Tiesuunnitelmaselostus

Transkriptio

1 Maantien 387 (Vaalimaantie) Nordkalkin eteläportin tieyhteyden liittymä- ja kevytliikennejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2016

2 Tiesuunnitelmaselostus 2(13) TIESUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT Suunnittelukohde ja tieverkko Ongelmat ja erityispiirteet Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Maankäyttö ja ympäristö TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tavoitteet Teiden hallinnolliset järjestelyt Liikennejärjestelyt Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut Läjitysalueet ja maa-ainesalue Ympäristö Tutkitut vaihtoehdot SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Lunastettavat alueet ja rakennukset Kustannukset ja alustava kustannusjako JATKOTOIMENPITEET Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi Jatkotoimenpiteet SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT... 13

3 Tiesuunnitelmaselostus 3(13) 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT 1.1 Suunnittelukohde ja tieverkko Hankekohde sijaitsee Lappeenrannan eteläpuolella maantien 387 varrella Mäntylän ja Kuuselan kaupunginosassa, Ihalaisen avolouhos- ja teollisuusalueen itä-/eteläpäässä. Lappeenranta - Vaalimaa maantie 387 on yksi Lappeenrannan kaupungin eteläisistä sisääntuloteistä. Tie yhdistää valtatien 7 Vaalimaalta Ylämaan kautta valtatiehen 6 Lappeenrantaan ja on toiminnalliselta luokitukseltaan seututie ja peruspoikkileikkaukseltaan 10/7,5 AB. Maantien 387 länsipuolelle sijoittuvat Kuuselan, Mäntylän ja Mattilan kaupunginosat. Itäpuolella tietä on laaja Nordkalk Oy:n / Paroc Oy:n tehdasalue toimintoineen. Tyhjillään olevat Mäntylän terveysasema/sairaala- sekä hoivakotikiinteistöt sijaitsevat puolestaan maantien ja teollisuusalueen välissä Mikonkadun varressa. Hankekohteen tieyhteyttä käyttää myös muutama alueen itä/eteläreunan omakotitalo. Suunnittelualueen alkupäässä Helsinki- Joensuu päärata ylittää maantien 387 (Kuuselan rautatiesilta). Hankekohteen tieyhteys ylittää osaltaan Mustolaan johtavan teollisuusraiteen. Teollisuusraiteen Hyttiin johtanut osuus on nykyisin purettu. Laadittu tiesuunnitelma liittyy osaltaan parhaillaan käynnissä olevaan Nordkalin ja Parocin alueen asemakaavamuutokseen ja avolouhosalueella vuosina tehtäviin tuotannon muutostoimenpiteisiin. Nordkalk Oy:llä on suunnitelmissa laajentaa avolouhosta jonka johdosta tehdasalueen pohjoispuolen yläportin käyttö ja kauttakulkuliikenne loppuu kokonaan. Tehdasalueen kaikki liikenne tulee alustavasti kulkemaan eteläportin kautta kokonaisuudessaan vuoden 2017 alusta lähtien. Tehdasalueen raskaan liikenteen kulkuyhteyksien lisäksi myös työmatkaliikenteen kulkuyhteystarpeet muuttuvat. Kevyen liikenteen yhteydet kaupungin keskustaan on hoidettu nykyisin Kuusela-Mäntylän suunnasta Mattilan kautta katuverkkoa pitkin. Vaalimaantien ylittävä liikennöinti tapahtuu Mattilantien Mikontien ja Rinnetien - Sementtitien kautta tasossa suojatietä pitkin ja jatkoyhteyksien osalta villisti syntyneiden polkuverkostojen kautta. Valtatien 6 Mattilan eritasoliittymässä liittymässä kiertoliittymän lähelle sijoittuva Simolantien alikulkukäytävä mahdollistaa turvallisen raittiyhteyden kaupunkiin. Linja-autopysäkkiparit sijaitsevat nykyisen Rinnetien/ Sementttien liittymän kohdalla. Nämä pysäkit säilyvät. Suunnittelukohteen tierekisteriosoite on Mt 387 tieosa 1 / / 603.

4 Tiesuunnitelmaselostus 4(13) Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti 1.2 Ongelmat ja erityispiirteet Mattila Kuusela pohjois-eteläsuuntainen kevyt liikenne sekoittuu kaupungin sisääntuloliikenteeseen maantiellä 387. Alueella nykyisellään olevat raitit sijoittuvat kaavateille kauempana päätieltä, eikä niitä käytetä maantieltä osittain puuttuvien liityntäyhteyksien takia. Kevyen liikenteen viitoitus alueella on myös puutteellinen. Vaalimaantien suojateiden ylityskohdat aiheuttavat osaltaan vaaratilanteita ajoneuvoliikenteen kanssa. Liikenteen kasvu E18 valmistumisen myötä lisää alueen kevyen liikenteen onnettomuusriskiä. Nordkalkin tehdasalueen liikenteestä huomattava osa kulkee jo nykyisinkin eteläportin kautta (Sementtitie) ja vuoden 2017 alusta lähtien kaikki liikenne (mukaan lukien työmatkojen kevyt liikenne) siirtyy käyttämään eteläporttia. Eteläportin liittymästä suurin osa liikenteestä suuntautuu valtatien 6 suuntaan. Maantiellä 387 on Rinnetien/Sementtitien ja Mattilan/Mikontien liittymien välillä pitkä nousu, joka varsinkin talviolosuhteissa tuottaa raskaalle liikenteelle ongelmia. Nykyinen Sementtitien liittymä muodostaa Kuuselan asuntoalueelle johtavan Rinnetien kanssa nelihaaraliittymän, joka myös osaltaan aiheuttaa vaaratilanteita Kuuselan rautatiesillan läheisyyden muodostaman näkemärajoitteen sekä maantien rankan pystygeometrian takia. Suunnittelukohteen keskimääräinen vuorokausiliikenne maantiellä 387 (KVL 2014) oli 5846, josta raskasta liikennettä 567 eli noin 10 %. Sementtitien eli nykyisen Nordkalkin eteläportille johtava tien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 645, josta raskasta liikennettä 165 eli noin 26 %. Maantiellä on suunnittelukohteen kohdalla 60 km/h nopeusrajoitus. Risteysalueella käytettävä todellinen nopeustaso on saadun palautteen perustella herkästi suurempi.

5 Tiesuunnitelmaselostus 5(13) Suunnittelualueella maantiellä 387 on tapahtunut 11 omaisuusvahinkoihin johtanutta onnettomuutta ja yksi jalankulkuonnettomuus viimeisten viiden vuoden ( ) aikana, 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Nykyisen nelihaaraliittymän toteutussuunnitelma Oy Partek Ab tehdasalueen liittymäjärjestelyt (Mt 387 liittymä ja VR:n tasoristeys) on tehty Kymen tiepiirin toimeksiannosta vuonna Kaakkois-Suomen tiepiirin toimeksiannosta on helmikuussa 2000 valmistunut tarveselvitys Maantien 387 parantaminen varustamalla tie kevyen liikenteen väylällä välillä Mattila-Kuusela. Tarveselvityksen mukaiset toimenpiteet on hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi annetussa hanke/toimenpidepäätöksessä nro: 428/2000/03/01. Hankkeen ensimmäisen toteutusvaiheen ratkaisuna on esitetty n. 600 metriä pitkän erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamista maantien 387 länsipuolelle välille Mattilantie - Rinnetie. Vuonna 2000 on laadittu rahoitusvajeen takia ilman maantielain mukaista käsittelyä jääneet kevyen liikenteen väylän tie- ja rakennussuunnitelma maantielle 387 välille Kuusela - Mattila sekä tie- ja rakennussuunnitelma vuodelta 2001 Mt 387 Lappeenranta - Vaalimaa linja-autopysäkit Mattilantie - Mikontie on laadittu rakennussuunnitelman päivitys kyseisistä toimenpiteistä. Rakennussuunnitelmassa olevia toimenpiteitä ei ole ohjelmoitu toteutettavaksi. Tämän tiesuunnitelman mukaiset Sementtitietä ja maantien 387 liittymäaluetta koskevat ratkaisut perustuvat Viatek Oy:n vuonna 2002 laatimaan Norkalk Oy:n liittymäselvitykseen, jonka yksityiskohtia on täydennetty tiesuunnittelun yhteydessä mm. teollisuusraiteen tasoristeyksen turvajärjestelyjen sekä varsinaisen tehdasalueen portti- ja aluejärjestelyjen osalta. 1.4 Maankäyttö ja ympäristö Toimenpiteet kohdistuvat kokonaisuudessaan maa-alueille, joiden omistuksesta ja hallinnoinnista vastaavat Lappeenrannan kaupunki, Suomen valtio (tie- ja rata-alueet) sekä Nordkalk Oy Ab. Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen, vuonna 2011 ympäristöministeriössä vahvistettu, Etelä-Karjalan maakuntakaava. Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualue kuuluu Lappeenrannan kaupungin asemakaava-alueeseen. Maantien 387 länsipuoli on asuin- ja liiketoiminnoille kaavoitettua aluetta, jonne sijoittuvat Kuuselan, Mäntylän ja Mattilan kaupunginosat. Suunnittelualuetta Vaalimaantien itäpuolella rajaa laaja teollisuusalue. Maantien ja teol-

6 Tiesuunnitelmaselostus 6(13) lisuusalueen välissä on mm. omakoti- ja kerrostaloasutusta. Kaavakartat on esitetty suunnitelma osassa 1.6T. Lappeenrannan kaupungin ilmoituksen mukaan hankekohde ei edellytä kaavamuutoksia. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Pohjavesialueen raja sijaitsee Mäntylässä, suunnittelualueesta pohjoiseen. Nordkalk Oy on saanut Aluehallintovirastolta ympäristöluvan kaivosalueen laajentamista varten. Lappeenrannan kaupunki laatii tällä hetkellä kaavamuutosta alueen pohjois-osaan, kaava-luonnos on valmistunut joulukuussa Ihalaisen avolouhoksesta louhitaan kalkkikiveä, jota toimitetaan ja jatkojalostetaan käytettäväksi mm. teollisuudessa, yhdyskuntien vesienkäsittelyssä, ympäristönhoidossa ja rakentamisessa sekä maataloudessa. Louhintamäärä avolouhoksesta on 1,5 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa (Mt/a) ja kapasiteetti on noin 2,3 Mt/a. Kalsiittirikasteen tuotantokapasiteetti on noin t/a ja wollastoniittirikasteen tuotantokapasiteetti noin t/a. Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000 suojelualueverkoston kohteita, luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisia suojeluohjelmien kohteita. Kaivosalueen läheisyydessä sijaitsee kaksi Natura-aluetta. 2 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 2.1 Tavoitteet Tiesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa liittymäalueen liikenteellinen toimivuus ja sujuvuus. Suunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla parannetaan oleellisesti kohteen liikenneturvallisuutta, kohennetaan kevyen liikenteen yhteyksiä ja turvataan Ihalaisen teollisuusalueeseen kohdistuvat maankäyttö- ja liikennöintitarpeet. 2.2 Teiden hallinnolliset järjestelyt Nykyinen yhteys eteläportille (Sementtitie) on yksityistie. Uusi yhteys (Y1) esitetään alustavasti rakennettavaksi yksityistienä. 2.3 Liikennejärjestelyt Suunnittelun lähtökohtana on Viatek Oy:n vuonna 2002 laatima Nordkalk Oy:n liittymäselvitys. Tiesuunnitelmassa nykyinen Ihalaisen teollisuusalueelle johtavan Sementtitien ja Kuuselan asuntoalueelle johtavan Rinnetien muodostama nelihaarainen tasoliittymä maantiellä 387 esitetään porrastettavaksi siten että Sementtitien liittymää siirretään noin 300 metriä Vaalimaan suuntaan. Sementtitie on jatkossa ainoa Ihalaisen teollisuusalueelle johtava ajoneuvoliikenteen tieyhteys, jonka yhteyteen rakennetaan erillinen kevyen liikenteen väylä (J2).

7 Tiesuunnitelmaselostus 7(13) Nykyisen tasoristeyksen ja maantien välinen uusi yksityistieosuus varustetaan lisäksi erillisellä raskaan liikenteen valo-ohjatulla odotuskaistalla, johon mahtuu kahdeksan (8) täysperävaunuyhdistelmää. Maantien risteysalueet varustetaan keskikorokkeella erotetuin kääntymiskaistoin. Kevyen liikenteen osalta suunnitelmassa on tarkennettu risteysalueeseen liittyvän kevyen liikenteen väyläverkon yksityiskohtia. Nordkalkin eteläiseltä portilta tulevan kevyt liikenne (J2) ohjataan liittymään suojatien ja keskisaarekkeen kautta maantien 387 yli Kuuselan alikulkusillan kautta Mäntyläntien/ Kurjentien nykyiseen raittiyhteyteen uutta raittiyhteyttä pitkin (J1). Kyseinen raittiyhteys (J1) liittyy maantien länsipuolella edelleen Rinnetiehen ja Vaalimaan suuntaan. Raittiyhteys palvelee siten jatkossa myös Kuuselan ja Mäntylän/Mattilan asuntoalueiden välistä yhteystarvetta. J1:ltä alkupäästä tulee yhteys nykyiselle pysäkille levennyksellä. Nordkalkin portille johtava kevyen liikenteen väylä J2 liittyy tasoristeyksen kohdalla Liikenneviraston teettämään tasoristeyksen parantamissuunnitelmaan. Siinä kevyelle liikenteelle esitetään tasoristeyksessä oma puomillinen ylityskohta. Tasoristeyksen jälkeen kevyen liikenteen väylä jatkuu Nordkalkin teettämän porttialueen suunnitelman mukaisesti. Tästä suunnitelmasta on esitetty väylien reunaviivat suunnitelmakartassa. Maantien nykyinen nopeusrajoitus 60 km/h esitetään laskettavaksi liittymäalueella 50 km/h. Tämä 50 km/h jatkuu Vaalimaantietä aina kaupunkiin asti. 2.4 Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut Teiden poikkileikkaukset Maantien, Y1:n ja kevyen liikenteen väylien leveydet on esitetty liikenneteknisissä poikkileikkauksissa 4T-1. Maantien 387 mitoitusnopeutena tiesuunnitelmassa on käytetty liittymäalueella 50 km/h ja uuden Nordkalkin yhteyden Y1:n 30 km/h. Mitoitusajoneuvona maantiellä sekä Y1:n toimivuustarkastelussa on ollut 25,25 metriä pitkä moduulirekka. Väylien rakenteellinen mitoitus Tierakenteiden kantavuusmitoitus ja routamitoitus on tehty Tiehallinnon ohjeen "Tierakenteen suunnittelu" (TIEH ) mukaan. Myös nimitykset, merkinnät ja lyhenteet, joita tarvitaan päällys- ja alusrakenteiden kuvaamisessa ja luokittelussa ovat em. ohjeen mukaiset. Rautatiesillan kohdalle rakennetaan luiskatuenta käyttäen betonisia tukimuureja ja betonikiviverhoilua. Aikaisemman suunnitelman mukaisesti tukimuuria rakennetaan sekä siltakeilaan että maantien ja kevyen liikenteen väylän väliin.

8 Tiesuunnitelmaselostus 8(13) Pohjanvahvistukset Y1:n paaluvälillä tehdään massanvaihto kaivaen. Massanvaihto ulotetaan myös rakennettavan näkösuojavallin alle. Enimmillään turvetta on n. 4 metrin paksuudelta ja massanvaihdon määrä on noin m3. Tarkempi massanvaihtosuunnitelma ja suojaustoimenpiteet lähellä kulkevalle maakaasuputkelle esitetään rakennussuunnitelmassa. Kuivatus Maantien 387 liittymäalue, Y1 ja kevyen liikenteen väylät on suunniteltu kuivatettavan sivuojin. J1:n rautatien alittavalle kohdalle tulee kaivoja ja hulevesiviemäreitä kuivatusta varten. Maantien pintakuivatus säilyy pääperiaatteiltaan nykyisellään. Tiesuunnitelmassa on esitetty rumpujen paikat. Johto- ja laitesiirrot Suunnittelualueella on ainakin TeliaSonera Oyj:n, Elisa Oyj:n, FNE-Finlandin ja Lappeenrannan energian kaapeleita. Lisäksi alueella on Lappeenrannan kaupungin vesihuollon putkia sekä Gasum Oy:n maakaasuputki. Kevyen liikenteen väylä ja uusi yhteys Y1 aiheuttavat laitteiden siirto- ja suojaustarpeita. Tarvittavat laitesiirrot tarkentuvat rakennussuunnitelman laadinnan aikana. Ennen rakennustyön aloittamista on urakoitsijan tehtävä vielä maastokatselmus laiteomistajien kanssa. Laiteomistajien lausuntoja on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa 1.6T-6 ja 1.6T-7. Gasum Oy:n maakaasulinjan siirtoputki kulkee suunnittelualueen läpi. Putki on esitetty suunnitelmakartalla. Putken halkaisija on 400 mm ja paine 54 bar. Putki alittaa Y1:n noin paalulla 310. Ylityskohta suojataan teräsbetonilaatalla. Purettavan tieosuuden alla oleva nykyinen suojaus jätetään paikalleen. Y1:lle tehtävä massanvaihto ja putken ylitys aiheuttavat putkelle suojaustoimenpiteitä. Näiden suojaustoimenpiteiden tarkemmat suunnitelmat esitetään rakennussuunnitelmassa. Liitteenä 1.6T- 8 on Gasumin lausunto tiesuunnitelmaa varten. Valaistus Maantien liittymäalueen nykyistä valaistusta jatketaan Vaalimaan suuntaan nykyisen valaistuksen mukaisesti puupylväillä. Uusi yhteys Y1 valaistaan puupylväillä rautatien tasoristeykseen asti, josta valaistus jatkuu tehdasalueen valaistuksena. Kevyen liikenteen väylä J1 valaistaan maantien ja Mäntyläntien / Kurjentien väliseltä osuudelta kevyen liikenteen valaistuksella metallipylväillä. Valaistuksen yleiskartalla 11T-1 on tarkemmin esitetty kaikki valaistavat osuudet ja valaistusperiaatteet.

9 Tiesuunnitelmaselostus 9(13) 2.5 Läjitysalueet ja maa-ainesalue Varsinaisia läjitysalueita ei ole esitetty tiesuunnitelmassa. Y1:n ja maantien väliin suunniteltua näkösuojavallia voi käyttää osaltaan läjitykseen. Näkösuojavalli maisemoidaan esimerkiksi metsityksellä. Lähialueilla olevia Lappeenrannan kaupungin ja Nordkalk Oy:n läjitysalueet ovat käytettävissä rakennustyön aikana. 2.6 Ympäristö Tieympäristön kannalta tärkeintä on sovittaa esitetyt toimenpiteet mahdollisimman hienovaraisesti olevaan ympäristöön ja maisemaan. Joitakin leikkauksia ja pengerryksiä joudutaan kuitenkin tekemään geometriatarpeiden takia. Varsinkin J1:n asuntoalueelle johtavalla osalla tehdään maaleikkausta. Tieympäristön hoidon lähtökohtana on säilyttää olemassa oleva kasvillisuus. Maantien ja Y1 välillä puusto poistetaan. Väliin on tiesuunnitelmassa esitetty näkösuojavallia, joka toimii myös meluvallina. Maantien länsipuolelle Lappeenrannan kaupunki on suunnitellut kolme meluvallia, joista kaksi on tähän mennessä toteutettu. Ihalaisen alueen kaavamuutoksen ympäristöselvitysaineistot mm. liito-oravien esiintymäpaikat ovat olleet mukana tiesuunnitelmaa laadittaessa. Luiskat nurmetetaan nykyisen ympäristön mukaisesti. Maantielle 387 on laadittu meluselvitys, joka on suunnitteluaineiston kohdassa 16T. Raportissa on esitetty meluntorjuntatoimenpiteitä tarvittaessa mm. tontin osalle, mikäli maanomistaja sitä vaatii. 2.7 Tutkitut vaihtoehdot Kevyen liikenteen linjauksessa Mäntyläntien / Kurjentien ja maantien 387 välillä tutkittiin kolme vaihtoehtoa. Tähän tiesuunnitelmaan valittu linjaus on pituuskaltevuudeltaan loivin ja täyttää kevyen liikenteen väylän pituuskaltevuusvaatimukset. Muut tutkitut vaihtoehdot ovat ongelmallisia etenkin talvihoidon osalta. Kevyen liikenteen suojatien paikaksi Y1:lle tutkittiin eri vaihtoehtoja. Turvallisimmaksi kohdaksi todettiin tässä suunnitelmassa esitetty paikka. Tässä kohdalla rekka mahtuu vielä pysähtymään tasoristeyksen ja suojatien väliin. Lisäksi ylityskohdan sijainti kauempana tasoristeystä ei houkuta ylittämään tasoristeystä väärältä puolelta.

10 Tiesuunnitelmaselostus 10(13) 3 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 3.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä varmistetaan risteysalueen liikenteellinen toimivuus ja sujuvuus, parannetaan oleellisesti kohteen liikenneturvallisuutta. Nordkalkille johtavan liittymän siirtäminen Vaalimaan suuntaan helpottaa Nordkalkilta lähtevää raskasta liikennettä, jolloin ne saavat tasaisella maantien osuudella vauhdin Lappeenrannan suunnassa olevaan nousuun. Lisäksi näkemät risteyksessä molempiin suuntiin ovat paremmat kuin nykyisessä Sementtitien liittymässä. Kevyen liikenteen osalta parannetaan kulkua Nordkalkin eteläiseltä portilta kaupungin suuntaan ja maantien 387 länsipuolisille kaupunginosille. 3.2 Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Tiesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ovat oikeusvaikutteisten asemakaavan mukaisia ja ratkaisuilla turvataan osaltaan Ihalaisen teollisuusalueeseen kohdistuvat maankäyttö- ja liikennöintitarpeet. Esitetty kevyen liikenteen väylä sijoittuu kaupungin omistamalle puistoalueelle sekä maantien liikennealueelle eikä aiheuta lunastustarpeita yksityisilta maanomistajilta. Uusi yhteys Nordkalkin portille sijoittuu Lappeenrannan kaupungin ja Nordkalk Oy:n omistamille maa-alueille. Maantien ja uuden Nordkalkin yhteyden väliin suunniteltu näkösuojavalli antaa maantien länsipuolen asuntoalueilla näkösuojan Y1:n odotuskaistalla olevista rekoista. Kevyen liikenteen väylän osalta aiheutuva näkyvin muutos on puisto- ja metsävyöhykkeen kaventuminen asuntoalueen ja tien välissä. Päätien nykyiseen käytävään sijoittuvasta, kooltaan pienimuotoisesta hankkeesta ei voida katsoa aiheutuvan mitään erityisiä luonnonympäristöön tai eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia.

11 Tiesuunnitelmaselostus 11(13) 3.3 Lunastettavat alueet ja rakennukset Toimenpiteet tehdään pääosin maantien nykyisen liikennealueen puitteissa, tarvittava lisätiealue lunastetaan suunnittelualueella lopullisen tierakenteen vaatimassa laajuudessa maanomistajien suostumuksella. Maanomistajat ovat Lappeenrannan kaupunki ja Nordkalk Oy. 3.4 Kustannukset ja alustava kustannusjako Hankkeen rakennuskustannukset ovat (alv 0%, Maku-ind. 110,2 v. 2010=100). Hankkeen kustannusarvio ja alustava kustannusjako on esitetty suunnitelman asiakirjoissa 1.5T-1 ja 1.5T-2. Hankkeen lopulliset toteutuskustannukset sekä niiden kustannusjako ja muut toteutuksen yksityiskohdat määritellään osapuolten allekirjoittamalla erillisellä toteuttamissopimuksella, joka laaditaan ennen rakennustyön aloittamista. 4 JATKOTOIMENPITEET 4.1 Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus ehdottaa suunnitelmassa esitetyt yleiset tiet hyväksyttäväksi pääpiirustusten mukaisesti (osa B). Maantie 387 Tien nimi Paaluväli Pituus/km Poikkileikkaus/ ja numero päällyste Mt ,500 10,0/7,5 AB + kanavointi ja levennys oik. ja vas. Maantiehen 387 kuuluvana kevyen liikenteen väylät Tien nimi Paaluväli Pituus/km Poikkileikkaus/ ja numero päällyste J1 plv ,328 3,5/3,0 AB J2 plv ,097 3,5/3,0 AB Alueella, jossa ei ole asemakaavaa, maantien suoja-alueen laajuus on 20 metriä ajoradan keskiviivasta. Asemakaava-alueella suoja-alueen raja on asemakaavan liikennealueen raja.

12 Tiesuunnitelmaselostus 12(13) Yksityisten teiden liittymät järjestelyineen: Liittymän ja yksityisen tien paalu suunta tunnus pituus (m) leveys (m) M387 Huom. 206 oik. Y Tämän kautta kulku Mustolan radan itäpuolisille tonteille Katkaistavat yksityisten teiden liittymät M387 Katkaistava liittymä Korvaava yhteys pl. 405 oik. Uuden liittymän pl. 206 kautta 4.2 Jatkotoimenpiteet Tiesuunnitelma valmistuu tammikuussa 2016, jolloin myös hankkeen maantielain mukainen käsittely lausuntokierroksineen ja nähtävillä oloineen käynnistyy. Tiesuunnitelma on tällöin yleisesti nähtävissä yhden kuukauden ajan Lappeenrannan kaupungilla mahdollisten muistutusten jättämistä varten. Lappeenrannan kaupunki ja Nordkalk Oy käyvät osaltaan jatkoneuvottelut hankkeen toteutuksesta ja mahdollisesta kustannusjakoesityksen tarkistamisesta. Tiesuunnitelman jälkeen suunnittelua jatketaan rakennussuunnitelman laatimisella ja muilla jatkotoimilla siten että urakka on mahdollista toteuttaa lainvoimaisen tiesuunnitelman perusteella jo vuoden 2016 loppuun mennessä.

13