Ikääntyneiden, vammaisten, sosiaalisen luototuksen ja lasten päivähoidon tilastokysely kuntiin 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyneiden, vammaisten, sosiaalisen luototuksen ja lasten päivähoidon tilastokysely kuntiin 2007"

Transkriptio

1 Tilastotiedote Statistikmeddelande 20/2008 Ikääntyneiden, vammaisten, sosiaalisen luototuksen ja lasten päivähoidon tilastokysely kuntiin Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007 Ikääntyneet ja vammaiset: Sari Kauppinen Sosiaalinen luototus: Esa Arajärvi Lasten päivähoito: Salla Säkkinen S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi Telefax Sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklings- centralen för social- och hälsovården National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) Telefon Phone Telefaksi (09) Telefax ISSN (Internet) Stakes teki vuoden 2008 alussa tilastokyselyn kaikkiin Suomen kuntiin. Kysely täydentää Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoa, johon kerätään perustilastotiedot sosiaalipalveluista. Tässä kyselyssä on kysymyksiä mm. uudenlaisista palveluista sekä sellaisista asioista, joista tarvitaan säännöllisesti tietoa, mutta joita ei ole mielekästä liittää jatkuvaan tilastotiedonkeruuseen. Kysymykset koskevat ikääntyneitä, vammaisia, sosiaalista luototusta ja lasten päivähoitoa. Kysely toistetaan jatkossa joka kolmas vuosi. Kyselyn ovat valmistelleet Stakesin, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton asiantuntijat. Ohessa muutamia otteita kyselyn tuloksista: * Ikääntyneet: Sosiaalihuoltolain (710/1982) 40 a :n mukainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi tehtiin vuonna 2007 joka kymmenennelle 80 vuotta täyttäneelle. Heistä puolet sai lisää tai uusia palveluja arvioinnin perusteella. * Vammaiset: Kuljetus- ja tulkkipalvelujen järjestämisestä lähes kaikki kunnat selvisivät ilman vaikeuksia, kun taas henkilökohtaisen avustajan järjestämisessä yli puolella kunnista oli jonkin verran tai huomattavasti vaikeuksia. Myös palveluasumisen järjestämisessä oli vaikeuksia kolmasosalla kunnista. * Sosiaalinen luototus: Kyselyyn vastanneista 365 kunnasta 19 oli käytössä sosiaalinen luototus. Järjestelmä on uusi ja vasta käynnistysvaiheessa. Kunnittaiset vaihtelut ovat erittäin suuria. * Lasten päivähoito: Suomessa on kuntien järjestämässä päivähoidossa erityistä tukea saavaa lasta. Lapsista kaksi kolmasosaa on poikia.

2 Kyselyyn vastasi 372 kuntaa ja mukana olivat lähes kaikki isot kaupungit. Vastausprosentti vaihteli eri kysymysten kohdalla. Jokaisen kysymyksen kohdalla ilmoitetaan vastanneiden kuntien lukumäärä. Osassa tuloksista tietoja on korotettu vastaamaan koko maan tilannetta. Aina, kun korotuksia on tehty, on se ilmoitettu tulosten yhteydessä. Kysymysten määritelmät eivät ole Stakesin virallisia määritelmiä, vaan ne on tehty tätä kyselyä varten. Kyseessä on monissa tapauksissa vielä vakiintumattomasta toiminnasta eikä pysyviä vakiintuneita määritelmiä ole vielä olemassa. Kyselyn tuloksia ei tässä tilastotiedotteessa ole juurikaan esitetty kuntakohtaisesti ja syynä siihen ovat lähinnä seuraavat seikat: * Kaikki kunnat eivät ole vastanneet kyselyyn tai vastaukset ovat olleet puutteellisia (esim. puuttuu jonkun kysymyksen vastaus tai osa kysymyksen vastauksista). * Kyselyssä oli tarkoitus selvittää asioita, joita ei ennen ole kysytty tai jotka ovat uusia ja tästä seuraa se, että käsitteet eivät ole vakiintuneet ja siksi vastaukset eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia. Näistä syistä kunnissa oli myös ongelmia tietojen saannissa ja osa vastauksista perustuu arvioihin. * Yksittäisten kuntien tietojen julkistaminen ei välttämättä antaisi oikeaa kuvaa vaan saattaisi johtaa harhaisiinkin johtopäätöksiin. 2

3 IKÄÄNTYNEET Ikääntyneet-osioon vastasi 361 kuntaa, joissa oli 88,7 % maan väestöstä. Kaikki kunnat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin eli kattavuus vaihtelee kysymyksittäin. Kokonaan vastaamatta jätti 55 kuntaa. Vastanneisiin on laskettu mukaan ne kahdeksan kuntaa, joiden ikääntyneiden palvelut tuottaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän asiakkaat ovat mukana niissä taulukoissa, joissa on raportoitu asiakasmääriä. Sen sijaan niissä kohdissa, joissa on raportoitu kuntien määriä, nämä kunnat kuuluvat joukkoon Ei tietoa, sillä tietoja ei voitu kohdistaa yksittäisiin kuntiin. Kysymys 1: Kuinka monelle 80 vuotta täyttäneelle on vuoden 2007 aikana tehty kunnassanne sosiaalihuoltolain (710/1982) 40 a :n mukainen 1 sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi? Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä % 80 vuotta täyttäneestä väestöstä vastanneissa kunnissa 10,7 9,5 9,9 Kuinka monelle on arvioinnin perusteella myönnetty lisää tai uusia palveluita? % arvioiduista 48,9 49,2 49,1 Kysymykseen vastasi 281 kuntaa, joissa oli 80,7 prosenttia 80 vuotta täyttäneestä väestöstä. Palvelutarpeen arviointi oli tehty hieman yli :lle eli joka kymmenennelle 80 vuotta täyttäneelle. Heistä puolet oli saanut lisää tai uusia palveluja arvioinnin perusteella. Miesten ja naisten välillä ei ollut eroja arviointien tekemisessä. Jos otetaan huomioon vastauskato ja oletetaan, että palvelutarpeen arviointeja tehtiin vastaamatta jättäneissä kunnissa samalle osuudelle 80 vuotta täyttäneistä kuin vastanneissa kunnissa, voidaan arvioida, että arvioituja olisi ollut yhteensä noin Viitisenkymmentä kuntaa teki arvioinnin vähintään joka viidennelle 80 vuotta täyttäneelle asukkaalleen. Niistä parisenkymmentä kuntaa teki arvioinnin vähintään joka kolmannelle. Paljon arviointeja tehneiden kuntien joukossa on sekä pieniä että isoja kuntia. Osuus 80 vuotta Kuntien lkm % vastanneista täyttäneistä, joille tehtiin palvelutarpeen arviointi Yli 50 % 6 2, % 12 4, % 31 11, % 72 26,4 5 9 % 73 26,7 Alle 5 % 79 28,9 Ei tietoa 143 Yhteensä Kunta myöntää sosiaalipalveluja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 40 a :n mukaan kaikilla 80 vuotta täyttäneillä sekä Kelan eläkkeensaajan hoitotukea saavilla henkilöillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Heidän palvelujen tarpeensa on (kiireettömissä tapauksissa) arvioitava 7 vuorokauden kuluessa yhteenotosta kuntaan. Kiireellisissä tapauksissa tarve on arvioitava välittömästi asiakkaan iästä riippumatta. Säännös tuli voimaan

