113H 9 TALOUSARVIO VUODELLE 2013 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; HALLITUKSEN OHJEET VALMISTELULLE

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 7/2012 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Mikkeli, Sokos Hotelli Vaakuna Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 107H 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 108H 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 109H 5 SAAPUNEET KIRJEET 110H 6 LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT 111H 1 7 SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 112H 1 8 OSAVUOSIKATSAUS H 9 TALOUSARVIO VUODELLE 2013 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; HALLITUKSEN OHJEET VALMISTELULLE 114H 1 11 ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 115H 18 ENSIHOIDON RAHOITUSMALLI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 116H 23 TIETOTURVAPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN 117H HANKESUUNNITTELUN ARKKITEHTIRYHMÄN VALINTA 118H 1 27 TEKESIN RAHOITUSPÄÄTÖS KESKI-SUOMEN SAIRAALAHANKKEESEEN AJALLE L 1 28 KIRURGIAN YLILÄÄKÄRIN VIRKAVAALI

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 7/2012 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Mikkeli, Sokos Hotelli Vaakuna Päätöksentekijät Läsnä = x x x x x x x x Leila Lindell Vesa Valkonen Pekka Leppänen Sinikka Lindeman Tony Melville Pasi Pyykkinen Leena Laurila Ritva Katajisto Satu Koskinen Pentti Sukanen Santero Kujala Heimo Lajunen Eva-Kaisa Niemistö Eila Sallinen Ulla Patronen Armi Kylmälä Raimo Sopo Pauliina Takala puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat x Leena Yksjärvi Leo Houhala Terhi Pulli valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus x x x x x x Jouko Isolauri Markku Voutilainen Kaija Heikura Seija Saarelainen Matti Häyrynen Mikko Lintu Todettiin. 107H - 118H, 5L Leila Lindell Puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja ylilääkäri, asiakohdat 107H-115H Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Eva-Kaisa Niemistö Santero Kujala Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

3 3 Kh 107H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 4 Kh 108H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Raimo Sopo ja Leena Laurila. Tarkastusvuorossa ovat Satu Koskinen ja Santero Kujala. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Koskinen ja Santero Kujala. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eva-Kaisa Niemistö ja Santero Kujala.

5 5 Kh 109H SAAPUNEET KIRJEET Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, tiedote 10/2012, : Valviran projektissa ei ole löydetty väärennettyjä lääkäreiden tutkintotodistuksia - kesken olevat selvitykset tehdään virkatyönä Valvirassa Valvira asetti projektin, jonka tehtävänä oli selvittää EU/ETAvaltioiden ulkopuolella suoritettujen lääkäreiden tutkintojen oikeellisuus. Projektissa on selvitetty ajalla laillistettujen, Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin (Terhikki) merkittyjen lääkäreiden tutkintoja. Projekti on päättynyt toukokuun alussa. Selvitettäviä tutkintoja oli 805. Toukokuun 2012 alkuun mennessä projektiryhmä on saanut yliopistoista vastaukset 438 tutkinnosta. Näissä ei ole havaittu todistusväärennöksiä. Projektiin kuuluvista tutkinnoista on kesken 367 lääkärin tutkinnon selvittäminen. Jos Valvira ei saa yliopistoista vahvistusta kaikkien tutkintojen oikeellisuudesta, se hankkii jonkin muun riittäväksi katsottavan selvityksen lääkäreistä. Toimenpiteistä päätetään sen jälkeen, kun tiedetään, onko tällaisia tapauksia. Jatkossa Valvira tiivistää viranomaisyhteistyötä yliopistojen kanssa. Saapunut kirje on nähtävänä kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus päättää merkitä saapuneen kirjeen tiedoksi ja tarvittavilta osin toimeenpantavaksi. Kh 109H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Johtajaylilääkäri Markku Voutilainen

6 6 Kh 110H LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Liikelaitos MediKesin johtokunnan kokous on pidetty Kokouksen pöytäkirja jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee liikelaitos MediKesin johtokunnan kokouksen pöytäkirjan tiedoksi sekä päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä ottooikeuden piiriin kuuluvia asioita käsiteltäväkseen. Kh 110H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Ao. liikelaitoksen johtaja

7 7 Kh 111H SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA Pöytäkirja sairaanhoitopiirin neuvoston pidetystä kokouksesta on LIITTEENÄ 111H.1. Sairaanhoitopiirin neuvostossa käsiteltiin seuraavat asiat: - Sairaala rakentaminen - Työnantajan korvaushakemus työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista vuodelta Medikesin yhteistoimintaneuvottelu. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 111H.1 olevan pidetyn sairaanhoitopiirin neuvoston kokouksen pöytäkirjan. Kh 111H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

8 8 Kh 112H OSAVUOSIKATSAUS Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan hallitukselle on raportoitava osavuosikatsauksella toiminnan tavoitteiden toteutumisesta ja onnistumisesta kriittisissä menestystekijöissä, talousarvion tuloslaskelman ja investointiosan sekä rahoituslaskelman toteutumisesta ja tehtävä tilinpäätösennuste vähintään kolme kertaa vuodessa. Samassa yhteydessä on hallitukselle tarvittaessa tehtävä perusteltu talousarvion muutosesitys. Osavuosikatsauksen yhteydessä hallitukselle raportoidaan myös hoitopalvelujen myyntibudjetin toteutumisesta ja tehdään tarvittaessa esitys hintojen muutoksesta. Osavuosikatsaus sisältää tilinpäätösennusteen ja toimitetaan vuosittain tiedoksi valtuuston kesäkuun kokoukseen. Osavuosikatsaus on käsitelty pidettävässä sairaanhoitopiirin johtoryhmän kokouksessa. Osavuosikatsaus jaetaan LIITTEENÄ 112H.1. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Osavuosikatsaus toimitetaan tiedoksi valtuuston pidettävään kokoukseen. Kh 112H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Matti Häyrynen

9 9 Kh 113H TALOUSARVIO VUODELLE 2013 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; HALLITUKSEN OHJEET VALMISTELULLE Sairaanhoitopiirin ja toimialueiden johdon suunnittelukeskustelut käytiin Sairaanhoitopiirin johdon ja liikelaitosten johdon suunnittelukeskustelut käytiin 29.3.,11.4. ja Suunnittelukeskusteluista laaditut muistiot jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana pidetyn alueellisen ylilääkärikokouksen muistio jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Sopimusohjausmenettelyn mukainen alueellinen muutosseminaari järjestettiin Neuvottelusta laadittu tarkistamaton muistio jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Kaikkien em. kokousten keskeisintä antia esitellään talousarvioseminaarissa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on käsitellyt vuoden 2013 talousarvion ja talousarvioseminaarissa käsiteltävien asioiden valmistelua kokouksessaan Sopimusohjaus-, suunnittelu- ja budjetointiprosessin kulkua esitellään tarkemmin talousarvioseminaarissa. Hallitukselle esitellään kokouksessa osavuosikatsaus ja siihen sisältyvä tilinpäätösennuste. Johtoryhmä on käsitellyt osavuosikatsausta ja tilinpäätösennustetta kokouksessaan ja todennut, että vuoden 2013 talousarvion valmistelussa on pohjana vuoden talousarvio. Lisäksi otetaan huomioon Jämsän ja Kuhmoisen kunnan erosta aiheutuva toimintamenojen sopeuttamisen tarve. Tämä merkitsisi nykyisellä toiminnan tasolla noin 4 %:n nousua vuoden 2012 vertailukelpoiseen hoitopalvelujen laskutukseen. Suunnitteluaikataulun mukaan tavoitteena on, että hallitus antaa talousarvioseminaarin päätteeksi pidettävässä hallituksen kokouksessa ohjeet vuoden 2013 talousarvion sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelulle. Em. valmisteluprosessista johtuen päätösehdotus suunnitteluohjeeksi tehdään hallituksen kokouksessa Sairaanhoitopiirin johtaja teki kokouksessa seuraavan päätösehdotuksen: päättää antaa talousarvion suunnitteluohjeeksi seuraavaa : 1. DRG-pisteen hinta muuttuu 4 % 2. Ylijäämätavoite on euroa (alijäämän kattamiseksi) 3. Vuoden 2012 talousarviossa ei synny poikkeamaa 4. Oman toiminnan menoja on karsittava 8 milj. euroa sekä 5. Talousarvion laadinnassa huomioidaan kustannusten nousu: palkat 2,5 % ja muut menot 3 %.

10 10 Kh 113H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Matti Häyrynen

11 hallitus Kh 123H, Kh 97H, Kh 114H ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Terveydenhuoltolain 39 :ssä on säännös ensihoitopalvelun järjestämisestä. Sen mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Päätöksessä määritellään mm. ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, henkilöstön koulutus ja tavoitteet potilaan tavoittamisajasta. Palvelutasopäätöksessä on lisäksi määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Terveydenhuoltolakiin sisältyy myös määräykset ensihoitopalvelun sisällöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön antamaan asetukseen ( ) sisältyy määräykset mm. ensihoitopalvelun tehtävistä, palvelutasopäätöksen sisällöstä, yksiköistä ja henkilöstöstä sekä johtamisjärjestelmästä voimaan tulevassa palvelutasopäätöksessä on suunniteltu koko Keski- Suomen alueen ensihoito. Ennen päätöksen voimaantuloa ensihoidon palvelutasoa pyritään suuntaamaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelutasopäätöksen valmistelun pohjana on käytetty sosiaali- ja terveysministeriön sekä HUS:n ja KYS:n aineistoja. Asia käsiteltiin myös alueellisessa muutosseminaarissa Asetuksessa mainittu ensihoitopalvelun riskianalyysi (karttatyö) on tehty. Palvelutasopäätös perustuu myös vuosien mittaan saatuun kokemukseen Keski- Suomen ensihoidosta ja erityisesti Pelastuslaitoksen tekemiin riskiarvioihin. Palvelutasopäätös on tärkeä asiakirja, koska viime kädessä toiminta suunnitellaan palvelutasopäätöksen perusteella. Esimerkiksi ambulanssien sijoitus, ambulanssien määrä, varallaolo, ensihoitajien koulutus ja osaamisen varmistaminen ovat palvelutasopäätöksessä. Palvelutasopäätöksen onnistumista myös seurataan jatkuvasti, joten jos jollakin alueella taso ei täyty, niin KSSHP ensihoito on velvollinen korjaamaan tason hyväksyttäväksi. Palvelutasopäätös määrittää myös lopulta ensihoitopalvelun kunnille aiheutuvat kulut. Palvelutasopäätös on suunniteltu niin, että kulujen nousua pyritään välttämään. Palvelutasopäätöksessä on määritetty yksikkömäärät sijoituspaikkojen ja tasojen (perus- tai hoitotaso) mukaisesti. Yksikkömääriä, palvelutasoa ja lähtövalmiutta muokataan tavoittamisviiveiden ja käyttöasteiden mukaisesti tulevaisuudessa. Sairaanhoitopiirin alueella järjestetään ensihoitopalvelu osin yhteistyösopimuksella Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa ja osin kilpailuttamalla. Omana toimintana ei palvelua järjestetä neljää sairaanhoitopiirin omaa siirtokuljetusambulanssia lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirin alue on jaettu 7 sektoriin. Kullakin sektorilla on yksi palveluntuottaja. Sektoreiden rajat eivät ole toimintaalueiden rajoja, vaan ensihoidon tehtävät jaetaan yksiköille lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteella. Tarvittaessa toimitaan yli maakuntarajojen. Pohjoinen, läntinen ja kaakkoinen sektori sekä Jyväskylän kaupunkialue ovat Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluetta. Itäinen, eteläinen ja luoteinen sektori ovat kilpailutettavia sektoreita.

12 hallitus Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta pyydettiin lausunnot ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä. Kuntien lausunnot ovat LIITTEENÄ 123H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Kuntien lausunnoissa ei ole ristiriitaa tehtyjen esitysten kanssa. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnille raportoidaan toteutumisesta ja muista oleellisista havainnoista vuosittain. Sekä yksikkökohtaiset että palveluntuottajien kulut raportoidaan. Palvelutasopäätöstä voidaan myös korjata myöhemmin sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksellä, jos havaitaan epäkohtia. Luonnos palvelutasopäätökseksi on esityslistan LIITTEENÄ 123H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Ensihoidon vastuulääkäri, ylilääkäri Mikko Lintu on kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: hyväksyy palvelutasopäätöksen LIITTEEN 123H.2 mukaisesti. Kh 123H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 97H, Kuntien kuulemistilaisuus ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestelyistä pidettiin Tilaisuudessa sovittiin, että kunnille lähetetään ensihoitopalvelun rahoitusta ja sairaankuljetusta koskeva kysely. Kuntien vastaukset pyydettiin mennessä. Kyselyssä tiedusteltiin kuntien kantaa siihen, paljonko kunnat ovat valmiita maksamaan ensihoitopalvelusta sekä minkä rahoitusmallin kunnat haluaisivat otettavaksi käyttöön. Lisäksi kysyttiin kuntien kantoja ambulanssien määrään, tasoon ja valmiusaikaan. Kysely ja kuntien antamat lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. Lausuntojen yhteenveto on esityslistan LIITTEENÄ 97H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Kuntien lausuntokierroksen jälkeen tuli neljältä kunnalta selkeät muutostoiveet palvelutasopäätökseen. Muutostoiveet on esitetty alla olevassa taulukossa. Kunta Karstula Keuruu Konnevesi Äänekoski Muutostoive palvelutasopäätökseen 2 Karstulasta käsin toimivaa hoitotason ambulanssia. 2 ambulanssia, joista toinen hoitotaso ja toinen perustaso. Säilyttää nykyisen tuottajan toimintaehdot entisessä laajuudessa 2014 vuoden loppuu saakka. Kunnalle käy perustason ambulanssi, vaikka palvelutasopäätöksessä on ehdotettu hoitotason ambulanssia. 2 (24/7) välittömän lähtövalmiuden ambulanssia.

13 hallitus Ensihoitopalvelun hintataso /asukas ei mahdollista ambulanssien määrän lisäystä. Muutamilla muutoksilla voidaan kuitenkin tehostaa toimintaa ja mahdollistaa palvelutasopäätöksen toteutuminen paremmin kuntien toivomuksia vastaavasti. Kuntien lausuntojen perusteella esitetään palvelutasopäätökseen tehtäväksi seuraavat muutokset (muutosehdotukset on alleviivattu): 1. Jyväskylästä lopetetaan perustasoinen Pelastuslaitoksen siirtokuljetusambulanssi. KSSHP ambulanssit ja yksityiset siirtokuljetusambulanssit hoitavat tällä poistetulla ambulanssilla nykyään tehtävät siirrot. Yöaikaan, jolloin on rauhallista kansalaistehtävien suhteen, siirtoja hoidetaan myös muilla ensihoitopalvelun ambulansseilla. Tämä muutos mahdollistaa säästön vuodessa. 2. Jyväskylän alueen toinen Ristonmaalle sijoitettu ambulanssi muutetaan hoitotasoiseksi ambulanssiksi. Tätä ambulanssia käytetään varavalmiussiirroin koko sairaanhoitopiirin alueella. Tämä muutos lisää kuluja n Äänekoskelle palvelutasopäätöksessä ollut perustasoinen yön kotivaraambulanssi nostetaan myös yöaikaan välittömän lähtövalmiuden ambulanssiksi. Tällä ambulanssilla Äänekosken lisäksi tuetaan pohjoista Keski-Suomea ja myös Saarikan aluetta yöaikaan erityisesti siirtokuljetuksissa. Tämä muutos lisää kuluja n Keuruulla on sijoitettu 2 ambulanssia yöaikaan (toinen yöllä kotivaralla), mutta päiväaikaan tämä ambulanssi on sijoitettu Petäjävedellä klo Tämä ei vaikuta kuluihin. 5. Karstulan toive kahdesta hoitotasoisesta ambulanssista on tällä hetkellä tehdyn arvion mukaan ylimitoitettu. Myös alueella toimiva ambulanssipalvelun tuottajan (Sydän-Hämeen Ensihoito Oy) kanta on sama. Karstulassa on ollut vuonna 2010 Kelan tilastojen mukaan 472 tehtävää. Hätäkeskuksen tilastojen mukaan tehtäviä oli vuonna 2011 n. 2 ½ tehtävää / vrk alusta Kinnulaan sijoitetulla ambulanssilla hoidetaan Kivijärven alueen tehtävät lähimmän yksikön periaatteella. Karstulan alueella on kuitenkin pitkien matkojen vuoksi korkeampi mahdollisuus ambulanssityhjiöihin. Karstulaan sijoitetaan vuodeksi 2013 kaksi ambulanssia, joista toinen on hoitotasoinen ja toinen on perustasoinen. Perustasoinen ambulanssi toimii vain arkipäivinä. 6. Konneveden toivomus voidaan toteuttaa osittain niin, että itäisen sektorin kilpailutus vuoden 2013 osalta tehdään Laukaassa, Hankasalmella toimivien ambulanssien suhteen. Konnevedellä toiminta jatkuu ennallaan vuoden 2013 ajan. Palvelun tuottaja, joka voittaa Laukaan ja Hankasalmen alueen kilpailutuksen, ottaa hoitaakseen myös Konneveden alueen, mutta vasta vuoden 2014 alusta. 7. Sopimukset yksityisten palveluntuottajien ja pelastuslaitoksen kanssa neuvotellaan niin, että toiminta saadaan muutettua palvelutasopäätöksen mukaiseksi.

14 hallitus elokuussa hyväksytyn palvelutasopäätöksen kaikkia laatuvaatimuksia ei pystytä toteuttamaan niin, että toiminta olisi 2013 vuoden alusta palvelutasopäätöksen mukainen. Tästä syystä 2013 vuoden aikana pyritään kohti palvelutasopäätöksen laatuvaatimuksia tavoitteena saavuttaa palvelutasopäätöksen laatuvaatimukset 2014 mennessä. 9. Pelastuslaitoksella ei ole riittävää määrää terveydenhuollon ammattilaisia. Tästä syystä myös pelastajat hyväksytään toimimaan ambulansseissa, kunnes heidät on koulutettu oppisopimuskoulutuksella lähihoitajiksi. Oppisopimuskoulutus tulee toteuttaa niin, että pelastajat ovat vuoteen 2015 mennessä lähihoitajia palvelutasopäätöksen mukaisesti. 10. Tavoittamisaikataulukon saraketta 5 on muutettu niin, että kun aiemmin oli H+P 30 min 90 %, niin nyt sarakkeen otsikkona on ambulanssi 30 min 90 %. Tämä tarkoittaa, että KSSHP:n alueella kaikissa hätäkeskuksen riskiluokissa potilaat pyritään tavoittamaan ambulanssilla 90 % todennäköisyydellä 30 minuutissa. 11. Elokuun 2011 tehdystä palvelutasopäätöksestä on Jämsän ja Kuhmoisten alueen ambulanssit poistettu. 12. Elokuun 2011 tehtyyn palvelutasopäätökseen on tehty tarkennuksia kenttäjohtajien määrän osalta. Palvelutasopäätös on LIITTEENÄ 97H.2. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää hyväksyä LIITTEEN 97H.2 mukaisen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätökseen on sisällytetty selostusosassa kohdissa 1-12 kuvatut muutokset Toimialueen johtaja Heikki Janhunen oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 100H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Kh 97H, Päätös: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Asia käsitellään hallituksen kokouksessa. Kh 114H, Palvelutasopäätökseen valmistellaan muutoksia hallituksen kokouksessa käydyn keskustelun mukaisesti. Asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken. Aineisto postitetaan hallituksen kokoukseen osallistuville

15 hallitus Kuntien kuulemistilaisuus ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestelyistä pidettiin Tilaisuudessa sovittiin, että kunnille lähetetään ensihoitopalvelun rahoitusta ja sairaankuljetusta koskeva kysely. Kuntien vastaukset pyydettiin mennessä. Kyselyssä tiedusteltiin kuntien kantaa siihen, paljonko kunnat ovat valmiita maksamaan ensihoitopalvelusta sekä minkä rahoitusmallin kunnat haluaisivat otettavaksi käyttöön. Lisäksi kysyttiin kuntien kantoja ambulanssien määrään, tasoon ja valmiusaikaan. Kysely ja kuntien antamat lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. Lausuntojen yhteenveto on toimitettu pidetyn kokouksen esityslistan LIITTEENÄ 97H.1. Kuntien lausuntokierroksen jälkeen tuli neljältä kunnalta selkeät muutostoiveet palvelutasopäätökseen. Muutostoiveet on esitetty alla olevassa taulukossa. Kunta Karstula Keuruu Konnevesi Äänekoski Muutostoive palvelutasopäätökseen 2 Karstulasta käsin toimivaa hoitotason ambulanssia. 2 ambulanssia, joista toinen hoitotaso ja toinen perustaso. Säilyttää nykyisen tuottajan toimintaehdot entisessä laajuudessa 2014 vuoden loppuu saakka. Kunnalle käy perustason ambulanssi, vaikka palvelutasopäätöksessä on ehdotettu hoitotason ambulanssia. 2 (24/7) välittömän lähtövalmiuden ambulanssia. Ensihoitopalvelun hintataso /asukas ei mahdollista ambulanssien määrän lisäystä. Muutamilla muutoksilla voidaan kuitenkin tehostaa toimintaa ja mahdollistaa palvelutasopäätöksen toteutuminen paremmin kuntien toivomuksia vastaavasti. Kuntien lausuntojen perusteella esitetään palvelutasopäätökseen tehtäväksi seuraavat muutokset (muutosehdotukset on alleviivattu): 1. Jyväskylästä lopetetaan perustasoinen Pelastuslaitoksen siirtokuljetusambulanssi. KSSHP ambulanssit ja yksityiset siirtokuljetusambulanssit hoitavat tällä poistetulla ambulanssilla nykyään tehtävät siirrot. Yöaikaan, jolloin on rauhallista kansalaistehtävien suhteen, siirtoja hoidetaan myös muilla ensihoitopalvelun ambulansseilla. Tämä muutos mahdollistaa säästön vuodessa. 2. Jyväskylän alueen toinen Ristonmaalle sijoitettu ambulanssi muutetaan hoitotasoiseksi ambulanssiksi. Tätä ambulanssia käytetään varavalmiussiirroin koko sairaanhoitopiirin alueella. Tämä muutos lisää kuluja n Äänekoskelle palvelutasopäätöksessä ollut perustasoinen yön kotivaraambulanssi nostetaan myös yöaikaan välittömän lähtövalmiuden ambulanssiksi. Tällä ambulanssilla Äänekosken lisäksi tuetaan pohjoista Keski-Suomea ja myös Saarikan aluetta yöaikaan erityisesti siirtokuljetuksissa. Tämä muutos lisää kuluja n Tämä muutos vähentää kuitenkin kotivaralla olevien ambulanssien käyttöä eli todennäköisesti tämä muutos lisää kuluja vain murto-osan :sta.

16 hallitus Keuruu on toivonut kahta ambulanssia. Palvelutasopäätöksessä on ehdotettu yhtä H+P ambulanssia 24/7 ja toista P+P ambulanssia, joka on päiväaikaan Petäjävedellä siirtyisi yöksi Keuruulle. Keuruun toivomuksen perusteella on kuitenkin ymmärrettävissä, että Keuruulle toivotaan myös päiväaikaan kahta ambulanssia. Keuruulle ehdotetaan toista päiväambulanssia Keuruulle, jonka Keuruu maksaa itse. Tämä ambulanssi nostaa keuruulaisten ensihoidosta maksamaa hintaa noin 10 / asukas eli keuruulaiset tulevat maksamaan ensihoitopalvelusta noin 35 /asukas. Keuruun toivomuksen mukaisesti ehdotetaan toista ambulanssia klo väliseksi ajaksi arkipäiviksi. Sairaanhoitopiiri ei pysty vastaamaan, että toinen Keuruun ambulanssi toimii H+P tasoisesti (ei ole olemassa tarpeeksi koulutettuja henkilöitä). 5. Karstulan toivomuksen mukaan Karstulassa toivotaan olevan kaksi H+P ambulanssia, vaikka sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen mukaan riittäisi yksi. Nykyään Karstulassa on aktiivityössä yksi H+P ambulanssi klo 8-16 ja toinen on aktiivityössä klo Toinen ambulanssi on yöaikana kotivaralla ja toinen ambulanssi ei ole yöaikaan lainkaan käytössä. Sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksessä on ehdotettu Karstulaan yhtä H+P ambulanssia aktiivityöhön klo 8-20 väliseksi ajaksi ja yöaikaan kotivaralle. Karstulan toivomuksen mukaisesti ehdotetaan toista ambulanssia klo väliseksi ajaksi arkipäiviksi. Tämän ambulanssin kulut jäävät Karstulalle maksettavaksi. Tämä ambulanssi nostaa karstulalaisten ensihoidosta maksamaa hintaa noin 20 / asukas eli karstulalaiset tulevat maksamaan ensihoitopalvelusta noin 45 /asukas. Sairaanhoitopiiri ei pysty vastaamaan, että toinen Karstulan ambulanssi toimii H+P tasoisesti (ei ole olemassa tarpeeksi koulutettuja henkilöitä). Tästä syystä sairaanhoitopiiri pystyy vastaamaan vain P+P ambulanssia tasosta Karstulassa. 6. Konneveden toivomus voidaan toteuttaa osittain niin, että itäisen sektorin kilpailutus vuoden 2013 osalta tehdään Laukaassa, Hankasalmella toimivien ambulanssien suhteen. Konnevedellä toiminta jatkuu ennallaan vuoden 2013 ajan. Palvelun tuottaja, joka voittaa Laukaan ja Hankasalmen alueen kilpailutuksen, ottaa hoitaakseen myös Konneveden alueen, mutta vasta vuoden 2014 alusta. 7. Sopimukset yksityisten palveluntuottajien ja pelastuslaitoksen kanssa neuvotellaan niin, että toiminta saadaan muutettua palvelutasopäätöksen mukaiseksi elokuussa hyväksytyn palvelutasopäätöksen kaikkia laatuvaatimuksia ei pystytä toteuttamaan niin, että toiminta olisi 2013 vuoden alusta palvelutasopäätöksen mukainen. Tästä syystä 2013 vuoden aikana pyritään kohti palvelutasopäätöksen laatuvaatimuksia tavoitteena saavuttaa palvelutasopäätöksen laatuvaatimukset 2014 mennessä.

17 hallitus Pelastuslaitoksella ei ole riittävää määrää terveydenhuollon ammattilaisia. Tästä syystä myös pelastajat hyväksytään toimimaan ambulansseissa, kunnes heidät on koulutettu oppisopimuskoulutuksella lähihoitajiksi. Tämä pystytään toteuttamaan todennäköisesti 2015 mennessä. 10. Tavoittamisaikataulukon saraketta 5 on muutettu niin, että kun aiemmin oli H+P 30 min 90 %, niin nyt sarakkeen otsikkona on ambulanssi 30 min 90 %. Tämä tarkoittaa, että KSSHP:n alueella kaikissa hätäkeskuksen riskiluokissa potilaat pyritään tavoittamaan ambulanssilla 90 % todennäköisyydellä 30 minuutissa. 11. Elokuun 2011 tehdystä palvelutasopäätöksestä on Jämsän ja Kuhmoisten alueen ambulanssit poistettu. 12. Elokuun 2011 tehtyyn palvelutasopäätökseen on tehty tarkennuksia kenttäjohtajien määrän osalta. Palvelutasopäätös on LIITTEENÄ 114H.1. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää hyväksyä LIITTEEN 114H.1 mukaisen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätökseen on sisällytetty selostusosassa kohdissa 1-12 kuvatut muutokset Ylilääkäri Mikko Lintu oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että - ehdotuksen kohdat 4 ja 5 tuodaan hallituksen päätettäväksi sen jälkeen, kun Keuruun kaupungin ja Karstulan kunnan kanssa on käyty neuvottelut - palvelutasopäätöksessä todetaan, että kenttäjohtajiksi valitaan 6 täysiaikaista kenttäjohtajaa. Kh 114H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksen toimeenpano Ote Ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu Johtajaylilääkäri Markku Voutilainen, hallintoylihoitaja Kaija Heikura, ylilääkäri Heikki Janhunen ja jäsenkunnat

18 Kh 98H, Kh 115H ENSIHOIDON RAHOITUSMALLI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun lähtien. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelu ostetaan pelastuslaitokselta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Sairaanhoitopiirillä tulee olemaan neljä omaa siirtokuljetusambulanssia. Sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelun kulut muodostuvat seuraavista osista: 1. Ambulanssien palveluntuottajille maksettavista kulut: pelastuslaitos ja yksityiset palveluntuottajat, hinta-arvio n Tästä hinnasta on vähennetty ambulanssien hankkimat KELA ym. tuotot. 2. Ensivastetoiminta (maksetaan pelastuslaitokselle), hinta-arvio n Omat kulut (hallinto + 4 siirtokuljetusambulanssia), hinta-arvio n KYS-ERVA ensihoitokeskuksen kulut, hinta-arvio n Kokonaiskulujen tarkka arviointi on haasteellista, koska laskelmien välillä on ollut eroja. Lisäksi KELA-korvausten suuruus tulevassa ensihoitopalvelussa on yksi epävarmuustekijä. Ensihoitopalvelun ja ambulanssilla tapahtuvan siirtokuljetusten kokonaiskulut, tuleva arvioiden mukaan, tulee olemaan sairaanhoitopiirin alueella noin 50 /asukas. Tästä jää lopulta noin puolet kuntien maksettavaksi, koska muut tulot (KELA-korvaukset ja siirtokuljetustulot) ovat noin puolet arvioiduista kokonaiskuluista. Varmuudella ensihoitopalvelun hinta pystytään arvioimaan vasta vuonna 2014, kun pelastuslaitoksen tasauslasku vuodelta 2013 on saatu. Ensihoitopalvelu on pyritty suunnittelemaan kunnille mahdollisimman edulliseksi kuitenkin niin, että palvelutaso olisi riittävä. Jos palvelutasoa nostetaan tulevaisuudessa, niin kulut tulevat nousemaan runsaasti, koska ensihoitopalvelusta saatavat tulot eivät nouse. Sairaanhoitopiirin hinta on kansallisesti edullisimpia, mikä johtuu siitä, että alueella käytetään paljon kotivarayksikköjä, johtamisjärjestelmä on kevyt ja toiminta keskittyy perusasioihin. Suomen sairaanhoitopiireissä on suunniteltu pääsääntöisesti kolmen tyyppisiä rahoitusmalleja: 1. Kapitaatio (asukaslukuperusteinen) 2. Aiheuttamisperiaate (tehtäväkohtainen) 3. Kapitaatio + aiheuttamisperusteinen jaettuna (esim. 50 %/50 %). Kapitaatiomallia on suunniteltu Kanta-Hämeessä (siirtokuljetukset erikseen), VSHP:ssä, EKSOTEssa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja HUS:ssa pääsääntöisesti (Hyvinkäällä sekamalli). Kapitaatio- ja aiheuttamisperusteinen malli jaettuna on ollut suunnitteilla Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Yhdessäkään sairaanhoitopiirissä ei olla suunnittelemassa puhdasta aiheuttamisperusteista mallia.

19 Kansallisesti keskuskaupungit ovat yleensä halunneet aiheuttamisperusteista ja muut kunnat kapitaatioperusteista kulujen jakoa. Sairaanhoitopiiri teki kunnille kyselyn ensihoitopalvelun hinnasta ja rahoituksesta. Yhteenveto kuntien vastauksista on esitetty LIITTEESSÄ 97H.1. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää ensihoitopalvelun rahoitusmallista seuraavaa: 1. Ensihoitopalvelu suunnitellaan niin, että hinta tulee olemaan asukasta kohden Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tällä hinnalla on mahdollisuus tuottaa laadullisesti riittävän hyvä ensihoitopalvelu ja lisäksi saavuttaa hyvä suuronnettomuusvalmius. Tämä hinta ei sisällä terveydenhuollon kuntayhtymien maksettavaksi tulevia siirtokuljetuskuluja, jotka on jo nykyään budjetoitu terveydenhuollon kuntayhtymien kuluihin. 2. Ensihoitopalvelun kulut jaetaan niin, että puolet on asukasperusteista ja puolet on suoritepohjaista. Lisäksi siirtokuljetuskulut laskutetaan erikseen terveydenhuollon kuntayhtymiltä. Puolet ja puolet -rahoitusmalli on toimiva kompromissiratkaisu. Ensihoitopalvelun työ muodostuu valmiuden ylläpidosta ja tehtäväsuorituksista. Tämä malli ei mahdollista yksittäisen kunnan osaoptimointia. Malli myös tasaa eri alueiden väestön ensihoitopalvelun asukaskohtaisia kuluja. Tehtävämäärät lasketaan annettujen hätäkeskustehtävien perusteella, asukasluku on tiedossa ja siirtokuljetuslaskutus saadaan tehtyä suoraan siirtokuljetusten tilausohjelmasta. EVY-tehtävistä, kenttäjohtajan tehtävistä tai lääkärihelikopterin tehtävistä ei erikseen laskuteta kuntia Toimialueen johtaja Heikki Janhunen oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Kh 98H, Päätös: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Asia käsitellään hallituksen kokouksessa. Kh 115H, Palvelutasopäätökseen on valmisteilla muutoksia, joiden vaikutus rahoitusmalliin selvitetään. Asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken. Aineisto postitetaan hallituksen kokoukseen osallistuville

20 Sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun lähtien. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelu ostetaan pelastuslaitokselta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Sairaanhoitopiirillä tulee olemaan neljä omaa siirtokuljetusambulanssia. Sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelun kulut muodostuvat seuraavista osista: 1. Ambulanssien palveluntuottajille maksettavista kulut: pelastuslaitos ja yksityiset palvelutuottajat, hinta-arvio n Tästä hinnasta on vähennetty ambulanssien hankkimat KELA ym. tuotot. 2. Ensivastetoiminta (maksetaan pelastuslaitokselle), hinta-arvio n Omat kulut (hallinto+4 siirtokuljetusambulanssia), hinta-arvio n KYS-ERVA ensihoitokeskuksen kulut, hinta-arvio n Kokonaiskulujen tarkka arviointi on haasteellista, koska laskelmien välillä on ollut eroja. Lisäksi KELA-korvausten suuruus tulevassa ensihoitopalvelussa on yksi epävarmuustekijä. Ensihoitopalvelun ja ambulanssilla tapahtuvan siirtokuljetusten kokonaiskulut tulevat arvioiden mukaan olemaan sairaanhoitopiirin alueella noin 50 /asukas. Tästä jää lopulta noin puolet kuntien maksettavaksi, koska muut tulot (KELAkorvaukset ja siirtokuljetustulot) ovat noin puolet arvioiduista kokonaiskuluista. Varmuudella ensihoitopalvelun hinta pystytään arvioimaan vasta vuonna 2014, kun pelastuslaitoksen tasauslasku vuodelta 2013 on saatu. Ensihoitopalvelu on pyritty suunnittelemaan kunnille mahdollisimman edulliseksi kuitenkin niin, että palvelutaso olisi riittävä. Jos palvelutasoa nostetaan tulevaisuudessa, niin kulut tulevat nousemaan runsaasti, koska ensihoitopalvelusta saatavat tulot eivät nouse. Sairaanhoitopiirin hinta on kansallisesti edullisimpia, mikä johtuu siitä, että alueella käytetään paljon kotivarayksikköjä, johtamisjärjestelmä on kevyt ja toiminta keskittyy perusasioihin. Toisaalta on mahdollista, että ambulanssien määrää pystytään tulevaisuudessa vähentämään, kun koko sairaanhoitopiirin alueella toiminta tulee tehostumaan. Ambulanssien määrän vähentäminen uskalletaan tehdä aikaisintaan vuonna 2014, kun nähdään kuinka hyvin uusi palvelutasopäätös tulee toimimaan. Suomen sairaanhoitopiireissä on suunniteltu pääsääntöisesti kolmen tyyppisiä rahoitusmalleja: 1. Kapitaatio (asukaslukuperusteinen) 2. Aiheuttamisperiaate (tehtäväkohtainen) 3. Kapitaatio + aiheuttamisperusteinen jaettuna (esim. 50 %/50 %). Kapitaatiomallia on suunniteltu Kanta-Hämeessä (siirtokuljetukset erikseen), VSHP:ssä, EKSOTEssa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja HUS:ssa pääsääntöisesti (Hyvinkäällä sekamalli).

21 Kapitaatio- ja aiheuttamisperusteinen malli jaettuna on ollut suunnitteilla Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Yhdessäkään sairaanhoitopiirissä ei olla suunnittelemassa puhdasta aiheuttamisperusteista mallia. Kansallisesti keskuskaupungit ovat yleensä halunneet aiheuttamisperusteista ja muut kunnat kapitaatioperusteista kulujen jakoa. Sairaanhoitopiiri teki kunnille kyselyn ensihoitopalvelun hinnasta ja rahoituksesta. Lausuntojen yhteenveto on toimitettu pidetyn kokouksen esityslistan LIITTEENÄ 97H.1. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättä ensihoitopalvelun rahoitusmallista seuraavaa: 1. Ensihoitopalvelu suunnitellaan niin, että hinta tulee olemaan asukasta kohden Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tällä hinnalla on mahdollisuus tuottaa laadullisesti riittävän hyvä ensihoitopalvelu ja lisäksi saavuttaa hyvä suuronnettomuusvalmius. Tämä hinta ei sisällä terveydenhuollon kuntayhtymien maksettavaksi tulevia siirtokuljetuskuluja, jotka on jo nykyään budjetoitu terveydenhuollon kuntayhtymien kuluihin. 2. Ensihoitopalvelun kulut jaetaan niin, että puolet on asukasperusteista ja puolet on suoritepohjaista. Lisäksi siirtokuljetuskulut laskutetaan erikseen terveydenhuollon kuntayhtymiltä. Puolet ja puolet -rahoitusmalli on toimiva kompromissiratkaisu. Ensihoitopalvelun työ muodostuu valmiuden ylläpidosta ja tehtäväsuorituksista. Tämä malli ei mahdollista yksittäisen kunnan osaoptimointia. Malli myös tasaa eri alueiden väestön ensihoitopalvelun asukaskohtaisia kuluja. Tehtävämäärät lasketaan annettujen hätäkeskustehtävien perusteella, asukasluku on tiedossa ja siirtokuljetuslaskutus saadaan tehtyä suoraan siirtokuljetusten tilausohjelmasta. EVY-tehtävistä, kenttäjohtajan tehtävistä tai lääkärihelikopterin tehtävistä ei erikseen laskuteta kuntia. 3. Karstula ja Keuruu toivovat alueelleen toista ambulanssia, jotka eivät ole sairaanhoitopiirin riskinarvion perusteella tarpeellisia. Karstula ja Keuruu maksavat palvelutasopäätökseen lisätyt ambulanssit itse kokonaisuudessaan. Vuoden 2013 aikana arvioidaan näiden ambulanssien tarve Ylilääkäri Mikko Lintu oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että ehdotuksen kohta 3 tuodaan hallituksen päätettäväksi sen jälkeen, kun Keuruun kaupungin ja Karstulan kunnan kanssa on käyty neuvottelut.

22 Kh 115H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Päätöksen toimeenpano Ote Ensihoidon vastuulääkäri Mikko Lintu Johtajaylilääkäri Markku Voutilainen, hallintoylihoitaja Kaija Heikura, ylilääkäri Heikki Janhunen ja jäsenkunnat

23 Liikelaitos MediKesin johtokunta Jk 12, Kh 116H TIETOTURVAPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN Liikelaitoksen johtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tietohallinto sekä tietoja viestintätekniikan liikelaitos MediKes palveluiden tuottajana vastaavat yhteisten tietojärjestelmien, perustietotekniikan ja tietoyhteyksien käytön turvallisuudesta ylläpitämällä sairaanhoitopiirin tietoturvallisuuspolitiikkaa ja antamalla siihen liittyviä tarkempia ohjeita. Tietoturvallisuuspolitiikkaa täydentävät tietoturvallisuussuunnitelma sekä yksityiskohtaisemmat määräykset ja ohjeet. Sairaanhoitopiirin tietoturvaryhmä on kokouksessaan todennut, että tietoturvallisuussuunnitelman toteuttaminen edellyttää nykyistä merkittävästi suurempaa panostusta mm. ereseptiin liittymisen ja sähköisen pitkäaikaisarkistoinnin edellyttämien tietoturva-auditointien takia. Tietoturvapäällikkö vastaa hyväksytyn tietoturvallisuussuunnitelman toteuttamisesta ja sen toteuttamisen tuesta työyksiköissä. Johtokunnalle esitetään uuden nimikkeen perustamista. Uudella vakanssilla ei ole vaikutusta palkkakustannuksiin. Tietoturvapäällikön viran kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai opistotasoinen tutkinto tai muu soveltuva tietotekniikka-alan koulutus, työkokemusta tehtäväalueelta ja asianmukainen tietoturvasertifiointi (CISSP tai CISM). Sopimus- ja hinnoittelukohta on KVTES 01ATK021, työaikamuoto on toimistotyöaika. Viran käyttöönotto on alkaen. Johtokunta päättää esittää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle tietoturvapäällikön viran perustamista alkaen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kh 116H, on kokouksessaan päättänyt liikelaitos MediKesin toimintojen yhdistämisestä henkilöstöineen Medi-IT Oy:hyn mennessä. Asiasta päättää lopullisesti kuntayhtymän valtuusto Yhdistymisvaiheessa ei ole perusteltua tehdä henkilöstörakennemuutoksia eikä perustaa uusia virkoja. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää, että tietoturvapäällikön virkaa ei perusteta selostusosassa kuvatuilla perusteilla. Kh 116H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Liikelaitos MediKesin johtaja Heikki Ihanainen Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik- Nieminen ja järjestelmäasiantuntija Tarja Koski

24 Kh 61H, Kh 117H HANKESUUNNITTELUN ARKKITEHTIRYHMÄN VALINTA Arkkitehtiryhmä sairaalahankkeen suunnittelua varten valitaan neuvottelumenettelyllä. Neuvottelumenettely on kuvattu tämän kokouksen esityslistalla asiakohdassa Kh 51H. Kolmen neuvottelumenettelyyn kutsutun arkkitehtiryhmän joukosta valitaan se arkkitehtiryhmä, joka laatii hankesuunnitelman. Päätöksen hankesuunnittelun arkkitehtiryhmän valinnasta tekee sairaanhoitopiirin hallitus. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. päättää nimetä arkkitehtiryhmän valintapäätöstä valmistelevan työryhmän. 2. Työryhmän jäsenet ovat: - Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja - Jorma Teittinen, projektijohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti, Jyväskylän kaupunki - Jarmo Raveala, arkkitehti, Helsingin kaupunki - Raimo Koskela, tekninen johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Tuomas Aho, asianajaja, Helsinki, sihteeri. 3. Työryhmän tulee tehdä ehdotuksensa mennessä. Kh 61H., Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 117H, Työryhmän tehtävänä oli valmistella esitys, mikä kolmesta neuvottelumenettelyyn kutsutusta arkkitehtiryhmästä on se, jolla on parhaat edellytykset tuottaa sairaalahankkeen hankesuunnittelu tilaajan hankintailmoituksessa ja lopullisessa tarjouspyynnössä ilmoittamien tietojen ja valintakriteerien pohjalta. Tarjouspyynnössä on myös optio hankesuunnittelun jälkeisestä suunnittelutyöstä jaettuna kolmeen vaiheeseen (luonnossuunnitelma, toteutussuunnitelma sekä rakentamisen aikaiset tehtävät ja erillistehtävät). Tarjouspyynnöt ovat esityslistan LIITTEENÄ 117H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Päätöksen hankesuunnittelun arkkitehtiryhmän valinnasta tekee sairaanhoitopiirin hallitus. Työryhmä kävi neuvottelut seuraavien tarjoajien kanssa: 1. JKMM - EGM työyhteenliittymä (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv) 2. SARC KOIVULA AFA (Arkkitehtitoimisto SARC Oy, Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja AFA Arquitectos) 3. Team Asclepieion ( Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy ja White arkitekter AB)

25 Käytyjen neuvottelujen jälkeen edellä mainituille tarjoajille toimitettiin lopullinen tarjouspyyntö. Kaikki tarjoajat jättivät määräaikaan mennessä ( ) lopullisen tarjouksen. Työryhmä arvioi saatuja tarjouksia tarjouspyynnössä ilmoitettujen valintakriteerien pohjalta. Valintakriteerit olivat hinta (25/100 pistettä) ja laatu (75/100 pistettä). Hinnan osuus jaettiin kokonaishintaan (15/100 pistettä) ja keskituntihintaan (10/100 pistettä). Laadun arvioinnin perusteet olivat seuraavat: - tarjoukseen sisältyvien referenssiprojektien innovatiivisuus (kolme pyydettyä projektia) (20/100 pistettä) - tarjoukseen sisältyvän työsuunnitelman tarkoituksenmukaisuus (35/100 pistettä) - projektihenkilöstön kokemus ja koulutustaso (20/100 pistettä). Työryhmä laati etukäteen, ennen lopullisten tarjousten avaamista pisteytyksen perusteet kuhunkin arviointikohtaan. Työryhmä pisteytti saadut tarjoukset niiden avaamisen jälkeen Pisteytystaulukko on esityslistan LIITTEENÄ 117H.2. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Pisteytyksen tuloksena korkeimman kokonaispistemäärän sai JKMM EGM työyhteenliittymä (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv). Työryhmä esittää, että sairaalahankkeen hankesuunnittelun toteuttajaksi valitaan JKMM EGM työyhteenliittymä (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv). Työryhmän esitys on yksimielinen. Tarjousasiakirjat ovat nähtävinä kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1. valita sairaalahankkeen hankesuunnittelun arkkitehtiryhmäksi JKMM EGM työyhteenliittymän (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv) asiaa valmistelleen työryhmän esityksen mukaisesti. 2. tehdä hankesuunnittelua koskevan sopimuksen JKMM EGM työyhteenliittymän (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv) kanssa.

26 Kh 117H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Projektijohtaja Jorma Teittinen Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, projektipäällikkö Antti Autio, projektikoordinaattori Kia Paasivirta ja tarjouksen tehneet

27 27 Kh 118H TEKESIN RAHOITUSPÄÄTÖS KESKI-SUOMEN SAIRAALAHANKKEESEEN AJALLE Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus on tehnyt rahoituspäätöksen (LIITE 118H.1) ja myöntänyt Keski-Suomen sairaalahankkeeseen - Innovatiiviset palveluhankinnat ja työelämän kehittäminen - avustusta enintään euroa. Avustus voi kuitenkin olla enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Projektille hyväksytty kokonaiskustannusarvio on euroa. Projektin kesto on rahoituspäätöksessä määritelty ajalle Päätöksen perusteluissa todetaan mm., että projekti parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaedellytyksiä, koska asiakasnäkökulma toteutuu nykyistä paremmin uudistetussa prosessiorganisaatiossa ja tuottavuus nousee, kun tukipalveluresurssien hallintaan ja logistiikkaan on kehitetty uusia ratkaisuja. Projektissa kehitetään asiakaslähtöinen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen integroiva toimintamalli ja projektin tulos on levitettävissä muualle Suomeen. Hankkeessa synnytetään myös innovatiivisten julkisten hankintojen toimintamalli, joka on sovellettavissa hankkeessa tukipalvelujen kilpailuttamiseen. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 118H.1 olevan Tekesin rahoituspäätöksen Keski-Suomen sairaalahankkeeseen ja rahoituksen myöntämisen perustelut. Tekesin rahoittama hanke toteutetaan ajalla Kh 118H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Projektijohtaja Jorma Teittinen Projektipäällikkö Antti Autio, projektikoordinaattori Kia Paasivirta ja kehittämispäällikkö Asko Rytkönen

28 28 Kh 5L KIRURGIAN YLILÄÄKÄRIN VIRKAVAALI Johtajaylilääkärin ehdotus: Kirurgian ylilääkärin virka on tullut avoimeksi, kun ylilääkäri Jukka-Pekka Mecklin on nimitetty Itä-Suomen yliopiston yleiskirurgian professorin virkaan alkaen. Virka julistettiin haettavaksi, hakuajan päättyessä Virkaa haki määräaikaan mennessä viisi kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa; LT, kirurgian erikoislääkäri Pia Nordström Tampereelta, LT, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, dosentti Matti Kairaluoma Muuramesta, LT, kirurgian erikoislääkäri Teuvo Antikainen, LKT, dosentti Ilmo Kellokumpu Jyväskylästä sekä LT, dosentti Eero Sihvo Espoosta. Hakijoista laadittu yhteenveto jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville LIITTEENÄ 5L.1. Täydelliset hakemusasiakirjat ovat nähtävänä hallituksen kokouksessa. Haastatteluryhmä, johon kuuluivat johtajaylilääkäri Markku Voutilainen puheenjohtajana, sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, ylilääkäri Jyrki Virkkunen, ylilääkäri Heikki Janhunen, ylilääkäri Maija Pesola, osastonylilääkäri Juha Nevantaus ja ylihoitaja Maarit Raappana haastatteli hakijat ja Hakijoille esitettiin samat kysymykset. Haastatteluryhmä piti yksimielisesti sopivimpana kirurgian ylilääkärin virkaan dosentti Eero Sihvoa, jolla on pitkä erikoislääkäriura isossa yliopistosairaalassa ja hän on oman erikoisalansa johtavia kirurgeja maassamme. Lisäksi hänellä on kansainvälistä oman erikoisalan koulutusta, joka on hankittu Kanadassa ja USA:ssa. Sihvolla on merkittävä määrä tieteellisiä julkaisuja omalta erikoisalaltaan ja hänellä on dosentuuri. Sihvo on toiminut hallinnollisena vastuulääkärinä omassa työyksikössään vuodesta 2007 alkaen. Haastatteluryhmä katsoi, että kliinisen uran, tieteellisen pätevyyden ja haastattelun perusteella Sihvolla on parhaat edellytykset kirurgian kehittämiseen tulevien vuosien muuttuvassa toimintaympäristössä. Haastatteluryhmä esitti yksimielisesti, että varalle valitaan dosentti Matti Kairaluoma. päättää 1. valita kirurgian ylilääkärin virkaan dosentti Eero Sihvon myöhemmin sovittavasta ajankohdasta alkaen. 2. ylilääkäriksi valittavan dosentti Eero Sihvon palkkauksesta, mistä esitys tehdään hallituksen kokouksessa. 3. valita varalle dosentti Matti Kairaluoman Johtajaylilääkäri täydensi kokouksessa ehdotuksen kohtaa 2. seuraavasti: Ylilääkäri Eero Sihvon peruspalkka on euroa/kk.

29 29 Kh 5L, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. Johtajaylilääkärin kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3. Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Johtajaylilääkäri Markku Voutilainen Toimialueen johtaja Jyrki Virkkunen, henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, palvelussuhdepäällikkö Eila Wiik-Nieminen, järjestelmäasiantuntija Tarja Koski, toimistosihteerit Marja Tanner ja Inkeri Kolari, pääluottamusmiehet sekä virkaa hakeneet