MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILU- TUTKIMUS osaraportti MELONTAMATKAILU OUTDOORS FINLAND

Transkriptio

1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILU- TUTKIMUS 2010 osaraportti MELONTAMATKAILU OUTDOORS FINLAND Hämeen ELY-keskus on rahoittanut tämän tutkimuksen ja osaraportin tekemistä.

2 Sisällys... 4 Taustoittavat kysymykset Maa (rekisteritieto) Matkustaminen luontomatkailutarkoituksessa viim. 3v. aikana Mitä lajeja harrastitte?/harrastatko jotakin seuraavista lajeista? Vuosi, jolloin viimeisin matka tapahtui Kuukausi, jolloin viimeisin matka tapahtui Matkustamisen tiheys vapaa-ajalla Matkojen tyyppi pääsääntöisesti Kuinka usein harrastatte luontomatkailua kotimaassanne? Paras ulkomainen luontomatkailukohde (maanosa) Demografiset taustamuuttujat Vastaajan asuinmaa Sukupuoli Ikä Asema Talouden koko Talouden vuositulot Luontomatkailupalvelujen käyttäminen Tiedonhankinta luontomatkailukohteista Tekijöiden merkitys luontomatkailukohteen valinnassa Tyypillisin luontiaktiviteettiin käytetty aika Mieluisin luontomatkan tyyppi Mistä varaatte aktiviteettilomanne? Parhaimpana pidetyt majoitusmuodot luontomatkailukohteessa Vertailut Maan mukaan Sukupuolen mukaan Iän mukaan Harrastettujen lajien mukaan Talouden vuositulojen mukaan Teemakohtaiset kysymykset - Melonta Melontamuotojen ja opastuksen kiinnostavuus Käytättekö melontapalveluja tyypillisesti...? Miten vaativia reittejä käytätte lomamatkallanne? Mieluisin vaihtoehto kartan hankinnassa... 29

3 5. Mieluisin päivämatkan pituus Mieluisin kokonaismatkan pituus Vertailut Maan mukaan Sukupuolen mukaan Iän mukaan Talouden vuositulojen mukaan Multiaktiviteettiloman kiinnostavuus Multiaktiviteettiloman kiinnostavuus Melonnan kanssa yhdistettävät lajit Suomi ja Pohjoismaat Pohjoismaiden kiinnostavuus luontomatkailun näkökulmasta Kiinnostavimmat maat Miten hyvin tunnette Suomea? Minkä tyyppinen alue/luonto kiinnostaa? Suosittelisitteko Suomea luontomatkailukohteena? Muut kiinnostavat asiat Suomessa Todennäköisyys matkustaa Suomeen luontomatkailun merkeissä Suomen arviointi luontomatkailukohteena Tekijöiden merkitys matkakohteessa Mielikuvat Suomessa tapahtuvasta luontomatkailusta Kuiluanalyysi Vertailevat analyysit Maan mukaan Sukupuolen mukaan Iän mukaan Aseman mukaan Talouden koon mukaan Talouden vuositulojen mukaan Suomen tunnettuuden mukaan Nelikenttäanalyysit Nelikenttäanalyysit Toiveet/kehitysehdotukset luontomatkailujärjestäjille Toiveet/kehitysehdotukset luontomatkailujärjestäjille... 51

4 1.1. Melontamatkailuraportin tausta ja tavoitteet Matkailun edistämiskeskus (jäljempänä MEK) teetti helmi-toukokuussa 2010 kansainvälisen luontomatkailututkimuksen, jonka käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy.Tutkimuksen taustalla on Matkailun teemaryhmän ja MEKin Outdoors Finland kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, joka keskittyy pienten ohjelmapalveluyritysten tarjonnan entistä parempaan hyödyntämiseen. Kehittämisohjelma keskittyy teemoihin, joilla on nähty parhaimmat edellytykset kehittyä ja saavuttaa kasvutuloksia kansainvälisillä markkinoilla. Kansainvälisen luontomatkailututkimuksen tavoitteena on kartoittaa potentiaalisia asiakasryhmiä Keski- Euroopasta ja Venäjältä Suomessa tapahtuvaan luontomatkailuun. Tässä osaraportissa tarkasteltava luontomatkailun osa-alue on melonta sekä siihen liittyvät palvelut. Vastaajista 443 ilmoitti melonnan harrastuksekseen. Tämän osaraportin rinnalla on suositeltavaa perehtyä myös Melontamatkailun tuotekriteereihin ( > tuoteteemat > Outdoors Finland >tuotesuositukset), Melontareittien suunnitteluoppaaseen ja melontamatkailun tuotteistamisesimerkkeihin, joissa käsitellään myös melontamatkailun asiakasprofiilia ja tuotteistamista ( > tuoteteemat > Outdoors Finland). Melonta vaatii vielä paljon tuotekehitystä, mutta omaa hyvän tuotepotentiaalin.

5 Taustoittavat kysymykset 1. Maa (rekisteritieto) Melontakyselyyn vastanneista lähes neljäkymmentä (39) prosenttia on venäläisiä, Iso-Britanniasta ja Saksasta kummastakin vastaajia on reilu viidennes ja Hollannistaa 17 prosenttia. Myöhemmin vastauksissa nousee esille myös Ranska, josta on muutaman kymmenen toissijaisesti melontakysymykseeen vastannutta. Heidän vastauksiaan ei ole otettu analyyseissä mukaan vaikka kuvissa ja graafeissa Ranska näkyykyin. Alankomaat 17.2% (76) Iso-Britannia 21.9% (97) Saksa 21.7% (96) Venäjä 39.3% (174) Kuva 1. Maa (rekisteritieto) 2. Matkustaminen luontomatkailutarkoituksessa viim. 3v. aikana Viimeisen kolmen vuoden aikana 78 prosenttia vastanneista on matkustanut luontomatkailutarkoituksessa. kyllä 77.9% (341) en 22.1% (97) Kuva 2. Matkustaminen luontomatkailutarkoituksessa viim. 3v. aikana

6 3. Mitä lajeja harrastitte?/harrastatko jotakin seuraavista lajeista? Melonnan lisäksi yli puolet vastaajista on harrastanut pyöräilyä. Muita harrastettuja lajeja ovat: vaellus (26 %), eläinten ja lintujen tarkkailu luonnossa (21 %) ja kalastus (20 %). kalastus 20.3% (90) pyöräily 5% (237) vaellus 26.2% (116) melonta 100. (443) eläinten ja lintujen tarkkailu luonnossa 21.4% (95) Kuva 3. Mitä lajeja harrastitte?/harrastatko jotakin seuraavista lajeista? 3a. Lähtömaan mukaan Maittain tarkasteltuna aktiivisimmin pyöräilyä harrastivat britit (70 %), hollantilaiset (66 %) ja saksalaiset (60 %). Briteistä 63 prosenttia harrastaa vaellusta. Venäläiset (36 %) ja saksalaiset (27 %) ovat vastanneista ainoita, jotka harrastavat matkallaan kalastusta. Eläinten ja lintujen tarkkailua luonnossa kokeilee harrastaa 45 prosenttia briteistä. Eroa venäläisiin on 44 prosenttiyksikköä. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä kalastus 0. (0) 27.1% (26) 0. (0) 0. (0) 36.4% (64) pyöräily 6% (7) 60.4% (58) 69.8% (67) 65.6% (42) 35.8% (63) vaellus 27.3% (3) 40.6% (39) 62.5% (60) 20.3% (13) 0.6% (1) melonta 100. (11) 100. (96) 100. (96) 100. (64) 100. (176) eläinten ja lintujen tarkkailu luonnossa 18.2% (2) 35.4% (34) 44.8% (43) 23.4% (15) 0.6% (1) Yhteensä 209.1% (23) 26% (253) 277.1% (266) 209.4% (134) 173.3% (305) Kuva 4. 3a. Maan mukaan Suosituimpia melontakohteita ovat Ranska (10 %) ja useisiin eri maihin suuntautuneet lomat (9 %).

7 5. Vuosi, jolloin viimeisin matka tapahtui Lähes kuusikymmentä prosenttia (58 %) vastaajista on matkustanut vuonna Vuosina 2007, 2008 ja 2010 on kunakin matkustettu kymmestä vajaaseen kahteenkymmeneen prosenttiin kaikista matkoista % (46) % (62) % (198) % (35) Kuva 6. Vuosi, jolloin viimeisin matka tapahtui 6. Kuukausi, jolloin viimeisin matka tapahtui Heinä- ja elokuussa tehtiin lähes puolet matkoista, edellisessä 25 ja jälkimmäisessä 20 prosenttia. Marraskuussa ja helmikuussa matkustajia oli yhteensä viisi prosenttia. Muina kuukausina matkustajamäärät vaihtelivat neljästä kolmeentoista prosenttiin. tammikuu 4.4% (15) helmikuu 2.4% (8) maaliskuu % (14) huhtikuu % (13) toukokuu 8. (27) kesäkuu 13.3% (45) heinäkuu 24.5% (83) elokuu 20.1% (68) syyskuu 7.1% (24) lokakuu 6.2% (21) marraskuu 2.1% (7) joulukuu % (14) Kuva 7. Kuukausi, jolloin viimeisin matka tapahtui

8 7. Matkustamisen tiheys vapaa-ajalla Vastanneista suurin osa (66 %) matkustaa yhdestä kolmeen kertaa vuodessa. Vain harvat (6,1 %) vastaajista matkustaa yli viisi kertaa vuodessa. Harvemmin kuin kerran vuodessa matkustaa yhdeksäntoista prosenttia vastaajista. harvemmin kuin kerran vuodessa 18.9% (83) kerran vuodessa 34.5% (152) 2-3 kertaa vuodessa 31.6% (139) 4-5 kertaa vuodessa 8.9% (39) yli 5 kertaa vuodessa 6.1% (27) Kuva 8. Matkustamisen tiheys vapaa-ajalla 8. Matkojen tyyppi pääsääntöisesti Tyypillisintä vastaajien keskuudessa on viettää ranta- tai aktiviteettiloma, edellisillä käy 62 ja jälkimmäisillä 61 prosenttia. Perheen kanssa lomailee kyselyyn osallistuneista 45 prosenttia ja kaupunkilomaa viettää 47 prosenttia vastaajista. rantaloma 62.4% (275) kaupunkiloma 47.2% (208) aktiviteettiloma 61. (269) maaseutuloma 21.8% (96) kiertomatka 29.9% (132) terveysloma 26.5% (117) talvi/lumiloma 26.5% (117) omatoimimatka 31.5% (139) pakettimatka 2% (104) risteily 17.5% (77) tapahtumaloma 14.7% (65) Fly and drive 11.6% (51) perheloma 44.7% (197) viikonloppumatka 2% (106) muu % (17) 2 4 Kuva 9. Matkojen tyyppi pääsääntöisesti 6 8

9 8a. Maan mukaan Venäläisille tyypillisimpiä lomamuotoja ovat aktiviteetti- ja rantalomat, molemmat vaihtoehdot yltävät yli 70 prosenttiin. Saksalaisista (72 %) suosituin lomailumuoto on rantaloma. Hollantilaisista noin puolet vastaajista suosii sekä perhe- että aktiviteettilomia. Iso-Britanniassa suosituin lomailumuoto on rantalomat (60,4%). Aktiviteettilomat ovat suosituimpia Venäjällä. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä rantaloma 36.4% (4) 71.6% (68) 60.4% (58) 33.3% (21) 70.5% (124) kaupunkiloma 45.5% (5) 49.5% (47) 41.7% (40) 20.6% (13) 58.5% (103) aktiviteettiloma 81.8% (9) 49.5% (47) 54.2% (52) 50.8% (32) 73.3% (129) maaseutuloma 18.2% (2) 22.1% (21) 34.4% (33) 11.1% (7) 18.8% (33) kiertomatka 18.2% (2) 28.4% (27) 28.1% (27) 17.5% (11) 36.9% (65) terveysloma 18.2% (2) 30.5% (29) 20.8% (20) 3.2% (2) 36.4% (64) talvi/lumiloma 18.2% (2) 24.2% (23) 33.3% (32) 20.6% (13) 26.7% (47) omatoimimatka 36.4% (4) 25.3% (24) 25. (24) 38.1% (24) 35.8% (63) pakettimatka 18.2% (2) 7.4% (7) 32.3% (31) 6.3% (4) 3% (60) risteily 27.3% (3) 15.8% (15) 20.8% (20) 9.5% (6) 18.8% (33) tapahtumaloma 18.2% (2) 16.8% (16) 21.9% (21) 3.2% (2) 1% (24) Fly and drive 9.1% (1) 16.8% (16) 11.5% (11) 11.1% (7) 9.1% (16) perheloma 54.5% (6) 52.6% (50) 46.9% (45) 52.4% (33) 35.8% (63) viikonloppumatka 18.2% (2) 3% (32) 28.1% (27) 12.7% (8) 21. (37) muu 9.1% (1) 4.2% (4) 3.1% (3) 9.5% (6) 1.7% (3) Yhteensä 427.3% (47) 448.4% (426) 462.5% (444) 300. (189) 490.9% (864) Kuva 10. 8b. Maan mukaan 9. Kuinka usein harrastatte luontomatkailua kotimaassanne? Luontomatkailua kotimaassaan harrastaa vastaajista kahdesta kolmeen kertaan viikossa 31 prosenttia, kerran viikossa joka neljäs, 22 prosenttia kerran kuussa ja 22 prosenttia tätä harvemmin. 2-3 kertaa viikossa 30.8% (135) kerran viikossa 25.1% (110) kerran kuussa 22.1% (97) neljä kertaa vuodessa 10.3% (45) harvemmin 11.8% (52) Kuva 11. Kuinka usein harrastatte luontomatkailua kotimaassanne?

10 9a. Maan mukaan Britit ja hollantilaiset harrastavat luontomatkailuat useimmiten 2-3 kertaa viikossa. Venäläiset harrastavat luontomatkailua useimmiten kerran viikossa. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä 2-3 kertaa viikossa 18.2% (2) 35.8% (34) 26.3% (25) 36.5% (23) 29.1% (51) kerran viikossa 27.3% (3) 20. (19) 21.1% (20) 17.5% (11) 32.6% (57) kerran kuussa 18.2% (2) 16.8% (16) 24.2% (23) 19. (12) 25.1% (44) neljä kertaa vuodessa 18.2% (2) 14.7% (14) 1% (13) 7.9% (5) 6.3% (11) harvemmin 18.2% (2) 12.6% (12) 14.7% (14) 19. (12) 6.9% (12) Yhteensä 100. (11) 100. (95) 100. (95) 100. (63) 100. (175) Kuva 12. 9a. Maan mukaan 10a. Maan mukaan Maittain tarkasteltuna venäläiset harrastavat useimmiten muitakin lajeja. Heistä kyselyyn osallistuneet harrastavat vaellusta (76 %), pyöräilyä (72 %), kalastusta (68 %) ja eläinten ja lintujen tarkkailua luonnossa (48 %). Briteistä 72 prosenttia harrastaa melonnan lisäksi pyöräilyä. Myös saksalaiset (54 %) ja hollantilaiset (69 %) harrastavat useimmiten pyöräilyä. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä kalastus 45.5% (5) 20.8% (20) 45.8% (44) 25. (16) 68.2% (120) pyöräily 6% (7) 54.2% (52) 71.9% (69) 68.8% (44) 72.2% (127) vaellus 27.3% (3) 33.3% (32) 50. (48) 15.6% (10) 76.1% (134) melonta 81.8% (9) 38.5% (37) 57.3% (55) 56.3% (36) 55.1% (97) eläinten ja lintujen tarkkailu luonnossa 18.2% (2) 27.1% (26) 34.4% (33) 10.9% (7) 48.3% (85) Ei vastattu 9.1% (1) 19.8% (19) 4.2% (4) 7.8% (5) 0. (0) Yhteensä 245.5% (27) 19% (186) 26% (253) 184.4% (118) 319.9% (563) Kuva a. Maan mukaan

11 10. Paras ulkomainen luontomatkailukohde (maanosa) Valtaosa (57 %) vastaajista pitää Eurooppaa ja Venäjää parhaane luontomatkailukohteena. Muut maanosat ovat saaneet seitsemästä yhteentoista prosenttia äänistä. Eurooppa + Venäjä 56.9% (234) Aasia 7.1% (29) Australia 8.5% (35) Afrikka 7.3% (30) Pohjois-Amerikka 10.9% (45) Etelä-Amerikka 2.2% (9) Muu 7.1% (29) Kuva 17. Paras ulkomainen luontomatkailukohde (maanosa) 10a. Paras ulkomaalainen luontomatkailukohde (maa) Parhaana ulkomaalaisena luontomatkailukohdemaana vastaajista kuusi prosenttia pitää Australiaa, Italiaa kuusi ja Espanjaa viisi prosenttia.

12 Demografiset taustamuuttujat 1. Vastaajan asuinmaa Vastaajista neljäkymmentä prosenttia ovat venäläisiä, 22 prosenttia brittejä ja saman verran saksalaisia. Vastaajista Alankomaista on neljätoista prosenttia ja ranskalaisia kolme prosenttia. Ranska 2.5% (11) Saksa 21.7% (96) Iso-Britannia 21.7% (96) Alankomaat 14.4% (64) Venäjä 39.7% (176) Kuva 20. Vastaajan asuinmaa 2. Sukupuoli Kyselyyn osallistuneista 58 prosenttia on miehiä ja naisia 42 prosenttia. nainen 42.4% (179) mies 57.6% (243) Kuva 21. Sukupuoli

13 3. Ikä Vastaajista 75 prosenttia kuuluu ikähaarukkaan vuotta. Muihin ikäluokkiin kuhunkin kuuluu yhdestä kymmeneen prosenttia osallistuneista. alle 15 vuotta 10. (43) vuotta 45.3% (194) vuotta 29.7% (127) vuotta 7.7% (33) vuotta 4.9% (21) vuotta 1.6% (7) vuotta 0.2% (1) 75 vuotta tai enemmän 0.5% (2) Kuva 22. Ikä 4. Asema Valtaosa vastaajista on opiskelijoita, yhteensä noin kolmenkymmentä prosenttia. Työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia tai muuhun ryhmään kuuluvia on kutakin kolmestatoista viiteentoista prosenttiin. Kahdeksan prosenttia on yrittäjiä, työttömiä neljä ja eläkeläisiä kaksi prosenttia. työntekijä 1% (60) toimihenkilö 14.7% (63) yrittäjä 7.9% (34) johtava asema 1% (58) opiskelija 30.1% (129) työtön % (17) eläkeläinen 2.1% (9) muu 1% (58) Kuva 23. Asema

14 5. Talouden koko Talouden koko on 57 prosentilla vastaajista kolmesta neljään henkilöä. Kahden henkilön talouksia on vastaajista joka viidennellä. Vastaajista 17 prosentilla talouden koko on viisi henkilöä tai enemmän. Yhden hengen talouksissa asuu noin 6 prosenttia vastaajista. 1 henkilö 6.1% (26) 2 henkilöä 20. (85) 3-4 henkilöä 56.8% (242) 5 henkilöä tai enemmän 17.1% (73) Kuva 24. Talouden koko 6. Talouden vuositulot Vastanneista 74 prosentilla talouden vuositulot ovat alle euroa. Vajaalla kolmanneksella talouden vuositulot ovat euroa. Yli euron tulot jakautuvat vajaan 10 prosentin osuuksin melko tasaisesti eri vuositulojen kesken. alle euroa 25.1% (104) euroa 28.7% (119) euroa 19.8% (82) euroa 9.2% (38) euroa 8.7% (36) yli euroa 8.5% (35) Kuva 25. Talouden vuositulot

15 Luontomatkailupalvelujen käyttäminen 1. Tiedonhankinta luontomatkailukohteista Tiedonhankinta jakautuu melko tasaisesti eri keinojen kesken. Lähes puolet kysyy kavereilta ja tuttaviltaan ja lähes yhtä moni (44 %) vierailee matkanjärjestäjien ja alueiden internetsivuilla. Matkatoimistoa käytetään myös paljon, 41 % vastaajista kertoo hankkivansa tietoa sieltä. Kohteen omia internetsivuja tutkii yli kolmannes vastaajista. Sosiaalinen media ja harrastuslehdet tiedonhankintakeinona yltävät vajaaseen kolmannekseen. postitse tulevat esitteet/mainokset 24.8% (103) sähköpostitse tulevat esitteet/mainokset 21.4% (89) sosiaalinen media (facebook ym) 29.4% (122) matkanjärjestäjien ja alueiden internetsivut 4% (183) kohteen omat internetsivut 34.5% (143) sanoma- tai aikakauslehdet 2% (98) harrastuslehdet 30.4% (126) matkatoimistot 41. (170) esittelytilaisuudet ja messut 17.1% (71) harrastusseurat, -kerhot, -yhdistykset 25.5% (106) kavereilta ja tuttavilta 47.5% (197) jostain muualta % (16) Kuva 26. Tiedonhankinta luontomatkailukohteista 1a. Maan mukaan Eri kansallisuuksien kesken löytyy eroja. Saksalaisilla hajonta on kaikkien vastausvaihtoehtojen kesken tasaisempaa. Tärkein tiedon lähden on kaverit ja tuttavat (47 %). Briteistä 51 prosenttia käy kohteen omilla internetsivustoilla ja 44 prosenttia tutkii myös matkanjärjestäjien ja alueiden internetsivuilla. Hollantilaisista 44 prosenttia vierailee kohteen omilla sivuilla ja 37 prosenttia vastaa saavansa tietoa kavereilta ja tuttavilta. Venäläisille selkeästi tärkein lähde on kaverit ja tuttavat (57 %) ja matkanjärjestäjien ja alueiden internetsivut (49 %).

16 Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä postitse tulevat esitteet/mainokset 55.6% (5) 3% (31) 37.5% (33) 25.9% (14) 11.6% (20) sähköpostitse tulevat esitteet/mainokset 44.4% (4) 22.8% (21) 27.3% (24) 11.1% (6) 19.8% (34) sosiaalinen media (facebook ym) 33.3% (3) 2% (22) 30.7% (27) 20.4% (11) 34.3% (59) matkanjärjestäjien ja alueiden internetsivut 44.4% (4) 42.4% (39) 44.3% (39) 31.5% (17) 48.8% (84) kohteen omat internetsivut 44.4% (4) 34.8% (32) 51.1% (45) 44.4% (24) 22.1% (38) sanoma- tai aikakauslehdet 22.2% (2) 31.5% (29) 28.4% (25) 2% (13) 16.9% (29) harrastuslehdet 0. (0) 38. (35) 21.6% (19) 11.1% (6) 38.4% (66) matkatoimistot 33.3% (3) 42.4% (39) 38.6% (34) 9.3% (5) 51.7% (89) esittelytilaisuudet ja messut 11.1% (1) 2% (22) 18.2% (16) 5.6% (3) 16.9% (29) harrastusseurat, -kerhot, -yhdistykset 22.2% (2) 22.8% (21) 19.3% (17) 18.5% (10) 32.6% (56) kavereilta ja tuttavilta 33.3% (3) 46.7% (43) 37.5% (33) 37. (20) 57. (98) jostain muualta 22.2% (2) 3.3% (3) 6.8% (6) 9.3% (5) 0. (0) Yhteensä 366.7% (33) 366.3% (337) 361.4% (318) 248.1% (134) 350. (602) Kuva 27. 1b. Maan mukaan 2. Tekijöiden merkitys luontomatkailukohteen valinnassa Matkailukohteen turvallisuus ja luonto ovat vastaajille kaksi tärkeintä tekijää valitessa matkakohdetta. Lähes yhtä tärkeitä ovat aktiviteettien laatu ja laadukkaat harrastusvälineet. Vähiten vastaajille merkitsee kohteen sijainti ja etäisyys kotoa. Mahdollisuutta käyttää ohjattuja retkiä ei myöskään pidetä tärkeänä. Asteikko: 1=ei lainkaan merkityksellinen 5=erittäin merkityksellinen matkailukohteen luonto, 411 kpl matkailukohteen turvallisuus, 410 kpl aktiviteettien laatu, 415 kpl laadukkaat harrastevälineet, 411 kpl mahdollisuus omatoimiseen toimintaan, 411 kpl tarjolla oleva etukäteisinformaation määrä, 413 kpl matkailukohteen tarjoamat luontoaktiviteetit, 412 kpl matkailukohteen hintataso, 413 kpl matkailukohteen hyvä maine, 414 kpl ilmaston soveltuvuus, 412 kpl matkailukohteen kulttuuri, 413 kpl mahdollisuus tuoda omat harrastevälineet, 411 kpl online-etukäteisvarausmahdollisuus, 415 kpl matkan hankkimisen/ostamisen helppous, 414 kpl ns. vihreät arvot/kestävä kehitys, 410 kpl ohjeistus ja viitoitus matkailukohteessa, 413 kpl kielitaito matkailukohteessa, 414 kpl tarjolla ohjattuja retkiä, 414 kpl matkailukohteen sijainti ja etäisyys kotoa, 414 kpl Kuva 29. Tekijöiden merkitys luontomatkailukohteen valinnassa max 5

17 2a. Jakaumat Joka viidennelle vastaajalle matkailukohteen sijainti ja etäisyys kotoa ei ole lainkaan merkityksellinen. Matkailukohteen turvallisuuden ja luonnon vastaajista 48 prosenttia kokee erittäin merkitykselliseksi tekijäksi. Lähes yhtä merkittävänä koetaan harrastevälineiden ja aktiviteettien laatu, edelliset ovat 43 prosentille ja jälkimmäiset 42 prosentille erittäin merkityksellisiä. Asteikko: 1=ei lainkaan merkityksellinen 5=erittäin merkityksellinen matkailukohteen sijainti ja etäisyys kotoa 20.3% (84) 10.9% (45) 25.4% (105) 19.8% (82) 2% (98) matkan hankkimisen/ostamisen helppous 6.5% 11.8% (49) 26.8% (111) 23.4% (97) 31.4% (130) matkailukohteen hintataso 5.1% 4.6% 2% (97) 27.4% (113) 39.5% (163) matkailukohteen tarjoamat luontoaktiviteetit 4.6% % (82) 27.7% (114) 40.8% (168) matkailukohteen hyvä maine 6.3% 22. (91) 30.7% (127) 37.4% (155) matkailukohteen turvallisuus 5.4% 21.2% (87) 22.2% (91) 48. (197) matkailukohteen luonto 5.4% 18.2% (75) 25.3% (104) 47.9% (197) matkailukohteen kulttuuri 9.4% 2% (97) 27.1% (112) 36.1% (149) ohjeistus ja viitoitus matkailukohteessa 8.2% 9.4% 29.8% (123) 27.1% (112) 25.4% (105) kielitaito matkailukohteessa 6.5% 9.7% (40) 35.3% (146) 24.2% (100) 24.4% (101) tarjolla ohjattuja retkiä % (53) 37. (153) 21.7% (90) 20.5% (85) mahdollisuus omatoimiseen toimintaan 5.6% 23.1% (95) 30.2% (124) 38. (156) laadukkaat harrastevälineet 6.6% 19. (78) 27.5% (113) 43.3% (178) mahdollisuus tuoda omat harrastevälineet 5.8% 9.5% 24.8% (102) 25.8% (106) 3% (140) aktiviteettien laatu % 19. (79) 31.6% (131) 41.9% (174) ilmaston soveltuvuus % 8.5% 22.3% (92) 29.1% (120) 35.9% (148) online-etukäteisvarausmahdollisuus 9.6% (40) 7.2% 25.5% (106) 24.8% (103) 32.8% (136) ns. vihreät arvot/kestävä kehitys 6.6% 10.2% 26.8% (110) 28.3% (116) 28. (115) tarjolla oleva etukäteisinformaation määrä 4.4% % 24.5% (101) 28.3% (117) 38.7% (160) Kuva 30. 2b. Jakaumat 3. Tyypillisin luontiaktiviteettiin käytetty aika Kolmekymmentä prosenttia käyttää luontoaktiviteettiin kahdesta kolmeen päivää. Neljästä seitsemään päivää aktiviteettiin käyttää 26 prosenttia vastaajista. Muihin vaihtoehtoihin kuhunkin vastaajat hajautuvat kahdeksasta kahteentoista prosenttiin. Kuva 31. Tyypillisin luontiaktiviteettiin käytetty aika muutamia tunteja 12.1% (50) enintään 1 päivä 11.4% (47) 2-3 päivää 30. (124) 4-7 päivää 26.2% (108) 1-2 viikkoa 12.6% (52) yli 2 viikkoa 7.7% (32)

18 3a. Maan mukaan Saksalaiset näyttävät tekevän pidempiä luontomatkoja. Heistä 53 prosenttia käyttää luontoaktiviteetteihin kahdesta seitsemään päivää, muiden vaihtoehtojen kesken hajonta on kuudesta kuuteentoista prosenttiin. Iso-Britanniassa suositaan pidempiä luontolomia. Siellä 58 prosenttia käyttää aikaa aktiviteetteihin parista päivästä viikkoon. Alankomaissa hajonta aktiviteetteihin käytetyn ajan suhteen on tasaisempaa. 24 prosenttia käyttää aktiviteetteihin muutamia tunteja ja saman verran käyttää luontoaktiviteettiin neljästä seitsemään päivää tai kahdesta kolmeen päivään. Venäläisten luontolomat ovat pitkiä. Yli 10 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä yli 2 viikkoa aktiviteettilomaan, yli 16 prosenttia 1-2 viikkoa ja 4-7 päivää lähes kolmannes. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä muutamia tunteja 25. (2) 15.9% (14) 16.9% (15) 2% (13) % (6) enintään 1 päivä 25. (2) 1% (12) 10.1% (9) 18.2% (10) 8.1% (14) 2-3 päivää 50. (4) 29.5% (26) 38.2% (34) 20. (11) 28.3% (49) 4-7 päivää 0. (0) 2% (21) 20.2% (18) 2% (13) 32.4% (56) 1-2 viikkoa 0. (0) 11.4% (10) 11.2% (10) 7.3% (4) 16.2% (28) yli 2 viikkoa 0. (0) 5.7% (5) 3.4% (3) 7.3% (4) 11.6% (20) Yhteensä 100. (8) 100. (88) 100. (89) 100. (55) 100. (173) Kuva 32. 3a. Maan mukaan 4. Mieluisin luontomatkan tyyppi 35 prosenttia pitää mieluisimpana luontomatkana valmiiseen ohjelmaan perustuvaa omatoimimatkaa. Joka neljäs kokee mieluisimpana täysin omatoimiset matkat. Muiden vaihtoehtojen kesken prosenttiosuudet vaihtelevat kahdestatoista viiteentoista prosenttiin. täysin opastetut matkat 12.3% (51) valmiiseen ohjelmaan perustuva omatoimimatka 34.9% (144) täysin omatoimiset matkat 25.4% (105) valmiiksi matkaan paketoidut aktiviteetit 12.3% (51) kohteessa varattavat aktiviteetit 15. (62) Kuva 34. Mieluisin luontomatkan tyyppi

19 4a. Maan mukaan Lähes puolelle venäläisistä ja 35 prosentille briteistä mieluisin matkatyyppi on valmiiseen ohjelmaan perustuva omatoimimatka. Alankomaissa täysin omatoimiset matkat ovat mieluisimpia. Saksassaon eniten kysyntää täysin opastetuille matkoille. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä täysin opastetut matkat 0. (0) 20.5% (18) 14.6% (13) 10.9% (6) 8.1% (14) valmiiseen ohjelmaan perustuva omatoimimatka 55.6% (5) 20.5% (18) 34.8% (31) 2% (13) 44.8% (77) täysin omatoimiset matkat 33.3% (3) 26.1% (23) 22.5% (20) 4% (24) 20.3% (35) valmiiksi matkaan paketoidut aktiviteetit 0. (0) 19.3% (17) 12.4% (11) 9.1% (5) 10.5% (18) kohteessa varattavat aktiviteetit 11.1% (1) 1% (12) 15.7% (14) 12.7% (7) 16.3% (28) Yhteensä 100. (9) 100. (88) 100. (89) 100. (55) 100. (172) Kuva 35. 4a. Maan mukaan 5. Mistä varaatte aktiviteettilomanne? 32 prosenttia vastaajista varaa aktiviteettilomansa internetistä. Matkatoimistosta tai matkanjärjestäjältä loman varaa kolmekymmentä prosenttia. Suoraan kohteesta loman varaa 23 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Muiden vaihtoehtojen hajonta on parista seitsemään prosenttiin. suoraan kohteesta 23.2% (96) matkatoimistosta/matkanjärjestäjältä 29.5% (122) internetistä 32.1% (133) harrastusseuran/-järjestön kautta 7.2% (30) harrastusvälineliikkeestä 4.3% (18) harrastuslehden kautta 2.2% (9) muualta 1.4% (6) Kuva 37. Mistä varaatte aktiviteettilomanne?

20 6. Parhaimpana pidetyt majoitusmuodot luontomatkailukohteessa 21 prosenttia kokee parhaimmaksi majoitusvaihtoehdoksi hotellin. Lomamökkiä tai loma-asuntoa pitää parhaana yhdeksäntoista prosenttia vastaajista. Mökkikylä tai lomakylä on paras yhdelletoista prosentille vastaajista. Yhtä suosittuja ovat myös leirintäalue ja autiotupa. Muut vaihtoehdot ovat kukin alle kymmenen prosentin vastaajista mieleen. hotelli 21.2% (88) lomamökki tai loma-asunto 19. (79) mökkikylä tai lomakylä 10.6% (44) metsässä yöpyminen (laavulla) % (16) leirintäalue 11.1% (46) retkeilymaja % (17) maatilamajoitus % (15) bed and breakfast 7. (29) autiotupa 11.3% (47) teltta vapaassa luonnossa 7.9% (33) muu 0.5% (2) Kuva 40. Parhaimpana pidetyt majoitusmuodot luontomatkailukohteessa 8 6a. Maan mukaan Kansallisuuksittain tarkasteltaessa saksalaiset ja britit majoittuvat mieluiten hotellissa. Saksassa lomamökki on toiseksi suosituin vaihtoeht. Alankomaissa leirintäalue on suosituin vaihtoehto, jota vastaa priorisovainsa lähes kolmannes vastaajista. Venäläisiä kiinnostaa autiotupa (21,4%), jota muissa maissa ei juurikaan mainita. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä hotelli 22.2% (2) 32.6% (29) 31.1% (28) 18.2% (10) 11. (19) lomamökki tai loma-asunto 33.3% (3) 24.7% (22) 27.8% (25) 9.1% (5) 1% (24) mökkikylä tai lomakylä 22.2% (2) 6.7% (6) 10. (9) 5.5% (3) 1% (24) metsässä yöpyminen (laavulla) 0. (0) 5.6% (5) 4.4% (4) 7.3% (4) 1.7% (3) leirintäalue 22.2% (2) 4.5% (4) 10. (9) 30.9% (17) 8.1% (14) retkeilymaja 0. (0) 4.5% (4) 0. (0) 1.8% (1) 6.9% (12) maatilamajoitus 0. (0) 2.2% (2) 3.3% (3) 7.3% (4) % (6) bed and breakfast 0. (0) 7.9% (7) 7.8% (7) 9.1% (5) 5.8% (10) autiotupa 0. (0) 6.7% (6) 1.1% (1) 5.5% (3) 21.4% (37) teltta vapaassa luonnossa 0. (0) 3.4% (3) 4.4% (4) % (2) 1% (24) muu 0. (0) 1.1% (1) 0. (0) 1.8% (1) 0. (0) Yhteensä 100. (9) 100. (89) 100. (90) 100. (55) 100. (173) Kuva 41. 6b. Maan mukaan

21 Vertailut 1. Maan mukaan Hollantilaisille kaikki tekijät, lukuunottamatta matkailukohteen sijaintia ja etäisyyttä kotoa, harrastusvälineiden ja aktiviteettien laatua ja online-etukäteisvarausmahdollisuutta, ovat keskivertoa vähemmän merkittäviä. Venäläisille lähes kaikki tekijät ovat keskiarvoa tärkeämpiä. Kohteen sijainti ja etäisyys kotoa sen sijaan on heille vähemmän merkittävää. Briteille neljä tärkeintä tekijää ovat kohteen sijainti ja etäisyys, kielitaito matkailukohteessa, ilmaston soveltuvuus ja online-etukäteisvarausmahdollisuus. Kolme heille vähemmän merkitsevää tekijää ovat kohteen turvallisuus, luonto ja mahdollisuus omien harrastusvälineiden mukaan tuomiselle. Asteikko: 1=ei lainkaan merkityksellinen 5=erittäin merkityksellinen Vihreä = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä parempi/korkeampi kuin keskiarvo Punainen = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä heikompi/alhaisempi kuin keskiarvo TOIMINNAN TEKIJÄT matkailukohteen sijainti ja etäisyys kotoa matkan hankkimisen/ostamisen helppous matkailukohteen hintataso matkailukohteen tarjoamat luontoaktiviteetit matkailukohteen hyvä maine matkailukohteen turvallisuus matkailukohteen luonto matkailukohteen kulttuuri ohjeistus ja viitoitus matkailukohteessa kielitaito matkailukohteessa tarjolla ohjattuja retkiä mahdollisuus omatoimiseen toimintaan laadukkaat harrastevälineet mahdollisuus tuoda omat harrastevälineet aktiviteettien laatu ilmaston soveltuvuus online-etukäteisvarausmahdollisuus ns. vihreät arvot/kestävä kehitys tarjolla oleva etukäteisinformaation määrä Keskiarvo Taulukko: Maan mukaan Keskiarvo N= Ranska N= Saksa N= Iso-Britannia N= Alankomaat N= Venäjä N=

22 2. Sukupuolen mukaan Naisille monet tekijät ovat keskiarvoa tärkeämpiä. Niitä ovat matkailukohteen tarjoamat luontoaktiviteetit, ohjeistus ja viitoitus kohteessa, tarjolla olevat ohjatut retket, mahdollisuus omatoimiseen toimintaan, harrastusvälineiden laadukkuus, online-etukäteisvarausmahdollisuus, ns. vihreät arvot ja tarjolla oleva etukäteisinformaation määrä. Miehille kaksi tekijää on vähemmän merkityksellisiä: kohteen turvallisuus ja ns. vihreät arvot. Asteikko: 1=ei lainkaan merkityksellinen 5=erittäin merkityksellinen Vihreä = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä parempi/korkeampi kuin keskiarvo Punainen = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä heikompi/alhaisempi kuin keskiarvo TOIMINNAN TEKIJÄT matkailukohteen sijainti ja etäisyys kotoa matkan hankkimisen/ostamisen helppous matkailukohteen hintataso matkailukohteen tarjoamat luontoaktiviteetit matkailukohteen hyvä maine matkailukohteen turvallisuus matkailukohteen luonto matkailukohteen kulttuuri ohjeistus ja viitoitus matkailukohteessa kielitaito matkailukohteessa tarjolla ohjattuja retkiä mahdollisuus omatoimiseen toimintaan laadukkaat harrastevälineet mahdollisuus tuoda omat harrastevälineet aktiviteettien laatu ilmaston soveltuvuus online-etukäteisvarausmahdollisuus ns. vihreät arvot/kestävä kehitys tarjolla oleva etukäteisinformaation määrä Keskiarvo Taulukko: Sukupuolen mukaan Keskiarvo N= nainen N= mies N=

23 3. Iän mukaan Tarkasteltaessa merkityksellisiä tekijöitä iän mukaan hajonta on muita ryhmiä suurempaa. 55 vuotiaista iäkkäämpiin lähes kaikki annetut toiminnan tekijät ovat keskiarvoa merkityksellisimpiä vuotiaiden joukossa on myös useita tekijöitä, jotka ovat merkityksellisempiä vuotiaiden joukossa, samoin kuin alle 15-vuotiaiden vastaajien joukossa, useimmat tekijät ovat keskiarvoa vähemmän merkityksellisiä. Asteikko: 1=ei lainkaan merkityksellinen 5=erittäin merkityksellinen Vihreä = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä parempi/korkeampi kuin keskiarvo Punainen = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä heikompi/alhaisempi kuin keskiarvo Taulukko: Iän mukaan

24 4. Harrastettujen lajien mukaan Tarkastellessa erilaisien tekijöiden merkitystä eri lajien harrastajien kesken melontaa harrastavilla ei ole keskiarvosta poikkeavia arviointeja. Asteikko: 1=ei lainkaan merkityksellinen 5=erittäin merkityksellinen Vihreä = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä parempi/korkeampi kuin keskiarvo Punainen = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä heikompi/alhaisempi kuin keskiarvo TOIMINNAN TEKIJÄT matkailukohteen sijainti ja etäisyys kotoa matkan hankkimisen/ostamisen helppous matkailukohteen hintataso matkailukohteen tarjoamat luontoaktiviteetit matkailukohteen hyvä maine matkailukohteen turvallisuus matkailukohteen luonto matkailukohteen kulttuuri ohjeistus ja viitoitus matkailukohteessa kielitaito matkailukohteessa tarjolla ohjattuja retkiä mahdollisuus omatoimiseen toimintaan laadukkaat harrastevälineet mahdollisuus tuoda omat harrastevälineet aktiviteettien laatu ilmaston soveltuvuus online-etukäteisvarausmahdollisuus ns. vihreät arvot/kestävä kehitys tarjolla oleva etukäteisinformaation määrä Keskiarvo Taulukko: Harrastettujen lajien mukaan Keskiarvo N= kalastus N= pyöräily N= vaellus N= melonta N= eläinten ja lintujen tarkkailu luonnossa N=95 8

25 5. Talouden vuositulojen mukaan Yli euroa vuodessa ansaitseville merkitseviä tekijöitä on keskiarvoa vähemmän euroa ansaitsevilla on muita tuloryhmiä enemmän merkityksellisiä tekijöitä. Keskimääräistä enemmän heille merkitsee mm. matkailukohteen hyvä maine, luonto ja kulttuuri, tarjolla olevat ohjatut retket ja onlineetukäteisvarausmahdollisuus vuosituloilla kaksi keskiarvoa merkityksellisempää tekijää ovat: matkailukohteen sijainti ja etäisys kotoa sekä tarjolla olevat ohjatut retket. Heille muita tuloryhmiä vähemmän merkitsee matkailukohteen hintataso, turvallisuus ja luonto sekä ilmaston soveltuvuus euroa ansaitseville on muutama keskiarvoa merkittävämpi tekijä. Alle euroa ansaitsevilla on myös useampia merkittäviä tekijöitä, keskimääräistä vähemmän heille merkitsee onlineetukäteisvarausmahdollisuus. Asteikko: 1=ei lainkaan merkityksellinen 5=erittäin merkityksellinen Vihreä = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä parempi/korkeampi kuin keskiarvo Punainen = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä heikompi/alhaisempi kuin keskiarvo Taulukko: Talouden vuositulojen mukaan

26 Teemakohtaiset kysymykset - Melonta 1. Melontamuotojen ja opastuksen kiinnostavuus Kiinnostavammaksi melontamuodoksi vastaajat kokevat jokimelonnan. Myös järvimelontaa pidetään mielonkiintoisena. Retket, joilla voi tutustua useisiin eri aktiviteetteihin, ovat vastaajien mieleen. Intiaanimelonta on melojien mielestä vähiten kiinnostava. Asteikko: 1=ei lainkaan kiinnostava... 5= erittäin kiinnostava Jokimelonta, 439 kpl Retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin, 435 kpl Järvimelonta, 437 kpl Kajakkimelonta, 431 kpl Koskimelonta, 433 kpl Luonnossa liikkumisen opastus, 437 kpl Merimelonta (saaristomelonta), 433 kpl Melontatekniikan opetus, 436 kpl Intiaanimelonta, 434 kpl Kuva 69. Melontamuotojen ja opastuksen kiinnostavuus max 5 1a. Jakaumat 44 prosenttia vastaajista pitää jokimelontaa erittäin mielenkiintoisena. Retkiä, joilla voi tutustua useisiin eri aktiviteetteihin, pitää erittäin mielenkiintoisena neljäkymmentä prosenttia vastaajista. Asteikko: 1=ei lainkaan kiinnostava... 5= erittäin kiinnostava Koskimelonta 15. (65) 10.4% (45) 20.6% (89) 18.5% (80) 35.6% (154) Merimelonta (saaristomelonta) 12. (52) 1% (61) 21.7% (94) 21.2% (92) 30.9% (134) Jokimelonta 4.3% 19.6% (86) 29.8% (131) 44.2% (194) Järvimelonta 7.1% 9.4% (41) 24.7% (108) 25.9% (113) 33. (144) Kajakkimelonta 10. (43) 10.2% (44) 23.2% (100) 26. (112) 30.6% (132) Intiaanimelonta 14.3% (62) 13.4% (58) 27.9% (121) 21.9% (95) 22.6% (98) Melontatekniikan opetus 14.9% (65) 9.9% (43) 2% (105) 25. (109) 26.1% (114) Luonnossa liikkumisen opastus Retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin 12.4% (54) % (42) % (73) 24.9% (109) % (118) % (115) (174) % (117) Kuva 70. 1b. Jakaumat

27 2. Käytättekö melontapalveluja tyypillisesti...? Melontapalveluja käyttää vastaajista 48 prosenttia ystävän tai ystäväryhmän kanssa. Muiden vastausvaihtoehtojen prosenttiosuudet vaihtelevat yhdeksästä neljääntoista. yksin 9.2% (40) puolison kanssa 1% (59) perheen kanssa, lapset alle 12-v. 10.5% (46) perheen kanssa, lapset yli 12-v. 9.6% (42) ystävän tai ystäväryhmän kanssa 47.6% (208) seuran tai ryhmän mukana 9.6% (42) Kuva 71. Käytättekö melontapalveluja tyypillisesti...? 2a. Maan mukaan Briteistä 28 prosenttia käyttää melontapalveluita puolison kanssa. Eniten ystävät tai ystäväryhmän kanssa matkustavat venäläiset (68 %). Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä yksin 9.1% (1) 4.3% (4) 15.8% (15) 9.5% (6) 8. (14) puolison kanssa 18.2% (2) 18.3% (17) 28.4% (27) 14.3% (9) 2.3% (4) perheen kanssa, lapset alle 12-v. 18.2% (2) 12.9% (12) 7.4% (7) 17.5% (11) 8. (14) perheen kanssa, lapset yli 12-v. 18.2% (2) 17.2% (16) 12.6% (12) 14.3% (9) 1.7% (3) ystävän tai ystäväryhmän kanssa 36.4% (4) 39.8% (37) 27.4% (26) 34.9% (22) 68. (119) seuran tai ryhmän mukana 0. (0) 7.5% (7) 8.4% (8) 9.5% (6) 12. (21) Yhteensä 100. (11) 100. (93) 100. (95) 100. (63) 100. (175) Kuva 72. 2a. Maan mukaan

28 3. Miten vaativia reittejä käytätte lomamatkallanne? 61 prosenttia kyselyyn osallistuneista käyttää lomallaan keskivaativia reittejä, 31 prosenttia helppoja ja kahdeksan prosenttia vaativia. helppo 30.7% (133) keskivaativa 61. (264) vaativa 8.3% (36) Kuva 73. Miten vaativia reittejä käytätte lomamatkallanne? 3a. Maan mukaan Keskivaativat ja helpot reitit ovat selkeäsit suosituimmat. Hollantilaisista 43 prosenttia ja briteistä 44 prosenttia käyttää helppoja reittejä. 73 prosenttia venäläisistä valitsee keskivaativat reitit. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä helppo 36.4% (4) 31.9% (29) 43. (40) 44.4% (28) 18.3% (32) keskivaativa 45.5% (5) 58.2% (53) 52.7% (49) 47.6% (30) 72.6% (127) vaativa 18.2% (2) 9.9% (9) 4.3% (4) 7.9% (5) 9.1% (16) Yhteensä 100. (11) 100. (91) 100. (93) 100. (63) 100. (175) Kuva 74. 3a. Maan mukaan

29 4. Mieluisin vaihtoehto kartan hankinnassa 38 prosentilla vastaajista on käytössään GPS. 32 prosenttia ostaa kartan ja kaksikymmentä prosenttia tulostaa kartan mieluiten netistä. Mikään edellä mainittu vaihtoehto ei osu kymmenelle prosentille vastaajista. GPS käytössä 37.7% (164) tulostan netistä 20. (87) ostan kartan 32. (139) ei mitään näistä 10.3% (45) Kuva 75. Mieluisin vaihtoehto kartan hankinnassa 8 4a. Maan mukaan Brittiläisillä vastaajilla vaihtoehdot jakautuvat kaikista tasaisimmin kaikkien vaihtoehtojen kesken (23-28 prosenttiin). Useammalla kuin joka toisella venäläisellä on käytössään GPS-laite. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä GPS käytössä 40. (4) 2% (22) 23.2% (22) 38.1% (24) 52.6% (92) tulostan netistä 10. (1) 30.4% (28) 25.3% (24) 17.5% (11) 13.1% (23) ostan kartan 40. (4) 37. (34) 28.4% (27) 28.6% (18) 32. (56) ei mitään näistä 10. (1) 8.7% (8) 23.2% (22) 15.9% (10) 2.3% (4) Yhteensä 100. (10) 100. (92) 100. (95) 100. (63) 100. (175) Kuva 76. 4a. Maan mukaan

30 5. Mieluisin päivämatkan pituus Mieluisin päivämatkan pituus on kuudellakymmenellä prosentilla vastaajista seisemästä kolmeenkymmeneen kilometriin kilometriä on suosituin vaihtoehto (18,2 %) ja km on lähes yhtä suosittu (17,3 %). 1-3 km 7.4% (32) 4-6 km 9.4% (41) 7-10 km 18.2% (79) km 1% (59) km 17.3% (75) km 11.1% (48) km 7.1% (31) km 6.2% (27) km 3.2% (14) yli 80 km 6.5% (28) Kuva 77. Mieluisin päivämatkan pituus 5a. Maan mukaan Jakuamat eri maiden kohdalla ovat tasaisia. Hollantilaisista joka neljäs etenee päivässä seitsemästä kymmeneen kilometriin ja noin joka viides km päivässä. Saksalaisten suosimat päivämatkat ovat joko km päivässä (23,9 %) tai km päivässä (19,6 %). Brittien vastaukset jakaantuvat tasaisesti luokkiin 1-3 km, 4-6 km, 7-10 km tai km päivässä. Venäläiset suosivat hieman pidempiä päivämatkoja ja valtaosa ilmoittaa melovansa 7-10 km, km tai km päivässä. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä 1-3 km 20. (2) 6.5% (6) 16.7% (16) 6.3% (4) 2.3% (4) 4-6 km 0. (0) 3.3% (3) 16.7% (16) 9.5% (6) 9.2% (16) 7-10 km 10. (1) 13. (12) 17.7% (17) 25.4% (16) 19.1% (33) km 0. (0) 19.6% (18) 14.6% (14) 9.5% (6) 12.1% (21) km 20. (2) 2% (22) 9.4% (9) 19. (12) 17.3% (30) km 0. (0) 8.7% (8) 8.3% (8) 7.9% (5) 15.6% (27) km 30. (3) 8.7% (8) 5.2% (5) 4.8% (3) 6.9% (12) km 20. (2) 7.6% (7) 5.2% (5) 4.8% (3) 5.8% (10) km 0. (0) 2.2% (2) 3.1% (3) 3.2% (2) % (7) yli 80 km 0. (0) 6.5% (6) 3.1% (3) 9.5% (6) 7.5% (13) Yhteensä 100. (10) 100. (92) 100. (96) 100. (63) 100. (173) Kuva 78. 5a. Maan mukaan 6. Mieluisin kokonaismatkan pituus

31 41 prosenttia vastanneista pitää sopivana kokonaismatkan pituutena kilometriä, joka jakaantuu kolmeen luokkaan; km, km tai km. Kunkin muun vaihtoehdon kohdalla mielipiteet jakautuvat melko tasaisesti viidestä kymmeneen prosenttiin. 1-6 km 4.6% (20) 7-15 km 6.9% (30) km 10.3% (45) km 8.3% (36) km 13.1% (57) km 15.1% (66) km 12.8% (56) km 8.7% (38) km 5.3% (23) km 5. (22) yli 500 km 9.9% (43) Kuva 79. Mieluisin kokonaismatkan pituus 6a. Maan mukaan Venäläisistä 21 prosenttia katsoo parhaaksi kokonaismatkan pituudeksi km. Saksalaisista lähes 22 prosenttia pitää km hyvänä kokonaismatkan pituutena. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä 1-6 km 18.2% (2) 2.2% (2) 11.5% (11) 8.2% (5) 0. (0) 7-15 km 0. (0) 3.3% (3) 11.5% (11) 16.4% (10) 3.4% (6) km 0. (0) 7.6% (7) 15.6% (15) 8.2% (5) 10.2% (18) km 18.2% (2) 10.9% (10) 1% (13) 1.6% (1) 5.7% (10) km 0. (0) 16.3% (15) 9.4% (9) 19.7% (12) 11.9% (21) km 0. (0) 21.7% (20) 1% (13) 14.8% (9) 1% (24) km 0. (0) 13. (12) 3.1% (3) 6.6% (4) 21. (37) km 18.2% (2) 7.6% (7) 11.5% (11) 4.9% (3) 8.5% (15) km 36.4% (4) 3.3% (3) 1. (1) 3.3% (2) 7.4% (13) km 0. (0) 6.5% (6) 2.1% (2) 1.6% (1) 7.4% (13) yli 500 km 9.1% (1) 7.6% (7) 7.3% (7) 14.8% (9) 10.8% (19) Yhteensä 100. (11) 100. (92) 100. (96) 100. (61) 100. (176) Kuva 80. 6a. Maan mukaan

32 Vertailut 1. Maan mukaan Saksalaiset, britit ja hollantilaiset vastaajat kokevat koskimelonnan muita vastaajia kiinnostavammaksi. Venäläiset kokevat muita kyselyyn osallistuneita kiinnostavammiksi melontatekniikan opetuksen, luonnossa liikkumisen opastuksen ja retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin. Hollantilaisia kiinnostivat lisäksi vähemmän luonnossa liikkumisen opastus ja retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin. Eri melontamuodot kiinnostavat, lukuunottamatta koskimelontaa ja kajakkimelontaa, hollantilaisia muita vastaajia vähemmän. Asteikko: 1=ei lainkaan kiinnostava... 5= erittäin kiinnostava Vihreä = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä parempi/korkeampi kuin keskiarvo Punainen = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä heikompi/alhaisempi kuin keskiarvo TOIMINNAN TEKIJÄT Melontamuodot Koskimelonta Merimelonta (saaristomelonta) Jokimelonta Järvimelonta Kajakkimelonta Intiaanimelonta Keskiarvo Muut tekijät Melontatekniikan opetus Luonnossa liikkumisen opastus Retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin Keskiarvo Keskiarvo Taulukko: Maan mukaan Keskiarvo N= Ranska N= Saksa N= Iso-Britannia N= Alankomaat N= Venäjä N=

33 2. Sukupuolen mukaan Miehiä kiinnostaa keskiarvoa vähemmän luonnossa liikkumisenopastus ja merimelonta. Naisia kiinnostaa enemmän retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin. Asteikko: 1=ei lainkaan kiinnostava... 5= erittäin kiinnostava Vihreä = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä parempi/korkeampi kuin keskiarvo Punainen = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä heikompi/alhaisempi kuin keskiarvo TOIMINNAN TEKIJÄT Melontamuodot Koskimelonta Merimelonta (saaristomelonta) Jokimelonta Järvimelonta Kajakkimelonta Intiaanimelonta Keskiarvo Muut tekijät Melontatekniikan opetus Luonnossa liikkumisen opastus Retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin Keskiarvo Keskiarvo Taulukko: Sukupuolen mukaan Keskiarvo N= nainen N= mies N= Iän mukaan 75-vuotiaille ja sitä iäkkäämmille kaikki toiminnan tekijät ovat keskiarvoa tärkeämpiä vuotiaiden ryhmässä lähes kaikilla tekijöillä on vähemmän merkitystä, järvimelonta on heistä yhtä mielenkiintoista kuin muista vastaajista vuotiaiden joukossa jokimelonnan kiinnostavuus ei poikkea muista vastaajista, vuotiaiden joukossa kajakkimelonnan kiinnostavuus ei ole keskiarvosta poikkeavaa vuotiaille muut tekijät kuin melontamuodot ovat keskiarvoa kiinnostavampia. Asteikko: 1=ei lainkaan kiinnostava... 5= erittäin kiinnostava Vihreä = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä parempi/korkeampi kuin keskiarvo Punainen = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä heikompi/alhaisempi kuin keskiarvo Taulukko: Iän mukaan

34 4. Talouden vuositulojen mukaan Alle euroa ansaitseville jotkin melontamuodot ovat keskiarvoa vähemmän kiinnostavampia. Alle euron vuosituloilla luonnossa liikkumisen opastus ja retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin, ovat keskiarvoa kiinnostavampia euroa ansaitsevilla kaikki melontamuodot, lukuunottamatta järvi- ja jokimelontaa, ovat keskiarvoa kiinnostavampia euron vuosituloilla keskiarvoa enemmän kiinnostavat luonnossa liikkumisen opastus ja merimelonta, vähemmän taas kiinnostaa järvimelonta euroa ansaitsevia kiinnostavat keskimääräistä enemmän järvi- ja kajakkimelonta, vähemmän kiinnostaa luonnossa liikkumisen opastus. Yli euroa vuodessa ansaitsevat ovat keskiarvoa kiinnostuneempia kaikista melontamuodoista, lukuunottamatta meri- ja jokimelontaa. Melontatekniikan opetus, luonnossa liikkumisen opastus ja retket, joilla voi tutustua useisiin aktiviteetteihin, kiinnostavat edellä mainittua ryhmää keskimääräistä vähemmän. Asteikko: 1=ei lainkaan kiinnostava... 5= erittäin kiinnostava Vihreä = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä parempi/korkeampi kuin keskiarvo Punainen = tekijä on vähintään 0,2 yksikköä heikompi/alhaisempi kuin keskiarvo Taulukko: Talouden vuositulojen mukaan

35 Multiaktiviteettiloman kiinnostavuus 1. Multiaktiviteettiloman kiinnostavuus 83 prosenttia vastaajista kokee multiaktiviteettiloman mielenkiintoisena. kyllä 82.9% (345) ei 17.1% (71) Kuva 104. Multiaktiviteettiloman kiinnostavuus 1a. Maan mukaan Lähes kaikki venäläiset (97 %) ovat kiinnostuneita multiaktiviteettilomista. Hollantilaisista 47 prosenttia ei ole kiinnostunut mahdollisuudesta monitoimilomaan. Muuten prosenttiluvut jakautuvat tasaisesti. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä kyllä 77.8% (7) 78.7% (70) 78.9% (71) 52.7% (29) 97.1% (168) ei 22.2% (2) 21.3% (19) 21.1% (19) 47.3% (26) 2.9% (5) Yhteensä 100. (9) 100. (89) 100. (90) 100. (55) 100. (173) Kuva a. Maan mukaan 2. Melonnan kanssa yhdistettävät lajit 75 prosenttia melojista yhdistäisi melonnan pyöräilyn kanssa ja 74 prosenttia vaelluksen. Kuusikymmentä prosenttia yhdistäisi kalastuksen melontaan, yhtä paljon yhdistetään eläinten ja lintujen tarkkailua luonnossa. kalastus 59.6% (164) pyöräily 75.3% (207) vaellus 74.2% (204) melonta 100. (275) eläinten ja lintujen tarkkailu luonnossa 60. (165) Kuva e. Melonnan kanssa yhdistettävät lajit

36 Suomi ja Pohjoismaat 1. Pohjoismaiden kiinnostavuus luontomatkailun näkökulmasta Mielenkiintoisena Pohjoismaita pitää yhteensä 66,1 prosenttia vastaajista. Noin joka viides ei ole kiinnostunut Pohjoismaista, en ollenkaan mielenkiintoisena 10.2% (41) ei juurikaan mielenkiintoisena 12.7% (51) jonkin verran mielenkiintoisena 35.4% (142) erittäin mielenkiintoisena 30.7% (123) en osaa sanoa 11. (44) Kuva 114. Pohjoismaiden kiinnostavuus luontomatkailun näkökulmasta 1a. Maan mukaan Erittäin mielenkiintoisena kohdemaana Pohjoismaita pitävät useimmiten venäläiset (38,5%) ja britit (31,8 %). Positiivista on että ei ollenkaan ja ei juurikaan mielenkiintoisena kohteena Pohjoismaita pitäviä on vähemmän kuin Pohjoismaista kiinnostuneita. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä en ollenkaan mielenkiintoisena 12.5% (1) 17.6% (15) 12.5% (11) 19.6% (10) 2.4% (4) ei juurikaan mielenkiintoisena 25. (2) 12.9% (11) 12.5% (11) 19.6% (10) 10.1% (17) jonkin verran mielenkiintoisena 37.5% (3) 24.7% (21) 33. (29) 27.5% (14) 44.4% (75) erittäin mielenkiintoisena 0. (0) 24.7% (21) 31.8% (28) 17.6% (9) 38.5% (65) en osaa sanoa 25. (2) 20. (17) 10.2% (9) 15.7% (8) 4.7% (8) Yhteensä 100. (8) 100. (85) 100. (88) 100. (51) 100. (169) Kuva a. Maan mukaan

37 2. Kiinnostavimmat maat Vastaajista 36 prosenttia pitää mielenkiintoisimpana maana Suomea, 27 prosenttia Norjaa ja 25 prosenttia Ruotsia. Yli puolet (52 %) vastaajista pitää muita vaihtoehtoja kiinnostavimpina luontomatkailukohteina. Suomi 36.3% (123) Ruotsi 25.4% (86) Norja 26.5% (90) Tanska 4.7% (16) Islanti 7.1% (24) Skandinavia 1.5% (5) muut 52.2% (177) Kuva 117. Kiinnostavimmat maat 2a. Maan mukaan Yli puolet (56 %) venäläisistä pitää Suomea kiinnostavana luontomatkailumaana. 39 prosentille hollantilaisista mielenkiintoisin kohde on Norja ja seuraavaksi mielenkiintoisin Ruotsi (36,1 %). Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä Suomi 16.7% (1) 21. (17) 18.2% (12) 25. (9) 56. (84) Ruotsi 16.7% (1) 27.2% (22) 19.7% (13) 36.1% (13) 24.7% (37) Norja 33.3% (2) 21. (17) 22.7% (15) 38.9% (14) 28. (42) Tanska 0. (0) 1.2% (1) 7.6% (5) 2.8% (1) 6. (9) Islanti 0. (0) 2.5% (2) 10.6% (7) 8.3% (3) 8. (12) Skandinavia 0. (0) 1.2% (1) 0. (0) 5.6% (2) 1.3% (2) muut 83.3% (5) 65.4% (53) 6% (42) 41.7% (15) 41.3% (62) Yhteensä 150. (9) 139.5% (113) 142.4% (94) 158.3% (57) 165.3% (248) Kuva b. Maan mukaan

38 3. Miten hyvin tunnette Suomea? 43 prosenttia kyselyyn osallistuneista tietää missä Suomi sijaitsee ja 42 prosenttia tietää Suomesta hieman. Kymmenen prosenttia vastaajista ei tunne Suomea ollenkaan ja yhtä suuri osuus on ollut aktiivilomalla Suomessa. tiedän Suomen nimeltä 31.4% (126) tiedän missä Suomi sijaitsee 42.6% (171) tiedän Suomesta hieman 42.4% (170) tuttuni tai sukulaiseni on käynyt Suomessa 26.9% (108) tiedän Suomesta paljon 12. (48) en tunne Suomea ollenkaan 9.5% (38) olen käynyt Suomessa 16. (64) olen harrastanut kalastusta / pyöräilyä / melontaa / vaellusta / eläinten ja lintujen tarkkailua luonnossa Suomessa 10.5% (42) Kuva 120. Miten hyvin tunnette Suomea? 3a. Maan mukaan Saksalaisista yli puolet vastaa tietävänsä missä Suomi sijaitsee ja 47,1 prosenttia tietää Suomesta hieman. Iso-Britannian vastaukset ovat melkein yksi yhteen Saksan kanssa. Alankomaissa tunnetaan Suomea väähiten Ranskan jälkeen. Kyselyyn osallistuneista venäläisistä vastaajista 24 prosenttia on käynyt Suomessa. Muuten taulukossa ei ole suuria eroja maiden välillä. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä tiedän Suomen nimeltä 33.3% (3) 4% (37) 44.3% (39) 3% (17) 17.8% (30) tiedän missä Suomi sijaitsee 66.7% (6) 52.9% (45) 50. (44) 6% (32) 26. (44) tiedän Suomesta hieman 44.4% (4) 47.1% (40) 47.7% (42) 38. (19) 38.5% (65) tuttuni tai sukulaiseni on käynyt Suomessa 22.2% (2) 2% (20) 20.5% (18) 16. (8) 35.5% (60) tiedän Suomesta paljon 22.2% (2) 7.1% (6) 8. (7) 8. (4) 17.2% (29) en tunne Suomea ollenkaan 44.4% (4) 11.8% (10) 11.4% (10) 22. (11) 1.8% (3) olen käynyt Suomessa 11.1% (1) 15.3% (13) 6.8% (6) 6. (3) 24.3% (41) olen harrastanut kalastusta / pyöräilyä / melontaa / vaellusta / eläinten ja lintujen tarkkailua luonnossa Suomessa 22.2% (2) 12.9% (11) 2.3% (2) 10. (5) 13. (22) Yhteensä 266.7% (24) 21% (182) 190.9% (168) 198. (99) 17% (294) Kuva a. Maan mukaan

39 3b. Jos käynyt Suomessa, milloin? (vuosi) Suomessa on käyty eniten vuosina 2008 (25 %), 2009 (18 %), 2007 (12 %) ja 2006 (11 %). Muiden vuosien vierailuprosentit vaihtelevat yhdestä seitsemään % (14) % (4) (19) % (1) % (9) % (2) % (1) % (2) % (1) % (1) % (8) % (5) % (1) % (1) % (1) % (2) % (1) useita 2.6% (2) muut 1.3% (1) Kuva b. Jos käynyt Suomessa, milloin? (vuosi) 3c. Jos käynyt Suomessa, milloin? (kuukausi) Useimmiten Suomessa vieraillaan heinäkuussa (23 %), toinen suosittu kuukausi on syyskuu, jolloin kuusitoista prosenttia kyselyyn osallistuneista on vieraillut Suomessa. Tammi-, maalis-, loka- ja marraskuussa Suomessa on käyty harvoiten, kussakin kuussa Suomessa on vieraillut yhdestä kolmeen prosenttiin vastaajista. Muuten vierailijoiden määrä jakautuu tasaisesti seitsemästä yhteentoista prosenttiin. tammikuu 2.8% (2) helmikuu 7. (5) maaliskuu 2.8% (2) huhtikuu 5.6% (4) toukokuu 9.9% (7) kesäkuu 9.9% (7) heinäkuu 22.5% (16) elokuu 11.3% (8) syyskuu 15.5% (11) lokakuu 1.4% (1) marraskuu 2.8% (2) joulukuu 7. (5) useita 1.4% (1) Kuva c. Jos käynyt Suomessa, milloin? (kuukausi)

40 3d. Oliko kyseessä työ- vai vapaa-ajan matka? Lähes 90 prosentille vastaajista kyseessä oli vapaa-ajan matka. työmatka 10.1% (8) vapaa-ajan matka 89.9% (71) Kuva d. Oliko kyseessä työ- vai vapaa-ajan matka? 4. Minkä tyyppinen alue/luonto kiinnostaa? Vähiten vastaajia kiinnostaa suo (14 %) ja kaupunkien läheisyys (31 %). Rannikkoa, järviseutua, tunturimaisemaa, erämaata ja metsämaisemaa pitää kutakin prosenttia vastaajista kiinnostavana. rannikko 6% (252) järviseutu 63.4% (249) kaupunkien läheisyys 31.3% (123) tunturimaisema 60.8% (239) erämaa 60.3% (237) metsämaisema 58.8% (231) suo 14.2% (56) Kuva 125. Minkä tyyppinen alue/luonto kiinnostaa?

41 4a. Maan mukaan Tarkasteltaessa kiinnostavia alueita maittain on joitakin eroja. Briteistä 74 prosenttia pitää mielenkiintoisena rannikkoa ja 71 prosenttia järviseutua. Saksalaisia viehättää eniten rannikko (65,1%) ja tunturimaisema (62,1 %). Alankomaisssa rannikko (60 %), metsämaisema ja tunturimaisema (585/58%) ovat kiinnostavimmat. Venäläiset pitävät kaikkia maisemia lukuunottamatta suota ja kaupunkimaisemaa mielenkiintoisina. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä rannikko 33.3% (3) 65.1% (54) 7% (64) 60. (30) 61.6% (101) järviseutu 44.4% (4) 57.8% (48) 71.3% (62) 5% (27) 65.9% (108) kaupunkien läheisyys 22.2% (2) 45.8% (38) 32.2% (28) 4% (22) 20.1% (33) tunturimaisema 55.6% (5) 53. (44) 62.1% (54) 58. (29) 65.2% (107) erämaa 55.6% (5) 59. (49) 55.2% (48) 4% (22) 68.9% (113) metsämaisema 44.4% (4) 50.6% (42) 56.3% (49) 58. (29) 65.2% (107) suo 22.2% (2) 2% (20) 11.5% (10) 18. (9) 9.1% (15) Yhteensä 277.8% (25) 355.4% (295) 362.1% (315) 336. (168) 356.1% (584) Kuva a. Maan mukaan 5. Suosittelisitteko Suomea luontomatkailukohteena? 87 prosenttia suosittelisi tai on jo suositellut Suomea luontomatkailukohteena. kyllä, olen jo suositellut 2% (91) kyllä, erittäin lämpimästi 36.7% (139) kyllä, tietyin varauksin 26.1% (99) en suosittelisi 13.2% (50) Kuva 128. Suosittelisitteko Suomea luontomatkailukohteena? 5a. Maan mukaan Venäläisisät valtaosa suhtautuu Suomeen positiivisesti ja heistä yli 40 prosenttia suosittelisi Suomea erittäin lämpimästi. Sen sijaan Alankomaista olevista yli 36 prosenttia ei suosittelisi Suomea. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä kyllä, olen jo suositellut 37.5% (3) 19.2% (15) 25. (21) 10.6% (5) 29. (47) kyllä, erittäin lämpimästi 37.5% (3) 35.9% (28) 29.8% (25) 27.7% (13) 43.2% (70) kyllä, tietyin varauksin 25. (2) 28.2% (22) 31. (26) 25.5% (12) 22.8% (37) en suosittelisi 0. (0) 16.7% (13) 14.3% (12) 36.2% (17) 4.9% (8) Yhteensä 100. (8) 100. (78) 100. (84) 100. (47) 100. (162) Kuva a. Maan mukaan

42 6. Muut kiinnostavat asiat Suomessa Lähes puolet (48 %) vastaajista on kiinnostunut talviaktiviteeteista Suomessa. Kulttuurimatkailua Suomessa pitää mielenkiintoisena 42 prosenttia ja mökkimatkailu kiinnostaa 40,8 prosenttia. kulttuurimatkailu 41.6% (156) kaupunkimatkailu 32.5% (122) talviaktiviteetit 47.5% (178) joulumatkailu 33.3% (125) Citybreak 28. (105) Wellbeing-lomat 37.6% (141) maaseutu 37.6% (141) mökki 40.8% (153) jokin muu 5.9% (22) Kuva 131. Muut kiinnostavat asiat Suomessa 6a. Maan mukaan Saksalaisten vastaukset hajoavat tasaisesti eri vaihtoehtojen välille, ainoastaan joulumatkailu ei kiinnosta. Britit ovat kiinnostuneita talviaktiviteeteistä, mökkilomista ja kulttuurimatkailusta. Alankomaissa mikään vaihtoehto ei nouse kovin korkealle. Kiinnostavimmat ovat mökkilomat ja talviaktiviteetit, jotka kiinnostavat vajaata kolmasosaa hollantilaista. Venäläiset ilmoittavat kiinnostavimmaksi vaihtoehdoksi talviaktiviteetit (55,1 %) ja wellbeing ja joululomat, jotka kiinnostavat yli 50 prosenttia vastaajista. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä kulttuurimatkailu 44.4% (4) 35.1% (27) 48.1% (38) 20.9% (9) 46.7% (78) kaupunkimatkailu 22.2% (2) 3% (26) 45.6% (36) 23.3% (10) 28.7% (48) talviaktiviteetit 66.7% (6) 32.5% (25) 53.2% (42) 30.2% (13) 55.1% (92) joulumatkailu 22.2% (2) 13. (10) 29.1% (23) 11.6% (5) 50.9% (85) Citybreak 33.3% (3) 28.6% (22) 2% (19) 23.3% (10) 30.5% (51) Wellbeing-lomat 22.2% (2) 37.7% (29) 26.6% (21) 9.3% (4) 50.9% (85) maaseutu 44.4% (4) 39. (30) 44.3% (35) 18.6% (8) 38.3% (64) mökki 22.2% (2) 39. (30) 53.2% (42) 30.2% (13) 39.5% (66) jokin muu 22.2% (2) 5.2% (4) 1.3% (1) 18.6% (8) 4.2% (7) Yhteensä 300. (27) 26% (203) 325.3% (257) 186. (80) 344.9% (576) Kuva b. Maan mukaan

43 7. Todennäköisyys matkustaa Suomeen luontomatkailun merkeissä 52 prosenttia pitää erittäin tai melko todennäköisenä Suomeen matkustamista. Erittäin epätodennäköisenä sitä pitää 21 prosenttia vastaajista. 14 prosenttia ei osaa sanoa mielipidettään. erittäin todennäköistä 25.9% (102) melko todennäköistä 25.9% (102) melko epätodennäköistä 1% (53) erittäin epätodennäköistä 21.1% (83) en osaa sanoa 1% (54) Kuva 134. Todennäköisyys matkustaa Suomeen luontomatkailun merkeissä 7a. Maan mukaan Venäläiset matkustavat todennäköisimmin Suomeen luontomatkailun merkeissä. Lähes 70 prosenttia heistä matkustaa vähintään melko todennäköisesti Suomeen näissä merkeissä. Hieman yli 50 prosenttia briteistä on samaa mieltä. 56 prosenttia hollantilaisista pitää erittäin epätodennäköisenä Suomeen luontomatkailun merkeissä matkustamista. Saksalaisista Suomeen matkustamista pitää epätodennäköisenä 31 prosenttia vastaajista. Ranska Saksa Iso-Britannia Alankomaat Venäjä erittäin todennäköistä 22.2% (2) 1% (11) 18.6% (16) % (2) 42.3% (71) melko todennäköistä 22.2% (2) 22.2% (18) 32.6% (28) 16. (8) 27.4% (46) melko epätodennäköistä 11.1% (1) 14.8% (12) 17.4% (15) 8. (4) 12.5% (21) erittäin epätodennäköistä 11.1% (1) 30.9% (25) 11.6% (10) 56. (28) 11.3% (19) en osaa sanoa 33.3% (3) 18.5% (15) 19.8% (17) 16. (8) 6.5% (11) Yhteensä 100. (9) 100. (81) 100. (86) 100. (50) 100. (168) Kuva a. Maan mukaan

44 Suomen arviointi luontomatkailukohteena 1. Tekijöiden merkitys matkakohteessa Tärkeimpänä tekijänä vastaajat pitävät luonnon puhtautta. Turvallisuus, erämaisuus ja hyvä palvelu ovat myös tärkeäksi koettuja asioita matkakohteessa. Asteikko: 1= ei lainkaan merkittävä... 5= erittäin merkittävä puhdas luonto, 394 kpl turvallinen, 387 kpl erämaisuus/luonnontilamaisuus, 380 kpl hyvä palvelu, 376 kpl hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus, 383 kpl paljon vesistöjä, 383 kpl paljon metsiä, 379 kpl edullinen hintataso, 383 kpl hyvin organisoidut matkajärjestäjät, 375 kpl Kuva 137. Tekijöiden merkitys matkakohteessa max 5 2. Mielikuvat Suomessa tapahtuvasta luontomatkailusta Suomea vastaajat pitävät turvallisena ja luontoa puhtaana. Heikoiten mielikuvia vastaa hintataso. Asteikko: 1=ei vastaa lainkaan... 5= vastaa erittäin hyvin turvallinen, 365 kpl puhdas luonto, 373 kpl paljon metsiä, 357 kpl hyvä palvelu, 354 kpl paljon vesistöjä, 361 kpl erämaisuus/luonnontilamaisuus, 361 kpl hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus, 362 kpl hyvin organisoidut matkajärjestäjät, 356 kpl edullinen hintataso, 357 kpl Kuva 138. Mielikuvat Suomessa tapahtuvasta luontomatkailusta max 5

45 3. Kuiluanalyysi Heikoiten odotuksiin vastaa hintatason edullisuus, mutta kuilu ei kuitenkaan ole hälyttävän suuri senkään kohdalla. Suomen hintataso tunnetaan melko hyvin.. Vastaavuus odotuksiin hyvä = kuilu -0,4 tai parempi. Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,5 - -0,9. Vastaa heikosti odotuksiin = kuilu -1,0 tai heikompi. edullinen hintataso, 383 kpl erämaisuus/luonnontilamaisuus, 386 kpl hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus, 386 kpl puhdas luonto, 394 kpl hyvä palvelu, 379 kpl turvallinen, 389 kpl hyvin organisoidut matkajärjestäjät, 381 kpl paljon vesistöjä, 386 kpl paljon metsiä, 383 kpl Kuva 139. Kuiluanalyysi max 5

46 Vertailevat analyysit 1. Maan mukaan Parantamisen varaa on hollantilaisten vastaajien mielestä turvallisuudessa ja venäläisten mielestä hintatason edullisuudessa. Muuten kaikki tekijät vastaavat hyvin kaikkien kansalaisuuksien joukossa odotuksiin. Vastaavuus odotuksiin hyvä = kuilu -0,4 tai parempi. Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,5 - -0,9. Vastaa heikosti odotuksiin = kuilu -1,0 tai heikompi. TOIMINNAN TEKIJÄT puhdas luonto turvallinen paljon vesistöjä paljon metsiä hyvä palvelu hyvin organisoidut matkajärjestäjät hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus edullinen hintataso erämaisuus/luonnontilamaisuus Keskiarvo Taulukko: Maan mukaan Keskiarvo N= Ranska N= Saksa N= Iso-Britannia N= Alankomaat N= Venäjä N= Sukupuolen mukaan Sukupuolen mukaan tarkasteltaessa kaikki tekijät vastaavat odotuksia hyvin.. Vastaavuus odotuksiin hyvä = kuilu -0,4 tai parempi. Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,5 - -0,9. Vastaa heikosti odotuksiin = kuilu -1,0 tai heikompi. TOIMINNAN TEKIJÄT puhdas luonto turvallinen paljon vesistöjä paljon metsiä hyvä palvelu hyvin organisoidut matkajärjestäjät hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus edullinen hintataso erämaisuus/luonnontilamaisuus Keskiarvo Taulukko: Sukupuolen mukaan Keskiarvo N= nainen N= mies N=

47 3. Iän mukaan vuotiaat vastaajat kokevat, että parantamisen varaa on luonnon puhtaudessa, turvallisuudessa, liikenneyhteyksissa ja saavutettavuudessa, hintatason edullisuudessa ja eräimaisuudessa / luonnontilamaisuudessa vuotiaat pitävät parannettevana tekijänä hintatason edullisuutta, kuten vuotiiat vastaajat vuotiaat parantaisivat liikenneyhteyksiä ja niiden saavutettavuutta. Vastaavuus odotuksiin hyvä = kuilu -0,4 tai parempi. Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,5 - -0,9. Vastaa heikosti odotuksiin = kuilu -1,0 tai heikompi. Taulukko: Iän mukaan 4. Aseman mukaan Työntekijöiden mielestä parantamisen varaa on kohteiden erämaisuudessa/luonnontilamaisuudessa. Toimihenkilöiden mielestä hintatason edullisuudessa, samoin kuin opiskelijoiden ja eläkeläisten. Työttömien joukossa parannettaviksi tekijöiksi nousevat turvallisuus, hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus sekä vesistöjen paljous. Eläkeläisillä parannettavaksi tekijäksi nousee hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus. Vastaavuus odotuksiin hyvä = kuilu -0,4 tai parempi. Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,5 - -0,9. Vastaa heikosti odotuksiin = kuilu -1,0 tai heikompi. TOIMINNAN TEKIJÄT puhdas luonto turvallinen paljon vesistöjä paljon metsiä hyvä palvelu hyvin organisoidut matkajärjestäjät hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus edullinen hintataso erämaisuus/luonnontilamaisuus Keskiarvo Taulukko: Aseman mukaan Keskiarvo N= työntekijä N= toimihenkilö N= yrittäjä N= johtava asema N=58 1 opiskelija N= työtön N= eläkeläinen N= muu N=58 4

48 5. Talouden koon mukaan Yhden henkilön taloudet pitävät liikenneyhteyksissä ja saavutettavuudessa parantamisen varaa. Vastaavuus odotuksiin hyvä = kuilu -0,4 tai parempi. Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,5 - -0,9. Vastaa heikosti odotuksiin = kuilu -1,0 tai heikompi. TOIMINNAN TEKIJÄT puhdas luonto turvallinen paljon vesistöjä paljon metsiä hyvä palvelu hyvin organisoidut matkajärjestäjät hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus edullinen hintataso erämaisuus/luonnontilamaisuus Keskiarvo Taulukko: Talouden koon mukaan Keskiarvo N= henkilö N= henkilöä N= henkilöä N= henkilöä tai enemmän N= Talouden vuositulojen mukaan Talouden vuositulojen mukaan tarkastelussa löytyi sama kuilu kahdessa tuloluokassa: ja euroa vuodessa ansaitsevat kokivat että edullinen hintataso ei toteudu Suomessa odotuksiin nähden. 6. Suomen tunnettuuden mukaan Taulukko: Talouden vvuositulojen mukaan

49 7. Suomen tunnettuuden mukaan Ainoastaan kahdessa ryhmässä löytyi kuilu odotusten ja toteutumisen välillä. Ne, jotka tiesivät Suomesta paljon ja ne, jotka eivät tunteneet Suomea ollenkaan kokivat että edullinen hintataso ei toteutunut. Huom: taulukosta on poistettu muut sarakkeet luettavuuden vuoksi. Poistetut sarakkeet vastasivat täysin keskiarvoa. Taulukko: Suomen tunnettuuden mukaan

50 Vastaavuus Nelikenttäanalyysit Edullisen hintatason sijainti viivan alareunalla osoittaa, että vastaajat kokevat sen merkitykselliseksi mutta Suomessa siihen ei kyetä vastaamaan. Muute tekijät sijoittuvat melko tasaisesti optimiviivalle.. 1. Nelikenttäanalyysit Nelikenttäanalyysin vaaka-akselilla esitetään tekijän merkitys vastaajalle ja pystyakselilla tarkastellun organisaation onnistuminen ko. tekijässä. Nelikenttäjaottelu muodostuu tekijän merkitys- ja onnistumisarvosanojen keskiarvojen perusteella. Vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan kulkeva vihreä viiva on ns. optimisuora; optimisuoralla sijaitsevissa tekijöissä merkitys ja onnistuminen ovat yhtä suuret. Vastauspisteet optimisuoran yläpuolella = ylipanostustekijä Vastauspisteet optimisuoran alapuolella = kriittinen tekijä Vastauspisteet optimisuoran molemmin puolin sijaitsevalla valkoisella alueella = onnistunut tekijä Kun klikataan kuvan keskiarvopisteitä, saadaan vastausten hajonta Merkitys 4 5 puhdas luonto (ka) 394 kpl:(x:4.3/y:) turvallinen (ka) 389 kpl:(x:4.2/y:) paljon vesistöjä (ka) 386 kpl:(x:/y:) paljon metsiä (ka) 383 kpl:(x:/y:) hyvä palvelu (ka) 379 kpl:(x:4.2/y:) hyvin organisoidut matkajärjestäjät (ka) 381 kpl:(x:/y:) hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus (ka) 386 kpl:(x:/y:) edullinen hintataso (ka) 383 kpl:(x:/y:) erämaisuus/luonnontilamaisuus (ka) 386 kpl:(x:4.2/y:)