4 Säännöllisten palvelujen (säännöllisen kotihoidon, omaishoidon tuen tai erilaisten laitos- ja asumispalvelujen) piirissä on koko maassa noin 40 % 80 vuotta täyttäneistä. Siitä kuitenkaan ei ole tietoa, tehtiinkö arvioinnit jo säännöllisten palvelujen piirissä olleille henkilöille vai muille. Kysymys 2: Kuinka monelle erityishoitotuen saajalle on vuoden 2007 aikana tehty kunnassanne sosiaalihuoltolain 40 a :n mukainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi? Miehet Naiset Yhteensä Alle 65 vuotiaat vuotiaat Yhteensä % vuotiaista eläkkeensaajan erityishoitotuen saajista vastanneissa kunnissa 24,6 36,4 30,4 Kuinka monelle on arvioinnin perusteella myönnetty lisää tai uusia palveluita? % arvioiduista 60,7 63,2 62,2 Kysymykseen vastasi 144 kuntaa, joissa on 42,2 prosenttia väestöstä. Palvelutarpeen arviointi oli tehty noin 1 800:lle alle 80-vuotiaalle erityishoitotuen saajalle. Heistä kahdelle kolmasosalle oli myönnetty lisää tai uusia palveluja arvioinnin perusteella. Kelan tilastojen mukaan vuotiaista eläkkeensaajien erityishoitotuen saajia oli tähän kysymykseen vastanneissa kunnissa yhteensä noin 6 000, joten arviointi oli tehty lähes joka kolmannelle. Tähän kysymykseen monella kunnalla oli vaikeuksia vastata. Kaikki vastanneet eivät myöskään pystyneet antamaan tietoja ikäryhmittäin, vaan ainoastaan asiakkaiden yhteismäärän. Alle 80-vuotiaista erityishoitotuen saajia on kuitenkin lähes kaikissa kunnissa. Kun palvelutarpeen arviointien määrä suhteutettiin vuotiaiden eläkkeensaajan erityishoitotuen saajien määrään kunnittain, kävi ilmi, että kymmenkunta kuntaa oli ilmoittanut tähän kohtaan myös muillekin alle 80-vuotiaille kuin erityishoitotuen saajille tehtyjä palveluntarpeen arviointeja. Kysymys 3: Onko kunnallanne vaikeuksia tehdä sosiaalihuoltolain 40 a :n mukainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi annetussa määräajassa (7 arkipäivää)? Kuntien lkm % vastanneista Ei tuota vaikeuksia ,0 Jonkin verran vaikeuksia 55 16,4 Huomattavia vaikeuksia 2 0,6 Ei tietoa 81 Yhteensä Neljällä viidestä vastanneesta kunnasta ei ollut vaikeuksia tehdä sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaisia palvelutarpeen arviointeja seitsemässä arkipäivässä. Vain kaksi kuntaa kertoi, että niillä oli ollut huomattavia vaikeuksia. Jonkin verran vaikeuksia oli 55 kunnalla eli joka kuudennella vastanneella kunnalla. Vaikeuksia kokeneiden kuntien joukossa on sekä pieniä että isoja kuntia. Suurin osa kertoi vaikeuksien johtuneen henkilöstöpulasta. 4

5 Kysymys 4: Kuinka suurelle osalle sosiaalihuollon vanhuspalveluja saaneista on tehty sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 7 :n mukainen palvelusuunnitelma? Osuus asiakkaista, Kuntien lkm % vastanneista joille on tehty palvelusuunnitelma 0 24 % 8 2, % 12 3, % 41 12, % ,5 Ei tietoa 86 Yhteensä Neljä viidesosaa vastanneista kunnista oli tehnyt sosiaalihuollon asiakaslain mukaisen palvelusuunnitelman vähintään 75 prosentille sosiaalihuollon vanhuspalveluja saaneista. Vain parissakymmenessä kunnassa palvelusuunnitelma oli tehty alle puolelle asiakkaista. Vähän palvelusuunnitelmia tehneet kunnat olivat paria lukuun ottamatta korkeintaan asukkaan kuntia. Kysymys 5: Järjestikö kuntanne vuonna 2007 ns. vanhusten ehkäiseviä kotikäyntejä? Kuntien lkm % vastanneista Kyllä ,3 Ei 93 26,9 Ei, mutta tulossa/suunnitteilla 65 18,8 Ei tietoa 70 Yhteensä Määritelmä tässä kyselyssä: Ehkäisevä kotikäynti on kotona asuvalle, tietyn ikäiselle vanhukselle suunnattu sosiaali- ja/tai terveydenhuollon työntekijän käynti, jonka tavoitteena on tukea vanhuksen kotona selviytymistä. Ehkäisevällä kotikäynnillä vanhuksen tilannetta selvitellään, häntä kannustetaan käyttämään omia voimavarojaan sekä hänelle kerrotaan kunnassa tarjolla olevista palveluista ja henkilöistä, joihin voi ottaa yhteyttä apua tarvitessaan. Kotikäynnin aikana voidaan arvioida vanhuksen toimintakykyä ja selviytymistä elinympäristössään, asunto-oloja ja palvelujen nykyistä sekä tulevaa tarvetta. Noin puolet vastanneista kunnista järjesti vanhusten ehkäiseviä kotikäyntejä. Viidesosassa kunnista ne olivat tulossa tai suunnitteilla. Ehkäiseviä kotikäyntejä järjestävien kuntien joukossa oli sekä pieniä että isoja kuntia. Kysymys 6: Jos kuntanne järjestää tai on tulossa/suunnitteilla ns. vanhusten ehkäiseviä kotikäyntejä, niin minkä ikäisille niitä on tarjolla (valitse vain yksi vaihtoehto)? Järjestää ehkäiseviä kotikäyntejä Suunnitteilla tai tulossa Molemmat yhteensä Kuntien lkm % vastanneista Kuntien lkm % vastanneista Kuntien lkm % vastanneista 65 v. täyttäneille 6 3, 7 1 1,7 7 3,1 70 v. täyttäneille 6 3, 7 4 6,7 10 4,5 75 v. täyttäneille 57 35, , ,4 80 v. täyttäneille 90 55, , ,3 85 v. täyttäneille 4 2, 5 2 3,3 6 2,7 Ei tietoa Yhteensä

6 Puolet niistä kunnista, jotka järjestivät ehkäiseviä kotikäyntejä, järjesti niitä 80 vuotta täyttäneille. Kolmasosa kunnista järjesti kotikäyntejä 75 vuotta täyttäneille. Ikärajojen jakaumat olivat samat sekä olemassa olevissa että suunnitteilla olevissa palveluissa. Kysymys 7: Oliko kunnassanne vuonna 2007 vanhus- tai seniorineuvolatoimintaa? Kuntien lkm % vastanneista Kyllä 84 24,3 Ei ,9 Ei, mutta tulossa/suunnitteilla 37 10,7 Ei tietoa 71 Yhteensä Määritelmä tässä kyselyssä: Vanhus- ja seniorineuvolatoiminta on ikääntyneeseen yksilöön suoraan kohdistuvaa kotona asumista tukevaa toimintaa, jolla tähdätään toimintakyvyn ja omatoimisuuden ylläpitämiseen, asiakkaan omien voimavarojen käytön tukemiseen sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn. Toimintaan voi sisältyä esim. neuvontaa ja ohjausta, terveystarkastuksia, seulontoja, muistineuvolatoimintaa ja palvelutarpeen arviointia. Toimintaa voidaan järjestää terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai niiden yhteisenä toimintana. Vanhus- tai seniorineuvolatoimintaa oli neljäsosassa vastanneista kunnista. Joka kymmenes kunta suunnitteli tämän toiminnan aloittamista. Vanhus- tai seniorineuvolatoimintaa järjestävien kuntien joukossa on sekä pieniä että isoja kuntia, mutta neuvolakunnat ovat keskimäärin suurempia kuin ne kunnat, joilla neuvolaa ei ole. Kysymys 8: Jos kunnassanne oli tai on tulossa/suunnitteilla vanhus - tai seniorineuvoloita, niin minkä ikäisille ne on tarkoitettu (valitse vain yksi vaihtoehto)? Järjestää neuvolatoimintaa Suunnitteilla tai tulossa Molemmat yhteensä Kuntien lkm % vastanneista Kuntien lkm % vastanneista Kuntien lkm % vastanneista 65 v. täyttäneille 30 43, , ,6 70 v. täyttäneille 9 13,0 3 9, ,9 75 v. täyttäneille 11 15,9 5 15, ,8 Kaikille 19 27,5 9 28, ,7 Ei tietoa Yhteensä Puolet niistä kunnista, joilla oli vanhus- tai seniorineuvolatoimintaa tai jotka suunnittelivat sitä, järjestivät sitä 65 vuotta täyttäneille. Neljäsosalla ei ollut ikärajaa. Ikärajojen jakaumat olivat samat sekä olemassa olevissa että suunnitteilla olevissa palveluissa. Jos verrataan sekä ehkäisevien kotikäyntien että vanhus-/seniorineuvolatoiminnan järjestämistä, niin 70 kuntaa (21 % vastanneista) ei järjestä eikä suunnittele kummankaan palvelun järjestämistä. Molempia palveluja järjesti 59 kuntaa (17 % vastanneista). Jos otetaan mukaan suunnitteilla olevat palvelut, kaikkiaan 100 kunnassa (29 % vastanneista) on jo tai on suunnitteilla sekä ehkäisevät kotikäynnit että vanhus-/seniorineuvola. Liitetaulu 1. Ehkäisevien kotikäyntien ja vanhus-/seniorineuvolatoiminnan järjestäminen 2007 kunnittain löytyy osoitteesta 6

7 VAMMAISET Vammaiset-osioon vastasi 372 kuntaa, joissa oli 93,1 % maan väestöstä. Kaikki kunnat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin eli kattavuus vaihtelee kysymyksittäin. Kokonaan vastaamatta jätti 44 kuntaa. Vastanneisiin on laskettu mukaan ne kahdeksan kuntaa, joiden vammaispalvelut tuottaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän asiakkaat ovat mukana niissä taulukoissa, joissa on raportoitu asiakasmääriä. Sen sijaan niissä kohdissa, joissa on raportoitu kuntien määriä, nämä kunnat kuuluvat joukkoon Ei tietoa, sillä tietoja ei voitu kohdistaa yksittäisiin kuntiin. Kysymys 1: Oliko kunnallanne vaikeuksia järjestää riittävästi seuraavia vammaispalveluja vuonna 2007? Kuntien lkm % vastanneista Ei Jonkin verran Huomattavasti Ei tietoa Yhteensä Ei Jonkin verran Huomattavasti Kuljetuspalvelut ,9 7,3 0,8 Tulkkipalvelut ,9 15,3 1,7 Henkilökohtaisen avustaja ,4 45,1 7,4 Palveluasuminen ,2 29,8 4,0 Kuljetus- ja tulkkipalvelujen järjestämisessä kunnilla ei ollut vaikeuksia. Vain muutama kunta ilmoitti, että niillä oli ollut huomattavia vaikeuksia jommankumman palvelun järjestämisessä. Sen sijaan vain vajaa puolet kysymykseen vastanneista kunnista selvisi henkilökohtaisen avustajan järjestämisestä kokonaan ilman vaikeuksia. Huomattavia vaikeuksia tämän palvelun järjestämisessä oli noin seitsemällä prosentilla (26 kuntaa). Palveluasumisen järjestämisestä selvisi kokonaan ilman vaikeuksia kaksi kolmasosaa kunnista, huomattavia vaikeuksia oli muutamalla prosentilla (14 kuntaa). Eri palvelujen järjestämisvaikeudet eivät keskity samoille kunnille, sillä vain kymmenesosa vastanneista kunnista (34 kuntaa) ilmoitti, että heillä oli useamman kuin kahden palvelun järjestämisessä jonkin verran tai huomattavasti vaikeuksia. Näiden joukossa oli sekä isoja että pieniä kuntia. Kolmasosa vastanneista kunnista selvisi kaikkien neljän palvelun järjestämisestä ilman vaikeuksia. Myös näiden joukossa oli sekä isoja että pieniä kuntia. Kysymys 2: Kuinka suurelle osalle vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisia palveluja vuonna 2007 saaneista henkilöistä on tehty palvelusuunnitelma? Osuus asiakkaista, Vammaispalvelulain Kehitysvammalain joille on tehty mukaisia palveluja saaneet mukaisia palveluja saaneet palvelusuunnitelma Kuntien lkm % Kuntien lkm % 0 24 % , , % 65 19,2 22 6, % 62 18, , % 57 16, ,6 Ei tietoa Yhteensä Lähes puolet vastanneista kunnista ilmoitti, että vammaispalvelulain mukaisia palveluja saaneista vain alle neljäsosalle on tehty palvelusuunnitelma. Vähintään puolelle asiakkaista palvelusuunnitelman oli tehnyt kolmasosa kunnista. 7

8 Kehitysvammalain mukaisia palveluja saaneilla tilanne on parempi, sillä kaksi kolmasosaa kunnista oli tehnyt suunnitelman vähintään 75 prosentille asiakkaista. Kysymys 3: Kuinka moni henkilö sai vuoden 2007 aikana kunnassanne vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajan ja kuinka monta tuntia he saivat avustajan palveluja keskimäärin viikossa? Miehet % Naiset % Yhteensä % Alle 25 tuntia/viikko , , , tuntia/viikko , , , tuntia/viikko , , , tuntia/viikko 64 3,8 91 4, ,4 70 tuntia/viikko tai enemmän 92 5,5 76 4, ,8 Yhteensä Kysymykseen vastasi 323 kuntaa, tosin kaikissa Suomen kunnissa ei ole lainkaan henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita. Niissä vastaamatta jättäneissä kunnissa, joilla oli Tilastokeskuksen Kuntien toimintatilaston mukaan asiakkaita 2007, oli 21,7 % väestöstä. Näin ollen voidaan arvioida, että selvityksen tulokset kattavat 78,3 % todellisista asiakasmääristä. Noin puolet asiakkaista sai avustajapalveluja alle 25 tuntia ja noin neljäsosa tuntia viikossa. Joka kymmenes sai 55 tuntia tai enemmän. Naisten ja miesten kesken ei ole isoja eroja, ainoastaan alle 25 tuntia saaneiden ryhmässä oli naisia jonkin verran enemmän kuin miehiä. Jos otetaan huomioon vastauskato ja oletetaan, että henkilökohtaista avustajatoimintaa järjestettäisiin samalla tavalla vastaamatta jättäneissä kunnissa kuin vastanneissakin kunnissa, voidaan arvioida, että asiakasmäärät eri ryhmissä olisivat tällaiset: Vastausprosentilla korotetut asiakasmäärät Alle 25 tuntia/viikko asiakasta tuntia/viikko asiakasta tuntia/viikko 700 asiakasta tuntia/viikko 200 asiakasta 70 tuntia/viikko tai enemmän 200 asiakasta Yhteensä asiakasta Myös nämä vastausprosentilla korotetut luvut ovat hieman alakanttiin, sillä Tilastokeskuksen Kuntien toimintatilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2007 aikana sai henkilökohtaista avustajatoimintaa hieman yli asiakasta, kun tämän selvityksen vastausprosentillakin korotettu asiakasmäärä on noin Kysymys 4: Kuinka moni henkilö sai kunnassanne vammaispalvelulain mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2007? Miehet % Naiset % Yhteensä % Alle 18 v. 16 2,5 6 1,3 22 2, v , , , v , , ,7 65 v. 43 6,7 38 8,5 81 7,4 Yhteensä

9 Kysymykseen vastasi 163 kuntaa, joissa oli 60,6 % väestöstä. Vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa sai kyselyyn vastanneissa kunnissa yhteensä asiakasta. Noin puolet heistä oli vuotiaita ja toinen puoli vuotiaita. Yhteensä vuotiaita palvelunkäyttäjiä oli siis noin 90 % ja vain kymmenesosa oli muita kuin työikäisiä eli joko nuoria (alle 18-vuotiaita) tai ikääntyneitä (65 vuotta täyttäneitä). Naisten osuus asiakkaista oli selvästi alle puolet (41 %). Koska tästä palvelusta ei ole aiemmin kerätty tietoja, ei ole tiedossa, kuinka moni vastaamatta jättäneistä kunnista ei järjestä tätä palvelua lainkaan. Näin ollen ei myöskään voida arvioida sitä, kuinka paljon näistä asiakasmääristä puuttuu. Kysymys 5: Kuinka moni henkilö sai kunnassanne kehitysvammalain mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2007? Miehet % Naiset % Yhteensä % Alle 18 v , , , v , , , v , , ,4 65 v , , ,1 Yhteensä Kysymykseen vastasi 333 kuntaa. Niissä oli 88,3 % väestöstä. Kehitysvammalain mukaista päivätoimintaa sai kyselyyn vastanneissa kunnissa yhteensä asiakasta. Ikäjakauma on samansuuntainen kuin vammaispalvelulain mukaisessa päivätoiminnassa: hieman yli puolet asiakkaista oli vuotiaita ja kymmenesosa joko nuoria tai ikääntyneitä. Naisten osuus asiakkaista oli 46 %. Koska tästä palvelusta ei ole aiemmin kerätty tietoja, ei ole tiedossa, kuinka moni vastaamatta jättäneistä kunnista ei järjestä tätä palvelua lainkaan. Näin ollen ei myöskään voida arvioida sitä, kuinka paljon näistä asiakasmääristä puuttuu. Kysymys 6: Arvioikaa, kuinka moni henkilö sai vammaisuutensa vuoksi kunnassanne vuonna 2007 palveluja seuraavien lakien perusteella? Lkm % asiakkaista % vastanneiden kuntien väestöstä Vain vammaispalvelulain perusteella ,3 1,2 Vain kehitysvammalain perusteella ,5 0,3 Vain sosiaalihuoltolain perusteella ,9 0,2 Sekä vammais että kehitysvammalain perusteella ,1 0,1 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella ,1 0,1 Kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain perusteella ,1 0,04 Kaikkien kolmen lain perusteella 967 1,0 0,02 Yhteensä ,9 Vammaispalvelulain perusteella yhteensä ,5 1,4 Kehitysvammalain perusteella yhteensä ,7 0,4 Sosiaalihuoltolain perusteella yhteensä ,1 0,3 Kysymykseen vastasi 341 kuntaa. Niissä oli 80,4 % väestöstä. 9

10 Kaksi kolmasosaa vammaisuutensa vuoksi palveluja saavista saa niitä pelkästään vammaispalvelulain perusteella. Pelkästään kehitysvammalain perusteella palveluja sai 14 % ja pelkästään sosiaalihuoltolain perusteella 11 %. Joka kymmenes vammaisasiakas sai palveluja kahden lain ja yksi prosentti kolmen lain perusteella. Jos otetaan huomioon vastauskato ja oletetaan, että vammaisten osuus väestöstä olisi vastaamatta jättäneissä kunnissa yhtä suuri kuin vastanneissa kunnissa, voidaan arvioida, että vammaisuutensa vuoksi palveluja saavia olisi yhteensä noin , mikä olisi 2,2 % väestöstä. Vammaispalvelulain perusteella (joko pelkästään tai muiden lakien ohella) palveluja olisi saanut kaiken kaikkiaan noin (1,6 % väestöstä), kehitysvammalain perusteella noin (0,5 %) ja sosiaalihuoltolain perusteella noin (0,4 % väestöstä). 10

11 SOSIAALINEN LUOTOTUS Vastauksia kyselyyn saatiin 359, kunnasta, joista 19 oli käytössä sosiaalinen luototus. Sosiaalinen luototus on kunnan sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja pienituloisten ja vähävaraisten ylivelkaantumista. Sosiaalityön ja aikuisten sosiaalipalvelujen aktivoivana työmenetelmänä luototus on vielä uusi ja sen käyttöönottoon näyttää vaikuttavan aikuisten sosiaalipalvelujen ja hyvinvointia edistävien toimien kehittyminen kunnissa ja siksi vaihtelu kunnittain on erittäin suurta. Kysymys 1: Oliko kunnassane käytössä sosiaalinen luototus vuonna 2007? Kyllä 19 Ei 303 Ei, tulossa/suunnitteilla 15 Ei tarvetta 16 Kunnat, joissa vastausten perusteella oli sosiaalinen luototus käytössä 2007 olivat: Alavus, Askola, Espoo, Eura, Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Kemi, Kuopio, Lappeenranta, Lehtimäki, Mikkeli, Oulu, Pedersören kunta, Pori, Pudasjärvi, Rautjärvi ja Tuusula. Näiden kuntien väestöpohja kattaa 22 prosenttia koko maan väestöstä. Sosiaalinen luototus oli vastausten mukaan tulossa tai suunnitteilla seuraavissa kunnissa: Jyväskylä, Jämijärvi, Järvenpää, Kalajoki, Kerava, Kouvola, Kemijärvi, Lahti, Lappi, Lapua, Lempäälä, Perho, Ruovesi, Valtimo ja Vammala. Mikäli näissä kunnissa luototus otetaan käyttöön kattaisi luototus, sen jälkeen 28 prosenttia maan väestöstä. Helsingissä on käytössä myös "opintososiaalinen luototus", joka on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät saa valtion takausta opintolainalleen maksuhäiriömerkinnän ja hoitamattomien velkojen vuoksi. Tämä poikkesi niin paljon "varsinaisesta" sosiaalisesta luototuksesta, että Helsingin osalta taulukoiden lukuihin on sitä ei ole sisällytetty. Muissa kunnissa sosiaalisen luoton saajissa oli muutamia opiskelijoita. Opintososiaalisia luottoja myönnettiin Helsingissä 186 kappaletta ja niiden keskimäärä oli vajaat euroa. Saajista naisia oli 103 ja miehiä 83, saajista 80 prosenttia kuului ikäryhmään vuotta. Kotitaloustyypiltään opintososiaalisen luoton saajista yksinasuvia oli 56 %, avio/avopareja ilman lapsia 9 % ja yksinhuoltajia 20 %. Kysymys 2: Mikä oli sosiaalisen luototuksen kokonaismäärä kunnassanne (kunnan taseen mukaan) ja paljonko siitä oli vuonna 2007 myönnettyjä luottoja? Sosiaalisia luottoja oli vastanneiden kuntien taseissa hieman yli 3 miljoonaa euroa ja siitä vuonna 2007 oli myönnetty 1,450 miljoonaa euroa. Kysymys 3a: Kuinka monelle henkilölle myönnettiin sosiaalista luottoa vuonna 2007? (jos myönnetty kotitaloudessa useammalle henkilölle, lasketaan heidät erikseen) Miehet Naiset v v v v v Yhteensä

12 Kysymys 3b: Mikä oli näiden henkilöiden kotitaloustyyppi? Miehet Naiset Yksinasuva Avio/avopari, ei alaikäisiä lapsia Avio/avopari, alaikäisiä lapsia Yksinhuoltaja 6 57 Muu 1 2 Yhteensä Kysymys 3c: Mikä oli näiden henkilöiden pääasiallinen elämäntilanne? Miehet Naiset Palkansaaja Yrittäjä 1 1 Työtön Opiskelija 2 10 Eläkeläinen Muu 5 17 Yhteensä Kysymys 4: Kuinka monta sosiaalista luottoa kuntanne myönsi kaikkiaan vuonna 2007? Yhteensä luottoja myönnettiin kyselyn mukaan koko maassa 382 kpl ja niiden suuruus oli keskimäärin euroa. Kysymys 5: Oliko kunnassanne määritelty sosiaaliselle luotolle enimmäismäärä henkilöä/kotitaloutta kohden vuonna 2007? Ei 3 kuntaa Kyllä 5 kuntaa Kuntien keskiarvo oli euroa henkilöä kohden, enimmäismäärä vaihteli eurosta euroon. Kyllä 11 kuntaa Kuntien keskiarvo oli euroa kotitaloutta kohden, enimmäismäärä vaihteli eurosta euroon Kysymys 6: Mitkä olivat myönnettyjen sosiaalisten luottojen yleisimmät syyt/myöntämiskohteet kunnassanne? Valitse kolme yleisintä Kohdan maininneiden kuntien lkm Henkilön/kotitalouden talouden hallintaan saattaminen 16 Kulutusluottovelat 1 Ulosottovelat 1 Asumisen turvaaminen/häädön estäminen 5 Kodin hankinnat 3 Kuntoutumisen edistäminen - Työllistymisen edistäminen 1 Sosiaalisen kriisin ylittäminen 1 Muu, mikä 1 12

13 Kysymys 7: Paljonko kunnallenne aiheutui luottotappiota sosiaalisesta luototuksesta vuonna 2007? Vastausten perusteella luottotappioiden ilmoittaminen oli kirjavaa, eikä summaa voi pitää kuin suuntaaantavana. Luottotappioiden määrä koko maassa oli vastausten mukaan yhteensä euroa. Kysymys 8: Paljonko kuntanne sai korkotuloa sosiaalisesta luototuksesta vuonna 2007? Vastausten perusteella myös korkotulojen ilmoittaminen oli kirjavaa, eikä tätäkään summaa voi pitää kuin suuntaa-antavana. Yhteensä korkotuloja kunnat ilmoittivat euroa. 13

14 LASTEN PÄIVÄHOITO Lasten päivähoito -osioon vastasi 365 kuntaa, joissa oli 91,0 % maan väestöstä. Kattavuusprosentti vaihtelee kunnittain. Osa kunnista vastasi vain osaan kysymyksistä tai vain kysymyksen johonkin kohtaan. Kokonaan vastaamatta jätti 51 kuntaa. Osa tiedoista on taulukoissa korotettu vastausprosentin perusteella vastaamaan koko maan tasoa. Taulukkotiedot ovat suoraan kyselyn vastauksia. Tilastointipäivä oli ja mukaan luettiin myös kunnan ostopalvelut. Epävarmuutta vastaajien keskuudessa aiheutti esiopetuksessa ja aamu- tai iltapäivätoiminnassa olevien lasten määrä. Osa kunnista on laskenut nämä mukaan ja osa taas ei. Kysymys 1: Paljonko kunnassanne oli päiväkodin johtajan nimikkeellä työskenteleviä? Vastanneissa kunnissa oli päiväkodin johtajaa ja niistä 871 eli vajaa puolet työskenteli lapsiryhmissä. Kysymykseen vastasi 358 kuntaa. Vastausprosentin mukaan korotettuna päiväkodin johtajan nimikkeellä työskenteleviä olisi arviolta 2 000, joista noin puolet lapsiryhmissä työskenteleviä. Kysymys 2: Kuinka paljon kuntanne päivähoidossa oli lapsia, joiden varhaiskasvatus-/ kuntoutussuunnitelmassa on määritelty erityisen tuen tarve ja tuen järjestämisen tavat? Erityistä tukea saavia lapsia oli yhteensä Tyttöjä lapsista oli (32 %) ja poikia (67 %). Osa vastaajista ei pystynyt erittelemään tyttöjä ja poikia erikseen. Kun vastanneiden kuntien tietoja verrataan kuntien talous- ja toimintatilaston tietoihin, näyttää siltä, että 8,5 % kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista on erityistä tukea saavia lapsia. Kysymykseen vastasi 364 kuntaa. Vastausprosentin mukaan korotettuna oli Suomessa vuoden 2007 lopussa erityistä tukea saavaa lasta. Lapsista kaksi kolmasosaa oli poikia. Määritelmä tässä kyselyssä: Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan tässä kyselyssä lapsia, joista on alan lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tai tarve on muutoin päivähoidossa havaittu ja määritetty (esim. lapsen hoidettavuuden takia yhdessä hoidettavien lasten määrää on vähennetty tai henkilökuntaa lisätty). Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta mm. silloin, kun lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus lapsen kehityksessä on erityisiä haasteita (kieli, kommunikaatio, tarkkaavaisuus, tunne-elämä, sosiaalinen kanssakäyminen, kognitiiviset osa-alueet jne.). 14

