Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 15/2012 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 207H 4 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 208H 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 209H 6 SAAPUNEET KIRJEET 210H 8 LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT 211H 1 9 TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT 212H 1 10 SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 213H TALOUSARVIO VUODELLE 2013 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; II KÄSITTELY 214H 19 VALTUUKSIEN MYÖNTÄMINEN TILAPÄISLAINAN OTTAMISTA VARTEN 215H 1 21 HANKESUUNNITTELUN ARKKITEHTIRYHMÄN VALINTA; UUDEN SAIRAALAN HANKESUUNNITTELU 216H 1 28 TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAALA -HANKKEEN RAKENTAMISEN JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDON TOIMINTAMALLIN JA RAHOITUKSEN SELVITTÄMISEKSI; TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 217H 1 31 HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN 218H 1 33 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 219H 1 36 LIIKELAITOS MEDIKESIN JA MEDI-IT OY:N TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN; MEDI-IT OY:N KANSSA SOLMITTAVAT SOPIMUKSET JA LIIKELAITOS MEDIKESIN LAKKAUTTAMINEN 220H 1 43 KYS-ERVA ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS H 1 44 KINSAKU AY:N KANSSA TEHDYN SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN 222H 1 45 MED GROUP ENSIHOITOPALVELU OY:N KANSSA TEHDYN SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN 223H 1 46 SYDÄN-HÄMEEN ENSIHOITO OY:N KANSSA TEHDYN SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN 224H 1 47 OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS SISÄISEN TARKASTUKSEN PALVELUISTA; SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN 225H 1 49 ALUEELLINEN POTILASASIAMIESTOIMINTA JA MUUTOKSET POTILASASIAMIESTOIMINNAN ORGANISOINNISSA 2012; ALUEELLINEN POTILASASIAMIESTOIMINTA VUODEN 2013 ALUSTA LÄHTIEN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 15/ H 51 SISÄTAUTIPOLIKLINIKAN SIIRTOON LIITTYVÄN SÄHKÖTYÖURAKAN HYVÄKSYMINEN 227H 1 52 KUULOKOJEIDEN SOVITUSPALVELUN HANKINTA 228H 1 53 VALTUUSTON KOKOUKSEN ASIALISTA 229H 54 KESKI-SUOMEN SAIRAALAKAHVIOT OY:N YHTIÖ 230H 55 ERVA-ALUEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN VALMISTELUTYÖN KÄYNNISTÄMINEN; KUNTIEN EDUSTAJAT 231H 1 58 ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 232H 1 68 ENSIHOIDON RAHOITUSMALLI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 233H 74 TOIMIALUEIDEN JOHTAJIEN NIMEÄMINEN TOIMIKAUDELLE H 1 76 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS ORTOPEDIEN KANNUSTAVASTA PALKKAUKSESTA; ORTOPEDIEN TUOTTAVUUSPALKKAUKSEN JATKAMINEN AJALLA H 82 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS RADIOLOGIAN YKSIKÖN ERIKOISLÄÄKÄREIDEN KANNAUSTAVASTA PALKKAUKSESTA; TULOSKORTIN JATKAMINEN H 84 MUUT ASIAT 9L 1 85 SISÄTAUTIEN YLILÄÄKÄRIN VIRKAVAALI

3 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 15/2012 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Läsnä = x 1) Poistui kokouksesta klo ) Poistui kokouksesta klo x x x x x x x x x Leila Lindell Vesa Valkonen Pekka Leppänen Sinikka Lindeman Tony Melville Pasi Pyykkinen Leena Laurila Ritva Katajisto Satu Koskinen Pentti Sukanen Santero Kujala 1) Pekka Pajala Eva-Kaisa Niemistö Eila Sallinen Ulla Patronen Armi Kylmälä Raimo Sopo Pauliina Takala puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat x x x Leena Yksjärvi Leo Houhala Terhi Pulli valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja x x x x x Jouko Isolauri Markku Voutilainen Kaija Heikura Seija Saarelainen Matti Häyrynen 2) sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Todettiin. 207H - 236H, 9L Leila Lindell Puheenjohtaja Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Eva-Kaisa Niemistö Ulla Patronen Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

4 4 Kh 207H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Kokouksen alussa ylilääkäri Mikko Lintu esitteli ensihoidon palvelutasopäätöstä ja rahoitusmallia.

5 5 Kh 208H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Koskinen ja Santero Kujala. Tarkastusvuorossa ovat Eva-Kaisa Niemistö ja Ulla Patronen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eva-Kaisa Niemistö ja Ulla Patronen.

6 6 Kh 209H SAAPUNEET KIRJEET 1. Suomen Kuntaliitto, yleiskirje 19/80/2012: Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten jäsenet valitaan pääosin vuoden 2013 tammikuussa. Toimielinten valinnassa on otettava huomioon naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain säännökset. Yleiskirjeessä selvitetään tasa-arvolain soveltamista samoin kuin muitakin toimielinten kokoonpanoon sekä vaalimenettelyyn liittyviä kysymyksiä. Kunta valitsee jäseniä myös kunnan ulkopuolisiin luottamustehtäviin, lähinnä valtion paikallishallinnon toimielimiin. Yleiskirjeessä on selvitetty mm. vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen, lautakuntaan ja muihin toimielimeen, toimielinten jäsenten toimikautta ja tasa-arvolain soveltamista. 2. Suomen Kuntaliitto, yleiskirje 20/80/2012: Kuntayhtymän toimielinten valinta Kuntayhtymän toimielimistä säädetään kuntalain 81 :ssä. Jäsenkuntien päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää joko kuntayhtymän yhtymäkokous tai perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin. Ylimpänä toimielimenä on usein yhtymävaltuusto, jonka jäsenet jäsenkunnan valtuusto perussopimuksen mukaisesti valitsee. Kuntalaissa on myös säädetty vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin. Yleisenä vaalikelpoisuusedellytyksenä kuntayhtymän toimielimiin on yleinen vaalikelpoisuus jonkin kunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoisuuden rajoitukset koskevat valtion virkamiestä ja kuntayhtymän omaa henkilöstöä kokonaisuudessaan. Kuntayhtymän palveluksessa oleva ei voi olla kuntayhtymän toimielimen jäsen tai varajäsen johtokuntaa tai toimikuntaa lukuun ottamatta. Sen sijaan jäsenkunnan johtavatkin viranhaltijat voivat tulla valituksi kuntayhtymän luottamustoimiin. Kuntalain mukaan muun kuin ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Oikeuskäytännössä on otettu kantaa myös siihen, kuka voi edustaa poliittista puoluetta kuntien yhteistoimintaorganisaatiossa. KHO:n ennakkoratkaisussa T 3457 on todettu, että kunnallislaista tai muutoinkaan laista ei voitu johtaa sellaista vaatimusta, että kuntayhtymän toimielimeen valittavalta henkilöltä olisi edellytettävä puolueen jäsenyyttä. Poliittisen ryhmän edustajaksi voidaan siis valita ryhmän esittämä henkilö, vaikka hän ei olisikaan kyseisen poliittisen ryhmän jäsen. Vaaleja koskevaa kuntalain 60 :ää noudatetaan kuntayhtymässä soveltuvin osin (kuntalain 86.1 ). Luottamushenkilöiden vaalin toimittaminen kuntayhtymässä on ongelmallista sen johdosta, että vaalin suorittavan toimielimen (yhtymäkokous, yhtymävaltuusto) jäsenillä voi olla erilaisia äänimääriä. Lisäksi valinnassa on otettava huomioon jäsenkuntien poliittiset voimasuhteet sekä tasaarvolain vaatimukset.

7 7 3. Tehy ry:n kannanotto : Tehy ry:n ja Suomen Ensihoitoalan liitto ry:n kannanotto ensihoitopalvelujen palvelutasopäätösten valmistelusta Kannanotossa todetaan, että Tehy ry ja Suomen Ensihoitoalan liitto ry ovat huolestuneina seuranneet tilannetta, jossa osa sairaanhoitopiirien valtuustoja on päättänyt lähettää jo varsin pitkälle suunniteltuja ja perustellusti valmisteltuja palvelutasopäätöksiä uudelleen valmisteltavaksi tilanteessa, jossa uuden toiminnan tulisi jo alkaa vuoden vaihteessa. Syynä palvelutasopäätösten lykkäämiselle tai lyhytaikaisille siirtymäkauden sopimuksille on ollut pääasiassa ensihoitopalvelun kustannukset. Kannanoton allekirjoittajat korostavat, että ensihoitopalvelu tulee toteuttaa sairaanhoitopiirissä terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaisena ympärivuorokautisesti jo vuoden 2013 alusta. Lain ja sitä täydentävien asetusten tavoitteena on ollut palvelujen saatavuuden, asiakaslähtöisyyden, hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen. Uudistuksella haetaan ensihoitopalveluun alueellista koordinoitua toimintamallia. Palvelutasopäätösten uudelleen valmistelu ja palvelutason alentaminen kustannussyistä on Tehy ry:n ja SEHL ry:n näkemysten mukaan lyhytnäköistä. Koordinoitu alueellinen ensihoitopalvelu on pidemmällä aikajänteellä kustannusvaikuttavaa, kun potilaat saavat oikea-aikaisen hoidon oikeatasoisessa toimipisteessä tai suoraan kohteessa. Alan järjestöjen näkemys on, että ensihoitopalvelu tulee järjestää lainsäädännön edellyttämällä tavalla potilasturvallisuutta vaarantamatta. Edelleen järjestöt korostavat ensihoitohenkilöstön aseman turvaamista uuden toiminnan suunnittelussa. Kannanotto toivotaan liitettäväksi valtuustojen asiakirjoihin asialistan kohtaan, jossa palvelutasopäätöstä käsitellään. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee ensihoidon palvelutasopäätöstä ja rahoitusmallia kokouksessaan Kannanotto toimitetaan valtuuston esityslista-aineiston mukana sairaanhoitopiirin valtuuston jäsenille sekä hallituksen kokoukseen osallistuville. Ensihoidon vastuuhenkilö Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on ylilääkäri Mikko Lintu. Saapuneet kirjeet ovat nähtävinä kokouksessa. päättää merkitä saapuneet kirjeet tiedoksi ja tarvittavilta osin toimeenpantaviksi. Kh 209H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Ylilääkäri Mikko Lintu

8 8 Kh 210H LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Liikelaitos Seututerveyskeskuksen johtokunnan kokous on pidetty Kokouksen pöytäkirja jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. merkitsee liikelaitos Seututerveyskeskuksen johtokunnan kokouksen pöytäkirjan tiedoksi sekä päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä otto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita käsiteltäväkseen. Kh 210H, Päätös: päätti, että kokouksessa käsitellyt asiat palautetaan johtokunnan käsiteltäväksi, kun johtokunta on päätösvaltainen. Päätöksen toimeenpano Ote Ao. liikelaitoksen johtaja

9 9 Kh 211H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Pöytäkirja taidehankintatoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 211H.1. merkitsee taidehankintatoimikunnan pöytäkirjan tiedoksi ja päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä asioita käsiteltäväkseen. Kh 211H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Taidehankintatoimikunnan sihteeri Sari Ruuskanen

10 10 Kh 212H SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA Pöytäkirja sairaanhoitopiirin neuvoston pidetystä kokouksesta on LIITTEENÄ 212H.1. Sairaanhoitopiirin neuvostossa käsiteltiin seuraavat asiat: - Talousarvio - Uusi Sairaala ja rakentaminen - Neuvoston alustava kokousaikataulu vuodeksi Joulun aikaan hiljentyminen - Parkkipaikka-asia. merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 212H.1 olevan pidetyn sairaanhoitopiirin neuvoston kokouksen pöytäkirjan. Kh 212H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

11 Kh 113H, Kh 166H, Kh 183H, Kh 213H TALOUSARVIO VUODELLE 2013 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; II KÄSITTELY Sairaanhoitopiirin ja toimialueiden johdon suunnittelukeskustelut käytiin Sairaanhoitopiirin johdon ja liikelaitosten johdon suunnittelukeskustelut käytiin 29.3.,11.4. ja Suunnittelukeskusteluista laaditut muistiot jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana pidetyn alueellisen ylilääkärikokouksen muistio jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Sopimusohjausmenettelyn mukainen alueellinen muutosseminaari järjestettiin Neuvottelusta laadittu tarkistamaton muistio jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Kaikkien em. kokousten keskeisintä antia esitellään talousarvioseminaarissa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on käsitellyt vuoden 2013 talousarvion ja talousarvioseminaarissa käsiteltävien asioiden valmistelua kokouksessaan Sopimusohjaus-, suunnittelu- ja budjetointiprosessin kulkua esitellään tarkemmin talousarvioseminaarissa. Hallitukselle esitellään kokouksessa osavuosikatsaus ja siihen sisältyvä tilinpäätösennuste. Johtoryhmä on käsitellyt osavuosikatsausta ja tilinpäätösennustetta kokouksessaan ja todennut, että vuoden 2013 talousarvion valmistelussa on pohjana vuoden talousarvio. Lisäksi otetaan huomioon Jämsän ja Kuhmoisen kunnan erosta aiheutuva toimintamenojen sopeuttamisen tarve. Tämä merkitsisi nykyisellä toiminnan tasolla noin 4 %:n nousua vuoden 2012 vertailukelpoiseen hoitopalvelujen laskutukseen. Suunnitteluaikataulun mukaan tavoitteena on, että hallitus antaa talousarvioseminaarin päätteeksi pidettävässä hallituksen kokouksessa ohjeet vuoden 2013 talousarvion sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelulle. Em. valmisteluprosessista johtuen päätösehdotus suunnitteluohjeeksi tehdään hallituksen kokouksessa Sairaanhoitopiirin johtaja teki kokouksessa seuraavan päätösehdotuksen: päättää antaa talousarvion suunnitteluohjeeksi seuraavaa : 1. DRG-pisteen hinta muuttuu 4 % 2. Ylijäämätavoite on euroa (alijäämän kattamiseksi) 3. Vuoden 2012 talousarviossa ei synny poikkeamaa

12 Oman toiminnan menoja on karsittava 8 milj. euroa sekä 5. Talousarvion laadinnassa huomioidaan kustannusten nousu: palkat 2,5 % ja muut menot 3 %. Kh 113H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 166H, Sairaanhoitopiiri lähetti vuotta 2013 koskevan palvelutarvearvion/tarjouksen neuvottelurenkaiden vastuuhenkilöille ja terveyskeskusten johtaville lääkäreille sovitun aikataulun mukaisesti Kirje liitteineen on toimitettu kaikkien neuvottelurenkaiden osalta tiedoksi hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille. Palvelutarvearviossa esitetään erikoissairaanhoidon palvelut vastuualueittain (erikoisalat ja erikoissairaanhoidon päivystys) euromääräisinä yhteenvetoina. Palvelutarvearvio on laadittu kunta- ja terveyskeskuskohtaisesti ja siinä otetaan huomioon kuntien sopima neuvottelurengasjako ja muutokset kuntajaotuksessa ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa. Palvelutarvearvioon sisältyvät yleiset perustelut sekä tarkemmat vastuualueittaiset perustelut ja tavoitteet. Palvelutarvearviossa esitetään myös erilliset kuntakohtaiset laskelmat sairaanhoitopiirille siirtyneistä toiminnoista (perusterveydenhuollon päivystys, kehitysvammahuolto) ja siirtyneistä sosiaalitoimen palveluista (psykiatriset asumispalvelut). Seututerveyskeskuksen luvut eivät sisälly palvelutarvearvioon/tarjoukseen. Palvelutarvearvio ja siinä esitetyt luvut perustuvat hallituksen hyväksymiin suunnitteluohjeisiin. Sopimusohjauksen vuosiaikataulun mukaisesti neuvottelurenkaat jättävät palvelujen ennakkotilauksen sairaanhoitopiirille mennessä. Saatujen tietojen pohjalta sairaanhoitopiiri laatii yhteenvedon koskien palvelutarvearviota/tarjousta ja tilausta kaikkien neuvottelurenkaiden ja vastuualueiden osalta. Sopimusohjausneuvottelut käydään neuvottelurenkaittain Niissä käsitellään sekä kuluvan vuoden palvelujen käytön toteutuminen että vuoden 2013 talousarviota koskevat asiat sekä muut yhteistyökysymykset. Aiemman käytännön mukaisesti syksyn sopimusohjausneuvotteluihin ovat osallistuneet hallituksen edustajina puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajat kukin ao. neuvottelurenkaan osalta. Koska ennakkotilaukset saadaan vasta esityslistan postittamisen jälkeen, esitellään ennakkotilauksista laaditut yhteenvedot hallituksen kokouksessa. Tarkoituksena on, että hallitus käy palvelutarvearvion/tarjouksen ja tilauksen mahdollisia eroja koskevan linjauskeskustelun sekä antaa tarpeelliseksi katsomansa ohjeet syksyn sopimusohjausneuvotteluja varten.

13 Palvelutarvearvion ja tilausten erot sekä vuoden 2013 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun keskeisin sisältö sekä sopimusohjausneuvottelujen tulos käsitellään talousarvioseminaarissa Koska asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken, tehdään päätösesitys hallituksen kokouksessa Kaikki ennakkotilaukset saatiin määräaikaan mennessä ja palvelutarvearvioista/tarjouksista ja tilauksista on laadittu yhteenvetolaskelmat. Yhteenvedon mukaisesti ennakkotilauksen ero palvelutarvearvioon verrattuna on yhteensä 4,2 miljoonaa euroa (- 1,6 %), muista sairaaloista ostettavan hoidon osalta ero on 0,8 miljoonaa euroa (- 2,7 %). Oman toiminnan osalta ennakkotilaus on 3,0 miljoonaa euroa (- 1,4 %) palvelutarvearviota pienempi. Pohjoisen Keski-Suomen tilaus on 1,4 miljoonaa euroa (- 2,4 %) tarjousta pienempi, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen tilaus on tarjousta 1,3 miljoonaa euroa (-2,6 %) pienempi. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen tilaus on 1,6 miljoonaa euroa (- 1,0 %) tarjousta pienempi. Yhteenveto ennakkotilauksista on LIITTEENÄ 166H.1. merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 166H.1 olevan yhteenvetotaulukon kuntien ennakkotilauksista sekä antaa ohjeet pidettäviä sopimusohjausneuvotteluja varten. Kh 166H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 183H, Sopimusohjausneuvottelut käytiin Neuvotteluissa käsiteltiin seuraavat asiakokonaisuudet: hoidon tarve ja hoitotakuun tilanne, sairaanhoitopiirin talousarvioluonnos 2013, kuluvan vuoden palvelujen käyttö, merkittävät palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen vaikuttavat muutokset, ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden järjestäminen, Keski-Suomen sairaala -hanke ja vuotta 2013 koskevat palvelutarvearviot/tarjoukset ja ennakkotilaukset sekä niiden erot. Neuvotteluissa oli laaja kuntien ja terveyskeskusten luottamushenkilö- ja viranhaltijaedustus ja neuvottelut käytiin hyvässä ja rakentavassa hengessä. Neuvotteluissa selvitettiin sairaanhoitopiirin palvelujen käyttöä ja käytiin kuluvan vuoden palvelusopimusten tarkistusneuvottelut ensi vuoden palvelusopimusneuvotteluiden ohella.

14 Neuvottelujen tuloksena tarjouksen ja tilauksen eroksi jäi yhteensä - 4,2 miljoonaa euroa (-1,6 %); Jyväskylän yhteistoiminta-alue -1,6 miljoonaa euroa (-1,0 %), Keski-Suomen seututerveyskeskus 1,3 miljoonaa euroa (-2,6 %) ja Pohjoisen Keski-Suomen neuvottelurengas -1,4 miljoonaa euroa (-2,4 %). Sopimusohjauksen nk. sietorajana on pidetty +/- 2 % tarjouksen ja tilauksen erosta. Oman toiminnan osalta Pohjoisen Keski-Suomen neuvottelurengasta lukuun ottamatta tarjouksen ja tilauksen ero jäi alle edellä mainitun sietorajan. Palvelutarvearvioita/tarjouksia oli karsittu kuntien budjettikehyksiin pääsemiseksi. Sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksen yhteydessä pidetään seminaari, jossa valtuuston jäsenille esitellään sopimusohjausneuvottelun tulos sekä edelleen tarjouksen ja tilauksen erot. Lisäksi esitellään vuoden 2013 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelutilanne, jonka pohjalta valtuusto käy ryhmittäin linjauskeskustelun jatkovalmistelun pohjaksi. Hallituksen ja johtoryhmän talousarvioseminaarissa esitellään tarkemmin talousarvioluonnosta sekä sen tausta-aineistoa ja laskelmia. Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu etenee talousarvioseminaarin jälkeen siten, että toimialueittaiset suunnittelukeskustelut käydään ja liikelaitosten suunnittelukeskustelut käsittelee valtuustolle tehtävää talousarvioesitystä kokouksessaan Päätökset tehdään valtuuston kokouksessa suorittaa talousarvioseminaarissa käytettävissä olleiden aineistojen ja seminaarityöskentelyn perusteella vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman 1. käsittelyn ja antaa jatkovalmistelulle ohjeet. Kh 183H, Päätös: suoritti vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman 1. käsittelyn ja päätti antaa LIITTEEN 183H.1 mukaiset ohjeet jatkovalmistelulle Kh 213H, Esitys vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä vuoden 2013 talousarvioksi on LIITTEENÄ 213H.1. Liite jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville. Valtuuston päättämiin talousarvion sitovuustasoihin ei esitetä muutosta. Keskushallintoon esitetään perustettavaksi Tieteellisen tutkimustoiminnan vastuualue, joka toimii nettoyksikkönä ja jonka sitovuustasona on tulojen ja menojen erotus eli netto. Liikelaitos MediKes lakkautetaan ja sen toiminta siirtyy MediIT:lle. Tähän liittyen Keskushallintoon perustetaan Tietohallinnon vastuualue.

15 Yleistä Kuntayhtymän toiminnan järjestämisessä haetaan toimintamalleja, jotta tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet voidaan saavuttaa. Vaikka sairaanhoitotoiminta on kansallisissa vertailussa tuottavaa, on tavoitteena vaihtoehtoisia toimintatapoja käyttöönottamalla edelleen lisätä toiminnan taloudellisuutta, sillä reaalikasvua aiheutuu terveydenhuollon palvelujen tarpeesta ja hoitomenetelmien kehittymisestä. Jämsän ja Kuhmoisen eroaminen sairaanhoitopiiristä aiheuttaa lisävaatimuksen menojen sopeuttamiselle. Tulos Kuntayhtymän talousarvion tulostavoite on euroa vuonna 2013, liikelaitoksilla tulostavoite on 0 euroa. Liikelaitosten talouden suunnittelussa on otettu huomioon sairaanhoitotoiminnan palvelujen ostojen menoraami. Liikelaitosten ohjauksella on kevennetty kustannuspainetta sairaanhoitotoiminnalle. Kuntayhtymän rahoitusasema turvataan tulorahoituksella ja lainoittamalla pitkäaikaiset investoinnit. Tulot Kuntayhtymän toimintatulot vuonna 2013 ovat 353,1 milj. euroa, joka on 3,0 % enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. Jäsenkuntien laskutus sairaanhoidon palveluista on vuonna ,8 % suurempi kuin vuoden 2012 talousarvio. Muiden palvelujen myyntitulot ovat 6,3 milj. euroa suuremmat vuoden 2012 talousarviossa. Merkittävin muutos on ensihoitopalvelun siirtyminen sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle, lisäystä on 5,3 milj. euroa. Jäsenkuntien erityisvelvoitemaksu on yhteensä 4,6 milj. euroa, joka on 0,2 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Merkittävin muutos on ensihoitopalveluun kuuluvien toimintojen siirto muiden palvelujen myyntituloihin, näiden osalta laskutusperuste on kuitenkin edelleen asukaslukuperusteinen. Menot Kuntayhtymän toimintamenot ovat 334,2 milj. euroa, jossa muutos vuoden 2012 talousarvioon verrattuna on 1,3 %. Potilasvakuutuksen lainavastuun muutokseen talousarviossa ei ole varauduttu. Talousarvion poistot perustuvat valtuuston hyväksymään poistosuunnitelmaan. Investoinnit ja rahoitus Investointisuunnitelma sisältää väistötila 3 rakentamiskustannukset, korvausinvestoinnit, tietojärjestelmäinvestoinnit ja liikelaitosten investoinnit. Uuden sairaala -hankkeen kustannuksista esitetään alustavan hankesuunnitelman mukaiset vaihtoehdot A ja B. Hallituksen päätettyä esityksestään valtuustolle investointiosa ja rahoitusosa korjataan esityksen mukaisesti.

16 Investointien loppusumma on vuonna ,3 milj. euroa sisältäen vaihtoehto A:n ja 56,1 milj. euroa sisältäen vaihtoehto B:n. Pitkäaikaisten lainojen lyhennys on 8,2 milj. euroa. Investointimenojen ja pitkäaikaisten lainojen lyhennysten rahoitus tapahtuu seuraavasti: vuosikate 16,5 milj. euroa, lainanotto 47,5 milj. euroa ja omaisuuden myyntitulo 0,5 milj. euroa. Muut asiakokonaisuudet Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaisesti valtuusto päättää vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä siitä maksetaanko jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa, koron suuruuden ja maksuajankohdan. Talousarvioesityksessä ei ole varauduttu maksamaan peruspääomaosuuksille korkoa. Koron käyttöönottoa valmistellaan kevään 2013 kuluessa ja otetaan huomioon seuraavan talousarvion valmistelussa. Hoitopalvelujen hinnasto ja laskutuksen perusteet Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaan valtuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä palvelujen hinnoittelun perusteet. Tuotteistuksen ja laskutuksen perusteiden kuvaukset ja kauttalaskutuksen periaatteet on LIITTEE- NÄ 213H.2. Ns. kitkalaskutuskäytäntöä esitetään jatkettavaksi myös vuonna Laskutusta käytetään silloin kun potilasta ei ole voitu siirtää sovitun hoidonporrastuksen mukaisesti erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon terveyskeskukseen. Hoitopalvelujen hinnat valmistellaan hallituksen päätettäväksi sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Sairaanhoitopiirin perussopimuksessa on sovittu, että poikkeuksellisten suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi jäsenkunnilta peritään vuosittain valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä asukasluvun perusteella määräytyvä maksuosuus. Jäsenkunnille suoritetaan hoitokustannusten tasaamiseksi valtuuston vuosittain päättämien perusteiden mukaisia korvauksia. Sairaanhoitopiirin valtuusto on vuosittain päättänyt kalliiden hoitojen kustannusten tasaamisesta asukasmäärien suhteessa ja määritellyt eurorajan, jonka ylittävät kustannukset tasauksessa on huomioitu. Valtuuston päätöksessä on päätetty myös siitä, että tasausmenettelystä aiheutuneet kustannukset ja hyvitykset selvitetään tilinpäätöksen yhteydessä: - Vuonna 2013 kalliiden hoitojen raja on Tasausmenettely koskee yksittäisen potilaan kalenterivuoden aikana aiheutuneita kustannuksia erikoissairaanhoidossa. Tasausmenettelyn piiriin eivät kuulu perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen eivätkä sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvat päihdepalvelut. - Tasausmenettelyyn ei sisälly Liikelaitos Seututerveyskeskuksen antaman hoidon kustannukset.

17 Liikelaitokset Sairaanhoitopiirin talousarvioon sisältyvät Liikelaitos Pesulan, Liikelaitos Caterinan, Liikelaitos Keslabin ja Liikelaitos Seututerveyskeskuksen talousarviot. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa sairaanhoitopiirin ja liikelaitosten väliset erät on eliminoitu. Investointisuunnitelmassa esitetään liikelaitosten investointien loppusummat. Liikelaitosten johtokunnat ovat valmistelleet toiminta- ja taloussuunnitelmat osana sairaanhoitopiirin suunnitteluprosessia. Johtokunnat hyväksyvät suunnitelmat sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2013 talousarvion. 1. hyväksyy LIITTEENÄ 213H.1 olevan sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion vuodelle hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvät vastuualuemuutokset: Keskushallintoon Tietohallinnon vastuualue ja Tieteellisen tutkimustoiminnan vastuualue. 3. päättää esittää valtuustolle, että 1. valtuusto päättää, että peruspääomalle ei vuonna 2013 makseta korkoa. 2. valtuusto päättää, että sairaanhoitopiirin erityisvelvoitteiden ylläpidosta aiheutuvien menojen kattamiseksi jäsenkunnilta peritään vuonna ,55 euroa/asukas. 3. valtuusto hyväksyy LIITTEENÄ 213H.1 olevan vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2013 talousarvion rakenteen sekä sitovuustasot, jotka esitetään luvussa 7.2. Talousarvion sitovuus. 4. valtuusto hyväksyy LIITTEENÄ 213H.1 olevan vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2013 talousarvion ja siinä - luvut 1 5: toiminnan tavoitteet, - luvun 6: investointisuunnitelma, - luvun 7: talousarvion 2013 perusteet, määrärahat, tuloarviot, rahoituserät ja sitovuudet sekä taloussuunnitelman vuosille valtuusto hyväksyy vuodelle 2013 LIITTEEN 213H.2 mukaiset hoitopalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet. 6. valtuusto päättää, että jäsenkuntien kalliiden hoitojen kustannukset tasataan vuonna 2013 asukasmäärien mukaisessa suhteessa ja että tasausmenettely koskee yli euroa maksaneen yksittäisen potilaan erikoissairaanhoitoon kuuluvasta hoidosta vuoden 2013 aikana aiheutuneita kustannuksia riippumatta hoidon syystä. Tasaus ei koske Liikelaitos Seututerveyskeskuksen antaman hoidon kustannuksia.

18 Kh 213H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto päättää, että tasausmenettelystä aiheutuneet kustannukset ja hyvitykset selvitetään vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä, jossa käytetään tilinpäätösvuoden lopun asukasmäärätietoa. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Talousjohtaja Matti Häyrynen

19 Valtuusto Kh 15H, Kv 10, Kh 214H VALTUUKSIEN MYÖNTÄMINEN TILAPÄISLAINAN OTTAMISTA VARTEN Sairaanhoitopiirillä on tulojen ja menojen eriaikaisen kertymisen johdosta jatkuvasti maksuvalmiusongelma. Eriaikaisuus johtuu siitä, että sairaanhoitopiiri laskuttaa jäsenkunniltaan ja muilta asiakkailtaan tuotetuista palveluista perittävät korvaukset jälkikäteen, jolloin toiminnan menot ovat ehtineet jo syntyä. Koska kassavaroja ei ole merkittävästi, niin maksuvalmiuden ylläpitäminen edellyttää tilapäisiä maksuvalmiuslainoja. Vuosittain valtuusto on päättänyt tilapäislainan enimmäismäärän. Viime vuosina enimmäismäärä, joka on ollut 25 miljoonaa euroa, on riittänyt lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen. Vuoden 2011 alusta sairaanhoitopiirin toiminnan laajeneminen (seututerveyskeskus, aikuispsykiatria, päivystys) merkitsee kasvua lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen. Tehtyjen laskelmien mukaan lainatarve ylittää heinäkuussa 25 milj. euron rajan, joten enimmäismääräksi tulisi määritellä 30 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri voi hankkia rahoitusmarkkinoilta lyhytaikaista, alle 12 kuukauden, rahoitusta seuraavilla eri menetelmillä: - 3, 6 tai 12 kuukauden maksuvalmiuslaina, - pankkitilien luottolimiitin kasvattaminen, - kuntatodistusohjelma. Koska ajoittainen maksuvalmiuslainan tarve on osoittautunut pysyväksi, niin vuosittain näiden alle 12 kuukauden lainojen enimmäismäärän määrittäminen ei ole tarpeen. Valtuusto päättää enimmäismäärän toistaiseksi. 1. toteaa, että sairaanhoitopiirillä on maksuvalmiuden ylläpitämisen vuoksi tilapäisrahoituksen tarve selostusosassa esitetyillä perusteilla. 2. päättää esittää valtuustolle, että valtuusto myöntää oikeuden ottaa vuodessa tilapäislainaa enintään 30 miljoonaa euroa, mikäli sairaanhoitopiirin maksuvalmius sitä vaatii. Kh 15H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kv 10, Hallituksen ehdotus: Valtuusto myöntää oikeuden ottaa vuodessa tilapäislainaa enintään 30 miljoonaa euroa, mikäli sairaanhoitopiirin maksuvalmius sitä vaatii. Kv 10, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

20 Valtuusto Kh 214H, Maksuvalmiussuunnitelman mukaan maksuvalmius heikkenee vuonna 2013, joten tilapäislainan enimmäismäärä ei enää riitä maksuvalmiuden turvaamiseen. Enimmäismäärää olisi korotettava 15 miljoonalla eurolla eli 45 miljoonaan euroon. 1. toteaa, että sairaanhoitopiirillä on maksuvalmiuden ylläpitämisen vuoksi tilapäisrahoituksen tarve selostusosassa esitetyllä perusteella. 2. päättää esittää valtuustolle, että valtuusto myöntää toistaiseksi oikeuden ottaa vuodessa tilapäislainaa enintään 45 miljoonaa euroa, mikäli sairaanhoitopiirin maksuvalmius sitä vaatii. Kh 214H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Matti Häyrynen

21 Kh 61H, Kh 117H, Kh 201H, Kh 215H HANKESUUNNITTELUN ARKKITEHTIRYHMÄN VALINTA; UUDEN SAIRAALAN HANKESUUNNITTELU Arkkitehtiryhmä sairaalahankkeen suunnittelua varten valitaan neuvottelumenettelyllä. Neuvottelumenettely on kuvattu tämän kokouksen esityslistalla asiakohdassa Kh 51H. Kolmen neuvottelumenettelyyn kutsutun arkkitehtiryhmän joukosta valitaan se arkkitehtiryhmä, joka laatii hankesuunnitelman. Päätöksen hankesuunnittelun arkkitehtiryhmän valinnasta tekee sairaanhoitopiirin hallitus. 1. päättää nimetä arkkitehtiryhmän valintapäätöstä valmistelevan työryhmän. 2. Työryhmän jäsenet ovat: - Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja - Jorma Teittinen, projektijohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti, Jyväskylän kaupunki - Jarmo Raveala, arkkitehti, Helsingin kaupunki - Raimo Koskela, tekninen johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Tuomas Aho, asianajaja, Helsinki, sihteeri. 3. Työryhmän tulee tehdä ehdotuksensa mennessä. Kh 61H., Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 117H, Työryhmän tehtävänä oli valmistella esitys, mikä kolmesta neuvottelumenettelyyn kutsutusta arkkitehtiryhmästä on se, jolla on parhaat edellytykset tuottaa sairaalahankkeen hankesuunnittelu tilaajan hankintailmoituksessa ja lopullisessa tarjouspyynnössä ilmoittamien tietojen ja valintakriteerien pohjalta. Tarjouspyynnössä on myös optio hankesuunnittelun jälkeisestä suunnittelutyöstä jaettuna kolmeen vaiheeseen (luonnossuunnitelma, toteutussuunnitelma sekä rakentamisen aikaiset tehtävät ja erillistehtävät). Tarjouspyynnöt ovat esityslistan LIITTEENÄ 117H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Päätöksen hankesuunnittelun arkkitehtiryhmän valinnasta tekee sairaanhoitopiirin hallitus. Työryhmä kävi neuvottelut seuraavien tarjoajien kanssa: 1. JKMM - EGM työyhteenliittymä (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv) 2. SARC KOIVULA AFA (Arkkitehtitoimisto SARC Oy, Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja AFA Arquitectos)

22 Team Asclepieion ( Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy ja White arkitekter AB) Käytyjen neuvottelujen jälkeen edellä mainituille tarjoajille toimitettiin lopullinen tarjouspyyntö. Kaikki tarjoajat jättivät määräaikaan mennessä ( ) lopullisen tarjouksen. Työryhmä arvioi saatuja tarjouksia tarjouspyynnössä ilmoitettujen valintakriteerien pohjalta. Valintakriteerit olivat hinta (25/100 pistettä) ja laatu (75/100 pistettä). Hinnan osuus jaettiin kokonaishintaan (15/100 pistettä) ja keskituntihintaan (10/100 pistettä). Laadun arvioinnin perusteet olivat seuraavat: - tarjoukseen sisältyvien referenssiprojektien innovatiivisuus (kolme pyydettyä projektia) (20/100 pistettä) - tarjoukseen sisältyvän työsuunnitelman tarkoituksenmukaisuus (35/100 pistettä) - projektihenkilöstön kokemus ja koulutustaso (20/100 pistettä). Työryhmä laati etukäteen, ennen lopullisten tarjousten avaamista pisteytyksen perusteet kuhunkin arviointikohtaan. Työryhmä pisteytti saadut tarjoukset niiden avaamisen jälkeen Pisteytystaulukko on esityslistan LIITTEENÄ 117H.2. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Pisteytyksen tuloksena korkeimman kokonaispistemäärän sai JKMM EGM työyhteenliittymä (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv). Työryhmä esittää, että sairaalahankkeen hankesuunnittelun toteuttajaksi valitaan JKMM EGM työyhteenliittymä (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv). Työryhmän esitys on yksimielinen. Tarjousasiakirjat ovat nähtävinä kokouksessa. päättää 1. valita sairaalahankkeen hankesuunnittelun arkkitehtiryhmäksi JKMM EGM työyhteenliittymän (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv) asiaa valmistelleen työryhmän esityksen mukaisesti. 2. tehdä hankesuunnittelua koskevan sopimuksen JKMM EGM työyhteenliittymän (JKMM Arkkitehdit Oy ja EGM architecten bv) kanssa.

23 Kh 117H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 201H, Sairaanhoitopiirin hallitus valitsi uuden sairaalan hankesuunnittelun tekijöiksi kahden arkkitehtitoimiston, JKMM Arkkitehdit ja EGM architecten bv työyhteenliittymän. Pääsuunnittelija on arkkitehti Teemu Kurkela. Hankesuunnitelman tekoa on edeltänyt vuosia jatkunut, mittava valmistelutyö, jota on tehty sairaanhoitopiirin omien työntekijöiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Hankesuunnittelu käynnistyi heinäkuussa 2012 ja koko hankesuunnitelma-aineisto valmistuu Hankesuunnitelmasta laaditaan suppea versio, joka on käytettävissä Hankesuunnitelma sisältää muun muassa tarvittavan tilan laajuuden, rakennuspaikan ja siihen liittyvät perustamis- ja liittymäkuvaukset, liikennejärjestelyt, toiminnallisen kuvauksen, tilaohjelman ja investoinnin kustannukset. Hallitukselle esitellään kokouksessa hankesuunnittelun ajankohtainen tilanne, toiminnallinen suunnitelma ja Kukkumäentien länsipuolella sijaitsevien tonttien hankintaan liittyvä valmistelu. Asiaa esittelevät kokouksessa arkkitehti Teemu Kurkela, arkkitehti Victor de Leeuw ja projektijohtaja Jorma Teittinen. Ulkopuolisena asiantuntijana kokoukseen on kutsuttu kuultavaksi Henny van Laarhooven. Hankesuunnitelma-aineisto toimitetaan hallituksen kokoukseen osallistuville heti sen valmistuttua perjantaina merkitsee tiedoksi hankesuunnittelun valmistelun, sairaalarakentamista varten tarvittavan tonttimaan hankinnan ja toiminnallisen suunnittelun vaiheen. 2. käy keskustelun sekä linjaa ja ohjeistaa sairaalahankkeen jatkotyöskentelyn. Kh 201H, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin.

24 antoi luvan jatkaa alustavan hankesuunnitelman työstämistä. Lisäksi hallitus päätti seuraavien selvitysten laatimisesta: Kh 215H, - riskianalyysi siitä, miten kalliiksi sairaalahankkeen lykkääminen tulisi omistajakunnille - selvitys siitä, millaisia terveysvaikutuksia sisäilmaongelmat aiheuttavat epäterveellisissä työtiloissa työskenteleville henkilöille, jos hanketta siirrettäisiin. Tämä asiakohta käsiteltiin ja päätettiin asiakohdan 8L käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Kokouksessa olivat läsnä pääsuunnittelija-arkkitehti Teemu Kurkela (JKMM Arkkitehdit Oy), sairaala-arkkitehti Reijo Kekäläinen (JKMM Arkkitehdit Oy), vastaava arkkitehti Wictor de Leeuw (EGM architecten bv), konseptiarkkitehti Gijs Raggers (EGM architecten bv), suunnittelupäällikkö Raili Simola (Pöyry CM Oy), johtaja Henny van Laarhoven (Sairaala Orbis, Sittard) sekä tiedottaja Tuija Melville. Pauliina Takala poistui kokouksesta klo ja Terhi Pulli klo ennen päätöksentekoa Sairaanhoitopiirin hallitus keskusteli pitämässään kokouksessa alustavasta hankesuunnitelmasta. Suunnitelmassa on esitetty kaksi vaihtoehtoa sairaalan tilaratkaisuksi. Vaihtoehto A:n mukaan rakennus N (nykyinen ruokasalija kokoustila sekä teknisen tilan rakennus) sekä rakennus 45 (lasten- ja nuorisopsykiatria) jäävät sairaalan käyttöön. Jälkimmäinen jää nykyiseen käyttötarkoitukseensa ja edellinen muutostöiden jälkeen opetus-tutkimus-, kokous- ja hallintotiloiksi. Nova-rakennus ja rakenteilla oleva Väistö 3 -tila tulisivat alueen terveydenhuollon muuhun käyttöön. Jyväskylän kaupunki ei ole tässä vaiheessa ilmaissut kiinnostustaan ottaa näitä tiloja esim. terveysasema-, neuvola-, hammashoito- tai vuodeosastokäyttöön. Uutta tilaa rakennettaisiin tässä vaihtoehdossa m2 ja tila sijoittuisi nykyisen, purettavaksi aiotun pesulan paikalle sekä Kukkumäentien toiselle puolelle tonteille, joiden ostamisesta on laadittu aiesopimukset. Tonttien hinnoista on saatu kahden riippumattoman tahon arviot ja niiden perustella on käyty toinen neuvottelukierros tonttien omistajien kanssa. Arvioitsijat ovat arvioineet tonttien yhteishinnaksi 6-7 miljoonaa euroa. Neuvottelukierroksen perusteella näyttää ilmeiseltä, että tonttien omistajat edellyttävät korkeampaa kauppahintaa. Alustavan hankesuunnitelman perusteella on mahdollista, että kaikkia neuvotteluissa esillä olleita tontteja ei tarvita. Osa tonttien omistajista on edellyttänyt liiketoiminnalleen korvaavia maa-alueita Jyväkylän kaupungin alueelta. Neuvotteluissa on ollut mukana Jyväskylän kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen.

25 Rakennettava uusi sairaalatila ja käyttöön jäävät vanhat tilat olisivat yhteensä m2. Sairaalalla on nykyisin käytössä Kangasvuoren psykiatrinen sairaala mukaan lukien noin m2. Tilan vähennys olisi tässä ratkaisussa noin 30 %, millä on merkittävä vaikutus ylläpitokustannuksiin. Kaikkien sairaanhoitopiirin omistuksessa olevien tilojen yhteenlaskettu laajuus on m2 (keskussairaalan, Kangasvuoren, Juurikkaniemen, Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen omistaman Kinkomaan ja Sisä-Suomen sairaala-alueet). Uusi sairaalatila suunniteltaisiin niin, että siinä on huomioitu modernein sairaalalogistiikka, muunneltavuus ja mahdollisimman hyvä käytettävyys, jotta 10 % käyttömenojen alenema (25 miljoonaa euroa vuodessa) voidaan saavuttaa. Vaihtoehto B lähtee siitä, että edellisten sairaalakäyttöön jäävien tilojen lisäksi käyttöön jäävät myös Nova- rakennus ja rakenteilla oleva Väistö 3. Niihin sijoittuisivat aikuispsykiatrian vuodeosastohoito ja polikliininen hoito, lasten- ja nuorisopsykiatrinen avohoito, kuntoutus sekä fysiatria sekä apuvälinekeskus. Väistö 3 -tilaan rakennettava polikliininen tila jäisi alkuperäiseen käyttöönsä. Tässä vaihtoehdossa uutta sairaalatilaa tarvittaisiin m2. Tila sijoittuisi samalle alueelle kuin vaihtoehdossa A:kin. Nova-rakennuksen ja Väistö 3:n pitäminen osana uutta sairaalaa aiheuttaa jossain määrin rationalisointihyötyjen vähenemistä vaihtoehto A:han verrattuna. Tämä johtuu siitä, että sairaala tarvitsisi yhden logistiikkakeskuksen sijaan kaksi. Tavoiteltavat rationalisointihyödyt (noin 7 %:n käyttömenojen vähenemä 10 %:n sijaan) ovat saavutettavissa tässäkin vaihtoehdossa. Alustava hankesuunnitelma on toimitettu hallituksen kokoukseen osallistuville Siihen sisältyy molempien ratkaisujen kustannusarviot, laskelma rationalisointihyödyistä sekä rahoituksen jakautuminen eri vuosille. Vaihtoehto A:n kokonaiskustannukset ovat 248 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon rakentaminen, N-rakennuksen muutostyöt, uusien tilojen kalustaminen laitteineen ja ympäristötyöt. Sellaiset laitteiston ja kaluston uusimiskustannukset, jotka on joka tapauksessa tehtävä, eivät sisälly laskelmaan. Näitä ovat mm. magneetti- ja Ct-laitteiden uusinnat ja ICT-järjestelmä, joita kaikkia on uusittava asteittain siinäkin tapauksessa, että rakentamista ei toteuteta. Sairaalan ympäristön katutyöt ja alueen lähiympäristön liikennejärjestelyt sisältyvät kustannuksiin siltä osin, kuin liittyvät välittömästi sairaala-alueeseen. Sairaalan potilaiden ja henkilökunnankin osittain käyttämä pysäköintitalo ei ole sairaalan omistuksessa, vaan sen omistaa ulkopuolinen taho, joka perii käytöstä käyttömaksut. Molemmissa suunnitelmissa nykyinen pysäköintitalo jää nykyisin käyttöönsä nykyisin periaattein ja suunniteltu uusi pysäköintitalo rakennettaisiin ja ylläpidettäisiin samalla periaatteella, ei siis sairaalan toimesta. Myytävistä maa-alueista ja kiinteistöistä (keskussairaalan alue sekä Kangasvuori) on arvioitu saatavan miljoonaa euroa. A-vaihtoehdossa myydään myös Nova-rakennus ja Väistö 3. Arviot perustuvat ulkopuolisten arvioitsijoiden tekemiin laskelmiin (Catella ja Aalto yliopisto). Saavutettavista rationalisointihyödyistä on tehty erilliset laskelmat (Nordic Health Care Group ja logistiikan osalta Jyväskylän yliopisto). Tavoiteltu 10 %:n vähenemä käyttökustannuksissa verrattuna vuoden 2011 tasoon kustannustason nousu huomioiden on laskelmien mukaan saavutettavissa. Kokemukset vastaavista hankkeista Keski-Euroopasta

26 osoittavat, että vastaavan tyyppisissä hankkeissa on saavutettu vielä suurempiakin rationalisointihyötyjä. Keski-Suomen sairaalahanketta koskeva rationalisointihyötylaskelma sisältyy alustavaan hankesuunnitelmaan. Suurin osa rationalisointihyödyista on saavutettavissa kiinteistöhuollossa (3,2 miljoonaa euroa), hoitoprosessien kehittämisessä (20 miljoonaa euroa) ICT-järjestelmistä (41,8 henkilötyövuotta) sekä logistiikassa (46,9 henkilötyövuotta). Nämä merkitsevät yhteensä 25 miljoonan euron hyötyjä vuodessa. Osa suunnitelluista rationalisointitoimista voidaan toteuttaa jo vanhoissa kiinteistöissä. Näitä ovat esim. liikelaitos Medikesin fuusio Medi-IT yhtiöön ja laboratoriotoiminnan yhteistyö Fimlabin kanssa. kuuli hankesuunnitteluarkkitehteja ja kustannuslaskijoita pitämässään kokouksessa ja päätti pyytää lisäselvityksiä Nova -rakennuksen ja Väistö 3:n muuntotöiden kustannuksista sekä työntekijöille aiheutuvista terveysriskeistä, jos toimintaa jatketaan nykyisissä tiloissa suunniteltua pidempään. Koska selvitykset on pyydetty , ne eivät ole valmiina vielä , mutta valmistuvat hallituksen pidettävään kokoukseen mennessä. Työterveyslaitos selvitti keskussairaalan kaikkien tilojen kuntoa syksyllä Raportin yhteenveto on LIITTEENÄ 215H.1. Selvityksen mukaan yli 60 % sairaalan tiloista on täydellisen saneeraamisen tarpeessa, ja osa tiloista sellaisessa kunnossa, että ne on poistettava käytöstä mahdollisimman pian. Osa sairaalan tiloista on aluehallintoviraston päätöksillä asetettu käyttökieltoon. Näitä syistä sairaala on joutunut turvautumaan erittäin nopealla aikataululla uusien tilojen rakentamiseen käyttökieltojen tai Työterveislaitoksen käytöstä poistamisohjeiden vuoksi. Moduulisairaalan rakentaminen (synnytykset ja vastasyntyneiden tehoosasto) maksoi runsaat 7 miljoonaa euroa ja rakenteilla olevan, kuntoutuksen, päiväsairaalan ja keuhkosairauksien poliklinikan käyttöön tulevien tilojen rakentaminen tulee tänä ja ensi vuonna maksamaan 10 miljoonaa euroa. Sairaala on käyttänyt viimeisen 20 vuoden aikana yli 200 miljoonaa euroa saneerauksiin ja uudisrakentamiseen. Saneerausten tulos ei suuressa osassa kohteista ole osoittautunut onnistuneeksi, vaan samat sisäilmaongelmat ovat jatkuneet. Huonoimmassa kunnossa on sädesairaala, jonka korjausaste on 125 % toisin sanoen 25 % enemmän kuin vastaavan uuden rakentaminen. 75 %:n korjausasteessa on suuri osa 1950-luvun rakennuskantaa ja osa 1980-luvun ja luvun rakennuskannasta. Eriasteisista sisäilmaongelmista kärsii tällä hetkellä noin 30 % sairaalan käytössä olevista tiloista. Niiden sekä muiden kiireellisessä saneeraustarpeessa olevien tilojen remontointi edellyttäisi mittavien väistötilojen rakentamista ja tulisi valtuuston asettaman työryhmän raportin mukaan kalliimmaksi kuin nyt suunnitteilla olevien uusien tilojen rakentaminen. Valtaosa rationalisointihyödyistä jäisi saavuttamatta saneerausvaihtoehdossa. Mikäli hallitus päättää esittää valtuustolle yksityiskohtaisen suunnittelun käynnistämistä nyt laaditun hankesuunnitelman pohjalta, se ei tarkoita vielä investointipäätöksen tekemistä. Tarvittavan lisämaan osalta on tehtävä kaavamuutoksia, joista vastaa Jyväskylän kaupunki. Kaavamuutosten aikatauluksi on arvioitu 1-2 vuotta. Yksityiskohtaisen suunnittelun on arvioitu kestävän 2,5 vuotta ja rakentamisen 3 vuotta. Uudet tilat ovat siis käyttövalmiina aikaisintaan 5,5 vuoden kuluttua. Lopullinen investointipäätös tehdään siinä vaiheessa, kun rakentamisen urakkasopimuksista päätetään, aikaisintaan n. 3 vuoden kuluttua.

27 Alustava hankesuunnitelma toimitetaan yhtymävaltuutetuille. 1. hallitus merkitsee tiedoksi sen pyytämät lisäselvitykset koskien henkilöstön terveysriskejä ja muutostöiden kustannuksia (Nova ja Väistö 3). 2. hallitus merkitsee tiedoksi alustavan hankesuunnitelman kustannusarvioineen, tonttineuvotteluselvityksineen sekä rationalisointihyötyselvityksineen. 3. hallitus päättää esittää kokoontuvalle valtuustolle, että yksityiskohtainen suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana vaihtoehto B:n perusteella, huomioiden kuitenkin myös vaihtoehto A:n, mikäli joku alueen kunnallisen, yksityisen tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista tai yrityksistä on valmis ostamaan Nova -rakennuksen ja Väistö 3 rakennuksen Alustava hankesuunnitelma postitetaan yhtymävaltuutetuille Lisäksi se on saatavana pidettävässä Uusi sairaala -hankkeen informaatio- ja keskustelutilaisuudessa. Sairaanhoitopiirin johtaja teki kokouksessa ehdotukseen seuraavat täydennykset: - kohdan 3. loppuun lisäys: Luonnossuunnittelu osana yksityiskohtaista suunnittelua voidaan käynnistää samaan aikaan, kun alustavaa hankesuunnitelmaa täydennetään. - uusi kohta 4: päättää pyytää sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta lausunnot hankesuunnitelmasta. Kh 215H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksessa olivat läsnä esittelemässä asiaa arkkitehti Teemu Kurkela ja projektijohtaja Jorma Teittinen asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 208H jälkeen. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, projektijohtaja Jorma Teittinen, projektipäällikkö Antti Autio, projektikoordinaattori Kia Paasivirta, tekninen johtaja Raimo Koskela ja kiinteistöpäällikkö Jari Ilves

28 Kh 32H, Kh 216H TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAALA -HANKKEEN RAKENTAMISEN JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDON TOIMINTAMALLIN JA RAHOITUKSEN SELVITTÄMISEKSI; TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kokouksessaan aloittaa sairaalarakentamisen suunnittelun ns. siltavaihtoehdon pohjalta. Samalla valtuusto asetti kaksi työryhmää pohtimaan alueen terveydenhuollon käyttöön jäävien rakennusten käyttötarkoituksia sekä sitä, olisiko joitain nykyisessä sairaalakäytössä olevia tiloja saneerattavissa sairaalakäyttöön edelleen. Samalla valtuusto edellytti, että hallitus tuo valtuustolle esityksen uudisrakentamisen toiminta- ja rahoitusmallista vuoden 2013 loppuun mennessä. Sairaalarakentamisen ja rakennusten teknisen elinkaaren toimintamalleja ja rahoitusmalleja on käyty läpi kahden riippumattoman toimijan kanssa vuonna 2011 (Inspira, KPMG). Perusvaihtoehdot ovat taserahoitusmalli, elinkaarimalli (kumppanuusmalli), näiden yhdistelmät sekä elinkaarimallin eri variaatiot. Sairaalarakentaminen on Suomessa toteutettu perinteisesti taserahoitusmallilla ja rakennusten tekninen elinkaarivastuu on ollut omalla organisaatiolla. Elinkaarimallista, jossa vastuu rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta on kumppanilla, on kansainvälisiä kokemuksia myös sairaaloiden toimintamallina. Suomessa ei ole tätä mallia sovellettu sairaalarakentamiseen. Elinkaarimalliin sisällytetään tavallisesti kiinteistön rakentaminen ja kiinteistön tekninen ylläpito kiinteistölle arvioidun elinkaaren aikana. Elinkaari- / kumppanuusmalliin on liitettävissä myös muita palveluita, kuten esimerkiksi aulapalvelut, siivous, kuljetus jne. Näiden palveluiden toteuttaminen omana toimintana, ostopalveluna tai osana elinkaarimallisopimusta on tarkoituksenmukaista ratkaista sen jälkeen, kun periaatepäätös elinkaarimallin käyttämisestä kiinteistön rakentamisessa ja teknisessä ylläpidossa on tehty. Elinkaarimallin käyttäminen kiinteistön rakentamiseen ja ylläpitoon Keski- Suomen sairaalahankkeessa edellyttää mallin soveltuvuuden ja taloudellisuuden selvittämistä. Tätä varten on tarpeen asettaa työryhmä, joka - tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja, - tekee ehdotuksen siitä kannattako sairaanhoitopiirin toteuttaa sairaalarakentaminen ja rakennuksen tekninen elinkaarivastuu kumppanuusmallilla. Tämä perustuu hankesuunnitelmassa kuvattuun kiinteistön teknisen ratkaisun palvelutarpeeseen. Selvittää alustavasti onko hanke markkinoiden mielestä toteutuskelpoinen, jotta hankkeen mahdollisessa hankintamenettelyssä saadaan aikaan tehokas kilpailu. - tekee ehdotuksen hankkeen rahoitusmallista, - valmistelee hankkeen kilpailuttamiskriteerit, jos päätöksenteossa päädytään elinkaarimallin kilpailuttamiseen. Valmistelun aikataulutavoite on mahdollistaa elinkaarimallin hankintamenettelyn käynnistämisen vuoden 2013 keväällä. Tämä edellyttää keskussairaalan hankesuunnitelman valmistelua ja valmistumista työryhmän valmistelutyön aikana. Työryhmän toimiaika on