Kuntakysely vuoden 2016 tiedoista Osa I: Varhaiskasvatus

Transkriptio

1 1(23) Kuntakysely vuoden 2016 tiedoista Osa I: Varhaiskasvatus 1. Kunta: 2. Vastaajan nimi: 3. Tehtävänimike: 4. Organisaatio: 5. Vastaajan sähköpostiosoite: 6. Vastaajan puhelinnumero: Tilastointipäivä on ja mukaan luetaan myös kunnan ostopalvelut. 7. Paljonko kunnassanne oli päiväkodin johtajan nimikkeellä työskenteleviä? Päiväkodin johtajien lukumäärä Kuinka moni näistä johtajista lasketaan lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön väliseen suhdelukuvahvuuteen? Lapsiryhmässä työskentelevien johtajien lukumäärä 8. Kuinka paljon kuntanne varhaiskasvatuksessa (päiväkotitoiminta ja perhepäivähoito) oli lapsia, joiden henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on määritelty tehostetun tai erityisen tuen tarve ja tukitoimenpiteet. Määritelmä: Tähän sisällytetään kaikki ne lapset, joilla on kehityksen, oppimisen tai hoidon osa-alueella erityisen tai tehostetun tuen tarve. Tähän kuuluvat ne lapset, joilla on lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto (esim. psykologi tai puheterapeutti) tai varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden taholta havaittu ja määritetty tehostetun ja erityisen tuen tarve. Tehostetun tai erityisen tuen tarpeen lapsi on voitu huomioida esimerkiksi lasten määrää vähentämällä tai henkilökuntaa lisäämällä ryhmässä tai muilla tukitoimenpiteillä. Lukumäärä Tehostettua tai erityistä tukea saavat lapset yhteensä joista tyttöjä

2 2(23) 9. Järjestikö tai tuottiko kuntanne osana varhaiskasvatusta seuraavia tukitoimia varhaiskasvatuksessa oleville tehostettua tai erityistä tukea tarvitseville lapsille? Varhaiskasvatuksen pedagogisia tukitoimia Lapsi on otettu huomioon ryhmän lapsimäärässä lasten lkm pienentäen Lapsi on erityisryhmässä, jossa on erityislastentarhanopettaja Lapsi on integroidussa erityisryhmässä, jossa on erityislastentarhanopettaja Järjesti tukitoimia Kyllä Ei Kyllä riittävästi Ei riittävästi Ei tarvetta ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Lapsella on avustaja ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Lapsiryhmässä on avustaja ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Varhaiskasvatuksen yksiköllä on erityislastentarhanopettajan palvelut käytettävissä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Muu ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 10. Mikä oli niiden lasten lukumäärä (tilastointipäivänä ), jotka osallistuivat enintään 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen päivittäin? Alle 3-vuotiaat lapset lkm: 3-vuotiaat ja yli 3-vuotiaat lapset lkm: Mikä oli niiden lasten lukumäärä (tilastointipäivänä ), jotka osallistuivat enintään 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen osaviikkoisesti? Alle 3-vuotiaat lapset lkm: 3-vuotiaat ja yli 3-vuotiaat lapset lkm: Määritelmä: Päivittäin järjestettävässä toiminnassa lapsi on varhaiskasvatuksessa pääsääntöisesti 5 päivänä viikossa. Osaviikkoisesti järjestettävässä toiminnassa lapsi on varhaiskasvatuksessa 2-4 päivänä viikossa, jolloin päivittäinen varhaiskasvatusaika voi tällöin