15 Kysymys 3: Järjestikö/tuottiko kuntanne osana päivähoitoa seuraavia tukitoimia päivähoidossa oleville erityistä tukea tarvitseville lapsille? Kyllä Ei Riittävästi Ei tarvetta Kyllä Ei Varhaiskasvatuksen pedagogisia tukitoimia Lapsi otetaan huomioon yhdessä hoidettavien lasten lkm pienentäen Lapsi sijoitetaan erityisryhmään, jossa on erityislastentarhanopettaja Lapsi sijoitetaan integroituun erityisryhmään, jossa on erityislastentarhanopettaja Lapsella on avustaja Lapsiryhmässä on avustaja Päivähoidon yksiköllä on erityislastentarhanopettajan palvelut käytettävissä Muu Kysymykseen vastasi 359 kuntaa. Kunnissa järjestetään erilaisia tukitoimia erityistä tukea tarvitseville lapsille. Yleisimpiä palveluja olivat varhaiskasvatuksen pedagogiset tukitoimet ja avustajapalvelut. Vastanneista kunnista 288 eli 80 % ilmoitti, että heidän kuntansa järjestää varhaiskasvatuksen pedagogisia tukitoimia. Lapsella tai lapsiryhmällä olevaa avustajatoimintaa ilmoitti vajaa 70 % vastanneista kunnista. Päivähoidon yksiköillä oli erityislastentarhanopettajan palvelut käytössään 60 %:ssa vastanneista kunnista. Palvelujen riittävyydestä löytyi selviä eroavuuksia kuntien välillä. Kysymys 4: Mikä oli niiden päivähoidossa olevien lasten lukumäärä, jotka olivat säännöllisesti 5 päivää viikossa hoidossa? Lapsia yhteensä säännöllisessä kokopäivähoidossa osapäivähoidossa Kysymykseen vastasi 360 kuntaa Tämän kysymyksen tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon kunnissa on lapsia, jotka hoitosopimuksen tai varhaiskasvatussuunnitelmansa mukaan ovat säännöllisesti hoidossa jokaisena viitenä arkipäivänä viikossa (pl. lomat ja sairaspoissaolot). Vastanneiden kuntien tietoja on suhteutettu kuntien talous- ja toimintatilaston päivähoitotietoihin. Vastausten perusteella näyttää, että keskimäärin 79 prosenttia kokopäivähoidossa olevista ja 73 prosenttia osapäivähoidossa olevista suomalaislapsista on säännöllisesti päivittäin hoidossa. Vaihtelu kuntien välillä on kuitenkin suurta ja vastauksiin liittyy epävarmuutta määrittelyvaikeuksien takia. Määritelmä tässä kyselyssä: Niiden lasten lukumäärää, jotka hoitosopimuksen/varhaiskasvatussuunnitelman mukaan ovat säännöllisesti jokaisena arkipäivänä päivähoidossa (pl. lomat ja sairaslomat). Mukaan ei lasketa lapsia, joilla on koko- tai osapäivähoitopaikka, mutta jotka hoitosopimuksen /varhaiskasvatussuunnitelman mukaan ovat hoidossa vain 1-4 päivänä viikossa tai tiettyinä ajanjaksoina kuukaudessa. Säännölliset poissaolot voivat johtua esim. vanhempien epäsäännöllisistä työajoista. 15

16 Kysymys 5: Kuinka paljon kuntanne päivähoidossa oli lapsia, joille järjestetään hoitoa iltaisin, öisin tai viikonloppuisin (=vuorohoito)? Osa suomalaislapsista tarvitsee päivähoitoa iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Vastanneissa kunnissa oli vajaa vuorohoidossa olevaa lasta. Kun vastanneiden kuntien tiedot suhteutetaan Kuntien talousja toimintatilaston päivähoitotietoihin, voidaan todeta, että vajaa 8 % kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista oli vuorohoidossa. Kysymykseen vastasi 364 kuntaa. Vastausprosentin mukaan korotettuna oli vuorohoidossa koko maassa vajaa lasta, joka on noin kahdeksan prosenttia hoidossa olevista lapsista. Kysymys 6: Kuinka paljon kuntanne päivähoidossa oli lapsia, jotka ovat maahanmuuttajataustaisia? (arvio lasten lukumäärästä) Maahanmuuttajataustaisia lapsia oli kunnan päivähoidossa kyselyyn vastanneissa kunnissa Vaihtelu kuntien välillä oli luonnollisesti suurta. Suhteutettaessa vastanneiden kuntien tiedot Kuntien talous- ja toimintatilaston päivähoidon tietoihin, voidaan todeta, että 4,5 % kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Kysymykseen vastasi 358 kuntaa. Vastausprosentin mukaan korotettuna koko maassa oli noin maahanmuuttajataustaista lasta, jotka olivat kunnan järjestämässä päivähoidossa. Tämä on noin neljä - viisi prosenttia kaikista kunnan järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista. Määritelmä tässä kyselyssä: Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan tässä kyselyssä lapsia, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kysymys 7: Miten kuntanne kokopäivähoidossa olevat lapset jakautuivat päivähoitomaksun suuruuden mukaan seuraaviin luokkiin? Lasten jakautuminen päivähoidon maksuluokkiin Päivähoitomaksu euroa/lapsi/kk Lasten lkm % , , , , , , ,8 Hieman yli kolmannes kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista sijoittui kalleimpaan maksuluokkaan. 0-maksuluokassa oli 12 prosenttia lapsista. Kysymykseen vastasi 352 kuntaa. 16

17 Kysymys 8: Kuinka monelle prosentille päivähoidossa olevista lapsista on laadittu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (tai vastaava ks. sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 7 )? Varhaiskasvatussuunnitelma Kuntien % vastanneista laadittu näin monelle määrä kunnista %:lle lapsista , , , , , ,5 Ei tietoa 56 Yhteensä Lähes kahdessa kolmasosassa kunnista varhaiskasvatussuunnitelmat on laadittu prosentille lapsista. Vajaassa seitsemässä prosentissa vastanneista kunnista varhaiskasvatussuunnitelmaa ei ole lainkaan laadittu. 17

18 Statistikmeddelande 20/2008 Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007 Äldre och funtkionshindrade: Sari Kauppinen Social kreditgivning: Esa Arajärvi Barndagvård: Salla Säkkinen E-post: förnamn.släktnamn@stakes.fi Telefax Sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) Telefon Phone Telefaksi (09) Telefax ISSN (Internet) I början av 2008 skickade Stakes en statistikenkät till alla finländska kommuner. Enkäten kompletterar Statistikcentralens statistik över kommunernas och samkommunernas ekonomi och verksamhet, som innehåller grundläggande statistikdata om social service. Enkäten innehöll frågor om bland annat ny service samt sådant som man regelbundet behöver information om, men som det inte är ändamålsenligt att bifoga till den fortlöpande insamlingen av statistikdata. Frågorna rörde äldre, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård. I fortsättningen upprepas enkäten vart tredje år. Den har utarbetats av experter vid Stakes, social- och hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunförbund. Några utdrag ur enkätresultaten: * Äldre: År 2007 fick var tionde person i åldern 80 år och över sitt behov av social service bedömt i enlighet med 40 a i socialvårdslagen (710/1982). Av dessa fick hälften mer eller ny service till följd av bedömningen. * Funktionshindrade: Nästan alla kommuner klarade utan svårigheter av att tillhandahålla färd- och tolktjänster, medan över hälften av kommunerna hade en aning eller avsevärda svårigheter med att tillhandahålla en personlig hjälpare. Även tillhandahållande av serviceboende orsakade problem i en tredjedel av kommunerna. * Social kreditgivning: Av de 365 kommuner som besvarade enkäten hade 19 social kreditgivning. Systemet är nytt och håller på att tas i bruk. Skillnaderna mellan olika kommuner var mycket stora. * Barndagvård: I den kommunala barndagvården fick barn särskilt stöd. Två tredjedelar av dessa barn var pojkar.

19 Totalt 372 kommuner svarade på enkäten och nästan alla stora städer var med. Svarsprocenten för de olika frågorna varierade. Vid varje fråga anges antalet kommuner som svarade. I en del av resultaten har siffrorna omräknats till att motsvara situationen i hela landet. Alltid när omräkningar gjorts, anges det i anslutning till resultaten. Definitionerna i frågorna är inte Stakes officiella definitioner, utan har utformats för denna enkät. I många fall är det fråga om verksamhet som ännu inte har fasta former, så det finns ännu inga vedertagna definitioner. I detta statistikmeddelande presenteras enkätresultaten vanligen inte kommunvis. Orsaken till det är närmast följande: * Alla kommuner svarade inte på enkäten eller svaren var bristfälliga (t.ex. svaret på någon fråga eller en del av frågans svar saknas). * Syftet med enkäten var att utreda frågor som tidigare inte ställts eller som är nya. Till följd av detta är begreppen inte inarbetade och därför är svaren inte nödvändigtvis jämförbara med varandra. På grund av dessa orsaker hade kommunerna också problem med att få data, och en del av svaren bygger på uppskattningar. * Att publicera enskilda kommuners data skulle inte nödvändigtvis ge rätt bild av situationen, utan kunde till och med leda till fel slutsatser. 19

20 ÄLDRE Totalt 361 kommuner, vilket motsvarar 88,7 procent av landets befolkning, besvarade avsnittet om äldre. Alla kommuner besvarade inte alla frågor, så täckningen varierar från fråga till fråga. Femtiofem kommuner lät bli att svara. Till dem som svarade har man räknat de åtta kommuner vars tjänster för äldre tillhandahålls av samkommunen för landskapet Kajanaland. Klienterna hos samkommunen för landskapet Kajanaland ingår i de tabeller som visar antalet klienter. När det gäller antalet kommuner hör dessa kommuner däremot till gruppen "Inga uppgifter", eftersom uppgifterna inte kunde indelas efter enskilda kommuner. Fråga 1: Hur många personer i åldern 80 år och över har i kommunen fått sitt behov av social service bedömt i enlighet med 40 a 1 i socialvårdslagen (710/1982) under 2007? Män Kvinnor Totalt Totalt % av befolkningen som fyllt 80 år i kommunerna som svarade 10,7 9,5 9,9 Hur många har på grundval av bedömningen beviljats mer eller ny service? % av de bedömda 48,9 49,2 49,1 Frågan besvarades av 281 kommuner, som hade sammanlagt 80,7 procent av befolkningen som fyllt 80 år. Drygt äldres behov av service hade bedömts, dvs. var tionde person i åldern 80 år och över. Av dessa hade hälften fått mer eller ny service till följd av bedömningen. När det gällde att göra bedömningar, fanns det inga skillnader mellan män och kvinnor. Om svarsbortfallet beaktas och man antar att en lika stor andel av dem som fyllt 80 år fått sitt servicebehov bedömt i de kommuner som inte svarade som i de kommuner som svarade, kan antalet bedömda beräknas ha varit totalt cirka personer. I ett femtiotal kommuner hade minst var femte invånare i åldern 80 år och över genomgått en bedömning. Av dessa kommuner hade i ett tjugotal minst var tredje genomgått en bedömning. I gruppen av kommuner som gjort mycket bedömningar fanns både små och stora kommuner. Andel av dem som fyllt 80 år och fått sitt servicebehov bedömt Antal kommuner % av de svarande Över 50 % 6 2, % 12 4, % 31 11, % 72 26,4 5 9 % 73 26,7 Under 5 % 79 28,9 Inga uppgifter 143 Totalt Kommunen beviljar social service på grundval av en bedömning av det individuella servicebehovet. Enligt 40 a i socialvårdslagen (710/1982) har alla som fyllt 80 år samt de som får Folkpensionsantaltens vårdbidrag för pensionstagare rätt att få sitt behov av social service bedömt inom en viss tid. Deras servicebehov ska (i icke-brådskande fall) bedömas inom sju vardagar efter att kommunen har kontaktats. I brådskande fall måste behovet bedömas omedelbart oberoende av klientens ålder. Bestämmelsen trädde i kraft den 1 mars

21 I hela landet får cirka 40 procent av dem som fyllt 80 år regelbunden service (regelbunden hemvård, stöd för närståendevård eller institutionsvård och boendeservice av olika typ). Det finns emellertid inga uppgifter om huruvida de som fått sitt servicebehov bedömt fick regelbunden service eller inte. Fråga 2: Hur många mottagare av specialvårdsbidrag har i kommunen fått sitt behov av social service bedömt i enlighet med 40 a i socialvårdslagen (710/1982) under 2007? Män Kvinnor Totalt Under 65 år år Totalt % av åriga mottagare av specialvårdsbidrag för pensionstagare i kommunerna som svarade 24,6 36,4 30,4 Hur många har på grundval av bedömningen beviljats mer eller ny service? % av de bedömda 60,7 63,2 62,2 Frågan besvarades av 144 kommuner med sammanlagt 42,2 procent av befolkningen. Cirka mottagare av specialvårdsbidrag i åldern under 80 år hade fått sitt servicebehov bedömt. Av dessa hade två tredjedelar beviljats mer eller ny service till följd av bedömningen. Enligt Folkpensionsanstaltens statistik fanns det i åldersgruppen år i de kommuner som svarade cirka mottagare av specialvårdsbidrag för pensionstagare, så nästan var tredje hade fått sitt servicebehov bedömt. För många kommuner var det svårt att svara på denna fråga. Alla svarande hade inte kunnat ge uppgifterna indelade efter åldersgrupp, utan endast som totalt antal klienter. Nästan alla kommuner har mottagare av specialvårdsbidrag i åldrarna under 80 år. När antalet bedömningar av servicebehovet ställdes i relation till antalet mottagare av specialvårdsbidrag för pensionstagare per kommun, framgick det att ett tiotal kommuner uppgett också andra personer under 80 år som fått sitt servicebehov bedömt än bara mottagarna av specialvårdsbidrag. Fråga 3: Har kommunen svårigheter med att genomföra bedömning av behovet av social service i enlighet med 40 a i socialvårdslagen inom den angivna tidsfristen (7 vardagar)? Antal kommuner % av de svarande Inga svårigheter ,0 En aning svårigheter 55 16,4 Avsevärda svårigheter 2 0,6 Inga uppgifter 81 Totalt Fyra av fem kommuner som svarade hade inte haft svårigheter med att göra bedömningar av servicebehovet enligt 40 a i socialvårdslagen inom sju vardagar. Endast två kommuner uppgav att de hade haft avsevärda svårigheter. En aning svårigheter hade 55 kommuner haft, dvs. var sjätte av de kommuner som svarade. I gruppen av kommuner med svårigheter fanns det både små och stora kommuner. Största delen uppgav att svårigheterna berodde på personalbrist. 21

22 Fråga 4: En hur stor del av dem som fick tjänster för äldre inom ramen för socialvården har en serviceplan enligt 7 i lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården (812/2000)? Andel av klienterna Antal kommuner % av de svarande som har en serviceplan 0 24 % 8 2, % 12 3, % 41 12, % ,5 Inga uppgifter 86 Totalt Fyra femtedelar av kommunerna som svarade hade utarbetat en serviceplan enligt lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården för minst 75 procent av dem som fått tjänster för äldre inom ramen för socialvården. Endast i ett tjugotal kommuner hade en serviceplan utarbetats för under hälften av klienterna. De kommuner som utarbetat få serviceplaner var med några få undantag kommuner med högst invånare. Fråga 5: Anordnade kommunen s.k. förebyggande hembesök hos äldre 2007? Antal kommuner % av de svarande Ja ,3 Nej 93 26,9 Nej, men på kommande/under planering 65 18,8 Inga uppgifter 70 Totalt Definition i denna enkät: Med förebyggande hembesök avses ett besök som görs av en anställd inom social- och/eller hälso- och sjukvården hos en äldre person i viss ålder som bor hemma. Syftet med besöket är att hjälpa den äldre att klara av att bo hemma. Genom ett förebyggande hembesök utreds den äldres situation och man uppmuntrar honom eller henne att använda sina egna kraftresurser. Man berättar vilka tjänster som finns att tillgå och vem den äldre kan kontakta när hjälp behövs. Under hembesöket kan man bedöma den äldres funktionsförmåga, boendeförhållanden, hur den äldre klarar sig i sin livsmiljö samt det nuvarande och kommande behovet av tjänster. Cirka hälften av kommunerna som svarade anordnade förebyggande hembesök hos äldre. I en femtedel av kommunerna var sådana besök på kommande eller under planering. I gruppen av kommuner som anordnade förebyggande hembesök fanns det både små och stora kommuner. 22

23 Fråga 6: Om kommunen anordnar eller har på kommande/planer på s.k. förebyggande hembesök hos äldre, till vilka åldrar erbjuds de (välj endast ett alternativ)? Anordnar förebyggande hembesök Antal % av de kommuner svarande Under planering/på kommande Antal % av de kommuner svarande Båda totalt Antal kommuner % av de svarande 65 år och över 6 3,7 1 1,7 7 3,1 70 år och över 6 3,7 4 6,7 10 4,5 75 år och över 57 35, , ,4 80 år och över 90 55, , ,3 85 år och över 4 2,5 2 3,3 6 2,7 Inga uppgifter Totalt Hälften av de kommuner som anordnade förebyggande hembesök, anordnade dem för personer i åldern 80 år och över. En tredjedel av kommunerna anordnade hembesök hos personer i åldern 75 år och över. Åldersgränsernas fördelningar var desamma både i befintlig och i planerad service. Fråga 7: Hade er kommun äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet? Antal kommuner % av de svarande Ja 84 24,3 Nej ,9 Nej, men på kommande/under planering 37 10,7 Inga uppgifter 71 Totalt Definition i denna enkät: Äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet är verksamhet som riktar sig direkt till äldre personer och som stöder hemmaboende. Verksamheten strävar efter att upprätthålla funktionsförmåga och självständighet, stödja klientens användning av sina kraftresurser samt att förebygga uppkomsten av hälsorelaterade och sociala problem. Verksamheten kan inbegripa t.ex. rådgivning och handledning, hälsokontroller, screeningar, minnesrådgivning och bedömning av servicebehovet. Verksamheten kan organiseras inom hälso- och sjukvården, socialvården eller som gemensam verksamhet av hälso- och sjukvården och socialvården. I en fjärdedel av de kommuner som svarade fanns det äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet. Var tionde kommun planerade att påbörja sådan verksamhet. Bland de kommuner som hade äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet fanns det både små och stora kommuner, men kommunerna med rådgivning var i snitt större än de kommuner som inte hade någon rådgivning. 23

24 Fråga 8: Om kommunen hade eller har på kommande/planerar äldre- eller seniorrådgivningsbyråer, till vilka åldrar riktar de sig (välj endast ett alternativ)? Anordnar Under planering/ Båda totalt rådgivningsverksamhet på kommande Antal kommuner % av de svarande Antal kommuner % av de svarande Antal kommuner % av de svarande 65 år och över 30 43, , ,6 70 år och över 9 13,0 3 9, ,9 75 år och över 11 15,9 5 15, ,8 För alla 19 27,5 9 28, ,7 Inga uppgifter Totalt Hälften av de kommuner som hade äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet eller som planerade sådan anordnade den för personer i åldern 65 år och över. En fjärdedel hade ingen åldersgräns. Åldersgränsernas fördelningar var desamma både i befintlig och i planerad service. Om man jämför anordnande av både förebyggande hembesök och anordnande av äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet, så hade 70 kommuner (21 procent av de svarande) inte sådana och planerade inte att tillhandahålla någondera serviceformen. Totalt 59 kommuner (17 procent av de svarande) tillhandahöll bägge serviceformerna. Om man beaktar den service som är under planering, hade totalt 100 kommuner (29 procent av de svarande) redan eller planerade både förebyggande hembesök och en äldreeller seniorrådgivningsbyrå. Tabellbilaga 1. Anordnande av förebyggande hembesök och äldre- eller seniorrådgivningsverksamhet 2007 efter kommun hittas på adressen 24

25 FUNKTIONSHINDRADE Totalt 372 kommuner, vilket motsvarar 93,1 procent av landets befolkning, besvarade avsnittet om funktionshindrade. Alla kommuner besvarade inte alla frågor, så täckningen varierar från fråga till fråga. Fyrtiofyra kommuner lät bli att svara. Till dem som svarade har man räknat de åtta kommuner vars handikappservice tillhandahålls av samkommunen för landskapet Kajanaland. Klienterna hos samkommunen för landskapet Kajanaland ingår i de tabeller som visar antalet klienter. När det gäller antalet kommuner hör dessa kommuner däremot till gruppen "Inga uppgifter", eftersom uppgifterna inte kunde indelas efter enskilda kommuner. Fråga 1: Hade kommunen svårigheter med att organisera tillräckligt med följande handikappservice 2007? Antal kommuner % av de svarande Nej En aning Avsevärt Inga uppgifter Totalt Nej En aning Avsevärt Färdtjänster ,9 7,3 0,8 Tolktjänster ,9 15,3 1,7 Personlig hjälpare ,4 45,1 7,4 Serviceboende ,2 29,8 4,0 Kommunerna hade inga svårigheter med att tillhandahålla färd- och tolktjänster. Endast några få kommuner uppgav att de hade haft avsevärda svårigheter med att tillhandahålla någondera av serviceformerna. Däremot klarade endast knappt hälften av de kommuner som svarade på frågan av att tillhandahålla en personlig hjälpare helt utan svårigheter. Avsevärda svårigheter med att tillhandahålla denna service hade cirka 7 procent (26 kommuner). Två tredjedelar av kommunerna klarade av att tillhandahålla serviceboende helt utan problem, medan några få procent (14 kommuner) hade avsevärda svårigheter. Svårigheterna med att tillhandahålla olika serviceformer koncentrerades inte till endast vissa kommuner, eftersom endast en tiondel av kommunerna som svarade (34 kommuner) uppgav att de haft en aning eller avsevärda svårigheter med att tillhandahålla fler än två serviceformer. Bland dessa kommuner fanns det både små och stora. En tredjedel av kommunerna som svarade klarade av att tillhandahålla alla fyra serviceformer utan svårigheter. Även bland dessa kommuner fanns det både små och stora. Fråga 2: En hur stor del av de personer som 2007 fick service enligt handikappservicelagen eller lagen om utvecklingsstörda har en serviceplan? Andel av klienterna som har Fått service enligt handikappservicelagen Fått service enligt lagen om utvecklingsstörda en serviceplan Antal kommuner % Antal kommuner % 0 24 % , , % 65 19,2 22 6, % 62 18, , % 57 16, ,6 Inga uppgifter Totalt

Kuntiin tehtävä tilastokysely 2007

Kuntiin tehtävä tilastokysely 2007 Arvoisa vastaanottaja Kuntiin tehtävä tilastokysely 2007 Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Stakes ovat yhdessä valmistelleet joka kolmas vuosi kuntiin tehtävän tilastokyselyn. Se täydentää

Lisätiedot

Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Osa I. Ikääntyneet

Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Osa I. Ikääntyneet Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Osa I. Ikääntyneet Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Kuntakysely vuoden 2010 tiedoista Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kuntakysely vuoden 2013 tiedoista Osa I: Vammaisten palvelut

Kuntakysely vuoden 2013 tiedoista Osa I: Vammaisten palvelut Kuntakysely vuoden 2013 tiedoista Osa I: Vammaisten palvelut Kuntakysely vuoden 2013 tiedoista Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja (THL) ovat yhdessä valmistelleet joka kolmas vuosi kuntiin

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2013 Kuntakyselyn osaraportti Barndagvård 2013 Delrapport om kommunenkäten

Lasten päivähoito 2013 Kuntakyselyn osaraportti Barndagvård 2013 Delrapport om kommunenkäten TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2013 Kuntakyselyn osaraportti Barndagvård 2013 Delrapport om kommunenkäten Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Ikääntyneiden palvelut 2010 Kuntakyselyn osaraportti Äldreomsorgen 2010 Delrapport om kommunenkäten

Ikääntyneiden palvelut 2010 Kuntakyselyn osaraportti Äldreomsorgen 2010 Delrapport om kommunenkäten TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Ikääntyneiden palvelut 2010 Kuntakyselyn osaraportti Äldreomsorgen 2010 Delrapport om kommunenkäten Riikka Väyrynen +358 20 610 7670 riikka.vayrynen@thl.fi

Lisätiedot

Vammaisten palvelut 2016 kuntakyselyn osaraportti

Vammaisten palvelut 2016 kuntakyselyn osaraportti 34 2017 5.10.2017 Vammaisten palvelut 2016 kuntakyselyn osaraportti Päälöydökset Vammaisuuden vuoksi palveluja sai noin 3 prosenttia vastanneiden kuntien väestöstä. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärän

Lisätiedot

Vammaisten palvelut 2010 Kuntakyselyn osaraportti Handikappservicen 2010 Delrapport om kommunenkäten

Vammaisten palvelut 2010 Kuntakyselyn osaraportti Handikappservicen 2010 Delrapport om kommunenkäten TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Vammaisten palvelut 2010 Kuntakyselyn osaraportti Handikappservicen 2010 Delrapport om kommunenkäten Riikka Väyrynen +358 20 610 7670 riikka.vayrynen@thl.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen luototus 2016 Kuntakyselyn osaraportti

Sosiaalinen luototus 2016 Kuntakyselyn osaraportti 31 2017 Sosiaalinen luototus 2016 Kuntakyselyn osaraportti 22.9.2017 Päälöydökset Sosiaalinen luototus oli aktiivisessa käytössä vuonna 2016 vain 10 prosentissa Suomen kunnista, joiden väestöpohja kuitenkin

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2010 Kuntakyselyn osaraportti Barnomsorgen 2010 Delrapport om kommunenkäten

Lasten päivähoito 2010 Kuntakyselyn osaraportti Barnomsorgen 2010 Delrapport om kommunenkäten TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2010 Kuntakyselyn osaraportti Barnomsorgen 2010 Delrapport om kommunenkäten Salla Säkkinen +358 20 610 7064 salla.sakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Varhaiskasvatus 2016 Kuntakyselyn osaraportti

Varhaiskasvatus 2016 Kuntakyselyn osaraportti 30 2017 6.9.2017 Varhaiskasvatus 2016 Kuntakyselyn osaraportti Päälöydökset Vuorohoidossa hoidettavien lasten osuus oli 7 prosenttia kunnalliseen varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista. Noin 10 prosenttia

Lisätiedot

Vammaisten palvelut 2013 Kuntakyselyn osaraportti Handikappservicen 2013 Delrapport om kommunenkäten

Vammaisten palvelut 2013 Kuntakyselyn osaraportti Handikappservicen 2013 Delrapport om kommunenkäten TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Vammaisten palvelut 2013 Kuntakyselyn osaraportti Handikappservicen 2013 Delrapport om kommunenkäten Riikka Väyrynen +358 29 524 7670 riikka.vayrynen@thl.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2008 vp Tehostetun palveluasumisen kriteeristön laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1995 lähtien palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut 63 prosenttia. Vuonna 1994 asukkailta

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Sosiaalinen luototus 2010 Kuntakyselyn osaraportti Social kreditgivning 2010 Delrapport om kommunenkäten

Sosiaalinen luototus 2010 Kuntakyselyn osaraportti Social kreditgivning 2010 Delrapport om kommunenkäten TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaalinen luototus 2010 Kuntakyselyn osaraportti Social kreditgivning 2010 Delrapport om kommunenkäten Esa Arajärvi +358 20 610 7355 esa.arajarvi@thl.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar Pia Vähäkangas, TtT, Pohjanmaan I&O muutosagentti, förändringsagent i Österbotten 13.11.2018 Pia Vähäkangas,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Kuntakysely vuoden 2016 tiedoista Osa I: Varhaiskasvatus

Kuntakysely vuoden 2016 tiedoista Osa I: Varhaiskasvatus 1(23) Kuntakysely vuoden 2016 tiedoista Osa I: Varhaiskasvatus 1. Kunta: 2. Vastaajan nimi: 3. Tehtävänimike: 4. Organisaatio: 5. Vastaajan sähköpostiosoite: 6. Vastaajan puhelinnumero: Tilastointipäivä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002 Tilastotiedote 20/2003 9.10.2003 Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2002 Salla Säkkinen +358 9 3967 2064 salla.sakkinen@stakes.fi Tuula Kuoppala +358 9 3967 2234 tuula.kuoppala@stakes.fi

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

INFOMÖTE KRING FEEDBACK FRÅN HEMVÅRDENS KLIENTER KOTIHOIDON ASIAKASPALAUTETILAISUUS

INFOMÖTE KRING FEEDBACK FRÅN HEMVÅRDENS KLIENTER KOTIHOIDON ASIAKASPALAUTETILAISUUS INFOMÖTE KRING FEEDBACK FRÅN HEMVÅRDENS KLIENTER KOTIHOIDON ASIAKASPALAUTETILAISUUS 9.6.2015 Projektet YHTEISVOIMIN KOTONA, Pargas / YHTEISVOIMIN KOTONA -hanke, Parainen - Utöka klienternas och deras anhörigas

Lisätiedot

Haluan yllä mainittuun viitaten ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisesti kysyä seuraavaa asiasta vastuussa olevalta johtajiston jäseneltä:

Haluan yllä mainittuun viitaten ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisesti kysyä seuraavaa asiasta vastuussa olevalta johtajiston jäseneltä: Käännös kysymyksestä kyselytunnille Valtuutettu Astrid Thors HelsinkiMission edustajat puuttuivat sunnuntain 19.5.2013 Hufvudstadsbladetissa vanhusten huolimattomaan hoitoon Helsingissä. Yksi artikkelin

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Toimialan tilinpäätösennuste. Ennuste Rullaava 12 kk

Toimialan tilinpäätösennuste. Ennuste Rullaava 12 kk SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (1000 ) TA + lmr 2017 Ennuste Rullaava 12 kk Toimialan tilinpäätösennuste Toteuma 08/2017 tote % 12 kk toteumavertailu talousarvioon Sotehallinto TOIMINTATUOTOT YHT. - INKOMSTER

Lisätiedot

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

JAKOBSTAD PIETARSAARI

JAKOBSTAD PIETARSAARI Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

Kuntien järjestämät vanhusten palvelut 2006

Kuntien järjestämät vanhusten palvelut 2006 Mari Sjöholm Kuntien järjestämät vanhusten palvelut 2006 Helsinki 2008 ISBN 978-952-213-331-1 SISÄLLYS - INNEHÅLL SIVU - SIDA Kuntien järjestämät vanhusten palvelut 2006-1 - 2 Tilastojulkaisussa käytetyt

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2003

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2003 Tilastotiedote Statistikmeddelande 10/2004 Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2003 Yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården 31.12.2003 Kaija Vaalgamaa +358 9 3967 2241 kaija.vaalgamaa@stakes.fi

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ LAHTI 23.5.2018 Susanne Ahlroth Aluehallintovirasto Ruotsinkielinen sivistystoimen yksikkö SVENSKA SAMARBETSGRUPPEN FÖR UTVECKLINGSUPPDRAG RUOTSINKIELINEN KEHITTÄMISTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2010 Barndagvård 2010

Lasten päivähoito 2010 Barndagvård 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2010 Barndagvård 2010 Salla Säkkinen +358 20 610 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 20 610 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE MYÖNNETTÄVIEN YLEISAVUSTUSTEN TOIMINNALLISET MITTARIT Hyväksytty sivistyslautakunnassa 2.2. 2005 sivut: 1-4 FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia siten, että pääsyä määräajassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1207/2002 vp Ikäihmisille oma neuvola Eduskunnan puhemiehelle Väestön ikääntyminen muuttaa monella tapaa länsimaisia yhteiskuntia lähivuosikymmeninä. Väestön ikääntyminen tulee ottaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Sosiaalinen luototus Kuntakyselyn osaraportti Social kreditgivning 2013 Delrapport om kommunenkäten

Sosiaalinen luototus Kuntakyselyn osaraportti Social kreditgivning 2013 Delrapport om kommunenkäten TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaalinen luototus 2013 - Kuntakyselyn osaraportti Social kreditgivning 2013 Delrapport om kommunenkäten Ari Virtanen +358 29 524 7378 etunimi.sukunimi@thl.fi

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015

Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015 Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa Sosiaalipalvelujen toimintatilaston tiedonkeruusta vuodesta 2016 lähtien. Tiedonkeruu koskee toimintavuotta 2015. Tiedonkeruu

Lisätiedot

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2003 Systemet för utjämning av stora kostnader inom barnskyddet 2003

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2003 Systemet för utjämning av stora kostnader inom barnskyddet 2003 Tilastotiedote Statistikmeddelande 28/2004 1.10.2004 Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2003 Systemet för utjämning av stora kostnader inom barnskyddet 2003 Salla Säkkinen +358 9 3967

Lisätiedot

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään. Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot