Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, Itämeri-foorumi, 7.6.

Transkriptio

1 Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, Itämeri-foorumi,

2 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä 1. Haja-asutuksen jätevesiasetus 2. Toimenpiteet maalla vai merellä? 3. Venäjä vrs. Suomen maatalous Miten media vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon? 2

3 Tausta Rehevöityminen merkittävin Itämeren ympäristöongelma Rehevöityminen on ravinnepäästöjen aiheuttamaa perustuotannon kasvua, mikä aiheuttaa leväkukintoja ja happikatoa Suojeltu 1970-luvulta, mutta rehevöityminen on edelleen ongelma Tieteellinen tieto Poliittinen päätöksenteko Toimeenpano

4 Rehevöityminen mediassa Uutisoinnissa näkyvimpänä sinilevä Mitä runsaammat sinileväesiintymät sitä enemmän uutisia aiheesta (heinä-elokuu) Vuodesta 1998 Ympäristöhallinnon levätiedotus myös varoituksia, esim. uimavesistä Syynä suotuisat olosuhteet (lämpötila, tuuli) Asia pysyy kansalaisten ja poliitikkojen asialistalla Muita aiheita: Merkittävät tutkimustulokset, järjestöjen (WWF) kampanjat, politiikkojen suunnittelu ja toimeenpano Suomessa ollaan yhtä mieltä rehevöitymisen haitallisuudesta 4

5 Rehevöityminen mediassa Median rooli tieteellisten tutkimustulosten kommunikoinnissa laajemmalle yleisölle on merkittävä Toisaalta uutisointi voi olla harhaanjohtavaa Erimielisyydet esitetään usein 50/50 Uutisointien lisäksi vieraskynät, mielipidekirjoitukset, jne. tärkeitä kommunikaatioväyliä (tutkijat, poliitikot, viranomaiset) Lehtien verkkosivut uusi foorumi kansalaisille 5

6 Esimerkki 1: Haja-asutuksen jätevesiasetus Hajajätevesiasetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ( ) taloutta ja kesämökkiä YLE: MOT Paskalaki Kritiikkiä: Kustannukset arvioitua huomattavasti kalliimmat Laitteet eivät toimi Kritisoiduin rehevöitymisen torjuntaan liittyvä asetus! Lisää kritiikkiä: ei ota huomioon talouden sijaintia, eikä asukkaiden taloudellista tai sosiaalista tilannetta päästörajoituksia löyhennettiin ja poikkeusluvan voi saada tietyillä taloudellisilla tai sosiaalisilla perusteilla 6

7 Esimerkki 2: Rehevöitymisen torjuntaa maalla vai merellä? Rehevöitymisen aiheuttajista ja ratkaisumahdollisuuksista on erimielisyyttä Suomen ravinnepäästöistä yli puolet tulee maataloudesta Ravinnekuormituksen vähentäminen hyvin vaikeaa, kallista ja hidasta Sisäisen kuormituksen suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa Seurausta ulkoisen kuormituksen aiheuttamasta pohjien hapettomuudesta (sedimentistä vapautuu fosforia) Joukko tutkijoita, kansalaisia ja päättäjiä uskoo, että rehevöitymisen ongelma voidaan ratkaista hapettamalla Itämeren syvänteitä Median välityksellä on pyritty muuttamaan vallitsevaa käsitystä siitä, että toimenpiteitä pitäisi tehdä (myös) maalla Toistaiseksi hieman tuloksettomasti 7

8 Esimerkki 3: Venäjä vrs. Suomen maatalous Venäjä mainitaan aina, kun puhutaan rehevöitymisen torjunnasta Suomessa Vedotaan Venäjältä tulevien päästöjen suuruuteen Venäjän päästöt vesittää Suomessa tehdyt toimenpiteet Näkyy sekä erilaissa kirjoitteluissa että poliittisessa keskustelussa Myös media rummuttaa: Kingiseppin lannoitetehtaan fosforipäästöjen uutisoinnissa painotettiin nimenomaan päästöjen suuruusluokkaa Vaikutus: Ohjaa keskustelua pois omista ongelmista Saattaa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon: maatalouden etujärjestöillä on uusia neuvotteluvälineitä Venäjä hyvä tekosyy meidän ei tarvitse tehdä mitään 8

9 Miten media vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon? Medialla on merkittävä rooli ympäristöongelmien syiden, seurausten ja ratkaisumahdollisuuksien kommunikoinnissa kansalaisille ja päätöksentekijöille Media nostaa uusia (ja välillä vanhojakin) ympäristöongelmia ja näkökulmia keskusteluun ja poliittiselle agendalle Media pystyy luomaan painetta ja sillä on potentiaalia muokata poliittisen päätöksenteon asialistaa Medialla suuri vastuu, sillä se voi myös hidastaa ja vaikeuttaa päätöksentekoa ohjata keskustelua väärään suuntaan Media voi myös vakiinnuttaa ympäristöongelman osaksi kansallista, niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin, agendaa 9

10 Vuoden lehtikuva 2007 Hannes Heikura, Helsingin Sanomat