Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu Päivitetty M

Transkriptio

1 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu Päivitetty M

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 1 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Selvitysalue Rajaus Nykyinen maankäyttö Maaperä ja topografia Valuma-alueet ja reitit MAANKÄYTÖN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET Maankäyttösuunnitelmat Valuma-alueet ja reitit Valumat ja virtaamat Maankäyttö Mitoitussade Sateen kesto Sateen toistuvuus Sateen rankkuus Sateen aiheuttama virtaama Lumen sulamisen aiheuttama virtaama KATAJAOJAN KAPASITEETTITARKASTELU Yleistä Mallin laadinta Mallin tulokset Virhelähteet HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Tontti- ja korttelikohtainen hulevesien hallinta Muut mahdolliset valumavesien johtamisjärjestelyt JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO LÄHTEET Liitteet Liite 1: Yleiskartta: Valuma-alueet / nykytilanne Liite 2: Yleiskartta: Valuma-alueet / tuleva tilanne Liite 3: Yleiskartta: Johtamisjärjestelyt Liite 4: Asemapiirros: Hulevesien hallinta 1 Liite 5: Leikkaukset: Hulevesien hallinta 1 Liite 6: Asemapiirros: Hulevesien hallinta 2 Liite 7: Leikkaukset: Hulevesien hallinta 2 Liite 8: Katajaojan kapasiteettitarkastelun leikkaukset Liite 9: Tulvaherkät kiinteistöt

4 2 1 JOHDANTO Savarin alueelle rakennettavien vettäläpäisemättömien pintojen määrä on kasvamassa merkittävästi, jolloin myös hulevesien virtaamiin ja veden laatuun aiheuttamat haittavaikutukset lisääntyvät. Purku-uomana olevassa Katajaojassa on jo nykyiselläänkin esiintynyt merkittäviä sateiden aiheuttamia tulvaongelmia (2004 ja 2008). Lisäksi ympäristöviranomaiset edellyttävät hulevesien huomioimista alueen kaavoituksessa. Työn päätavoitteena on tarkastella hulevesien johtamisjärjestelyitä Savarin alueella ja tehdä yleissuunnitelmatasoiset kuvat alueelle soveltuvista hulevesien hallintamenetelmistä sekä hulevesien viivyttämisestä olemassa olevassa Ollilanojan uomassa. Mitoitustarkastelujen lähtökohtana on se, että Savarin alueelta tulevat virtaamat eivät kasva merkittävästi nykyisestä. Työhön sisältyy Katajaojan kapasiteettitarkastelu Ollilanojan nykyisen laskupaikan ja uuden johtamisjärjestelyjen jälkeisen laskupaikan väliselle alueelle. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitysalue Rajaus Selvitysalue sijaitsee Ylivieskan keskustassa Pyörreperän kaupunginosassa ja se rajautuu pohjoisesta Savontiehen, lännestä Ollilanojaan ja etelästä Katajaojaan. Idässä selvitysalue on rajattu alustavien Ollilanojan johtamisjärjestelyissä tapahtuvien muutosten perusteella. Selvitysalueen pinta-ala on noin 120 hehtaaria ja sen rajaus esitetään kuvassa 1. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus.

5 Tässä yhteydessä selvitysalueella tarkoitetaan aluetta, jonka sisäisiä hulevesien hallintamenetelmiä ja johtamisjärjestelyjä suunnitellaan tarkemmin. Hulevesien hallintatoimien suunnittelu- ja mitoitustarkastelut ulotetaan kuvassa 1 esitetyn selvitysalueen ulkopuolelle niiltä osin kun se on tarpeen kokonaistilanteen huomioimiseksi. Tämä tulee kyseeseen varsinkin selvitysalueen ulkopuolelta tulevien uomien (Ollilanoja ja Katajaoja) sekä niihin sijoitettujen hulevesien hallintamenetelmien mitoitustarkastelussa Nykyinen maankäyttö Selvitysalue on pääosin maatalouskäytössä olevaa peltoa, joka on osittain kaupungin ja osittain yksityisten omistuksessa. Alueen pohjoisosassa on kuitenkin liikerakennusten ja vähittäiskaupan suuryksiköiden korttelialuetta, jossa sijaitsee muun muassa Kärkkäisen kauppaliikekeskus. Lisäksi alueen eteläosassa Katajaojan varrella on jonkin verran omakotitaloasutusta Maaperä ja topografia Maaperä- ja rakennettavuusselvityksen (2007) mukaan alueen maaperä on suurelta osin hietaa. Katajaojan varressa on kallion päällä ohuena kerroksena olevaa peitemoreenia tai paljasta kalliota. Lisäksi alueen koillisreunassa on peltomoreenia. Topografialtaan selvitysalue on tasaista. 2.2 Valuma-alueet ja reitit Katajaojan valuma-alue muodostuu siihen selvitysalueen lounaisnurkasta laskevan Ollilanojan takia kahdesta osa-alueesta eli Katajaojan lähivaluma-alueesta (18,2 km 2 ) ja Ollilanojan valuma-alueesta (5,0 km 2 ). Katajaojan kokonaisvaluma-alueeksi liitospisteessä tulee 23,2 km 2. Selvitysalueesta 106 hehtaaria (88 %) kuuluu Ollilanojan valumaalueeseen ja 14 ha (12 %) Katajaojan lähivaluma-alueeseen. Valuma-alueiden nykyiset rajat ja päävalumareitit esitetään liitteenä 1 olevalla kartalla. Valuma-alueet määritettiin mittakaavaltaan 1:20000 olevalta peruskartalta ja niitä tarkennettiin mittakaavaltaan 1:10000 olevan kartan avulla. Valuma-alueiden pinta-alat poikkeavat hieman muissa yhteyksissä tehdyistä määrityksistä (Esim. Ollilanojan valuma-alueen pinta-alassa poikkeamaa noin 4 %), joka voi johtua esimerkiksi uusista ojituksista. Valuma-aleen rajoja tuleekin tarkentaa jatkosuunnittelun yhteydessä. 3 MAANKÄYTÖN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET 3.1 Maankäyttösuunnitelmat Selvitysalueena oleva Savarin alueen vetovoimaisuus liike- ja palvelurakentamisen alueena on edelleen kasvamassa. Nykyiset ja uudet liike-elämän toimijat haluavat investoida alueelle ja kehittää alueen palvelutarjontaa. Maankäyttösuunnitelmia laaditaankin alueelle, jonne on tarkoitus toteuttaa tiedossa olevat rakennushankkeet. Maankäyttösuunnitelmissa alueelle on osoitettu 13 hehtaarin kokoinen liikerakennusten korttelialue, johon voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Lisäksi alueelle on suunniteltu liikerakennusten korttelialue tilaa vievälle erityistavarakaupalle. Maankäyttösuunnitelma ( ) esitetään kuvassa 2 (AIRIX Ympäristö Oy).

6 4 Kuva 2. Alueelle suunniteltua maankäyttöä (AIRIX Ympäristö Oy). Asemakaavoituksen lisäksi selvitysalueella on käynnissä osayleiskaavoitus, jonka on tarkoitus valmistua vuonna Osayleiskaavaluonnoksessa selvitysalueen eteläreuna on osoitettu keskusta-alueeksi ja itäreunaan on suunniteltu teollisuus- ja varastoaluetta. T-1 alueelle saa kuitenkin sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa. Lisäksi sinne on suunniteltu toteutettavaksi lumenkaatopaikka. Katajaojan varsi on jätetty VL -alueeksi. Otos selvitysalueelle sijoittuvasta osayleiskaavaluonnoksesta esitetään kuvassa 3. Kuva 3. Savarin alueen osayleiskaavaluonnos ( FCG Suunnittelukeskus OY).

7 Savarin alueen hulevesitarkastelussa kuvan 2 mukaista asemakaavaluonnokseen perustuvaa maankäyttöä täydennetään osayleiskaavan mukaisella maankäytöllä Valuma-alueet ja reitit Suunniteltu maankäyttö muuttaa merkittävästi kappaleessa 2.2 (liite 1) esitettyjä valuma-alueiden rajauksia, koska Ollilanoja käännetään selvitysalueen itäpuolelta Katajaojaan. Tulevaisuudessa nykyiseen selvitysalueella sijaitsevaan Ollilanojan uomaa tulee vain hulevesiä kun suurimmaksi osaksi luonnontilaiselta valuma-alueelta tulevat valumavedet johdetaan suoraan Katajaojaan. Lisäksi alustavien sadevesiviemärijärjestelyiden seurauksena muodostuu uusi pienvaluma-alue. Valuma-alueiden muuttumisen seurauksena virtaamat kasvavat erityisesti Katajaojassa paaluvälillä Toisaalta muutokset mahdollistavat tehokkaamman hulevesien hallinnan selvitysalueella. Uudet valuma-alueiden rajaukset esitetään liitteessä Valumat ja virtaamat Maankäyttö Nykytilanne Maankäytössä ja valuma-alueissa tapahtuvien muutosten vuoksi valumia ja virtaamia tarkastellaan pääasiassa Katajaojan valuma-alueen mittakaavassa (tarkastelupiste Katajaojan ja Ollilanojan nykyisessä liitoskohdassa). Hulevesien hallintamenetelmät mitoitetaan kuitenkin pienvaluma-alueiden mukaisesti (liite 2). Maankäytön muutosten aiheuttaminen vaikutusten arvioimiseksi selvitysalueen ja Katajaojan valuma-alueen nykytilanteen mukaisesta maankäytöstä laadittiin karkea arvio ilmakuvien ja kartta-aineistojen perusteella. Nykytilanteen mukaisen maankäytön pintaalat sekä pintavalunnan muodostumista kuvaavat valumiskertoimet esitetään selvitysalueen osalta taulukossa 1 ja Katajaojan valuma-alueen osalta taulukossa 2. Selvitysalue sisältyy taulukossa 2 esitettyihin Katajaojan arvoihin. Taulukko 1. Selvitysalueen nykyinen maankäyttö. Maankäyttö Pinta-ala [ha[ Valumiskerroin Kaupan suuryksikkö Teollisuusalue Katu-alue Pientaloalue Pelto ja viheralueet YHTEENSÄ Taulukko 2. Nykytilanteen mukainen maankäyttö Katajaojan valuma-alueella. Maankäyttö Pinta-ala [ha[ Valumiskerroin Kaupan suuryksikkö Teollisuus Katu-alue Pientalo-alue Pelto Ojitettu metsä YHTEENSÄ

8 Tuleva tilanne 6 Tulevan tilanteen tarkastelemiseksi Savarin alueen maankäyttösuunnitelmien ja osayleiskaavaluonnoksen perusteella laskettiin rakennettavien pintojen määrä ja näille määritettiin valumiskertoimet. Arvio tulevasta tilanteesta on esitetty selvitysalueen osalta taulukossa 3 ja Katajaojan valuma-alueen osalta taulukossa 4. Taulukko 3. Selvitysalueen maankäyttö suunnitellun maankäytön mukaisesti. Maankäyttö Pinta-ala [ha[ Valumiskerroin Kaupan suuryksikkö Katu-alue Keskusta-alue [C] Teollisuusalue [T-1] Pientaloalue Pelto Puisto YHTEENSÄ Taulukko 4. Tulevan tilanteen mukainen maankäyttö Katajaojan valuma-alueella. Maankäyttö Pinta-ala [ha[ Valumiskerroin Kaupan suuryksikkö Teollisuus Keskusta-alue Katu-alue Pientalo-alue Pelto Ojitettu metsä ja muut YHTEENSÄ Katajaojan valuma-alueelle on suunniteltu uutta rakentamista noin 111 hehtaaria, mikä tarkoittaa vettäläpäisemättömien pintojen lisääntymistä noin 66 hehtaarilla. Suunnitellun maankäytön toteutuessa Katajaojan valuma-alueella muodostuvan pintavalunnan arvioidaan kasvavan noin 20 prosenttia nykytilanteen mukaisesta pintavalunnasta. Suurin osa suunnitellusta maankäytöstä sijoittuu selvitysalueelle, mikä nostaa selvitysalueen valumiskertoimen kaksinkertaiseksi nykytilanteesta Mitoitussade Sateen kesto Mitoitussateen kestoajan valinta riippuu valuma-alueen suuruudesta. Sateen kestoajaksi valitaan pisin virtausaika, jonka hulevesivirtaama viipyy alueen äärimmäisestä osasta tarkastelu kohtaan (Katajaojan ja Ollilanojan nykyinen risteyskohta). Virtausajat voidaan arvioida keskimääräisten virtausnopeuksien avulla. Sateen kestoksi arvioidaan edellä esitetyn perusteella 9 tuntia Sateen toistuvuus Katajaojan kapasiteettitarkastelussa käytettävä ylivirtaama määritetään kerran 50 ja kerran 100 vuodessa toistuvien sateiden perusteella, koska se toimii alueellisena purkureittinä. Sadevesiviemärit voidaan mitoittaa normaalisti, esimerkiksi kerran viidessä vuodessa toistuvan, lyhempikestoisen sadannan mukaisesti.

9 Sateen rankkuus Sateen rankkuus määrittää suurimman hetkellisen virtaaman. Sateen rankkuus riippuu kestoajasta ja esiintymistaajuudesta siten, että mitä lyhytkestoisempi ja harvemmin toistuva sade, sen suurempi rankkuus. 7 Nyt Katajaojalla on suuri valuma-alue ja suunniteltu maankäyttö sijoittuu ojan alajuoksulle. Tällöin suurimman virtaaman arvioidaan aiheutuvan pitkäkestoisen (8h) tasaisen sateen ja sen lopuksi tulevan rankemman jakson (1h) yhteisvaikutuksesta. Tällöin luonnontilaisilta alueilta ja kovilta pinnoilta muodostuva valunta aiheuttaa yhdessä suurimman virtaaman. Kappaleiden ja mukaiset mitoitussateen rankkuudet esitetään taulukossa 5. Taulukko 5 Mitoitussateen rankkuudet eri toistuvuuksilla Sateen kesto [h] Toistuvuus [1/a] 8 1 Rankkuus [ll/s*ha] 50 14,5 50,0 Rankkuus [ll/s*ha] ,3 50, Sateen aiheuttama virtaama Edellä olevien kappaleiden perusteella määräytyvä mitoitusvirtaama Kataja- ja Ollilanojan nykyisessä risteyksessä (Katajaoja pl. 4700) esitetään taulukossa 6. Taulukko 6 Sateidena iheuttaman virtaaman muutos Kataojassa Toistuvuus [1/a] Nykytilanne Tuleva tilanne Mitoitusvirtaama [m3/s] 50 4,9 6,4 Mitoitusvirtaama [m3/s] 100 5,4 7, Lumen sulamisen aiheuttama virtaama Lumen sulamisen aiheuttamaa mitoitusvirtaamaa arvioidaan taulukossa 7. Taulukko 7 Lumen sulamisen aiheuttama virtaama Toistuvuus [1/a] WE(max) [mm] MHq [l/s*km2] Hq [l/s*km2] HQ [m3/s] Katajaoja ,4 Katajaoja ,3 Taulukossa 7 esitetty lumen sulamisesta johtuva virtaama on sekä nykyisen että tulevan tilanteen mukainen. Lumen sulamisen aiheuttama ylivirtaama ei siis muutu suunnitellun rakentamisen seurauksena. Sateiden aiheuttama HQ -arvo lähenee suunnitellun maankäytön seurauksena huomattavasti lumensulamisesta johtuvaa virtaamaa. Lumen sulaminen aiheuttaa kuitenkin suurimmat virtaamat Katajaojassa myös tulevaisuudessa. 4 KATAJAOJAN KAPASITEETTITARKASTELU 4.1 Yleistä Katajaojan vedenkorkeuksia on tarkasteltu matemaattisella HEC-RAS 4.0 (US Army Corps of Engineering, Hydrologic Engineering Centre) virtausmallilla, joka soveltuu tasaisen virtaaman laskentaan.

10 4.2 Mallin laadinta Vedenkorkeuslaskelmia varten Katajaojan uoma on mallinnettu Pyörreperältä ylävirtaan jaksolla, jonka pituus on noin kilometri. Katajaojan uomasta laaditun virtausmallin kuvaamiseen on käytetty yhteensä 21 poikkileikkausta. Laskennassa käytetyt poikkileikkaukset perustuvat pääasiassa mitattuihin poikkileikkauksiin, joita on täydennetty pohjakartasta peräisin olevilla korkeustiedoilla sekä vanhojen suunnitelmien (piir. N:o 0-96/6) mukaisilla leikkauksilla. Lisäksi virtausmalliin on lisätty tiedot Katajaojassa sijaitsevista rummuista ja silloista. Virtausmallissa on käytetty kirjallisuudesta saatavia karkeuskertoimen arvoja: Uoma, ruohottunut Tulva-alue; pensaita, pajuja ym. n=0,027 n=0,100 Mallinnettu tilanne perustuu kerran viidessä kymmenessä ja kerran sadassa vuodessa toistuvaan lumen sulamisen aiheuttamaan virtaamaan. 4.3 Mallin tulokset Paalulla 5185 oleva silta padottaa hieman, mutta vesi ei kuitenkaan nouse sillalle. Katajaojan kapasiteetti onkin riittävä tilastollisesti kerran viidessäkymmenessä vuodessa toistuvalle lumen sulamisen aiheuttamalle virtaamalle. Uoma on kuitenkin ääriään myöten täynnä jolloin pienikin ylimääräinen padotus aiheuttaa tulvimista. Liitteessä 8 esitetään kerran viidessä kymmenessä vuodessa toistuvan tilanteen mukainen vesipinta. Tilastollisesti kerran sadassa vuodessa toistuva tilanne nostaa veden pintaa HW(1/50) tasosta 8 senttimetriä. Ääriään myöten täynnä olevassa uomassa vähäinenkin veden pinnan nousu levittää vesipinnan huomattavasti laajemmalle alueelle. Tulvimista tapahtuu varsinkin paaluvälillä , jossa vesi leviää Katajaojan pohjoispuolella laajalle alueelle. Vesi nousee myös saaren kiinteistön juureen, mutta kuitenkaan lattialle asti. Liitteessä 8 esitetään myös kerran sadassa vuodessa toistuvan tilanteen mukainen vesipinta. Laskenta perustuu ruohottuneen, mutta pajuista ym. virtausesteistä vapaaseen uomaan. Uoman pajuttuminen ja siitä johtuva virtausvastuksen lisääntyminen nostaa vesipintaa huomattavasti, mikä voi aiheuttaa merkittäviä tulvavahinkoja. Uoma on siis pidettävä puhtaana virtausta haittaavista esteistä. Uoman mahdollinen tulviminen on huomioitava alimpien rakennuskorkeuksien määrittelyssä. Huomioitavaa on myös uomassa esiintyvä veden virtausnopeus, joka kasvaa paikoin suureksi ja voi aiheuttaa luiskien eroosiota Virhelähteet Laskenta perustuu kappaleessa 4.2 esitettyihin karkeuskertoimiin, joissa Katajaoja on oletettu avoimeksi normaalikuntoiseksi ruohottuneeksi uomaksi. Uoma on pidettävä avoimena, koska pajuttuminen tms. kasvattaa virtausvastuksia ja näin ollen myös mahdollisia HW -tasoja. Malli perustuu siihen syötettyihin poikkileikkauksiin ja siinä on oletettu, että leikkausten välisessä uomassa ei ole merkittäviä poikkeamia mallin leikkauksiin verrattuna (ma-

11 talia luiskia, supistuksia, rumpuja, ym.). Merkittävät poikkeamat malliin syötetyistä poikkileikkauksista voivat aiheuttaa sekä HW -tasoa nostavaa että laskevaa virhettä. Lisäksi mahdollisissa poikkeamisissa voi esiintyä tulvahaittoja. Myös Katajaojan alajuoksulla esiintyvä padotus tai vastaavasti parantunut kapasiteetti voivat hieman vaikuttaa mallista saatuihin tuloksiin. 5 HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Alueelliset hulevesien hallintamenetelmät sijoitetaan purkureittien yhteyteen, mutta kuitenkin erilleen Katajaojan uomasta. Näin niihin voidaan johtaa pelkästään selvitysalueen vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä, jolloin kapasiteetti saadaan hyödynnettyä paremmin. Menetelmät mitoitetaan siten, että tulevasta maankäytöstä huolimatta Katajaojan mitoitusvirtaama pysyy nykyisessä, taulukossa 6 esitetyssä tasossa. Tällöin niiden viivytyskapasiteetti saadaan riittäväksi myös sadevesiviemäreiden mitoituksessa käytettäville lyhyt kestoisille, mutta huomattavasti rankemmille sateille. Alueelliset hulevesien hallintamenetelmät on suunniteltu lähinnä hulevesien viivyttämiseen ja sitä myöten Katajaojassa esiintyvien, sateesta johtuvien ylivirtaamien pienentämiseen. Lumen sulamisesta tai pitkäkestoisista sateista johtuva virtaama ei aiheuta padotusta, joten tulvatasanteet ovat suurimman osan vuodesta kuivia. Tällöin menetelmien hulevettä puhdistava vaikutus voi jäädä vähäiseksi. Mitoituskuvat alueellisista hulevesien hallintamenetelmistä esitetään liitteissä 4, 5, 6 ja 7. Selvitysalueen hulevesien johtamisjärjestelyt esitetään liitteessä 3. Liitteessä esitetään myös Katajaojassa esiintyvät, lumensulamisesta johtuvat ylivirtaamat. Hulevesien hallintamenetelmien mitoitusvirtaamat on valittu sateiden perusteella Tontti- ja korttelikohtainen hulevesien hallinta Uusilla kaava-alueilla voidaan alueellisten hulevesien hallintamenetelmien lisäksi/sijasta edellyttää tontti- ja korttelikohtaista hulevesien hallintaa. Suurkaupan korttelialueilla on hulevesien viivyttämiseen käytetty esimerkiksi maanalaisia parkkipaikkojen alle toteutettavia viivytyskenttiä, jotka soveltuvat myös selvitysalueelle. Maanalaiset viivytysmenetelmät on yleensä liitetty sadevesiviemäriin. Tontti- ja korttelikohtaisten viivytysmenetelmien huomiointi alueellisten hulevesien hallintamenetelmien mitoituksessa edellyttää kuitenkin varmuutta niiden toteutumisesta. Tontti- ja korttelikohtaisten hulevesien hallintamenetelmien toteutuminen voidaan varmistaa riittävillä asemakaavamääräyksillä. Tällöin alueellisten menetelmien viivytystilavuutta voidaan vähentää ja hulevesien hallinta ulottaa myös niille alueille, jonne ei ole mahdollista toteuttaa alueellisia hulevesien hallintamenetelmiä (Esim. alueet, jotka kuivatetaan useista purkupaikoista suoraan pääuomaan). 5.2 Muut mahdolliset valumavesien johtamisjärjestelyt Selvityksen lähtökohtana oli se, että Ollilanoja käännetään Katajaojaan Savarin alueen yläpuolelta. Työn kuluessa tuli kuitenkin vaihtoehdoksi Ollilanojan johtaminen avouomassa Muuralankadun varressa liitteessä 6 esitettyyn hulevesien hallintajärjestelmään ja edelleen Katajaojaan.

12 Hulevesien hallintamenetelmän mitoitukseen Ollilanojan johtamisjärjestelyn muutos vaikuttaa merkittävästi. Uudessa tilanteessa hulevesien hallintamenetelmästä poistuvan virtaaman tulisi olla noin 1,2 m 3 /s tulevan virtaaman ollessa noin 2,2 m 3 /s, mikä tarkoittaa tulvatasanteen mitoitustilavuuden kasvamista 3550 m 3 :n suuruiseksi. Suurimmat virtaamat (Ollilaojan osalta) ovat nyt sateen aiheuttamia. Katajaojan kapasiteetin kannalta mahdollisella muutoksella ei ole juurikaan merkitystä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Katajaojan valuma-alueelle on suunniteltu uutta rakentamista noin 111 hehtaaria, mikä tarkoittaa täysin vettäläpäisemättömien pintojen lisääntymistä noin 66 hehtaarilla. Suurin osa suunnitellusta maankäytöstä sijoittuu selvitysalueelle. Suunnitellusta maankäytöstä huolimatta lumen sulaminen aiheuttaa Katajaojassa tulevaisuudessakin suurimmat virtaamat. Sateiden aiheuttama HQ -arvo lähenee kuitenkin huomattavasti lumen sulamisesta johtuvaa ylivirtaamaa. Ylivirtaamat eivät suunnitellun maankäytön toteutuessa kasva nykyisestä (tarkastelukohta Kataja- ja Ollilanojan risteys), mutta suuria virtaamia esiintyy yhtä todennäköisesti keväällä ja kesällä/syksyllä. Ollilanojan käännön seurauksena virtaamat kuitenkin kasvavat Katajaojassa paaluvälillä , mutta Katajaojan kapasiteetti on riittävä tilastollisesti kerran viidessäkymmenessä vuodessa toistuvalle lumen sulamisen aiheuttamalle virtaamalle. Kerran sadassa vuodessa toistuva tilanne aiheuttaa kuitenkin merkittävää tulvimista varsinkin paaluvälillä Laskenta perustuu ruohottuneen, mutta pajuista ym. virtausesteistä vapaaseen uomaan. Uoman pajuttuminen ja siitä johtuva virtausvastuksen lisääntyminen nostaa vesipintaa huomattavasti, mikä voi aiheuttaa merkittäviä tulvavahinkoja. Uoma on siis pidettävä puhtaana virtausta haittaavista esteistä. Uoman mahdollinen tulviminen onkin huomioitava alimpien rakennuskorkeuksien määrittelyssä. Maankäytön lisääntyessä nyt suunnitellusta tai valuma-alueella suoritettavien ojitusten seurauksena tilanne voi kuitenkin nopeastikin muuttua. Tästä syystä nykyisissä kaavaratkaisuissa tulisi varautua hulevesien viivyttämiseen, mikä edellyttää riittäviä tilavarauksia alueellisten hulevesien hallintamenetelmien ja niiden vaatimien rakenteiden toteuttamiseksi. Myös kaavan tulee mahdollistaa hulevesien hallintamenetelmien toteuttamisen. Hulevesien hallinnan kannalta paras ratkaisu on kuitenkin toteuttaa hulevesien hallintamenetelmät ennen niiden valuma-alueelle sijoittuvia maarakennustöitä, jolloin niitä voidaan käyttää myös rakentamisen aikaisen kuormituksen hallintaan. 10 Oulussa , Päivitetty Pöyry Environment Oy Mikko Kajanus

13 7 LÄHTEET AIRIX Ympäristö Oy. Savarin alue. Asemakaavan muutos ja laajennus FCG Suunnittelukeskus Oy. Maaperä- ja rakennettavuusselvitys Ylivieskan keskustan osayleiskaava. Maaperä ja rakennettavuus. 164-C8812. FCG Suunnittelukeskus Oy Ylivieska. Keskustan osayleiskaava. LUONNOS. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Kalajokilaakson osasto Ollilanojan siirto. PPO

14

15

16

17 4

18 5

19 6

20 7

21 8

22