Mika Saastamoinen TURVALLISUUSKULTTUURI KULUTTAJATUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mika Saastamoinen TURVALLISUUSKULTTUURI KULUTTAJATUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 Mika Saastamoinen TURVALLISUUSKULTTUURI KULUTTAJATUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA

2 SISÄLLYS: 1 Johdanto 1.1 Turvallisuuskulttuurin käsite 1.2 Arkielämän viitekehys 2 Menetelmät ja toteutus 2.1 Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat 2.2 Kirjallisuushaun rajaus ja käytetyt hakusanat 2.3 Kirjallisuushaku 2.4 Kirjallisuushaun tulokset 2.5 Kirjallisuushaun luotettavuuden ja pätevyyden arviointia 3 Havaitun riskin tutkimus 3.1 Havaittu riski 3.2 Yleisiä tuloksia 3.3 TUKESin toimialaan kuuluva teknologia 3.4 Yhteenveto 4 Turvallisuutta koskeva asennetutkimus 4.1 Suomalainen turvattomuus 4.2 Tuoteturvallisuus 5 Riskejä ja turvallisuutta koskevien asenteiden ja käsitysten kollektiivista taustaa 5.1 Riskien sosiaalinen rakentuminen 5.2 Riskien kulttuurinen rakentuminen 5.3 Viranomaiset ja riskikommunikaatio 6 Onnettomuustutkimus 6.1 Onnettomuudet tilastojen valossa 6.2 Onnettomuuksien syiden tutkimus 7 Yhteenveto ja johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet

3 ALKUSANAT Tämä hanke on toteutettu Kuluttajatutkimuskeskuksessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) toimeksiannosta. Tutkimuksessa selvitetään kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia riskejä ja turvallisuutta koskevia käsityksiä, asenteita, arvostuksia ja käytäntöjä kuluttajat liittävät TUKESin toimialaan kuuluvaan teknologiaan. TUKESin valvonnan piiriin kuuluvista tuotteista tutkimukseen sisältyvät kodin sähkölaitteet, öljylämmityslaitteistot, neste- ja maakaasun kulutuslaitteet, ilotulitteet, hissit sekä erilaiset paineastiat (lämmityskattilat, paisuntasäiliöt, varaajat ja kaasupullot). Kuluttajien riskejä ja turvallisuutta koskevia käsityksiä, asenteita, arvostuksia ja käytäntöjä lähestytään tutkimuksessa turvallisuuskulttuuri-käsitteen avulla. Turvallisuuskulttuurin käsitteen kautta kirjallisuuskatsaus liittyy TUKESissa 1998 julkaistuun esiselvitykseen Turvallisuuskulttuuri mitä se on (Ruuhilehto ym. 1998) sekä muihin TUKESissa tekeillä oleviin turvallisuuskulttuuria käsitteleviin tutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on, paitsi tuottaa tietoa kuluttajien turvallisuuskulttuurista, myös auttaa paikantamaan keinoja vaikuttaa kuluttajien turvallisuutta koskeviin käsityksiin ja käytäntöihin, ja sitä kautta edistää teknistä turvallisuutta. Tutkimuksen on Kuluttajatutkimuskeskuksessa tehnyt tutkija VTM Mika Saastamoinen. Tutkimuksen ohjaus- ja seurantaryhmään Turvatekniikan keskuksessa ovat kuuluneet yli-insinööri Erik Jernström (tukija kehityspalvelut), ylitarkastaja Urho Aarnivuo (laitosvalvonta) ja turvallisuusinsinööri Olli Tiainen (tuotevalvonta) sekä Kuluttajatutkimuskeskuksessa johtaja Eila Kilpiö, tutkimuspäällikkö Hannele Hallman ja tutkimuspäällikkö Johanna Leskinen. Hankkeen toteuttamisessa ovat avustaneet myös turvallisuusinsinööri Irmeli Muje (tuki- ja kehityspalvelut) ja viestintäpäällikkö Willy Toiviainen (tuki- ja kehityspalvelut) TUKESista sekä informaatikko Terttu Sarpiola Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja apulaisprofessori Ilpo Koskinen Taideteollisesta korkeakoulusta. Kuluttajatutkimuskeskus esittää parhaimmat kiitokset TUKESille tutkimuksen rahoittamisesta. Parhaimmat kiitokset myös seurantaryhmän jäsenille ja muille tutkimuksessa avustaneille asiantuntijoille arvokkaasta panoksesta sekä tutkija Mika Saastamoiselle huolellisesta työstä. Helsingissä Tutkimuspäällikkö Johanna Leskinen

4 1 JOHDANTO 1.1 Turvallisuuskulttuurin käsite Turvallisuuskulttuuri-käsite otettiin käyttöön Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkipuinnin yhteydessä 1980-luvun puolivälissä. Onnettomuuteen vaikuttaneiden inhimillisten syiden katsottiin johtuneen ei vain yksittäisistä virheistä, vaan ydinvoimalassa vallinneesta huonosta turvallisuus-kulttuurista. Turvallisuuskulttuuri-käsitettä on sen jälkeen käytetty onnettomuuksien syiden tutkimisessa kuvaamaan sellaisia työpaikoilla ja muissa organisaatioissa tapahtuviin onnettomuuksiin vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä, joilla uskotaan olevan kulttuurinen (ts. yhteisesti jaettu) perusta. (Pidgeon 1991; Ruuhilehto ym ) Turvallisuuskulttuurin empiirinen tutkimus on toistaiseksi rajoittunut pääasiassa organisaatiotutkimuksen piiriin. Jonkin verran käsitettä on käytetty myös yleisemmällä, yhteiskunnallisella tasolla, mutta tällöin termin käyttö on ollut teoreettista ja julkilausumanomaista. Turvallisuuskulttuuri-käsitettä ei ole käytetty tutkittaessa empiirisesti ihmisiä organisaatioiden ulkopuolella (kotona ja vapaa-aikana), esimerkiksi kuluttajina. (Ks. esim. Pigdeon 1991; Ruuhilehto ym ) Ruuhilehto ym. esittelevät turvallisuuskulttuuria käsittelevässä raportissaan erilaisia turvallisuuskulttuurin määritelmiä (1998, 13-17). International Nuclear Safety Advisory Groupin raportti (INSAG 1991) määrittelee turvallisuuskulttuurin seuraavasti: Turvallisuuskulttuuri muodostuu organisaation toimintatavoista ja yksityisten ihmisten asenteista, joiden tuloksena ydinvoimalaitosten turvallisuuteen vaikuttavat tekijät saavat kukin tärkeytensä edellyttämän huomion ja ovat etusijalla päätöksiä tehtäessä (Ruuhilehto ym. 1998, 14). Advisory Committee on the Safety of Nuclear Installations (ACSNI 1993) taas määrittelee turvallisuuskulttuurin näin: Organisaation turvallisuuskulttuuri muodostuu yksilöiden ja ryhmien arvoista, asenteista, havainnoista, taidoista ja käyttäytymisestä, jotka määräävät, miten turvallisuuden johtamiseen sitoudutaan sekä millä tavoin ja kuinka menestyksekkäästi sitä toteutetaan organisaatiossa (Ruuhilehto ym. 1998, 14). Edelleen, Reasonin (1997) mukaan turvallisuuskulttuuri koostuu kahdesta osatekijästä: 1) siitä, mitä organisaatiossa tehdään eli millaisia järjestelmät, toimintatavat ja rakenteet ovat, ja siitä, 2) mitä organisaatiossa pidetään hyvänä ja tärkeänä turvallisuuteen liittyen eli millaisia yhteisiä arvoja ja uskomuksia organisaatiossa on (Ruuhilehto ym. 1998, 14-15). Vaikka Ruuhilehdon ym. esittelemissä määritelmissä on joitakin painotuseroja, niin yhteistä niille on käsitys siitä, että turvallisuuskulttuuri koostuu kahdesta komponentista: siitä, mitä tehdään ja siitä, miten asennoidutaan (Ruuhilehto ym. 1998, 15), ts. organisaatiossa vallitsevista turvallisuutta koskevista a) käytännöistä sekä b) asenteista ja arvoista. Samaa määritelmää voidaan soveltaa tarkasteltaessa turvallisuuskulttuuria kuluttajatutkimuksen näkökulmasta. Tutkittaessa kuluttajien turvallisuuskulttuuria viitekehykseksi sopii organisaation sijaan arkielämä, joka toimii kuluttajien toimintaympäristöä jäsentävänä käsitteenä. Tällöin arkielämän turvallisuuskulttuuri määritellään koostuvaksi niistä asenteista ja arvoista sekä käytännöistä, joita kuluttajat

5 arkielämässä turvallisuuteen liittävät. Tähän yleiseen arkielämän turvallisuuskulttuurin määritelmään voidaan tässä nimenomaisessa tarkastelussa liittää vielä kolmas komponentti, eli ne määrätyt tuotteet, jotka kuuluvat TUKESin toimialan piiriin. Aikaisempaa, organisaatioihin keskittynyttä turvallisuuskulttuurin tutkimusta on (edellä esitettyä yleistä määritelmää lukuun ottamatta) vaikea soveltaa kuluttajien turvallisuuskulttuurin tutkimiseen, koska kuluttajien arkielämä ja organisaatiot ovat toimintaympäristöinä niin erilaisia. Esimerkiksi henkilöturvallisuutta koskeva vastuu on työpaikoilla ja muissa organisaatioissa pääasiassa johdon tai työnantajan vastuulla, kun taas arkielämässä se on lähinnä ihmisten omalla vastuulla. Myös organisaatioiden hierarkkisuus ja päämäärähakuisuus erottavat ne toimintaympäristöinä arkielämästä, jossa ei välttämättä ole löydettävissä selkeitä valtarakenteita tai toiminnan päämäärää. Tämänkaltaisista eroista johtuen olemassa oleva, organisaatioita koskeva turvallisuuskulttuurin tutkimus ei ole kovinkaan käyttökelpoista tutkittaessa kuluttajien turvallisuuskulttuuria arkielämässä. 1.2 Arkielämän viitekehys Turvallisuuskulttuurin käsitettä ei siis juurikaan ole sovellettu organisaatiotutkimuksen ulkopuolelle. Se on kuitenkin hedelmällinen lähtökohta kuluttajien turvallisuutta ja riskejä koskevien käsitysten, asenteiden, arvostusten ja käytäntöjen tutkimiseen, koska se kattaa sekä toiminnalliset että arvoja ja asenteita koskevat turvallisuuteen liittyvät elementit. Käsitteen etuja on myös se, että se ottaa huomioon ihmisen sosiokulttuurisena toimijana eikä pelkkänä psykologisena toimijana, kuten riskitutkimuksessa usein on tapana. Tutkittaessa turvallisuuskulttuuria kuluttajatutkimuksen näkökulmasta käsite kannattaa liittää yhteiskuntatieteelliseen arkielämän viitekehykseen. Yhteiskuntatieteissä ihmisten toimintaa mikrotasolla on tutkittu arkielämän viitekehyksestä. Tällöin arkielämä nähdään tavallisten ihmisten ulottuvilla olevana välittömänä maailmana tai kokemuspiirinä, joka koostuu erilaisista käytännöistä ja rutiineista ja jolla on toistava ja syklinen luonne. Arkielämän vastakohtana on ei-arki, jonka muodostaa yhteiskunnallisten, eli poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen instituutioiden luoma keskus. Nämä yhteiskunnalliset rakenteet ja suhteet ovat yksilöiden välittömän kokemuspiirin ulottumattomissa, mutta silti läsnä ja vaikuttamassa arkielämään. Oleellista tässä asetelmassa ei ole arjen ja keskuksen vastakkaisuus, vaan niiden välinen suhde: toisaalta se miten yhteiskunnallisten rakenteiden ja instituutioiden taso muovaa arkielämää, ja toisaalta se miten ihmisten toiminta arkielämässä vaikuttaa yhteiskunnallisia rakenteita uusintavasti tai muovaavasti. (Dahlström 1987, 98; Salmi 1991, ) Arkielämää siis määrittää paitsi ihmisten oma toiminta, myös heidän välittömän toimintapiirinsä ulkopuolella olevat yhteiskunnalliset rakenteet ja suhteet. Yhteiskunnalliset rakenteet muovaavat yksittäisen toimijan arjen ehtoja ja muotoja, mutta arjen sisältö (esim. rutiinit) on kunkin toimijan hallittavissa. Arkielämä toimii ikään kuin välittävänä rakenteena yksittäisten toimintojen ja yhteiskunnallisten instituutioiden välillä. (Dahlström 1987, 94; Salmi 1991, 32, 38.) Arkielämän toimintoja leimaa usein tiedostamattomuus, vaistomaisuus, alitajuisuus ja pragmatismi: asiat omaksutaan ennalta annettuina ja itsestään selvinä kyselemättä niiden alkuperää tai merkitystä. Tämä käytännönläheisyys on edellytyksenä arjen rutiininomaisuudelle ja toistuvuudelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toiminta arkielämässä olisi täysin tiedostamatonta ja reflektoimatonta. Rutiinitkin täytyy

6 jossain vaiheessa oppia, jotta niistä voisi tulla rutiineja. Näin ollen arkielämä sisältää myös elementtejä, jotka edellyttävät luovuutta, uusien asioiden oppimista, ajattelua ja tietoista toimintaa. (Salmi 1991, 33, ; ks. myös Giddens 1984; Kamppinen ym. 1995, 106.) Arkielämästä on viime vuosikymmeninä tullut voimakkaasti teknistynyt toimintaympäristö. Erilaiset tekniset laitteet ovat levinneet kaikille ihmiselämän osa-alueille, myös arkielämään ja kotitalouksiin. Kotitaloudet ovat teknistyneet siinä määrin, että kehitystä on kutsuttu jopa kodin teollistumiseksi (Cowan 1989, 5). Esimerkiksi Suomessa vuonna 1995 jääkaappi oli 97%:lla kotitalouksista, televisio 96%:lla kotitalouksista, puhelin 94%:lla kotitalouksista, pesukone 83%:lla kotitalouksista, mikroaaltouuni 72%:lla kotitalouksista, videonauhuri 61%:lla kotitalouksista ja sähköompelukone 57%:lla kotitalouksista (Tilastokeskus 1997, 30). Teknisistä laitteista on siis tullut olennainen osa arkielämää ja kotitalouden toimintaa. Teknologiset laitteet liittyvät arkielämässä tiettyihin konkreettisiin toimintoihin, lähinnä kotitöihin tai vapaaajan viettoon. Näiden konkreettisten toimintojen kautta teknologiset laitteet kiinnittyvät osaksi arjen käytäntöjä ja rutiineja, sekä osaltaan myös muokkaavat arkea. Kodin teknologia voi toisaalta helpottaa useita arjen toimintoja vähentämällä fyysistä rasittavuutta, mutta voi toisaalta myös aiheuttaa uusia ongelmia vaatiessaan uudenlaisia tietoja ja taitoja. (Hyvönen ym. 1998; Leskinen 1993, 7-8.) Teknologisten tuotteiden käyttämisestä saaduista kokemuksista arkielämässä tiedetään varsin vähän. Olemassa oleva tieto koskee lähinnä kuluttajien tyytyväisyyttä omistamaansa teknologiaan. Kuluttajien tyytyväisyys muodostuu varmasti osittain myös teknologian turvallisuudesta, mutta tätä puolta omistamisen ja käytön kokemuksista ei ole erikseen tutkittu. (Mick ym. 1995; Pantzar 1999.) Ihmisten arkielämä muodostuu siis pääasiassa erilaisista rutiineista ja toistuvista toiminnoista, joiden varaan arki rakentuu. Tässä arjen kontekstissa ihmiset eivät juurikaan kiinnitä huomiota riskeihin. Varsinkin jokapäiväiseen toimintaan liittyvissä tutuissa ja pieniksi arvioiduissa riskeissä (esim. kodinkoneiden aiheuttamat riskit) niiden mukanaan tuomat hyödyt korostuvat niin, että haittoja ei välttämättä ajatella ollenkaan. (Koskinen ym. 1998, 10; Raivola ym. 1991, 8.) Riskit nousevat arjen rutiinien keskellä tietoisuuteen usein vain poikkeustilanteissa (vrt. Koskinen ym. 1998, 10). Tällaiset poikkeukselliset tilanteet tai tilanteen muutokset saattavat liittyä esimerkiksi tiettyihin erityisryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin tai vammaisiin, joiden katsotaan olevan keskimääräistä vahinkoalttiimpia, ja joiden kanssa toimiminen vaatii siten suurempaa riskien huomioonottamista. Myös ulkoisen tilanteen tai toimintaympäristön muutos, joka aiheuttaa muutoksia läsnäolevien riskien suhteen (esim. muutto uuteen ympäristöön tai uuden teknologian käyttöönotto), voi lisätä riskitietoisuutta. Samoin ulkoapäin tuleva riskejä koskeva informaatio (esim. viranomaisvalistus tai onnettomuuksien uutisointi) voi muokata ihmisten riskikäsityksiä. Erilaisten tilannetekijöiden ohella myös pysyvämmät, ihmisen taustaan liittyvät seikat saattavat vaikuttaa riskien tiedostamisen tasoon. Sosioekonomisilla tekijöillä, kuten iällä, sukupuolella, koulutuksella, asuinpaikalla, voi olla vaikutusta siihen, missä määrin ihmiset tiedostavat riskien läsnäolon arkielämässä. Edellä mainittujen lisäksi on varmasti myös monia muita, toistaiseksi vähän tunnettuja sosiaalisia ja kulttuurisia taustatekijöitä, jotka vaikuttavat riskien tiedostamisen tasoon. Kuviossa 1.1 hahmotellaan turvallisuuskulttuuria arkisessa viitekehyksessä. Kuvion alaosassa, tummennetulla alueella nähdään turvallisuuskulttuurin kaksi osatekijää, eli turvallisuutta ja riskejä koskevat

7 arvot ja asenteet sekä käytännöt. Näiden tekijöiden lisäksi arkisen turvallisuuskulttuurin muotoutumiseen vaikuttavat teknologian käyttötilanne, riskikäsitysten kollektiivinen perusta sekä riskien käytännöllinen ja materiaalinen perusta. Kuvio 1.1: Turvallisuuskulttuuri arkielämän viitekehyksessä. Riskejä koskevien asenteiden, arvojen ja käsitysten kollektiivinen perusta * Viranomaisten, sosiaalisten liikkeiden, markkinoiden ja median tarjoama informaatio. * Yleisiä kulttuurisia käsityksiä, asenteita ja arvoja. Riskien käytännöllinen ja materiaalinen perusta * Tuotteet ja laitteet: -Kulutustottumukset -Markkinoiden tarjonta -Asumismuoto -Harrastukset Teknologian käyttötilanne Riskejä koskevat asenteet, arvot ja käsitykset sekä arkiset käyttäytymismallit Käyttäytyminen ja toiminta

8 Mallin lähtökohtana on turvallisuuskulttuurin kaksi osa-aluetta, eli turvallisuutta ja riskejä koskevat asenteet ja arvot sekä käytännöt. Niiden välille oletetaan vaikutussuhde siten, että asenteet ja arvot vaikuttavat varsinaiseen käyttäytymiseen ja toimintaan, mutta myös toiminnasta saadut kokemukset vaikuttavat asenteisiin ja arvoihin. Vaikutussuhde ei kuitenkaan ole suora, vaan siihen liittyy erilaisia väliintulevia seikkoja ja asenteiden ja arvojen sekä käytäntöjen taustalla olevia yhteiskunnallisen tason tekijöitä. Riskejä ja turvallisuutta koskevien asenteiden, arvojen ja käsitysten taustalla on erilaisia kollektiivisia tekijöitä. Tarjolla oleva informaatio vaikuttaa riskikäsitysten ja -asenteiden muodostumiseen. Riskejä koskeva informaatio voi olla lähtöisin viranomaisilta (esim. valistus- ja tiedotuskampanjat), tiedotusvälineistä (esim. onnettomuuksia käsittelevät uutiset), sosiaalisilta liikkeiltä (esim. liikkeiden jakamat tiedotteet) tai markkinoilta (esim. kalliiden tuotteiden tulkitseminen turvallisemmiksi). Riski-informaation ohella kuluttajien riskiasenteiden ja -käsitysten taustalta löytyy myös muita yleisiä kulttuurisia tekijöitä. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi kulttuurinen suhtautuminen riskinottoon (riskien välttäminen vai riskihakuisuus) tai suhtautuminen turvallisuusviranomaisiin (luottamus vai epäluottamus). Riskeillä ja turvallisuudella on myös käytännöllinen ja materiaalinen perusta, joka vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja toimintaan. Tätä puolta edustavat ennen kaikkea käytettävät tuotteet ja laitteet sekä niiden turvallisuusominaisuudet. Kuluttajien käyttämien tuotteiden ja laitteiden valikoimaan vaikuttavat mm. kulutustottumukset (mitä tuotteita käyttää), markkinoiden tarjonta (mitä tuotteita on tarjolla), asumismuoto ja harrastukset. Asumismuodon osalta esimerkiksi omakoti- tai kerrostalossa asuminen määrittää sen, onko kuluttaja mahdollisesti omakohtaisesti tekemisissä öljylämmityslaitteiden kanssa. Harrastuksista taas esimerkiksi laitesukelluksessa käytetään happilaitteita ja asuntovaunumatkailussa kaasulaitteita. Riskien ja turvallisuuden käytännöllinen ja materiaalinen perusta luo myös puitteet teknologian käyttötilanteelle. Konkreettisessa käyttötilanteessa tuotteet ja laitteet asettuvat osaksi asenteiden ja arvojen sekä käytäntöjen ja toimintojen vuorovaikutussuhdetta. Teknologian käyttötilanne vaikuttaa sekä riskejä koskeviin asenteisiin, arvoihin ja käsityksiin että varsinaiseen käyttäytymiseen ja toimintaan. Kuluttajien turvallisuuskulttuuria arkisessa viitekehyksessä hahmotteleva malli antaa yleiskuvan turvallisuuskulttuurin osa-alueiden (arvot ja asenteet sekä käytännöt) sekä niiden taustalta löytyvien laajempien yhteiskunnallisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. Mallia ei tule ymmärtää kattavana tai lopullisena kuvauksena kuluttajien turvallisuuskulttuurista. Se toimii kirjallisuuskatsauksen lähtökohtana ja ohjaa tutkimusta keskeisten tutkimuskysymysten ja -alueiden suuntaan.

9 2 MENETELMÄT JA TOTEUTUS 2.1 Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Kirjallisuuskatsausta aloitettaessa oli tiedossa, että turvallisuuskulttuuria ei oltu aikaisemmin tutkittu kuluttajatutkimuksen näkökulmasta. Näin ollen kirjallisuuskatsaus suuntautui muihin sellaisiin tutkimusalueisiin, joiden kautta uskottiin saatavan lisävalaistusta kuluttajien turvallisuuskulttuuriin. Tällaisia alueita olivat havaitun riskin tutkimus, erilaiset asennetutkimukset, viranomaisten suorittamat tuoteturvallisuustutkimukset sekä onnettomuuksia ja niiden syitä käsittelevät tutkimukset. Kuluttajatutkimuksen näkökulman puuttuminen aikaisemmasta turvallisuuskulttuurin tutkimuksesta johdatti kirjallisuuskatsauksen myös toisenlaisen viitekehyksen piiriin. Olemassa olevan turvallisuuskulttuurin tutkimuksen viitekehyksenä toimineen organisaation sijaan tutkimusongelmaa ryhdyttiin tarkastelemaan arkielämän viitekehyksestä, joka soveltui paremmin kuvaamaan kuluttajien toimintaympäristöä. 2.2 Kirjallisuushaun rajaus ja käytetyt hakusanat Kirjallisuuskatsausta varten tehdyt kirjallisuushaut tehtiin a) arkielämän viitekehyksen sekä b) tutkimukseen valittujen TUKESin toimialaan kuuluvien laitteiden pohjalta. Arkielämän viitekehyksestä nousseet hakusanat olivat riski, turvallisuus, vaara, onnettomuus, kuluttaja, kulutus, kulttuuri, asenne, tuote, teknologia ja tekniikka. TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian osalta käytettiin hakusanoina eri teknologioiden yleiskäsitteitä (sähkölaitteet, öljylämmitys, nestekaasu, maakaasu, ilotulitteet, hissit ja paineastiat) sekä yksittäisten laitteiden ja tuotteiden nimekkeitä (esim. televisio, öljylämmitin, kaasuliesi ja aerosoli). Haut suoritettiin yhdistämällä arkielämän viitekehyksestä nousseita hakusanoja a) keskenään (kuluttaja ja turvallisuus, teknologia ja riski jne.) sekä b) TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian hakusanojen kanssa (turvallisuus ja sähkölaitteet, kuluttaja ja nestekaasu jne.). Hakusanat käännettiin myös englanniksi ja ruotsiksi. 2.3 Kirjallisuushaku Kirjallisuudenhaussa käytetyt tietokannat olivat: * Helka (Helsingin yliopiston kirjastojen tietokanta) * Linda (Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta) * Uncover (englanninkielinen artikkelitietokanta) * The British Library (Englannin kansalliskirjaston tietokanta) * LIBRIS (Ruotsin tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta) * Sociofile (sosiaali- ja yhteiskuntatieteellinen tietokanta) * PsycLit (psykologinen tietokanta) * Helecon (Helsingin kauppakorkeakoulun tietokanta) * ARTO (suomalainen artikkelitietokanta) * VTT:n tietokannat * Dialog (teknispainotteinen tietokanta)

10 Tietokantojen lisäksi kirjallisuuden haussa käytettiin perinteistä kirjallisuushakua, ts. löydetyn kirjallisuuden lähdeviitteiden läpikäymistä. Lisäksi käytiin systemaattisesti läpi tutkimusalan keskeisen tieteellisen julkaisun Risk Analysis -lehden (Society for Risk Analysis -yhdistyksen virallinen julkaisu, Plenum Press, New York, vuodesta 1981) vuosikerrat. Edellisten lisäksi tiedon- ja kirjallisuudenhakumenetelmänä käytettiin puhelimitse ja sähköpostitse suoritettuja asiantuntijahaastatteluja (ks. lähdeluettelo). 2.4 Kirjallisuushaun tulokset Kirjallisuushaussa käytetyistä hakusanoista menestyksekkäimpiä tuloksia antoivat arkielämän viitekehyksestä nousseet sanat kuluttaja, tuote, teknologia, riski, turvallisuus ja onnettomuus sekä niiden erilaiset kombinaatiot. TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian nimekkeitä hakusanoina käyttämällä saatiin tulokseksi vain teknisesti ja luonnontieteellisesti orientoitunutta kirjallisuutta, josta puuttui kulttuurinen ja sosiaalinen perspektiivi. Tämä oli sikäli odotettua, että haun kohteena ollut humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen kirjallisuus ei käytä yksittäisten teknologioiden tai laitteiden nimekkeitä hakusanoina. Sen sijaan teknologia-yleiskäsitettä käyttämällä saatiin myös humanistisesti ja yhteiskuntatieteellisesti orientoitunutta tutkimusta. Tietokannoista parhaimpia tuloksia antoivat Helka, Linda ja Uncover, jotka käytiin läpi ensimmäiseksi. Lopuista tietokannoista ei enää löytynyt yhtä paljon uutta relevanttia kirjallisuutta, sillä niissä tehdyt haut antoivat pääasiassa samoja tuloksia kuin ensiksi läpikäydyt tietokannat. Teknisistä tietokannoista (VTT ja Dialog) saadut tulokset eivät teknisen ja luonnontieteellisen painotuksensa vuoksi tuottaneet käyttökelpoista materiaalia kuluttajien turvallisuuskulttuurin tarkasteluun. Perinteinen kirjallisuushaku, eli löydetyn kirjallisuuden lähdeviitteiden läpikäyminen, osoittautui tietokantoja tehokkaammaksi ja tarkemmaksi hakumenetelmäksi. Lähdeviitteiden avulla löytyi täsmällisemmin sellaista kirjallisuutta, joka oli olennaista juuri tämän katsauksen tarkoituksiin. Myös toinen manuaalinen hakumenetelmä, eli Risk Analysis -lehden vuosikertojen läpikäyminen antoi tulokseksi lukuisia käyttökelpoisia artikkeleita. Kirjallisuushakujen rinnalla suoritetut asiantuntijahaastattelut auttoivat jonkin verran relevantin kirjallisuuden paikantamisessa. Pääasiassa ne eivät kuitenkaan tuottaneet uusia viitteitä, vaan vahvistivat kirjallisuushauista saatuja tuloksia. Asiantuntijat toisaalta viittasivat samaan kirjallisuuteen, jota kirjallisuushaussa oli löytynyt, ja toisaalta totesivat, että (heidän tietämyksensä mukaan) muunlaista tutkimusta aiheesta ei ole. Kirjallisuushaun tuloksena saatu kirjallisuus jäsentyi kolmeen eri tutkimussuuntaukseen: havaitun riskin tutkimukseen, asennetutkimukseen ja onnettomuustutkimukseen. Näistä havaitun riskin tutkimus oli ainoa tutkimussuuntaus, joka tarjosi suhteellisen yhtäläisen tutkimuskehyksen ja runsaammin tuloksia. Asenne- ja onnettomuustutkimuksista löytyi jonkin verran kuluttajien turvallisuuskulttuurin kannalta kiinnostavaa, joskin temaattisesti hajanaista, aineistoa. Havaitun riskin tutkimuksia löytyi runsaasti tietokannoista suoritetuista hauista sekä erityisesti Risk Analysis -lehden vuosikertoja läpikäymällä. Havaitun riskin tutkimuksista ei löytynyt kovin paljon TUKESin toimialaan kuuluvaa kuluttajateknologiaa, sillä suurin osa tutkimuksista on keskittynyt isoihin, seurauksiltaan vakaviin riskeihin, kuten ydinvoima- ja kemianteollisuuden onnettomuuksiin. TUKESin toimialaan kuuluvaa

11 kuluttajateknologiaa käsittelevät tutkimukset olivat kaikki ulkomaisia, enimmäkseen amerikkalaisia. Suomessa TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian havaittua riskiä ei ole toistaiseksi tutkittu. Turvallisuutta koskevia asennetutkimuksia löytyi jonkin verran, mutta niistä vain yksi (Kuluttajaviraston OPINIO) käsitteli TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian turvallisuutta. Turvallisuutta koskevia asennetutkimuksia ei löytynyt sellaisilta oletetuilta tahoilta kuin energiayhtiöt (Neste, Helsingin Energia) ja hissiyhtiöt (Kone, Otis). Onnettomuustutkimusten suhteen kirjallisuus painottui onnettomuustilastoihin. Yleensä onnettomuustilastoissa ei oltu eritelty onnettomuudessa mukana ollutta tuotetta. Ainoan tilaston, jossa onnettomuuden aiheuttanut tuote oli eritelty, ja josta näin voitiin paikantaa TUKESin toimialaan kuuluvat laitteet, tarjosi Kuluttajaviraston eurooppalainen (EU-maat) EHLASS-sarja. Sen sijaan Tilastokeskuksella, energiayhtiöillä (Neste, Helsingin Energia), hissiyhtiöillä (Kone, Otis) tai Vakuutusyhtiöiden keskusliitolla ei ollut tarjota tuotteen mukaan eriteltyjä onnettomuustilastoja. Kuluttajille sattuvien onnettomuuksien kulttuurisia syitä selvittäviä tutkimuksia ei löytynyt oletetuilta tahoilta, eli Kuluttajavirastosta, Työtehoseurasta, Työterveyslaitoksesta tai STAKESista. Kuluttajaviranomaisten tekemien tuoteturvallisuustutkimusten oletettiin antavan yhden näkökulman kuluttajien turvallisuuskulttuuriin, mutta tuoteturvallisuustutkimus ei ollut sovellettavissa turvallisuuskulttuurin näkökulmaan. Kuluttajaviranomaistutkimukset eivät juurikaan kiinnitä huomiota kulutustilanteeseen tai kuluttajaan kulttuurisena toimijana, vaan keskittyvät itse tuotteeseen (esim. käyttöohjeita koskevat tutkimukset) tai kuluttajan fysiologisiin ominaisuuksiin (esim. ergonomiaa koskevat tutkimukset). Näin ollen ne jäivät tämän tarkastelun ulkopuolelle. 2.5 Kirjallisuushaun luotettavuuden ja pätevyyden arviointia Kirjallisuushaun antamien tulosten luotettavuutta ja pätevyyttä arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota käytettyihin käsitteisiin ja viitekehykseen, haun aikajänteeseen sekä käytettyihin tietolähteisiin (tietokannat ja asiantuntijahaastattelut). Kirjallisuuskatsauksen lähtökohtana oli organisaatiotutkimuksen piiristä lähtöisin oleva turvallisuuskulttuurin käsite. Turvallisuuskulttuuria ei oltu aikaisemmin tutkittu kuluttajatutkimuksen näkökulmasta, joten kirjallisuuskatsausta varten oli luotava teoreettinen kehikko kuvaamaan kuluttajien turvallisuuskulttuuria. Tämä toteutettiin täsmentämällä turvallisuuskulttuurin käsitettä arkielämän käsitteellä, joka nähtiin kuluttajien toimintaympäristöä jäsentävänä käsitteenä. Teoreettisessa kehikossa kuluttajien turvallisuuskulttuuri liitettiin laajempaan arkielämän viitekehykseen. Suoritettu kirjallisuushaku strukturoitiin arkielämän turvallisuuskulttuurin kehikon ympärille. Kehikko ohjasi kirjallisuushakua tiettyjen olemassa olevien tutkimussuuntausten, eli havaitun riskin tutkimuksen, asennetutkimuksen ja onnettomuustutkimuksen piiriin. Kehikosta johdettiin myös kirjallisuushaussa käytetyt hakusanat. Haun aikajännettä arvioitaessa on huomioitava, että kirjallisuuskatsaus suoritettiin melko lyhyellä aikataululla, eli kuudessa kuukaudessa. Aikataulu ei antanut mahdollisuutta perinpohjaiseen tiedonhakuun, jossa olisi voitu käydä läpi useampia tietokantoja useammilla hakusanoilla. Lyhyt aikajänne mahdollistaa sen, että katsauksen kannalta olennaista kirjallisuutta on jäänyt löytämättä. On kuitenkin luultavaa, että olennaista kirjallisuutta ei jäänyt ainakaan laajassa mittakaavassa katsauksen ulkopuolelle, sillä kuten

12 edellä todettiin, kirjallisuushaussa tapahtui melko nopeasti aineiston kyllääntyminen, eli sama kirjallisuus alkoi toistua eri tietokannoissa. Näin ollen haun jatkamisesta ei luultavasti olisi ollut paljon hyötyä. Tietokantojen osalta kirjallisuushaku painottui selkeästi anglo-saksiseen ja pohjoismaiseen tutkimukseen. Tästä syystä on mahdollista, että haulla ei tavoitettu muilla kielialueilla mahdollisesti suoritettua relevanttia tutkimusta. Tällaisen tutkimuksen olemassaoloa vastaan kuitenkin puhuu se, että haussa löytyi muutama englanniksi julkaistu ranskalainen ja saksalainen tutkimus, joiden lähdeluetteloissa ei ollut viitteitä ranskantai saksankieliseen tutkimukseen. Voimakkaimmin kirjallisuushaun luotettavuuden puolesta puhuvat sitä varten suoritetut asiantuntijahaastattelut. Asiantuntijat viittasivat haastatteluissa kirjallisuushaussa jo esiin tulleeseen kirjallisuuteen, sekä totesivat, ettei muunlaista tutkimusta aiheesta ole tehty. Näiltäkin osin kirjallisuushaun tuloksia voi pitää suhteellisen luotettavina. 3 HAVAITUN RISKIN TUTKIMUS Havaitun riskin tutkimus kuvaa sitä, miten ihmiset havaitsevat, kokevat, käsittävät ja jäsentävät erilaisia riskejä. Tässä selvityksessä havaitun riskin tutkimus liittyy turvallisuuskulttuurin asenteita ja arvoja koskevaan komponenttiin. Havaitun riskin tutkimus ei ole varsinaisesti asennetutkimusta, vaan itsenäinen tutkimusperinne. Havaitun riskin tutkimuksessa tiedolliset elementit painottuvat perinteistä asennetutkimusta enemmän. Havaittu riski käsittää kuitenkin tiedollisten elementtien lisäksi myös riskejä koskevia asenteita. Näin ollen havaitun riskin tutkimuksia voidaan käyttää kuvaamaan turvallisuuskulttuuriin liittyviä asenteita. 3.1 Havaittu riski Riski-käsite merkitsee eri ihmisille eri asioita. Turvallisuusteknisenä terminä riski määritellään ei-toivotun tapahtuman esiintymisen todennäköisyyden ja sen seurausten funktiona. Ei-toivotun tapahtuman seurauksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä useimmiten henkilövahinkoja tai taloudellisia menetyksiä. Tekninen riskinarviointi (risk assessment) tähtää siis riskin täsmälliseen määrittelyyn ja kvantitatiiviseen esittämiseen. (Ruuhilehto ym. 1998, 46; Short 1984, 716.) Arkikielessä riski-käsitteen sisältö ei ole lainkaan yksiselitteinen. Riski voidaan ymmärtää esimerkiksi eitoivotun tapahtuman mahdollisuutena, syynä, seurausten suuruutena tai jonkin asian kokemisena vaarallisena. Riskin sijaan ei-toivotusta tapahtumasta voidaan arkikielessä puhua myös vaarana. Yhteistä näille erilaisille riskimääritelmille on näkemys jonkin vahingollisen, haitallisen, epämiellyttävän tai vaarallisen tapahtuman mahdollisuudesta. (Drottz-Sjöberg 1992; Eräsaari 1997; Kamppinen ym. 1995, 15; Ruuhilehto ym. 1998, 46.) Tässä raportissa riski-käsitteen käyttö on lähempänä arkikielen riski-käsitettä. Riskiä ei määritellä kovin tiukasti, vaan se käsitetään (kontekstista riippuen) terveydelle tai henkilöturvallisuudelle vahingollisena eitoivottuna tapahtumana, tapahtuman mahdollisuutena, syynä tai seurauksena.

13 Riski voidaan käsitteellisesti jakaa objektiiviseen ja subjektiiviseen riskiin. Objektiivinen riski 1 on tilastollinen käsite, joka määritellään onnettomuusvaaran perusteella. Tämä tapahtuu esim. suhteuttamalla kuolintapausten lukumäärä vaaralle alttiiseen väestöön tiettynä ajanjaksona (esim. vuosittaiset kuolintapaukset Suomessa). Subjektiivinen riski tarkoittaa itse koettua, intuitiivista käsitystä riskeistä. Tällöin riskinarviointiin vaikuttavat ihmisten ajattelu, havainnot, emootiot, motiivit sekä sosiaalinen, kulttuurinen ja poliittinen ympäristö. (Ruuhilehto ym. 1998, 46; Salminen 1990, 368.) Subjektiivista riskiä on tutkittu havaitun riskin (risk perception) näkökulmasta. Havaitun riskin tutkimus kuvaa sitä, miten havaitsemme, koemme, käsitämme ja jäsennämme riskejä. Tutkimusperinteen tavoitteena on ollut kuvata ihmisten riskikäsityksiä eri ulottuvuuksilla sopivia asteikkoja ja monimuuttujamenetelmiä käyttäen. Havaitun riskin tutkimustulosten avulla riskien moniulotteisuutta on saatu tiivistettyä ja luokitettua käytännöllisempään muotoon, jolloin voidaan paremmin ymmärtää ja ennustaa ihmisten reaktioita erilaisiin riskeihin. (Raivola ym. 1991, 31; Salminen 1990, 368; Slovic 1992, 119.) Havaitun riskin tutkimuksissa ihmisiä on pyydetty arvioimaan erilaisten teknologioiden tai aktiviteettien aiheuttamien riskien määrää tai suuruutta eri ulottuvuuksilla. Tällaisia ulottuvuuksia ovat esimerkiksi riskille altistumisen vapaaehtoisuus, riskin katastrofipotentiaali, riskin pelottavuus, riskin seurausten vakavuus, riskin kontrolloitavuus, riskin vaikutusten välittömyys, riskin tuntemattomuus ja riskin uutuus. Useimmiten nämä ulottuvuudet korreloivat keskenään, ja ne voidaan supistaa kahdeksi pääfaktoriksi: a) riskin pelottavuus ja b) riskin tuntemattomuus. (Kamppinen ym. 1995, 100; Slovic 1987, ) Eri ulottuvuuksilla tehdyistä riskiarvioista voidaan koota kullekin riskin aiheuttajalle ominainen riskihahmo. Riskihahmo kertoo miten mikin teknologia tai aktiviteetti sijoittuu näille ulottuvuuksille. Tämänkaltainen moniulotteinen riskin aiheuttajaa kuvaava riskiprofiili antaa yhtä mittalukua monipuolisemman kuvan kyseisestä riskistä. (Kamppinen ym. 1995, 98.) Riskikartta puolestaan kuvaa useamman riskin aiheuttajan suhteellista asemaa. Riskikartassa (kuvio 3.1) riskit esitetään koordinaatistossa, jonka akseleina toimivat em. kaksi keskeisintä riskiulottuvuutta, eli riskin pelottavuus ja tuntemattomuus. Riskikartta tarjoaa graafisen näkemyksen riskien jakautumisesta ja keskinäisistä suhteista näiden ulottuvuuksien muodostamassa kokemusavaruudessa 2. (Kamppinen ym. 1995, ) 1 Objektiivisen riskin käsite on sikäli paradoksaalinen, että ei ole olemassa mitään todellista tai objektiivista riskiä, joka olisi riippumaton ihmismielistä ja kulttuureista. Riski on ihmisten luoma käsite, joka auttaa ymmärtämään ja selviytymään elämän vaaroista ja epävarmuuksista. (Vrt. Slovic 1992, 119.) 2 Havaitun riskin tutkimusten tulokset voidaan esittää myös numeerisesti. Numeerisessa esityksessä riskiarviot esitetään riskin saamien pistemäärien keskiarviona.

14 Kuvio 3.1: Riskikartta: I-akseli = pelottavuus; II-akseli = tuntemattomuus (Raivola ym. 1995, 99). -Ei aistein havaittavissa -Tuntematon altistuneille -Seuraukset viivästyneet -Uusi riski -Tuntematon tieteelle -Hallittavissa -Ei pelottava -Ei globaali katastrofi -Ei tappava -Oikeudenmukainen -Yksittäiset uhrit -Ei riskiä tuleville sukupolville -Helposti vähennettävissä -Vähenee ajan myötä -Ei vaikuta itseen II I -Hallitsematon -Pelottava -Globaalin katastrofin uhka -Seuraukset kohtalokkaat -Epäoikeudenmukainen -Katastrofi, paljon uhreja -Suuri riski tuleville sukupolville -Ei helposti vähennettävissä -Riski lisääntyy ajan myötä -Ei vapaaehtoinen -Vaikuttaa itseen -Havaittavissa aistein -Altistuneille tuttu -Vaikutukset välittömiä -Vanha ja tunnettu riski -Riskit tieteelle tuttuja

15 Riskikartan ulottuvuuksista erityisesti riskin pelottavuus määrittää ihmisten riskihavaintoja. Mitä korkeammaksi riski on arvioitu pelottavuuden ulottuvuudella, sitä tiukempia kontrollitoimia sen aiheuttamien vaarojen ehkäisemiseksi vaaditaan. Riskikarttoja voidaan siis käyttää teknologian sosiaalisten seurausten ennustamiseen. (Kamppinen ym. 1995, 100; Slovic 1987, ) Riskikartan pelottavuus-ulottuvuuden oikeaan, eniten pelottavaksi koettuun laitaan sijoittuvat riskit ovat useimmiten säteily- ja kemianteollisuuden aiheuttamia riskejä, esimerkiksi ydinreaktorionnettomuudet, ydinsota, radioaktiivinen jäte, hermokaasuonnettomuudet ja DNA-teknologia. Vasempaan, vähiten pelottavaksi koettuun laitaan taas sijoittuvat jokapäiväiset, hyödyllisiksi koetut riskin aiheuttajat, kuten kofeiini, aspiriini, rokotteet ja polkupyörä. (Ks. esim. Slovic ym. 1980, 201; Slovic 1987, 282.) Havaitun riskin tutkimuksen taustalla on käsitys, että ihmiset määrittelevät riskin subjektiivisesti erilaisten psykologisten, sosiaalisten, institutionaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutuksesta. Sopivilla tutkimusasetelmilla näitä riskiarvioihin vaikuttavia tekijöitä voidaan kvantifioida ja mallintaa yksilöiden ja yhteisöjen riskireaktioiden havainnollistamiseksi. (Slovic 1992, 120.) Havaitun riskin tutkimuksia käytetään tässä selvityksessä kuvaamaan riskeihin ja turvallisuuteen liittyviä asenteita ja käsityksiä. Kuluttajien turvallisuuskulttuurin kannalta merkittävää on myös havaitun riskin yhteys ihmisten käyttäytymiseen. Vaikka havaitun riskin tutkimuksissa ei olekaan selvitetty varsinaista riskeihin liittyvää käyttäytymistä, ihmisten käsitykset riskeistä vaikuttavat myös heidän riskikäyttäytymiseensä. Koska riskikäsitykset siis toimivat jossain määrin riskikäyttäytymisen ennustajina, on tärkeää tietää millaisia ihmisten riskikäsitykset ovat. 3.2 Yleisiä tuloksia Arkipäivän tuotteiden havaitut riskit Havaitun riskin tutkimusten mukaan ihmiset aliarvioivat sellaisten teknologioiden ja aktiviteettien riskejä, jotka he kokevat tutuiksi ja henkilökohtaisesti kontrolloitaviksi (Covello 1983, 288). Tällaiset tuotteet sijoittuvat riskikartalla useimmiten vasempaan alalaitaan, eli vähemmän pelottavaksi ja tuntemattomaksi koettujen riskien joukkoon. Näiltä osin havaitun riskin tutkimukset vahvistavat johdannossa esitettyä käsitystä, että ihmiset eivät arkielämässä juurikaan kiinnitä huomiota riskeihin tai koe niiden olemassa oloa. Monet TUKESin valvonnan alaiset kuluttajateknologiat kuuluvat ihmisten arkipäivään ja ovat toimintamekanismeiltaan ihmisille tuttuja, joten tämän perusteella voidaan (alustavasti) olettaa, että niiden aiheuttamia riskejä ei koeta kovin suuriksi. Asiantuntijat vs. maallikot Havaitun riskin tutkimuksissa on löydetty systemaattisia eroja asiantuntijoiden ja maallikoiden riskikäsityksissä ja -arvioissa. Asiantuntijoiden arviot tietyn teknologian tai aktiviteetin vaarallisuudesta korreloivat voimakkaasti teknisten estimaattien, kuten vuosittaisten kuolintapausten lukumäärän, kanssa. Maallikoiden riskiarviot eroavat asiantuntijoiden arvioista. Maallikotkin pystyvät arvioimaan melko tarkasti vuosittaisten kuolintapausten lukumäärän, mutta heidän riskiarvionsa perustuvat muille tekijöille. Maallikoiden riskiarviot liittyvät läheisesti vaaran sijaintiin riskikartassa, erityisesti riskikartan pelottavuusakselilla. Mitä pelottavammaksi riski koetaan, sitä enemmän ihmiset haluavat sitä rajoittaa. Jokapäiväisten

16 vaarojen, kuten kodinkoneiden ja yleisten sairauksien riskiä aliarvioidaan, ja harvinaisten vaarojen, kuten ydinvoimalaonnettomuuksien riskiä yliarvioidaan suhteessa asiantuntijoiden arvioihin. (Kamppinen ym. 1995, 93; Slovic 1987, 283; Slovic 1992, ) Asiantuntijoiden ja maallikoiden väliset erot riskikäsityksissä liittyvät erilaisiin riskin arvioinnin menetelmiin ja lähestymistapoihin, joita Covello on eritellyt (1983, ): Tekniset asiantuntijat: Sama paino onnettomuuksille, joissa kuolee monia kerralla, kuin onnettomuuksille, joissa kuolee yksi kerrallaan. Sama paino tilastollisille ja tunnetuille kuolemille. Sama paino vapaaehtoisille ja eivapaaehtoisille riskeille. Ilmaisevat riskin kvantitatiivisesti ja käyttävät laskennallisia ja kokeellisia menetelmiä riskien tunnistamisessa ja arvioimisessa. Tehtäessä päätöksiä hyväksyttävistä riskeistä tulisi käyttää vain kvantitatiivisia riskiarvioita. Sama paino erilaisille kuolintavoille. Maallikot: Suurempi paino onnettomuuksille, joissa kuolee monia kerralla (esim. katastrofit). Suurempi paino tunnetuille kuolemille. Suurempi paino ei-vapaaehtoisille riskeille. Ilmaisevat riskin laadullisin termein ja käyttävät intuitiivisia ja vaikutelmiin perustuvia menetelmiä riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa. Tehtäessä päätöksiä hyväksyttävistä riskeistä kvantitatiivisten riskiarvioiden ohella tulisi käyttää monia muita kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia arvioita. Jotkut kuolintavat ovat pahempia kuin toiset. Teknisesti suuntautunut, asiantuntijuuteen perustuva riskitutkimus on usein ottanut lähtökohdakseen (asiantuntijatiedon määrittelemän) objektiivisen riskin eli teknisten estimaattien avulla tapahtuvan riskinmäärittämisen. Tästä näkökulmasta katsoen maallikoiden riskikäsitysten eroavuudet asiantuntijoiden riskikäsityksistä nähdään virheinä tai vääristyminä. Riskiasiantuntijat ovat yrittäneet saada maallikoiden riskikäsitykset vastaamaan paremmin omia riskikäsityksiään jakamalla maallikoille informaatiota objektiivisesta riskitasosta. Erimielisyydet eivät kuitenkaan näytä poistuvan todisteidenkaan valossa. Vaikka maallikoille on kerrottu objektiivisia riskilukuja, riskikäsitykset eivät ole muuttuneet. Maallikoiden näkemykset riskeistä ovat niin vahvoja, että aikaisemmasta poikkeavaa uutta tietoa ei hyväksytä. Uusi evidenssi koetaan luotettavana ainoastaan jos se on yhdensuuntainen aikaisempien uskomusten kanssa. (Raivola ym. 1991, 27; Slovic 1987, 281.) Maallikoiden riskikäsityksissä olevia vääristymiä on yritetty selittää heuristiikkojen avulla. Heuristiikat ovat ajattelua ja päätöksentekoa helpottavia nyrkkisääntöjä, joita käytetään epävarmuuden vallitessa toiminnan tehostamiseksi arvioiden tarkkuuden menettämisen hinnalla. Joissakin riskin arvioimistilanteissa heuristiikat tuottavat systemaattisia virheitä, joista keskeisimpiä ovat edustavuus-, saatavuus- ja ankkurointiheuristiikat (Raivola ym. 1991, 24-25; Kamppinen ym. 1995, 82-84): *Edustavuusheuristiikka tarkoittaa todennäköisyyden arvioimista asioiden tyypillisyyden mukaan, ts. tyypillisten tapausten arvioidaan olevan myös todennäköisiä. Usein näin onkin, mutta koska

17 tyypillisyyteen vaikuttavat myös monet todennäköisyyteen liittymättömät seikat (esim. stereotypiat tai otoskoko), on virhearvioiden mahdollisuus olemassa. *Saatavuusheuristiikka liittyy muistin toimintaan. Tapahtuman todennäköisyyttä arvioidaan sen perusteella, kuinka helposti vastaavia tapahtumia saadaan palautetuksi mieleen tai kuinka helposti uskottava tapahtuma pystytään kuvittelemaan. Asian voimakkuus ja läheisyys (itse koettu, lehdistä luettu jne.) vaikuttavat todennäköisyyden arviointiin. On osoitettu, että riskien esiintymistiheys mediassa ennustaa saatavuusheuristiikan mukaisesti yleisiä riskiarvioita melko hyvin. *Ankkurointiheuristiikka liittyy tiedon esitystapaan. Todennäköisyyksien, tapahtumien esiintymistiheyden ja muiden lukujen suuruuden arviointi riippuu lähtökohdaksi otetusta luvusta, joka toimii ikään kuin ankkurina, johon arviointi kiinnittyy. Esimerkiksi monimutkaisen kertolaskun tulo arvioidaan suuremmaksi, jos laskutoimituksen alussa on suuri luku (8 x 7 x x 2 x 1), kuin jos alussa olisi pieni luku (1 x 2 x x 7 x 8). Heuristiikat voivat aiheuttaa virheellisiä päätelmiä, jos niihin luotetaan liikaa. Tällaista maallikoilla esiintyvää liiallisen luottamuksen harhaa on yritetty kitkeä opettamalla heille tilastollisen asiantuntemuksen mukaisia arviointikriteerejä, mutta tulokset eivät ole olleet kovin rohkaisevia. (Kamppinen ym. 1995, 85.) Heuristiikat ovat käyttökelpoisimpia keskimääräisen hankalissa päätöksentekotilanteissa. Täysin triviaaleja päätöksiä (esim. halpojen ja jokapäiväisten hyödykkeiden ostaminen) ei pohdita juuri lainkaan, kun taas todella tärkeitä päätöksiä (esim. kalliiden kestokulutushyödykkeiden ostaminen) pohditaan monelta suunnalta (Raivola ym. 1991, 28). TUKESin toimialaan kuuluvan kuluttajateknologian käytön osalta heuristiikat eivät normaalitilanteessa, eli arjen rutiinien keskellä, ole kenties kovin merkittäviä. Sen sijaan sellaisen poikkeustilanteen vallitessa, jolloin riskitietoisuus on korkeampi, heuristiikkoja saatetaan käyttää päätöksenteon apuvälineenä. Onnettomuuden signaaliarvo Havaitun riskin suuruus on yhteydessä onnettomuuden (tai muun ei-toivotun tapahtuman) signaaliarvoon. Signaaliarvo tarkoittaa sitä, että ihmiset kokevat onnettomuuden tarjoavan heille uutta tietoa samanlaisen tai tuhoisamman tulevan onnettomuuden todennäköisyydestä. Mitä suurempi onnettomuuden signaaliarvo on, sitä suuremmaksi riskiksi sen aiheuttanut teknologia koetaan. Esimerkiksi Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja sen saama suuri julkisuus toimi ihmisille ennusteena tulevista ydinvoimalaonnettomuuksista ja signaalina ydinvoiman vaarallisuudesta. (Slovic 1992, 124.) Onnettomuuksien signaaliarvot liittyvät siis niiden sijaintiin riskikartalla. Onnettomuus, jossa kuolee monia ihmisiä, voi aiheuttaa vain vähän sosiaalista levottomuutta, jos se sattuu tutun ja hyvin ymmärretyn teknologian (esim. junaonnettomuudet) piirissä. Sen sijaan pienillä onnettomuuksilla tuntemattoman tai vähän tunnetun teknologian (esim. DNA-laboratorio) piirissä voi olla merkittäviä sosiaalisia seurauksia, jos niiden koetaan olevan ennusteita tulevista katastrofeista. (Slovic 1992, ) Onnettomuuksien signaaliarvot näyttäisivät tutkimusten valossa olevan suurelta osin lähtöisin mediasta. Usein uutisoidut kuoleman aiheuttajat saavat havaitun riskin tutkimuksissa korkeita riskiarvioita vastaajilta. Esimerkiksi ihmisten suuri huolestuneisuus ydinvoimaa kohtaan on yhteydessä sen epäsuosiolliseen esittämiseen mediassa. Onnettomuuksiin ja muihin ei-toivottuihin tapahtumiin keskittyvä uutisointi voi vaikuttaa myös kokonaisriskien hahmottamiseen. Yleinen havainto läntisten teollisuusmaiden kansalaisten osalta onkin, että (vastoin teknisten asiantuntijoiden käsitystä) riskien kokonaismäärä on viime

18 vuosikymmeninä kasvanut ja kasvamassa edelleen. (Short 1984, 720; Slovic 1987, 280; Slovic ym. 1985, 468.) Luottamus Riskin sijainti riskikartalla liittyy myös ihmisten luottamukseen kyseisestä riskistä tai riskin aiheuttajasta vastaavaa tahoa (viranomaiset, valmistajat, kauppiaat tms.) kohtaan. Luotettavaksi koettujen vastuutahojen alaisia riskin aiheuttajia ei pidetä niin suurina riskeinä kuin epäluotettavaksi koettujen. Esimerkiksi röntgensäteiden ja useimpien lääkkeiden aiheuttamien riskien hyväksyntä havaitun riskin tutkimuksissa liittyy siihen luottamukseen, jota ihmiset tuntevat näistä teknologioista vastaavia tahoja (lääketieteellisiä ja farmaseuttisia asiantuntijoita) kohtaan. Vastaavasti ydinvoimaloiden aiheuttamia riskejä kohtaan koettu pelko voidaan nähdä merkkinä epäluottamuksesta niistä vastaavia tahoja kohtaan. (Raivola ym. 1991, 33; Slovic 1992, 127.) Koetut hyödyt Riskejä aiheuttavien teknologioiden sijainti riskikartalla liittyy myös niihin liitettäviin hyödyn kokemuksiin. Ihmiset ovat valmiimpia sietämään korkeampia riskejä sellaisten teknologioiden taholta, jotka koetaan hyödyllisiksi. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on edellä mainitut terveydenhoidon ja lääketeollisuuden tuotteet, joiden aiheuttamat riskit koetaan hyväksyttävimmiksi niistä saatavien suurten hyötyjen vuoksi. (Slovic 1992, 120.) Tämänkaltaisten teknologioiden joukkoon kuuluvat myös useat TUKESin valvonnan alaiset laitteet, esimerkiksi kodinkoneet. Kodinkoneet koettiinkin amerikkalaisessa tutkimuksessa (Alhakami ym. 1994) selkeästi keskimääräistä hyödyllisemmiksi teknologioiksi, ja myös niiden havaittu riski oli alhainen. Koetut henkilökohtaiset hyödyt, kuten henkilökohtainen mielihyvä tai taloudellinen hyöty, vaikuttavat merkittävästi myös itse riskin arviointiin. Ihmisillä tuntuu olevan vaikeuksia erottaa riskin aiheuttajan eri puolia, eli hyötyjä ja vaaroja. Tämän perusteella näyttäisi, että riskihavainnot kuvaavat pikemminkin nettovahinkoa kuin bruttovahinkoa. (Gregory ym ) Taustatekijät Havaitun riskin tutkimuksissa sosiaalisilla taustatekijöillä on todettu olevan vaikutusta ihmisten riskiarvioihin. Pienituloiset, työttömät, eronneet, pienissä kaupungeissa asuvat, naiset ja ekologisesti orientoituneet ovat taipuvaisia yliarvioimaan riskejä. Sitä vastoin korkeasti koulutetut, kaupunkilaiset, hyvätuloiset, miehet, teknisesti orientoituneet ja vallitsevaan teknologiaan sitoutuneet taas aliarvioivat riskejä. (Salminen 1990, 370.) Myös tietyt elämäntilanteet voivat vaikuttaa havaittuun riskiin. Anita Gärling vertasi ruotsalaisessa tutkimuksessaan (1988) lasten vanhempien ja ei-vanhempien riskikäsityksiä lapsiin kohdistuvista riskeistä. Tutkimuksen mukaan vanhempien ja ei-vanhempien välillä ei juurikaan olisi eroja riskihavainnoissa. Yllättävä tulos saattaa johtua tutkimusasetelmasta, jossa asiaa käsiteltiin yleisellä tasolla (kaikki lapset) eikä henkilökohtaisella tasolla (omat lapset). Myöhemmät tutkimukset sen sijaan antavat viitteitä, että vanhempien omakohtaiset kokemukset lapsiin kohdistuvista riskeistä kasvattavat heidän arviotaan omaan lapseen kohdistuvien riskien suuruudesta (Gärling 1988, 21).

19 Kansainvälisiä vertailuja Riskikarttojen universaalisuutta on tutkittu vertailemalla eri maiden kansalaisten riskikäsityksiä. Kansainväliset vertailut antavat tukea käsityksille kaksiulotteisen riskimallin yleistettävyydestä, sillä useissa maissa (esim. Yhdysvallat, Ranska, Hong Kong, Unkari) riskin eri ulottuvuudet on voitu tiivistää kahdeksi pääulottuvuudeksi, pelottavuudeksi ja tuntemattomuudeksi. Sen sijaan riskien sijoittumisessa näille ulottuvuuksille on löydetty maakohtaisia eroja. Suurimpia eroja löytyi unkarilaisten ja amerikkalaisten välillä. Unkarilaiset pitivät riskejä yleensä ottaen pienempinä kuin amerikkalaiset, mutta riskikartan vasemman alareunan riskejä (esim. kodinkoneita) suurempina kuin amerikkalaiset. (Salminen 1990, 369; Slovic 1992, 126.) On vaikea sanoa mistä edellä mainitun kaltaiset eroavuudet havaitun riskin suuruudessa eri maiden välillä johtuvat. Eroavuuksiin voivat potentiaalisesti vaikuttaa niin monet seikat, että tämän tarkastelun kiinnostuksen kohteena olevien kulttuuristen tekijöiden erittely on lähes mahdotonta (vrt. Johnson ). Voidaan esimerkiksi spekuloida, johtuvatko unkarilaisten ja amerikkalaisten väliset erot riskikäsityksissä turvallisuuteen liittyvistä kulttuurisista eroavuuksista, vai pikemminkin eroista teknologian turvallisuustasossa, ts. ovatko amerikkalaisten käyttämät kodinkoneet parempia ja turvallisempia kuin unkarilaisten käyttämät. Vertailuja ajan suhteen Riskikarttojen universaalisuutta on tutkittu jonkin verran myös aika-ulottuvuuden suhteen, jolloin on pyritty selvittämään ovatko ihmisten riskikäsitykset pysyviä vai muuttuvia. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Amerikkalaisen, vuonna 1979 tehdyn tutkimuksen seurantatutkimus vuonna 1987 antoi joidenkin riskien osalta hyvin samankaltaisia tuloksia kuin aikaisempi tutkimus (esim. polkupyörät, kosmetiikka ja säilöntäaineet), mutta joidenkin riskien osalta pienentyneitä (esim. mikroaaltouunit ja laserit) tai kasvaneita (esim. marihuana) riskihavaintoja verrattuna aikaisempaan tutkimukseen (Slovic 1992, 127). On ymmärrettävää, että ihmisten riskikäsitykset muuttuvat ajan myötä. Muuttuneisiin riskikäsityksiin vaikuttavat mm. useat edellä kuvatut seikat, kuten riskien saama kuva tiedotusvälineissä, niiden signaaliarvo jne. Aivan kuten kansainvälisten vertailujen suhteen, myös aika-ulottuvuuden suhteen on hyvin vaikea sanoa mistä eroavuudet johtuvat, koska mahdollisia selittäviä muuttujia on niin paljon. Jotta riskihavaintojen vertailu aika-ulottuvuuden suhteen olisi ylipäänsä perusteltua, vertailututkimuksissa tulisi käyttää riittävän suurta otosta, täsmälleen samoja kysymyksiä, samaa asetelmaa sekä samaa vastaajajoukkoa. Muuten satunnaisten tekijöiden vaikutus tuloksiin jää liian suureksi. Lokaalit riskikartat Yleinen riskikartta esittää globaalin riskikartan, johon on koottu monia erilaisia riskejä. Havaitun riskin tutkimuksissa on tutkittu myös saman yleiskategorian alle kuuluvia riskejä ja selvitetty muodostuuko niistä lokaaleja riskikarttoja, joiden ulottuvuuksille riskit asettuisivat globaalin riskikartan lailla. (Slovic 1992, 129.) Esimerkiksi amerikkalaisessa Krausin ym. tekemässä tutkimuksessa selvitettiin erilaisten rautatieonnettomuuksien havaittua riskiä. Tutkimuksessa konstruoitiin 49 rautatieonnettomuusskenaariota,

20 jotka koostuivat seuraavista komponenteista: junan tyyppi, lastin tyyppi, onnettomuuden tyyppi, tapahtumapaikka ja onnettomuuden syy. Tutkimuksen tulokset muistuttivat hyvin paljon globaaleja riskikarttoja. Erilaiset rautatieonnettomuudet muodostivat riskikartan, jonka pääfaktoreina olivat samat kaksi ulottuvuutta pelottavuus ja tuntemattomuus kuin globaalissakin riskikartassa. Myös eri onnettomuuksien sijoittuminen riskikartalle muistutti globaaleja riskikarttoja. Räjähtäviä kemikaaleja kuljettava juna koettiin enemmän ydinreaktorin kaltaiseksi riskiksi, eli pelottavaksi ja tuntemattomaksi, kuin tavalliseksi rautatievaaraksi. Sitä vastoin ei-myrkyllistä lastia kuljettava juna herätti vain vähän huolta. (Kraus 1988; Slovic 1992, ) Lokaalit riskikartat auttavat ymmärtämään niitä eroja, joita erilaiset, saman yleiskategorian alle kuuluvat riskit saattavat ihmisissä aiheuttaa. Näin ne tuovat tarkennusta globaaleihin riskikarttoihin, joissa riskejä käsitellään vain yleisiä käsitteitä käyttämällä. Taulukko 3.1: TUKESin toimialaan kuuluvan teknologian havaitun riskin suuruus 13 tutkimuksessa (ks. tarkemmin liite 1). 1a Ranska 1b Norja 1c USA 1d Unkari 2 B. Faso 3 USA 4 USA 5 Ranska 6 USA 7 USA 8 USA 9a USA 9b Japani 10a USA 18 Kodinkoneet * * ** **** * * **** * * * * Mikroaaltouuni * * *** ** ** ** ** * ** *** Televisio * Kotitietokone Tietokoneen näyttö * Langaton puhelin Sähköparranajokone Hiustenkuivaaja Sähkölelut *** Tuuletin Liesi Pölynimuri Kodin sähk. työkalut * *** *** *** * * Sähk. ruohonleikkuri Sähköporakone Sähköisku * *** Sähköpalo * Ilotulitteet ** * ** *** * Nesteyt. maakaasu **** **** **** **** **** ***** *** Kodin kaasu-uuni *** ** ** **** *** * Hissit * Aerosolit *** Painekeittimet ** Laitesukellus ** Havaitun riskin suuruus on esitetty asteikolla 1-5 tähteä, jossa 1 tähti merkitsee pienintä riskiluokkaa ja 5 tähteä suurinta riskiluokkaa.

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min Tavoitteet Tietotavoitteet - hahmottaa Suomen väestörakenteen isot muutokset ennen ja tulevaisuudessa - ymmärtää väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset - ymmärtää maan

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus 7.2.2017) Tämän harjoituskerran tehtävät

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100 EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2016 Päivämäärä: 2016-10-03 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen)

Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen) Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen) Rinnakkaistallentaminen Suomessa seminaari Mikael Laakso, Yliopistonlehtori Tietojärjestelmätieteet Hanken Svenska Handelshögskolan mikael.laakso@hanken.fi

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke Tuloksia ja johtopäätöksiä 11 17 - vuotiaiden hyvinvoinnista Petri Kinnunen 15.04.2011 1. Kaksi näkökulmaa tämän hetken todellisuuteen 2. Perinteinen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä 4.11.2014 Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Sisältö Data-yhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskunnaksi Datanlouhinta

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Asennetutkimus ja sosiaalinen toimilupa

Asennetutkimus ja sosiaalinen toimilupa Asennetutkimus ja sosiaalinen toimilupa Tuija Jartti, projektitutkija (YTM), Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, 17.3.2015 Kirja kaivannaistoiminnan hyväksyttävyydestä Saatavissa:

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot