SITO-RAKENNUTTAJAT OY

Transkriptio

1 SITO-RAKENNUTTAJAT OY YMPÄRISTÖPALVELUT SUUNNITTELUTTAMINEN, YVA ja YMPÄRIS- TÖLUVAT Innovatiiviset ja kustannustehokkaat ratkaisut Lupakäytännön huomioiminen hankkeissa RAKENNUTTAMINEN JA PROJEKTINJOHTO Rakentamisen valmistelusta takuuajan toimenpiteisiin Kittilä, rikastushiekka-altaat, 56 hehtaaria. PAIKALLISVALVONTA ja RIIPPUMATON LAADUNVALVONTA Työnaikainen valvonta Työnaikainen laadunvarmistus Materiaalien ja hitsaussaumojen testaus VUODONHAVAITSEMINEN Keinotekoisen tiivisteen ehjyyden mittaus YTV, Ämmässuo. Kaatopaikan laajennus. JÄTEHUOLLON ISÄNNÖINTI Kokonaisvaltaista jätehuollon isännöintiä teollisuudelle LIETTEIDEN JA NESTEMÄISTEN JÄTTEIDEN RUOPPAUS JA KÄSITTELY Ruoppaustavan valinta Laitostoimitukset GeoTube-teknologia PHJ Oy, Lahti. Lieteasema. Sito tarjoaa rakentamisen palveluketjun aina YVA:sta ja ympäristöluvasta sekä esisuunnittelusta rakennussuunnitteluun ja rakennuttamiseen asti. Sito on perustettu vuonna 1976, yritys on henkilökunnan omistama ja työntekijöitä on yli 300. Päätoimialat ovat Tie- ja liikenne (Markus Väyrynen), Kaupunki (Jannis Mikkola), Ympäristö (Sakari Grönlund), Rata ja rakenne (Kimmo Fischer), Rakennuttaminen (Anton Palolahti) ja Tietotekniikka (Juha Saarentaus).

2 RAKENNUTTAMINEN JA PROJEKTINJOHTO Penttilänranta, Joensuu laajuus 40 hehtaaria Joensuun kaupunki osti tammikuussa 2008 Bonvesta Oy:ltä saha-alueen Pielisjoen rannalta, aivan kaupungin keskusta-alueen tuntumasta. Tällä Penttilän vanhalla saha-alueella on ollut teollista toimintaa noin sadan vuoden ajan. Teollinen toiminta on jättänyt maaperään haitta-aineita siinä laajuudessa, että aluetta ei voi ottaa asuntokäyttöön ennen kuin maaperä on kunnostettu. Penttilänrannan alueella toteutetaan pitkäkestoinen aluerakentamishanke, jolla tavoitellaan useita positiivisia vaikutuksia Joensuun kaupungille ja koko kaupunkiseudulle. Penttilänrannan julkisten ja yksityisten kaikkien investointien arvoksi on arvioitu noin 400 milj. seuraavien 25 vuoden aikana. Penttilänrannan pilaantuneen maaperän kunnostuksessa projektinjohtokonsulttina toimii Sito- Rakennuttajat Oy. Projektinjohtokonsultin pääasialliset tehtävät ovat s hankintojen valmistelu ja kilpailuttaminen, päätösesitysten tekeminen hankinnoista kaupungille, suunnittelun ja urakkasuoritusten ohjaus ja valvonnan hankkiminen. Toimeksianto alkaa marraskuun alussa 2008 ja kestää kunnostustyön päättymiseen saakka vuoden 2011 loppuun Ensimmäisessä vaiheessa Penttilänrannan alue kunnostetaan asuinkäyttöön soveltuvaksi. Saha-alueelta poistetaan pilaantuneet maa-ainekset, tukkiallas kunnostetaan ruoppaamalla ja vanha kaatopaikka suljetaan pintarakenteella sekä pystyseinän avulla. Penttilänrannasta rakennetaan haluttu, kaupunkimainen, jokimaisemaa hyödyntävä ja historiastaan ylpeä asuin- ja työpaikka-alue. Arkkitehtikilpailun jälkeen laaditun kaavarungon mukaan alueelle tulisi rakennusoikeutta noin k-m2. HANKKEEN TUNNUSLUVUT: Kokonaispinta-ala n. 40 hehtaaria Pilaantunut saha-alue n. 26 hehtaaria Vanha tukkiallas n. 3 hehtaaria Vanha kaatopaikka noin 7 hehtaaria Pilaantuneita maa-aineksia m3 Pilaantuneita sedimenttejä m3 Anton Palolahti gsm

3 RAKENNUTTAMINEN JA PROJEKTINJOHTO JÄTEALUEEN PYSTYSEINÄ , KOKKOLA LÄHTÖTILANNE Kaatopaikkarakentamisen vaatimukset ovat kiristyneet valtioneuvoston päätöksen 861/1997 seurauksena. Kaatopaikalla on oltava tietynlaiset pohjarakenteet ja käytön loputtua tarkkaan määrätyt pintarakenteet. Päätöksen myötä Tetra Chemicals Europe Oy:n ja Kemira GrowHow Oyj:n jätealueen rakenteita ollaan nyt uudistamassa. Vanhan kaatopaikan pohjarakenteisiin ei enää voida vaikuttaa eikä vanha jätetäyttö olisi ollut kelvollinen rakennuspohja uudelle kaatopaikalle. Tästä syystä jätealueen ympärille päädyttiin rakentamaan pystytiivisteseinä. Yhteensä 1,4 km pitkä jätealuetta ympäröivä pystyseinä suojaa ympäröiviä alueita jätteiltä ja jätevesien suotautumiselta. Seinämä ulotetaan aina tiiviiseen maakerrokseen tai kallioon asti. Seinämän valmistuttua alueen sisäpuolen pohjaveden pinta pidetään pumppausten avulla matalampana kuin ulkopuolinen pinta. Tällöin mahdollisissa vuototapauksissa veden virtaussuunta pysyy ulkopuolelta seinämän sisälle. Rakentamisen valmisteluvaiheessa tutkittiin koerakenteilla ja laboratoriokokeilla soveltuvat toteutusratkaisut ja tuotantotekniikat. TOTEUTUS Hanke toteutetaan kaivamalla maahan pystykaivanto, joka täytetään bentoniitti-sementtilietteellä. Kaivettuun uraan asennetaan keinotekoinen eriste eli HDPE tiivistyskalvo. Lietteen tehtävä on pitää kaivanto auki ja muodostaa keinotekoisen eristeen ympärille mineraalinen tiiviste. Seinän laajuus on noin m2 ja parhaimmillaan syvyys on 12 m.. Hankkeessa sovellettiin uran kaivamiseen ensimmäistä kertaa Suomessa ns. seinämäkonetta. Seinämäkone kaivaa maahan tasaleveän ja määrämittaisen asennusuran, joka täytetään bentoniittiliet-teellä. Bentoniittiliete valmistettiin työmaalla lisäämällä siihen ainoastaan vesi, runkoaineet oli sekoitettu valmiiksi tehtaalla. Menetelmän etuja on mm. kaivannon tasainen leveys ja määräsyvyys. Lisäksi menetelmä on huomattavasti nopeampi kuin perinteisesti käytetty kaivintapa.urakan valmistuttua alueella on vielä kymmeniä vuosia käyttöaikaa nykyisillä jätemäärillä. HANKKEEN OSAPUOLET: Tilaaja: Kemira Oyj, Onepoint Oy Suunnitteluttaminen ja projektinjohto: Sito rakennuttajat Oy Suunnittelija: Geobotnia Oy Pääurakoitsija: Tieliikelaitos, Vaasan palveluyksikkö Seinäurakoitsija: Cofra BV, Hollanti Anton Palolahti gsm Veli-Pekka Perttinä gsm

4 INNOVATIISET RATKAISUT Kittilän kultakaivos Agnico-Eagle Finland Oy Kittilän kultakaivoksen omistaa kanadalainen Agnico- Eagle Mines Ltd., jonka tytäryhtiö Suomessa on Agnico-Eagle Finland. Kittilän kultakaivos sijaitsee Kittilän kunnassa, Kiistalan kylästä n. 5 km pohjoiseen, n. 35 km Leviltä itään ja n. 180 km Napapiiriltä pohjoiseen. Hankkeessa käytettiin Suomessa ensimmäistä kertaa innovatiivista eristeratkaisua. Sito vastasi rakenteen suunnitteluttamisesta, lupamuutoksesta, ratkaisutoimituksesta, laatudokumentoinnista sekä asentajien kouluttamisesta. Rikastushiekka-altaat toimivat kaivoksen kultamalmin rikastusprosessista tulevan rikastushiekan loppusijoituspaikkana. Rikastushiekat sisältävät arseenia, syanidia sekä pieniä määriä muita haitallisia aineita, minkä vuoksi ne on kaivoksen ympäristölupapäätöksessä luokiteltu ongelmajätteiden kaatopaikoiksi, joiden pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Altaiden eristerakenne oli suunniteltu lupahakemusvaiheessa toteutettavaksi HDPE-kalvo eristeellä. Bitumikermigeomembraani tarjoaa asennusteknisesti ja kokonaisratkaisun kannalta merkittäviä etuja ja hanketta varten laadittiin suunnitelmamuutokset ja lupamuutoshakemus. HANKKEEN TUNNUSLUVUT: Altaiden pinta-ala m2 Altaiden tilavuus m3 Patovallien korkeus max 18 m Moreenimassat m3rtr Moreenin k-arvo vaatimus 5 x 10-8 m/s Anton Palolahti gsm

5 RIIPPUMATON LAADUNVALVONTA Riippumattoman valvonnan tehtävänä on varmistaa hankkeen lopputulos. Vaatimukset lopputulokselle asetetaan ympäristöluvassa ja kohteen suunnitelmissa. Riippumaton laadunvalvonta suoritetaan kohdekohtaisesti laaditun laadunvarmistussuunnitelman perusteella. Laadunvarmistuksen tuloksena syntyy loppuraportti, jonka perusteella lupaviranomainen voi hyväksyä hankkeen käyttöönotettavaksi. LAADUNVALVONNAN TEHTÄVÄT Valvo ja dokumentoi työnaikana Testaa reaaliaikaisesti Opastaa ja avustaa projektin onnistumisessa Toimii tilaajan edunvalvojana ja silminä työmaalla LAADUNVALVONTAMENETELMÄT Suunnitelmien ja urakoitsijan aineiston tarkastaminen Materiaalien ennakkotarkastukset Asennettavien materiaalien valvonta ja testaus Maanrakennus- ja asennustöiden valvonta Kokenut ja pätevävalvoja tuottaa projektille lisäarvoa ja varmistaa hankkeen onnistumisen. Veli-Pekka Perttinä, GSM Anton Palolahti, GSM Riippumattoman valvojan pätevyystodistus.

6 SÄHKÖINEN VUODONHAVAIT- SEMINEN RIIPPUMATON LAADUNVALVONTA MOBIILIMENETELMÄ...PYSYVÄ JÄRJESTELMÄ Vaurion aiheutumisen syy. Havaitut Kivi Työkone Saumaus Viilto Työntekijä vauriot lkm 4194 kpl 71,17 % 15,59 % 6,32 % 1,41 % 5,51 % Vaurion sijainti tiivisterakenteessa. Havaitut Tasainen Kulma, reuna Putken alla Läpivienti Muu vauriot lkm pohja tms kpl 77,8 % 9,4 % 3,9 % 2,0 % 6,9 % Vuodonhavaitsemisjärjestelmän kehittäjä ja yhteistyökumppanimme V. Nosko on analysoinut vaurioiden syntymekanismeja ja vaurioiden sijaintia useissa hankkeissa. Analysoituja vaurioita oli 4194 kpl ja yleisin vaurion aiheuttaja oli kivi ja vaurio sijaitsi useimmiten kaatopaikan tasaiselle pohja-alueella. Perinteinen laadunvarmistus yhdistettynä sähköiseen vuodonhavaitsemiseen varmistaa hankkeen lopputuloksen kaatopaikan pinta- ja pohjarakenteissa sekä erilaisissa allasrakenteissa. MOBIILI MENETELMÄ vauriot havaitaan keinotekoisen eristeen asentamisen jälkeen, esimerkiksi kuivatuskerroksen päältä Menetelmä on kertaluonteinen Nopea ja taloudellinen PYSYVÄ JÄRJESTELMÄ Keinotekoisen eristeen alapuolelle asennetaan sensorit, yleensä 8m ruutuun Rakenteen ehjyys todetaan sekä työn että koko kaatopaikan elinkaaren ajan Järjestelmä on BAM, SKZ ja TUV sertifioitu Menetelmää on käytetty kansainvälisesti yli 700 kohteessa sekä useissa Suomalaisissa hankkeissa. Vuodonhavaitsemisjärjestelmän avulla toiminnan harjoittaja sekä urakoitsija saavat luotettavan tiedon ja todistuksen tiivisterakenteen ehjyydestä ja sen toimivuudesta suunnitellulla tavalla. Veli-Pekka Perttinä, GSM Anton Palolahti, GSM

7 JÄTEHUOLLON ISÄNNÖINTI Jätehuollon isännöintiä suoritamme esimerkiksi teollisuus- ja tuotantolaitoksille. Isännöitsijänä organisoimme jätehuollon käyttötoiminnan ja hoidon siten, että se on suunnitelmien ja ympäristöehtojen mukaista. Vastaamme jätejakeiden turvallisesta ja taloudellisesta loppusijoittamisesta sekä kehitämme jätteiden hyötykäyttöä. Isännöintisopimuksen myötä tilaajan henkilöstöresursseja vapautuu oman ydinliiketoiminnan tarpeisiin. Isännöinnin tehtäviin kuuluu sopimuksen mukaan esimerkiksi seuraavat toiminnot: Jätehuoltoalueen käyttö- ja hoitotoimet täyttö- ja läjityssuunnitelmat jätelaatujen ja määrien tarkkailu jätteiden käsittely täyttöalueiden mittaaminen urakoitsijoiden kilpailuttaminen urakoitsijoiden työnopastus kaatopaikkavesien keräys ja käsittely seurantamittausten teettäminen tukimateriaalien tunnistaminen Projektinjohto ja rakennuttaminen YVA ympäristölupa suunnitteluttaminen rakennuttaminen valvonta takuuajan toimenpiteet Toimeksiannon sisältö jätehuollon isännöinnissä räätälöidään tapauskohtaisesti tilaajan toiveiden mukaan. Raportointi ja toimintojen kehittäminen Lisätietoja asiantuntijoiltamme: kustannusseuranta jätemääräseuranta yhteydenpito paikallisiin viranomaisiin ympäristölupahakemusten ja ilmoitusten laadinta riskien kartoitus toimialan tekniikoiden hyödyntäminen kustannustehokas jätehuollon kokonaisuuden toteutus Anton Palolahti johtaja GSM Veli-Pekka Perttinä projektipäällikkö GSM