Tutkimusraporttiohje TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytieteet Eija Karsten, Sinikka Järvinen, Riikka Vuokko (toim.
|
|
- Kaarlo Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimusraporttiohje TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytieteet Eija Karsten, Sinikka Järvinen, Riikka Vuokko (toim.) 2002
2 TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos EIJA KARSTEN SINIKKA JÄRVINEN RIIKKA VUOKKO (toim.) Tutkimusraporttiohje Ohje, 18 s., 2 liites. Tietojenkäsittelyoppi Syyskuu 2002 Tutkimusraporteilla tarkoitetaan tässä ohjeessa pro gradu -tutkielmia, LuK-tutkielmia, ja muita vastaavia tutkimuksista kertovia raportteja ja muistioita. Näillä kaikilla on erityispiirteensä, mutta yhteisiä piirteitä on sen verran, että on katsottu käytännölliseksi koota ohjeet yhteen tutkimusraporttiohjeeksi. Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa tärkeimmät tutkielmiin liittyvät raportointitekniset ohjeet tiiviissä muodossa. Ohje on samalla malli tutkimusraportin ulkoasusta. Avainsanat: akateeminen kirjoittaminen, tutkimus, raportointi, ohje ii
3 KIITOKSET Jokaisen tutkielman tekijän täytyy kirjoitusvaiheessa tehdä monia pieniä päätöksiä, joiden miettimisessä voi käyttää paljonkin aikaa. Samoin jokaiselta tutkielmien ohjaajalta tullaan yhä uudestaan kysymään samoja pieniä ja joskus isompiakin tutkimuksen esittämiseen liittyviä seikkoja. Jyväskylän yliopistossa on vuosien varrella koottu ja hiottu suppeaa ohjetta, joka kävisi erilaisten tutkielmien tekijöille. Tähän arvokkaaseen työhön ovat osallistuneet muiden muassa Mauri Leppänen, Kalle Lyytinen, Airi Salminen, Maritta Pirhonen ja Seppo Puuronen. Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen tutkielmissa ei ole ollut vastaavaa ohjeistoa käytössä. Sen sijaan, että olisimme koonneet alusta loppuun saakka turkulaisen ohjeen, on Seppo Puuronen, jyväskyläläisten ohjeen nykyinen haltija, ystävällisesti luovuttanut ohjeen käyttöömme vuonna 2000 (Maritta Pirhonen ja Seppo Puuronen, Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajille, Jyväskylän yliopisto 1999). Suuri kiitos jyväskyläläisten hyvälle työlle. Ohjetta on turkulaistettu ensin kesällä Kahden vuoden käytön jälkeen olemme taas muokanneet ohjetta ja laajentaneet sen käyttäjäkuntaa kaikkiin Informaatioteknologian laitoksen opiskelijoihin. Odotamme edelleenkin ohjeen käyttäjiltä palautetta. Turussa Eija Karsten Sinikka Järvinen Riikka Vuokko iii
4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSRAPORTIN RAKENNE Nimiösivu Tiivistelmä Sisällysluettelo Johdanto Tekstiluvut Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet KIRJOITUSTEKNIIKKA Tehosteiden käyttö Esimerkit Lähdeviittaukset Luetelma KIRJOITUSTYYLI Esityksen selkeys Esityksen täsmällisyys Aikamuotojen käyttö ULKOASU Kirjasintyyppi ja tekstipalstan koko Otsikointi Taulukot ja kuviot Sivujen numerointi LÄHTEET Liite 1: Etusivumalli Liite 2: Tiivistelmämalli... 21
5 1 JOHDANTO Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte, jota kirjoittaessaan opiskelija oppii jäsentämään omat ajatuksensa ja organisoimaan ennestään tunnetut tosiasiat. Tutkielman tekeminen antaa kokemusta järjestelmällisestä työskentelystä. Tutkielman tekemisessä tärkeätä on myös se, että tekee asiat mielellään. Econ mukaan tutkielman tekeminen voi olla olla kuin peli tai aarteenetsintä: Kun etsii tekstiä, joka ei ole löytyäkseen, kokee metsästyksen jännitystä. Kun löytää ankaran pohdinnan jälkeen ratkaisun ratkaisemattomalta näyttäneeseen ongelmaan, tuntee ratkaisemisen tyydytystä.... Jos pelaatte ottelunne intomielellä, tulee tutkielmastanne hyvä. Jos alusta lähtien ajattelette, että koko juttu on merkityksetön muodollisuus ja ettei se teitä kiinnosta, olette lyötyjä jo lähdössä. (Eco 1990, s. 200) Opinnäytteen luonteeseen kuuluu myös, erotuksena muusta tieteellisestä tutkimuksesta, että suoritus arvostellaan (Hirsjärvi ym. 1995, s ). Tutkielmilta edellytetään rakenteen ja esitystekniikan yhdenmukaisuutta ja niille asetetaan myös kirjoitustyyliä koskevia vaatimuksia. Tämän esityksen tarkoituksena on antaa ohjeita tutkielman saattamiseksi kirjalliseen muotoon. Koska samoja ohjeita on tarkoitus soveltaen noudattaa myös tutkielmaseminaarin aikaisten tuotosten tutkimussuunnitelman ja seminaariraportin esittämisessä, käytetään jatkossa yleisempää nimitystä tutkimusraportti. Tässä esityksessä ei kiinnitetä kovin paljon huomiota varsinaiseen kirjoitusprosessiin. Ohjeita kirjoittamisesta prosessina annetaan mm. Hirsjärven ym. (1997) teoksessa sivuilta Samoin ohjeita löytyy sivustosta Itse ohjeet sisältyvät johdantoa seuraaviin neljään lukuun. Luvussa 2 käsitellään tutkimusraportin rakennetta yleisesti tarkastellen raportin keskeisiä osia. Seuraavassa luvussa esitetään kirjoitustekniikkaan liittyviä seikkoja, joiden merkinnässä on tutkimusraporttia laadittaessa oltava erityisen täsmällinen. Neljännessä luvussa otetaan lyhyesti kantaa muutamiin kirjoitustyyliin liittyviin seikkoihin. Luvussa 5 käsitellään tutkimusraportin ulkoasuun liittyviä seikkoja. 2
6 2 TUTKIMUSRAPORTIN RAKENNE Tutkimusraportti sisältää seuraavat osat: nimiösivu, tiivistelmä, sisällysluettelo, johdanto, varsinaiset tekstiluvut, yhteenveto, lähdeluettelo sekä mahdolliset liitteet. Seuraavassa kuvataan kutakin osaa tarkemmin. 2.1 Nimiösivu Nimiösivulla esitetään tutkimuksen nimi ja tekijän tai tekijöiden nimet. Lisäksi esitetään, millaisesta tutkimuksesta on kysymys (Tutkimussuunnitelma, LuKseminaariraportti, pro gradu -tutkielma, jne.), julkaisupäivämäärä sekä julkaisija ja julkaisupaikka. Katso liitteessä 1 olevaa esimerkkiä nimiösivusta. Nimiösivun tai kansilehden tarkoitus on sijoittaa tutkimus kontekstiinsa, ja se on erityisen käyttökelpoinen työn ohjaajalle ja tarkastajalle. Tutkimuksen nimellä on hyvin tärkeä merkitys: nimen perusteella lukija ratkaisee, onko hän kiinnostunut työstä vai ei. Sen tulee olla informatiivinen ja naseva (esim. Tiedon tiivistäminen, Hajautusmenetelmät ja Sovelluskehittimen valinta ). Sen tulee olla sopusoinnussa työssä tehtyjen rajausten ja painotusten kanssa. Tutkielman luonnetta voidaan täsmentää alaotsikolla (esim. Atk-toiminnan strateginen merkitys yrityksessä - johtamisen näkökulma, Tietojärjestelmän organisatorinen käyttöönotto: kokemuksia ja suuntaviivoja ja Perinnöllisyys oliosuuntautuneessa ohjelmoinnissa - luokka- ja prototyyppilähestymistavat ). Nimen tulee mainita työn keskeisin käsite tai otsikkoon voi muuten sisällyttää tutkimuksen kannalta keskeisimmät termit. 2.2 Tiivistelmä Lukija tutustuu nimiösivun jälkeen seuraavaksi tiivistelmään. Sen tarkoituksena on antaa otsikkoa tarkempi käsitys tutkielman sisällöstä. Se koostuu tutkielmaa koskevista opastavista tiedoista ja varsinaisesta tiivistelmäosasta. Opastavat tiedot otetaan tutkielman nimiösivulta, ja ne esitetään Opiskelijan oppaassa 3
7 (2002-3, sivu 75 1 ) esitetyllä tavalla. Tiivistelmäosan tulee antaa tutkimuksen sisällöstä kuva, joka on ymmärrettävissä myös ilman alkuperäistekstiä. Sen maksimipituus on 250 sanaa. Tiivistelmästä tulee käydä myös ilmi tutkimuksen tarkoitus ja kohde, tutkimusmenetelmät sekä tärkeimmät tutkimustulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmän kielen tulee perustua tutkimuksessa käytettyyn käsitteistöön. Sen tulee olla lyhyttä, ja siinä on käytettävä täydellisiä lauseita. Siinä ei saa esiintyä taulukoita, kuvia eikä kirjallisuusviitteitä. Tiivistelmän alalaitaan merkitään 3 7 tutkimuksen sisältöä kuvaavaa avainsanaa. Tiivistelmän täytyy mahtua yhdelle sivulle. Liitteessä 2 on esitetty esimerkki tiivistelmästä. 2.3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo koostuu lukujen, kohtien ja alakohtien otsikoista, niihin kytketyistä tasonumeroista sekä sivunumeroista. Se kattaa myös lähdeluettelon ja maininnan liitteistä. Sisäänvedolla toteutetulla porrastuksella havainnollistetaan osien hierarkkista rakennetta. Sisältö tulee jäsentää siten, että hierarkkinen rakenne on tasasuhteinen (ks. tämän ohjeen sisällysluettelo). Jos luvulla on alalukuja, tulee niitä olla vähintään kaksi. Yksittäinen alaluku kertoo jäsennyksen ongelmista. 2.4 Johdanto Johdannossa kuvataan lyhyesti tutkimuksen tausta, ongelmat, tavoitteet ja lähestymistapa sekä tulevien lukujen jäsennys. Taustan kuvauksella orientoidaan lukija tutkimuksen aihealueeseen, käsitteistöön ja problematiikkaan. Samalla voidaan osoittaa pääasialliset rajaukset ja näkökulmavalinnat. Sellaiset käsitteet, jotka otetaan annettuina, määritellään johdannossa. Sellaisia työn kannalta keskeisille käsitteille, joiden määrittely työstetään vasta seuraavissa luvuissa, on parasta ottaa tässä vaiheessa käyttöön yleiset luonnehdinnat. Tutkimuksella pyritään aina löytämään ratkaisu joihinkin käytännön tai teorian 1 4
8 ongelmiin. Ongelma on voitava esittää lyhyesti ja selkeästi kysymyslauseen tai - lauseiden muodossa. Nämä ongelmat tulee johdannossa tuoda selvästi esiin. Tutkimustavoitteet määrittelemällä osoitetaan, mitkä mahdollisesti moninaisista ongelmista otetaan tarkasteltaviksi ja millä painolla. Tavoitteen määrittelyllä lukijalle pyritään selvittämään minkälaisten ongelmien ratkaisuun tutkielmassa pyritään ja mitä rajoitteita tai keinoja ongelman ratkaisussa käytetään. Sen vuoksi tavoitteiden määrittelyn yhteydessä tulee mainita myös erityisistä rajauksista. Lähestymistapa voi olla tieteenteoreettinen (esim. hermeneuttinen lähestymistapa), tutkimussuuntaperusteinen (esim. sosiotekninen lähestymistapa) tai käytännönläheinen lähestymistapa (esim. tulevaisuuden tietokannanhallintajärjestelmät). Tutkimus voi olla käsitteellis-teoreettinen, empiirinen tai konstruktiivinen. Tutkimusmenetelmät tulee kuvata selvästi erityisesti silloin, kun tutkimus on empiirinen. Joissakin tutkimuskulttuureissa annetaan suppea yleiskuva tutkimuksen tuloksista jo johdannossa. Kuvaustapa riippuu tutkimuksen tyypistä. Esimerkiksi pelkästään kirjallisuuteen perustuvassa tutkimuksessa kerrotaan, millä tavalla oma tutkimus poikkeaa muista vastaavista esityksistä. Empiirisessä tutkimuksessa mainitaan tehdyt havainnot ja johtopäätökset. Konstruktiivisessa tutkimuksessa kuvataan lyhyesti kehitetty kieli, rakennettu järjestelmä tms. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä kirjoittaja itse pitää työssään keskeisenä, omintakeisena tai uutena. Johdannon lopuksi esitetään seuraavien lukujen sisältöjäsennys. Tällöin tulee varoa, ettei esityksestä tule pelkkää selittävää sisällysluetteloa. Argumentaation punainen lanka osoitetaan tutkielman lukurakenteessa. Johdanto on johtopäätösten ohella kirjoittamisen kannalta koko tutkielman vaikein ja keskeisin luku. Johdanto toimii otsikon ja tiivistelmän ohella kirjoittajan käyntikorttina. Siksi johdannon viimeistelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Sen on houkuteltava lukijaa jatkamaan eteenpäin. Samalla on annettava realistinen kuva siitä, mitä muissa tutkimusraportin osissa on odotettavissa. Johdannon kirjoittamisessa tulee 5
9 pyrkiä eroon fraasien toistamisesta, kankeista ja hengästyttävän pitkistä virkkeistä sekä liian vaikeatajuisesta teknisestä kielestä, jota mahdollisesti käytetään tutkielman myöhemmissä luvuissa. Yleensä johdanto joudutaan kirjoittamaan vähintään viiteen kertaan. Johdannon keskeisimpiä puutteita ovat yleensä liiallinen pituus, vaikeus motivoida ja selvittää lukijalle, mitä tutkielmassa aiotaan tehdä sekä yleinen jäsentymättömyys (esim. ei sanota selvästi, mikä on tutkimusongelma). 2.5 Tekstiluvut Tutkimuksen sisältö esitetään yksityiskohtaisesti johdantoa seuraavissa luvuissa. Lukujen lukumäärä ja sisäinen rakenne riippuu aiheesta ja esitettävästä sisällöstä. Seuraavassa kerrotaan yleisiä huomioita, jotka koskevat kaikkia tekstilukuja. Luku jakaantuu kohtiin, jotka voivat vielä jakaantua alakohtiin. Tarvittaessa voidaan jakamista jatkaa vielä pitemmällekin. Hierarkian tulee olla tasapainoisen. Luvut, kohdat ja alakohdat varustetaan numeroiduin otsikoin. Lukutasolla otsikot kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, muut kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Luvut, kohdat ja alakohdat koostuvat kappaleista. Kappaleet erotetaan tavallisesti rivivälillä toisistaan. Kukin luku aloitetaan uudelta sivulta. Kunkin luvun ja kohdan alussa orientoidaan lukija tulevaan sisältöön lyhyellä johdantokappaleella. Esityksestä tulee käydä selvästi ilmi, miten luku tai kohta palvelee tutkimuksen kokonaistavoitteen saavuttamista. Samalla voidaan kertoa luvun jakautumisesta kohtiin (kohdan jakutumisesta alakohtiin). On kuitenkin pidettävä silmällä, ettei luku-, kohta- ja alakohtatasoille sijoitetut johdattelevat kappaleet sisällä häiritsevästi toistoa. Lukujen loppuun on yleensä järkevä laatia yhteenveto-osa, jossa kootaan luvun keskeiset johtopäätökset ja arvioidaan niiden merkitystä. Samalla voidaan johtopäätösten pohjalta katsoa eteenpäin ja tuoda esille asioita tai kysymyksiä, joita ei ole vielä käsitelty. Näin voidaan helpommin siirtyä seuraavaan lukuun. 2.6 Yhteenveto Kirjoittaja esittää kaikkein tärkeimmät asiat neljään kertaan: tiivistelmässä, johdannossa, tekstiluvuissa ja yhteenvedossa. Tarkastelukulma ja -taso vaihtelevat 6
10 luonnollisesti eri yhteyksissä. Kirjoittamisen vaikeuden osalta yhteenvetoon pätevät samat periaatteet kuin johdantoonkin. Se on kirjoitettava huolellisesti ja selkeästi. Sen perusteella on lukijalle muodostuttava selkeä kuva saavutetuista tuloksista ja niiden merkityksestä. Suurimpia puutteita huonossa yhteenvedossa on hajanaisuus, liiallinen pituus sekä kriittisyyden ja reflektiivisyyden puute. Yhteenvedossa oletetaan (toisin kuin johdannossa), että lukija on jo tutustunut työhön ja sen vuoksi työn tulosten esittelyn on oltava kriittistä, reflektoivaa ja eteenpäin suuntautuvaa. Työn ongelmanasettelu ja tavoitteet kerrataan. Tutkimustulokset esitetään tiivistetysti. Tässä yhteydessä on syytä tuoda selvästi esille, mitkä ovat kirjoittajan omia kontribuutioita. On tuotava esille, missä määrin tulokset poikkeavat tai tukevat aiemmin saavutettuja tuloksia. Lisäksi edellytetään, että tuloksiin kohdistetaan kritiikkiä esimerkiksi osoittamalla, mitkä seikat rajoittavat tulosten yleistettävyyttä, millaisia ongelmakohtia on jätetty vähemmälle huomiolle ja millaisia muita lähestymistapoja aiheen käsittelyyn olisi ollut. Lopuksi esitetään jatkotutkimusaiheita. Tavallisesti yhteenvetoluku on kahdesta kolmeen sivua pitkä. Empiirisissä tutkimuksissa luku voidaan esittää kahtena kohtana, joista ensimmäisessä annetaan tulokset ja toisessa esitetään johtopäätökset. 2.7 Lähdeluettelo Lähdemerkinnät palvelevat tutkielmassa hyvin monta päämäärää, ja niiden käytöllä on tärkeä rooli tekstisi tieteellistämisessä. Ensinnäkin niiden avulla erotetaan omat tulokset ja ajatukset muiden tuloksista ja ajatuksista. Sen vuoksi lähdemerkintöjen oikea käyttö on välttämätöntä. Lähteitä voidaan käyttää myös retorisina välineinä, joiden avulla tuetaan tai diskvalifioidaan väitteitä. Lähteiden avulla voidaan osoittaa, ettei kirjoittaja ole näkemyksineen yksin vaan puhuu usealla arvovaltaisella suulla (Weston 1992). Lisäksi kirjoittaja lähdemerkinnöillä viestii, kuinka hyvin hän hallitsee alueen ja kuinka kattava hänen lukeneisuutensa on. Sen vuoksi hyvä ja täydellinen viittaustapa on aina opinnäytetöissä välttämätön. Lähdeluettelolla on kolme tehtävää. Siinä luetellaan kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on 7
11 viittaus. Lähdeluettelo on myös tarkoitettu antamaan lukijalle nopea kuva työn teoreettisesta perustasta. Kolmanneksi lähdeluettelo auttaa aiheesta kiinnostuneita kirjallisuushaussa. Lähteiden merkintöjen laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota ja on syytä noudattaa jotain yleisesti tunnettua standardia kuten niin sanottu suomalainen lähdemerkintä tai APA, jotka molemmat on kuvattu esimerkiksi teoksessa Hirsjärvi ym. (1997, ). Saman tyylinen on Harvardin järjestelmä. Kaikissa näissä merkitään tekstiin tekijöiden nimet ja vuosiluku. Myös useita muita lähdeviittaustapoja on käytössä. Erityisesti tieteellisissä julkaisuissa annetaan yleensä omat ohjeet lähdeviittaustavasta. On olemassa hyvin erilaisia tapoja tehdä viitteitä. Tärkeintä on, että merkinnät ovat perusteellisia ja yhdenmukaisesti tehtyjä. Eri julkaisuissa noudatetaan erilaisia tapoja merkitä lähteet. Sinänsä keskeistä ei ole se mitä merkintätapaa käytetään. Tärkeämpää on se, että lähdemerkinnät ovat tarkkoja, yhdenmukaisia ja perustuvat tarkkaan lähdeaineiston tuntemiseen. Seuraavassa esitetään esimerkinomaisesti lähdetyypeittäin, miten tiedot esitetään lähdeluettelossa. (a) Artikkeli aikakauslehdessä Ceri, S. & Pelagatti, G Correctness of query execution strategies in distributed databases. ACM Trans. on Database Systems 8, (b) Artikkeli konferenssijulkaisussa Wall, D. W Messages as active agents. Teoksessa Conference Record of the Ninth Annual ACM Symposium on Principles of Programming Languages, Albuquerque, New Mexico, Jan , 1982, Orponen, P., Russo, D. A. & Schöning, U Polynomial levelability and maximal complexity cores. Teoksessa W. Brauer (toim.) Automata, Languages and Programming, 12th Colloquium, Nafplion, Greece, July 15-19, Lecture Notes in Computer Science 194, Berlin: Springer-Verlag, (c) Kirja 8
12 Wiederhold, G Database design. Tokyo: McGraw-Hill. Lash, S. & Urry J Economies of signs and space. London: Sage. Star, S. L. (toim.) The cultures of computing. Oxford: Blackwell Publishers. (d) Raportti Mannila, M Instance complexity for sorting and NP-complete problems. University of Helsinki, Department of Computer Science, Report A , Helsinki. (e) Manuaali OS/VS2 SAM Logic SY , IBM. (f) Opinnäyte Smed, J Production Planning in Printed Circuit Board Assembly. PhD thesis, TUCS Dissertations 36, University of Turku, Finland. (f) Elektronisessa kausijulkaisussa oleva artikkeli Urpilainen, J. & Takala, T Managers and lying: Constructing a framework for empirical analysis. Electronic Journal of Business and Organization Ethics, 1(1) (g) Elektroninen kirja Hintikka, K.A Tieto neljäs tuotannontekijä. Helsinki: Painatuskeskus. < Julkaistu verkossa kirjan painoksen loputtua (h) Verkkodokumentti Korpela J Aineistoa Suomen kielestä. < Lähteet kirjoitetaan tekijöiden nimien mukaiseen järjestykseen ja saman kirjoittajan (samojen kirjoittajien) julkaisut järjestetään julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan ja samana vuonna julkaistut julkaisun nimen mukaan järjestykseen liittäen vuosiluvun perään niitä toisistaan erottamaan a,b,c, 9
13 2.8 Liitteet Liitteiksi sijoitetaan sellainen aines, jonka ei asian ymmärtämisen kannalta tarvitse olla itse tekstissä, mutta johon tekstissä joudutaan viittaamaan. Liitteiksi tulisi siirtää kaikki ne numerotiedot ja asiakirjat, jotka tekisivät tekstistä raskaan ja hankalasti luettavan. Esimerkiksi empiirisessä tutkimuksessa liitteeksi sijoitetaan tietojenkeruulomakkeet sekä yksityiskohtaisia havaintotietoja sisältävät taulukot. Samoin monimutkaiset kaaviot ja kuvat, joita ei käsitellä yksityiskohtaisesti tekstissä, on parasta sijoittaa liitteiksi. Kukin liitekokonaisuus numeroidaan juoksevasti omilla numeroillaan (esim. Liite 6). Tekstissä viitataan numeroon, ei sivunumeroon. Liitteet tulee otsikoida asianmukaisesti. Sisällysluetteloon tulee myös luettelo liitteistä. 10
14 3 KIRJOITUSTEKNIIKKA Tämän luvun tarkoituksena on opastaa kirjoittamisen teknisissä yksityiskohdissa. Ohjeita annetaan tehosteiden käytöstä, esimerkkien esityksestä, lähdeviittauksista sekä luetelmista. Kaikkien näiden osalta on muistettava niiden johdonmukainen, yksiselitteinen käyttö yhden tutkimusraportin sisällä. 3.1 Tehosteiden käyttö Tehosteiden käytössä tulisi olla mahdollisimman säästeliäs niiden tehokkuuden säilyttämiseksi. Keskeiset termit kursivoidaan siinä yhteydessä, kun vastaavat käsitteet määritellään. Esimerkiksi: Suhde on mikä tahansa yhden tai useamman entiteetin välillä vallitseva riippuvuus tai yhteys. Lihavointia tai alleviivausta tulisi välttää. Matemaattiset kaavat kirjoitetaan omalle rivilleen, jos ne ovat tekstin sekaan sijoitettaviksi kovin pitkiä tai jos ne halutaan varustaa viitenumeroin. Viitenumerot kirjoitetaan kaarisulkuihin tekstin oikeaan reunaan. 3.2 Esimerkit Asian ymmärrettävyyden parantamiseksi annettavat esimerkit suositellaan myös erotettaviksi omiksi kappaleikseen, joilla on otsikkona "Esimerkki n" (n on juokseva numero). Näin menetellään erityisesti silloin, kun esimerkki on laajahko tai siihen viitataan muuallakin kuin kyseisessä kohdassa. 3.3 Lähdeviittaukset Työn tekijän kuuluu ilmaista käyttämänsä lähteet sekä lähdeluttelossa että itse tekstissä. Lukijan pitää voida vaivatta erottaa, mikä on kirjoittajan omaa panosta ja mikä on saatu muualta. Jos kirjoittaja esittää omissa nimissään, lähdettä mainitsematta, jonkun toisen ajatuksia tai jopa sanasanaista tekstiä, hän syyllistyy kirjalliseen varkauteen. Lähdeviittauksia tulee käyttää monipuolisesti tilanteen vaatimalla tavalla. Viite tulee tehdä sivun tarkkuudella viitattaessa johonkin yksityiskohtaan, kuten kuvaan, 11
15 luokitteluun, käsitemäärittelyyn tai muuhun vastaavaan. Seuraavassa annetaan esimerkkejä erilaisista viittaustavoista: Tämän kohdan tarkastelu perustuu lähinnä Martinin (1985) ja Daten (1989) esityksiin. Seuraavassa esitetään Batinin ym. (1986, s. 123) kehittämä rakenteellisten ristiriitojen luokittelu. Teoryn (1990, s. 80) mielestä n-äärisen strategian etuna on se, että suoritettavien integrointioperaatioiden määrä on minimoitu. Tietokantaintegrointia ovat käsitelleet tarkemmin muiden muassa Dayal ja Hwand (1984), ElMasri, Larson ja Navathe (1987) sekä Mannino ja Effelsberg (1984). Lähdeviitteiden eteen (sulkujen sisään) voidaan sijoittaa sellaisia lisäaineksia kuten esim., varsinkin, ainakin, ks. ja vrt. Edellisistä ks. ohjaa hakemaan osoitetusta paikasta lisätietoa, kun taas vrt. osoittaa, että tekstissä on esitetty jossain määrin lähteestä poikkeavaa tietoa. Suorat, enintään kolme riviä pitkät lainaukset sijoitetaan tekstiin ja merkitään lainausmerkkien sisään. Pitemmät lainaukset sisennetään, jolloin myös voidaan käyttää tiheämpää riviväliä (ks. luku 1 sivulla 1). Tällöin ei tarvita lainausmerkkejä. Jokaisesta lainauksesta on mainittava teos ja sivu, josta se löytyy. Huomaa, että summittainen lähdeviittausten niputtaminen esimerkiksi kappaleen loppuun antaa kirjoittajasta huolimattoman kuvan. Mikäli lähdeviite on ennen virkkeen perässä olevaa pistettä viitataan siihen juuri tämän virkkeen osalta. Jos lähdeviite on virkkeen päättävän pisteen jälkeen viitataan siihen useampien edellä olevien virkkeiden osalta. 12
16 3.4 Luetelma Luetelman tehtävänä on helpottaa asiakokonaisuuksien hahmottamista. Se voidaan sulauttaa tekstiin tai kukin sen osa voidaan kirjoittaa omalle rivilleen. Edellinen on suositeltava tapa silloin, kun luetelmia on paljon tai kun osat ovat hyvin lyhyitä. Jälkimmäistä tapausta koskevat seuraavat säännöt: Luetelman osien pitää sisällöltään ja muodoltaan olla rinnastuskelpoisia. Kunkin osan eteen merkitään järjestysnumero (sulkuihin tai pisteen kera) tai erikoismerkki (tavuviiva, tähti, pallo, käsi). Sanamuodosta riippuu, käytetäänkö luetelman edessä kaksoispistettä vai ei. Jos alakohdat ovat samaa lausetta kuin johdantojakso, ei kaksoispistettä merkitä; muussa tapauksessa se merkitään. Jos osa on kokonainen lause, se alkaa suurella kirjaimella ja päättyy pisteeseen. Muussa tapauksessa aloitetaan pienellä kirjaimella ja piste sijoitetaan vasta viimeisen osan päätteeksi. 13
17 4 KIRJOITUSTYYLI Ei ole ollenkaan samantekevää, millä tavalla asiansa esittää. Usein pitää paikkansa sanonta: huonosti sanottu on huonosti ajateltu. Hyvä asiatyyli on selkeää, havainnollista ja tiivistä. Hyvä tyyli ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin tylsä virkamieskieli. Päinvastoin, tutkijan elintärkeä taito on argumentoida selkeästi mutta samalla sujuvasti oman näkemyksensä puolesta. Tässä luvussa tarkastellaan joitakin tekijöitä, joilla kukin voi parantaa asiatyyliään. 4.1 Esityksen selkeys Esityksen selkeys edellyttää, että kirjoittajan tarkoittamat ajatukset välittyvät lukijalle helposti, nopeasti ja yksiselitteisesti. Tekstistä karsitaan kaikki tarpeettomat sanat ja yksityiskohdat. Selkeyttä voidaan edistää olemalla kriittinen virkerakenteiden muodostamisessa. Virkkeet eivät saa olla liian pitkiä tai monipolvisia. Ne eivät saa myöskään olla kaikki samanpituisia, eikä kaikilla saa olla samaa rakennetta (esim. subjekti verbi objekti). Etsi vaihtelua myönteisten väitelauseiden, kieltävien väitelauseiden, kysymyslauseiden jne. variaatioista. Vältä eksistenssitautia käytä sanaa on vain silloin, kun on pakko. Substantiivitautia ja erilaisia pöhöttyneitä lauserakenteita pitää välttää. Virkkeen tulee muodostaa ehyt ja kiinteä kokonaisuus. Siinä tulee erottua tärkeät asiat epäolennaisista. Virkkeen pituus on sidoksissa ihmisen muistin toimintaan (vrt. 7 ± 2 -laki). Se, mikä on laskennan pohjaksi otettava yksikkö, vaihtelee luonnollisesti paljon. Myös turhalla monisanaisuudella voidaan hukuttaa varsinainen asia. Sanasta sanaan käännökset tuottavat kankeita virkerakenteita, joita on joskus jopa mahdotonta ymmärtää. Virkerakenteen jäntevyyteen voidaan vaikuttaa myös monella tavalla: esimerkiksi pronomien viittaussuhteiden selkeydellä, tai konjunktioiden ja loogisia suhteita osoittavien adverbien huolellisella käytöllä. Käsitteistöltään rikkaassa työssä on mietittävä huolellisesti jokaisen uuden sanan tarpeellisuutta. Synonyymien käyttöä tulee rajoittaa. Useista vaihtoehtoisista sanoista valitaan alalla hyväksytyimmät käyttöön. 14
18 4.2 Esityksen täsmällisyys Esityksen täsmällisyys ilmenee jäsentelyn tarkkuutena, käsitteellisenä tarkkuutena, virkerakenteen jäntevyytenä ja sananvalinnan asianmukaisuutena. Jäsentelyn kappaleisiin, kohtiin ja lukuihin tulee ilmentää ongelmanasettelussa, ratkaisuprosessissa ja tuloksissa esiintyviä perimmäisiä rakenteita. Käsitteellisen tarkkuuden edellytyksenä ovat peruskäsitteiden täsmälliset määritelmät. Käsitteellisesti tai matemaattisesti vaikeita kohtia tulee havainnollistaa esimerkein. Ne suovat samalla lukijalle hengähdystauon ennen siirtymistä seuraavaan asiaan. Lukijaa voidaan auttaa myös sisällyttämällä tekstiin harkiten redundanssia: sama asia voidaan sanoa useammalla eri tavalla. Erikoistermeinä on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä suomenkielisiä termejä. Atksanakirja (2001 ja myöhemmät painokset) on tässä suhteessa paras tietolähde. Siitä löytyy myös suuri joukko käsitemäärityksiä. Mikäli vakiintunutta suomenkielistä vastinetta ei ole olemassa, oman suomennoksen jälkeen on syytä laittaa sulkuihin termi alkuperäisellä kielellä ilmaistuna. Esityksen yhtenäisyys vaatii, että käytetään samoja symboleja kautta koko esityksen. Tämä ei ole aina helppoa, sillä eri lähteissä voidaan tarkastella asioita toisistaan poikkeavilla tavoilla. Yleensä tutkija yrittää suhtautua mahdollisimman objektiivisesti tutkimuskohteeseen. Erota tutkimustulos, mielipide ja arvelu. Varmuusasteen lievennyskeinoilla voit säädellä omaa sitoutumistasi näihin. On myös pidetty tärkeänä, ettei kirjoittaja tunkeudu subjektiivisesti lukijan ja asian väliin. Tästä syystä tieteellisessä tekstissä on suosittu kolmannen persoonan tai passiivin käyttöä. Nykyään tästä käytännöstä ollaan jo luopumassa, sillä varsinkin tulkitsevassa empiirisessä tutkimuksessa tutkijan rooli on otettava huomioon. Voi siis käyttää myös ensimmäistä persoonaa (esim. tarkastelen). 15
19 Tutkielman teon eettiset ohjeet ovat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilta Aikamuotojen käyttö Preesens on pääasiallinen aikamuoto. Sillä ilmaistaan esimerkiksi käsitemääritykset ja viittaukset muiden tutkijoiden tuotoksiin. Imperfektiä käytetään viitattaessa aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin ja oman tutkimuksen kulkuun. Perfektiä voidaan käyttää usein rinnan imperfektin kanssa. Pluskvamperfektiä käytetään mennyttä ajankohtaa, tapahtumaa tai prosessia kuvaamaan (esim. Manninen oli tutkinut asiaa 1930-luvulla, mutta hän oli joutunut jättämään...). Kaikissa muissa tutkimusraportin osissa paitsi yhteenvedossa käytetään yleensä preesensiä. Yhteenvetoon soveltuu perfekti. 16
20 5 ULKOASU 5.1 Kirjasintyyppi ja tekstipalstan koko Kirjasintyyppinä voidaan käyttää jotakin tunnetuimmista, kuten Times Roman, Palatino ja New Century Schoolbook. Luettavuutta edistää, jos kirjasimissa on päätteet (serif). Päätteettömiä kirjasintyyppejä (sans serif) kuten Arial tai Helvetica tulisi käyttää vain kuvissa. Pistekoko on 11, 12 tai 13 (tässä esityksessä pistekoko on 12). Riittävällä rivinvälillä ja marginaaleilla autetaan kommentoijan työtä. Riviväli valitaan siten, että sivulle mahtuu riviä, jolloin rivinväli on tyypillisesti 1,5. Vasen marginaali on 4 cm ja oikea marginaali 2 cm, jolloin palstan leveys on 15 cm. Ylä- ja alamarginaalit ovat noin 3 cm. Kukin luku aloitetaan omalta sivultaan. Jos kappaleet aloitetaan heti vasemman marginaalin reunasta, ne on erotettava toisistaan tyhjällä rivillä. Jos uudet kappaleet aloitetaan sisempää (viisi lyöntiä marginaalin reunasta), ei kappaleiden väliin tule (ainakaan kokonaista) tyhjää riviä. Sisennysten käytön tulee olla yhdenmukaista. 5.2 Otsikointi Otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista. Otsikoinnissa käytetään hierarkkista numerointia. Pääotsikko (1-numeroinen) aloittaa aina uuden sivun. Pääotsikko kirjoitetaan isoin kirjaimin, pistekoolla 16. Ennen ja jälkeen pääotsikkoa on pääotsikon verran tyhjää. Alaotsikot kirjoitetaan pienin kirjaimin pistekoolla 14. Myös alaotsikoiden molemmin puolin jätetään alaotsikon korkeuden verran tyhjää. 5.3 Taulukot ja kuviot Taulukot ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin ja yhtäjaksoisesti kumpikin omana numerosarjanaan. Selosteiden numerointi kannattaa tehdä tekstinkäsittelyohjelman avulla (esim. Word: caption). Jokaiseen kuvaan ja taulukkoon tulee viitata tekstissä ennen kuvaa tai taulukkoa. Taulukon ja kuvion selitysteksteineen 17
21 tulee olla ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista. Selitystekstin riviväli on 1. Taulukon selitysteksti sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion selitysteksti taas kuvion alapuolelle. Ennen taulukon nimeä jätetään kaksi rivinväliä, samoin taulukon jälkeen ennen tekstin aloittamista. Kuvion nimen jälkeen jätetään kaksi rivinväliä ennen tekstiä. Jos taulukkoa joudutaan jatkamaan seuraavalle sivulle, kirjoitetaan sivun oikeaan alareunaan sulkuihin (jatkuu). Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja sulkeisiin sama sana kuin edelliselle sivulle, esimerkiksi Taulukko 5. (jatkuu). Sivut on pyrittävä kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset kuvioihin ja taulukoihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (Taulukko 2) tai (Kuvio 3), joten teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Täten esimerkiksi taulukko voidaan siirtää seuraavalle sivulle, ellei se mahdu jäljellä olevaan sivutilaan. Tekstinkäsittelyohjelmissa on yleensä viittauksiin apuneuvot (Word: cross-reference). Kun numerointiin viitataan tekstissä, ei viitenumeron perään kirjoiteta pistettä. 5.4 Sivujen numerointi Sivunumerointi aloitetaan johdantosivulta ts. Ensimmäiseltä tekstisivulta, ja se jatkuu yhtäjaksoisena viimeiseen tekstiä sisältävään sivuun. Sivujen numerot merkitään arabialaisin numeroin alhaalle oikealle ilman muita merkkejä. 18
22 LÄHTEET Atk-sanakirja Espoo: Suomen Atk-kustannus Oy. Eco, U Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä. Latour, B Science in Action: How to Follow Scientists and Engineers Through Society. Milton Keynes Open University Press. Luukka, M-R Puhuttua ja kirjoitettua tiedettä. Funktionaalinen ja yhteisöllinen näkökulma tieteen kielen interpersonaalisiin piirteisiin. Jyväskylä Studies in Communication, 4. University of Jyväskylä. Pirhonen, M. & Puuronen, S Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajille. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Jyväskylä. Weston, A A rulebook for arguments, 2nd edition. Indianapolis, IN, USA: Hackett. 19
23 LIITE 1: ETUSIVUMALLI Perinnöllisyys oliosuuntautuneessa ohjelmoinnissa luokka ja prototyyppilähestymistavat TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Pro gradu tutkielma Milla Mallinen 20
24 LIITE 2: TIIVISTELMÄMALLI TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos MILLA MALLINEN: Perinnöllisyys oliosuuntautuneessa ohjelmoinnissa luokka- ja prototyyppilähestymistavat Tutkielma, 117 s., 3 liites. Tietojenkäsittelyoppi Elokuu 2002 Ohjeet tiivistelmäsivun laadinnasta. Turun yliopistossa hyväksyttävien lisensiaattitutkimusten ja tutkielmien (pro gradu ja laudaturtutkielma ja perustutkinnon syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma) nimiölehden jälkeiseksi sivuksi on liitettävä tiivistelmäsivu, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille tiivistetty kuva sen sisällöstä. Lisäksi on jätettävä erillinen kopio tiivistelmästä, joka toimitetaan julkaistavaksi sellaisenaan. Tiivistelmän laadinnassa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmän tulee olla ymmärrettävissä ilman tarvetta perehtyä koko tutkielmaan. Se on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. On käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei saa sisällyttää, eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkimukseen. Tiivistelmän on oltava mahdollisimman ytimekäs n sanan pituinen itsenäinen kokonaisuus, joka mahtuu ykkösvälillä kirjoitettuna vaivatta tiivistelmäsivulle. Tiivistelmä, jonka pituus on enintään sivun alalaitaan saakka, kirjoitetaan ykkösrivivälillä. Sivujen vasen marginaali on 4 cm ja oikea 2 cm, sekä alareuna vähintään 1,5 cm. Tiivistelmästä tulisi ilmetä mm. tutkielman aihe tutkimuksen kohde, populaatio, alue ja tarkoitus käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit) keskeiset tutkimustulokset tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toiminpidesuositukset asiasanat Ohje löytyy myös: 21
Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle
Toimittanut Seppo Puuronen Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste 1.1.2002 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä TIIVISTELMÄ Puuronen, Seppo
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
LisätiedotTyön osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
LisätiedotTutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotEnsin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1
Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotDIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne
DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotYleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotLYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN
Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
Lisätiedotmuistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja
18.3.2016 muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja SISÄLLYSLUETTELO Otsikot informatiivisia, suoraan asiaan Eri lukuihin tulokset ja pohdinta
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotTiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä
Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotOpinnäytetyön mallipohjan ohje
Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotOn olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:
Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva
LisätiedotHarjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä
Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi
Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotLuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008
LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta
LisätiedotKandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne
Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että
LisätiedotVerkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen
0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen
LisätiedotTUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016
TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti
Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?
LisätiedotCS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)
Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotTANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE. Sari Tuunanen
TANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE Sari Tuunanen 30.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkielman ohjeet... 3 2.1 Tutkielman rakenne... 3 2.1.1 Kansilehti... 3 2.1.2 Sisällysluettelo... 3 2.1.3
LisätiedotTIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
LisätiedotLASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO
LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotUsed with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015
MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.
LisätiedotTIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta
TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi Syksy 2013 Sisältö Miksi kirjoittamiseen panostaminen on tärkeää? Käydään läpi seuraavia osa-alueita Rakenne
LisätiedotEssee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma
Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotOma nimesi Tehtävä (5)
Oma nimesi Tehtävä 3.1 1 (5) Taulukot ja niiden laatiminen Tilastotaulukko on perinteinen ja monikäyttöisin tapa järjestää numeerinen havaintoaineisto tiiviiseen ja helposti omaksuttavaan muotoon. Tilastoissa
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotLaboratoriotyöselostuksen laatiminen
CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotTietotekniikan kandidaattiseminaari
Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö
LisätiedotEsseeohje Tarkoitus Rakenne
Teologinen tiedekunta 24.10.2017 Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen essee on tieteellisen
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen sisällöstä.
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotTiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä
Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Jouni Enqvist 2 Jouni Enqvist Mitä asioita tässä aineistossa? Seuraaviin muutamiin sivuihin on tiivistetty aivan keskeisimmät
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
LisätiedotTekstin rakenne ja prosessimainen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja prosessimainen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Tekstipajat ja kypsyysnäyte Kaksi tekstipajaa: 1. paja kesäkuussa ja 2.
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn
LisätiedotLÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN
LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää
LisätiedotAkateemiset taidot. Tapaaminen 13 Matematiikan kirjoittaminen
Akateemiset taidot Tapaaminen 13 Matematiikan kirjoittaminen Tutustu tekstiin ja pohdi itseksesi Mieti miten teksti on kirjoitettu. Missä kohdissa matemaattinen ilmaisu on hyvää ja missä kohdissa tekstiä
LisätiedotJohdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos
Johdatus L A TEXiin 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta Matemaattisten tieteiden laitos Matemaattisesta tekstistä I Matemaattisella tekstillä tarkoitetaan tavallista (suomenkielisistä virkkeistä
LisätiedotOsaamistavoitteet. Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op. Mikä on Proseminaari? Opinnäytetyö. Opettele (1) Opiskelua.
Osaamistavoitteet Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op Eetu Pikkarainen Kevät 2015 Kurssin käytyään opiskelija: osaa laatia kasvatustieteen alaan kuuluvan tutkimussuunnitelman ja toteuttaa sen käyttämällä
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI
OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2
LisätiedotAktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.
Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS
Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...
LisätiedotTietotekniikan opintojen aktivointi
Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotTEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ. Johdanto Arja Karhumaa
TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Johdanto Arja Karhumaa TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Kaikkein tärkein identiteetin, genren ja visuaalisen luonteen ilmaisija Monta tehtävää: 1. Kerronta Typografian tärkein tehtävä:
LisätiedotEi suurempaa moitten sijaa. Lähdemerkinnät ok, samoin lauserakenteet. Muutamia kirjoitusvirheitä oli, mutta ei häiritsevässä määrin.
opisnro Perehtyneisyys Johtopäätelmät Kieli-/ulkoasu Perehtyneisyys Johtopäätelmät Kieli-/ulkoasu 433431 Aiheeseen olisi voinut perehtyä syvällisemmin oppikirjamaisia lähteitä käyttäen, nyt oli tyydytty
LisätiedotEliisa Jauhiainen & Maritta Pirhonen RAPORTOINTIOHJE
Eliisa Jauhiainen & Maritta Pirhonen RAPORTOINTIOHJE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2013 TIIVISTELMÄ Jauhiainen, Eliisa Pirhonen, Maritta Raportointiohje Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto,
LisätiedotOHJEITA TUTKIELMAN KIRJOITTAJILLE
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden laitos Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede 1.9.2007 päivitetty versio. Tutkimuksenteon tarkat ohjeet löytyvät teoksesta Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara P. 2007.
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Missä menet? Kirjoita vapaasti Mitä Miksi Miten teet kandintyössäsi.
LisätiedotTeemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku
LisätiedotKirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle
No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004
Lisätiedot(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)
1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä
Lisätiedot3.4 Juttukentän tiedot
3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen
LisätiedotDIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta
DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasun malli
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Opinnäytetyön ulkoasun malli Hannu Erkiö Matti Mäkelä Matti Nykänen Inkeri Verkamo Helsinki 1. maaliskuuta 2001 Kirjallisen esityksen harjoitus HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotKIRJALLISEN TYÖN OHJEET
KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...
Lisätiedot