SPONTAANIT MIELIKUVAT SUOMESTA SEITSEMÄLLÄ PÄÄMARKKINA-ALUEELLA EUROOPASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPONTAANIT MIELIKUVAT SUOMESTA SEITSEMÄLLÄ PÄÄMARKKINA-ALUEELLA EUROOPASSA"

Transkriptio

1 SPONTAANIT MIELIKUVAT SUOMESTA SEITSEMÄLLÄ PÄÄMARKKINA-ALUEELLA EUROOPASSA Saila Saraniemi Raija Komppula Joensuun yliopisto Taloustieteiden laitos MEK A:

2 JOENSUUN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JOENSUU Tiedekunta Faculty Laitos Department Tekijä Author Työn nimi Title Pääaine Main subject Työn laji Level Aika Date Sivuja Number of pages Tiivistelmä Abstract Avainsanat Keywords

3 Faculty Finnish University Network for Tourism Studies / Faculty of Social Sciences Department Department of Business and Economics, University of Joensuu Authors Saila Saraniemi and Raija Komppula Title Spontaneous images of Finland from seven main market areas in Europe Level commissioned by MEK Keywords: image, mental image, country image, Finland s image During the summer and autumn of 2002, The Finnish Tourist Board (MEK) commissioned an interview study of the image of Finland as a travel destination in Finland s main market areas: Germany, Sweden, Russia, Great Britain, The Netherlands, Italy and France. This study searched for possible differences in images between different areas and charted the existing positive images of Finland. The target group consisted of men and women over the age of 15. The data comprises 2001 interviews, which were conducted in the respondents mother tongue. The interviews were carried out in several cities of each country, which were selected in cooperation with representatives of the Finnish Tourist Board. The interviewees were randomly selected. In the light of the entire data, a general emphasis falls on Finland s nature, specifically on winter conditions and the country s northerly location. The most common association mentioned is coldness, which is specifically emphasised in the answers given by the French and the Dutch respondents. Finland is still a fairly unknown country: 6% of all respondents were at first not able to present any kind of an image on Finland whatsoever. Those who had been to Finland had mostly visited Helsinki. Amongst those who had visited Finland, the most common images in the whole data were of saunas, lakes, forests and friends instead of coldness. In Sweden, these images are more concrete and relate more to culture and people. In Russia, the general image of Finland is more sporadic. Finland s reputation as the country of thousands of lakes is not self-evident: the Italians and the British do not mention lakes in their answers; the lake-association is most clearly present with the German, Dutch and Swedish respondents. The most common positive adjectives used when referring to Finland in general are good, nice, exotic, hospitable and friendly. Finnish brands or known sportsmen are not emphasised in the responses of the interviewees. The respondents had difficulty in describing Finland as a tourist destination. The British, German and Italian respondents have the least clear images of Finland as a tourist destination. However, nature and winter travel are emphasised in the images related to Finland as a tourist destination, particularly in France and Holland. The most common positive adjectives used in this context are good, nice, wonderful, exciting, easy-going, beautiful (in relation to nature), hospitable, friendly and original/authentic. Therefore, the mental associations of the interviewed respondents do not merely represent the images of those potentially travelling to Finland. Instead, they reflect the general image of Finland within the country in question. Apart from the country of residence, the significance of other demographic background variables to the images could not be identified to any important extent. In conclusion, it could be stated that Finland s image could be sharpened in the European market in order for Finland to be differentiated and clearly positioned in relation to the other Scandinavian countries. 3

4 SISÄLLYS 4 ESIPUHE 6 1 JOHDANTO 7 2 MATKAILIJAN MIELIKUVIEN TUTKIMINEN 2.1. Imago matkailumarkkinoijan näkökulmasta Mielikuva asiakkaan näkemys kohteesta 10 3 EUROOPPALAISTEN MATKAILU SUOMEEN JA SUOMI-KUVA AIEMPIEN TUTKIMUSTEN VALOSSA 3.1. Matkailun rakenne ja määrä Suomi-mielikuvat aiemmissa tutkimuksissa Venäjä Iso-Britannia Saksa Ranska Italia Alankomaat ja Ruotsi 20 4 SPONTAANIEN SUOMI- MIELIKUVIEN TUTKIMINEN SEITSEMÄSSÄ EUROOPAN MAASSA 4.1. Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimustehtävä Tutkimusaineisto ja menetelmät Aineiston analysointi 24 5 HAASTATELTUJEN TAUSTA 5.1. Ikä, sukupuoli ja koulutus Aiemmat vierailut Suomeen Miksi Suomeen matkustettaisiin ja miksi ei? 35 6 YLEISIMMIN MAINITUT ILMAUKSET 6.1 Yleinen Suomi-kuva Ensimmäiset assosiaatiot Yleisimmät ensimmäiset assosiaatiot taustamuuttujittain tarkasteltuna Koko aineiston yleisimmät Suomi-mielikuvat maittain Suomi matkailukohteena Ensimmäiset assosiaatiot Yleisimmät ensimmäiset assosiaatiot Suomesta matkailukohteena taustamuuttujittain tarkasteltuna Koko aineiston yleisimmät Suomi-mielikuvat matkailukohteena maittain 56 7 VASTAUKSET TEEMOITTAIN 7.1 Vastausten luonto- /ihminen-kulttuuri-ulottuvuus Yleiset Suomi mielikuvat Suomi matkailukohteena 59 4

5 7.2 Vastausten funktionaalisuus /psykologisuus Yleiset Suomi-mielikuvat Suomi matkailukohteena Adjektiivit Suomi-mielikuvan ilmentäjinä Yleiset Suomi-mielikuvat Suomi matkailukohteena YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 8.1. Keskeiset tulokset Johtopäätökset 71 5

6 ESIPUHE Matkailun edistämiskeskus teettää Matkailualan verkostoyliopistolla laajan tutkimuksen Suomen matkailullisesta imagosta Suomen päämarkkina-alueilla Saksassa, Ruotsissa, Venäjällä, Isossa-Britanniassa, Alankomaissa, Italiassa ja Ranskassa. Tutkimus koostuu kolmesta osasta, joista kaksi aloitettiin vuoden 2002 syksyllä. Lapin yliopistossa tutkittiin Rajahaastattelututkimuksen aineistojen perusteella, mikä jo Suomessa vierailleiden matkailijoiden mielestä oli parasta Suomessa (ks. Ilola-Aho 2003). Joensuun yliopiston taloustieteiden laitoksen johdolla toteutettiin kesän ja syksyn 2002 aikana edellä mainituissa seitsemässä maassa kenttätutkimus matkailijoiden spontaanien Suomi -mielikuvien kartoittamiseksi. Käsillä olevassa tutkimusraportissa esitellään tämän jälkimmäisen mielikuvatutkimuksen tulokset. Tässä tutkimusosiossa toteutettiin heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana yhteensä 2001 henkilökohtaista haastattelua seitsemässä maassa. Tutkimushanketta johti professori (mvs) Raija Komppula Joensuun yliopiston taloustieteiden laitokselta. Aineiston keruusta eri kohdemaissa vastasivat jatko-opiskelijat Anja Tuohino (Saksa ja Italia) Savonlinnasta, Stella Aaltonen (Venäjä) Turusta ja Saila Saraniemi (Iso-Britannia, Saksa) Joensuusta, opiskelijat Johanna Vänskä (Alankomaat) Joensuusta, Sanna Ketonen (Ranska) Turusta, sekä opiskelijat Veronica Karlsson ja Katarina Heikkilä (Ruotsi) Svenska handelshögskolan Vaasasta. Kukin tutkija laati ensin aineistostaan maakohtaisen raportin, jotka ovat saatavissa Joensuun yliopiston taloustieteiden laitokselta Lopuksi koko aineisto yhdistettiin ja analysoitiin yhdessä. Aineiston analyysi ja johtopäätökset on esitetty tässä raportissa. Hankekokonaisuuden kolmas ja viimeinen vaihe käynnistyy syksyllä Yhteenvetohankkeen keskeisenä päämääränä on osoittaa toteutettujen hankkeiden tulosten ja muun kirjallisen lähdeaineiston, sekä täydentävän empiirisen tutkimuksen avulla ne Suomi-kuvan maakohtaiset tekijät, joihin todennäköisimmin voisaan markkinointiviestinnän keinoin vaikuttaa. Hankkeen toteutuksesta vastaa Matkailualan verkostoyliopisto professori Arvo Peltosen johdolla. 6

7 1 JOHDANTO Mielikuvallisista seikoista on nykyisissä postmoderneissa, länsimaisissa yhteiskunnissa tullut keskeinen menestystekijä organisaatioille ja henkilöille. (Karvonen 1999, 17). Samalla tavalla alueet, maat, maakunnat ja kunnat ovat nähneet mielikuvien merkityksen vetovoimaisuutensa lisäämiseksi (ks. esim. Kotler 1993). Imagotutkija Erkki Karvosen (1997, 30) mukaan tietoyhteiskunnan rinnalla voitaisiinkin puhua myös mielikuvayhteiskunnasta. Imagoihin liittyvä tutkimus on kuitenkin vielä varsin uutta ja siitä johtuen myös tutkimusalueen käsitteistö on vakiintumatonta. Imagoja on tutkittu niin maantieteen, markkinointitieteen kuin sosiologiankin näkökulmasta (ks. esim. Boorstin 1961; Burgess 1982; Kotler 1993). Teoreettisella tasolla imagon käsitettä on lähestytty lähinnä tiedotusopillisesta näkökulmasta (ks. Karvonen 1997, 1999). Myös maantieteen traditiossa mielikuvien vaikuttavuuden ja alueiden markkinoinnin tutkimuksella on ollut oma paikkansa. Äikäksen (2001, 59) mukaan tutkimus on painottunut lähinnä empiirisen aineiston kategoriseen analyysiin. Matkailututkimus kiinnostui paikkasidonnaisesta imagotutkimuksesta 1970-luvulla (mm. Gunn 1972; Crompton 1979). Viime vuosina suosittuja tutkimusalueita ovat olleet erityisesti matkakohteiden imagot ja matkailijoiden mielikuvat (esim. Fakeye & Crompton 1991; Baloglu & McCleary 1999a). Käsitteinä imago ja mielikuva voidaan nähdä erillisinä. Perinteisen viestintätutkimuksen näkökulmasta imagolla tarkoitetaan viestinnällistä lähettäjäpuolen toimintaa ja mielikuvalla viitataan vastaanottajan tulkinnalliseen toimintaan eli merkityksen aktiiviseen muodostamiseen saatujen tietojen, viestien ja ilmenemien perusteella. (Karvonen 1997, 31 32; Hemanus 1999). Kohteella on joko markkinoinnin luoma, rakennettu imago tai matkailijan omista lähtökohdistaan muodostama mielikuva. (ks. Saraniemi 2001,Tuohino 2001). 7

8 Tässä raportissa tarkastellaan spontaaneja mielikuvia Suomesta seitsemällä matkailumarkkinoinnin päämarkkina-alueella eli Venäjällä, Ruotsissa, Saksassa, Iso- Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Alankomaissa. Aluksi luodaan lyhyt katsaus matkailijan mielikuvien tutkimukseen, jonka jälkeen selvitetään Suomeen suuntautuvan matkailun rakennetta tutkimuksen kohdemaista. Tutkimusosiossa kuvataan 2001 haastattelun perusteella muodostettu Suomen yleinen imago sekä matkailullinen imago. 2 MATKAILIJAN MIELIKUVIEN TUTKIMINEN 2.1 Imago matkailumarkkinoijan näkökulmasta Matkailukohdetta markkinoitaessa merkittävää on se, miten kohteen imago vaikuttaa ihmisten matkustuspäätöksiin (Ashworth & Voogd 1990, 77 78). Alueet ja yritykset pyrkivät suunnitelmallisella toiminnalla, esimerkiksi mainonnan avulla, luomaan matkakohteelle tavoiteltua imagoa. Asiakkaan mielikuviin kohteesta vaikuttavat mainonnan lisäksi useat tekijät, kuten uskomukset, asenteet ja etenkin aiemmat kokemukset. Matkaa ostaessaan asiakas ei tarkalleen tiedä, mitä ostaa, mutta usein hän käyttää mielikuviaan, matkakohteesta muotoutunutta imagoa, luodessaan käsitystä sopivasta matkavaihtoehdosta (Järviluoma 1994, 42). Matkakohteen markkinointiviestinnän yhtenä päämääränä onkin houkutella potentiaalisia matkailijoita mielikuvien avulla (Fakeye & Crompton 1991, 10). Matkailutuotetta ostaessaan asiakkaan on yleensä tehtävä valinta useiden vaihtoehtojen välillä ja vähäisen informaation perusteella. Matkailutuotteen tuottaja ei ole siten vain erityisen herkkä tuotteen imagon muutoksille, vaan hänellä on myös mahdollisuus vaikuttaa matkakokemuksessa hyvin keskeiseen todellisuuden ja fantasian suhteeseen. (Ashworth & Voogd 1990, 94) Markkinoijan näkökulmasta tarkasteltuna kohteen imago tuodaan esiin tietoisesti tai tiedostamatta tietyn kulttuurisen koodin välityksellä. Sen jälkeen imago välitetään eri 8

9 kanavien kautta, jolloin informaatiota usein katoaa tai vääristyy. Lopulta yksilöiden oletetaan vastaanottavan viestejä ulkoisista lähteistä, tulkitsevan niitä ja käyttävän viestien valikoimaa omien mielikuviensa rakennuksessa. (Ashworth & Woogd 1990, 79). Tietoinen ja harkittu imagon esiintuominen tai imagon edistäminen (image promotion) on päämäärätietoista markkinointia. Sen tavoitteena on, että kohderyhmä vastaanottaa matkakohteesta välitetyn imagon ja muuttaa ostokäyttäytymistään sen seurauksena. Markkinoiden segmentointi ei voi kuitenkaan saavuttaa aivan riittävää tarkkuutta ja suurelta osin vastaanotetut mielikuvat muodostuvat tarkoittamattomien viestien perusteella. Markkinoinnin tuleekin siksi huomioida yksilöiden jo olemassa olevat mielikuvat ja tietorakenteet, joiden perusteella he hyväksyvät, hylkäävät tai muuntavat markkinoijan lähettämiä viestejä. (Ashworth & Voogd 1990, 80 84). Siirtäminen (transmission) on yhdistävä tekijä yksilöllä olevien mielikuvien ja matkakohteen lähettämän imagon välillä. Se muodostaa erilaisten viestintäkanavien kokonaisuuden, joka voi olla selvästi identifioitavissa oleva julkinen media tai joukko henkilökohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä, joiden alkuperää on vaikeampi identifioida. Joka tapauksessa informaatiota siirretään, eikä viestintämedia ole neutraali, vaan se valikoi, mitä informaatiota siirretään ja kenelle viestitään. Media voi vaikuttaa sekä viestin sisältöön että voimakkuuteen. (Ashworth & Voogd 1990, 103). Imago on joko positiivinen tai negatiivinen. Mielipide kohteesta vaihtelee eri segmenteissä riippuen asenteista. Jollekin matkailijalle nudistiranta on jännittävä ja moderni, toiselle moraaliton ja rappeutunut. Harva kohde voi markkinoida imagoa, joka miellyttää kaikkia potentiaalisia matkailijoita. On tärkeä päättää, minkä tyyppisiä asiakkaita halutaan houkutella ja sitten varmistaa, että kaikki myynninedistämistoimenpiteet auttavat vaalimaan imagoa, joka miellyttää haluttua markkinasegmenttiä. (Davidoff & Davidoff 1994, 103). Kotler ym. (1993, 35 36) mukaan matkakohteella voi olla positiivisen ja negatiivisen imagon lisäksi heikko imago, ristiriitainen imago, sekaimago tai liian viehättävä imago. 9

10 Sekaimago muodostuu sekä positiivisista että negatiivisista piirteistä ja ristiriitaisen imagon matkakohde herättää ihmisissä vastakkaisia mielipiteitä. Heikon imagon syynä on usein matkakohteen pieni koko, vetovoimatekijöiden puute tai mainonnan vähäisyys. Liian viehättävä imago houkuttelee matkailijoita liikaa kohteeseen, mikä lopulta kääntyy negatiiviseksi piirteeksi. 2.2 Mielikuva asiakkaan näkemys kohteesta Matkakohteen markkinoijat ja muut vaikuttajat haluavat vaikuttaa sidosryhmiensä mielikuviin kohteesta. Yleensä tärkein kohderyhmä ovat potentiaaliset asiakkaat. Perustoiminnoiltaan samantasoisten matkakohteiden kilpailussa voiton vie se, joka pystyy tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen. Mielikuva on enemmän kuin todellisuus. Tämän vuoksi asiakkaan kokema arvo, mielikuvan tuottama lisäarvo, on keskeisessä asemassa. (Poikolainen ym. 1994, 35, 39). Imagolla on tärkeä rooli matkailijan kohdevalintaprosessissa. Matkailijan kohdevalinnan tärkein vaihe on kohteesta ennen matkaa tapahtuva mielikuvan muodostaminen. Brokawin (1990) mukaan onkin ensin ymmärrettävä imagoon vaikuttavat tekijät, ennen kuin sitä voidaan käyttää matkailijoiden käyttäytymisen vaikuttimena. Kohteen imagon muodostumiseen vaikuttavat pääosin kaksi tekijää: henkilökohtaiset ja kannustimena toimivat tekijät. Henkilökohtaiset tekijät voidaan jakaa psykologisiin (arvot, motivaatio, persoonallisuus), sekä sosiaalisiin tekijöihin (ikä, koulutus, siviilisääty jne.). Kannustimena toimivat tekijät voivat olla peräisin jostakin ulkoisesta ärsykkeestä, fyysisestä objektista tai yhtä hyvin aikaisemmista kokemuksista. Kannustimena toimivia tekijöitä voivat myös olla esimerkiksi informaation lähteet ja jakelukanavat. Imagon rakenteessa on sekä havaintoihin, tietoisiin valintoihin että tunteisiin perustuvia arviointeja. Lisäksi kohteen yleismaailmallinen kuva vaikuttaa yksilön muodostamaan mielikuvaan. (Baloglu & McCleary 1999b). Mielikuvissa on havaittu eroja niiden ihmisten välillä, jotka ovat tai eivät ole käyneet matkakohteessa. Ne, jotka eivät ole käyneet kohteessa, joutuvat muodostamaan 10

11 käsityksensä toisen käden tiedon perusteella, kuten esitteiden, suusanallisen viestinnän eli puskaradion, sekä median välityksellä. Kohteessa käyneet voivat yhdistää keräämänsä vaikutelmat. Markkinoitaan laajentamaan pyrkivien matkakohteiden tulee vaikuttaa ihmisiin, jotka eivät ole koskaan käyneet kohteessa. Heidän mielikuvansa on tärkeää tietää, jotta esimerkiksi väärinkäsitykset voidaan korjata. (Baloglu & McCleary 1999a, 151). Matkakohteen näkökulmasta positiivisen imagon lähettäminen on paras tapa päästä mukaan kohderyhmän harkintajoukkoon. (Van Riel 1995, 77). Matkailun kontekstissa harkintajoukko sisältää ne kohteet, joista asiakas on tietoinen ja joihin hän todennäköisesti matkustaa tietyn ajan, esimerkiksi vuoden, sisällä. Harkintajoukon muodostumiseen vaikuttavat erilaiset tilannetekijät, kuten aika ja taloudellinen tilanne, sekä vaihtoehtoisia kohteita koskevat mieltymykset. (Um & Crompton 1992, 19). Goodallin (1988) mukaan kohdemaa valitaan kansallisen imagon perusteella, alue valitaan yksityiskohtaisempien mielikuvien avulla ja lopulta otetaan huomioon yhä paikallisempia yksityiskohtia. (Ashworth & Voogd 1990, 96). Potentiaalisen matkailijan kohteista muodostama harkintajoukko pienenee päätösprosessin edetessä siten, että lopullisen päätöksen vaiheessa jäljellä on enää yksi vaihtoehto. Asiakas hyödyntää mielikuvia eri tavoin matkapäätöksen eri vaiheissa. (Kent 1990; Ashworth & Voogd 1990, 94). Asiakas tekee päätöksensä oman todellisuuskäsityksensä perusteella, eikä välttämättä markkinoijan määrittelemään todellisuuteen perustuen (Vasconcelos 1990). Markkinoijan on tunnettava ne olosuhteet ja kriteerit, joita asiakas käyttää tehdessään päätöksiä. Samoin on tunnettava näiden kriteerien tärkeysjärjestys asiakkaan kannalta, sekä miten asiakas arvioi saamaansa informaatiota tehdessään päätöksiä. (Ashworth & Voogd 1990, 102). Merkittävä kehitys matkailualan imagoteoriassa on ollut kohteen imagon merkityksen ja muodon vertailu matkailijan päätösprosessin eri vaiheissa. Mielikuvat ovat hierarkisia alkaen niin sanottuun orgaaniseen imagoon perustuvista mielikuvista päätyen kohteessa 11

12 käynnin muovaamaan, monimutkaisempaan ja arvioituun mielikuvaan. Mielikuva matkakohteesta aiheutuu monista lähteistä, jotka on luokiteltu esiintuotuun ja orgaaniseen imagoon. Esiintuotu imago on tarkoituksellisten markkinointitoimenpiteiden tulosta: kohde sellaisena kuin markkinoija haluaa tuoda sen esiin. Orgaaninen imago on asiakkaalla olemassa oleva käsitys kohteesta. Yhteistä orgaaniselle ja esiintuodulle imagolle on se, että ne edeltävät kohteessa käyntiä. Yhdessä ne muodostavat naiivin imagon, joka on useimpien potentiaalisten kävijöiden ostopäätöksen perusta. Negatiivinen imago voi johtaa ostopäätöksen hylkäämiseen ja positiivisella imagolla vastaavasti on selvä yhteys ostopäätöksen syntymiseen. (Selby & Morgan 1996, 288). Orgaaninen imago kehittyy aiheutetuksi imagoksi, johon vaikuttaa matkailuorganisaatioiden tuottama kaupallinen informaatio. Vaihtoehtoisia kohteita arvioidaan henkilökohtaisen orgaanisen imagon, muilta ihmisiltä saadun tiedon ja mainonnan välittämien hyötyjen ja mielikuvien suhteen. Tämän prosessin seurauksena valintatilanteessa olevalle kehittyy jalostuneempi aiheutettu imago vaihtoehtoisista kohteista. Matkakohteeksi valikoituu se, joka orgaanisen tai aiheutetun imagonsa mukaan tarjoaa asiakkaalle parhaimmat hyödyt. Käytyään valitsemassaan kohteessa matkailijalle muodostuu kokemuksesta johtuva monimutkaisempi imago. (Fakeye & Crompton 1991, 10 11). Imagon tasoja voi olla useita: käyttäjäimago, tuoteluokkaimago, tuotemerkki-imago, yritysimago, matkakohteen imago ja maan imago. (Van Riel 1995, 74). Esimerkiksi brandien rakentaminen on keino differoida tuote suhteessa kilpailijoihin. Brandi on Kapfererin (1997) mukaan myyjän lupaus tietynlaisesta yhdistelmästä erilaisia etuja, hyötyjä ja palveluja asiakkaalle. Brandi antaa tuotteelle merkityksen ja määrittelee sen identiteetin ajan ja tilanteen mukaan. (Kapferer 1997, 46-47, 17). Monet matkailualankin suurista yrityksistä ovat brandeja. (Vellas & Becherel 1999, 84). Samoin voidaan ajatella, että maa matkakohteena voi myös olla eräänlainen brandi. 12

13 3 MATKAILU TUTKIMUKSEN KOHDEMARKKINOILTA SUOMEEN SEKÄ SUOMI-KUVA AIEMPIEN TUTKIMUSTEN VALOSSA 3.1. Matkailun rakenne ja määrä seitsemältä kohdemarkkina-alueelta Suomessa kävi vuonna 2002 yli 4,6 miljoonaa muissa maissa asuvaa matkustajaa, joista yhdeksän kymmenestä asui Euroopassa. Euroopan unionin alueella asuvien osuus oli yli 40 % kaikista matkailijoista. Suurimman matkailijaryhmän muodostivat venäläiset, joita oli lähes kolmasosa kaikista matkailijoista (kuvio 1). Toiseksi eniten matkustajia saapui Ruotsista. Seuraavaksi yleisimmät matkailijoiden lähtömaat olivat Saksa, Viro ja Iso-Britannia. Kymmenen yleisimmän lähtömaan joukossa ovat myös Ranska ja Alankomaat. Italia on Euroopan unionin maista seitsemäntenä. (MEK 2003). Tämän tutkimuksen kohteena olevat seitsemän Euroopan maata ovat Suomen matkailumarkkinoinnin päämarkkina-alueita. Niiden Suomeen suuntautuvan matkailun matkailijamäärissä ja rakenteessa on joitakin eroja, joita tarkastellaan seuraavaksi. Venäjä 1530 Ruotsi Saksa Iso-Britannia Ranska Alankomaat Italia Tuhatta matkailijaa Kuvio 1. Matkailijamäärät tutkimuksen kohdemaista Suomeen vuonna 2002 Tutkittavista maista matkusti Suomeen vuonna 2002 yhteensä runsaat 3,2 miljoonaa matkailijaa. Näistä 49 % oli vapaa-ajan matkalla, 9 % tuttava- tai sukulaisvierailulla, 25 % työmatkalla ja 17 % matkusti jostain muusta syystä. Kuviosta 2 nähdään matkan 13

14 pääsyiden suhteellinen jakautuminen lähtömaittain. Italialaisten, venäläisten ja saksalaisten matkan syy painottuu muita enemmän vapaa-ajan matkoihin ja ranskalaisilla, alankomaalaisilla ja isobritannialaisilla on suhteellisesti eniten työmatkoja. Ruotsalaiset taas matkustavat Suomeen suhteellisesti eniten sukulaisia ja tuttavia tapaamaan, mikä onkin ymmärrettävää Ruotsin laajan suomalaisväestön ansiosta. (MEK 2003). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muut syyt Työmatkat Sukulaiset/tuttavat Vapaa-aika 20 % 10 % 0 % Venäjä Ruotsi Saksa Iso-Britannia Ranska Alankomaat Italia Kuvio 2. Kohdemaista matkustaneiden matkan suhteutetut pääsyyt vuonna Kuviossa 3 on vertailtu tutkimuksen kohdemaista matkustaneiden yöpymisvuorokausimääriä kuukausittain vuodelta Pylväs kertoo eri maista matkustaneiden yhteismäärän. Kuviosta havaitaan, että venäläisten yöpymisiä on eniten tammikuussa ja Isosta-Britanniasta matkustaneiden joulukuussa. Ruotsalaisia, saksalaisia ja alankomaalaisia yöpyy eniten heinäkuussa ja italialaisten yöpymisvuorokausia on selvästi eniten elokuussa. Ranskalaisia yöpyy heinä- ja elokuussa lähes yhtä paljon. 14

15 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Venäjä Ruotsi Saksa Iso-Britannia Ranska Alankom aat Italia Kuvio 3. Kohdemaista Suomeen matkustavien yöpymisvuorokaudet kuukausittain. Kuvion 4 avulla voidaan tarkastella lähemmin eri maista tulevien matkailijoiden matkustusajankohdan painottumista kausittain. Venäläisten, isobritannialaisten ja ranskalaisten matkailu painottuu talvikauteen. Neljästä muusta maasta matkustetaan yleisimmin kesäisin, selvimmin kesäkausi painottuu alankomaalaisten ja saksalaisten matkailussa. Vähiten kausivaihtelua näyttäisi olevan ranskalaisten ja isobritannialaisten matkailussa, vaikka talven osuus painottuukin. (MEK 2003). Venäjä Ruotsi Saksa Iso-Britannia Ranska Välikausi (touko- ja lokakuu) Kesä (kesäsyyskuu) Talvi (marras - huhtikuu) Alankomaat Italia % m atkoista Kuvio 4. Matkailijoiden yöpymiset kausittain suhteutettuna vuonna Kausittaiset matkailijamäärät ovat jonkin verran vaihdelleet viime vuosina. Venäjän yöpymisvuorokausimäärät ovat vaihdelleet vuodesta ja

16 matkailijan välillä, lukuun ottamatta vuoden 1999 notkahdusta. Talven osuus on entisestään vahvistunut. Ruotsalaisten yöpymismäärät ja niiden jakautuminen kausittain on pysynyt pitkälti entisellään viime vuosien aikana. Saksalaisten yöpymiset ovat lisääntyneet reilulla 14 %:lla vuodesta 1997 ja samalla talvikauden osuus on hiljalleen kohonnut. Brittien matkailijamäärät ovat kasvaneet vuodesta 1998 vuoteen %. Yöpymiset ovat lisääntyneet merkittävimmin talvikaudella; 95 % vuodesta 1997 vuoteen Vielä vuonna 1999 brittejä matkusti Suomeen lähes yhtä paljon kesä- ja talvikausina. Ranskalaisten osalta kesämatkailun kasvu näyttää lähes pysähtyneen, talvimatkailu taas näyttää kasvavan edelleen voimakkaasti. Kesäkaudella ranskalaisten Suomeen suuntautuva matkailu on kasvanut vain muutamalla tuhannella, mutta talvikaudella matkailijamäärä on lähes tuplaantunut vuodesta Italialaisten matkailijoiden määrä on kasvanut 34 % vuodesta 1998 vuoteen Italialaisten matkat keskittyvät voimakkaasti kesäkauteen, mutta siirtymä talvikauteen on selvästi havaittavissa. Alankomaalaisten yöpymisten määrä on lisääntynyt vuodesta 1997 vuoteen 2002 peräti 62 %, samalla kesäkauden osuus on painottunut ollen jo yli 60 %. (MEK 2003). Kuviossa 5 on vertailtu kohdemaiden yöpymisten suhteellista jakautumista suuralueiden kesken vuonna % 80 % 60 % 40 % 20 % Kainuu Kuusamo Ahvenanmaa Lappi Lakeland Suomen Länsi Eteläinen Suomi 0 % Italia Alankomaat Ranska Iso-Britannia Saksa Ruotsi Venäjä Kuvio 5. Kohdemaiden yöpymisten suhteellinen jakautuminen suuralueiden kesken

17 Kaikista maista yöpymisiä rekisteröitiin eniten Eteläisen Suomen alueella. Venäläiset, saksalaiset ja alankomaalaiset yöpyivät seuraavaksi eniten Lakelandin alueella, ruotsalaiset Ahvenanmaalla ja isobritannialaiset, ranskalaiset ja italialaiset Lapissa. (MEK 2003) Suomi-mielikuvat aiemmissa tutkimuksissa Tähän lukuun on pyritty keräämään aiemmin Suomi-kuvasta aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia. Alankomaita ja Ruotsia koskevia tutkimuksia ei ollut käytettävissä. Muita kohdemarkkinoita koskevista tutkimuksista osa on pro gradutasoisia opinnäytteitä ja muut tutkimukset saattavat olla lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan hyvinkin erilaisia Venäjä Erikssonin (1998) venäläisten korkeakouluopettajien ja opiskelijoiden keskuudessa toteuttaman matkailumaatutkimuksen mukaan Suomi-kuva on myönteinen ja moniulotteinen. Matkailumaakuvaan liitettiin ennen kaikkea luonto tuhansine järvineen ja metsineen. Suomen maantieteellisellä sijainnilla Venäjän naapurimaana on suuri merkitys saavutettavuuden kannalta. Suomea kuvattiin pääasiassa myönteisillä vetovoimatekijöillä ja yksittäisistä kohteista tärkein oli vesipuisto. Sen sijaan historiallisten mielleyhtymien osuus oli vähäinen. Suomalaiset nähtiin ahkerina ja kurinalaisina, tosin myös pidättyväisinä ja alkoholiin sortuvina. Joulupukki nousi myös esille suomalaisena. Erikssonin mukaan monet vastauksista olivat stereotyyppisiä kuvauksia suomalaisten luonteenpiirteistä, kuten epäluottamus venäläisiä kohtaan ja kateus. Kysely osoitti, että vastaamisen taustalla vaikuttavat ennen kaikkea henkilön omat kokemukset ja maailmankuva. Myös IPK:n MEKille suorittamassa talvimatkailua koskevassa tutkimuksessa helppo saavutettavuus nousi keskeiseksi positiiviseksi tekijäksi. Suomi on venäläisille Itävallan jälkeen tärkein lumilomakohde. Venäläisillä kuluttajilla on Suomesta positiivisia talveen liittyviä mielikuvia. (MEK 2002d) 17

18 Iso-Britannia IPK Internationalin (MEK 2002b) isobritannialaisten matkanjärjestäjien Suomi-kuvaa kesämatkailukohteena selvittäneen tutkimuksen perusteella brittien Suomi-tietous on erittäin vähäistä etenkin kesämatkailun osalta. Suomella ei ole selkeätä profiilia kesäkohteena Ison-Britannian markkinoilla. Muut Skandinavian maat ovat enemmän esillä maan markkinoilla. Suomeen matkustamista pidetään kalliina. Matkanjärjestäjien näkökulmasta lisääntyvä tarjonta ei kasvattaisi myyntiä, vaan tärkeämpää olisi kysynnän herättäminen laajemmin. Suurin osa matkanjärjestäjien mielikuvista painottui luontoon ja maisemaan, erityisesti järviin. Matkanjärjestäjät toivovat näkyvämpää markkinointia myös talven osalta (MEK 2002c). Talvimatkailukohteenakin Suomi on lähes tuntematon myös hiihtoa harrastavien parissa (MEK 2002c) Saksa Manderscheidin (1997) tutkimuksessa tarkasteltiin Suomi-kuvaa saksalaisissa koulukirjoissa ja matkaesitteissä. Etenkin vanhemmissa koulukirjoissa Suomea koskeva maantieteen osuus painotti saamelaisia ja poronhoitoa, uudemmissa kirjoissa Lappipainotteisuus on vähentynyt. Tutkimuksen mukaan Suomi on saksalaisten mielestä tuntemattomin Euroopan maista. Tämä johtuu osittain Suomen pohjoisesta, kaukaisesta sijainnista, mutta myös Suomen vähäisestä näkyvyydestä saksalaisessa mediassa. Matkaesitteiden teemoja olivat luonto, mökkeily, saamelaiset, joulupukki ja talviaktiviteetit. Manderscheidin mukaan Suomessa käyneelläkään saksalaisella on harvoin selkeää mielikuvaa Suomesta, mutta kokemukset ovat kuitenkin positiivisia. Suomesta mainitaan kaunis luonto, josta voi nauttia yksilöllisesti. Suomi houkuttelee urheilullisia ja seikkailua etsiviä matkailijoita. Kankaan (2002) Helsingin imagoa Saksassa koskevan tutkimuksen mukaan Helsinki tunnetaan Suomen pääkaupunkina ja sen imago yhdistyy vahvempaan Suomi-imagoon: kylmä, kallis ja kaukainen. Aivan viime vuosina Helsingin imago on ollut suuressa muutosprosessissa Saksassa Suomen Eu-jäsenyyden ja Nokian myötä. IPK Internationalin (2002b) saksalaisten matkanjärjestäjien Suomi-kuvaa 18

19 kesämatkailukohteena selvittäneessä tutkimuksessa painottuvat järvet sekä luontoon ja maisemaan liittyvät seikat, kuten keskiyön aurinko ja metsät. Talvimatkailun osalta matkanjärjestäjät pitävät suurimpana ongelmana Suomen sijainnista johtuvaa heikkoa saavutettavuutta. Kuluttajat puolestaan eivät osaa yhdistää Suomeen ihanteellisen lumiloman piirteistä (vuoret, hiihto, sininen taivas, kirkas auringonpaiste, lumi) muuta kuin runsaan lumen. Suomea pidetään liian kylmänä, hiljaisena ja tylsänä. Suomen mahdollisuuksia talvikohteena ei tunnettu. (MEK 2002d) Ranska Ranskalaisten Suomeen liittämät mielikuvat eivät vuosien varrella ole juuri muuttuneet, olipa kyse jo Suomessa käyneistä tai Suomea vielä tuntemattomista ranskalaisista. Vahvimpana ovat olleet mielikuvat luonnon hallitsemasta, harvaanasutusta ja äärimmäisessä pohjoisessa sijaitsevasta Suomesta. (Desneignes 1960). IPK Internationalin (MEK 2002b) tutkimuksessa matkanjärjestäjille korostuu näkemys Suomesta metsien ja järvien peittämänä, kylmänä, synkkänä ja yksinäisenä maana. Talvimatkailukohteena Suomi on varsin tuntematon, mutta kuluttajatutkimuksessa assosiaatiot Suomesta liittyvät kuitenkin talveen. Suomea pidetään erilaisena talvikohteena ja juuri sellaisenaan kiinnostavana. (MEK 2002c). Suomen ulkomaankauppaliiton (1987) tutkimuksessa Suomen tunnettuisuus ja imago Ranskassa todettiin Suomen olevan ranskalaisille Pohjoismaista vähiten tunnettu, ei kovinkaan vetovoimainen maa, jota leimaavat Neuvostoliiton läheisyys ja oletettu alhainen elintaso. Suomi-kuvan negatiivisuus onkin paljolti johtunut tietämättömyydestä. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin tunnettuus on lisääntynyt ja Tommi Lappalaisen (1998) tutkimuksessa Suomi assosioitui jo ennen muuta joulupukkiin ja Lappiin. (Lapin Kansa ). 19

20 Italia Aiemmat tutkimukset osoittavat, että italialaiset matkustavat Suomeen kauniin luonnon, puhtaan järvi- ja metsäluonnon, sekä liikenneruuhkien puuttumisen vuoksi. Järvi-Suomen alueella italialaisia kiehtoo floran ja faunan eroavaisuudet, lukuisat mahdollisuudet ulkoilma-aktiviteetteihin ja loistelias luonto. (Primetta 2001). Lapissa kiinnostavat lumi ja erilaiset ulkoilma-aktiviteetit (Ricerca 1995). Italialaisten Suomikuvaa on tutkittu lähinnä Matkailun edistämiskeskuksen toimesta ( Ricerca 1995, Ricerca 1998). Primetta (2001) keskittyi pro gradu-työssään italialaisten sekundäärisen imagon tutkimukseen eli italialaisiin, jotka eivät vielä olleet vierailleet Suomessa. Suurin osa Suomessa vierailemattomista yhdisti Suomeen puhtaan ja koskemattoman luonnon. Suomi nähtiin rauhallisuuden ja seesteisyyden paikkana, jossa olisi mahdollista rentoutua. Suomeen liitettiin monissa mielikuvissa talvi ja lumi sekä joulupukki ja porot. Erityisesti mainittiin järvet, metsät, kauniit maisemat, avoimet tilat ja mystinen keskiyön aurinko. (Primetta 2001) Alankomaat ja Ruotsi Alankomaissa ei tiettävästi ole tehty Suomea koskevaa imagotutkimusta. Hollantilaiset ovat kuitenkin innokkaita matkailijoita. Esimerkiksi vuonna 2001 kolme neljästä alankomaalaisesta teki yhden tai useamman pitkän matkan kotimaassa tai ulkomaille. Alankomaalaisten suosituin ulkomaan matkakohde vuonna 2001 oli Ranska. Alankomaalaisten matkailijoiden suosituin yksittäinen majoitusmuoto vuonna 1998 oli hotellimajoitus. Heitä voidaan kuitenkin pitää omatoimimatkailijoina, sillä huoneistohotelli-, kesämökki-, matkailuvaunu- ja telttamajoitus olivat lähes kaikissa lomakohteissa suosituimpia majoitusmuotoja. Vaikka alankomaalaisten ulkomaan matkat ovat suurimmaksi osaksi järjestettyjä pakettimatkoja, he suosivat myös automatkailua sekä pitkillä että lyhyillä matkoilla. (Smith & Jenner 2000; Centraal Bureau voor de Statistiek 2002). 20

21 Vuoden 2001 rajahaastattelututkimuksen mukaan alankomaalaisten suosituin yksittäinen talviaktiviteetti Suomessa oli moottorikelkka-ajelu. Muita suosittuja aktiviteetteja olivat pororekiajelu, koiravaljakkoajelu, maastohiihto, laskettelu ja vaellus. Kesäaktiviteeteista suosituin oli Suomen sisäristeilyt. Myös vaellus ja pyöräilyreitit kiinnostivat jonkin verran alankomaalaisia matkailijoita. (MEK 2002a). Ruotsalaisten Suomi-mielikuvista ei ollut käytettävissä tutkittua tietoa tätä tutkimusta tehtäessä. Ruotsalaiset ovat merkittävä Suomen matkailumarkkinoinnin kohderyhmä, sillä he muodostavat venäläisten jälkeen suurimman matkailijaryhmämme. Vuonna 2002 Ruotsista saapui Suomeen matkailijaa. Heistä suurin osa oli loma- tai työmatkalla ja merkittävä osa myös sukulaisten tai tuttavien luona vierailulla. Ruotsalaisten tuoma matkailutulo oli 317 miljoonaa euroa. Suosituin ruotsalaisten matkakohde on pääkaupunkiseutu ja suurin osa heistä saapuu Suomeen Keski- Ruotsista, etenkin Tukholman alueelta. (MEK 2003). 21

22 4 SPONTAANIEN SUOMI- MIELIKUVIEN TUTKIMINEN SEITSEMÄSSÄ EUROOPAN MAASSA 4.1. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimustehtävä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää spontaaneja mielikuvia Suomesta seitsemällä päämarkkina-alueella Euroopassa. Tutkimuksessa ei pyritty hakemaan erityisesti potentiaalisia kohderyhmiä, vaan maassa vallitsevaa orgaanista Suomi-imagoa. Tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään myös mahdollisia eroja mielikuvissa eri lähtöalueiden välillä sekä kartoittamaan olemassa olevia positiivisia mielikuvia Suomesta niiden vahvistamiseksi markkinointiviestinnän avulla Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimus perustuu heinä-marraskuun välillä 2002 Iso-Britanniassa, Venäjällä, Alankomaissa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa sekä Italiassa kerättyyn haastatteluaineistoon (ks. taulukko 1). Kohderyhmänä olivat yli 15 vuotta täyttäneet miehet ja naiset. Aineisto muodostuu 2001 haastattelusta, jotka toteutettiin kunkin maan omalla kielellä. Kussakin maassa haastattelut toteutettiin useammassa kaupungissa, jotka valittiin yhdessä MEK:n edustajien kanssa. Kaupunkien valinnassa otettiin huomioon niiden sijainti eri puolilla kohdemaata ja alueen merkittävyys Suomeen matkailun lähtöalueena. Vastaavasti pyrittiin ottamaan mukaan alueita, joilta matkustaminen Suomeen on vähäisempää tai alue nähtiin tulevaisuudessa potentiaalisena lähtöalueena. On huomattava, että haastattelukaupunki ei välttämättä ole vastaajan asuinkaupunki. Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla. Otannassa kiinnitettiin kuitenkin huomiota siihen, että otokseen tulisi suhteellisen tasapuolinen edustus eri ikäryhmiä sekä miehiä ja naisia. Haastatteluja suoritettiin kävelykaduilla, puistoissa, ostoskeskuksissa sekä yleensäkin paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä. Haastattelujen suorittamista vaikeutti 22

23 erityisesti Italiassa, Ranskassa ja Saksassa huono sää. Vastaushalukkuus vaihteli jonkin verran eri maissa, ja haastateltavien löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Haastattelutilanteessa ensimmäisellä kysymyksellä varmistettiin haastateltavan asuminen kohdemaassa (Liite 1). Suomi-mielikuvia tutkittiin avoimella kysymyksellä Mitä tulee mieleenne, kun kuulette sanan Suomi?. Vastaajien ensimmäiset, toiset, kolmannet jne. sana- ja lauseassosiaatiot kirjattiin ylös. Seuraavaksi kysyttiin Millainen mielikuva teillä on Suomesta matkailumaana. Myös tämän kysymyksen vastaukset kirjattiin siten, että eroteltiin ensimmäinen assosiaatio muista assosiaatioista. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, kuinka usein he ovat käyneet Suomessa, ja voisivatko he kuvitella matkustavansa Suomeen. Lopuksi kysyttiin vastaajien sukupuolta, ikää ja koulutusta. Taulukko 1. Haastattelujen ajankohdat ja jakautuminen eri maiden ja kaupunkien välillä 1 Kohdemaa Haastattelukaupungit (% maan aineistosta) Britannia Birmingham (63 %), Lontoo (31 %), Edinburgh (4%) Henley on Thames (2 %) Haastatteluajankohta heinä-elokuun vaihde 2002, marraskuu 2002 Haastattelujen määrä (% koko aineistosta) 339 (17 %) Venäjä Pietari (50 %), Moskova (50 %) heinäkuu ja elokuu (20 %) Hollanti Bosch (55 %), Den Utrecht (32 %), heinäkuu (13 %) Amersfoort (13 %), Saksa Stuttgart (33 %), Düsseldorf (29 %), lokakuu ja marraskuu 338 (17 %) Dresden (29 %), Hampuri (9 %), 2002 Ruotsi Tukholma (33 %), Växjö (18 %), Malmö (17 %), Uppsala (15 %), Umeå (13 %), Västerås (3 %), Borgholm (0,5 %), Helsingborg (0,5 %), lokakuun alku (11 %) Ranska Pariisi (52 %), Lyon (48 %) lokakuun alku (13 %) Italia Milano (47 %), Rooma (29 %), Bologna marras-joulukuun vaihde 190 (9 %) (24 %), 2002 YHTEENSÄ Tulosten raportoinnissa käytetään taulukoissa ja kuvioissa Alankomaista termiä Hollanti sekä Iso- Britanniasta termiä Britannia esitysteknisistä syistä. 23

24 4.3. Aineiston analysointi Haastateltavat saivat vapaasti assosioida vastauksensa sekä Suomea yleensä että Suomea matkailumaana koskeviin kysymyksiin. Aineiston analyysin tavoitteena oli selvittää vastausten sisältö säilyttäen niiden monipuolisuus. Haastatteluaineisto tallennettiin aluksi kunkin maan osalta erikseen Excel-tiedostoiksi. Tallennuksen suorittivat aineiston keruusta vastanneet tutkijat. Vastaajien ilmoittamat assosiaatiot kirjattiin ylös sellaisenaan. Venäjän, hollannin, italian ja ranskankieliset ilmaukset käännettiin lisäksi suomen kielelle ja myös nämä käännökset taulukoitiin Exceliin. Aineiston väliraportointivaiheessa joulukuussa 2002 kukin aineiston kerääjä jaotteli sekä kysymyksen Mitä tulee mieleenne, kun kuulette sanan Suomi? että kysymyksen Millainen mielikuva teillä on Suomesta matkailumaana ensimmäiset assosiaatiot omiksi fkevenssitaulukoikseen, joista selvisi vastaajien yleisimmät assosiaatiot. Tämän jälkeen molempien kysymysten kolme ensimmäistä assosiaatiota luokiteltiin sen mukaan, kuuluvatko assosiaatiot funktionaalisiin vai psykologisiin asioihin. Luokittelun perusteena oli Echtnerin & Ritchien (1993) esittämä matkakohteen imagon muodostumista kuvaava malli, jota mukaillen luotiin tätä tutkimusta varten oma luokittelumalli (Liite 2). Heidän mukaansa kohteen mielikuvassa on nähtävissä kaksi pääosaa: yksittäisiin ominaisuuksiin perustuva mielikuva sekä kohteen kokonaismielikuva. Molemmat osat sisältävät sekä aineellisia, funktionaalisia osia sekä psykologisia, abstraktimpia piirteitä. Mielikuva voi sisältää myös yleisiä funktionaalisia ja psykologisia ominaisuuksia tai enemmän erottuvia tai jopa ainutlaatuisia piirteitä, tapahtumia ja tunnelmia. Tässä funktionaalisiksi asioiksi luokiteltiin sanat, jotka voidaan nähdä ja/tai koskettaa ja joista voidaan yleensä kysyä missä se on?. Funktionaaliset asiat ovat fyysisiä ja yleensä mitattavissa. Psykologisiksi asioiksi luokiteltiin mentaalit asiat, eli sellaiset yleiset arviot ja ilmiöt, joita ei voi nähdä, koskettaa tai muuten paikantaa. Funktionaalisia ja psykologisia tekijöitä voidaan hyödyntää eri tavoin markkinointiviestintää suunniteltaessa. Tässä tutkimuksessa jaottelu palvelee lähinnä vastausten sisällön jäsentämisessä. 24

25 Seuraavassa vaiheessa aineisto siirrettiin kokonaisuudessaan SPSS-tilasto-ohjelmaan, jonka avulla tehtiin vertailuja eri maiden välillä sekä tarkasteltiin tarkemmin taustamuuttujien vaikutusta spontaaneihin mielikuviin. Analyysimenetelminä käytettiin suorien jakaumien ja ristiintaulukointien tulkintoja ja eräissä tapauksissa khin neliötestiä. Tässä vaiheessa yhteenvedosta vastannut tutkija Saila Saraniemi luokitteli koko aineiston maittain uudelleen funktionaalisiin ja psykologisiin asioihin, jotta luokittelujen luotettavuutta voitaisiin arvioida. Erot luokittelutulkinnoissa olivat marginaalisia, eikä niillä ollut vaikutusta tutkimuksen tuloksiin. Kysymyksen Mitä tulee mieleenne, kun kuulette sanan Suomi? vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti 131 luokkaan (Liite 3). Vastaavasti kysymyksen Millainen mielikuva teillä on Suomesta matkailumaana vastaukset jaettiin 150 luokkaan (Liite 4). Erilaisia sanoja ja ilmauksia oli erittäin runsaasti ja tällä luokittelulla haluttiin tiivistää assosiaatioiden sisältö säilyttäen samalla niiden monimuotoisuus. Tutkija on noudattanut luokittelussa tiettyjä sääntöjä, joista kerrotaan tarkemmin tulosten esittelyvaiheessa. Huomioitavaa kuitenkin on, että kuten laadullisessa tutkimuksessa yleensä, ovat jotkut ilmaukset tulkinnanvaraisia ja voisivat toisen tutkijan mielestä kuulua eri luokkaan kuin tutkija on valinnut. Tässä mielessä tutkijan valinnat ovat tietyiltä osin subjektiivisia. Niiden vaikutus tutkimustulosten kokonaisuuteen ei kuitenkaan ole merkittävä johtuen lopullisten luokkien suuresta määrästä. Kunkin vastaajan vastauksesta arvioitiin molempien kysymysten osalta sen painottuminen luontoon tai ihmisiin ja kulttuuriin liittyviin asioihin. Tässä taustalla oli Lew:n vuonna 1987 esittämä matkailullisen vetovoiman ulottuvuus jaottelu. Osittain hyödynnettiin myös Ilolan & Ahon (2003) samaan Suomi-imago projektiin kuuluvan Mikä parasta Suomessa tutkimuksen luokitteluohjeistoa. Luokat olivat enemmän luonto, enemmän ihminen/kulttuuri, molempia yhtä paljon, vain luonto, vain ihminen/kulttuuri ja epäselvä. Epäselvään luokkaan vastaus luokiteltiin, jos siitä oli vaikea määritellä ulottuvuus. Näin tehtiin esimerkiksi, kun vastaaja oli ensin vastannut en tiedä ja sitten jonkun muun sanan, tai kun vastaaja oli käyttänyt pelkästään ilmaisua maa tai ulkomaa tai yksittäistä adjektiivia, josta ei voinut päätellä sen liittymistä 25

26 luontoon tai johonkin muuhun asiaan. Ihmispainotteisiksi on luokiteltu muun muassa luonnossa toteutettavat aktiviteetit, koska ne vaativat ihmisen osallistumista. Ihmispainotteiseksi on luokiteltu myös maaseutu ja pellot, koska niissä kulttuurin merkitys on ilmeinen. Tutkimuksen tulokset ovat lähinnä kuvailevia, jolloin merkitseviä eroja ei ole pyritty osoittamaan esimerkiksi tilastollisten testien avulla. 26

27 5 HAASTATELTUJEN TAUSTA 5.1. Ikä, sukupuoli ja koulutus Taustamuuttujina haastateltavilta tiedusteltiin sosiaalisia tekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan imagon muodostumiseen (ks. Baloglu & McCleary 1999b). Tutkimukseen osallistuneista (n=2001) 47 % on miehiä ja 53 % naisia. Taulukosta 2 nähdään sukupuolijakaumat maittain. Yleisesti sukupuolijakauma vastaa maan todellista tilannetta. Venäläisten, ruotsalaisten ja ranskalaisten naisten osuus on hieman painottunut, samoin italialaisten miesten. Taulukko 2. Vastaajien sukupuolijakauma maittain Asuinmaa Yhteensä Britannia Hollanti Italia Ranska Saksa Ruotsi Venäjä sukupuoli mies nainen n = ,7% 51,3% ,4% 49,6% ,6% 47,4% ,2% 55,8% ,7% 50,3% ,6% 55,4% ,8% 60,3% ,6% 53,4% 100,0% Vastaajista 22 % oli alle 25-vuotiaita, 22 % vuotiaita, 20 % vuotiaita, 16 % vuotiaita, 12 % vuotiaita, 6 % vuotiaita ja 2 % yli 74-vuotiaita. Ikäjakaumat noudattelevat pääosin maiden todellista ikäjakaumaa, mutta Ranskan ja Venäjän otoksessa nuorten, alle 35-vuotiaiden osuus on jonkin verran korostunut (kuvio 6). Venäjän otoksessa etenkin nuoria naisia on runsaasti, yli kolmannes kaikista naisista. Saksalaisista vuotiaiden osuus on maan keskiarvoa suurempi. Miehiä ja naisia on koko aineiston ikäryhmissä kohtuullisen tasaisesti, mutta miehiä on vuotiaiden ryhmässä naisia enemmän (miehet 27 % / naiset 18 %) ja naisia taas on 27

28 Prosenttia enemmän vuotiaiden ryhmässä (naiset 18 % / miehet 13 %). Maittain tarkasteltuna miehiä ja naisia on pääosin tasaisesti eri ikäryhmissä, mutta Ison- Britannian aineistossa miehiä on selvästi enemmän nuoremmissa ikäryhmissä, lähes puolet (48 %) miehistä kuuluu ikäryhmään vuotiaat ja muutama vanhempi ikäryhmä puuttuu miesten osalta. Vastaavasti naisia on enemmän vanhemmissa ikäryhmissä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat alle 25-vuotiaat Britannia Hollanti Italia Ranska Saksa Ruotsi Venäjä Kuvio 6. Vastaajien suhteelliset ikäjakaumat maittain. Haastatellut olivat korkeasti koulutettuja (n = 1999). Keskiasteen tai alemman tutkinnon suorittaneita oli vastaajista 12 %, lukion käyneitä 18 %, ammattikoulutuksen suorittaneita 23 %, korkeakoulututkinto oli 42 %:lla ja 5 % oli suorittanut akateemisen jatkotutkinnon. Tässä yhteydessä on huomattava, että koulutusjärjestelmä vaihtelee maittain ja esimerkiksi Ison-Britannian osalta jatkotutkinnon suorittaneisiin lukeutuvat post graduate -tutkinnon suorittaneet, jotka vastaavat maisterin tutkinnon suorittaneita täkäläisittäin. Tästä johtuu, että briteistä suurin osa (27 %) lukeutuu jatkotutkinnon ja 23 % korkeakoulututkinnon suorittaneisiin (kuvio 7). Kuitenkin luokitusta rakennettaessa maiden koulutusjärjestelmistä johtuvat erot on pyritty minimoimaan mahdollisimman yleispätevällä luokituksella. Keskiasteen tai alemman tutkinnon suorittaneiden määrässä on suurimmat suhteelliset erot maiden välillä. Tämäkin voi johtua koulutusjärjestelmän eroista. Lukion käyneiden osuus on suurin (32 %) ruotsalaisten keskuudessa ja ammattikoulun käyneitä on 28

29 suhteellisesti eniten ranskalaisissa (31 %). Korkeakoulututkinnon suorittaneita on eniten ranskalaisissa (53 %), mutta myös hollantilaisista ja venäläisistä yli puolet on suorittanut korkeakoulututkinnon. Sukupuolten välillä ei juuri ollut eroa koulutuksessa, joskin naisissa oli jonkin verran enemmän lukion käyneitä (naiset 19 % / miehet 17 %). Miehissä oli myös hivenen enemmän jatkotutkinnon suorittaneita (miehet 7 % / naiset 4 %). Maittain tarkasteltuna Isossa-Britanniassa oli miehissä selvästi enemmän jatkotutkinnon suorittaneita (miehistä 33 % / naisista 21 %). Sen sijaan naisista suurempi osa oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita (naisista 25 % / miehistä 21 %). Alankomaalaisissa oli lukion käyneitä naisia miehiä enemmän (21 % / 13 %) ja miehissä taas enemmän ammattikoulun käyneitä (33 % / 25 %). Italialaisissa oli keskiasteen käyneitä miehiä enemmän kuin naisia (11 % / 7 %) ja lukion käyneitä naisia miehiä enemmän (30 % / 25 %). Ranskalaisista ammattikoulun käyneitä naisia oli miehiä enemmän (34 % / 28 %) ja korkeakoulututkinnon suorittaneita miehiä vastaavasti enemmän (57 % / 50 %). Saksalaisista naisista miehiä useampi oli käynyt lukion ja miehet taas useammin ammattikoulun. Venäläisistä naiset olivat useammin keskiasteen käyneitä ja miehet useammin ammattikoulun käyneitä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle 25-vuotiaissa oli eniten lukion käyneitä, monet olivat parhaillaan lukiossa. Keskiasteen tai alemman tutkinnon suorittaneita oli eniten yli 65- vuotiaissa, toisaalta jatko-opinnot suorittaneiden määrä oli tässä ryhmässä myös suurin johtuen brittien post graduate- tutkinnon suorittaneista. Maittain tarkasteltuna koulutetuin alle 25-vuotiaiden ikäryhmä ovat britit, joista 51 % on suorittanut jatkotutkinnon. Myös Alankomaissa, Ranskassa ja Italiassa nuorinkin ikäluokka on korkeasti koulutettuja. Saksalaisista, ruotsalaisista ja venäläisistä alle 25-vuotiaista reilusti alle 30 % on korkeakoulutettuja. 25-vuotiaista eteenpäin korkeakoulutettujen määrä nousee selvästi myös näiden maiden otoksessa. Tämä kertonee myös koulutusaikojen pituudesta eri maissa. Kaiken kaikkiaan vastaajien profiilista voidaan päätellä, että vastaajat edustavat hyvin maidensa asukkaita. 29

30 Prosenttia Britannia 26,8 0,8 3,2 0 1,2 1, , ,8 Hollanti 51,2 45, ,1 2 Italia 15,3 27,4 8,9 Ranska 31,1 13,9 2 Saksa 33,7 27,8 14,4 14,2 31,9 23,1 Ruotsi 39,7 12,7 Venäjä 50,5 27,3 19,8 2,5 jatkotutkinto korkeakoulu ammattikoulutus lukio keskiaste Kuvio 7. Vastaajien koulutustausta maittain Aiemmat vierailut Suomeen Taustamuuttujana kysyttiin, onko vastaaja vieraillut Suomessa vai ei. Aiempien kokemustenhan on todettu vaikuttavan merkittävästi imagon muodostumiseen (Baloglu & McCleary 1999a; Baloglu & McCleary 1999b). Kaikista vastaajista vain 17 % on käynyt Suomessa. Kerran Suomessa käyneitä on 149 eli 7,5 % vastaajista ja useammin kuin kerran käyneitä 189 eli 9,5 % vastaajista. Matkustaminen naapurimaista näkyy siten, että kerran Suomessa käyneistä neljännes on ruotsalaisia ja samoin neljännes venäläisiä. Useammin Suomessa käyneistä lähes kaksi kolmannesta on ruotsalaisia ja viidennes venäläisiä. Haastattelukaupungeittain tarkasteltuna kerran Suomessa käyneistä eniten, 19 vastaajaa, haastateltiin Moskovassa, seuraavaksi eniten mukana oli Pietarissa (18), Birminghamissa (11) ja Växjössä haastateltuja (11). Useammin kuin kerran Suomessa käyneistä 57 vastaajaa haastateltiin Tukholmassa, seuraavaksi eniten mukana oli Pietarissa (30) ja Uppsalassa haastateltuja (25). Suomessa käyneitä oli lähes jokaisen haastattelukaupungin otoksessa lukuun ottamatta Helsingborgia, Henley on Thamesia ja Edinburghia. 30

31 Maittain tarkasteltuna Suomessa käyneitä on eniten ruotsalaisissa, joista 74 % on käynyt vähintään kerran Suomessa (kuvio 8). Yli puolet vastanneista ruotsalaisista oli käynyt Suomessa useammin kuin kerran. Seuraavaksi eniten Suomessa käyneitä on toisesta lähinaapurista Venäjältä (17 % venäläisistä). Heistä Pietarissa haastatelluissa oli enemmän (24 %) Suomessa käyneitä kuin Moskovassa haastatelluissa (14 %). Venäläisistä matkailijoista suurin osa eli yhdeksän kymmenestä on kotoisin Pietarin alueelta myös tilastojen mukaan (MEK 2002). Muiden maiden vastaajissa Suomessa käyneitä on alle 10 % haastatelluista. Vähiten Suomessa käyneitä on ranskalaisissa, joista vain 4 %:lla on aiempaa kokemusta Suomesta. prosenttia ,1 92,9 93,7 96 5,6 0,3 3,1 4 5,8 0,5 4 90,2 83, ,5 16,5 9,5 7,7 7,5 0 2,1 ei kyllä kerran useammin kuin kerran Britannia Hollanti Italia Ranska Saksa Ruotsi Venäjä Kuvio 8. Vastaajien aiemmat vierailut Suomeen. Suomessa vierailleiden taustoja tarkasteltiin sosiaalisten muuttujien perusteella. Kaikki i Suomessa käyneet britit olivat naisia, samoin saksalaisista Suomessa käyneistä pieni enemmistö oli naisia. Muista maista miehiä oli eniten Suomessa käyneistä, selvimmin italialaisissa (9 miestä ja 3 naista). Primettan (2001) mukaan italialaiset miehet matkustavatkin naisia enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna niistä, jotka eivät ole käyneet Suomessa (n = 1660) eniten (24 %) on alle 25-vuotiaita. Toisaalta myös kerran Suomessa käyneistä (n = 149) on eniten (24 %) samasta ikäryhmästä. Useammin kuin kerran Suomessa käyneistä (n = 31

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:161 2008 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki puh. +358 10 6058 000

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta Tämä artikkeli perustuu tulossa olevaan tutkimusraporttiin Destination Image of Finland

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

MIKÄ PARASTA SUOMESSA

MIKÄ PARASTA SUOMESSA MIKÄ PARASTA SUOMESSA seitsemän Euroopan maan matkailijoiden näkemänä Heli Ilola Seppo Aho Lapin yliopisto Taloustieteiden ja matkailun laitos Helmikuu 23 Sisällys:. Tutkimuksen tausta ja tehtävänasettelu...

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle

GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle 20.1.2016 GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEO tulovirta ulkomaan matkailusta pääkaupunkiseudulle Taloustutkimus Oy Pasi Holm, Reija Koskela ja Kari-Pekka Töyrylä 1 10.11.2015 Taloustutkimus Oy / t-14 484 / Pasi

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholiostot Virosta

Suomalaisten alkoholiostot Virosta Suomalaisten alkoholiostot Virosta Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Vuodessa noin 8,8 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kiitokset katso julkaisu Acknowledgements see publication Sisällys katso julkaisu Contents see publication

Kiitokset katso julkaisu Acknowledgements see publication Sisällys katso julkaisu Contents see publication RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS Osa 15 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvella 2003-2004 1.11.2003 30.4.2004 Korjatut tulostaulukot BORDER INTERVIEW SURVEY Part 15 Foreign Visitors in Finland during the Winter

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kiitokset katso julkaisu Acknowledgements see publication Sisällys katso julkaisu Contents see publication

Kiitokset katso julkaisu Acknowledgements see publication Sisällys katso julkaisu Contents see publication RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS Osa 17 Ulkomaiset matkailijat Suomessa vuonna 2004 1.1. 31.12.2004 Korjatut tulostaulukot BORDER INTERVIEW SURVEY Part 17 Foreign Visitors in Finland in 2004 1 January - 31 December

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013 Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset Radio Satellite Finland Oy Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa vierailevien venäläisten Radio Sputnikin

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Paikan imago ja siihen vaikuttaminen. Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Paikan imago ja siihen vaikuttaminen. Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Paikan imago ja siihen vaikuttaminen Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Esityksen rakenne Mitä tarkoittaa imago ja paikan imago Miten imago syntyy Miten imago

Lisätiedot

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2014 Esipuhe Iso-Britannia on Saksan jälkeen Euroopan suurin lähtömaa. Britit

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot