Mika Saastamoinen TURVALLISUUSKULTTUURI KULUTTAJATUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mika Saastamoinen TURVALLISUUSKULTTUURI KULUTTAJATUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 Mika Saastamoinen TURVALLISUUSKULTTUURI KULUTTAJATUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA

2 SISÄLLYS: 1 Johdanto 1.1 Turvallisuuskulttuurin käsite 1.2 Arkielämän viitekehys 2 Menetelmät ja toteutus 2.1 Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat 2.2 Kirjallisuushaun rajaus ja käytetyt hakusanat 2.3 Kirjallisuushaku 2.4 Kirjallisuushaun tulokset 2.5 Kirjallisuushaun luotettavuuden ja pätevyyden arviointia 3 Havaitun riskin tutkimus 3.1 Havaittu riski 3.2 Yleisiä tuloksia 3.3 TUKESin toimialaan kuuluva teknologia 3.4 Yhteenveto 4 Turvallisuutta koskeva asennetutkimus 4.1 Suomalainen turvattomuus 4.2 Tuoteturvallisuus 5 Riskejä ja turvallisuutta koskevien asenteiden ja käsitysten kollektiivista taustaa 5.1 Riskien sosiaalinen rakentuminen 5.2 Riskien kulttuurinen rakentuminen 5.3 Viranomaiset ja riskikommunikaatio 6 Onnettomuustutkimus 6.1 Onnettomuudet tilastojen valossa 6.2 Onnettomuuksien syiden tutkimus 7 Yhteenveto ja johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet

3 ALKUSANAT Tämä hanke on toteutettu Kuluttajatutkimuskeskuksessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) toimeksiannosta. Tutkimuksessa selvitetään kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia riskejä ja turvallisuutta koskevia käsityksiä, asenteita, arvostuksia ja käytäntöjä kuluttajat liittävät TUKESin toimialaan kuuluvaan teknologiaan. TUKESin valvonnan piiriin kuuluvista tuotteista tutkimukseen sisältyvät kodin sähkölaitteet, öljylämmityslaitteistot, neste- ja maakaasun kulutuslaitteet, ilotulitteet, hissit sekä erilaiset paineastiat (lämmityskattilat, paisuntasäiliöt, varaajat ja kaasupullot). Kuluttajien riskejä ja turvallisuutta koskevia käsityksiä, asenteita, arvostuksia ja käytäntöjä lähestytään tutkimuksessa turvallisuuskulttuuri-käsitteen avulla. Turvallisuuskulttuurin käsitteen kautta kirjallisuuskatsaus liittyy TUKESissa 1998 julkaistuun esiselvitykseen Turvallisuuskulttuuri mitä se on (Ruuhilehto ym. 1998) sekä muihin TUKESissa tekeillä oleviin turvallisuuskulttuuria käsitteleviin tutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on, paitsi tuottaa tietoa kuluttajien turvallisuuskulttuurista, myös auttaa paikantamaan keinoja vaikuttaa kuluttajien turvallisuutta koskeviin käsityksiin ja käytäntöihin, ja sitä kautta edistää teknistä turvallisuutta. Tutkimuksen on Kuluttajatutkimuskeskuksessa tehnyt tutkija VTM Mika Saastamoinen. Tutkimuksen ohjaus- ja seurantaryhmään Turvatekniikan keskuksessa ovat kuuluneet yli-insinööri Erik Jernström (tukija kehityspalvelut), ylitarkastaja Urho Aarnivuo (laitosvalvonta) ja turvallisuusinsinööri Olli Tiainen (tuotevalvonta) sekä Kuluttajatutkimuskeskuksessa johtaja Eila Kilpiö, tutkimuspäällikkö Hannele Hallman ja tutkimuspäällikkö Johanna Leskinen. Hankkeen toteuttamisessa ovat avustaneet myös turvallisuusinsinööri Irmeli Muje (tuki- ja kehityspalvelut) ja viestintäpäällikkö Willy Toiviainen (tuki- ja kehityspalvelut) TUKESista sekä informaatikko Terttu Sarpiola Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja apulaisprofessori Ilpo Koskinen Taideteollisesta korkeakoulusta. Kuluttajatutkimuskeskus esittää parhaimmat kiitokset TUKESille tutkimuksen rahoittamisesta. Parhaimmat kiitokset myös seurantaryhmän jäsenille ja muille tutkimuksessa avustaneille asiantuntijoille arvokkaasta panoksesta sekä tutkija Mika Saastamoiselle huolellisesta työstä. Helsingissä Tutkimuspäällikkö Johanna Leskinen

4 1 JOHDANTO 1.1 Turvallisuuskulttuurin käsite Turvallisuuskulttuuri-käsite otettiin käyttöön Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkipuinnin yhteydessä 1980-luvun puolivälissä. Onnettomuuteen vaikuttaneiden inhimillisten syiden katsottiin johtuneen ei vain yksittäisistä virheistä, vaan ydinvoimalassa vallinneesta huonosta turvallisuus-kulttuurista. Turvallisuuskulttuuri-käsitettä on sen jälkeen käytetty onnettomuuksien syiden tutkimisessa kuvaamaan sellaisia työpaikoilla ja muissa organisaatioissa tapahtuviin onnettomuuksiin vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä, joilla uskotaan olevan kulttuurinen (ts. yhteisesti jaettu) perusta. (Pidgeon 1991; Ruuhilehto ym ) Turvallisuuskulttuurin empiirinen tutkimus on toistaiseksi rajoittunut pääasiassa organisaatiotutkimuksen piiriin. Jonkin verran käsitettä on käytetty myös yleisemmällä, yhteiskunnallisella tasolla, mutta tällöin termin käyttö on ollut teoreettista ja julkilausumanomaista. Turvallisuuskulttuuri-käsitettä ei ole käytetty tutkittaessa empiirisesti ihmisiä organisaatioiden ulkopuolella (kotona ja vapaa-aikana), esimerkiksi kuluttajina. (Ks. esim. Pigdeon 1991; Ruuhilehto ym ) Ruuhilehto ym. esittelevät turvallisuuskulttuuria käsittelevässä raportissaan erilaisia turvallisuuskulttuurin määritelmiä (1998, 13-17). International Nuclear Safety Advisory Groupin raportti (INSAG 1991) määrittelee turvallisuuskulttuurin seuraavasti: Turvallisuuskulttuuri muodostuu organisaation toimintatavoista ja yksityisten ihmisten asenteista, joiden tuloksena ydinvoimalaitosten turvallisuuteen vaikuttavat tekijät saavat kukin tärkeytensä edellyttämän huomion ja ovat etusijalla päätöksiä tehtäessä (Ruuhilehto ym. 1998, 14). Advisory Committee on the Safety of Nuclear Installations (ACSNI 1993) taas määrittelee turvallisuuskulttuurin näin: Organisaation turvallisuuskulttuuri muodostuu yksilöiden ja ryhmien arvoista, asenteista, havainnoista, taidoista ja käyttäytymisestä, jotka määräävät, miten turvallisuuden johtamiseen sitoudutaan sekä millä tavoin ja kuinka menestyksekkäästi sitä toteutetaan organisaatiossa (Ruuhilehto ym. 1998, 14). Edelleen, Reasonin (1997) mukaan turvallisuuskulttuuri koostuu kahdesta osatekijästä: 1) siitä, mitä organisaatiossa tehdään eli millaisia järjestelmät, toimintatavat ja rakenteet ovat, ja siitä, 2) mitä organisaatiossa pidetään hyvänä ja tärkeänä turvallisuuteen liittyen eli millaisia yhteisiä arvoja ja uskomuksia organisaatiossa on (Ruuhilehto ym. 1998, 14-15). Vaikka Ruuhilehdon ym. esittelemissä määritelmissä on joitakin painotuseroja, niin yhteistä niille on käsitys siitä, että turvallisuuskulttuuri koostuu kahdesta komponentista: siitä, mitä tehdään ja siitä, miten asennoidutaan (Ruuhilehto ym. 1998, 15), ts. organisaatiossa vallitsevista turvallisuutta koskevista a) käytännöistä sekä b) asenteista ja arvoista. Samaa määritelmää voidaan soveltaa tarkasteltaessa turvallisuuskulttuuria kuluttajatutkimuksen näkökulmasta. Tutkittaessa kuluttajien turvallisuuskulttuuria viitekehykseksi sopii organisaation sijaan arkielämä, joka toimii kuluttajien toimintaympäristöä jäsentävänä käsitteenä. Tällöin arkielämän turvallisuuskulttuuri määritellään koostuvaksi niistä asenteista ja arvoista sekä käytännöistä, joita kuluttajat

5 arkielämässä turvallisuuteen liittävät. Tähän yleiseen arkielämän turvallisuuskulttuurin määritelmään voidaan tässä nimenomaisessa tarkastelussa liittää vielä kolmas komponentti, eli ne määrätyt tuotteet, jotka kuuluvat TUKESin toimialan piiriin. Aikaisempaa, organisaatioihin keskittynyttä turvallisuuskulttuurin tutkimusta on (edellä esitettyä yleistä määritelmää lukuun ottamatta) vaikea soveltaa kuluttajien turvallisuuskulttuurin tutkimiseen, koska kuluttajien arkielämä ja organisaatiot ovat toimintaympäristöinä niin erilaisia. Esimerkiksi henkilöturvallisuutta koskeva vastuu on työpaikoilla ja muissa organisaatioissa pääasiassa johdon tai työnantajan vastuulla, kun taas arkielämässä se on lähinnä ihmisten omalla vastuulla. Myös organisaatioiden hierarkkisuus ja päämäärähakuisuus erottavat ne toimintaympäristöinä arkielämästä, jossa ei välttämättä ole löydettävissä selkeitä valtarakenteita tai toiminnan päämäärää. Tämänkaltaisista eroista johtuen olemassa oleva, organisaatioita koskeva turvallisuuskulttuurin tutkimus ei ole kovinkaan käyttökelpoista tutkittaessa kuluttajien turvallisuuskulttuuria arkielämässä. 1.2 Arkielämän viitekehys Turvallisuuskulttuurin käsitettä ei siis juurikaan ole sovellettu organisaatiotutkimuksen ulkopuolelle. Se on kuitenkin hedelmällinen lähtökohta kuluttajien turvallisuutta ja riskejä koskevien käsitysten, asenteiden, arvostusten ja käytäntöjen tutkimiseen, koska se kattaa sekä toiminnalliset että arvoja ja asenteita koskevat turvallisuuteen liittyvät elementit. Käsitteen etuja on myös se, että se ottaa huomioon ihmisen sosiokulttuurisena toimijana eikä pelkkänä psykologisena toimijana, kuten riskitutkimuksessa usein on tapana. Tutkittaessa turvallisuuskulttuuria kuluttajatutkimuksen näkökulmasta käsite kannattaa liittää yhteiskuntatieteelliseen arkielämän viitekehykseen. Yhteiskuntatieteissä ihmisten toimintaa mikrotasolla on tutkittu arkielämän viitekehyksestä. Tällöin arkielämä nähdään tavallisten ihmisten ulottuvilla olevana välittömänä maailmana tai kokemuspiirinä, joka koostuu erilaisista käytännöistä ja rutiineista ja jolla on toistava ja syklinen luonne. Arkielämän vastakohtana on ei-arki, jonka muodostaa yhteiskunnallisten, eli poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen instituutioiden luoma keskus. Nämä yhteiskunnalliset rakenteet ja suhteet ovat yksilöiden välittömän kokemuspiirin ulottumattomissa, mutta silti läsnä ja vaikuttamassa arkielämään. Oleellista tässä asetelmassa ei ole arjen ja keskuksen vastakkaisuus, vaan niiden välinen suhde: toisaalta se miten yhteiskunnallisten rakenteiden ja instituutioiden taso muovaa arkielämää, ja toisaalta se miten ihmisten toiminta arkielämässä vaikuttaa yhteiskunnallisia rakenteita uusintavasti tai muovaavasti. (Dahlström 1987, 98; Salmi 1991, ) Arkielämää siis määrittää paitsi ihmisten oma toiminta, myös heidän välittömän toimintapiirinsä ulkopuolella olevat yhteiskunnalliset rakenteet ja suhteet. Yhteiskunnalliset rakenteet muovaavat yksittäisen toimijan arjen ehtoja ja muotoja, mutta arjen sisältö (esim. rutiinit) on kunkin toimijan hallittavissa. Arkielämä toimii ikään kuin välittävänä rakenteena yksittäisten toimintojen ja yhteiskunnallisten instituutioiden välillä. (Dahlström 1987, 94; Salmi 1991, 32, 38.) Arkielämän toimintoja leimaa usein tiedostamattomuus, vaistomaisuus, alitajuisuus ja pragmatismi: asiat omaksutaan ennalta annettuina ja itsestään selvinä kyselemättä niiden alkuperää tai merkitystä. Tämä käytännönläheisyys on edellytyksenä arjen rutiininomaisuudelle ja toistuvuudelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toiminta arkielämässä olisi täysin tiedostamatonta ja reflektoimatonta. Rutiinitkin täytyy

6 jossain vaiheessa oppia, jotta niistä voisi tulla rutiineja. Näin ollen arkielämä sisältää myös elementtejä, jotka edellyttävät luovuutta, uusien asioiden oppimista, ajattelua ja tietoista toimintaa. (Salmi 1991, 33, ; ks. myös Giddens 1984; Kamppinen ym. 1995, 106.) Arkielämästä on viime vuosikymmeninä tullut voimakkaasti teknistynyt toimintaympäristö. Erilaiset tekniset laitteet ovat levinneet kaikille ihmiselämän osa-alueille, myös arkielämään ja kotitalouksiin. Kotitaloudet ovat teknistyneet siinä määrin, että kehitystä on kutsuttu jopa kodin teollistumiseksi (Cowan 1989, 5). Esimerkiksi Suomessa vuonna 1995 jääkaappi oli 97%:lla kotitalouksista, televisio 96%:lla kotitalouksista, puhelin 94%:lla kotitalouksista, pesukone 83%:lla kotitalouksista, mikroaaltouuni 72%:lla kotitalouksista, videonauhuri 61%:lla kotitalouksista ja sähköompelukone 57%:lla kotitalouksista (Tilastokeskus 1997, 30). Teknisistä laitteista on siis tullut olennainen osa arkielämää ja kotitalouden toimintaa. Teknologiset laitteet liittyvät arkielämässä tiettyihin konkreettisiin toimintoihin, lähinnä kotitöihin tai vapaaajan viettoon. Näiden konkreettisten toimintojen kautta teknologiset laitteet kiinnittyvät osaksi arjen käytäntöjä ja rutiineja, sekä osaltaan myös muokkaavat arkea. Kodin teknologia voi toisaalta helpottaa useita arjen toimintoja vähentämällä fyysistä rasittavuutta, mutta voi toisaalta myös aiheuttaa uusia ongelmia vaatiessaan uudenlaisia tietoja ja taitoja. (Hyvönen ym. 1998; Leskinen 1993, 7-8.) Teknologisten tuotteiden käyttämisestä saaduista kokemuksista arkielämässä tiedetään varsin vähän. Olemassa oleva tieto koskee lähinnä kuluttajien tyytyväisyyttä omistamaansa teknologiaan. Kuluttajien tyytyväisyys muodostuu varmasti osittain myös teknologian turvallisuudesta, mutta tätä puolta omistamisen ja käytön kokemuksista ei ole erikseen tutkittu. (Mick ym. 1995; Pantzar 1999.) Ihmisten arkielämä muodostuu siis pääasiassa erilaisista rutiineista ja toistuvista toiminnoista, joiden varaan arki rakentuu. Tässä arjen kontekstissa ihmiset eivät juurikaan kiinnitä huomiota riskeihin. Varsinkin jokapäiväiseen toimintaan liittyvissä tutuissa ja pieniksi arvioiduissa riskeissä (esim. kodinkoneiden aiheuttamat riskit) niiden mukanaan tuomat hyödyt korostuvat niin, että haittoja ei välttämättä ajatella ollenkaan. (Koskinen ym. 1998, 10; Raivola ym. 1991, 8.) Riskit nousevat arjen rutiinien keskellä tietoisuuteen usein vain poikkeustilanteissa (vrt. Koskinen ym. 1998, 10). Tällaiset poikkeukselliset tilanteet tai tilanteen muutokset saattavat liittyä esimerkiksi tiettyihin erityisryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin tai vammaisiin, joiden katsotaan olevan keskimääräistä vahinkoalttiimpia, ja joiden kanssa toimiminen vaatii siten suurempaa riskien huomioonottamista. Myös ulkoisen tilanteen tai toimintaympäristön muutos, joka aiheuttaa muutoksia läsnäolevien riskien suhteen (esim. muutto uuteen ympäristöön tai uuden teknologian käyttöönotto), voi lisätä riskitietoisuutta. Samoin ulkoapäin tuleva riskejä koskeva informaatio (esim. viranomaisvalistus tai onnettomuuksien uutisointi) voi muokata ihmisten riskikäsityksiä. Erilaisten tilannetekijöiden ohella myös pysyvämmät, ihmisen taustaan liittyvät seikat saattavat vaikuttaa riskien tiedostamisen tasoon. Sosioekonomisilla tekijöillä, kuten iällä, sukupuolella, koulutuksella, asuinpaikalla, voi olla vaikutusta siihen, missä määrin ihmiset tiedostavat riskien läsnäolon arkielämässä. Edellä mainittujen lisäksi on varmasti myös monia muita, toistaiseksi vähän tunnettuja sosiaalisia ja kulttuurisia taustatekijöitä, jotka vaikuttavat riskien tiedostamisen tasoon. Kuviossa 1.1 hahmotellaan turvallisuuskulttuuria arkisessa viitekehyksessä. Kuvion alaosassa, tummennetulla alueella nähdään turvallisuuskulttuurin kaksi osatekijää, eli turvallisuutta ja riskejä koskevat

7 arvot ja asenteet sekä käytännöt. Näiden tekijöiden lisäksi arkisen turvallisuuskulttuurin muotoutumiseen vaikuttavat teknologian käyttötilanne, riskikäsitysten kollektiivinen perusta sekä riskien käytännöllinen ja materiaalinen perusta. Kuvio 1.1: Turvallisuuskulttuuri arkielämän viitekehyksessä. Riskejä koskevien asenteiden, arvojen ja käsitysten kollektiivinen perusta * Viranomaisten, sosiaalisten liikkeiden, markkinoiden ja median tarjoama informaatio. * Yleisiä kulttuurisia käsityksiä, asenteita ja arvoja. Riskien käytännöllinen ja materiaalinen perusta * Tuotteet ja laitteet: -Kulutustottumukset -Markkinoiden tarjonta -Asumismuoto -Harrastukset Teknologian käyttötilanne Riskejä koskevat asenteet, arvot ja käsitykset sekä arkiset käyttäytymismallit Käyttäytyminen ja toiminta

8 Mallin lähtökohtana on turvallisuuskulttuurin kaksi osa-aluetta, eli turvallisuutta ja riskejä koskevat asenteet ja arvot sekä käytännöt. Niiden välille oletetaan vaikutussuhde siten, että asenteet ja arvot vaikuttavat varsinaiseen käyttäytymiseen ja toimintaan, mutta myös toiminnasta saadut kokemukset vaikuttavat asenteisiin ja arvoihin. Vaikutussuhde ei kuitenkaan ole suora, vaan siihen liittyy erilaisia väliintulevia seikkoja ja asenteiden ja arvojen sekä käytäntöjen taustalla olevia yhteiskunnallisen tason tekijöitä. Riskejä ja turvallisuutta koskevien asenteiden, arvojen ja käsitysten taustalla on erilaisia kollektiivisia tekijöitä. Tarjolla oleva informaatio vaikuttaa riskikäsitysten ja -asenteiden muodostumiseen. Riskejä koskeva informaatio voi olla lähtöisin viranomaisilta (esim. valistus- ja tiedotuskampanjat), tiedotusvälineistä (esim. onnettomuuksia käsittelevät uutiset), sosiaalisilta liikkeiltä (esim. liikkeiden jakamat tiedotteet) tai markkinoilta (esim. kalliiden tuotteiden tulkitseminen turvallisemmiksi). Riski-informaation ohella kuluttajien riskiasenteiden ja -käsitysten taustalta löytyy myös muita yleisiä kulttuurisia tekijöitä. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi kulttuurinen suhtautuminen riskinottoon (riskien välttäminen vai riskihakuisuus) tai suhtautuminen turvallisuusviranomaisiin (luottamus vai epäluottamus). Riskeillä ja turvallisuudella on myös käytännöllinen ja materiaalinen perusta, joka vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja toimintaan. Tätä puolta edustavat ennen kaikkea käytettävät tuotteet ja laitteet sekä niiden turvallisuusominaisuudet. Kuluttajien käyttämien tuotteiden ja laitteiden valikoimaan vaikuttavat mm. kulutustottumukset (mitä tuotteita käyttää), markkinoiden tarjonta (mitä tuotteita on tarjolla), asumismuoto ja harrastukset. Asumismuodon osalta esimerkiksi omakoti- tai kerrostalossa asuminen määrittää sen, onko kuluttaja mahdollisesti omakohtaisesti tekemisissä öljylämmityslaitteiden kanssa. Harrastuksista taas esimerkiksi laitesukelluksessa käytetään happilaitteita ja asuntovaunumatkailussa kaasulaitteita. Riskien ja turvallisuuden käytännöllinen ja materiaalinen perusta luo myös puitteet teknologian käyttötilanteelle. Konkreettisessa käyttötilanteessa tuotteet ja laitteet asettuvat osaksi asenteiden ja arvojen sekä käytäntöjen ja toimintojen vuorovaikutussuhdetta. Teknologian käyttötilanne vaikuttaa sekä riskejä koskeviin asenteisiin, arvoihin ja käsityksiin että varsinaiseen käyttäytymiseen ja toimintaan. Kuluttajien turvallisuuskulttuuria arkisessa viitekehyksessä hahmotteleva malli antaa yleiskuvan turvallisuuskulttuurin osa-alueiden (arvot ja asenteet sekä käytännöt) sekä niiden taustalta löytyvien laajempien yhteiskunnallisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. Mallia ei tule ymmärtää kattavana tai lopullisena kuvauksena kuluttajien turvallisuuskulttuurista. Se toimii kirjallisuuskatsauksen lähtökohtana ja ohjaa tutkimusta keskeisten tutkimuskysymysten ja -alueiden suuntaan.

9 2 MENETELMÄT JA TOTEUTUS 2.1 Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Kirjallisuuskatsausta aloitettaessa oli tiedossa, että turvallisuuskulttuuria ei oltu aikaisemmin tutkittu kuluttajatutkimuksen näkökulmasta. Näin ollen kirjallisuuskatsaus suuntautui muihin sellaisiin tutkimusalueisiin, joiden kautta uskottiin saatavan lisävalaistusta kuluttajien turvallisuuskulttuuriin. Tällaisia alueita olivat havaitun riskin tutkimus, erilaiset asennetutkimukset, viranomaisten suorittamat tuoteturvallisuustutkimukset sekä onnettomuuksia ja niiden syitä käsittelevät tutkimukset. Kuluttajatutkimuksen näkökulman puuttuminen aikaisemmasta turvallisuuskulttuurin tutkimuksesta johdatti kirjallisuuskatsauksen myös toisenlaisen viitekehyksen piiriin. Olemassa olevan turvallisuuskulttuurin tutkimuksen viitekehyksenä toimineen organisaation sijaan tutkimusongelmaa ryhdyttiin tarkastelemaan arkielämän viitekehyksestä, joka soveltui paremmin kuvaamaan kuluttajien toimintaympäristöä. 2.2 Kirjallisuushaun rajaus ja käytetyt hakusanat Kirjallisuuskatsausta varten tehdyt kirjallisuushaut tehtiin a) arkielämän viitekehyksen sekä b) tutkimukseen valittujen TUKESin toimialaan kuuluvien laitteiden pohjalta. Arkielämän viitekehyksestä nousseet hakusanat olivat riski, turvallisuus, vaara, onnettomuus, kuluttaja, kulutus, kulttuuri, asenne, tuote, teknologia ja tekniikka. TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian osalta käytettiin hakusanoina eri teknologioiden yleiskäsitteitä (sähkölaitteet, öljylämmitys, nestekaasu, maakaasu, ilotulitteet, hissit ja paineastiat) sekä yksittäisten laitteiden ja tuotteiden nimekkeitä (esim. televisio, öljylämmitin, kaasuliesi ja aerosoli). Haut suoritettiin yhdistämällä arkielämän viitekehyksestä nousseita hakusanoja a) keskenään (kuluttaja ja turvallisuus, teknologia ja riski jne.) sekä b) TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian hakusanojen kanssa (turvallisuus ja sähkölaitteet, kuluttaja ja nestekaasu jne.). Hakusanat käännettiin myös englanniksi ja ruotsiksi. 2.3 Kirjallisuushaku Kirjallisuudenhaussa käytetyt tietokannat olivat: * Helka (Helsingin yliopiston kirjastojen tietokanta) * Linda (Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta) * Uncover (englanninkielinen artikkelitietokanta) * The British Library (Englannin kansalliskirjaston tietokanta) * LIBRIS (Ruotsin tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta) * Sociofile (sosiaali- ja yhteiskuntatieteellinen tietokanta) * PsycLit (psykologinen tietokanta) * Helecon (Helsingin kauppakorkeakoulun tietokanta) * ARTO (suomalainen artikkelitietokanta) * VTT:n tietokannat * Dialog (teknispainotteinen tietokanta)

10 Tietokantojen lisäksi kirjallisuuden haussa käytettiin perinteistä kirjallisuushakua, ts. löydetyn kirjallisuuden lähdeviitteiden läpikäymistä. Lisäksi käytiin systemaattisesti läpi tutkimusalan keskeisen tieteellisen julkaisun Risk Analysis -lehden (Society for Risk Analysis -yhdistyksen virallinen julkaisu, Plenum Press, New York, vuodesta 1981) vuosikerrat. Edellisten lisäksi tiedon- ja kirjallisuudenhakumenetelmänä käytettiin puhelimitse ja sähköpostitse suoritettuja asiantuntijahaastatteluja (ks. lähdeluettelo). 2.4 Kirjallisuushaun tulokset Kirjallisuushaussa käytetyistä hakusanoista menestyksekkäimpiä tuloksia antoivat arkielämän viitekehyksestä nousseet sanat kuluttaja, tuote, teknologia, riski, turvallisuus ja onnettomuus sekä niiden erilaiset kombinaatiot. TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian nimekkeitä hakusanoina käyttämällä saatiin tulokseksi vain teknisesti ja luonnontieteellisesti orientoitunutta kirjallisuutta, josta puuttui kulttuurinen ja sosiaalinen perspektiivi. Tämä oli sikäli odotettua, että haun kohteena ollut humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen kirjallisuus ei käytä yksittäisten teknologioiden tai laitteiden nimekkeitä hakusanoina. Sen sijaan teknologia-yleiskäsitettä käyttämällä saatiin myös humanistisesti ja yhteiskuntatieteellisesti orientoitunutta tutkimusta. Tietokannoista parhaimpia tuloksia antoivat Helka, Linda ja Uncover, jotka käytiin läpi ensimmäiseksi. Lopuista tietokannoista ei enää löytynyt yhtä paljon uutta relevanttia kirjallisuutta, sillä niissä tehdyt haut antoivat pääasiassa samoja tuloksia kuin ensiksi läpikäydyt tietokannat. Teknisistä tietokannoista (VTT ja Dialog) saadut tulokset eivät teknisen ja luonnontieteellisen painotuksensa vuoksi tuottaneet käyttökelpoista materiaalia kuluttajien turvallisuuskulttuurin tarkasteluun. Perinteinen kirjallisuushaku, eli löydetyn kirjallisuuden lähdeviitteiden läpikäyminen, osoittautui tietokantoja tehokkaammaksi ja tarkemmaksi hakumenetelmäksi. Lähdeviitteiden avulla löytyi täsmällisemmin sellaista kirjallisuutta, joka oli olennaista juuri tämän katsauksen tarkoituksiin. Myös toinen manuaalinen hakumenetelmä, eli Risk Analysis -lehden vuosikertojen läpikäyminen antoi tulokseksi lukuisia käyttökelpoisia artikkeleita. Kirjallisuushakujen rinnalla suoritetut asiantuntijahaastattelut auttoivat jonkin verran relevantin kirjallisuuden paikantamisessa. Pääasiassa ne eivät kuitenkaan tuottaneet uusia viitteitä, vaan vahvistivat kirjallisuushauista saatuja tuloksia. Asiantuntijat toisaalta viittasivat samaan kirjallisuuteen, jota kirjallisuushaussa oli löytynyt, ja toisaalta totesivat, että (heidän tietämyksensä mukaan) muunlaista tutkimusta aiheesta ei ole. Kirjallisuushaun tuloksena saatu kirjallisuus jäsentyi kolmeen eri tutkimussuuntaukseen: havaitun riskin tutkimukseen, asennetutkimukseen ja onnettomuustutkimukseen. Näistä havaitun riskin tutkimus oli ainoa tutkimussuuntaus, joka tarjosi suhteellisen yhtäläisen tutkimuskehyksen ja runsaammin tuloksia. Asenne- ja onnettomuustutkimuksista löytyi jonkin verran kuluttajien turvallisuuskulttuurin kannalta kiinnostavaa, joskin temaattisesti hajanaista, aineistoa. Havaitun riskin tutkimuksia löytyi runsaasti tietokannoista suoritetuista hauista sekä erityisesti Risk Analysis -lehden vuosikertoja läpikäymällä. Havaitun riskin tutkimuksista ei löytynyt kovin paljon TUKESin toimialaan kuuluvaa kuluttajateknologiaa, sillä suurin osa tutkimuksista on keskittynyt isoihin, seurauksiltaan vakaviin riskeihin, kuten ydinvoima- ja kemianteollisuuden onnettomuuksiin. TUKESin toimialaan kuuluvaa

11 kuluttajateknologiaa käsittelevät tutkimukset olivat kaikki ulkomaisia, enimmäkseen amerikkalaisia. Suomessa TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian havaittua riskiä ei ole toistaiseksi tutkittu. Turvallisuutta koskevia asennetutkimuksia löytyi jonkin verran, mutta niistä vain yksi (Kuluttajaviraston OPINIO) käsitteli TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian turvallisuutta. Turvallisuutta koskevia asennetutkimuksia ei löytynyt sellaisilta oletetuilta tahoilta kuin energiayhtiöt (Neste, Helsingin Energia) ja hissiyhtiöt (Kone, Otis). Onnettomuustutkimusten suhteen kirjallisuus painottui onnettomuustilastoihin. Yleensä onnettomuustilastoissa ei oltu eritelty onnettomuudessa mukana ollutta tuotetta. Ainoan tilaston, jossa onnettomuuden aiheuttanut tuote oli eritelty, ja josta näin voitiin paikantaa TUKESin toimialaan kuuluvat laitteet, tarjosi Kuluttajaviraston eurooppalainen (EU-maat) EHLASS-sarja. Sen sijaan Tilastokeskuksella, energiayhtiöillä (Neste, Helsingin Energia), hissiyhtiöillä (Kone, Otis) tai Vakuutusyhtiöiden keskusliitolla ei ollut tarjota tuotteen mukaan eriteltyjä onnettomuustilastoja. Kuluttajille sattuvien onnettomuuksien kulttuurisia syitä selvittäviä tutkimuksia ei löytynyt oletetuilta tahoilta, eli Kuluttajavirastosta, Työtehoseurasta, Työterveyslaitoksesta tai STAKESista. Kuluttajaviranomaisten tekemien tuoteturvallisuustutkimusten oletettiin antavan yhden näkökulman kuluttajien turvallisuuskulttuuriin, mutta tuoteturvallisuustutkimus ei ollut sovellettavissa turvallisuuskulttuurin näkökulmaan. Kuluttajaviranomaistutkimukset eivät juurikaan kiinnitä huomiota kulutustilanteeseen tai kuluttajaan kulttuurisena toimijana, vaan keskittyvät itse tuotteeseen (esim. käyttöohjeita koskevat tutkimukset) tai kuluttajan fysiologisiin ominaisuuksiin (esim. ergonomiaa koskevat tutkimukset). Näin ollen ne jäivät tämän tarkastelun ulkopuolelle. 2.5 Kirjallisuushaun luotettavuuden ja pätevyyden arviointia Kirjallisuushaun antamien tulosten luotettavuutta ja pätevyyttä arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota käytettyihin käsitteisiin ja viitekehykseen, haun aikajänteeseen sekä käytettyihin tietolähteisiin (tietokannat ja asiantuntijahaastattelut). Kirjallisuuskatsauksen lähtökohtana oli organisaatiotutkimuksen piiristä lähtöisin oleva turvallisuuskulttuurin käsite. Turvallisuuskulttuuria ei oltu aikaisemmin tutkittu kuluttajatutkimuksen näkökulmasta, joten kirjallisuuskatsausta varten oli luotava teoreettinen kehikko kuvaamaan kuluttajien turvallisuuskulttuuria. Tämä toteutettiin täsmentämällä turvallisuuskulttuurin käsitettä arkielämän käsitteellä, joka nähtiin kuluttajien toimintaympäristöä jäsentävänä käsitteenä. Teoreettisessa kehikossa kuluttajien turvallisuuskulttuuri liitettiin laajempaan arkielämän viitekehykseen. Suoritettu kirjallisuushaku strukturoitiin arkielämän turvallisuuskulttuurin kehikon ympärille. Kehikko ohjasi kirjallisuushakua tiettyjen olemassa olevien tutkimussuuntausten, eli havaitun riskin tutkimuksen, asennetutkimuksen ja onnettomuustutkimuksen piiriin. Kehikosta johdettiin myös kirjallisuushaussa käytetyt hakusanat. Haun aikajännettä arvioitaessa on huomioitava, että kirjallisuuskatsaus suoritettiin melko lyhyellä aikataululla, eli kuudessa kuukaudessa. Aikataulu ei antanut mahdollisuutta perinpohjaiseen tiedonhakuun, jossa olisi voitu käydä läpi useampia tietokantoja useammilla hakusanoilla. Lyhyt aikajänne mahdollistaa sen, että katsauksen kannalta olennaista kirjallisuutta on jäänyt löytämättä. On kuitenkin luultavaa, että olennaista kirjallisuutta ei jäänyt ainakaan laajassa mittakaavassa katsauksen ulkopuolelle, sillä kuten

12 edellä todettiin, kirjallisuushaussa tapahtui melko nopeasti aineiston kyllääntyminen, eli sama kirjallisuus alkoi toistua eri tietokannoissa. Näin ollen haun jatkamisesta ei luultavasti olisi ollut paljon hyötyä. Tietokantojen osalta kirjallisuushaku painottui selkeästi anglo-saksiseen ja pohjoismaiseen tutkimukseen. Tästä syystä on mahdollista, että haulla ei tavoitettu muilla kielialueilla mahdollisesti suoritettua relevanttia tutkimusta. Tällaisen tutkimuksen olemassaoloa vastaan kuitenkin puhuu se, että haussa löytyi muutama englanniksi julkaistu ranskalainen ja saksalainen tutkimus, joiden lähdeluetteloissa ei ollut viitteitä ranskantai saksankieliseen tutkimukseen. Voimakkaimmin kirjallisuushaun luotettavuuden puolesta puhuvat sitä varten suoritetut asiantuntijahaastattelut. Asiantuntijat viittasivat haastatteluissa kirjallisuushaussa jo esiin tulleeseen kirjallisuuteen, sekä totesivat, ettei muunlaista tutkimusta aiheesta ole tehty. Näiltäkin osin kirjallisuushaun tuloksia voi pitää suhteellisen luotettavina. 3 HAVAITUN RISKIN TUTKIMUS Havaitun riskin tutkimus kuvaa sitä, miten ihmiset havaitsevat, kokevat, käsittävät ja jäsentävät erilaisia riskejä. Tässä selvityksessä havaitun riskin tutkimus liittyy turvallisuuskulttuurin asenteita ja arvoja koskevaan komponenttiin. Havaitun riskin tutkimus ei ole varsinaisesti asennetutkimusta, vaan itsenäinen tutkimusperinne. Havaitun riskin tutkimuksessa tiedolliset elementit painottuvat perinteistä asennetutkimusta enemmän. Havaittu riski käsittää kuitenkin tiedollisten elementtien lisäksi myös riskejä koskevia asenteita. Näin ollen havaitun riskin tutkimuksia voidaan käyttää kuvaamaan turvallisuuskulttuuriin liittyviä asenteita. 3.1 Havaittu riski Riski-käsite merkitsee eri ihmisille eri asioita. Turvallisuusteknisenä terminä riski määritellään ei-toivotun tapahtuman esiintymisen todennäköisyyden ja sen seurausten funktiona. Ei-toivotun tapahtuman seurauksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä useimmiten henkilövahinkoja tai taloudellisia menetyksiä. Tekninen riskinarviointi (risk assessment) tähtää siis riskin täsmälliseen määrittelyyn ja kvantitatiiviseen esittämiseen. (Ruuhilehto ym. 1998, 46; Short 1984, 716.) Arkikielessä riski-käsitteen sisältö ei ole lainkaan yksiselitteinen. Riski voidaan ymmärtää esimerkiksi eitoivotun tapahtuman mahdollisuutena, syynä, seurausten suuruutena tai jonkin asian kokemisena vaarallisena. Riskin sijaan ei-toivotusta tapahtumasta voidaan arkikielessä puhua myös vaarana. Yhteistä näille erilaisille riskimääritelmille on näkemys jonkin vahingollisen, haitallisen, epämiellyttävän tai vaarallisen tapahtuman mahdollisuudesta. (Drottz-Sjöberg 1992; Eräsaari 1997; Kamppinen ym. 1995, 15; Ruuhilehto ym. 1998, 46.) Tässä raportissa riski-käsitteen käyttö on lähempänä arkikielen riski-käsitettä. Riskiä ei määritellä kovin tiukasti, vaan se käsitetään (kontekstista riippuen) terveydelle tai henkilöturvallisuudelle vahingollisena eitoivottuna tapahtumana, tapahtuman mahdollisuutena, syynä tai seurauksena.

13 Riski voidaan käsitteellisesti jakaa objektiiviseen ja subjektiiviseen riskiin. Objektiivinen riski 1 on tilastollinen käsite, joka määritellään onnettomuusvaaran perusteella. Tämä tapahtuu esim. suhteuttamalla kuolintapausten lukumäärä vaaralle alttiiseen väestöön tiettynä ajanjaksona (esim. vuosittaiset kuolintapaukset Suomessa). Subjektiivinen riski tarkoittaa itse koettua, intuitiivista käsitystä riskeistä. Tällöin riskinarviointiin vaikuttavat ihmisten ajattelu, havainnot, emootiot, motiivit sekä sosiaalinen, kulttuurinen ja poliittinen ympäristö. (Ruuhilehto ym. 1998, 46; Salminen 1990, 368.) Subjektiivista riskiä on tutkittu havaitun riskin (risk perception) näkökulmasta. Havaitun riskin tutkimus kuvaa sitä, miten havaitsemme, koemme, käsitämme ja jäsennämme riskejä. Tutkimusperinteen tavoitteena on ollut kuvata ihmisten riskikäsityksiä eri ulottuvuuksilla sopivia asteikkoja ja monimuuttujamenetelmiä käyttäen. Havaitun riskin tutkimustulosten avulla riskien moniulotteisuutta on saatu tiivistettyä ja luokitettua käytännöllisempään muotoon, jolloin voidaan paremmin ymmärtää ja ennustaa ihmisten reaktioita erilaisiin riskeihin. (Raivola ym. 1991, 31; Salminen 1990, 368; Slovic 1992, 119.) Havaitun riskin tutkimuksissa ihmisiä on pyydetty arvioimaan erilaisten teknologioiden tai aktiviteettien aiheuttamien riskien määrää tai suuruutta eri ulottuvuuksilla. Tällaisia ulottuvuuksia ovat esimerkiksi riskille altistumisen vapaaehtoisuus, riskin katastrofipotentiaali, riskin pelottavuus, riskin seurausten vakavuus, riskin kontrolloitavuus, riskin vaikutusten välittömyys, riskin tuntemattomuus ja riskin uutuus. Useimmiten nämä ulottuvuudet korreloivat keskenään, ja ne voidaan supistaa kahdeksi pääfaktoriksi: a) riskin pelottavuus ja b) riskin tuntemattomuus. (Kamppinen ym. 1995, 100; Slovic 1987, ) Eri ulottuvuuksilla tehdyistä riskiarvioista voidaan koota kullekin riskin aiheuttajalle ominainen riskihahmo. Riskihahmo kertoo miten mikin teknologia tai aktiviteetti sijoittuu näille ulottuvuuksille. Tämänkaltainen moniulotteinen riskin aiheuttajaa kuvaava riskiprofiili antaa yhtä mittalukua monipuolisemman kuvan kyseisestä riskistä. (Kamppinen ym. 1995, 98.) Riskikartta puolestaan kuvaa useamman riskin aiheuttajan suhteellista asemaa. Riskikartassa (kuvio 3.1) riskit esitetään koordinaatistossa, jonka akseleina toimivat em. kaksi keskeisintä riskiulottuvuutta, eli riskin pelottavuus ja tuntemattomuus. Riskikartta tarjoaa graafisen näkemyksen riskien jakautumisesta ja keskinäisistä suhteista näiden ulottuvuuksien muodostamassa kokemusavaruudessa 2. (Kamppinen ym. 1995, ) 1 Objektiivisen riskin käsite on sikäli paradoksaalinen, että ei ole olemassa mitään todellista tai objektiivista riskiä, joka olisi riippumaton ihmismielistä ja kulttuureista. Riski on ihmisten luoma käsite, joka auttaa ymmärtämään ja selviytymään elämän vaaroista ja epävarmuuksista. (Vrt. Slovic 1992, 119.) 2 Havaitun riskin tutkimusten tulokset voidaan esittää myös numeerisesti. Numeerisessa esityksessä riskiarviot esitetään riskin saamien pistemäärien keskiarviona.

14 Kuvio 3.1: Riskikartta: I-akseli = pelottavuus; II-akseli = tuntemattomuus (Raivola ym. 1995, 99). -Ei aistein havaittavissa -Tuntematon altistuneille -Seuraukset viivästyneet -Uusi riski -Tuntematon tieteelle -Hallittavissa -Ei pelottava -Ei globaali katastrofi -Ei tappava -Oikeudenmukainen -Yksittäiset uhrit -Ei riskiä tuleville sukupolville -Helposti vähennettävissä -Vähenee ajan myötä -Ei vaikuta itseen II I -Hallitsematon -Pelottava -Globaalin katastrofin uhka -Seuraukset kohtalokkaat -Epäoikeudenmukainen -Katastrofi, paljon uhreja -Suuri riski tuleville sukupolville -Ei helposti vähennettävissä -Riski lisääntyy ajan myötä -Ei vapaaehtoinen -Vaikuttaa itseen -Havaittavissa aistein -Altistuneille tuttu -Vaikutukset välittömiä -Vanha ja tunnettu riski -Riskit tieteelle tuttuja

15 Riskikartan ulottuvuuksista erityisesti riskin pelottavuus määrittää ihmisten riskihavaintoja. Mitä korkeammaksi riski on arvioitu pelottavuuden ulottuvuudella, sitä tiukempia kontrollitoimia sen aiheuttamien vaarojen ehkäisemiseksi vaaditaan. Riskikarttoja voidaan siis käyttää teknologian sosiaalisten seurausten ennustamiseen. (Kamppinen ym. 1995, 100; Slovic 1987, ) Riskikartan pelottavuus-ulottuvuuden oikeaan, eniten pelottavaksi koettuun laitaan sijoittuvat riskit ovat useimmiten säteily- ja kemianteollisuuden aiheuttamia riskejä, esimerkiksi ydinreaktorionnettomuudet, ydinsota, radioaktiivinen jäte, hermokaasuonnettomuudet ja DNA-teknologia. Vasempaan, vähiten pelottavaksi koettuun laitaan taas sijoittuvat jokapäiväiset, hyödyllisiksi koetut riskin aiheuttajat, kuten kofeiini, aspiriini, rokotteet ja polkupyörä. (Ks. esim. Slovic ym. 1980, 201; Slovic 1987, 282.) Havaitun riskin tutkimuksen taustalla on käsitys, että ihmiset määrittelevät riskin subjektiivisesti erilaisten psykologisten, sosiaalisten, institutionaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutuksesta. Sopivilla tutkimusasetelmilla näitä riskiarvioihin vaikuttavia tekijöitä voidaan kvantifioida ja mallintaa yksilöiden ja yhteisöjen riskireaktioiden havainnollistamiseksi. (Slovic 1992, 120.) Havaitun riskin tutkimuksia käytetään tässä selvityksessä kuvaamaan riskeihin ja turvallisuuteen liittyviä asenteita ja käsityksiä. Kuluttajien turvallisuuskulttuurin kannalta merkittävää on myös havaitun riskin yhteys ihmisten käyttäytymiseen. Vaikka havaitun riskin tutkimuksissa ei olekaan selvitetty varsinaista riskeihin liittyvää käyttäytymistä, ihmisten käsitykset riskeistä vaikuttavat myös heidän riskikäyttäytymiseensä. Koska riskikäsitykset siis toimivat jossain määrin riskikäyttäytymisen ennustajina, on tärkeää tietää millaisia ihmisten riskikäsitykset ovat. 3.2 Yleisiä tuloksia Arkipäivän tuotteiden havaitut riskit Havaitun riskin tutkimusten mukaan ihmiset aliarvioivat sellaisten teknologioiden ja aktiviteettien riskejä, jotka he kokevat tutuiksi ja henkilökohtaisesti kontrolloitaviksi (Covello 1983, 288). Tällaiset tuotteet sijoittuvat riskikartalla useimmiten vasempaan alalaitaan, eli vähemmän pelottavaksi ja tuntemattomaksi koettujen riskien joukkoon. Näiltä osin havaitun riskin tutkimukset vahvistavat johdannossa esitettyä käsitystä, että ihmiset eivät arkielämässä juurikaan kiinnitä huomiota riskeihin tai koe niiden olemassa oloa. Monet TUKESin valvonnan alaiset kuluttajateknologiat kuuluvat ihmisten arkipäivään ja ovat toimintamekanismeiltaan ihmisille tuttuja, joten tämän perusteella voidaan (alustavasti) olettaa, että niiden aiheuttamia riskejä ei koeta kovin suuriksi. Asiantuntijat vs. maallikot Havaitun riskin tutkimuksissa on löydetty systemaattisia eroja asiantuntijoiden ja maallikoiden riskikäsityksissä ja -arvioissa. Asiantuntijoiden arviot tietyn teknologian tai aktiviteetin vaarallisuudesta korreloivat voimakkaasti teknisten estimaattien, kuten vuosittaisten kuolintapausten lukumäärän, kanssa. Maallikoiden riskiarviot eroavat asiantuntijoiden arvioista. Maallikotkin pystyvät arvioimaan melko tarkasti vuosittaisten kuolintapausten lukumäärän, mutta heidän riskiarvionsa perustuvat muille tekijöille. Maallikoiden riskiarviot liittyvät läheisesti vaaran sijaintiin riskikartassa, erityisesti riskikartan pelottavuusakselilla. Mitä pelottavammaksi riski koetaan, sitä enemmän ihmiset haluavat sitä rajoittaa. Jokapäiväisten

16 vaarojen, kuten kodinkoneiden ja yleisten sairauksien riskiä aliarvioidaan, ja harvinaisten vaarojen, kuten ydinvoimalaonnettomuuksien riskiä yliarvioidaan suhteessa asiantuntijoiden arvioihin. (Kamppinen ym. 1995, 93; Slovic 1987, 283; Slovic 1992, ) Asiantuntijoiden ja maallikoiden väliset erot riskikäsityksissä liittyvät erilaisiin riskin arvioinnin menetelmiin ja lähestymistapoihin, joita Covello on eritellyt (1983, ): Tekniset asiantuntijat: Sama paino onnettomuuksille, joissa kuolee monia kerralla, kuin onnettomuuksille, joissa kuolee yksi kerrallaan. Sama paino tilastollisille ja tunnetuille kuolemille. Sama paino vapaaehtoisille ja eivapaaehtoisille riskeille. Ilmaisevat riskin kvantitatiivisesti ja käyttävät laskennallisia ja kokeellisia menetelmiä riskien tunnistamisessa ja arvioimisessa. Tehtäessä päätöksiä hyväksyttävistä riskeistä tulisi käyttää vain kvantitatiivisia riskiarvioita. Sama paino erilaisille kuolintavoille. Maallikot: Suurempi paino onnettomuuksille, joissa kuolee monia kerralla (esim. katastrofit). Suurempi paino tunnetuille kuolemille. Suurempi paino ei-vapaaehtoisille riskeille. Ilmaisevat riskin laadullisin termein ja käyttävät intuitiivisia ja vaikutelmiin perustuvia menetelmiä riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa. Tehtäessä päätöksiä hyväksyttävistä riskeistä kvantitatiivisten riskiarvioiden ohella tulisi käyttää monia muita kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia arvioita. Jotkut kuolintavat ovat pahempia kuin toiset. Teknisesti suuntautunut, asiantuntijuuteen perustuva riskitutkimus on usein ottanut lähtökohdakseen (asiantuntijatiedon määrittelemän) objektiivisen riskin eli teknisten estimaattien avulla tapahtuvan riskinmäärittämisen. Tästä näkökulmasta katsoen maallikoiden riskikäsitysten eroavuudet asiantuntijoiden riskikäsityksistä nähdään virheinä tai vääristyminä. Riskiasiantuntijat ovat yrittäneet saada maallikoiden riskikäsitykset vastaamaan paremmin omia riskikäsityksiään jakamalla maallikoille informaatiota objektiivisesta riskitasosta. Erimielisyydet eivät kuitenkaan näytä poistuvan todisteidenkaan valossa. Vaikka maallikoille on kerrottu objektiivisia riskilukuja, riskikäsitykset eivät ole muuttuneet. Maallikoiden näkemykset riskeistä ovat niin vahvoja, että aikaisemmasta poikkeavaa uutta tietoa ei hyväksytä. Uusi evidenssi koetaan luotettavana ainoastaan jos se on yhdensuuntainen aikaisempien uskomusten kanssa. (Raivola ym. 1991, 27; Slovic 1987, 281.) Maallikoiden riskikäsityksissä olevia vääristymiä on yritetty selittää heuristiikkojen avulla. Heuristiikat ovat ajattelua ja päätöksentekoa helpottavia nyrkkisääntöjä, joita käytetään epävarmuuden vallitessa toiminnan tehostamiseksi arvioiden tarkkuuden menettämisen hinnalla. Joissakin riskin arvioimistilanteissa heuristiikat tuottavat systemaattisia virheitä, joista keskeisimpiä ovat edustavuus-, saatavuus- ja ankkurointiheuristiikat (Raivola ym. 1991, 24-25; Kamppinen ym. 1995, 82-84): *Edustavuusheuristiikka tarkoittaa todennäköisyyden arvioimista asioiden tyypillisyyden mukaan, ts. tyypillisten tapausten arvioidaan olevan myös todennäköisiä. Usein näin onkin, mutta koska

17 tyypillisyyteen vaikuttavat myös monet todennäköisyyteen liittymättömät seikat (esim. stereotypiat tai otoskoko), on virhearvioiden mahdollisuus olemassa. *Saatavuusheuristiikka liittyy muistin toimintaan. Tapahtuman todennäköisyyttä arvioidaan sen perusteella, kuinka helposti vastaavia tapahtumia saadaan palautetuksi mieleen tai kuinka helposti uskottava tapahtuma pystytään kuvittelemaan. Asian voimakkuus ja läheisyys (itse koettu, lehdistä luettu jne.) vaikuttavat todennäköisyyden arviointiin. On osoitettu, että riskien esiintymistiheys mediassa ennustaa saatavuusheuristiikan mukaisesti yleisiä riskiarvioita melko hyvin. *Ankkurointiheuristiikka liittyy tiedon esitystapaan. Todennäköisyyksien, tapahtumien esiintymistiheyden ja muiden lukujen suuruuden arviointi riippuu lähtökohdaksi otetusta luvusta, joka toimii ikään kuin ankkurina, johon arviointi kiinnittyy. Esimerkiksi monimutkaisen kertolaskun tulo arvioidaan suuremmaksi, jos laskutoimituksen alussa on suuri luku (8 x 7 x x 2 x 1), kuin jos alussa olisi pieni luku (1 x 2 x x 7 x 8). Heuristiikat voivat aiheuttaa virheellisiä päätelmiä, jos niihin luotetaan liikaa. Tällaista maallikoilla esiintyvää liiallisen luottamuksen harhaa on yritetty kitkeä opettamalla heille tilastollisen asiantuntemuksen mukaisia arviointikriteerejä, mutta tulokset eivät ole olleet kovin rohkaisevia. (Kamppinen ym. 1995, 85.) Heuristiikat ovat käyttökelpoisimpia keskimääräisen hankalissa päätöksentekotilanteissa. Täysin triviaaleja päätöksiä (esim. halpojen ja jokapäiväisten hyödykkeiden ostaminen) ei pohdita juuri lainkaan, kun taas todella tärkeitä päätöksiä (esim. kalliiden kestokulutushyödykkeiden ostaminen) pohditaan monelta suunnalta (Raivola ym. 1991, 28). TUKESin toimialaan kuuluvan kuluttajateknologian käytön osalta heuristiikat eivät normaalitilanteessa, eli arjen rutiinien keskellä, ole kenties kovin merkittäviä. Sen sijaan sellaisen poikkeustilanteen vallitessa, jolloin riskitietoisuus on korkeampi, heuristiikkoja saatetaan käyttää päätöksenteon apuvälineenä. Onnettomuuden signaaliarvo Havaitun riskin suuruus on yhteydessä onnettomuuden (tai muun ei-toivotun tapahtuman) signaaliarvoon. Signaaliarvo tarkoittaa sitä, että ihmiset kokevat onnettomuuden tarjoavan heille uutta tietoa samanlaisen tai tuhoisamman tulevan onnettomuuden todennäköisyydestä. Mitä suurempi onnettomuuden signaaliarvo on, sitä suuremmaksi riskiksi sen aiheuttanut teknologia koetaan. Esimerkiksi Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja sen saama suuri julkisuus toimi ihmisille ennusteena tulevista ydinvoimalaonnettomuuksista ja signaalina ydinvoiman vaarallisuudesta. (Slovic 1992, 124.) Onnettomuuksien signaaliarvot liittyvät siis niiden sijaintiin riskikartalla. Onnettomuus, jossa kuolee monia ihmisiä, voi aiheuttaa vain vähän sosiaalista levottomuutta, jos se sattuu tutun ja hyvin ymmärretyn teknologian (esim. junaonnettomuudet) piirissä. Sen sijaan pienillä onnettomuuksilla tuntemattoman tai vähän tunnetun teknologian (esim. DNA-laboratorio) piirissä voi olla merkittäviä sosiaalisia seurauksia, jos niiden koetaan olevan ennusteita tulevista katastrofeista. (Slovic 1992, ) Onnettomuuksien signaaliarvot näyttäisivät tutkimusten valossa olevan suurelta osin lähtöisin mediasta. Usein uutisoidut kuoleman aiheuttajat saavat havaitun riskin tutkimuksissa korkeita riskiarvioita vastaajilta. Esimerkiksi ihmisten suuri huolestuneisuus ydinvoimaa kohtaan on yhteydessä sen epäsuosiolliseen esittämiseen mediassa. Onnettomuuksiin ja muihin ei-toivottuihin tapahtumiin keskittyvä uutisointi voi vaikuttaa myös kokonaisriskien hahmottamiseen. Yleinen havainto läntisten teollisuusmaiden kansalaisten osalta onkin, että (vastoin teknisten asiantuntijoiden käsitystä) riskien kokonaismäärä on viime

18 vuosikymmeninä kasvanut ja kasvamassa edelleen. (Short 1984, 720; Slovic 1987, 280; Slovic ym. 1985, 468.) Luottamus Riskin sijainti riskikartalla liittyy myös ihmisten luottamukseen kyseisestä riskistä tai riskin aiheuttajasta vastaavaa tahoa (viranomaiset, valmistajat, kauppiaat tms.) kohtaan. Luotettavaksi koettujen vastuutahojen alaisia riskin aiheuttajia ei pidetä niin suurina riskeinä kuin epäluotettavaksi koettujen. Esimerkiksi röntgensäteiden ja useimpien lääkkeiden aiheuttamien riskien hyväksyntä havaitun riskin tutkimuksissa liittyy siihen luottamukseen, jota ihmiset tuntevat näistä teknologioista vastaavia tahoja (lääketieteellisiä ja farmaseuttisia asiantuntijoita) kohtaan. Vastaavasti ydinvoimaloiden aiheuttamia riskejä kohtaan koettu pelko voidaan nähdä merkkinä epäluottamuksesta niistä vastaavia tahoja kohtaan. (Raivola ym. 1991, 33; Slovic 1992, 127.) Koetut hyödyt Riskejä aiheuttavien teknologioiden sijainti riskikartalla liittyy myös niihin liitettäviin hyödyn kokemuksiin. Ihmiset ovat valmiimpia sietämään korkeampia riskejä sellaisten teknologioiden taholta, jotka koetaan hyödyllisiksi. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on edellä mainitut terveydenhoidon ja lääketeollisuuden tuotteet, joiden aiheuttamat riskit koetaan hyväksyttävimmiksi niistä saatavien suurten hyötyjen vuoksi. (Slovic 1992, 120.) Tämänkaltaisten teknologioiden joukkoon kuuluvat myös useat TUKESin valvonnan alaiset laitteet, esimerkiksi kodinkoneet. Kodinkoneet koettiinkin amerikkalaisessa tutkimuksessa (Alhakami ym. 1994) selkeästi keskimääräistä hyödyllisemmiksi teknologioiksi, ja myös niiden havaittu riski oli alhainen. Koetut henkilökohtaiset hyödyt, kuten henkilökohtainen mielihyvä tai taloudellinen hyöty, vaikuttavat merkittävästi myös itse riskin arviointiin. Ihmisillä tuntuu olevan vaikeuksia erottaa riskin aiheuttajan eri puolia, eli hyötyjä ja vaaroja. Tämän perusteella näyttäisi, että riskihavainnot kuvaavat pikemminkin nettovahinkoa kuin bruttovahinkoa. (Gregory ym ) Taustatekijät Havaitun riskin tutkimuksissa sosiaalisilla taustatekijöillä on todettu olevan vaikutusta ihmisten riskiarvioihin. Pienituloiset, työttömät, eronneet, pienissä kaupungeissa asuvat, naiset ja ekologisesti orientoituneet ovat taipuvaisia yliarvioimaan riskejä. Sitä vastoin korkeasti koulutetut, kaupunkilaiset, hyvätuloiset, miehet, teknisesti orientoituneet ja vallitsevaan teknologiaan sitoutuneet taas aliarvioivat riskejä. (Salminen 1990, 370.) Myös tietyt elämäntilanteet voivat vaikuttaa havaittuun riskiin. Anita Gärling vertasi ruotsalaisessa tutkimuksessaan (1988) lasten vanhempien ja ei-vanhempien riskikäsityksiä lapsiin kohdistuvista riskeistä. Tutkimuksen mukaan vanhempien ja ei-vanhempien välillä ei juurikaan olisi eroja riskihavainnoissa. Yllättävä tulos saattaa johtua tutkimusasetelmasta, jossa asiaa käsiteltiin yleisellä tasolla (kaikki lapset) eikä henkilökohtaisella tasolla (omat lapset). Myöhemmät tutkimukset sen sijaan antavat viitteitä, että vanhempien omakohtaiset kokemukset lapsiin kohdistuvista riskeistä kasvattavat heidän arviotaan omaan lapseen kohdistuvien riskien suuruudesta (Gärling 1988, 21).

19 Kansainvälisiä vertailuja Riskikarttojen universaalisuutta on tutkittu vertailemalla eri maiden kansalaisten riskikäsityksiä. Kansainväliset vertailut antavat tukea käsityksille kaksiulotteisen riskimallin yleistettävyydestä, sillä useissa maissa (esim. Yhdysvallat, Ranska, Hong Kong, Unkari) riskin eri ulottuvuudet on voitu tiivistää kahdeksi pääulottuvuudeksi, pelottavuudeksi ja tuntemattomuudeksi. Sen sijaan riskien sijoittumisessa näille ulottuvuuksille on löydetty maakohtaisia eroja. Suurimpia eroja löytyi unkarilaisten ja amerikkalaisten välillä. Unkarilaiset pitivät riskejä yleensä ottaen pienempinä kuin amerikkalaiset, mutta riskikartan vasemman alareunan riskejä (esim. kodinkoneita) suurempina kuin amerikkalaiset. (Salminen 1990, 369; Slovic 1992, 126.) On vaikea sanoa mistä edellä mainitun kaltaiset eroavuudet havaitun riskin suuruudessa eri maiden välillä johtuvat. Eroavuuksiin voivat potentiaalisesti vaikuttaa niin monet seikat, että tämän tarkastelun kiinnostuksen kohteena olevien kulttuuristen tekijöiden erittely on lähes mahdotonta (vrt. Johnson ). Voidaan esimerkiksi spekuloida, johtuvatko unkarilaisten ja amerikkalaisten väliset erot riskikäsityksissä turvallisuuteen liittyvistä kulttuurisista eroavuuksista, vai pikemminkin eroista teknologian turvallisuustasossa, ts. ovatko amerikkalaisten käyttämät kodinkoneet parempia ja turvallisempia kuin unkarilaisten käyttämät. Vertailuja ajan suhteen Riskikarttojen universaalisuutta on tutkittu jonkin verran myös aika-ulottuvuuden suhteen, jolloin on pyritty selvittämään ovatko ihmisten riskikäsitykset pysyviä vai muuttuvia. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Amerikkalaisen, vuonna 1979 tehdyn tutkimuksen seurantatutkimus vuonna 1987 antoi joidenkin riskien osalta hyvin samankaltaisia tuloksia kuin aikaisempi tutkimus (esim. polkupyörät, kosmetiikka ja säilöntäaineet), mutta joidenkin riskien osalta pienentyneitä (esim. mikroaaltouunit ja laserit) tai kasvaneita (esim. marihuana) riskihavaintoja verrattuna aikaisempaan tutkimukseen (Slovic 1992, 127). On ymmärrettävää, että ihmisten riskikäsitykset muuttuvat ajan myötä. Muuttuneisiin riskikäsityksiin vaikuttavat mm. useat edellä kuvatut seikat, kuten riskien saama kuva tiedotusvälineissä, niiden signaaliarvo jne. Aivan kuten kansainvälisten vertailujen suhteen, myös aika-ulottuvuuden suhteen on hyvin vaikea sanoa mistä eroavuudet johtuvat, koska mahdollisia selittäviä muuttujia on niin paljon. Jotta riskihavaintojen vertailu aika-ulottuvuuden suhteen olisi ylipäänsä perusteltua, vertailututkimuksissa tulisi käyttää riittävän suurta otosta, täsmälleen samoja kysymyksiä, samaa asetelmaa sekä samaa vastaajajoukkoa. Muuten satunnaisten tekijöiden vaikutus tuloksiin jää liian suureksi. Lokaalit riskikartat Yleinen riskikartta esittää globaalin riskikartan, johon on koottu monia erilaisia riskejä. Havaitun riskin tutkimuksissa on tutkittu myös saman yleiskategorian alle kuuluvia riskejä ja selvitetty muodostuuko niistä lokaaleja riskikarttoja, joiden ulottuvuuksille riskit asettuisivat globaalin riskikartan lailla. (Slovic 1992, 129.) Esimerkiksi amerikkalaisessa Krausin ym. tekemässä tutkimuksessa selvitettiin erilaisten rautatieonnettomuuksien havaittua riskiä. Tutkimuksessa konstruoitiin 49 rautatieonnettomuusskenaariota,

20 jotka koostuivat seuraavista komponenteista: junan tyyppi, lastin tyyppi, onnettomuuden tyyppi, tapahtumapaikka ja onnettomuuden syy. Tutkimuksen tulokset muistuttivat hyvin paljon globaaleja riskikarttoja. Erilaiset rautatieonnettomuudet muodostivat riskikartan, jonka pääfaktoreina olivat samat kaksi ulottuvuutta pelottavuus ja tuntemattomuus kuin globaalissakin riskikartassa. Myös eri onnettomuuksien sijoittuminen riskikartalle muistutti globaaleja riskikarttoja. Räjähtäviä kemikaaleja kuljettava juna koettiin enemmän ydinreaktorin kaltaiseksi riskiksi, eli pelottavaksi ja tuntemattomaksi, kuin tavalliseksi rautatievaaraksi. Sitä vastoin ei-myrkyllistä lastia kuljettava juna herätti vain vähän huolta. (Kraus 1988; Slovic 1992, ) Lokaalit riskikartat auttavat ymmärtämään niitä eroja, joita erilaiset, saman yleiskategorian alle kuuluvat riskit saattavat ihmisissä aiheuttaa. Näin ne tuovat tarkennusta globaaleihin riskikarttoihin, joissa riskejä käsitellään vain yleisiä käsitteitä käyttämällä. Taulukko 3.1: TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian havaitun riskin suuruus 13 tutkimuksessa (ks. tarkemmin liite 1). 1a Ranska 1b Norja 1c USA 1d Unkari 2 B. Faso 3 USA 4 USA 5 Ranska 6 USA 7 USA 8 USA 9a USA 9b Japani 10a USA 18 Kodinkoneet * * ** **** * * **** * * * * Mikroaaltouuni * * *** ** ** ** ** * ** *** Televisio * Kotitietokone Tietokoneen näyttö * Langaton puhelin Sähköparranajokone Hiustenkuivaaja Sähkölelut *** Tuuletin Liesi Pölynimuri Kodin sähk. työkalut * *** *** *** * * Sähk. ruohonleikkuri Sähköporakone Sähköisku * *** Sähköpalo * Ilotulitteet ** * ** *** * Nesteyt. maakaasu **** **** **** **** **** ***** *** Kodin kaasu-uuni *** ** ** **** *** * Hissit * Aerosolit *** Painekeittimet ** Laitesukellus ** Havaitun riskin suuruus on esitetty asteikolla 1-5 tähteä, jossa 1 tähti merkitsee pienintä riskiluokkaa ja 5 tähteä suurinta riskiluokkaa.

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3. Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala Puu piha ja ympäristörakentamisessa Maria Riala Metla Sisältö Puiset pihatuotteet aiempaa tutkimustietoa Kuluttajien arvostukset Kuluttajien toiveet uusista tuotteista Visuaalisen tutkimuksen tuloksia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Työnteko räjähdysvaarallisessa tilassa mitä väliä? Erikoistutkija Kaarin Ruuhilehto, VTT HenRi-hankkeen loppuseminaari 14.2.2008, Tukes, Helsinki

Työnteko räjähdysvaarallisessa tilassa mitä väliä? Erikoistutkija Kaarin Ruuhilehto, VTT HenRi-hankkeen loppuseminaari 14.2.2008, Tukes, Helsinki Työnteko räjähdysvaarallisessa tilassa mitä väliä? Erikoistutkija, VTT HenRi-hankkeen loppuseminaari 14.2.2008, Tukes, Helsinki Tehtäväksi sain psykologin puheenvuoro ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavista

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA

TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA TTL 60 vuotta Roadshow, Tampere 5.11.2013 TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA Antti Pirinen, Tietoturva ry Antti Pirinen Tietoturva ry Hallituksessa 2009 -> Sihteeri 2013 Työkokemus: 2012 -> KPMG:n

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Dos. Saija Mauno Jyväskylän yliopisto saija.mauno@jyu.fi Työ ja hyvinvointi seminaari Oulu 27-28.9.200928.9.2009

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Hyvä työ, mitä se on?

Hyvä työ, mitä se on? Suomen Sosiaalifoorumi, Helsinki, 21.4.2012 Hyvä työ, mitä se on? erkki.laukkanen@sak.fi Työn laadun lyhyt historia EU:n työllisyyspolitiikka, 1997 ei erityistä mainintaa työn laadusta ILO:n kelvollisen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos 1 Keskeiset kysymykset: 1. Millaisia sosiaaliset taidot

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot