Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, neuvotteluhuone 1

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 16/2012 Kokousaika pe klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, neuvotteluhuone 1 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 237H 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 238H 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 239H 1 5 ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 240H 1 15 TALOUSARVIO VUODELLE 2013 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 241H 23 LASTENPSYKIATRIAN ERIKOISALAN TILANNEKATSAUS

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 16/2012 Kokousaika pe klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, neuvotteluhuone 1 Päätöksentekijät Läsnä = 1) Saapui kokoukseen klo ) Saapui kokoukseen klo Leila Lindell Vesa Valkonen Pekka Leppänen Sinikka Lindeman Tony Melville Pasi Pyykkinen Leena Laurila Ritva Katajisto Satu Koskinen 2) Pentti Sukanen Santero Kujala Pekka Pajala Eva-Kaisa Niemistö Eila Sallinen Ulla Patronen Armi Kylmälä Raimo Sopo Pauliina Takala puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat Leena Yksjärvi Leo Houhala Terhi Pulli valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Jouko Isolauri Markku Voutilainen Kaija Heikura Seija Saarelainen Matti Häyrynen 1) Mikko Lintu Todettiin. 237H - 241H Leila Lindell Puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja ylilääkäri, :ien 237H 239H ajan Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Raimo Sopo Leena Laurila Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

3 3 Kh 237H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 4 Kh 238H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eva-Kaisa Niemistö ja Ulla Patronen. Tarkastusvuorossa ovat Raimo Sopo ja Leena Laurila. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Raimo Sopo ja Leena Laurila.

5 Kh 123H, Kh 97H, Kh 114H, Kh 165H, Kh 231H, Kh 239H ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Terveydenhuoltolain 39 :ssä on säännös ensihoitopalvelun järjestämisestä. Sen mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Päätöksessä määritellään mm. ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, henkilöstön koulutus ja tavoitteet potilaan tavoittamisajasta. Palvelutasopäätöksessä on lisäksi määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Terveydenhuoltolakiin sisältyy myös määräykset ensihoitopalvelun sisällöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön antamaan asetukseen ( ) sisältyy määräykset mm. ensihoitopalvelun tehtävistä, palvelutasopäätöksen sisällöstä, yksiköistä ja henkilöstöstä sekä johtamisjärjestelmästä voimaan tulevassa palvelutasopäätöksessä on suunniteltu koko Keski- Suomen alueen ensihoito. Ennen päätöksen voimaantuloa ensihoidon palvelutasoa pyritään suuntaamaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelutasopäätöksen valmistelun pohjana on käytetty sosiaali- ja terveysministeriön sekä HUS:n ja KYS:n aineistoja. Asia käsiteltiin myös alueellisessa muutosseminaarissa Asetuksessa mainittu ensihoitopalvelun riskianalyysi (karttatyö) on tehty. Palvelutasopäätös perustuu myös vuosien mittaan saatuun kokemukseen Keski- Suomen ensihoidosta ja erityisesti Pelastuslaitoksen tekemiin riskiarvioihin. Palvelutasopäätös on tärkeä asiakirja, koska viime kädessä toiminta suunnitellaan palvelutasopäätöksen perusteella. Esimerkiksi ambulanssien sijoitus, ambulanssien määrä, varallaolo, ensihoitajien koulutus ja osaamisen varmistaminen ovat palvelutasopäätöksessä. Palvelutasopäätöksen onnistumista myös seurataan jatkuvasti, joten jos jollakin alueella taso ei täyty, niin KSSHP ensihoito on velvollinen korjaamaan tason hyväksyttäväksi. Palvelutasopäätös määrittää myös lopulta ensihoitopalvelun kunnille aiheutuvat kulut. Palvelutasopäätös on suunniteltu niin, että kulujen nousua pyritään välttämään. Palvelutasopäätöksessä on määritetty yksikkömäärät sijoituspaikkojen ja tasojen (perus- tai hoitotaso) mukaisesti. Yksikkömääriä, palvelutasoa ja lähtövalmiutta muokataan tavoittamisviiveiden ja käyttöasteiden mukaisesti tulevaisuudessa. Sairaanhoitopiirin alueella järjestetään ensihoitopalvelu osin yhteistyösopimuksella Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa ja osin kilpailuttamalla. Omana toimintana ei palvelua järjestetä neljää sairaanhoitopiirin omaa siirtokuljetusambulanssia lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirin alue on jaettu 7 sektoriin. Kullakin sektorilla on yksi palveluntuottaja. Sektoreiden rajat eivät ole toimintaalueiden rajoja, vaan ensihoidon tehtävät jaetaan yksiköille lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteella. Tarvittaessa toimitaan yli maakuntarajojen. Pohjoinen, läntinen ja kaakkoinen sektori sekä Jyväskylän kaupunkialue ovat Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluetta. Itäinen, eteläinen ja luoteinen sektori ovat kilpailutettavia sektoreita.

6 Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta pyydettiin lausunnot ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä. Kuntien lausunnot ovat LIITTEENÄ 123H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Kuntien lausunnoissa ei ole ristiriitaa tehtyjen esitysten kanssa. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnille raportoidaan toteutumisesta ja muista oleellisista havainnoista vuosittain. Sekä yksikkökohtaiset että palveluntuottajien kulut raportoidaan. Palvelutasopäätöstä voidaan myös korjata myöhemmin sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksellä, jos havaitaan epäkohtia. Luonnos palvelutasopäätökseksi on esityslistan LIITTEENÄ 123H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Ensihoidon vastuulääkäri, ylilääkäri Mikko Lintu on kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: hyväksyy palvelutasopäätöksen LIITTEEN 123H.2 mukaisesti. Kh 123H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 97H, Kuntien kuulemistilaisuus ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestelyistä pidettiin Tilaisuudessa sovittiin, että kunnille lähetetään ensihoitopalvelun rahoitusta ja sairaankuljetusta koskeva kysely. Kuntien vastaukset pyydettiin mennessä. Kyselyssä tiedusteltiin kuntien kantaa siihen, paljonko kunnat ovat valmiita maksamaan ensihoitopalvelusta sekä minkä rahoitusmallin kunnat haluaisivat otettavaksi käyttöön. Lisäksi kysyttiin kuntien kantoja ambulanssien määrään, tasoon ja valmiusaikaan. Kysely ja kuntien antamat lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. Lausuntojen yhteenveto on esityslistan LIITTEENÄ 97H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Kuntien lausuntokierroksen jälkeen tuli neljältä kunnalta selkeät muutostoiveet palvelutasopäätökseen. Muutostoiveet on esitetty alla olevassa taulukossa.

7 Kunta Karstula Keuruu Konnevesi Äänekoski Muutostoive palvelutasopäätökseen 2 Karstulasta käsin toimivaa hoitotason ambulanssia. 2 ambulanssia, joista toinen hoitotaso ja toinen perustaso. Säilyttää nykyisen tuottajan toimintaehdot entisessä laajuudessa 2014 vuoden loppuu saakka. Kunnalle käy perustason ambulanssi, vaikka palvelutasopäätöksessä on ehdotettu hoitotason ambulanssia. 2 (24/7) välittömän lähtövalmiuden ambulanssia. Ensihoitopalvelun hintataso /asukas ei mahdollista ambulanssien määrän lisäystä. Muutamilla muutoksilla voidaan kuitenkin tehostaa toimintaa ja mahdollistaa palvelutasopäätöksen toteutuminen paremmin kuntien toivomuksia vastaavasti. Kuntien lausuntojen perusteella esitetään palvelutasopäätökseen tehtäväksi seuraavat muutokset (muutosehdotukset on alleviivattu): 1. Jyväskylästä lopetetaan perustasoinen Pelastuslaitoksen siirtokuljetusambulanssi. KSSHP ambulanssit ja yksityiset siirtokuljetusambulanssit hoitavat tällä poistetulla ambulanssilla nykyään tehtävät siirrot. Yöaikaan, jolloin on rauhallista kansalaistehtävien suhteen, siirtoja hoidetaan myös muilla ensihoitopalvelun ambulansseilla. Tämä muutos mahdollistaa säästön vuodessa. 2. Jyväskylän alueen toinen Ristonmaalle sijoitettu ambulanssi muutetaan hoitotasoiseksi ambulanssiksi. Tätä ambulanssia käytetään varavalmiussiirroin koko sairaanhoitopiirin alueella. Tämä muutos lisää kuluja n Äänekoskelle palvelutasopäätöksessä ollut perustasoinen yön kotivaraambulanssi nostetaan myös yöaikaan välittömän lähtövalmiuden ambulanssiksi. Tällä ambulanssilla Äänekosken lisäksi tuetaan pohjoista Keski-Suomea ja myös Saarikan aluetta yöaikaan erityisesti siirtokuljetuksissa. Tämä muutos lisää kuluja n Keuruulla on sijoitettu 2 ambulanssia yöaikaan (toinen yöllä kotivaralla), mutta päiväaikaan tämä ambulanssi on sijoitettu Petäjävedellä klo Tämä ei vaikuta kuluihin. 5. Karstulan toive kahdesta hoitotasoisesta ambulanssista on tällä hetkellä tehdyn arvion mukaan ylimitoitettu. Myös alueella toimiva ambulanssipalvelun tuottajan (Sydän-Hämeen Ensihoito Oy) kanta on sama. Karstulassa on ollut vuonna 2010 Kelan tilastojen mukaan 472 tehtävää. Hätäkeskuksen tilastojen mukaan tehtäviä oli vuonna 2011 n. 2 ½ tehtävää / vrk alusta Kinnulaan sijoitetulla ambulanssilla hoidetaan Kivijärven alueen tehtävät lähimmän yksikön periaatteella. Karstulan alueella on kuitenkin pitkien matkojen vuoksi korkeampi mahdollisuus ambulanssityhjiöihin. Karstulaan sijoitetaan vuodeksi 2013 kaksi ambulanssia, joista toinen on hoitotasoinen ja toinen on perustasoinen. Perustasoinen ambulanssi toimii vain arkipäivinä.

8 Konneveden toivomus voidaan toteuttaa osittain niin, että itäisen sektorin kilpailutus vuoden 2013 osalta tehdään Laukaassa, Hankasalmella toimivien ambulanssien suhteen. Konnevedellä toiminta jatkuu ennallaan vuoden 2013 ajan. Palvelun tuottaja, joka voittaa Laukaan ja Hankasalmen alueen kilpailutuksen, ottaa hoitaakseen myös Konneveden alueen, mutta vasta vuoden 2014 alusta. 7. Sopimukset yksityisten palveluntuottajien ja pelastuslaitoksen kanssa neuvotellaan niin, että toiminta saadaan muutettua palvelutasopäätöksen mukaiseksi elokuussa hyväksytyn palvelutasopäätöksen kaikkia laatuvaatimuksia ei pystytä toteuttamaan niin, että toiminta olisi 2013 vuoden alusta palvelutasopäätöksen mukainen. Tästä syystä 2013 vuoden aikana pyritään kohti palvelutasopäätöksen laatuvaatimuksia tavoitteena saavuttaa palvelutasopäätöksen laatuvaatimukset 2014 mennessä. 9. Pelastuslaitoksella ei ole riittävää määrää terveydenhuollon ammattilaisia. Tästä syystä myös pelastajat hyväksytään toimimaan ambulansseissa, kunnes heidät on koulutettu oppisopimuskoulutuksella lähihoitajiksi. Oppisopimuskoulutus tulee toteuttaa niin, että pelastajat ovat vuoteen 2015 mennessä lähihoitajia palvelutasopäätöksen mukaisesti. 10. Tavoittamisaikataulukon saraketta 5 on muutettu niin, että kun aiemmin oli H+P 30 min 90 %, niin nyt sarakkeen otsikkona on ambulanssi 30 min 90 %. Tämä tarkoittaa, että KSSHP:n alueella kaikissa hätäkeskuksen riskiluokissa potilaat pyritään tavoittamaan ambulanssilla 90 % todennäköisyydellä 30 minuutissa. 11. Elokuun 2011 tehdystä palvelutasopäätöksestä on Jämsän ja Kuhmoisten alueen ambulanssit poistettu. 12. Elokuun 2011 tehtyyn palvelutasopäätökseen on tehty tarkennuksia kenttäjohtajien määrän osalta. Palvelutasopäätös on LIITTEENÄ 97H.2. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää hyväksyä LIITTEEN 97H.2 mukaisen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätökseen on sisällytetty selostusosassa kohdissa 1-12 kuvatut muutokset Toimialueen johtaja Heikki Janhunen oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 100H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen.

9 Kh 97H, Päätös: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Asia käsitellään hallituksen kokouksessa. Kh 114H, Palvelutasopäätökseen valmistellaan muutoksia hallituksen kokouksessa käydyn keskustelun mukaisesti. Asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken. Aineisto postitetaan hallituksen kokoukseen osallistuville Kuntien kuulemistilaisuus ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestelyistä pidettiin Tilaisuudessa sovittiin, että kunnille lähetetään ensihoitopalvelun rahoitusta ja sairaankuljetusta koskeva kysely. Kuntien vastaukset pyydettiin mennessä. Kyselyssä tiedusteltiin kuntien kantaa siihen, paljonko kunnat ovat valmiita maksamaan ensihoitopalvelusta sekä minkä rahoitusmallin kunnat haluaisivat otettavaksi käyttöön. Lisäksi kysyttiin kuntien kantoja ambulanssien määrään, tasoon ja valmiusaikaan. Kysely ja kuntien antamat lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. Lausuntojen yhteenveto on toimitettu pidetyn kokouksen esityslistan LIITTEENÄ 97H.1. Kuntien lausuntokierroksen jälkeen tuli neljältä kunnalta selkeät muutostoiveet palvelutasopäätökseen. Muutostoiveet on esitetty alla olevassa taulukossa. Kunta Karstula Keuruu Konnevesi Äänekoski Muutostoive palvelutasopäätökseen 2 Karstulasta käsin toimivaa hoitotason ambulanssia. 2 ambulanssia, joista toinen hoitotaso ja toinen perustaso. Säilyttää nykyisen tuottajan toimintaehdot entisessä laajuudessa 2014 vuoden loppuu saakka. Kunnalle käy perustason ambulanssi, vaikka palvelutasopäätöksessä on ehdotettu hoitotason ambulanssia. 2 (24/7) välittömän lähtövalmiuden ambulanssia. Ensihoitopalvelun hintataso /asukas ei mahdollista ambulanssien määrän lisäystä. Muutamilla muutoksilla voidaan kuitenkin tehostaa toimintaa ja mahdollistaa palvelutasopäätöksen toteutuminen paremmin kuntien toivomuksia vastaavasti. Kuntien lausuntojen perusteella esitetään palvelutasopäätökseen tehtäväksi seuraavat muutokset (muutosehdotukset on alleviivattu):

10 Jyväskylästä lopetetaan perustasoinen Pelastuslaitoksen siirtokuljetusambulanssi. KSSHP ambulanssit ja yksityiset siirtokuljetusambulanssit hoitavat tällä poistetulla ambulanssilla nykyään tehtävät siirrot. Yöaikaan, jolloin on rauhallista kansalaistehtävien suhteen, siirtoja hoidetaan myös muilla ensihoitopalvelun ambulansseilla. Tämä muutos mahdollistaa säästön vuodessa. 2. Jyväskylän alueen toinen Ristonmaalle sijoitettu ambulanssi muutetaan hoitotasoiseksi ambulanssiksi. Tätä ambulanssia käytetään varavalmiussiirroin koko sairaanhoitopiirin alueella. Tämä muutos lisää kuluja n Äänekoskelle palvelutasopäätöksessä ollut perustasoinen yön kotivaraambulanssi nostetaan myös yöaikaan välittömän lähtövalmiuden ambulanssiksi. Tällä ambulanssilla Äänekosken lisäksi tuetaan pohjoista Keski-Suomea ja myös Saarikan aluetta yöaikaan erityisesti siirtokuljetuksissa. Tämä muutos lisää kuluja n Tämä muutos vähentää kuitenkin kotivaralla olevien ambulanssien käyttöä eli todennäköisesti tämä muutos lisää kuluja vain murto-osan :sta. 4. Keuruu on toivonut kahta ambulanssia. Palvelutasopäätöksessä on ehdotettu yhtä H+P ambulanssia 24/7 ja toista P+P ambulanssia, joka on päiväaikaan Petäjävedellä siirtyisi yöksi Keuruulle. Keuruun toivomuksen perusteella on kuitenkin ymmärrettävissä, että Keuruulle toivotaan myös päiväaikaan kahta ambulanssia. Keuruulle ehdotetaan toista päiväambulanssia Keuruulle, jonka Keuruu maksaa itse. Tämä ambulanssi nostaa keuruulaisten ensihoidosta maksamaa hintaa noin 10 / asukas eli keuruulaiset tulevat maksamaan ensihoitopalvelusta noin 35 /asukas. Keuruun toivomuksen mukaisesti ehdotetaan toista ambulanssia klo väliseksi ajaksi arkipäiviksi. Sairaanhoitopiiri ei pysty vastaamaan, että toinen Keuruun ambulanssi toimii H+P tasoisesti (ei ole olemassa tarpeeksi koulutettuja henkilöitä). 5. Karstulan toivomuksen mukaan Karstulassa toivotaan olevan kaksi H+P ambulanssia, vaikka sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen mukaan riittäisi yksi. Nykyään Karstulassa on aktiivityössä yksi H+P ambulanssi klo 8-16 ja toinen on aktiivityössä klo Toinen ambulanssi on yöaikana kotivaralla ja toinen ambulanssi ei ole yöaikaan lainkaan käytössä. Sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksessä on ehdotettu Karstulaan yhtä H+P ambulanssia aktiivityöhön klo 8-20 väliseksi ajaksi ja yöaikaan kotivaralle. Karstulan toivomuksen mukaisesti ehdotetaan toista ambulanssia klo väliseksi ajaksi arkipäiviksi. Tämän ambulanssin kulut jäävät Karstulalle maksettavaksi. Tämä ambulanssi nostaa karstulalaisten ensihoidosta maksamaa hintaa noin 20 / asukas eli karstulalaiset tulevat maksamaan ensihoitopalvelusta noin 45 /asukas.

11 Sairaanhoitopiiri ei pysty vastaamaan, että toinen Karstulan ambulanssi toimii H+P tasoisesti (ei ole olemassa tarpeeksi koulutettuja henkilöitä). Tästä syystä sairaanhoitopiiri pystyy vastaamaan vain P+P ambulanssia tasosta Karstulassa. 6. Konneveden toivomus voidaan toteuttaa osittain niin, että itäisen sektorin kilpailutus vuoden 2013 osalta tehdään Laukaassa, Hankasalmella toimivien ambulanssien suhteen. Konnevedellä toiminta jatkuu ennallaan vuoden 2013 ajan. Palvelun tuottaja, joka voittaa Laukaan ja Hankasalmen alueen kilpailutuksen, ottaa hoitaakseen myös Konneveden alueen, mutta vasta vuoden 2014 alusta. 7. Sopimukset yksityisten palveluntuottajien ja pelastuslaitoksen kanssa neuvotellaan niin, että toiminta saadaan muutettua palvelutasopäätöksen mukaiseksi elokuussa hyväksytyn palvelutasopäätöksen kaikkia laatuvaatimuksia ei pystytä toteuttamaan niin, että toiminta olisi 2013 vuoden alusta palvelutasopäätöksen mukainen. Tästä syystä 2013 vuoden aikana pyritään kohti palvelutasopäätöksen laatuvaatimuksia tavoitteena saavuttaa palvelutasopäätöksen laatuvaatimukset 2014 mennessä. 9. Pelastuslaitoksella ei ole riittävää määrää terveydenhuollon ammattilaisia. Tästä syystä myös pelastajat hyväksytään toimimaan ambulansseissa, kunnes heidät on koulutettu oppisopimuskoulutuksella lähihoitajiksi. Tämä pystytään toteuttamaan todennäköisesti 2015 mennessä. 10. Tavoittamisaikataulukon saraketta 5 on muutettu niin, että kun aiemmin oli H+P 30 min 90 %, niin nyt sarakkeen otsikkona on ambulanssi 30 min 90 %. Tämä tarkoittaa, että KSSHP:n alueella kaikissa hätäkeskuksen riskiluokissa potilaat pyritään tavoittamaan ambulanssilla 90 % todennäköisyydellä 30 minuutissa. 11. Elokuun 2011 tehdystä palvelutasopäätöksestä on Jämsän ja Kuhmoisten alueen ambulanssit poistettu. 12. Elokuun 2011 tehtyyn palvelutasopäätökseen on tehty tarkennuksia kenttäjohtajien määrän osalta. Palvelutasopäätös on LIITTEENÄ 114H.1. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää hyväksyä LIITTEEN 114H.1 mukaisen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätökseen on sisällytetty selostusosassa kohdissa 1-12 kuvatut muutokset

12 Ylilääkäri Mikko Lintu oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että - ehdotuksen kohdat 4 ja 5 tuodaan hallituksen päätettäväksi sen jälkeen, kun Keuruun kaupungin ja Karstulan kunnan kanssa on käyty neuvottelut - palvelutasopäätöksessä todetaan, että kenttäjohtajiksi valitaan 6 täysiaikaista kenttäjohtajaa. Kh 114H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 165H, Keuruun kaupungin edustajien kanssa on keskusteltu kahdesta yksiköstä, joista toinen (P+P) lähtee klo 8 aamulla Keuruulta ja on aktiivityössä Petäjävedellä päivän ja palaa klo 20 takaisin Keuruulle. Lisäksi tuo yksikkö on yön kotivaralla. Toinen yksikkö (H+P) on 24/7 välittömässä valmiudessa Keuruulla. Tämä palvelutaso on nykyistä palvelutasoa parempi. Karstulan kunnan viimeisen lausunnon mukaan Karstula toivoo, että jatketaan 2013 vuosi vanhalla sopimuksella ja 2013 vuoden aikana sairaanhoitopiiri kilpailuttaa alueen ensihoidon. Nykyinen sopimus on halvempi kuin sairaanhoitopiirin suunnittelemassa palvelutasopäätöksessä. Palvelutasopäätökseen on kirjattu, että vuoteen 2014 mennessä pyritään saavuttamaan palvelutaso. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää Keuruun kaupungin ja Karstulan kunnan osalta seuraavaa: 4. Keuruun kaupungin alueella 2013 aikana pyritään KSSHP:n mukaiseen palvelutasoon. Tämä sisältää yhden hoitotasoisen 24/7 välittömän lähtövalmiuden ambulanssin ja yhden perustasoisen ambulanssin, joka lähtee Keuruun asemalta Petäjävedelle klo 8 aamulla ja palaa Keuruun asemalle klo 20. Klo välisenä aikana tämä ambulanssi on 15 minuutin lähtövalmiudessa Keuruulla. Molemmat ambulanssit palvellevat koko aluetta (Keuruu, Multia, Petäjävesi). Suunniteltu palvelutaso on nykyistä tilannetta parempi. Keuruu maksaa samalla maksutavalla ensihoidosta kuin kaikki muut KSSHP:n alueen kunnat, koska ensihoitovalmius noudattaa KSSHP:n palvelutasopäätöstä.

13 Karstulan kunnan alueen (Saarikan terveydenhuollon kuntayhtymän ja Sydän- Hämeen ensihoito Oy:n sopimus kattaa alueen) nykyinen sopimus on voimassa 2013 vuoden loppuun asti. Terveydenhuoltolain myötä sopimus siirretään KSSHP:lle alkaen. Karstulan kunnan alueella jatketaan vuoden 2013 ajan nykyisellä ambulanssimäärällä ja tasolla. Vuoden 2013 aikana arvioidaan, mikä ambulanssimäärä on sopiva, jotta KSSHP:n alueen palvelutaso toteutuu nykyisellä Saarikan alueella. Karstula maksaa samalla maksutavalla ensihoidosta kuin kaikki muut KSSHP:n alueen kunnat, koska nykyinen Saarikan alueen ensihoitopalvelun sopimus on halvempi kun keskiarvoinen ensihoitopalvelun hinta suunnitellussa palvelutasopäätöksessä Ylilääkäri Mikko Lintu oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 156H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Kh 165H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 231H, Ensihoitopalvelun palvelutasopäätös on LIITTEENÄ 231H.1. Tehy ry:n ja Suomen Ensihoitoalan liitto ry:n kannanotto ensihoitopalvelujen palvelutasopäätösten valmistelusta jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy LIITTEENÄ 231H.1 olevan ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen Sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että asiaa jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten. Keuruun kaupungin kanssa käydään neuvottelut. käsittelee asiaa pidettävässä kokouksessa ja päättää valtuustolle tehtävästä esityksestä.

14 Kh 231H., Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kh 239H, Keuruun kaupungin edustajien kanssa on sovittu neuvottelu pidettäväksi Koska asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken, asia käsitellään ja päätösehdotus tehdään hallituksen kokouksessa Keuruun kaupungin edustajien kanssa käydyssä neuvottelussa on yhteisesti päädytty siihen, että palvelutasopäätökseen lisätään Keuruun kaupungille toinen ambulanssi. Lisäys ei muuta Keuruun kaupungin rahoitusosuutta. Tällä ratkaisulla läntisellä sektorilla on ruuhkahuippujen aikaan klo aktiivityössä kolme ambulanssia. Lisäksi Keuruun terveyskeskuksen siirtokuljetukset sujuvat useimmiten nopeasti. Palvelutasopäätös on esityslistan LIITTEENÄ 239H.1. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy LIITTEENÄ 239H.1 olevan ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen Ylilääkäri Mikko Lintu oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa, asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Satu Koskinen saapui klo 8.15 asian käsittelyn aikana. Kh 239H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

15 Kh 113H, Kh 166H, Kh 183H, Kh 213H, Kh 240H TALOUSARVIO VUODELLE 2013 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Sairaanhoitopiirin ja toimialueiden johdon suunnittelukeskustelut käytiin Sairaanhoitopiirin johdon ja liikelaitosten johdon suunnittelukeskustelut käytiin 29.3.,11.4. ja Suunnittelukeskusteluista laaditut muistiot jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana pidetyn alueellisen ylilääkärikokouksen muistio jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Sopimusohjausmenettelyn mukainen alueellinen muutosseminaari järjestettiin Neuvottelusta laadittu tarkistamaton muistio jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Kaikkien em. kokousten keskeisintä antia esitellään talousarvioseminaarissa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on käsitellyt vuoden 2013 talousarvion ja talousarvioseminaarissa käsiteltävien asioiden valmistelua kokouksessaan Sopimusohjaus-, suunnittelu- ja budjetointiprosessin kulkua esitellään tarkemmin talousarvioseminaarissa. Hallitukselle esitellään kokouksessa osavuosikatsaus ja siihen sisältyvä tilinpäätösennuste. Johtoryhmä on käsitellyt osavuosikatsausta ja tilinpäätösennustetta kokouksessaan ja todennut, että vuoden 2013 talousarvion valmistelussa on pohjana vuoden talousarvio. Lisäksi otetaan huomioon Jämsän ja Kuhmoisen kunnan erosta aiheutuva toimintamenojen sopeuttamisen tarve. Tämä merkitsisi nykyisellä toiminnan tasolla noin 4 %:n nousua vuoden 2012 vertailukelpoiseen hoitopalvelujen laskutukseen. Suunnitteluaikataulun mukaan tavoitteena on, että hallitus antaa talousarvioseminaarin päätteeksi pidettävässä hallituksen kokouksessa ohjeet vuoden 2013 talousarvion sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelulle. Em. valmisteluprosessista johtuen päätösehdotus suunnitteluohjeeksi tehdään hallituksen kokouksessa Sairaanhoitopiirin johtaja teki kokouksessa seuraavan päätösehdotuksen: päättää antaa talousarvion suunnitteluohjeeksi seuraavaa : 1. DRG-pisteen hinta muuttuu 4 % 2. Ylijäämätavoite on euroa (alijäämän kattamiseksi) 3. Vuoden 2012 talousarviossa ei synny poikkeamaa

16 Oman toiminnan menoja on karsittava 8 milj. euroa sekä 5. Talousarvion laadinnassa huomioidaan kustannusten nousu: palkat 2,5 % ja muut menot 3 %. Kh 113H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 166H, Sairaanhoitopiiri lähetti vuotta 2013 koskevan palvelutarvearvion/tarjouksen neuvottelurenkaiden vastuuhenkilöille ja terveyskeskusten johtaville lääkäreille sovitun aikataulun mukaisesti Kirje liitteineen on toimitettu kaikkien neuvottelurenkaiden osalta tiedoksi hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille. Palvelutarvearviossa esitetään erikoissairaanhoidon palvelut vastuualueittain (erikoisalat ja erikoissairaanhoidon päivystys) euromääräisinä yhteenvetoina. Palvelutarvearvio on laadittu kunta- ja terveyskeskuskohtaisesti ja siinä otetaan huomioon kuntien sopima neuvottelurengasjako ja muutokset kuntajaotuksessa ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa. Palvelutarvearvioon sisältyvät yleiset perustelut sekä tarkemmat vastuualueittaiset perustelut ja tavoitteet. Palvelutarvearviossa esitetään myös erilliset kuntakohtaiset laskelmat sairaanhoitopiirille siirtyneistä toiminnoista (perusterveydenhuollon päivystys, kehitysvammahuolto) ja siirtyneistä sosiaalitoimen palveluista (psykiatriset asumispalvelut). Seututerveyskeskuksen luvut eivät sisälly palvelutarvearvioon/tarjoukseen. Palvelutarvearvio ja siinä esitetyt luvut perustuvat hallituksen hyväksymiin suunnitteluohjeisiin. Sopimusohjauksen vuosiaikataulun mukaisesti neuvottelurenkaat jättävät palvelujen ennakkotilauksen sairaanhoitopiirille mennessä. Saatujen tietojen pohjalta sairaanhoitopiiri laatii yhteenvedon koskien palvelutarvearviota/tarjousta ja tilausta kaikkien neuvottelurenkaiden ja vastuualueiden osalta. Sopimusohjausneuvottelut käydään neuvottelurenkaittain Niissä käsitellään sekä kuluvan vuoden palvelujen käytön toteutuminen että vuoden 2013 talousarviota koskevat asiat sekä muut yhteistyökysymykset. Aiemman käytännön mukaisesti syksyn sopimusohjausneuvotteluihin ovat osallistuneet hallituksen edustajina puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajat kukin ao. neuvottelurenkaan osalta. Koska ennakkotilaukset saadaan vasta esityslistan postittamisen jälkeen, esitellään ennakkotilauksista laaditut yhteenvedot hallituksen kokouksessa. Tarkoituksena on, että hallitus käy palvelutarvearvion/tarjouksen ja tilauksen mahdollisia eroja koskevan linjauskeskustelun sekä antaa tarpeelliseksi katsomansa ohjeet syksyn sopimusohjausneuvotteluja varten.

17 Palvelutarvearvion ja tilausten erot sekä vuoden 2013 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun keskeisin sisältö sekä sopimusohjausneuvottelujen tulos käsitellään talousarvioseminaarissa Koska asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken, tehdään päätösesitys hallituksen kokouksessa Kaikki ennakkotilaukset saatiin määräaikaan mennessä ja palvelutarvearvioista/tarjouksista ja tilauksista on laadittu yhteenvetolaskelmat. Yhteenvedon mukaisesti ennakkotilauksen ero palvelutarvearvioon verrattuna on yhteensä 4,2 miljoonaa euroa (- 1,6 %), muista sairaaloista ostettavan hoidon osalta ero on 0,8 miljoonaa euroa (- 2,7 %). Oman toiminnan osalta ennakkotilaus on 3,0 miljoonaa euroa (- 1,4 %) palvelutarvearviota pienempi. Pohjoisen Keski-Suomen tilaus on 1,4 miljoonaa euroa (- 2,4 %) tarjousta pienempi, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen tilaus on tarjousta 1,3 miljoonaa euroa (-2,6 %) pienempi. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen tilaus on 1,6 miljoonaa euroa (- 1,0 %) tarjousta pienempi. Yhteenveto ennakkotilauksista on LIITTEENÄ 166H.1. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 166H.1 olevan yhteenvetotaulukon kuntien ennakkotilauksista sekä antaa ohjeet pidettäviä sopimusohjausneuvotteluja varten. Kh 166H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 183H, Sopimusohjausneuvottelut käytiin Neuvotteluissa käsiteltiin seuraavat asiakokonaisuudet: hoidon tarve ja hoitotakuun tilanne, sairaanhoitopiirin talousarvioluonnos 2013, kuluvan vuoden palvelujen käyttö, merkittävät palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen vaikuttavat muutokset, ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden järjestäminen, Keski-Suomen sairaala -hanke ja vuotta 2013 koskevat palvelutarvearviot/tarjoukset ja ennakkotilaukset sekä niiden erot. Neuvotteluissa oli laaja kuntien ja terveyskeskusten luottamushenkilö- ja viranhaltijaedustus ja neuvottelut käytiin hyvässä ja rakentavassa hengessä. Neuvotteluissa selvitettiin sairaanhoitopiirin palvelujen käyttöä ja käytiin kuluvan vuoden palvelusopimusten tarkistusneuvottelut ensi vuoden palvelusopimusneuvotteluiden ohella.

18 Neuvottelujen tuloksena tarjouksen ja tilauksen eroksi jäi yhteensä - 4,2 miljoonaa euroa (-1,6 %); Jyväskylän yhteistoiminta-alue -1,6 miljoonaa euroa (-1,0 %), Keski-Suomen seututerveyskeskus 1,3 miljoonaa euroa (-2,6 %) ja Pohjoisen Keski-Suomen neuvottelurengas -1,4 miljoonaa euroa (-2,4 %). Sopimusohjauksen nk. sietorajana on pidetty +/- 2 % tarjouksen ja tilauksen erosta. Oman toiminnan osalta Pohjoisen Keski-Suomen neuvottelurengasta lukuun ottamatta tarjouksen ja tilauksen ero jäi alle edellä mainitun sietorajan. Palvelutarvearvioita/tarjouksia oli karsittu kuntien budjettikehyksiin pääsemiseksi. Sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksen yhteydessä pidetään seminaari, jossa valtuuston jäsenille esitellään sopimusohjausneuvottelun tulos sekä edelleen tarjouksen ja tilauksen erot. Lisäksi esitellään vuoden 2013 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelutilanne, jonka pohjalta valtuusto käy ryhmittäin linjauskeskustelun jatkovalmistelun pohjaksi. Hallituksen ja johtoryhmän talousarvioseminaarissa esitellään tarkemmin talousarvioluonnosta sekä sen tausta-aineistoa ja laskelmia. Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu etenee talousarvioseminaarin jälkeen siten, että toimialueittaiset suunnittelukeskustelut käydään ja liikelaitosten suunnittelukeskustelut käsittelee valtuustolle tehtävää talousarvioesitystä kokouksessaan Päätökset tehdään valtuuston kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: suorittaa talousarvioseminaarissa käytettävissä olleiden aineistojen ja seminaarityöskentelyn perusteella vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman 1. käsittelyn ja antaa jatkovalmistelulle ohjeet. Kh 183H, Päätös: suoritti vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman 1. käsittelyn ja päätti antaa LIITTEEN 183H.1 mukaiset ohjeet jatkovalmistelulle Kh 213H, Esitys vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä vuoden 2013 talousarvioksi on LIITTEENÄ 213H.1. Liite jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville. Valtuuston päättämiin talousarvion sitovuustasoihin ei esitetä muutosta. Keskushallintoon esitetään perustettavaksi Tieteellisen tutkimustoiminnan vastuualue, joka toimii nettoyksikkönä ja jonka sitovuustasona on tulojen ja menojen erotus eli netto. Liikelaitos MediKes lakkautetaan ja sen toiminta siirtyy MediIT:lle. Tähän liittyen Keskushallintoon perustetaan Tietohallinnon vastuualue.

19 Yleistä Kuntayhtymän toiminnan järjestämisessä haetaan toimintamalleja, jotta tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet voidaan saavuttaa. Vaikka sairaanhoitotoiminta on kansallisissa vertailussa tuottavaa, on tavoitteena vaihtoehtoisia toimintatapoja käyttöönottamalla edelleen lisätä toiminnan taloudellisuutta, sillä reaalikasvua aiheutuu terveydenhuollon palvelujen tarpeesta ja hoitomenetelmien kehittymisestä. Jämsän ja Kuhmoisen eroaminen sairaanhoitopiiristä aiheuttaa lisävaatimuksen menojen sopeuttamiselle. Tulos Kuntayhtymän talousarvion tulostavoite on euroa vuonna 2013, liikelaitoksilla tulostavoite on 0 euroa. Liikelaitosten talouden suunnittelussa on otettu huomioon sairaanhoitotoiminnan palvelujen ostojen menoraami. Liikelaitosten ohjauksella on kevennetty kustannuspainetta sairaanhoitotoiminnalle. Kuntayhtymän rahoitusasema turvataan tulorahoituksella ja lainoittamalla pitkäaikaiset investoinnit. Tulot Kuntayhtymän toimintatulot vuonna 2013 ovat 353,1 milj. euroa, joka on 3,0 % enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. Jäsenkuntien laskutus sairaanhoidon palveluista on vuonna ,8 % suurempi kuin vuoden 2012 talousarvio. Muiden palvelujen myyntitulot ovat 6,3 milj. euroa suuremmat vuoden 2012 talousarviossa. Merkittävin muutos on ensihoitopalvelun siirtyminen sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle, lisäystä on 5,3 milj. euroa. Jäsenkuntien erityisvelvoitemaksu on yhteensä 4,6 milj. euroa, joka on 0,2 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Merkittävin muutos on ensihoitopalveluun kuuluvien toimintojen siirto muiden palvelujen myyntituloihin, näiden osalta laskutusperuste on kuitenkin edelleen asukaslukuperusteinen. Menot Kuntayhtymän toimintamenot ovat 334,2 milj. euroa, jossa muutos vuoden 2012 talousarvioon verrattuna on 1,3 %. Potilasvakuutuksen lainavastuun muutokseen talousarviossa ei ole varauduttu. Talousarvion poistot perustuvat valtuuston hyväksymään poistosuunnitelmaan.

20 Investoinnit ja rahoitus Investointisuunnitelma sisältää väistötila 3 rakentamiskustannukset, korvausinvestoinnit, tietojärjestelmäinvestoinnit ja liikelaitosten investoinnit. Uuden sairaala -hankkeen kustannuksista esitetään alustavan hankesuunnitelman mukaiset vaihtoehdot A ja B. Hallituksen päätettyä esityksestään valtuustolle investointiosa ja rahoitusosa korjataan esityksen mukaisesti. Investointien loppusumma on vuonna ,3 milj. euroa sisältäen vaihtoehto A:n ja 56,1 milj. euroa sisältäen vaihtoehto B:n. Pitkäaikaisten lainojen lyhennys on 8,2 milj. euroa. Investointimenojen ja pitkäaikaisten lainojen lyhennysten rahoitus tapahtuu seuraavasti: vuosikate 16,5 milj. euroa, lainanotto 47,5 milj. euroa ja omaisuuden myyntitulo 0,5 milj. euroa. Muut asiakokonaisuudet Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaisesti valtuusto päättää vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä siitä maksetaanko jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa, koron suuruuden ja maksuajankohdan. Talousarvioesityksessä ei ole varauduttu maksamaan peruspääomaosuuksille korkoa. Koron käyttöönottoa valmistellaan kevään 2013 kuluessa ja otetaan huomioon seuraavan talousarvion valmistelussa. Hoitopalvelujen hinnasto ja laskutuksen perusteet Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaan valtuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä palvelujen hinnoittelun perusteet. Tuotteistuksen ja laskutuksen perusteiden kuvaukset ja kauttalaskutuksen periaatteet on LIITTEE- NÄ 213H.2. Ns. kitkalaskutuskäytäntöä esitetään jatkettavaksi myös vuonna Laskutusta käytetään silloin kun potilasta ei ole voitu siirtää sovitun hoidonporrastuksen mukaisesti erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon terveyskeskukseen. Hoitopalvelujen hinnat valmistellaan hallituksen päätettäväksi sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Sairaanhoitopiirin perussopimuksessa on sovittu, että poikkeuksellisten suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi jäsenkunnilta peritään vuosittain valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä asukasluvun perusteella määräytyvä maksuosuus. Jäsenkunnille suoritetaan hoitokustannusten tasaamiseksi valtuuston vuosittain päättämien perusteiden mukaisia korvauksia. Sairaanhoitopiirin valtuusto on vuosittain päättänyt kalliiden hoitojen kustannusten tasaamisesta asukasmäärien suhteessa ja määritellyt eurorajan, jonka ylittävät kustannukset tasauksessa on huomioitu. Valtuuston päätöksessä on päätetty myös siitä, että tasausmenettelystä aiheutuneet kustannukset ja hyvitykset selvitetään tilinpäätöksen yhteydessä:

21 Vuonna 2013 kalliiden hoitojen raja on Tasausmenettely koskee yksittäisen potilaan kalenterivuoden aikana aiheutuneita kustannuksia erikoissairaanhoidossa. Tasausmenettelyn piiriin eivät kuulu perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen eivätkä sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvat päihdepalvelut. - Tasausmenettelyyn ei sisälly Liikelaitos Seututerveyskeskuksen antaman hoidon kustannukset. Liikelaitokset Sairaanhoitopiirin talousarvioon sisältyvät Liikelaitos Pesulan, Liikelaitos Caterinan, Liikelaitos Keslabin ja Liikelaitos Seututerveyskeskuksen talousarviot. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa sairaanhoitopiirin ja liikelaitosten väliset erät on eliminoitu. Investointisuunnitelmassa esitetään liikelaitosten investointien loppusummat. Liikelaitosten johtokunnat ovat valmistelleet toiminta- ja taloussuunnitelmat osana sairaanhoitopiirin suunnitteluprosessia. Johtokunnat hyväksyvät suunnitelmat sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2013 talousarvion. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. hyväksyy LIITTEENÄ 213H.1 olevan sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion vuodelle hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvät vastuualuemuutokset: Keskushallintoon Tietohallinnon vastuualue ja Tieteellisen tutkimustoiminnan vastuualue. 3. päättää esittää valtuustolle, että 1. valtuusto päättää, että peruspääomalle ei vuonna 2013 makseta korkoa. 2. valtuusto päättää, että sairaanhoitopiirin erityisvelvoitteiden ylläpidosta aiheutuvien menojen kattamiseksi jäsenkunnilta peritään vuonna ,55 euroa/asukas. 3. valtuusto hyväksyy LIITTEENÄ 213H.1 olevan vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2013 talousarvion rakenteen sekä sitovuustasot, jotka esitetään luvussa 7.2. Talousarvion sitovuus. 4. valtuusto hyväksyy LIITTEENÄ 213H.1 olevan vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2013 talousarvion ja siinä - luvut 1 5: toiminnan tavoitteet, - luvun 6: investointisuunnitelma,

22 luvun 7: talousarvion 2013 perusteet, määrärahat, tuloarviot, rahoituserät ja sitovuudet sekä taloussuunnitelman vuosille valtuusto hyväksyy vuodelle 2013 LIITTEEN 213H.2 mukaiset hoitopalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet. 6. valtuusto päättää, että jäsenkuntien kalliiden hoitojen kustannukset tasataan vuonna 2013 asukasmäärien mukaisessa suhteessa ja että tasausmenettely koskee yli euroa maksaneen yksittäisen potilaan erikoissairaanhoitoon kuuluvasta hoidosta vuoden 2013 aikana aiheutuneita kustannuksia riippumatta hoidon syystä. Tasaus ei koske Liikelaitos Seututerveyskeskuksen antaman hoidon kustannuksia. Kh 213H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto päättää, että tasausmenettelystä aiheutuneet kustannukset ja hyvitykset selvitetään vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä, jossa käytetään tilinpäätösvuoden lopun asukasmäärätietoa. Kh 240H, Hallituksen kokouksen jälkeen on uuden sairaalahankkeen suunnittelun kustannuksia vuosille tarkennettu. Hallituksen hyväksymässä esityksessä valtuustolle määräraha vuodelle 2013 on 36,3 miljoonaa euroa ja nyt tarkentuneessa arviossa 20,0 miljoonaa euroa. Koska erot talousarviovuodelle ja kahdelle seuraavalle taloussuunnitelman vuodelle ovat merkittävät, esitetään hallitukselle ja edelleen valtuustolle korjattu investointi- ja taloussuunnitelma (luku 6 ja 7), joka jaetaan hallituksen kokouksessa LIITTEENÄ 240H.1. Hankkeen kokonaiskustannuksiin muutoksella ei ole vaikutusta. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: hyväksyy LIITTEENÄ 240H.1 olevan sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman korjatut luvut 6 ja 7 ja esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2013 talousarvion luvun 6 ja luvun 7 korjatun esityksen mukaisena. Kh 240H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

23 23 Kh 241H LASTENPSYKIATRIAN ERIKOISALAN TILANNEKATSAUS Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikössä on viimeisen vuoden aikana toimeenpantu muutoksia, jotka ovat herättäneet kritiikkiä. Eräiden hoitomenetelmien vaikuttavuutta on arvioitu ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. Nämä ulkopuoliset asiantuntijat ovat Tampereen ja Helsingin yliopistollisen sairaalan nykyisiä tai eläkkeelle jääneitä lastenpsykiatreja. Asiantuntijat ovat osastonylilääkäri Inkeri Suominen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, lastenpsykiatri Matti Brummer sekä lastenpsykiatrian ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä HUS-yhtymästä. Asiantuntijat ovat käsityksenään ilmoittaneet, että eräät käytössä olleet hoitomuodot ovat sellaisia, että niiden vaikuttavuutta ei olla voitu osoittaa. Yksikössä on harjoitettu myös poikkeavia menettelyjä eräiden vuosiloma- ja ylityövapaakäytäntöjen suhteen. Lastenpsykiatrian edellinen ylilääkäri jäi eläkkeelle ja uusi ylilääkäri on työskennellyt sairaalassa noin vuoden. Yksikön henkilöstö on voimakkaasti kritisoinut ylilääkärin toimintatapaa ja hänen menettelytapojaan. Toisaalta yllä mainittu vaikuttavuusarvio sekä VALVIRAN selvityksessä olevat eräät sairauskertomus- ja muut potilaiden hoitoon liittyvät laatuarviot johtavat siihen johtopäätökseen, että yksikön toimintatapoja on väistämättä joiltakin osin muutettava. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki hoidot olisivat olleet vaikuttamattomia. Esiin on myöskin noussut psykoterapia- ja musiikkiterapiapalvelujen laatukriteerit. Tarjouskilpailu on käyty ja terapiapalvelujen tuottajat valittu. Musiikkiterapiapalveluihin ei ilmoittautunut yhtään kriteerit täyttävää tarjoajaa. Suomen Musiikkiterapeuttien yhdistys on kannellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Viimeisen syksyn aikana on toimialueen johdon toimesta järjestetty koko henkilöstölle keskustelutilaisuuksia, joissa ongelmia on pyritty selvittämään. Tilaisuuksia on toistaiseksi järjestetty yksi. Toinen on tulossa vielä tämän vuoden aikana ja kun lastenpsykiatria vaihtaa toimialuetta ensi vuoden alusta näitä keskusteluja tulee vetämään konservatiivisen toimialueen johtaja. Tämän lisäksi sairaalan johto on tavannut luottamusmiehiä, lastenpsykiatrian alan lääkäreitä, yksikössä on järjestetty useita keskustelutilaisuuksia, joissa yksikön johtoa on ollut paikalla ja sairaalan johdosta näihin tilaisuuksiin ovat osallistuneet johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja. Sairaanhoitopiirin johtajan toimesta on järjestetty kaksi tilaisuutta, jonne on kutsuttu lastenpsykiatrian ylilääkäri, vastuualueen johtaja ja toimialueen johtaja sekä johtajaylilääkäri. Toisessa näistä tilaisuuksista oli paikalla myöskin sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja. Näissä tilaisuuksissa on käsitelty kunkin johtajan roolia lastenpsykiatrian kokonaisuudessa ja viimeisessä myöskin menettelytapakysymyksiä. Viime elokuussa järjestetyssä luottamushenkilötapaamisessa, jossa olivat paikalla myös sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja, sovittiin työyhteisöselvittäjän hankkimisesta ilmapiirin parantamiseksi. Ensimmäisenä tehtävään on pyydetty työterveyslääkäri Maire Laaksosta, joka eri syistä johtuen ei ollut käytettävissä. Sen jälkeen on pyydetty Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen psykiatrian professoria Jouko Lönnqvistiä. Hän on pääasiassa työkiireisiinsä vedoten kieltäytynyt tehtävästä. Seuraavaksi pyydettiin selvittäjäksi (ei työyhteisökonsultointiin) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin entistä hallintoylilääkäriä, Helsingin yliopiston eläkkeellä olevaa terveydenhuollon hallinnon professoria sekä alkuperäiseltä ammatiltaan Auroran sairaalan lastenkirurgian ylilääkäriä Martti Kekomäkeä. Martti Kekomäki teki selvitystyönsä joulukuun ensimmäisellä viikolla Hän tapasi eri työntekijäryhmien edustajia ja järjesti kaksipäiväisen haastattelu- ja tapaamiskierroksensa päätteeksi tilaisuuden, jossa

24 24 kertoi havainnoistaan ja esitti korjaamisehdotuksensa. Tilaisuudessa oli paikalla noin kolmekymmentä lastenpsykiatrian alan työntekijää. Lastenpsykiatrian ylilääkäri on ollut virkavapaalla sekä kuitenkin niin, että professori Kekomäen selvityspäivinä hän on ollut työpaikalla. Yksikössä on vakava lääkäripula. Kun ylilääkäri Tuliharju on jäänyt virkavapaalle myöskin ulkopuoliset konsultit ovat lopettaneet työskentelynsä sairaalassa toistaiseksi. Konsultoivat erikoislääkärit ovat kirjallisesti ilmoittaneet työskentelyn lopettamisen syyksi työsuojelun ja työn edellytysten puuttuminen ylilääkärin työltä. Konsultit ovat yliopistollisten sairaaloiden lastenpsykiatrian erikoislääkäreitä. Työskentelyolosuhteiden parantamiseksi, yksikön toiminnan kehittämiseksi niin, että käytettävät hoitomenetelmät ovat asianmukaisia ja vaikuttavia ja että mm. sairauskertomusten tilanne saatetaan sairauskertomusasetuksen edellyttämälle tasolle, tarvitaan jatkotoimia. Ulkopuolisen työyhteisöselvittäjän saaminen on eräs tällainen toimi. Työ ei voi kestää muutamia päiviä tai viikkoja vaan se tulee luultavasti kestämään useita kuukausia. Toimialueen vaihto tarkoittaa vaihdoksia yksikön johtamisjärjestelmään. Tämä vaihto toteutuu vuodenvaihteessa. Professori Kekomäen esiin tuomat havainnot ja hänen kehittämisehdotuksensa on niin ikään huomioida ja niitä tulee soveltaa käytäntöön. Hallituksen kokouksessa ylilääkäri Anna Tuliharju esitti katsauksen lastenpsykiatriaan sekä toimialueen johtaja Pekka Perämäki käytti puheenvuoron aiheesta Lastenpsykiatria, lastentauteja vai psykiatriaa vai molempia. Psykiatrian ylihoitaja on toimittanut hallituksen jäsenille sähköpostitse päivätyn toimintapyynnön, jonka aiheena on lastenpsykiatrian vakava, toimintakykyä merkittävästi haittaava kriisi. Pyyntö on nähtävänä kokouksessa. Lastenpsykiatrian yksikön tilanne on ollut hallituksen kokouksessa esillä seuraavasti: - toimialueen johtaja Pekka Perämäki ja ylilääkäri Anna Tuliharju olivat kuultavina hallituksen kokouksessa lastenpsykiatrian tilanteesta, - hallituksen kokouksessa johtajaylilääkäri Markku Voutilainen antoi tilannekatsauksen lasten- ja nuorisopsykiatrian vastuualueen ajankohtaisista asioista, - hallituksen talousarvioseminaarin yhteydessä sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri ja johtajaylilääkäri Markku Voutilainen raportoivat lastenpsykiatrian yksikön tilanteesta, - hallituksen kokouksessa sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri ja johtajaylilääkäri Markku Voutilainen antoivat selvityksen lastenpsykiatrian erikoisalalle laaditusta toimenpideohjelmasta. Toimenpideohjelma toimitetaan hallituksen jäsenille. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin hallitus keskustelee asiasta ja merkitsee edellä kuvatun selvityksen tiedoksi ja sopii mahdollisista jatkotoimista

25 25 Sairaanhoitopiirin johtaja täydensi päätösehdotusta seuraavasti: Sairaanhoitopiirin hallitus keskustelee asiasta ja merkitsee edellä kuvatun selvityksen tiedoksi ja sopii mahdollisista jatkotoimista ja edellyttää, että virkamiesjohto tuo hallituksen käsiteltäväksi esityksen toimenpideohjelmasta yksikön toiminnan vakauttamiseksi. Kh 241H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 239H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. -- Pykälään on tehty hallituksen kokouksessaan päättämät muutokset ( 9H).