Taipalsaaren kunta. Suur-Saimaan lomakylän ranta-asemakaavan muutos. luontoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taipalsaaren kunta. Suur-Saimaan lomakylän ranta-asemakaavan muutos. luontoselvitys"

Transkriptio

1 1 luonnos täydennetty täydennetty täydennetty Taipalsaaren kunta Suur-Saimaan lomakylän ranta-asemakaavan muutos luontoselvitys kangasvuokko (Pulsatilla vernalis)

2 2 Taipalsaaren kunta luonnos Suur-Saimaan lomakylä täydennetty , ranta-asemakaavan muutos , ja luontoselvitys :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa Saimaan Korpiselän ranta-alueella. Alueella on vanha lomakylä, jossa ei ole tällä hetkellä aktiivista toimintaa. Suunnittelualueen pohjoisosassa on kapea Suuri Sarviniemen niemi, jolla alueella on myös kunnan rakennuttama laituri. Laiturialueelle suuntautuu melko vilkas liikenne suunnittelualueen halki. Suuri Sarviniemen eteläpuolista hiekkaranta-aluetta käytetään uimapaikkana. Rantaviivaa on alueella noin 3-4 km. Alueelle laaditaan ranta-asemakaavan muutos, jolla alueelle osoitetaan uutta rakentamista. Osa olemassa olevista rakennuksista puretaan ja osa tullaan saneeraamaan. Alueella on todennäköisesti valtakunnalliset loma-asuntomessut vuonna Huomiota maastossa kiinnitettiin kasvillisuustyyppeihin, kasvilajistoon sekä geomorfologiaan ja maisemaan. Apuna maastossa käytettiin normaaleja tunnistuskirjoja, sanelukonetta ja karttaa. Maastossa aikaa käytettiin ensin kaksi työpäivää ja myöhemmin yksi. Tavoitteena oli ensisijaisesti kartoittaa mahdollisten lakikohteiden esiintyminen suunnittelualueella ja lisäksi pyrittiin kartoittamaan ja rajaamaan kartalle sellaiset luontotyypit, jotka inventoijan käsityksen mukaan tulisi pyrkiä huomioimaan kaavoituksessa ja rakentamisen sijoittelussa. Luontoselvityksen on laatinut FL Jari Hietaranta. Koko suunnittelualue kierrettiin kävellen ja sen perusteella laadittiin kasvillisuuskartta perustuen pääosin metsätyyppeihin. Metsätyyppiluokitusta tarkennettiin yksityiskohtaisimmilla kasvilajitiedoilla, mikäli oli tarpeen esim. tarkemman rajauksen esittämiseksi. On huomattava, että lajistotiedot kattavat melko suuren alueen ja vaihtelu pienelläkin alueella voi olla suurta ja poiketa lajiston runsaussuhteiltaan huomattavasti. Lajistotiedot tukevat kuitenkin metsätyyppiluokitusta antamalla yksityiskohtaisempaa tietoa alueen kasvillisuudesta. Runsaussuhdetiedot ovat luonnollisesti tekijän arvioita ja ne vaihtelevat, kuten todettua, yleensä topografian mukaan voimakkaasti pienellä alueella. Selvitystyötä varten käytiin lävitse alueen ympäristöä ja lajistoa käsittelevä aineisto. Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni- tai jäkälälajistoa. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) 2. Luontoselvitys Luontoselvitys toteutettiin kesäkuun alussa Maastotyöhön suunnittelualueella käytettiin yhteensä kaksi työpäivää, jona aikana koko suunnittelualue kartoitettiin. Eräät alueet kuten kangasvuokon kannalta potentiaaliset alueet kartoitettiin hyvin huolellisesti osin kahteen kertaan.

3 3 Myöhemmin suoritettiin kangasvuokko havaintojen gps mittaus. Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaistarkastelun mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät 2.1 Luonnon yleispiirteet Etelä-Karjala kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Kasvillisuuteen vaikuttavat maaperä ja ilmasto sekä alueen sijainti ja historia. Jääkauden jälkeen kasvillisuus levisi Salpausselkiä pitkin idästä. Salpausselkiä pitkin levinneitä ja edelleen Etelä-Karjalassa tavattavia kasveja ovat mm. hietaneilikka, idänkeulankärki, kangasraunikki sekä maakunnan nimikkokasvi kangasvuokko. Se viihtyy hyvin lämpimillä harjurinteillä, kuten myös suunnittelualueen deltan itärinteellä. Kun kangasvuokko muinoin tuli Suomeen, ilmasto oli kuiva ja kasvupaikkoja oli kaikkialla. Ilmaston muuttuessa kosteammaksi ja metsän vallatessa maan alun perin aroilmastoon sopeutunut kangasvuokko säilyi vain kaikkein otollisimmilla paikoilla. Nykyään se on siis harjukasvi. Voimakkaan puunjalostushistorian takia alueen metsät ovat eri-ikäisiä talousmetsiä eikä laajoja vanhojen metsien alueita ole lainkaan. Yli kaksi kolmasosaa maakunnan metsistä on mustikka- tai puolukkatyypin metsiä. Karuimmat puolukka- ja kanervatyypin kankaat löytyvät Salpausseliltä ja harjualueilta. Yleisimpänä puulajina on mänty. Rehevämmistä lehtoalueista on jäljellä enää vain rippeitä. Suunnittelualueella ei enää lainkaan. Soita Etelä-Karjalan alueella on luonnostaan niukasti. Suot ovat keskittyneet toisen Salpausselän alueelle, 30 kilometrin pituiselle suovyöhykkeelle. Kasvillisuuteen on vaikuttanut myös ihmisen toiminta. Suurin osa soista on kuitenkin ojitettu pelloiksi tai metsätalouskäyttöön. Suunnittelualueella ei soita ole ollutkaan. Maatalouden vaikutus on toisaalta luonut kasvillisuudeltaan rikkaita kulttuuriympäristöjä, jotka nykyään ovat jo häviämässä. Myös kaupankäynti ja sotaväen liikkeet ovat vaikuttaneet kasvillisuuteen. 2.2 Suunnittelualueen luonto Suunnittelualueen kasvillisuus on pääosin talousmetsäkäytössä olevaa mäntyvaltaista kangasta. Pieniä metsälöitä ranta-alueiden läheisyydessä lukuun ottamatta mänty on kauttaaltaan valtapuu. Puusto on ylätasanteella verraten nuorta talousmetsää ja rannan lähellä järeämpää ja vanhempaa metsää. Maapuita ja pystypökkelöitä ei juuri suunnittelualueen metsissä esiinny muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Alueen keski- ja pohjoisosissa on lomakylä lomamökkeineen. Alueella ei nyt ole aktiivista toimintaa. Suunnittelualueen pohjoisrannalla ja Korpiselkään rajoittuvalla ranta-alueella on olemassa olevaa loma-asutusta, joka on vanhan ranta-asemakaavan mukaista. Asutuksen läheisyydessä alkuperäinen kasvillisuus on jossain määrin muuntunutta.

4 4 Kuva 1. Sarviniemien välistä hiekkarantaa. Taustalla Suuri Sarviniemi. Alue on uimarantakäytössä. Huomattavasti enemmän alueen alkuperäistä kasvillisuutta ovat muuttaneet avohakkuut ja tiestön rakentaminen. Alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkee asfaltoitu tie lomakylän päärakennukselle. Kesän 2009 aikana on suunnittelualueella raivattu uusia katuja, mikä näkyy alueen yleisilmeessä. Edellä mainittua tieyhteyttä käytetään myös Taipalsaaren kunnan ylläpitämälle laiturille, joka sijaitsee Suuri Sarviniemen etelärannalla. Laiturin läheisyydessä on mahdollisuus säilyttää viisi venepaikkaa. Satama-alueen läheisyydessä on myös tapahtunut kasvillisuusmuutoksia. Alkuperäisen mustikka-kangasmaitikkatyypin kenttäkerroksen lajistoon on paikoin teiden ja pihapiirien läheisyydessä ilmaantunut erityisesti heinälajistoa. Alueella risteilee myös runsaasti polkuja ja muita tieuria, jotka ovat kuluttaneet kenttäkerrosta, paikoin voimakkaastikin. 2.3 Geomorfologia ja maisema Alueen silmiinpistävin geomorfologinen piirre on laaja deltamuodostuma, joka sijaitsee pääosin suunnittelualueen länsipuolella. Deltamuodostuman ns. proksimaalireuna sijaitsee suunnittelualueella kulkien alueen halki pohjois-eteläsuunnassa. Deltaan liittyy myös useita rantamuodostumia, jotka ovat syntyneet eri jääjärvivaiheiden aikana. Niitä on löydettävissä ainakin 3-4 :lta eri tasolta edellä mainitun deltan rinteessä. Suuri Sarviniemi- Säkkirannanmäet on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä, biologisesti jokseenkin merkittävä harjualue. Muodostuma käsittää lomakylän alueella edellä mainitun deltaosan ja sen yläpuolella vielä ns. sanduriosan eli kuivalle maalle syntyneen uomaston. Lisäksi alueella on muinaisrantoja törmineen, tasanteineen ja valleineen. Hakkuualueilla mökkikylänkin alueella ne ovat hyvin havaittavissa. Kolmantena geomorfologialtaan huomionarvoisena geomorfologisena kohteena voidaan mainita laajat lohkareikot suunnittelualueen pohjoisosassa Suuri Sarviniemellä (kuva 2) sekä siitä länteen olevalla pohjoisrannalla. Lohkareikkojen synty liittyy myös jääjärvivaiheisiin. Lohkareet ovat jääneet jäljelle, kun muinaisen aallokon kulutus ja kuljetustoiminta on kuljettanut hienon aineksen pois.

5 5 Kuva 2. Kuva kohti Suuri Sarviniemen kärkeä. Kenttäkerros on paikoin kulunutta. Neljäntenä huomionarvoisena kohteena voidaan mainita deltan pohjoisosassa sijaitseva, reunoiltaan jyrkkäpiirteinen suppakuoppa. Kuva 3. Suuri Sarviniemen pohjoisrantaa. Ranta on sorainen ja maisemallisesti kaunis. Osa hienosta aineksesta on kerrostunut esimerkiksi Suuri ja Pieni Sarviniemen väliselle alueelle hiekkarannaksi (ks. kuva 1). Etenkin eteläosastaan hiekkaranta on hieman liettynyttä sen päälle kerrostuneen orgaanisen aineksen johdosta. Hiekkaa karkeampaa soraa on kerrostunut runsaasti etenkin Suuri Sarviniemen pohjoisrannalle ja soraranta ulottuu pitkälle länteen olemassa olevan loma-asutukselle asti. Suunnittelualueen eteläosassa on laajimmat alueen eloperäisen aineksen kerrostumat. Suunnittelualueen etelärajalta pohjoiseen noin m ulottuu tasainen soistuva ranta-alue, jolla nykyisin kasvaa harvennettua koivikkoa. Alue on veden vaivaama ja inventointiajankohtana alueella oli paikoin veden vaivaamia lampareita. Alueen kasvillisuus on ennen harvennusta ollut iältään ja lajisuhteiltaan monimuotoinen lehtipuuta kasvanut kokonaisuus.

6 6 Kuva 4. Deltapinnalla oleva suppakuoppa. Rinteillä kasvaa mm metsälehmusta ja näsiää. 2.4 Maastoinventointi Kun lähdetään liikkeelle suunnittelualueen eteläosasta, on alueen halki kulkevan tien länsipuolella nuorta tasaikäistä mäntyvaltaista kangasta, joka jatkuu samanlaisena aina suunnittelualueen länsirajalle asti. Maaston noustessa kenttäkerroksen lajistossa tapahtuu muutos samalla kuivempaan suuntaan: mustikka korvautuu vähitellen puolukalla ja kanervalla ja aivan suunnittelualueen länsirajalla on paikoin jo jäkälä- ja variksenmarjavaltaista kenttä- ja pohjakerrosta. Harvennushakkuiden myötä valaistusolosuhteet ovat muuttuneet ja heinälajisto on alkanut runsastua. Myös koivun ja pihlajan taimia on paikoin melko runsaasti. Tien itäpuolella on melko kookasta kuusivaltaista sekapuustoa, jossa kuusen ohella esiintyy koivua, mäntyä, pihlajaa ja harmaaleppää. Edelleen kohti rantaa siirryttäessä kenttäkerroksessa alkaa esiintyä soistuneen maan lajistoa ja rannan tuntumassa on edellä jo mainittu harvennettu koivikko. Kun siirrytään rannan tuntumassa kohti pohjoista (olemassa olevaa loma-asutusta kohden) on aivan rannassa (vesialueella olevan ruovikon ja soistuneen koivukorven välissä hieman muuta aluetta korkeampi harjanne, mikä lienee muinainen rantavalli). Lajistossa esiintyy mm: Festuca ovina, lampaannata 1 Convallaria officianalis, kielo 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3-4 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2 Calluna vulgaris, kanerva, 2-4 Trientalis europaea,metsätähti 1-2 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Calamagrostis canescens, hietakastikka 2 Pteridium aquilinum, sananjalka 2 Melampyrum pratene, kangasmaitikka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 2 Solidago virgaurea, kultapiisku 2 Agrostis capillari,s nurmirölli 2 Rumex acetosella, ahosuolaheinä 1

7 7 Kuva 5. Suunnittelualueen eteläosan harvennettua koivikkoa. Hieman pohjoisempana se kasvaa kooltaan huomattavan selväksi rantaterassiksi. Harjanteella on kenttäkerroksen kasvillisuus tuoreen tai lehtomaisen kankaan lajistoa. Puusto on jätetty harvennushakkuiden ulkopuolelle. Puustossa on monipuolisesti koivua, harmaaleppää, mäntyä, kuusta, kuusamaa ja pihlajaa. Myös maapuita tai pystykeloja esiintyy. Rannassa esiintyy paikoin (etenkin kahden ojan välisellä alueella ja niiden eteläpuolella) hieman lettoisuutta ennen kuin se muuntuu ruovikoksi. Ruovikossa pesii ainakin laulujoutsen. Edellä mainittujen ojien pohjoispuolella maasto nousee ja kenttäkerros muuntuu vähitellen tavanomaiseksi mustikkavaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi. Myös kauempana rannasta edellä esitetty koivuvaltainen alue muuntuu mänty-koivu sekapuustoksi. Lähellä asutusta on myös pieniä kuusivaltaisia alueita. Kuva 6. Kuvassa vasemmalla koivikko, keskellä matala rantavalli ja oikealla laaja ruovikko.

8 8 Kuva 7. Loma-asutuskorttelien 12 ja 13 tonttien takaosat ovat kuusivaltaisia. Kuva 8. Korttelin 12 pohjoispuolella on rehevä lehtipuuvaltainen rantakaistale. Lajistossa on mm hiirenporrasta. Suunnittelualueen eteläosan jo rakennettujen tonttien länsireunat ovat puustoisia ja paikoin hyvin tiheää kuusivaltaista kangasta tai kuusivaltaista sekakangasta. Tonttialueilta ei suoritettu inventointeja. Rakennettujen loma-asuntojen länsipuolella on ensin avohakkuualue ja sen pohjoispuolella harvennettua mäntykangasta, joka ulottuu myös aina tonteille johtavalle tielle asti. Tien länsipuolella on aukkohakkuuta, joka ulottuu aina deltan distaalirinteen alaosiin asti, rinnealueet ovat kauttaaltaan harvennettuja ja harvennukset ja aukot jatkuvat aina viiden mökin RM -alueelle asti. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyy tällä alueella mm. kangasvuokko, mustikka, puolukka, variksenmarja, sianpuola, kangasmaitikka, kielo, metsätähti, käenkaali, kultapiisku, nurmirölli, kalliokielo, rätvänä, metsälauha, ahomansikka, vadelma, hietakastikka, lillukka, kevätlinnunherne ja kevätpiippo. Männyn ohella ei esiinny muita puulajeja isoina puina. Taimena sen sijaan esiintyy runsaasti koivua, pihlajaa ja harmaaleppää.

9 9 Kuva 9. Deltan distaalirinnettä suunnittelualueen eteläosasta. Puusto tasaikäistä männikköä. Tien lähellä avohakkuita. Kuva 10. Kangasvuokkoa esiintyy melko runsaasti korttelialueiden 12 ja 13 kohdalla deltan distaalirinteen keski- ja yläosassa. Alueen kenttäkerroksen lajistossa ovat mm Pteridium aquilinum sananjalka 2 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Vaccinum myrtillus mustikka 2-3 Juncus filiformis jouhivihvilä 2 Linnaea borealis vanamo 1-2 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 4 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Prunella vulgaris, niittyhumala 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2

10 10 Pyrola sp., talvikki 1 Solidago virgaurea kultapiisku 2 Olemassa olevan RA -alueen pohjoispuolella on rehevä lehtomainen ranta-alue, joka ulottuu pohjoiseen lähelle RM -aluetta (rakennettu vanha sauna laitureineen). Alueen puusto on monipuolinen runsaasti eri-ikäistä lehtipuuta käsittävää. Maapuita ja pystykeloja on melko runsaasti. Kenttäkerroksessa esiintyy sinivuokko, metsätähti, mustikka, viinimarja (sp.) karjalanruusu, metsäkorte, suokorte, korpi-imarre, metsäimarre, metsäalvejuuri, hiirenporras, isotalvikki, metsämansikka, suo-orvokki ja raate (aivan rannassa). Alue ulottuu eteläosasta noin m etäisyydelle rannasta. Pohjoisessa alue kapenee ja mainitun saunarakennuksen eteläpuolella se kapenee vain alimmaisen muinaisrannan ja nykyrannan väliselle alueelle. Edellä mainitun vyöhykkeen ja olemassa olevan RM -alueen (5 loma-asuntoa) välinen rinnealue on harvennettua rinnealuetta, jossa kenttäkerroksen lajisto on edellä kuvatun kaltaista. Rinnealue on osa deltamuodostumaa. Edellä mainitun loma - asuntorivistön yläpuolella on toinen viiden asunnon RM -alue. Niiden pihapiirit ovat pääosin heinittyneet. Kortteleiden välissä on suoritettu harvennushakkuita ja kenttäkerroksen lajisto on hakkuualueille tyypillinen: kielo, kalliokielo, kevätlinnunherne, vadelma, maitohorsma, metsälauha, nurmirölli, mustikka, puolukka, variksenmarja jne. Kuva 11. Tyypillistä mäntykangasta ylemmän RM-alueen eteläpäässä.

11 11 Kuva 12. Pohjoisimmat löydetyt kangasvuokon kasvupaikat olivat RM-kortteleiden välissä ja sisällä. Edellä mainittujen korttelialueiden länsipuolella sijaitsee alueelle johtava tie. Kaavamuutoksessa tie tullaan linjaamaan uudelleen. Tie sijaitsee deltan rinnealueella. Tien länsipuolella delta-alueella on ensin toteutettu hakkuita ja deltan yläpinnalla on kasvillisuus nuorta tasaikäistä mäntykangasta tai paikoin hakkuualuetta. Hakkuualueet ja nuori mäntyvaltainen metsä vuorottelevat aina isolle suppakuopalle. Kuva 13. Kuva deltalta kohti huoltorakennusta.

12 12 Kuva 14. Tuore avohakkkuu suppakuopan eteläpuolella. Suppakuoppa kuvasta oikealle. Suppakuoppaa on pidettävä paitsi geomorfologisena kohteena myös kasvillisuudeltaan melko huomionarvoisena; erityisen merkittäväksi sen tekee metsälehmuksen melko runsas esiintyminen sen reunoilla. Muusta lajistosta mainittakoon mm. metsäkurjenpolvi, kevätlinnunherne, korpiimarre, kielo, kalliokielo, karhunputki, vanamo, metsämaitikka, puna-ailakki, metsäalvejuuri, ketunlieko, metsäkastikka, lillukka, käenkaali, isotalvikki, sinivuokko ja näsiä. Suppakuopassa on tuulenkaatoja, jotka ovat alkaneet jo lahota. Suunnittelualueen halki kulkevan nykyisen asfalttitien pohjoispuolella ovat deltan rinnealueet harvaa tasaikäistä nuorta mäntykangasta ja rinteiden alapuoliset alueet ovat melko voimakkaasti harvennettua mäntykangasta. Kenttäkerroksen lajisto on tavanomainen: puolukka, mustikka, metsälauha, nurmirölli, maitohorsma jne. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Kasvillisuus jatkuu deltan rinnealueella ja sen alapuolella itään em. tielle asti hyvin samanlaisena. Pohjoisessa voimassa olevan kaavan mukaiselle lomakeskuksen huoltorakennukselle (RM) sekä RM (ravintola) ja VU- ja RT2 -alueille asti on kasvillisuus edellä kuvatun kaltaista mäntyvaltaista kangasta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny: vain joitain yksittäisiä pystyyn kuivuneita mäntyjä. Nämä alueet ovat olleet aktiivisessa käytössä mm. uimaranta- ja asuntovaunualueina ja tästä syystä kenttäkerros on hyvin kulunutta. Kenttäkerroksessa esiintyy kangasmaitikkaa, puolukkaa, sananjalkaa, voikukkaa, hietakastikkaa, kyläkastikka, rätvänää, ahomansikka, nokkosta, poimulehteä, ahomansikkaa jne. Pieni ja Suuri Sarviniemen välissä on pieni niemi, jolla sijaitsee ränsistynyt saunarakennus. Saunan pohjoispuolella aivan rannan tuntumassa on hieman rehevämmän kasvillisuuden alue. Saunarakennuksen seinustalla kasvaa köynnöskuusamaa. Rehevämpi kasvillisuus lienee syntynyt saunarakennuksen pesuvesien ravinteiden myötä. Pienellä alalla on jonkin verran muuta ympäristöä runsaammin pajuja, pihlajaa sekä koivuja. Kenttäkerros on heinittynyt, mutta sen ohella esiintyy mm metsätähteä, käenkaalta ja oravanmarjaa sekä kieloa.

13 13 Kuva 15. Alueen poikki kulkeva asfaltoitu tie. Ranta on kuvasta oikealle. Puusto on harvaa männikköä. Sähkölinjan alle on kasvanut komea katajikko. Taustalla ravintola Kuva 16. Hiekkaranta-alue Suuri Sarviniemeltä nähtynä. Ranta-alue on kauttaaltaan Pieni ja Suuri Sarviniemen välisellä alueella hiekkaa. (ks kuva 17). Saunarakennuksen eteläpuolella se on osin hieman liettynyt ja lievästi ruovikoitunut. Saunan pohjoispuolella ruovikkoa on niukemmin. Rannassa on kapea vyöhyke koivua, harmaaleppää ja pihlajaa. Alueen vesilinnusto vaikutti melko vaatimattomalta. Saunan eteläpuolella pesii telkkä ja ruovikon lähellä uiskenteli yksinäinen härkälintukoiras. Pieni Sarviniemen edustalla uiskenteli laulujoutsen.

14 14 Kuva 18. Suuri Sarviniemeä. Pieni Sarviniemen pinta on lohkareinen. Puusto on pääosin mäntyvaltainen. Aivan niemen pohjoisrannan tyvellä on rannan tuntumassa hieman rehevämmän kasvillisuuden vyöhyke; osapuilleen nykyisestä laiturista niemen tyvelle. Rakenteilla oleva tieura rajaa em. alueen rannan ja tien väliin. Sen leveys on enimmillään noin m. Kasvillisuutena on metsäalvejuuri, korpiimarre, vadelma, kielo, mustikka, oravanmarja, metsätähti. Ranta on lievästi letto- tai nevamainen ja ympäristönä soveltuu kyllä esimerkiksi härkälinnulle pesimäympäristöksi. Rannan lehtipuustossa esiintyy harmaaleppää ja pihlajaa. Muutamissa puissa on tikkojen syönnösjälkiä. Kuva 19. Pieni Sarviniemen pohjoisrannalla on kapea rehevä, lehtipuuta kasvava alue. Niemialueen kenttäkerroksen kasvillisuudessa esiintyy mm maitohorsma, vadelma, kielo, kataja, mustikka, puolukka, metsätähti, kanervaa variksenmarja, vanamo, metsätähti, käenkaali, nurmirölli, metsäalvejuuri, ahomansikka, metsälauha, metsämaitikka. Männyn ohella esiintyy pihlajaa, koivua ja harmaaleppää. Aivan niemen kärjessä on muutama mäntykelo. Niemen kärjessä on myös muutamia kookkaampia lehtipuitakin.

15 15 Kuva 20. Suunnnittelualueen pohjoisrantaa olemassa olevan asutuksen itäpuolelta. Myös täällä maaperä on lohkareinen. Suuri Sarviniemeen johtaa tie, jonka molemmin puolin kasvillisuus on melko kookasta tasaikäistä männikköä. Kenttäkerroksessa valtalaji on mustikka. Sen ohella esiintyy puolukkaa, kanervaa ja muita kuivahkolle tai kuivalle kankaalle tyypillistä lajistoa. Lehtipuustoa ei mainittavasti esiinny: ainoastaan rannan tuntumassa on pihlajaa, kiiltolehtipajua, koivua ja harmaaleppää. Polustoa on alueella melko runsaasti ja etenkin niemen länsi- ja keskiosissa kenttäkerroksen kuluminen on selvästi nähtävissä. Laiturialueen itäpuolella niemen keskiosat ovat komeaa lohkareikkoa. Kenttäkerros alkaa muuntua variksenmarja-mustikkatyypiksi. Mänty säilyy edelleen valtapuuna. Niemen kärkialuetta on käytetty leiripaikkana. Niemen pohjoisranta on kauttaaltaan komeaa sorarantaa. Geomorfologisesti alue on kiinnostava, kuten edellä on jo todettu. Seuraavassa vaiheessa kuljettiin Suuri Sarviniemen pohjoisrantaa kohti länttä aina olemassa olevalle loma-asutukselle asti. Pohjoisrannan rinne säilyy lohkareisena aina asutukselle asti, joskaan ei niin komeana kuin varsinaisella niemialueella. Puusto on niemialueen länsipuolella niemen puustoa nuorempaa; tasaikäistä ja mäntyvaltaista. Jonkin verran koivua on sekapuuna. Kenttäkerros muodostuu lähes kokonaan mustikasta. Karuimmilla paikoilla on myös kanervaa ja variksenmarjaa. Polkuja kulkee myös tällä alueella. Alueen rannat ovat sorarantaa ja vesilinnustoa ei tällä alueella havaittu. Metsälinnusto vaikutti myös tavanomaiselta, joskin puukiipijä oli kiintoisa havainto. Puukiipijää tavataan melko harvalukuisena.

16 16 Kuva 21. Deltan pohjoisrinnettä. Puusto on harvaa tasaikäistä mäntyä. Olemassa olevan loma-asutuksen kohdalla noustiin ylös deltan rinnettä (kuva 21), ja kuten edellä todettiin, rinne on lohkareinen. Puusto säilyy hyvin samantyyppisenä aina deltan ylätasolle asti. Puusto on edelleen mäntyvaltaista. Puusto on nuorta istutuspuustoa. Kenttäkerros on myös hyvin tavanomainen: kanerva, mustikka, Paikoin kenttäkerroksen lajisto korvautuu jäkälillä. Deltan yläpinnalla inventointi eteni kohti kookasta ja jyrkkärinteistä suppakuoppaa, joka on kuvattu jo edellä. 3. Suojelualueet, valtakunnalliset suojeluohjelmat ja muut inventoidut kohteet Varsinaisella suunnittelualueella ei ole suojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Sen sijaan suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Lietveden, Ilkonselän ja Kyläniemen Natura 2000-verkoston alueet. Delta-alue kuuluu valtakunnalliseen Suuri Sarviniemi-Säkkirannanmäet (koodi HSO050054) harjujensuojeluohjelmaan. Suunnittelualueesta suuri osa kuuluu myös luokiteltuun pohjavesialueeseen ( ). Lilmanmäen Natura-alue (FI ) sijaitsee jo runsaan kymmenen kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Alueiden sijainti on osoitettu oheisella kartalla.

17 Natura 2000-verkoston alueet Ohessa on sivujen sisältö lähimpien Natura alueiden osalta.

18 18 Lietvesi Koodi FI Kunta Puumala Taipalsaari Savitaipale Pinta-ala (ha) Aluetyyppi SCI Lietvesi on avointen selkävesien ja laajan monipuolisen saariston muodostama kokonaisuus, johon kuuluu varsinaisen Lietveden lisäksi alueita Petraselältä ja Liittokivenselältä. Alue on tärkeä saimaannorpan elinalue. Se on myös geologisesti merkittävä. Alueen kallioperä on migmatiittejä ja kiillegneissiä. Alueella on myös murroslaaksoja, jotka aiheuttavat rantojen jyrkkyyttä. Alueen läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa harjujakso.harjujakson alueella on edustavia hiekkarantoja. Geologiset muodostelmat ovat erityisen arvokkaita Rokansaaressa, jossa on komeita hiekkarantoja ja laaja alue korkeita harjuselänteitä, suppia ja muita harjumuodostelmia. Alueen metsät ovat harjujaksolla etupäässä karuja ja kuivia kankaita. Muualla rantojen karut kalliomänniköt vaihtelevat saarten sisäosien rehevämpien, usein kaskivaikutteisten metsien kanssa. Lietvesi on saimaannorpan elinaluetta. Siellä on myös useita järvikutuisen harjuksen kutupaikkoja. Linnuston näkyvin piirre on lokkikoloniat, joita alueella on useita. Suurin niistä on 140 yksilön harmaalokkiyhdyskunta. Kalatiiraluotoja alueella on myös useita. Alueen maisemat vaihtelevat selkävesien avarista maisemista sisäsaariston sokkeloisuuteen. Murroskohtien rantakalliot ovat jyrkkiä ja harjujakson hiekkarannat loivia ja laajoja. Alueen keskellä oleva saaristo on asuttua, ja sinne on lossi- ja tieyhteys. Useissa saarissa on nähtävissä kaskeamisen ja laiduntamisen vaikutuksia. Lietvesi on tärkeä saimaannorpan elinalueena, mutta sillä on merkitystä myös melko luonnontilaisen ja karun järviluonnon säilymiselle. Alueella on myös arvokkaita geologisia muodostelmia. Alueella on arvioitu olevan noin norppaa, mikä on noin 9 % kannasta. Lahnaruohot (Isoetes spp.) ja nuottaruoho (Lobelia dortmanna) ovat puhtaan veden tunnusmerkkejä. Harjus (Thymallus thymallus) on harvinaistunut. Isokoskelo (Mergus merganser) ja tukkakoskelo (Mergus serrator) ovat Suomen erityisvastuulajeja ja riistaeläimiä. Selkälokki (Larus fuscus fuscus) on Suomen erityisvastuulaji. Alueen luontotyypit ja lajit Natura tietolomakkeen mukaan * = ensisijaisen tärkeä luontotyyppi tai laji Luontodirektiivin luontotyypit (%): Kasvipeitteiset silikaattikalliot 0 Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi- Vernicion dillenii) Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 1 2 Luontodirektiivin liitteen II lajit: *Saimaannorppa Saukko Phoca hispida saimensis Lutra lutra Lintudirektiivin liitteen I linnut: Kaakkuri Kalatiira Kuikka Kurki Uhanalainen laji Gavia stellata Sterna hirundo Gavia arctica Grus grus Alueella 1 laji

19 19 Muut lajit: Isokoskelo Selkälokki Tukkakoskelo Harjus Järvilohi Järvitaimen Lahnanruoho Nottaruoho Mergus merganser Larus fuscus fuscus Mergus serrator Thymallus thymallus Salmo salar m. sebago Salmo trutta m. lacustris Isoetes ssp. Lobelia dortmanna Suojelutilanne (%): Ei suojeltu 99 Yksityinen luonnonsuojelualue 0 Alueen keskellä oleva saaristo on asuttua ja sinne on lossi- ja tieyhteys. Useissa saarissa on nähtävissä kaskeamisen ja laiduntamisen vaikutuksia. Alueen läpi kulkee etelä-pohjoissuuntainen harjujakso edustavine hiekkarantoineen. Geologiset muodostumat ovat erityisen arvokkaita Rokansaaressa, jossa on komeita hiekkarantoja ja laaja alue korkeita harjuselänteitä, suppia ja muita harjumuodostumia Kohteen Natura-tietolomakkeella on mainittu kolme luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä ja kaksi luontodirektiivin liitteen II eläinlajia. Alueella tavattavat luontotyypit ovat harjumetsät, silikaattikalliot ja kallioiden pioneerikasvillisuus. Liitteen kaksi lajeista alueella tavataan saimaannorppa ja saukko. Natura-alueella on yritetty tehdä osakaskuntien kanssa sopimuksia verkkokalastuksen vapaaehtoisesta rajoittamisesta kevätaikaan ( ), jolloin talvella syntyneet kuutit ovat alttiita takertumaan kalaverkkoihin. Rajoitukset kattavat Natura-alueen vesistä vain noin 300 hehtaaria. Muita tärkeitä alueella esiintyviä eläinlajeja ovat selkävesien linnut kuten isokoskelo ja tukkakoskelo. Luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi säädettyjä selkälokkeja pesi vuonna 2006 Lietveden Natura-alueen pohjoisosassa 7 paria. Selkälokki on viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa mainittu vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Järvilohi on luontodirektiivin liitteen II laji, mutta Suomella on poikkeus II liitteen erityisten suojelutoimien vaatimuksesta. Järvilohi on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN) lajiksi. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Pääosin rantojensuojeluohjelman aluetta. Kohde sisältää myös yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Lietvedellä on useita vahvistettuja ja tekeillä olevia rantakaavoja. Rajaus perustuu Puumalan kunnanvaltuuston hyväksymään Lietveden-Suur-Saimaan osayleiskaavaan sekä vahvistettuun Suur-Saimaan osayleiskaavaan. Lisäalueina on norpan liikkumisväyliä Koskenselältä, Vesijaosta, Niinivedeltä ja Pajusaarenselältä. Lisäaluetta on myös Rokansaaren itäosa. Pääasialliset toteutuskeinot maa-alueilla: rakennuslaki, luonnonsuojelulaki Toteutustilanne: osin yksityismaiden luonnonsuojelualueita, suurimmaksi osaksi ei toteutettu Pääasialliset toteutuskeinot vesialueilla: maastoliikennelaki, vesiliikennelaki, kalastuslaki, sopimus Toteutustilanne: alueella on tehty vapaaehtoisia kalastuksenrajoitussopimuksia

20 20

21 21 Ilkonselkä Koodi Kunta Pinta-ala Aluetyyppi FI Taipalsaari, Joutseno, Ruokolahti 7417 ha SCI Alueen kuvaus Laaja saaristokokonaisuus Kyläniemen harjualueen eteläpuolella. Toiseen Salpausselkään liittyviä harjujaksoja, jotka ilmenevät lukuisina harjusaarina ja hiekkapohjaisina matalikkoina. Alue käsittää harjusaaria, särkkiä, hiekkarantoja, louhikkoisia ja kivikkoisia pikkusaaria sekä niukkakasvustoisia kalliosaaria. Rannat ovat yleisesti karuja. Kasvupaikkoina harjusaarten rannat ovat vähäravinteisia ja usein alttiita rantavoimille. Vesikasvillisuuden tyyppilajeja ovat nuottaruoho ja lahnaruoho. Suojaisemmissa poukamissa rantoja reunustaa järviruokovyöhyke. Harjusaarten metsäkasvillisuus edustaa karuja tyyppejä, lähinnä puolukka- ja kanervatyypin kankaita. Moreenipeitteisillä saarilla hallitsevia ovat kalliometsät, mutta myös tuoreempia kuvioita esiintyy. Kasvilajistoon kuuluu tyypillisiä harjukasveja, lisäksi joitakin melko harvinaisia kasvilajeja. Linnusto on edustavaa suurten selkävesien lajistoa. Eteläisin saimaannorpan esiintymisalue. Taantunut alue, jolla viimeiset lisääntymishavainnot tehtiin vuosina 1982 ja Alue on joskus ollut hyvä hyljealue. Nyt se on lähinnä reservialue. Jos hyljekanta kasvaa, alue on potentiaalinen lisääntymisalue. Alueen saaret ovat vielä suureksi osaksi rakentamattomia ja suhteellisen rauhallisia. Suojelutilanne Yksityinen luonnonsuojelualue 1 % Ei suojeltu 99 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot Rantojensuojeluohjelmassa, n. 60 ha rauhoitettu yksityismaiden luonnonsuojelualueeksi. Suomen WWF:n saimaanhyljealueiden suojelutavoitteet kattaa 100%. Taipalsaaren ja Joutsenon kunnissa sijaitsevilla alueilla on vahvistetut osayleiskaavat. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-alueilla rakennuslailla, luonnonsuojelulailla ja maa-aineslailla sekä vesialueilla vesilailla, vesi- ja maastoliikennelailla sekä vapaaehtoisin sopimuksin. Luontodirektiivin luontotyypeistä alueella on harjumuodostumien luontotyyppejä ( 2 %) Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella tavataan saimaannorppaa. Luontodirektiivin liitteen I linnusta alueella tavataan ampuhaukkaa, kuikkaa sekä uhanlaista lajia. Muusta lajistosta mainitaan selkälokki

22 22 Kyläniemi Koodi Kunta Pinta-ala Aluetyyppi FI Taipalsaari 460 ha SCI Alueen kuvaus Toisen Salpausselän Järvi-Suomen kaaren keskiosia edustava, noin 14 km pitkä reunamuodoston osa käsittää leveitä deltamaisia reunatasanteita, kumpuilevia reunalaajentumia, reunaterasseja sekä suuria reunaselänteitä. Kyläniemen alueen kokonaispinta-ala on 469 ha ja se käsittää vain maa-alueita. Muodoston rinteillä on monin paikoin hyvin edustavina kaksi alekaista muinaisrantaa törmineen ja terasseineen, paikoin rantavalleja ja eroosiotörmiä. Rannoilla esiintyy monin paikoin särkkämuotoja nykyisten rantahietikoiden yhteydessä. Erityisesti Rastinniemen alueella on nähtävissä muinaisia rantatörmiä ja terasseja. Viimeisin suuri muutos tapahtui Vuoksen syntyessä noin 5000 vuotta sitten, jolloin Saimaan pinta laski muutamalla metrillä. Kasvillisuus on pääosin kanerva- ja puolukkatyypin kangasmetsää, paikoin esiintyy jäkälälaikkuja ja hiekkaisilla etelärinteillä nummimaisia kasviyhdyskuntia. Kasvistoon kuuluvat mm. kangasvuokko, kangasajuruoho, kangassara, hietaneilikka, hietaorvokki, häränsilmä, metsänätkelmä, lehtoneidonvaippa, ukontulikukka ja kangaskorte. Muutamien lampien rannoilla sekä lahtien pohjukoissa on neva- ja rämesoistumia. Hietaneilikka on kangasvuokon tapaan alkuperältään arokasvi ja ensimmäisiä maan valloittajia jääkauden jälkeen. Hietaneilikka on yksi harvinaisimmista harjukasveista ja rauhoitettu laji. Saimaan vesimaisemaan keskeisenä elementtinä kuuluva, osaksi kulttuurimaisemaan liittyvä, geologisesti, biologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä, monikäytön kannalta merkittävä harjualue. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistama Rastinniemi on yleiseen käyttöön tarkoitettu virkistysalue. Alueella on kaksi nuotiokatosta, käymälät ja jätehuolto. Lyhytaikainen telttailu on sallittu alueella. Rastinniemeen pääsee sekä vesitse että maitse teitä pitkin. Suojelutilanne Maa-aineslain nojalla suojeltu harju- tai kallioalue 100 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot Alue on valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa. Vahvistettu Suur-Saimaan osayleiskaavassa. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-aineslailla ja rakennuslailla.

23 23 Luontodirektiivin luontotyypeistä alueella on harjumuodostumien metsäisiä luontotyyppejä (40 %). Luontodirektiivin liitteen II ja lintudirektiivin liitteen I lajistoa ei Natura-tietolomakkeessa mainita alueella esiintyvän. Hankkeen vaikutukset Natura alueisiin ja niiden luontotyyppeihin ja lajistoon Lietveden Natura-alueen (FI ) Natura-tietolomakkeen luontodirektiivin luontotyypit (kallioiden pioneerikasvillisuus ja harjumuodostumien metsäiset luontotyypit) ovat kulumiselle alttiita ja on mahdollista, että Sarviniemen alueen rakentuminen lisää vähäisessä määrin Lietveden alueella liikkumista ja harjusaarten mekaanista kulumista. Mahdollinen kulumislisäys on kuitenkin vähäinen. Kaakkuri on levinnyt globaalisti melko laajalle alueelle, sillä se pesii pohjoisessa Euroopassa ja arktisessa Kanadassa. Suomessa pesii kaakkuriparia koko maassa. Kaakkois-Suomi on merkittävä Luoteis-Venäjälle suuntautuvan muuttoreitin varrella. On arvioitu, että Luoteis- Venäjällä pesii noin yksilöä. Kaakkurin esiintyminen Suomessa on harvalukuista ja etenkin etelässä se on harvinainen. Euroopassa pesinee ,000 paria, Tämä merkitsee noin yksilöä. Koska kaakkurin kanta on ollut viimeiset 10 vuotta verraten vakio, sen kansainvälinen suojelustatus on elinvoimainen. Paikallisesti kaakkuri on kuitenkin taantunut ja siksi se luetaan Suomessa uhanalaisiin lajeihin. Kaakkuri häiriintyy pesimäaikana ihmisentoiminnasta ja on mahdollista, että lisääntyvä ihmistoiminta Sarviniemen alueella ja lähiympäristössä voi aiheuttaa teoriassa haitallisia vaikutuksia lajin pesintään Lietveden alueella ja koska Suomen kanta on verraten vähälukuinen, voi paikallinen vaikutus olla huomattava. Kuikka pesii koko Suomessa parin voimin. Pesimistiheys 0,5 2 paria/km². Euroopassa pesii paria, Venäjällä paria. Suomen populaatio muodostaa täten Euroopan pesimäpopulaatiosta huomattavan osan, mutta kuikka on levinneisyydeltään holarktinen laji, ja kanta on vankka. Sarvinimen suunniteltu rakentaminen tunsin vaikuttaa kuikan esiintymiseen Lietveden alueella. Kalatiira on yleinen ja kanta on vakaa ja laji on holarktinen. Maailman populaation kooksi arvioidaan 1 4,5 miljoonaa yksilöä. Euroopassa pesii vähintään paria. Suomessa laji pesii koko maassa. Pesimäkantamme on noin paria. Merellä se suosii sisä- ja välisaaristoa. Sisämaan järvillä se on yleensä ainoa tiiralaji Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Mahdollista uhkaa syntyy lajin koloniapesimisestä, jolloin pistemäinenkin ympäristön muutos voi heikentää pesimäoloja. Laji tosin viihtyy hyvin ihmisen luomilla keinobiotoopeillakin kuten satamissa ja joutomailla.. Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomen kurkikanta on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2007 Suomessa pesi noin kurkiparia. Suomessa laji on silmälläpidettävä. Koko maapallon mittakaavassa sen suojelulustatus on elinvoimainen Euroopan pesimäkanta on paria. Maailmanlaajuisesti populaatio käsittää jopa yksilöä ja on vakaa. Kurjen pesimäalue ulottuu Skandinaviasta ja Koillis-Euroopasta Kiinan keskiosiin ja Venäjän Kaukoitään, mutta myös Turkkiin, Kaukasukselle, Armeniaan. Lajia uhkaa lähinnä sopivien pesimäelinympäristöjen häviäminen rakentamisen myötä sekä runsastuneet pienpedot kuten supi ja minkki. Luontodirektiivin II liitteen lajeista Lietvedellä esiintyy saukko. Lajia tavataan koko Suomessa, vaikkakin esiintymiskuva on aukkoinen. Se on täysin vesistöihin sidottu laji. Saukko elää kaikenlaisissa vesistöissä. Elinpaikkansa se valitsee ravinnon saatavuuden, suojaisien pesimä- ja lepopaikkojen esiintymisen ja sen mukaan, pääseekö veteen myös talvella. Saukolla on laaja

24 24 saalistusalue jota se kiertelee jatkuvasti ympäri vuoden. Vain poikasten kasvatuksen aikana naaras pysyy yhdellä pienehköllä alueella. Suomessa kanta on arviolta yksilöä. Suomessa saukkoa tavataan harvalukuisena koko maassa. Runsain saukkokanta on Järvi-Suomessa ja Etelä-Lapissa. Lajin yksilömärät ovat vaihdelleet runsaasti mm metsästyksen (1800-luku 1900-luvun alku) takia ja laji on välillä ollut Suomesta kuolla jopa sukupuuttoon luvultä lähtien kannat pienentyivät voimakkaasti koko Euroopassa. Saukko rauhoitettiin vuonna Viime vuosikymmeninä Suomen saukkokanta on taas lähtenyt kasvuun. Tällä hetkellä laji kuuluu Suomessa silmälläpidettäviin. Myös raskasmetallien, hyönteismyrkkyjen ja happamoitumisen on arveltu pienentäneen saukkokantoja ainakin muualla Euroopassa. Vesistöjen perkaaminen on poistanut suojaisia rantapensaikkoja ja vähentänyt kalakantoja ja täten vaikuttanut populaatiokokoihin. Saukkoa tavataan lähes koko maailmassa. Sitä esiintyy Euraasiassa, Afrikassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Saukolla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä koloissa, jotka ovat kuuluneet muille eläimille kuten ketuille tai mäyrille. Saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely. Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesistöreittiään edestakaisin. Saukolle soveltuvia elinympäristöjä Suomessa on vielä melko runsaasti, mutta paikallisesti ihmisen maankäyttö rajoittaa saukon elinmahdollisuuksia. Tosin saukot voivat elää myös melko urbaaneissa ympäristöissä. Moottoriveneily ja kalastus voivat häiritä saukkoa, mutta sitä voidaan pitää melko ihmistoimintoihin sopeutuvana lajina. Voidaan arvioida, että Sarviniemen suunniteltu maankäyttö tuskin vaikuttaa heikentävästi saukon esiintymisen Lietveden alueella. Ilkonselän Natura-alueen (FI ) lintudirektiivin liitteen I lajeista ampuhaukka pesii koko maassa levinneisyyden painottuen Pohjois-Suomeen aina koivuvyöhykkeelle asti, Sen levinneisyysalue käsittää Euroopan ja Aasian pohjoisosat. Euroopan pesimäkanta on noin paria, joista Suomessa Etelä-Suomen kanta pesii soilla ja mäntyvaltaisilla alueilla, usein myös järvien pienissä saarissa. Se käyttää mieluusti esim. variksen vanhoja pesiä. Ampuhaukka saalistaa avomailla, kuten pelloilla, soilla ja hakkuuaukeilla. Toinen Ilkonselän Natura-alueen liitteen I lajeista on kuikka. Se pesii koko Suomessa parin voimin. Pesimistiheys 0,5 2 paria/km². Euroopassa pesii paria, Venäjällä paria. Suomen populaatio muodostaa täten Euroopan pesimäpopulaatiosta huomattavan osan. Muusta lajistosta mainitaan Ilkonselältä selkälokki. Se pesii melko yleisenä usein kolonioissa saaristossa ja suurilla järvillä aina Oulun korkeudelle asti. Selkälokki on voimakkaasti vähentynyt, Selkälokin järvikanta on keskittynyt Järvi-Suomeen. Laji pesii mielellään metsäisillä pikkusaarilla. Suomessa pesii noin selkälokkiparia. Noin kaksi kolmasosaa kannasta pesii saaristossa. Euroopassa pesii selkälokkiparia, joista Britteinsaarilla paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan yksilöä. Sarviniemen rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta selkälokkipopulaatioon Ilkonselän alueella. Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit ovat kulumiselle alttiita ja on mahdollista, että Sarviniemen rakentaminen lisää liikkumista myös Ilkonselän saarilla ja aiheuttaa lisääntyvää kulumista harjusaarilla. On kuitenkin todennäköistä, että lisäkuormitus sarviniemen rakentamista luontotyypille on vähäinen. Sarviniemen lomakylän toteuttaminen ei aiheuta kohtuuton riskiä mainittujen lajien (kuikka, selkälokki, ampuhaukka) Suomen populaation yksilömäärien vähentymiselle.

25 25 Kyläniemen Natura-alue (FI ) on osa valtakunnallista harjujensuojeluohjelmaa, ja alueella on yleiseen käyttöön tarkoitettu Rastiniemen virkistysalue. Kyläniemen alueen suojelu on tarkoitus toteuttaa maa-aineslailla ja rakennuslailla. Nyt esitettävällä Sarviniemen hankkeella ei ole kovin merkittävää vaikutusta Kyläniemen Natura-alueen luontoarvoihin nykytilanteeseen verrattuna, vaikka on todennäköistä, että virkistysalueen käyttö jossain määrin lisääntyy Suur- Saimaan lomakylän rakentamisen seurauksena. Lomakylän alueelta etäisyys Kyläniemeen on noin 3 km. Kyläniemen tulee laatia Natura-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttamisohjelma, jonka perusteella voidaan mahdollisesti lisääntyvää virkistyskäyttöpotentiaalia ohjata reiteille ja alueille, jotka siihen soveltuvat. Edellä olevan kuvauksen perusteella, joka perustuu em. alueiden Natura- tietolomakkeisiin, voidaan todeta, että Suur-Saimaan lomakylän rakentamisella ei ole mainittavia vaikutuksia edellä mainittujen Natura-alueiden luontotyyppeihin tai lajistoon eikä erillistä luonnonsuojelulain 65 mukaiseen tarkempaan arviointiin ole perusteita. Ainoan poikkeuksen voi tehdä vaikutukset kaakkuriin, jota on pidettävä kohtuullisen häiriöherkkänä lajina. Tässäkin tapauksessa etäisyys Ilkonselän Natura-alueeseen suunnitellusta lomakylästä ovat niin suuret, että todennäköiset vaikutukset ovat vähäiset nykytilanteeseen verrattuna. Kohteiden suojelu pyritään maa-alueilla toteuttamaan ainakin osaksi luonnonsuojelulailla ja vesialueilla lähinnä vesilailla sekä vesi- ja maastoliikennelailla. Molemmille alueille tulee laatia Natura-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttamisohjelma, jonka perusteella voidaan mahdollisesti lisääntyvää virkistyskäyttöpotentiaalia ohjata reiteille ja alueille, jotka siihen soveltuvat Saimaannorppaa on tarkasteltu erikseen tekstissä. Arviota ei ole tehty lomakkeissa nimeltä mainittumattomaan lajiin. 3.2 Luonnonsuojelulain 29 mukaisesti suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Pieni ja Suuri Sarviniemen välinen hiekkaranta-aluetta ei voida pitää luonnonsuojelulain mukaisena luontotyppinä. Rantaaluetta ei voida enää täysin pitää luonnontilaisena eikä sillä ole lain tarkoittamalle hiekkarantaluontotyypille tyypillistä lajistoa. 3.3 Metsälain 10 nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja

26 26 käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Suunnittelualueella ei esiinny metsälain mukaisia kohteita. 3.4 Vesilain 15a ja 17a nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) Alle hehtaarin suuruiset fladat Kluuvijärvet lähteet taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Suunnittelualueella ei esiinny vesilain mukaisia kohteita Uhanalaislajisto Lisäksi maastotyöskentelyssä kiinnitettiin huomiota mm seuraaviin elinympäristöihin: 1. Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät 2. Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät 3. Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaistarkastelun mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävä Suunnittelualueella on lukuisia luonnonsuojelulailla suojellun kangasvuokon kasvupaikkoja. Kangasvuokko on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Alueen kasvupaikat sijaitsevat alueen etelä- ja keskiosassa deltan distraalirinteessä pääosin keski- ja ylärinteessä. Muutama esiintymä havaittiin lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella. Eteläisimmät esiintymät ovat noin 100 m päässä suunnittelualueen etelärajalla ja pohjoisimmat olemassa olevien RM 9 ja RM 10 korttelialueiden välisellä alueella. Oheisella kartalla on yleispiirteisesti rajattu alue, jolla esiintymiä havaittiin. Kaikkiaan erillisiä esiintymiä havaittiin noin kpl suunnittelualueella ja sen länsipuolella seurakunnan omistamalla maalla. Havainnot on mitattu gps laitteella myöhemmin. Koordinaatit ovat liitteenä. Muilta alueilta lajia ei löydetty, mutta sitä saattaa esiintyä. Kangasvuokko viihtyy kuivissa valoisissa harjunrinnemänniköissä ja hiekkaisilla kanerva- ja puolukkakankailla. Usein se kasvaa teiden hiekkaisilla pientareilla sekä polkujen reunoilla, joissa sammalkerros on rikkoutunut. Kangasvuokon levinneisyysalue keskittyy Kaakkois-Suomeen Salpausselkien ja Etelä-Savon alueelle. Yksittäisiä esiintymiä lajilla on Uudenmaan pohjoisosista

27 27 Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan eteläosiin. Kangasvuokko on Etelä-Karjalan maakuntakukka, ja kunnista nimikkokasvikseen sen ovat ottaneet Puumala, Savitaipale ja Valkeala. Kangasvuokko on endeeminen eli kotoperäinen Euroopan alueelle. Skandinaviassa sen levinneisyysalue käsittää Eteläja Keski-Ruotsin, Norjan kaakkoisosat ja Tanskan pohjoisosan. Suomen lähialueilla sitä kasvaa lisäksi Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa. Keski- ja Etelä-Euroopassa kangasvuokkoa kasvaa usealla erillisellä alueella, mm. Puolassa, Saksan itäosissa, Alpeilla ja Pyreneillä. Kangasvuokon myynti kiellettiin jo vuonna 1926 ja kokonaan kasvi rauhoitettiin Suomessa kangasvuokko on luokiteltu vaarantuneeksi lajin vähenemisen ja elinympäristöjen heikentymisen vuoksi. Erityisesti se on taantunut levinneisyysalueensa reuna-alueilla. Rakentamisen, teiden ja sorakuoppien alle on jäänyt useita esiintymiä varsinkin tiheään asutuilla alueilla, joilla myös kasvin poiminta ja siirtely puutarhoihin on aiemmin ollut runsainta. Lisääntynyt loma-asuntojen rakentaminen uhkaa etenkin rannoilla sijaitsevia esiintymiä. Kangasvuokko on viime vuosikymmenten aikana harvinaistunut monin paikoin rehevöitymisestä johtuvan kasvupaikkojen umpeenkasvun vuoksi. Se on kärsinyt myös kasvupaikkojen avohakkuiden jälkeisistä tiheistä taimikkovaiheista ja heinittymisestä. Suunnittelualueella deltan keski- ja pohjoisosan esiintymät ovat avohakkuualueella ja täten ne ovat selvässä vaarassa hävitä maitohorsman, vadelman hietakastikan, kielon ym. hakkuualueiden lajien runsastuessa Kaavanmuutoksen vaikutukset saimaannorpan elinympäristöön Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) ekologiaa Käsitykset saimaannorpan populaation koosta vaihtelevat jonkin verran. Voidaan arvioida, että koko populaation koko on noin 300 yksilöä. Populaation koko on pienentynyt jonkin verran edellisestä vuodesta. On kuitenkin ilmeistä, että menneisyydenkin norppakannoissa on tapahtunut muutoksia ja tutkimusten mukaan geneettisen perimän kaventumista on tapahtunut jo ennen lukua, eli kannan romahduksia on tapahtunut aiemminkin. Saimaannorpan suojelu Euroopan unionissa perustuu pitkälti EU:n luontodirektiiviin (92/43/ETY) ja Natura2000 -suojelualueohjelmaan. Luontodirektiivillä (jota kutsutaan myös habitaattidirektiiviksi tai elinympäristödirektiiviksi) pyritään toteuttamaan Rion sekä Bernin sopimusten päämääriä. Direktiivin neljännessä liitteessä on eritelty yhteisön tärkeinä pitämät eläinja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Liitteen lajeihin kuuluu myös saimaannorppa. Natura2000 -verkoston alueet puolestaan tarjoavat suojelutoimille alueet, eli SAC-alueet (Special Areas for Conservation). Osalle lajeista on direktiivin mukaan osoitettava näitä SAC-alueita. Saimaannorppa on huomioitu myös kansainvälisten ympäristö- ja kansalaisjärjestöjen erilaisissa uhanalaisten eliölajien listauksissa. Näistä tärkein lienee Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n nk. Punainen Kirja, jolla sen statukseksi on viimeisimmässä arvioinnissa vuonna 1996 määritelty kriittisesti uhanalainen (critically endangered, CR). Saimaannorppa otettiin listalle vuonna Muun muassa näiden sopimusten ja toimintaohjelmien voi katsoa muodostavan globaalin taustan saimaannorpan suojelulle, joka konkretisoituu kansallisella tasolla lakien ja kansallisten toimintaohjelmien toimeenpanon myötä. Suomella on kansainvälinen vastuu saimaannorpan säilyttämisestä.

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys 1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys 1 ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys 201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys

Kuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys Kuhmon kaupunki 121013 Sääskenniemen ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

UPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY

UPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY UPM SUOMUSSALMEN KUNTA Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

SÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS

SÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS SÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS KIMMOKAAVA EKOTONI KY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Iin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS

Iin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Iin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Ekotoni Ky KimmoKaava 10.10.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 26.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys

LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 1. TAUSTA Jokoslahden ranta-asemakaavan muutoksen ohella, kaava-aluetta laajennettiin

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

METSÄHALLITUS. Posion kunta. Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys

METSÄHALLITUS. Posion kunta. Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys Luonnos 141214 METSÄHALLITUS Posion kunta Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI. Ekotoni Ky KimmoKaava

Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI. Ekotoni Ky KimmoKaava 1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys

Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

KIMMOKAAVA EKOTONI KY. UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys

KIMMOKAAVA EKOTONI KY. UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS OSA-ALUE

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...

Lisätiedot

UPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA. Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA

UPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA. Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA UPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

UPM-Kymmene Oyj KARKKILA. Ali-Paastonjärvi ym. (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki)

UPM-Kymmene Oyj KARKKILA. Ali-Paastonjärvi ym. (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki) 1 UPM-Kymmene Oyj KARKKILA Ali-Paastonjärvi ym (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki) 2 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MUSTALAMMI 3.2 ALI-PAASTONJÄRVI

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

KORPILAHDEN KUNTA TIKKALAN OSAYLEISKAAVA LAAJENNUSOSAN LUONTOSELVITYS

KORPILAHDEN KUNTA TIKKALAN OSAYLEISKAAVA LAAJENNUSOSAN LUONTOSELVITYS luonnons 15.9 2005 KORPILAHDEN KUNTA TIKKALAN OSAYLEISKAAVA LAAJENNUSOSAN LUONTOSELVITYS 2 KORPILAHDEN KUNTA TIKKALAN OSAYLEISKAAVA LAAJENNUSOSAN LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Tämän Patajärven

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 11.9.2010 Liite 1 Kuva 1. Selvitysalueen keskiosia (kuvio 1) kumpareelta (kuvio 2) nähtynä. Kuva 2. Vanha teollisuusrakennus ja Järveläntien

Lisätiedot

Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus. luontoselvitys. Laajennus II. UPM:n alueet

Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus. luontoselvitys. Laajennus II. UPM:n alueet 1 liite 1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus luontoselvitys Laajennus II UPM:n alueet Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset

Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Tuulivoimala 1 Rakentamisalueen puusto on pääosin vanhaa mäntyvaltaista kalliolakimetsää. Kallioalueiden välissä esiintyy kangasmaita

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot