAA. suullinen tiedonanto). Vastakuoriutuneiden siikojen kotiutusistutuksel Utsjoen tunturijiirviin ovat onnistuneet hyvin (NIE MELA & HYNNINEN 1983), jopa niin hyvin etta nierili- ja taimenkannat ovat klirsineet isturuksista. Paras tiedossa oleva tulos on 40 kg tuhannesta vastakuoriutuneesta poikasesta on Veniijiiltii (10- GANZEN ym. 1974). Suomessa ei niiin hyviii saaliita ole saatu. Esim. Kuusamossa keskimiiiiriiinen tulos viidessa emokalajiirvessii oli 3,6 kg tuhana vastakuoriutunutta kohden (vaihteluviili 1,9-7,3 kg, SA LOJARVI 1980). Kyseinen tulos on kuitenkin vain suuntaa antava, silla se on laskenu matisaaliin perusteella. 3, Jatkokasvatetut poikaset Jatkokasvatetut poikaset ovat Suomessa suureksi osaksi kesiinvanhoja luonnonravintolammikoissa kasvatettuja poikasia. Jonkin verran myos muunlaisia poikasia ruotetaan, mutta niiden antamasta istulustuloksesta ei ole suomalaisiin lutkimuksiin perustuvia tietoja. Puolalaisten tutkimusten mukaan Iyhytaikainenkin jatkokasvalus parantaa poikasten eloonjiiiimismahdollisuuksia. Poikasten koon vaihdellessa 2-3 em viilillii keskimiiiiriiinen lulos oli Puolassa 3 kg rubana istutettua poikasta kohden (vaihtelu 1-39 kg, MARCIAK 1979) ja 4-5 em kokoisilla poikasilla keskimaiirin 14,5 kg tuhatta istutettua poikasta kohden (vaihtelu 7-37 kg, MARclAK 1979). Erilissa toisissa Puolan jiirvissii vastaavankokoisilla (4-5 em) poikasilla saariin saalista keskimiiiirin 26 kg (vaihteluviili 9-83 kg, GRZYWACZ 1981). Pienten jiirvien keslinvanhojen poikasten islutustuloksel eivat keskimliiirin poikkea paljonkaan suurten jiirvien vastaavista tuloksista. Neljassa Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen emokalajiirvessii keskimiiiiriiinen istutus1uios vaihteli viilillii kg tuhannesta istutetusta keslinvanhasta poikasesta (kuva 2). Yksittiiisten istutuserien vaihteluviili on luonnollisesti huomattavasti suurempi. Paras tulos on ollut 235 kg tuhannesta poikasesta, ja huonoimmat liihelhi nollaa. Evon kalastuskoeaseman jiirvissa keslinvanhojen siikojen (osa peledsiikaa) istutukset tuottivat Rahtijiirvessa saalista keskimiiiirin II kg tuhannesta poikasesta (vaihtelu 6-16, PRUUKI 1984) ja Valkea Mustajiirvessii keskimiiiirin 45 kg (vaihtelu kg, PRUUKl 1984). Mielenkiiotoista on, ettii PRUU- Kln (1984) saamat tulokset ovat samaa tasoa kuin vuosisadan alussa,jolloin Evon pientenjiirvien kes- kimaiirliinen jatkokasvatettujen poikasten istutuksista saatu saalis oli suunnilleen 20 kg tuhatta istutettua poikasta kohden (vaihtelu kg, BROFELDT 1920). Myos vuosisadan alussa Valkea-Mustajiirvi antoi Rahtijiirveii paremman tuloksen. Mitalin tietylle jiirvelle tyypillistii istutustulosta ei ole vaan samassakin jarvessa vuosien villinen vaihtelu voi olla yhtii suuri kuin jarvien viilinen vaihtelu. Suomen kaikkien istutuserien keskimiiiiriiinen istutustulos, jossa on mukana useita kymmenia istutuksia, on 55 kg (vaihteluviili kg). Vertailun vuoksi on hyva todeta, etta Puolassa kesanvanhojen poikasten istutustulos on sarna kuin Suomessa (57 kg, vaihtelu kg, SZCZERBOWSKI 1977). La V1KKA ja V AARA (1989) ovat arvioineet, etta Lapin olosuhteissa istutustulos on saattanut ollajopa kg tuhannesta istutetusta poikasesta. Tulos olisi kuitenkin syyta varmentaa, silla kontrolloiduissa olosuhteissa ei niiin hyvia tuloksia ole missiiiin saavutettu.

5 238 Kalervo SaJojlirvi o 60 A. '0 20 o 2, Ike 60r , B. 112'33 ' 0 20 o 2, I ka 60 r , c. ' 0 20 a 2, Ike 60 r , D. ' 0 20 o, Ika Kuva 2. Kesanvanhojen siikojen istutusten ikru-yhmmt.ohtainen tulos tuhatta isluteuua polkasta kahden (± SD) seu istutuksista saatu kcskimwtntinen kokonaistulos erltissll Pohjois Suomen keskuskalanviljelylailoksen emokalaj:1rviss:l. A = Kallioinen, B = Tulijl1rvi, C = Maijanlampi ja 0= RilOlampi. Figure 2. Yield/rom whilefishfingerling slocidng (kg per 1000 releasedjingerungs ± SD, y-axis) by age groups X-axis) and lhe mean total yield in some small forest lakes in northern Finland. A = Lake Kallioinen, B = I...t.zke Tulijdrvi. C = Lake Maijan/ampi and D = Lake Ritolamp;. 4. Istutuksin aikaansaatu saalistaso Yahintiilin yhtii tarkeii kalastuksen kannalta kuin istutustulos on se saalistaso, joka istutuksin voidaan kestiiviisti yuiipitiiii. SaaJiin vakaus on Lisiiksi tarkeii ominaisuus. Pienten jarvien siiankalastus on ilmeisesti vain harvoin tuotantoon nahden optimaalinen, mutta toteutunut saalistaso antaa kuitenkin realistisen kasityksen siitii, millaisiin saaliisiin voidaan piiiistii. Pienvesistii hehtaarikohtaiset siikasaaliit voivat olla suuria. Veniijlin Karjalassa on tehokkaasti hoidetuista pienvesistii saatu saajiiksi siikaa kg I ha I v (KITAJEv. suullinen tiedonanro). TaJlllin on kuitenkin istutusten ja tehokkaan kalastuksen lisliksi mm. jiirven muu kalasto myrkyteny jajarve~ on lannoitettu. Suunnilleen vastaaviin saaliisiin on arvioitu piiiistyn parhaimmillaan myos Suomen La pissa (30-50 kg I ha, LOVlKKA 1986), mutta tuskin useita vuosia perlikkiiin. Yleensii usean vuoden keskimaaraiset vuosisaaliit oval huomattavasti vaatimattomampia ja vain poikkeustapauksissa kestiivasti yli 10 kg I ha. SaaJislaso, joka istutuksin niiyttiiii olevan suhteellisen helposti saavutettavissa monilajisissa jarviss!!, on 4-6 kg I ha I v. Tahlin on piiiisty mm. Pohjois Suomen keskuskalanviljelylaitoksen emokalajiirvissii. Puolassa pitklin ajan keskimiiiirliinen sii kasaalis on ollut aile 2 kg / ha / v (GRZYWACZ 1981), vaikka parhaimmat hetkelliset saaliit ovatkin olleet yli 40 kg I ha I v (MARcIA]( 1979). Huomattavia siikasaaliita on mahdollista saada pienistii jarvista myos ilman jatkuvia istutuksia tai jopa laysin luonnonvaraisista siikakannoista. GOTI. BEROin (1918) mukaan siittoistutuksin aikaansaaduista siikakannoista saatiin saalista 5-8 kg I ha I v. Pohjois-Ruotsissa ne1jlin jarven keskimliariiinen saalis taysin luonnonvaraisista siikakannoista oli 4,1 kg I ha I v (vaihtelu 2,3-5,5 kg / ha, PE'ITERSON 1974). Pienissii Kanadan jarvissii siikasaalis oli ilman istutuksiakin 5,8 kg I ha I v (BELL ym. 1977). lnarissa viiden vuoden ajan lehokalastetuissa pie nissli siikajarvissli keskimiiiirliinen hehtaarisaalis oli 4, l' jc pl Ii si V. V' jt T II e: k (: 1 n Ii k

6 Suomen Kalatalous ,9 kg I v (vaihtelu 0,5-11 kg, SARIAMO ym. 19&9). Siikaistutuksista saatava saalis riippuu ainakin jolsain mamn jlirven muusta kalastosta (kilpaiju ja predaario). Muun kalaston merkityksestii siikasaa Iiin miil!rlilin saadaan rietoja jlirvista, joissa on vain siikaa. Utajlirven Kivi-Ahveroinen on tiillainenjiirvi. Jiirvi myrkytettiin rotenonilla vuonna 1964 (TOI VONEN 1964, SUMARI 1971). Seuraavana vuonna jtirveen istutettiin taimenta, jonka menestymistii TuuNAINEN (1970) on tutkinu!. Uusia taimenistutuksia ei tehty ja taimen ei luonnonvaraisesri lisaantynyt, joten jlirvi oli vuonna 1971 kalaton, kun,nsimmainen siikaistutus tehriin (30000 kpl vastaruoriutuneita peledin poikasia). Planktonsiika ( kpl vastakuoriutunutta) istutetriin vuonna 1978ja hieman aikaisemmin eli vuonna 1976 pieni miiiirii (5 000 kpl vastakuoriutunutta) vaellussiikaa. Kivi-Ahveroisen 18 vuoden keskimaiiritinen siikasaalis oli 13,5 kg I ha I v (HuusKONEN. kirjallinen riedonanto). Siikasaalis perustui luonnonvaraiseen kutuun. Saalis on selvasri suurempi kuin monilajisista jarvist!i, vaikka onkin ilmeist3., etta se olisi voinut olla vielakin suurempi paatellen mm. siikojen kasvusta. Saaliin vaihtelu oli kuitenkin eriltitin suuri (0,1-57 kg I ha I v, kuva 3), etenkin 1970-luvullaja 1980-luvun a1ussa. Saannlilliset kesanvanhojen poikasten istutukset eivat takaa kestlivaii tasaista saalista. Monissa tapauksissa on kliynyt pliinvastoin esim. Sipru, Tulijlirvi ja monet muut jlirvet Pohjois-Suomessa ja muuallakin. Niiiden tapausten analysoinri voi antaa runsaasri rietoja siitii, miten istutukset tulee toteutfaa ja miten niita ei saa toteuttaa. Em. perusteella nayttitisi silta, etta istutuksille asetettava saalistavoite tulee monilajisissa jlirvissli olla aile 10 kg I ha I v ja mieluummin llihempana viilta kiloa. LoVIKAN ja V AARAn (1989) aseltarna saalistavoite 5-10 kg I ha I v on siten oikeasuuntainen. lr.pl (x 1000) / l 1, I ', VUOS! I - kpl ~ III -e- ke.klpalno I Kuva 3. UUljllrven Kivi-Ahveroisen siikasaalis (kg ja!<pi) sekll saajiskajojen keskipaino v,",sina (S. HUUSKONEN. tijailinen tiedonanlo ). Figure 3. WhitefISh catch (kg, y-axis on the right) and numbers (y-axis on the left) and Ihe mean weight of lhe/ish (g; y-axis on lilt rigill) by years (x-ax;s) caught in from L. Kivi-Ahveroinen. Utajdrvi.

7 240 Kalervo Salojarv; 1. Siirtoistutukset ja vastakuoriutuneet Siinoistutusten ja vastakuoriutuneiden istutusten onnislumiseen vaikultavat periaalleessa samat lekij~t,jotka m~iir'.iaval luonnonvaraisten siikakantojen vuosiluokan voimakkuuden. Vuosiluokan voimakkuuteen vaikuttavat mekanismit tunnetaan kuitenkin huonosti. Nykyisen kiisityksen mukaan (mm. TODD 1983, SAILA ym. 1987) kaloilla rekryloinnin onnistumiseen vaikuttavat ensisijaisesti tiheydeshi riippumanomal ymp'.irislotekijiit (liimpotila, luulisuus, veden laalu yms.). Mikilli tiheydeslii riippumattomat abioottiset tekijat mihirihivat istutuksen onnislumisen (vuosiluokan voimakkuuden), niin tulos vaihlelee satunnaisesti. SiinoistutuSlen ja vaslakuoriutuneiden siikojen istutusten larkein edellytys on, ellii veden laadun ja muun ymp'.irislon tulee liiylliiii siian fysiologisel minimivaatimuksetja siinoistutuksen kohleena olevien jarvien kutu- ja miidin hautoutumisolosuhleiden lulee lisiiksi olla sellaiset, ellii luonnonvarainen lisiiiintyminen on mahdollista. Siinoistutus on kalsottava epaonnistuneeksi. mikaii luonnonvaraisesti uusiintuvaa kantaa ei synny. Monissa pienissa jarvissa morfologia ja pohjan laatu eiviil ole sopivia luonnonvaraisen kannan yuiipitiimiseen. TaJloin voi olla mahdollisla piliia kanta kalaslellavana jalkuvilla istutuksilla, mikilli olosuhleel Ialvehlimisel Ie oval riittiivat. Tutkimuksia lajien villisen vuorovaikutuksen merkilyksesla yhtenii rekrylointiin vaikullavana lekijanli on suhleellisen vahan, mulla epiisuoria todisleila on kuitenkin useita. Esimerkiksi voimakkaan ahvenen katiskapyynnin seurauksena silan luonnonvarainen lislilintyminen tehostui eriiliss~ Oulujoen vesistoon kuuluvassa Manamansalon lammessa (JOENSUU 1977). Vastaavia havaintoja tehopyynnin vaikutuksisla on saatu Lapin pienislii jarvislii (LAMPELA 1986). Mylls Kivi-Ahveroisen (kuva 3) III. Istutustuloksiin vaikuttavat tekijiit siikojen tehokas luonnonvarainen lisiiiintyminen, mistii on osoituksena planklonsiikojen heikko kasvu lehokka.sta pyynnislii huolimaua, tukee klisitys Iii muun kalaslon merkitykseslii. Kannan sisiiinen slialely ja kalaslus eivat ole liissa lapauksessa riinavasti harventaneet kanlaa. Yksitliiisen isluluseriin tuloksellisuus riippuu jarvessa ole van siikakannan koosta (MILLER 1946, FI.OCHTER 1980). Mikilli jarvessii on runsas silk. kanta, niin vastakuoriuruneiden islutus attlaa heikon tuloksen myos pienissii jarvissii. Siikakanta voi saadelhi omaa kokoaan syomillla matia ja poikasia (kannibalismi). Saalis voi pysya suhteellisen vakaana, vaikka eri vuosien istulustulos vaihtelee, kosk. saalis koostuu useista ikaryhmista. TIista on aivan ilmeisesti hyvii esimerkki Kivi-Ahveroinen, joss. saalis on 1980-luvun puolivillislii lahden ollm melko vakaa (kuva 3). Viime aikoina on vahvislunut kiisilys lajien villisen vuorovaikutuksen keskeiseslii merkityksestl! yhlena rekrylointiin vaikuttavana lekijana (mm. COLBY ym. 1987; EVANS ym. 1987, 1988; HOUDE 1987, OVERHOLTZ ym. 1991). Silanja muiden lajien villinen vuorovaikutus voi olla joko siikakannan tiheydestii riippuva tai riippumalon. Rekrytoinnin kannalla miitiin ja erityisesti poikasiin kohdisluv. predaatio on ilmeisesti kilpailua tiirkeiimpi mekanismi. 2. Jatkokasvatetut poikaset latkokasvatetut poikasel oval jo ohinaneel vaiheen, jouoin tiheydestii riippumanomal ympariswlekijal suureksi osaksi mamavat rekryyttien miiliran. Taman vuoksi on olelettavaa, ettii rekryloinnis sa keskeisen tiirkeila oval siikakannan tiheydestl! riippuvat prosessit. Em. piiiilelmiiii tukee se, enii jarven morfologisel piirteet, liimptitila ja veden laatu vaikuttavat tilas I I \ J j. ~ n ( o v 1 n b v n (I v. k; po v: pi 10 (~ te sa 01 er to 01 sa to IS se sit se ko tui po se JciJ

8 Suomcn Kalatalous louisen tarkastelun perusteella villiiln tai ei lainkaan ke,anvanhojen siikojen istutustulokseen (SALOJAR. VI & 1'IKKANEN 1990). Ympiiriston abiootriset tekijat maliriiavat kuitenkin raja-arvot, joiden sisalili jiirven ominaisuuksien on oltava, jotta istutus voi tuottaa toivotun tuloksen. Merkittiiviiii on, etta siika nayttiiii kestiiviln varsin hyvin happamoitumista (RAsK ym. 1988),joka on erityisesti pienten jlirvien ongelma. Siikakannan koko vaikuttaa istutettujen kesiinvanhojen siikojen elinmahdollisuuksiin (SALOJARVI 1991). Erityisen wkea istutuksen onnistumiselle nayttiia olevan istutusta seuraavan kesiln siikabiomassa jlirvessa, mika johtunee eri ikliryhmien viili,estii ravintokilpailusta. Istutustuloksen aleneminen saalissiikojen keskimthirhisen ian noustessa (kuva 2), on myos ilmeisesri osoitus ikliryhmien viilisestii kilpailusta. Mekanismi, jolla liian tiheii kanta mukautuu saatavilla oleviin resursseihin (ympliri'ton kantokyvyn rajoihin), on tiheydestii riippuva kasvu, joka toimii yhdessa tiheydesta riippuvan predaarion kanssa. Tahiln perustuu se, etta petokalojen runsaus voi olla jopa eduksi istutustulokselle (SALOJARVI & EKHOLM 1990). Useimmissa tapauksissa kesiinvanhojen poikasten istutukset pieniin jarviin onnistuvat ainakin jos,ain miiiirin. Emokalajlirvissa ei siian kalastuksen ohella ole muuta kalastusta tai se on vlihliistii ja ennen istutuksia jlirvet ovat olleet lillies kalastamattomia. Taman vuoksi ahven ja sarkikannat voivat oua runsaita. Muu kalasto yhdessa siikojen kanssa saattaa olla syy siihen, etta luonnonvarainen rekryloinri on emokalajlirvissii viihliista (SAWIARVI 1991). Luonnonvaraisesta kudusta syntyviit poikaset todenniikoisesti syooailn jo varhain, eiviitkii ne siten lisaa rekryytrien miiiiriiii. Hyvan istutustuloksen kannalta tiima on eduksi. Jatkokasvatettujen (kesilnvanhojen) poikasten knolla ei naytii olevan suuna merkitystii. Tama johtuu siita, ena mildili ravintoa on runsaasti, niin poikanen kasvaa nopeasri sen vaiheen ohi, jouoin se on altis predaatiolle. Poikasen koolla on kuitenkin merkitystii sikali, etta mitii pienempi poikanen sitii herkempi se on kiisittelyn ja kuljetusten aiheutramalle rasitukselle (FLOeHTER 1980). Istutettavat shat joudutaan pienun jtirviin aina kuljettamaan muualta. KaJastus on ratkaisevan tarkeaa istutusten onnistumisen kannalta. Kalastuksella voidaan lisiiksi viihentiiii kilpailua resursseista, mikii mm. lisiiii rekrytointia. Pienissii jlirvissii kalastusteho saadaan helposti suhteellisesti suuremmaksi kuin suurissa jarvissa. Istutus nayttaa onnistuvan sita paremmin mita nopearnmin siiat saadaan kalastettua rekrytointi-iiin jalkeen. Ensimmliinen rekrytointi-ikii on emokalajlirvissii ollm verkkopyynnissii (verkkojen silmiikoko yli 40 mm) usein kolme vuotta ja isorysiipyynnissa (peran solmuviili 20 mm) kaksi vuona. Isorysiipyynnissii on pienet siiat laitettu takaisin kasvamaan. Kalastuksen jiiijestely vaikuttaa oleellisesti saaliiseen ja saaliin vakauteen ja siten istutllstulokseen. Emokalajlirvissii on kiiytetty joko harvoja verkkoja (yli 40 mm) tai isorysiii. Verkkojen yksikkosaalis vaihtelee vuosittain suuresti, mika ei johdu yksinomaan siikakannan koosta vaan myos mm. siikakannan koko- ja ikiijakaumasta ja pyynnin tehosta ja ajoituksesta. Isorysapyynnissii ensimmaisen vuoden jaikeen yksikktisaaliit alenevat nopeasri ja sen jalkeen yksikkosaalis on vuodesta toiseen suhteellisen vakaa (kuva 4). Mitailn oleellista eroa verkkoja isorysapyynnin saaliin miiliriissa (kg / hal usean vuoden tarkastelujaksolla ei voida havaita. Yksikkosaaliin aleneminen isorysiipyynnissii (kuva 4) johtunee vain osittain siikakannan koon pienenemisesta tehokkaan pyynnin vaikutuksesta. On todennajcoistii, etta siiat myos oppivat vli1niimaiin isorysiiilnjoutumista, mikii alentaa pyydystettavyytta. Esimerkiksi Ritolarnmessa (kuva I) kalastettiin vuosina harvoilla verkoilla ja tuon ajan siikasaalis oli keskimiiiirin 4,5 kg / ha (vaihtelu 1-13 kg / hal. Isorysapyynri aloitettiin vuonna 1987, jolloin siikasaalis oli hehtaaria kohden 8,3 kg (kuva 4). Seuraavien kolmen vuoden keskimalirllinen isorysapyynnin saalis oli enaa noin puolet ensimmliisen vuoden saaliista. Heikkojen saaliiden ja

9 242 Ka/ervo S%jtJrvi Slikaa q/ha / / Vuosi et vi o 01 lu tli SC si se Iii kl ra or ta: _ Rltolampl D MalJanlampl Kuva4. Isoryslipyynnin siikasaalis (kg / ha) vuosina Suomussalmen RilOlammessaja Taivalkosken Maijanlammessa. Figure 4. WhitefISh catch (kg I 00, y-axis) by years (x-axis) in withfyke nets from Lake Riroiampi, Suomussalmi and Lake Maijaniampi. Taivalkoski. mahdollisen salakalastuksen vuoksi isoryslipyynti lopetettiin. Vuonna 1991 kalastettiin jlilleen harvoiua verkoilla ja siian hehtaarisaalis oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin (noin IS kg I ha I v). Verkolla saarujen siikojen keskikoko oli noin 500 grammaa. Nliin ollen isorysiipyynti ei tuhonnut / Ritolarnmen (Kuva I) siikakantaa ja se oli ilmeisen tehatoma. Mylls Maijanlarnmella on piiiisty verkkopyynnillli parhaimmillaan labes sarnaan siikasaaliiseen kuin ensimmiiisenii vuonna isoryslillii (kuva 4). Yhteenvetona voidaan todeta, ettii jatkokasvatetrujen siikojen istutustulos miiiiriiytyy ensisijaisesti kannan tiheydestli riippuvien prosessien toimesta (tiheydestii riippuva kasvu ja kuolevuus). Emokala jiirvien hyviit tulokset selittyneviit ainakin osaksi sen vuoksi, etta niissa ei runsaan siikakannan ja miltei kalastarnanoman muun kalaston johdosta synny luonnonvaraisesta kudusta periiisin olevia kalasrusrekryyttejii. Saalis perustuu niissii siten miltei yksinomaan istutuksiin. Kalastus on tiirkea, koso ka se vabentliii kilpailua resursseista ja mm. sitt! kautta tekee mahdolliseksi uusien kalastusrekryyttien synnyn. Myos liian Sllllret istutusma.a.rat viihen tlivlit istutustulosta. IV. Suosituksia Sislivesille on laadittu suositukset siikaistutuksista (SAWJARVI 1992). Niiitii suosituksia voidaan sovelruvin osin kiiyttaii mylls pienilliijiirvillii. Piemen jiirvien kalastus ja isrutusmaiirien mitoitus ovat kui tenldn huomattavan erilaisia. Pienten jiirvien suosi tukset voidaan Iyhyesti kiteynlia seuraavasti: Ku, suhl Figl (nw

10 Suomen Kalatalous 60, MUl!rittele istutusten tavoitteet. Pidii mielessu.,tlji istutuksista voi aiheutua taloudellisten mene!ysten lisuksi my tis muunlaisia haittoja (esim. lajien vllinen kilpailu. risteytyminen ja loiset ja taudit). Ora selv1i1i. ovatko jiirven fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sopivat siialle. voiko siika lisiilintyii luonnonvaraisesti ja onko jiirvessa ehu jo ennestun siikaa. Aseta realistinen saalistavoite ja siihen sopiva istutusmaiirli. Kalasta. istuta ja seuraa tulokria. Muuta tarvinaessa kalastusta ja istutusmiil!riii leurannan antamien tietojen perusteella. Istutusmiiiirat nousevat pienissii jlirvissa heiposti Ilian suuriksi. Istutettaessa vastakuoriutuneita poiwiaja siinettiiessii emoja jiirvestii toiseen tata vaaraa ei juuri ole. muna kesanvanhoilla poikasilla se on yleinen virhe. Istutusmal!rien jiirkevyyden voi tarldstaa kuvasta 5. Saalis. johon pyritiiiin ja valinu 100 J istutustiheys tulisi mieleliiiiin olla kuvan rastemidulla alueella. Kuvasta 5 niihdiiiin istutustuios (kg tuhannesta kesiinvanhasta poikasesta) asetetun saalistavoineen ja istutustiheyden yhdistelmiilia. Kokemuksen mukaan pienissii jlirvissa voidaan piilista istutustuiokseen. joka on kg tuhana istutettua poikasta kohden. Mikiili tavoitesaalis on 5 kg I ha I v (kuva 5). ntin suositeltava istutusmiiiirli on poikasta vesihehtaaria kohden ja mikiili tavoitesaalis on 10 kg I hat niin suositeltava istutusmaara on kaksinkertainen. Miklili siika lisaiintyy luonnonvaraisesti. on istutusmaana pienennettava tarvittaessa, ]stutus kannattaa tehdii joka toinen vuosi kaksinkenaisella poikasmiiiiriiliii istutuskustannusten a1entamiseksi. eri siikaikiiryhmien ravintokilpaiiun vlihentiimiseksi ja tulosten seurannan helponamiseksi. 50 kg kg kg c kg I 1000 a. x 60 ~ '" ~.c kg '" 0.2 '" kg Soolls kgfha Ill 5. Keslinvanhojen siikojen islulustulos (kg islukasta kohden) siikasaaliin (kg / hal ja istulustiheyden (kpl/ hal Figure 5, Yield in kg per J 000 fingerlings released in reialion to lhe wlu'tefish catch (kg 00-1, x-axis) and stocking rille IlWlIIbtrr ha- J, y-axis).

11 244 Kalervo Sa/ojtJrvi Pitkiin ajan keskiarvona 10 kilon hehtaarisaaliiseen vain harvoin paastaan ja useimmiten toteutunut saalis on ollut llibeuii viittii kiloa. On siis eparealistista mitoittaa istutukset heti alussa hyvin korkean tavoilesaajiin mukaan. [stutuksen kannattavuusraja, mikaii istutuksen taloudellisuudesta huolehditaan, on pieniss. jarvissii ehkii tasolla 100 kg tuhannesta istutetusta poikasesta. Pienlen jarvien istutuskustannukset ovat korkeammat kuin suurissa jarvissa, koska kerralla istutettavat kalamliiiriit ovat pienempia. On my tis otettava huomioon. etta istutusmharien noustessaja saaliin (kg I hal pysyessii vakiona 1uonnollinen kuolevuus viiiijiiiimiittii nousee. Esim. Ritolammessa, jossa istutustulos oli 75 kg tuhannesta poikasesta, saatiin istutetuista saaliiksi vain 15 %. Kallioisessa, jossa istutustulos oli [38 kg tuhannesta poikasesta, saatiin sensijaan istutetuista saaliina noin 40 %. Suureen luonnolliseen kuolevuuleen ei kannata pyrldii, koska se on hoitoon kliyleniivien varojen tuhlausta. MikaIi jarven petokalasto ei pysty riittliviin tehokkaasti poistamaan ylimlilirliisiii siikoja, niin liialliset istutukset heikentavat kasvua. Kalastuksen jiirjestely riippuu suuresti hoidon tavoitteista, mutta asetettuun saalistavoitteeseen on kuitenldn piiiistiivii tai muuten istutusmaanii pitiiii tarkistaa vastaamaan kalastusta. Saaliin miiiiriin ja pyyntikustannusten kannalta on jiirkevintii ajoinaa kalastus syksyyn siian kutuaikaan, jolloin pyynti snadaan kohdistumaan siikaan ja siian lehokas pyynti on mahdollista. Harvat verkot (yli 40 mm) ovat sopivia pyydyksiii. Emokalajarvissa kalastusteho on ollut yli 10 verkkoytitii vesihehtaaria kohden. Kesiiinen verkkopyynti veronaa siikakantoja huomattavasti tehottomarnmin. P P P P R R Kirjallisuus s. Bnll., G.. HANDFORD, P. & OmIT, C Dynamics of an exploited popujation of lake whitefish. 1. Fish. Res. Bd. Can. 34(7). s BROFELOT, P Evois fiskerif&s6ksstation. Rcsultatet av dcss 25-Ariga verlcsamhet Finlands Fiskerier 6. s.i-141. COLBY, P.J., RYAN, P.R.. SCHUPP, D.H. & SERNS, SL Interactions in north-temperate lake fish communities. Can. I. Fish. Aq. Sci. 44 (Suppl. 2). s EVANS HENDERSON, B.A., BAX. N.I., MARSHALL, T.R.. OGLESBY, R.T. & CHRISTIE, WJ Concepts and methods of community ecology applied to freshwater fisheries managemenl Can. I. Fish. Aq. Sci. 44 (Suppl. 2). s EVANS, D.O., HOUSTON, IJ. & MEREDrrn, O.N SlaWS of the Lake Simcoe whitefish, Coregonus clupeajormis, in Canada. Canadian Field-Naluralistl02 (2). p FLOCHTER Review of the presem knowledge of rearing whitefish (Coregonidac) larvae. Aquaculture 19. s TBERG. O. 1918, Kalanistutuksista Suomessa. Helsinki. KalaslUstentarkastajan julkaisuja 8. s ORZYWAcz. J Wyniki zarybiania jezior narybloem IC1- nim sie i pejugi wyhodowanum woswielionych sadzach jeziorowych. Oospodarka rybna 6 (1981). s HAKKARI, L., SEllN, P., WESTMAN. K. & M1ELONEK. M The food of the native whitefish (Coregonus muksun) and the inlroduced whitefish (C. peletf) slocked in the same small forcstlakes in southern Finland. Rome. ElFAC Tech, Pap. 42 (Suppt / I). s HOUDE, E.D Fish early life dynamics and recruiunent variability, Am. Fish. Soc. Symp. 2. s, IOGA~'ZEi'l, B.O. ym, Acclimatization and propagatioo of vajuable fishes in the natural waters and reservoirs or Siberia and Urals. 1.lchthyol. 14. s JOE.~S l.iu, O VIDUlarvoisiin kaloihin kohdistuvan tehok. kaan pyynnin vaikutuksista ertu1n j1irven kalasloon. Suomen KaJasluslehti 84. s LAMPELA, J Tehokalastuksen vailcutuksesta Ranuan Saarijarven kaiasloon v Suomen Kalastuslehti 93 (4). s LovlKKA. T Siikakamojen hoitokokemuksia Lapista Suomen Kataswslehti 93 (6). s LoVIKKA, T. & V AARA, K SiikaistUlustcn lulokseuisuu dcsta ja taloudellisuudesta sisavesissa. Suomen Kalastus lehti 96 (4). s. 18&-191. MARCIAK, Z Biological features of and effccls of stocking with peled (Coregonus peled Gmel.) acclimated in Poland. Third European Ichthyological Congress, War lowa, (mimeogr.) MILLER, R.B. 1946, Effectiveness of a whitefish hatchery, 1. Wildl. Mgml. 10 (4). s NIEMELA, E. & HYNNINEN, R ULSjoen tunlurivesien kajakanlojen hoitosuunnitelma. Helsinki. Riista- ja kalata louden tulkimuslaitos. Monistelwjajulkaisuja 8. s OVERHOLTl. WJ., MURAWSKI, S.A. & MICHAEL<;, WL.I991. s. S,

12 Suomen KalataJous Impact of compensatory responses on assessment advice for the Northwest Atlantic mackerel stock. Fishery Bulletin, U.S. 89. s PElPPo, L Rotenonmyrkytysten avulla saatuja tietoja emden iampien kalakannoistaja niihin vaikuttavista tekijoista. Ill. Pikkujatvien myrkytyksistil todetuista arvokalojed istutustuloksista. Suomen Kalastuslehti 71. s I'mERsoK, A Fiskproduktiviteteli fji!jlomradels sjoar. Alustus 5. kalonip~vien ekologikokouksessa Rovaniemi. 6 s. (mimeogr.) PRUUKI. V Pcledsiian (Coregonus pe/ed Omelin) ja pianktonsiian (Coregonus mujcsun Pallas) kanlojen arviointi ja istutusten kannattavuus kahdessa eteulsuomaiaisessa pienjaryess:!.. Helsinki. Riista- ja kalatajouden tutkimuslai [OS, kalantutkimusosasto. Monistenuja julkaisuja 20. s. I-55. PRUUKI, V., PuRSlAlNEN. M. & WESlMAK. K A study of the growth and production of the native whitefish (Coregorws muksun (pallas» and the introduced whitefish (c. peled (Gmelin» stocked in two small forestlak:es in southern Finland. Roma. EIFAC Tech. Pap. 42 (S upp!.! I). p RAATIKAINEN, M. & KUUSISTO, E Suomen jlirvien lulrum!!l!rll ja pinta-ala. Terra 102 (2). s RAsK, M" VUORJNEN. M. & VUORJNEN. Pl Whitefish stocking: an alternative in mitigating acidification effects? Finnish Fish. Res. 9. s SAILA, S.B" CHEN. X" ERZIhl. K. & MARTIN. B CompensalOry mechanisms in fish populations: Literature reviews. Volume 1: Critical evaluation of case histories of flsh populations experiencing chronic exploitation or impact. Palo Aho, California. EPRJ. EA-5200, Research Project 163H. SALOJARvI. K Siikaistutusten tuloksista ja kannatta~ vuudesta. Suomen KaJaSluslehti 87 (3). s. 82-ll9. SALOJARVI, K Compensation in a whitefish (Coregonus lavaretus L. s.l.) population maintained by stocking in Lake Kalliomen. nonhero Finland. Finnish Fish. Res. 12. s SALOJARVI, K Suosituksla sis:!.vesien siikaistutliksista Vesi- ja ymplliist~hallinnonjulkaisuja B (painossa). SALOJARVI, K. & EKHOL\.f, P Predicting the efficiency of whitefish (Coregonus la'olarelus L. 5.1.) stocking from pre-stocking catch statistics. Teo1csessa: STEINMETZ. B. & L.T. DENSEN (eds.) Management schemes for inland fisheries. FAO/PUDOC. Wageningen. s. II SALOJARVI. K. & TlKKANEN, P KaJaslui<sen, kalaslon ja ymparistdmuuuujien vaikutus siikaistutusten tuloksiin suomalaisissa jarviss!l (ldlsikirjoitus) SARJA.\to, H., JAASKC>, o. & AHVONEN, A Inarin kunnan vesien kalakanlojen ldtytw- ja hoitosuunnitelma. Helsinki. Riista- ja kalatalouden tutkimuslailos, kalantutkimusosasto. Monistettuja julkaisuja 96. s S UMARI. O Structure of the perch populations of some ponds in Finland. Ann. Zool. Fennici 8. s SZCZERBOWSKl, J Efrectiveness of stocking lakes with lake whitefish. Efektywnosc zarybiania jezior sieja. Rocz. Nauk. Roln., Ser. H. 98 (2), s TODD, T.N The feasibility of mass-culturing COTCgonines in the Oreat Lakes. Research completion report., February, (kjisikirjoilus) Torvo:\.'EN,J Rotenonmyrkytysten avullasaatuja tictoja eriliden lampien kalakannoista ja niihin vaikultavista tekij()isut. I. Lampien yleisluonne ja kokonaiskalarn.\u1rtlt. Suomen Kalastuslehti 71. s TOrVOi\'EN. J The fish populations and fisheries in small forest lakes in Finland. Finnish Fish. Res. 12. s TUUNAINEi'J. P Relations between the benthic fauna and two species of trout in some small Finnish lakes treated with rotenone. Ann. Zool. Fennici 7. s USKl, O Kainuun kalanvijjelylaitoksen perustaminen, loiminta vuosina ja islutuksista saatuja tuloksia. Helsinki. Kalatalouden Keskusliitto. 51 s.

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Perämeren vaellussiikaistutusten tulokset

Perämeren vaellussiikaistutusten tulokset Perämeren vaellussiikaistutusten tulokset Ari Leskelä, Erkki Jokikokko, Alpo Huhmarniemi riista- j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 7/2009 RIISTA- JA KALATALOUS selvityksiä 7/2009 Perämeren

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen

Lisätiedot

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012 Erno Salonen RKTL / Inari Muikkuesityksen sisältöä Mistä uusi laji / tulokaslaji / vieraslaji muikku oikein

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Siikamuodot ovat perimältään niin samanlaisia, että ne luetaan kaikki samaksi lajiksi, vaikka kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärässä huomattavia

Siikamuodot ovat perimältään niin samanlaisia, että ne luetaan kaikki samaksi lajiksi, vaikka kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärässä huomattavia Siikamuodot ovat perimältään niin samanlaisia, että ne luetaan kaikki samaksi lajiksi, vaikka kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärässä huomattavia eroja. Monimuotoisuus on auttanut lajia sopeutumaan

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö KALATERVEYSPALVELUSOPIMUS Liite 2 1(12) Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö LAITOSTEN LUOKITUSPERUSTEET JA TOIMINTAOHJEET Kuten liitteestä

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Uudenmaan rannikon siiat

Uudenmaan rannikon siiat KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 339 Outi Heikinheimo Jukka Mikkola Karl Sundman Uudenmaan rannikon siiat Tutkimustuloksia vuosilta 1995-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 69

Kala- ja vesimonisteita nro 69 Kala- ja vesimonisteita nro 69 Petri Karppinen & Sauli Vatanen Kokemäenjoen vesistöön vuosina 2006 ja 2007 tehtyjen järvitaimen- ja järvilohi-istutusten tuloksellisuus Carlin -merkintöjen perusteella KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

SIIKA. kalastajan päiväuni, tutkijan päänvaiva

SIIKA. kalastajan päiväuni, tutkijan päänvaiva HANNU LEHTONEN SIIKA kalastajan päiväuni, tutkijan päänvaiva Tutkijat ovat pähkäilleet jo yli sadan vuoden ajan, mikä siika oikein on. Laji, lajiryhmä vai jotain muuta? Viime vuosisadalla siikoja jaoteltiin

Lisätiedot

Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi

Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi Irma Kolari ja Esa Hirvonen RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 13/2013 RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

Lisätiedot

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Siika (Coregonus lavaretus)

Siika (Coregonus lavaretus) Liite 2 RKTL:n ja muiden tahojen julkaisemaa tutkimustietoa kalakannoista, joita tavataan Vaasan kaupungin vesialueilla Siika (Coregonus lavaretus) http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/siika/ Esiintyminen

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985 2010. Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen

Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985 2010. Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985 2010 Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen R I I S T A - J A K A L A T A L O U S T U T K I M U K S I A J A S E L V I T Y K S I Ä

Lisätiedot

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin. Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus Anssi Ahvonen, Heidi Pokki & Jarno Virtanen RKTL:n tutkimuspäivät - Tampere 24.-25.11.2014 Esityksen rakenne Kalataloustilastojen kansainvälinen

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus LÄNGELMÄVEDEN KALASTUSALUEEN KALASTUSKIRJANPITO VUOSINA -2009 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 12/2011 Tero Matilainen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?

Lisätiedot