3 3(23) lapsen kohdalla vaihdella. Huom! Tähän sisällytetään päiväkotitoiminta ja perhepäivähoito. Tähän ei sisällytetä niitä lapsia, jotka ovat laajemmassa kuin 20 viikkotunnin osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa. 11. Montako ryhmäperhepäiväkotia kunnassanne oli tilastointipäivänä ? Lukumäärä Yhteensä Näistä kahden hoitajan ryhmäpäiväkoteja ja kolmen hoitajan ryhmäpäiväkoteja Montako lasta kunnassanne on ryhmäperhepäivähoidossa 12. Kuinka paljon kuntanne varhaiskasvatuksessa oli lapsia, joille järjestetään varhaiskasvatusta iltaisin, öisin tai viikonloppuisin (=vuorohoito)? Lasten lukumäärä: 13. Kuinka paljon kaikista kuntanne vuorohoidossa olevista lapsista oli varhaiskasvatuksessa öisin ja/tai viikonloppuisin (=ympärivuorokautinen hoito)? Määritelmä: Päiväkodit ovat pääsääntöisesti avoinna Jos lapsi on vanhempien työtai opiskeluaikojen takia varhaiskasvatuksessa tämän ajan ulkopuolella, on kyse vuorohoidosta. Iltahoito tarkoittaa sitä, että lapsi on varhaiskasvatuksessa kello välisenä aikana. Yöaikaan ja/tai viikonloppuisin järjestettävä varhaiskasvatus on ympärivuorokautista hoitoa. Lasten lukumäärä: 14. Kuinka paljon kuntanne varhaiskasvatuksessa oli lapsia, jotka ovat maahanmuuttajataustaisia? Määritelmä: Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan tässä kyselyssä lapsia, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Lasten lukumäärä (arvio) Yhteensä 1 2-vuotiaita 3 5-vuotiaita 6 vuotta täyttäneitä

4 4(23) 15. Miten kuntanne kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevat lapset jakautuivat asiakasmaksun suuruuden mukaan seuraaviin luokkiin joulukuussa 2016? (HUOM! ajankohtana joulukuu 2016) Lasten lukumäärä 0 /lapsi/kk /lapsi/kk /lapsi/kk /lapsi/kk /lapsi/kk /lapsi/kk /lapsi/kk /lapsi/kk 290 /lapsi/kk 16. Kuinka monelle prosentille varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on laadittu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ( ) 0 % ( ) 1 19 % ( ) % ( ) % ( ) % ( ) % 17. Lisätietoja

5 5(23) Kuntakysely vuoden 2016 tiedoista Osa II: Vammaiset 1. Kunta 2. Vastaajan nimi: 3. Vastaajan sähköpostiosoite: 4. Vastaajan puhelinnumero: 5. Oliko kunnallanne vaikeuksia järjestää riittävästi seuraavia vammaispalveluja vuonna 2016? Ei Vaikeuksia Jonkin verran Huomattavasti Kuljetuspalvelut ( ) ( ) ( ) Henkilökohtainen apu ( ) ( ) ( ) Palveluasuminen ( ) ( ) ( ) Jos kunnallanne oli huomattavia tai jonkin verran vaikeuksia järjestää riittävästi vammaispalveluja, niin millaisia vaikeudet olivat? 6. Kuljetuspalvelut: 7. Henkilökohtainen apu:

6 6(23) 8. Palveluasuminen: 9. Kuinka monella vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisia palveluja vuonna 2016 saaneista henkilöistä oli voimassa oleva palvelusuunnitelma? Voimassa oleva palvelusuunnitelma (asiakkaiden lukumäärä) Ei voimassa olevaa palvelusuunnitelmaa (asiakkaiden lukumäärä) Yhteensä Vammaispalvelulaki Kehitysvammalaki 10. Oliko kunnallanne vaikeuksia aloittaa vammaispalvelulain 3 a 1 momentin mukainen palvelutarpeen selvittäminen annetussa määräajassa (7 arkipäivää) vuonna 2016? ( ) Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia ( ) Jonkin verran vaikeuksia ( ) Ei tuottanut vaikeuksia 11. Oliko kunnallanne vaikeuksia laatia vammaispalvelulain 3a 2 momentin mukainen palvelusuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä vuonna 2016? ( ) Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia ( ) Jonkin verran vaikeuksia ( ) Ei tuottanut vaikeuksia 12. Oliko kunnallanne vaikeuksia vammaispalvelulain 3a 3 momentin mukaiseen asian viivytyksettömään käsittelyyn (päätöksen tekeminen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen esittämisestä) vuonna 2016? ( ) Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia ( ) Jonkin verran vaikeuksia ( ) Ei tuottanut vaikeuksia

7 7(23) 13. Kuinka paljon kunnassanne oli vuonna 2016 vammaispalvelujen asiakkaita yhteensä ja kuinka moni heistä oli erityistä tukea tarvitseva (Sosiaalihuoltolaki 3 ) henkilö tai lapsi? Asiakkaat yhteensä joista erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä 0-17-vuotiaat 18 vuotta täyttäneet Määritelmä tässä kyselyssä: Vammaispalvelujen asiakkailla tarkoitetaan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaan palveluja vuoden 2016 aikana saaneita eli mukaan lasketaan henkilöt, joilla on ollut vuonna 2016 voimassa oleva myönteinen päätös. Asiakas lasketaan mukaan vain kertaalleen vaikka hän olisi saanut useampaa palvelua vuoden aikana. Erityistä tukea tarvitsevalla asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään siten kuin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 3 :ssä säädetään. (SHL 3 ) Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella lasta, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai joka on erityisen tuen tarpeessa sosiaalihuoltolain 3 3 kohdassa mainituista syistä. 14. Kuinka moni vammaispalvelujen asiakas sai vuonna 2016 myös omaishoidon tukea? Vammaispalvelujen asiakkaat Asiakkaat yhteensä joista omaishoidon tuen asiakkaita

8 8(23) 15. Kuinka moni henkilö sai vuoden 2016 aikana kunnassanne vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua ja kuinka monta tuntia he saivat henkilökohtaista apua keskimäärin viikossa? Miehet Alle 10 tuntia/viikko tuntia/viikko tuntia/viikko tuntia/viikko tuntia/viikko Vähintään 70 tuntia/viikko Naiset Yhteensä 16. Kuinka moni henkilö sai vuoden 2016 aikana vammaispalvelulain 8c mukaista henkilökohtaista apua ja millä tavalla henkilökohtainen apu järjestettiin? Määritelmä tässä kyselyssä: Mikäli henkilökohtaisen avun järjestämistapa on vaihtunut vuoden aikana, vastatkaa viimeisimmän päätöksen mukaan. Asiakas työnantajana Palveluseteli Kunta hankki avustajapalveluja ostopalveluna Kunta järjesti palvelun itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa Useamman järjestämistavan yhdistelmänä Yhteensä Henkilöitä yhteensä

9 9(23) 17. Kuinka monelle henkilölle on myönnetty vuonna 2016 henkilökohtaista apua työssäkäyntiä tai opiskelua varten? Henkilöitä yhteensä 18. Kuinka moni henkilö sai kunnassanne vammaispalvelulain 8b mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2016? Alle 18- vuotiaista vuotiaista vuotiaista Miehet 65 vuotta täyttäneistä Naiset Yhteensä 19. Kuinka moni henkilö sai kunnassanne kehitysvammalain 2 mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2016? Alle 18- vuotiaista vuotiaista vuotiaista Miehet 65 vuotta täyttäneistä Naiset Yhteensä

10 10(23) 20. Onko kunnassanne myönnetty vammaisuuden perusteella seuraavia palveluja vuonna 2016? Tukea ja valmennusta erilaisten toimintojen harjoitteluun ja taitojen edistämiseen Ei lainkaan Satunnaisesti Jonkin verran Yleisesti käytössä En osaa sanoa ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Muuttovalmennusta ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Asumiskokeilua ja - valmennus ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 21. Arvioikaa, kuinka moni henkilö sai vammaisuutensa vuoksi kunnassanne vuonna 2016 palveluja seuraavien lakien perusteella? Vain sosiaalihuoltolain perusteella Vain vammaispalvelulain perusteella Vain kehitysvammalain perusteella Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella Kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain perusteella Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella Kaikkien kolmen lain perusteella Yhteensä Henkilöitä

11 11(23) Kuntakysely vuoden 2016 tiedoista Osa III: Sosiaalinen luototus 1. Kunta: 2. Vastaajan nimi: 3. Tehtävänimike: 4. Organisaatio: 5. Vastaajan sähköpostiosoite: 6. Vastaajan puhelinnumero: 7. Oliko kunnassanne käytössä sosiaalinen luototus vuonna 2016? ( ) Kyllä ( ) Ei ( ) Ei, tulossa/suunnitteilla ( ) Ei tarvetta 8. Mikä oli sosiaalisten luottojen kokonaissumma (pääoma) kunnassanne (kunnan taseen mukaan) ja paljonko siitä oli vuonna 2016 myönnettyjä luottoja? Kokonaissumma siitä vuonna 2016 myönnettyjä Euroa

12 12(23) 9. Kuinka monelle henkilölle myönnettiin sosiaalista luottoa vuonna 2016? (Jos on myönnetty kotitaloudessa useammalle henkilölle, lasketaan heidät erikseen.) vuotiaille vuotiaille vuotiaille vuotiaille Miehet 55 vuotta täyttäneille Naiset Yhteensä 10. Mikä oli näiden henkilöiden pääasiallinen kotitaloustyyppi (lukumäärinä miehet ja naiset erikseen)? Miehet Naiset Yksinasuva Avio/avopari, ei alaikäisiä lapsia Avio/avopari, alaikäisiä lapsia Yksinhuoltaja Muu Yhteensä

13 13(23) 11. Mikä oli näiden henkilöiden pääasiallinen elämäntilanne (lukumäärinä miehet ja naiset erikseen)? Miehet Palkansaaja Naiset Yrittäjä Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Yhteensä 12. Moniko sosiaalisen luototuksen päätöksen saaneista henkilöistä Määritelmä: Sosiaalista luototusta koskevan lain (1133/2002) perustelumuistion (HE 142/2002) mukaan sosiaalityön sekä talous- ja velkaneuvojien välistä yhteistyötä tulisi kehittää, mutta luototuspäätöksiä ei esteellisyysmahdollisuuden vuoksi voi antaa talous- ja velkaneuvojille. kävi läpi kunnan virallisen talous- ja velkaneuvontaprosessin sai päätöksen ilman talous- ja velkaneuvontaprosessia 13. Kuinka monta sosiaalisen luototuksen päätöstä kuntanne teki vuonna 2016? Määritelmä. Lain mukaan takaisin perinnän syynä voivat olla olennainen maksun viivästys tai sopimusrikkomus. Kysymys koskee koko luottoa (tai jäännössaatavaa), ei yksittäisiä maksueriä. Myönnettyjä luottoja Hylättyjä hakemuksia Takaisin perittyjä luottoja Kpl

14 14(23) 14. Oliko kunnassanne määritelty sosiaaliselle luotolle enimmäismäärä henkilöä/kotitaloutta kohden vuonna 2016? Kyllä, henkilöä kohden Kyllä, kotitaloutta kohden Ei Euroa 15. Oliko kunnassanne määritelty sosiaaliselle luotolle kiinteä takaisinmaksuaika? Kyllä: Ei, vaihtelee välillä: Vuotta 16. Mitkä olivat myönnettyjen sosiaalisten luottojen yleisimmät syyt/myöntämiskohteet kunnassanne? Valitse kolme yleisintä. [ ] Opintolainan sijasta, kun hakija ei voi saada valtiontakausta ja opintolainaa [ ] Henkilön tai kotitalouden talouden hallintaan saattaminen [ ] Kulutusluottovelat [ ] Ulosottovelat [ ] Asumisen turvaaminen tai häädön estäminen [ ] Kodin hankinnat [ ] Kuntoutumisen edistäminen [ ] Työllistymisen edistäminen [ ] Sosiaalisen kriisin ylittäminen [ ] Jokin muu, mikä 17. Paljonko kunnallenne aiheutui luottotappiota sosiaalisesta luototuksesta vuonna 2016? Luottotappioita 2016 Euroa 18. Lisätietoja

15 15(23) Kuntakysely vuoden 2016 tiedoista Osa IV: Kuntouttava työtoiminta 1. Kunta: _ 2. Vastaajan nimi: 3. Tehtävänimike: 4. Organisaatio: 5. Vastaajan sähköpostiosoite: 6. Vastaajan puhelinnumero: 7. Kuinka paljon aktivointisuunnitelmia kunnassanne tehtiin vuonna 2016? Aktivointisuunnitelmien määrä Alle 25- vuotiaat Yli 25- vuotiaat Kuntouttavaa työtoimintaa sisältävien aktivointisuunnitelmien määrä 8. Kuntouttavaan työtoimintaan vuonna 2016 osallistuneiden määrä? Alle 25- vuotiaat Yli 25- vuotiaat Miehet Naiset Yhteensä 9. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen tapa Henkilöt Toimintapäivät Kunnan omana

16 16(23) toimintana Ostopalvelutoimintana 10a. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuminen (valitse kaksi: yleisin=1, 2) Työttömyysturva keston perusteella Toimeentulotukiasiakkuuden perusteella 10b. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuminen palvelutarpeen mukaan (valitse kaksi: yleisin =1, 2) Henkilön tarpeen mukaista työtä tai julkisia työvoimapalveluja ei ole tarjolla Henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi kykenee osallistumaan työhön tai julkisiin työvoimapalveluihin Sellaisia erityislakien mukaisia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, jotka parantavat henkilön työ- ja toimintakykyä ei ole saatavilla 11. Kuntouttavan työtoiminnan toimintatavat (valitse kaksi: yleisin=1, 2) Työtoimintaa työllistämisyksikössä (esim. työpajat) Työtoimintaa tavallisissa työyhteisöissä Työhön valmennusta Ryhmätoimintaa Yksilöohjausta Muuta, mitä 12. Kuntouttavan työtoiminnan päätöksessä esitetty työtoiminnan jakson tyypillinen pituus (valitse kaksi, yleisin=1, 2) 3 kuukautta tai alle 4-6 kuukautta

17 17(23) 7-12 kuukautta kuukautta 13. Ovatko asiakkaat tyypillisesti kuntouttavassa työtoiminnassa (valitse 2, yleisin=1, 2) Kerran Kaksi kertaa Kolme jaksoa tai useammin 14. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyneiden henkilöiden määrä? Alle 25-vuotiaat Yli 25-vuotiaat Kieltäytyneet 15. Mitkä syyt vaikuttivat kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymiseen? Valitse 2 4 syytä: 1=yleisin, 2,3,4) Perhetilanne (esim. lastenhoidon järjestäminen) Taloudelliset syyt (esim. työmatkat) Tarjottu työtoiminta ei vastaa aktivointisuunnitelmaa Siirtyminen palkkatyöhön/työkokeiluun/koulutukseen Siirtyminen toiseen palveluun (esim. kuntoutus) Päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen liittyvät syyt Muut terveydelliset syyt Elämänhallintaan liittyvät (sosiaaliset) syyt Motivoimattomuus palkattomaan työhön Jokin muu syy, mikä 16. Kuntouttavan työtoiminnan keskeyttäneiden henkilöiden määrä?

18 18(23) Alle 25-vuotiaat Yli 25-vuotiaat Keskeyttäneet 17. Mitkä syyt vaikuttivat kuntouttavasta työtoiminnan keskeyttämiseen? Valitse 2 4 syytä: 1=yleisin, 2,3,4) Perhetilanne (esim. lastenhoidon järjestäminen) Taloudelliset syyt (esim. työmatkat) Työtoiminta ei vastaa aktivointisuunnitelmaa Siirtyminen palkkatyöhön/työkokeiluun Siirtyminen koulutukseen/opintojen pariin Siirtyminen toiseen palveluun (esim. kuntoutus) Työtoimintapaikka ei sopiva työntekijän toimintakyvylle Työtoiminnan järjestäjän sopimusrikkeet Päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen liittyvät syyt Muut terveydelliset syyt Elämänhallintaan liittyvät (sosiaaliset) syyt Jokin muu syy, mikä

19 19(23) 18. Mihin henkilöt siirtyivät kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen? Valitse 2 4 vaihtoehtoa: 1=yleisin, 2,3,4) Uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle Palkkatyöhön Palkkatuettuun työhön Työkokeiluun Koulutukseen tai opintojen pariin Työvoimapoliittiseen koulutukseen Työkyvyn arviointiin tai ammatilliseen kuntoutukseen Sairausetuuden piiriin Eläkkeelle/eläkeselvittelyyn Työttömäksi työnhakijaksi Toimeentulotuen varaan Toisen palvelun asiakkaaksi, mihin 19. Lisätietoja

20 20(23) Kuntakysely vuoden 2016 tiedoista Pilotti: Kasvatus- ja perheneuvonta Kyseessä on pilottikysely/tiedonkeruu jolla testataan tietojen saatavuutta. Kysely lähetetään kaikkiin kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tiedot koskevat vuotta 2016 ja ne pyydetään antamaan kuntakohtaisesti. 1. Tiedot antaneen organisaation nimi Vastaajan/yhteyshenkilön tiedot Nimi Puhelin Sähköpostiosoite 2. Kunta, jonka asukkaita tiedot koskevat 3. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakastyötä tekevän henkilöstön lukumäärä (lkm) Johtajaa/esimiestä, joka tekee kokoaikaista hallinnollista työtä, ei kirjata tähän tilastoon. Mikäli johtaja/esimies tekee myös asiakastyötä niin, hänet kirjataan tilastoon osa-aikaisena. a) Psykologi kokoaikaisia osa-aikaisia b) Sosiaalityöntekijä kokoaikaisia osa-aikaisia c) Lääkäri kokoaikaisia osa-aikaisia d) Muu, mikä kokoaikaisia osa-aikaisia 4. Tuotetaanko kunnassanne kasvatus- ja perheneuvolassa myös seuraavia palveluita Perheasioiden sovittelu (Avioliitolaki 5. luku, Sosiaalihuoltolaki 14 ) Huom. Katso myös kysymys 5. Oppilashuoltopalvelua (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013) Erikoissairaanhoitoa, kuten lastenpsykiatriaa tai nuorisopsykiatriaa Perusterveydenhuoltopalvelua kuten esim. puheterapiaa Muuta, mitä Kyllä Ei

21 21(23) 5. Perheasioiden sovittelu Avioliitolaki 5. luku, Sosiaalihuoltolaki 14 Kyllä, kunta itse tarjoaa perheasioiden sovittelua Jokin muu (mikä?) taho tarjoaa perheasioiden sovittelua Perheiden lukumäärä Käyntien lukumäärä 6. Palveluun pääsy Kuinka kauan asiakas joutui keskimäärin odottamaan ensikäyntiä? Jonotusaika lasketaan päivinä yhteydenotosta ensimmäiseen asiakastapaamiseen arkipäivää/ (lkm) 7. Asiakkaat Asiakas on henkilö, joka on kirjattu kasvatus- ja perheneuvolassa palvelun saajaksi. Yksi asiakas lasketaan vain kerran vuoden aikana. Ikä vuoden lopun tilanteessa Asiakkaana olevat lapset ja nuoret sukupuolen mukaan ikäryhmittäin (lkm) tytöt pojat 0 3-vuotiaat 4 6-vuotiaat 7 9-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 7.2. Lapsen/nuoren vanhempi/huoltaja sukupuolen mukaan (lkm) nainen mies Vanhempi/huoltaja (lkm) 7.3. Perheenjäsenet Asiakkaan lisäksi työskentelyssä mukana olevat alaikäiset sisarukset ja lapset. Sisarusten tai lapsen ei tarvitse asua samassa osoitteessa. Sisarusten ja lasten lukumäärä: Vanhemman tai huoltajan lisäksi työskentelyssä mukana olevat aikuiset, kuten esim. uuspuolisot tai isovanhemmat Aikuisten lukumäärä:

22 22(23) 7.4. Palvelua saaneet asiakasperheet Asiakasperheeksi lasketaan palvelua käyttänyt perhe. Perheellä tarkoitetaan samassa osoitteessa asuvia henkilöitä. Yksi perhe lasketaan vain kerran vuoden aikana. Palvelua saaneiden asiakasperheiden lukumäärä vuoden aikana: 8. Perheiden asiakkaaksi hakeutumisen pääsyy Ensisijainen syy tai huolen aihe jonka vuoksi perhe on hakeutunut asioimaan kasvatus- ja perheneuvolaan. Ilmoitetaan vain yksi syy perhettä kohden. Lukumäärä: Perheongelmat *vaikeudet, jotka liittyvät koko perheeseen kuten vuorovaikutusongelmat, perheväkivalta, ero, perhekriisi tai äkillinen traumaattinen tapahtuma Vanhemmuuteen liittyvät ongelmat *vaikeudet tai kysymykset, jotka liittyvät vanhemmuuteen ja kasvatukseen kuten vanhempana jaksaminen tai mielenterveys- ja päihdeongelmien vaikutus vanhemmuuteen Parisuhteen ongelmat *vaikeudet, jotka liittyvät ensisijaisesti kahden henkilön yhteiselämään kuten ristiriidat, riitely, uskottomuus, seksuaaliongelmat tai erokriisi Huom. Ei koske perheasioiden sovittelua. Lapsen ongelmat *vaikeudet, jotka liittyvät ensisijaisesti lapseen kuten tunne-elämään liittyvät ongelmat, sopeutumisvaikeudet, käytösongelmat, psykosomaattiset ongelmat tai oppimiseen ja kehitykseen liittyvät ongelmat Muu syy, mikä *muut kuin perheen, vanhemmuuden, parisuhteen tai lapsen ongelmiin liittyvät asiat kuten lausuntopyynnöt HUOM! Puheterapia ei ole kasvatus- ja perheneuvontaa.

23 23(23) 9. Työskentelymuoto (aiemmin kysyimme Asiakastyö käynteinä) Kantavana ajatuksena on mitä tehtiin. Kasvatus- ja perheneuvonta on verkostomaista moniammatillista yhteistyötä, työtä tehdään yhdessä. Laki antaa raamit, työn toteutumistavat vaihtelevat kunnissa. Käynniksi lasketaan asiakkaan tapaamiskerta riippumatta sen ajallisesta pituudesta. Käyntien lukumäärällä tarkoitetaan asiakkaina olevien henkilöiden käyntien määrää. Luokittele käynti sen mukaan millaista työmuotoa käynti toteuttaa. Työmuotoon (asiakaskäynteihin) ei lasketa mukaan perheasioiden sovittelua. Perheasioiden sovittelusta kysytään erikseen (kysymys 4 ja kysymys 5). Palvelutarpeen arviointi *työskentelymuoto, jossa arvioidaan henkilön mahdollista tuen tarvetta ja sen luonnetta - Huom. Palvelutarpeen arviointi perustuu SHL:n 36 :ään. Ohjaus ja neuvonta *työskentelymuoto, jossa asiakasta tai asiakkaita tuetaan keskustelujen avulla ja esimerkiksi opastetaan konkreettisesti tai tarjotaan toimintamalleja Huom. Hoidollinen prosessiluonteinen työskentely kirjataan luokkaan hoidollinen työ. Tutkimus *työskentelymuoto, jossa lapsen, vanhempien ja perheen tilanteesta tehdään tutkimuksellinen kokonaisvaltainen arviointi ja, jonka perusteella voidaan laatia asiakassuunnitelma Hoidollinen työ *työskelymuoto, jossa suunnitelmallisesti työskennellään hyvinvointimuutoksen aikaansaamiseksi lapsen ja perheen arjessa. Huom. Työskentelymuoto on luonteeltaan hoidollinen tai terapeuttinen. Muu asiakastyö *työskentelymuoto, jossa hoidetaan asiakkaan asiaa välillisesti Huom. Tähän luokkaan kuuluu esimerkiksi lausunnon tai lähetteen laatiminen. Voi olla myös lapsen hyväksi tehtävää valmennusta/ohjausta lapsen arkiympäristössä kuten esim. päiväkodissa Käyntien lukumäärä