Tutkimusraporttiohje TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytieteet Eija Karsten, Sinikka Järvinen, Riikka Vuokko (toim.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraporttiohje TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytieteet Eija Karsten, Sinikka Järvinen, Riikka Vuokko (toim."

Transkriptio

1 Tutkimusraporttiohje TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytieteet Eija Karsten, Sinikka Järvinen, Riikka Vuokko (toim.) 2002

2 TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos EIJA KARSTEN SINIKKA JÄRVINEN RIIKKA VUOKKO (toim.) Tutkimusraporttiohje Ohje, 18 s., 2 liites. Tietojenkäsittelyoppi Syyskuu 2002 Tutkimusraporteilla tarkoitetaan tässä ohjeessa pro gradu -tutkielmia, LuK-tutkielmia, ja muita vastaavia tutkimuksista kertovia raportteja ja muistioita. Näillä kaikilla on erityispiirteensä, mutta yhteisiä piirteitä on sen verran, että on katsottu käytännölliseksi koota ohjeet yhteen tutkimusraporttiohjeeksi. Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa tärkeimmät tutkielmiin liittyvät raportointitekniset ohjeet tiiviissä muodossa. Ohje on samalla malli tutkimusraportin ulkoasusta. Avainsanat: akateeminen kirjoittaminen, tutkimus, raportointi, ohje ii

3 KIITOKSET Jokaisen tutkielman tekijän täytyy kirjoitusvaiheessa tehdä monia pieniä päätöksiä, joiden miettimisessä voi käyttää paljonkin aikaa. Samoin jokaiselta tutkielmien ohjaajalta tullaan yhä uudestaan kysymään samoja pieniä ja joskus isompiakin tutkimuksen esittämiseen liittyviä seikkoja. Jyväskylän yliopistossa on vuosien varrella koottu ja hiottu suppeaa ohjetta, joka kävisi erilaisten tutkielmien tekijöille. Tähän arvokkaaseen työhön ovat osallistuneet muiden muassa Mauri Leppänen, Kalle Lyytinen, Airi Salminen, Maritta Pirhonen ja Seppo Puuronen. Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen tutkielmissa ei ole ollut vastaavaa ohjeistoa käytössä. Sen sijaan, että olisimme koonneet alusta loppuun saakka turkulaisen ohjeen, on Seppo Puuronen, jyväskyläläisten ohjeen nykyinen haltija, ystävällisesti luovuttanut ohjeen käyttöömme vuonna 2000 (Maritta Pirhonen ja Seppo Puuronen, Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajille, Jyväskylän yliopisto 1999). Suuri kiitos jyväskyläläisten hyvälle työlle. Ohjetta on turkulaistettu ensin kesällä Kahden vuoden käytön jälkeen olemme taas muokanneet ohjetta ja laajentaneet sen käyttäjäkuntaa kaikkiin Informaatioteknologian laitoksen opiskelijoihin. Odotamme edelleenkin ohjeen käyttäjiltä palautetta. Turussa Eija Karsten Sinikka Järvinen Riikka Vuokko iii

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSRAPORTIN RAKENNE Nimiösivu Tiivistelmä Sisällysluettelo Johdanto Tekstiluvut Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet KIRJOITUSTEKNIIKKA Tehosteiden käyttö Esimerkit Lähdeviittaukset Luetelma KIRJOITUSTYYLI Esityksen selkeys Esityksen täsmällisyys Aikamuotojen käyttö ULKOASU Kirjasintyyppi ja tekstipalstan koko Otsikointi Taulukot ja kuviot Sivujen numerointi LÄHTEET Liite 1: Etusivumalli Liite 2: Tiivistelmämalli... 21

5 1 JOHDANTO Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte, jota kirjoittaessaan opiskelija oppii jäsentämään omat ajatuksensa ja organisoimaan ennestään tunnetut tosiasiat. Tutkielman tekeminen antaa kokemusta järjestelmällisestä työskentelystä. Tutkielman tekemisessä tärkeätä on myös se, että tekee asiat mielellään. Econ mukaan tutkielman tekeminen voi olla olla kuin peli tai aarteenetsintä: Kun etsii tekstiä, joka ei ole löytyäkseen, kokee metsästyksen jännitystä. Kun löytää ankaran pohdinnan jälkeen ratkaisun ratkaisemattomalta näyttäneeseen ongelmaan, tuntee ratkaisemisen tyydytystä.... Jos pelaatte ottelunne intomielellä, tulee tutkielmastanne hyvä. Jos alusta lähtien ajattelette, että koko juttu on merkityksetön muodollisuus ja ettei se teitä kiinnosta, olette lyötyjä jo lähdössä. (Eco 1990, s. 200) Opinnäytteen luonteeseen kuuluu myös, erotuksena muusta tieteellisestä tutkimuksesta, että suoritus arvostellaan (Hirsjärvi ym. 1995, s ). Tutkielmilta edellytetään rakenteen ja esitystekniikan yhdenmukaisuutta ja niille asetetaan myös kirjoitustyyliä koskevia vaatimuksia. Tämän esityksen tarkoituksena on antaa ohjeita tutkielman saattamiseksi kirjalliseen muotoon. Koska samoja ohjeita on tarkoitus soveltaen noudattaa myös tutkielmaseminaarin aikaisten tuotosten tutkimussuunnitelman ja seminaariraportin esittämisessä, käytetään jatkossa yleisempää nimitystä tutkimusraportti. Tässä esityksessä ei kiinnitetä kovin paljon huomiota varsinaiseen kirjoitusprosessiin. Ohjeita kirjoittamisesta prosessina annetaan mm. Hirsjärven ym. (1997) teoksessa sivuilta Samoin ohjeita löytyy sivustosta Itse ohjeet sisältyvät johdantoa seuraaviin neljään lukuun. Luvussa 2 käsitellään tutkimusraportin rakennetta yleisesti tarkastellen raportin keskeisiä osia. Seuraavassa luvussa esitetään kirjoitustekniikkaan liittyviä seikkoja, joiden merkinnässä on tutkimusraporttia laadittaessa oltava erityisen täsmällinen. Neljännessä luvussa otetaan lyhyesti kantaa muutamiin kirjoitustyyliin liittyviin seikkoihin. Luvussa 5 käsitellään tutkimusraportin ulkoasuun liittyviä seikkoja. 2

6 2 TUTKIMUSRAPORTIN RAKENNE Tutkimusraportti sisältää seuraavat osat: nimiösivu, tiivistelmä, sisällysluettelo, johdanto, varsinaiset tekstiluvut, yhteenveto, lähdeluettelo sekä mahdolliset liitteet. Seuraavassa kuvataan kutakin osaa tarkemmin. 2.1 Nimiösivu Nimiösivulla esitetään tutkimuksen nimi ja tekijän tai tekijöiden nimet. Lisäksi esitetään, millaisesta tutkimuksesta on kysymys (Tutkimussuunnitelma, LuKseminaariraportti, pro gradu -tutkielma, jne.), julkaisupäivämäärä sekä julkaisija ja julkaisupaikka. Katso liitteessä 1 olevaa esimerkkiä nimiösivusta. Nimiösivun tai kansilehden tarkoitus on sijoittaa tutkimus kontekstiinsa, ja se on erityisen käyttökelpoinen työn ohjaajalle ja tarkastajalle. Tutkimuksen nimellä on hyvin tärkeä merkitys: nimen perusteella lukija ratkaisee, onko hän kiinnostunut työstä vai ei. Sen tulee olla informatiivinen ja naseva (esim. Tiedon tiivistäminen, Hajautusmenetelmät ja Sovelluskehittimen valinta ). Sen tulee olla sopusoinnussa työssä tehtyjen rajausten ja painotusten kanssa. Tutkielman luonnetta voidaan täsmentää alaotsikolla (esim. Atk-toiminnan strateginen merkitys yrityksessä - johtamisen näkökulma, Tietojärjestelmän organisatorinen käyttöönotto: kokemuksia ja suuntaviivoja ja Perinnöllisyys oliosuuntautuneessa ohjelmoinnissa - luokka- ja prototyyppilähestymistavat ). Nimen tulee mainita työn keskeisin käsite tai otsikkoon voi muuten sisällyttää tutkimuksen kannalta keskeisimmät termit. 2.2 Tiivistelmä Lukija tutustuu nimiösivun jälkeen seuraavaksi tiivistelmään. Sen tarkoituksena on antaa otsikkoa tarkempi käsitys tutkielman sisällöstä. Se koostuu tutkielmaa koskevista opastavista tiedoista ja varsinaisesta tiivistelmäosasta. Opastavat tiedot otetaan tutkielman nimiösivulta, ja ne esitetään Opiskelijan oppaassa 3

7 (2002-3, sivu 75 1 ) esitetyllä tavalla. Tiivistelmäosan tulee antaa tutkimuksen sisällöstä kuva, joka on ymmärrettävissä myös ilman alkuperäistekstiä. Sen maksimipituus on 250 sanaa. Tiivistelmästä tulee käydä myös ilmi tutkimuksen tarkoitus ja kohde, tutkimusmenetelmät sekä tärkeimmät tutkimustulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmän kielen tulee perustua tutkimuksessa käytettyyn käsitteistöön. Sen tulee olla lyhyttä, ja siinä on käytettävä täydellisiä lauseita. Siinä ei saa esiintyä taulukoita, kuvia eikä kirjallisuusviitteitä. Tiivistelmän alalaitaan merkitään 3 7 tutkimuksen sisältöä kuvaavaa avainsanaa. Tiivistelmän täytyy mahtua yhdelle sivulle. Liitteessä 2 on esitetty esimerkki tiivistelmästä. 2.3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo koostuu lukujen, kohtien ja alakohtien otsikoista, niihin kytketyistä tasonumeroista sekä sivunumeroista. Se kattaa myös lähdeluettelon ja maininnan liitteistä. Sisäänvedolla toteutetulla porrastuksella havainnollistetaan osien hierarkkista rakennetta. Sisältö tulee jäsentää siten, että hierarkkinen rakenne on tasasuhteinen (ks. tämän ohjeen sisällysluettelo). Jos luvulla on alalukuja, tulee niitä olla vähintään kaksi. Yksittäinen alaluku kertoo jäsennyksen ongelmista. 2.4 Johdanto Johdannossa kuvataan lyhyesti tutkimuksen tausta, ongelmat, tavoitteet ja lähestymistapa sekä tulevien lukujen jäsennys. Taustan kuvauksella orientoidaan lukija tutkimuksen aihealueeseen, käsitteistöön ja problematiikkaan. Samalla voidaan osoittaa pääasialliset rajaukset ja näkökulmavalinnat. Sellaiset käsitteet, jotka otetaan annettuina, määritellään johdannossa. Sellaisia työn kannalta keskeisille käsitteille, joiden määrittely työstetään vasta seuraavissa luvuissa, on parasta ottaa tässä vaiheessa käyttöön yleiset luonnehdinnat. Tutkimuksella pyritään aina löytämään ratkaisu joihinkin käytännön tai teorian 1 4

8 ongelmiin. Ongelma on voitava esittää lyhyesti ja selkeästi kysymyslauseen tai - lauseiden muodossa. Nämä ongelmat tulee johdannossa tuoda selvästi esiin. Tutkimustavoitteet määrittelemällä osoitetaan, mitkä mahdollisesti moninaisista ongelmista otetaan tarkasteltaviksi ja millä painolla. Tavoitteen määrittelyllä lukijalle pyritään selvittämään minkälaisten ongelmien ratkaisuun tutkielmassa pyritään ja mitä rajoitteita tai keinoja ongelman ratkaisussa käytetään. Sen vuoksi tavoitteiden määrittelyn yhteydessä tulee mainita myös erityisistä rajauksista. Lähestymistapa voi olla tieteenteoreettinen (esim. hermeneuttinen lähestymistapa), tutkimussuuntaperusteinen (esim. sosiotekninen lähestymistapa) tai käytännönläheinen lähestymistapa (esim. tulevaisuuden tietokannanhallintajärjestelmät). Tutkimus voi olla käsitteellis-teoreettinen, empiirinen tai konstruktiivinen. Tutkimusmenetelmät tulee kuvata selvästi erityisesti silloin, kun tutkimus on empiirinen. Joissakin tutkimuskulttuureissa annetaan suppea yleiskuva tutkimuksen tuloksista jo johdannossa. Kuvaustapa riippuu tutkimuksen tyypistä. Esimerkiksi pelkästään kirjallisuuteen perustuvassa tutkimuksessa kerrotaan, millä tavalla oma tutkimus poikkeaa muista vastaavista esityksistä. Empiirisessä tutkimuksessa mainitaan tehdyt havainnot ja johtopäätökset. Konstruktiivisessa tutkimuksessa kuvataan lyhyesti kehitetty kieli, rakennettu järjestelmä tms. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä kirjoittaja itse pitää työssään keskeisenä, omintakeisena tai uutena. Johdannon lopuksi esitetään seuraavien lukujen sisältöjäsennys. Tällöin tulee varoa, ettei esityksestä tule pelkkää selittävää sisällysluetteloa. Argumentaation punainen lanka osoitetaan tutkielman lukurakenteessa. Johdanto on johtopäätösten ohella kirjoittamisen kannalta koko tutkielman vaikein ja keskeisin luku. Johdanto toimii otsikon ja tiivistelmän ohella kirjoittajan käyntikorttina. Siksi johdannon viimeistelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Sen on houkuteltava lukijaa jatkamaan eteenpäin. Samalla on annettava realistinen kuva siitä, mitä muissa tutkimusraportin osissa on odotettavissa. Johdannon kirjoittamisessa tulee 5

9 pyrkiä eroon fraasien toistamisesta, kankeista ja hengästyttävän pitkistä virkkeistä sekä liian vaikeatajuisesta teknisestä kielestä, jota mahdollisesti käytetään tutkielman myöhemmissä luvuissa. Yleensä johdanto joudutaan kirjoittamaan vähintään viiteen kertaan. Johdannon keskeisimpiä puutteita ovat yleensä liiallinen pituus, vaikeus motivoida ja selvittää lukijalle, mitä tutkielmassa aiotaan tehdä sekä yleinen jäsentymättömyys (esim. ei sanota selvästi, mikä on tutkimusongelma). 2.5 Tekstiluvut Tutkimuksen sisältö esitetään yksityiskohtaisesti johdantoa seuraavissa luvuissa. Lukujen lukumäärä ja sisäinen rakenne riippuu aiheesta ja esitettävästä sisällöstä. Seuraavassa kerrotaan yleisiä huomioita, jotka koskevat kaikkia tekstilukuja. Luku jakaantuu kohtiin, jotka voivat vielä jakaantua alakohtiin. Tarvittaessa voidaan jakamista jatkaa vielä pitemmällekin. Hierarkian tulee olla tasapainoisen. Luvut, kohdat ja alakohdat varustetaan numeroiduin otsikoin. Lukutasolla otsikot kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, muut kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Luvut, kohdat ja alakohdat koostuvat kappaleista. Kappaleet erotetaan tavallisesti rivivälillä toisistaan. Kukin luku aloitetaan uudelta sivulta. Kunkin luvun ja kohdan alussa orientoidaan lukija tulevaan sisältöön lyhyellä johdantokappaleella. Esityksestä tulee käydä selvästi ilmi, miten luku tai kohta palvelee tutkimuksen kokonaistavoitteen saavuttamista. Samalla voidaan kertoa luvun jakautumisesta kohtiin (kohdan jakutumisesta alakohtiin). On kuitenkin pidettävä silmällä, ettei luku-, kohta- ja alakohtatasoille sijoitetut johdattelevat kappaleet sisällä häiritsevästi toistoa. Lukujen loppuun on yleensä järkevä laatia yhteenveto-osa, jossa kootaan luvun keskeiset johtopäätökset ja arvioidaan niiden merkitystä. Samalla voidaan johtopäätösten pohjalta katsoa eteenpäin ja tuoda esille asioita tai kysymyksiä, joita ei ole vielä käsitelty. Näin voidaan helpommin siirtyä seuraavaan lukuun. 2.6 Yhteenveto Kirjoittaja esittää kaikkein tärkeimmät asiat neljään kertaan: tiivistelmässä, johdannossa, tekstiluvuissa ja yhteenvedossa. Tarkastelukulma ja -taso vaihtelevat 6

10 luonnollisesti eri yhteyksissä. Kirjoittamisen vaikeuden osalta yhteenvetoon pätevät samat periaatteet kuin johdantoonkin. Se on kirjoitettava huolellisesti ja selkeästi. Sen perusteella on lukijalle muodostuttava selkeä kuva saavutetuista tuloksista ja niiden merkityksestä. Suurimpia puutteita huonossa yhteenvedossa on hajanaisuus, liiallinen pituus sekä kriittisyyden ja reflektiivisyyden puute. Yhteenvedossa oletetaan (toisin kuin johdannossa), että lukija on jo tutustunut työhön ja sen vuoksi työn tulosten esittelyn on oltava kriittistä, reflektoivaa ja eteenpäin suuntautuvaa. Työn ongelmanasettelu ja tavoitteet kerrataan. Tutkimustulokset esitetään tiivistetysti. Tässä yhteydessä on syytä tuoda selvästi esille, mitkä ovat kirjoittajan omia kontribuutioita. On tuotava esille, missä määrin tulokset poikkeavat tai tukevat aiemmin saavutettuja tuloksia. Lisäksi edellytetään, että tuloksiin kohdistetaan kritiikkiä esimerkiksi osoittamalla, mitkä seikat rajoittavat tulosten yleistettävyyttä, millaisia ongelmakohtia on jätetty vähemmälle huomiolle ja millaisia muita lähestymistapoja aiheen käsittelyyn olisi ollut. Lopuksi esitetään jatkotutkimusaiheita. Tavallisesti yhteenvetoluku on kahdesta kolmeen sivua pitkä. Empiirisissä tutkimuksissa luku voidaan esittää kahtena kohtana, joista ensimmäisessä annetaan tulokset ja toisessa esitetään johtopäätökset. 2.7 Lähdeluettelo Lähdemerkinnät palvelevat tutkielmassa hyvin monta päämäärää, ja niiden käytöllä on tärkeä rooli tekstisi tieteellistämisessä. Ensinnäkin niiden avulla erotetaan omat tulokset ja ajatukset muiden tuloksista ja ajatuksista. Sen vuoksi lähdemerkintöjen oikea käyttö on välttämätöntä. Lähteitä voidaan käyttää myös retorisina välineinä, joiden avulla tuetaan tai diskvalifioidaan väitteitä. Lähteiden avulla voidaan osoittaa, ettei kirjoittaja ole näkemyksineen yksin vaan puhuu usealla arvovaltaisella suulla (Weston 1992). Lisäksi kirjoittaja lähdemerkinnöillä viestii, kuinka hyvin hän hallitsee alueen ja kuinka kattava hänen lukeneisuutensa on. Sen vuoksi hyvä ja täydellinen viittaustapa on aina opinnäytetöissä välttämätön. Lähdeluettelolla on kolme tehtävää. Siinä luetellaan kaikki ne lähteet, joihin tekstissä on 7

11 viittaus. Lähdeluettelo on myös tarkoitettu antamaan lukijalle nopea kuva työn teoreettisesta perustasta. Kolmanneksi lähdeluettelo auttaa aiheesta kiinnostuneita kirjallisuushaussa. Lähteiden merkintöjen laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota ja on syytä noudattaa jotain yleisesti tunnettua standardia kuten niin sanottu suomalainen lähdemerkintä tai APA, jotka molemmat on kuvattu esimerkiksi teoksessa Hirsjärvi ym. (1997, ). Saman tyylinen on Harvardin järjestelmä. Kaikissa näissä merkitään tekstiin tekijöiden nimet ja vuosiluku. Myös useita muita lähdeviittaustapoja on käytössä. Erityisesti tieteellisissä julkaisuissa annetaan yleensä omat ohjeet lähdeviittaustavasta. On olemassa hyvin erilaisia tapoja tehdä viitteitä. Tärkeintä on, että merkinnät ovat perusteellisia ja yhdenmukaisesti tehtyjä. Eri julkaisuissa noudatetaan erilaisia tapoja merkitä lähteet. Sinänsä keskeistä ei ole se mitä merkintätapaa käytetään. Tärkeämpää on se, että lähdemerkinnät ovat tarkkoja, yhdenmukaisia ja perustuvat tarkkaan lähdeaineiston tuntemiseen. Seuraavassa esitetään esimerkinomaisesti lähdetyypeittäin, miten tiedot esitetään lähdeluettelossa. (a) Artikkeli aikakauslehdessä Ceri, S. & Pelagatti, G Correctness of query execution strategies in distributed databases. ACM Trans. on Database Systems 8, (b) Artikkeli konferenssijulkaisussa Wall, D. W Messages as active agents. Teoksessa Conference Record of the Ninth Annual ACM Symposium on Principles of Programming Languages, Albuquerque, New Mexico, Jan , 1982, Orponen, P., Russo, D. A. & Schöning, U Polynomial levelability and maximal complexity cores. Teoksessa W. Brauer (toim.) Automata, Languages and Programming, 12th Colloquium, Nafplion, Greece, July 15-19, Lecture Notes in Computer Science 194, Berlin: Springer-Verlag, (c) Kirja 8

12 Wiederhold, G Database design. Tokyo: McGraw-Hill. Lash, S. & Urry J Economies of signs and space. London: Sage. Star, S. L. (toim.) The cultures of computing. Oxford: Blackwell Publishers. (d) Raportti Mannila, M Instance complexity for sorting and NP-complete problems. University of Helsinki, Department of Computer Science, Report A , Helsinki. (e) Manuaali OS/VS2 SAM Logic SY , IBM. (f) Opinnäyte Smed, J Production Planning in Printed Circuit Board Assembly. PhD thesis, TUCS Dissertations 36, University of Turku, Finland. (f) Elektronisessa kausijulkaisussa oleva artikkeli Urpilainen, J. & Takala, T Managers and lying: Constructing a framework for empirical analysis. Electronic Journal of Business and Organization Ethics, 1(1) (g) Elektroninen kirja Hintikka, K.A Tieto neljäs tuotannontekijä. Helsinki: Painatuskeskus. <http://www.uiah.fi/~cons/t4.html>. Julkaistu verkossa kirjan painoksen loputtua (h) Verkkodokumentti Korpela J Aineistoa Suomen kielestä. <http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/indeksi.html> Lähteet kirjoitetaan tekijöiden nimien mukaiseen järjestykseen ja saman kirjoittajan (samojen kirjoittajien) julkaisut järjestetään julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan ja samana vuonna julkaistut julkaisun nimen mukaan järjestykseen liittäen vuosiluvun perään niitä toisistaan erottamaan a,b,c, 9

13 2.8 Liitteet Liitteiksi sijoitetaan sellainen aines, jonka ei asian ymmärtämisen kannalta tarvitse olla itse tekstissä, mutta johon tekstissä joudutaan viittaamaan. Liitteiksi tulisi siirtää kaikki ne numerotiedot ja asiakirjat, jotka tekisivät tekstistä raskaan ja hankalasti luettavan. Esimerkiksi empiirisessä tutkimuksessa liitteeksi sijoitetaan tietojenkeruulomakkeet sekä yksityiskohtaisia havaintotietoja sisältävät taulukot. Samoin monimutkaiset kaaviot ja kuvat, joita ei käsitellä yksityiskohtaisesti tekstissä, on parasta sijoittaa liitteiksi. Kukin liitekokonaisuus numeroidaan juoksevasti omilla numeroillaan (esim. Liite 6). Tekstissä viitataan numeroon, ei sivunumeroon. Liitteet tulee otsikoida asianmukaisesti. Sisällysluetteloon tulee myös luettelo liitteistä. 10

14 3 KIRJOITUSTEKNIIKKA Tämän luvun tarkoituksena on opastaa kirjoittamisen teknisissä yksityiskohdissa. Ohjeita annetaan tehosteiden käytöstä, esimerkkien esityksestä, lähdeviittauksista sekä luetelmista. Kaikkien näiden osalta on muistettava niiden johdonmukainen, yksiselitteinen käyttö yhden tutkimusraportin sisällä. 3.1 Tehosteiden käyttö Tehosteiden käytössä tulisi olla mahdollisimman säästeliäs niiden tehokkuuden säilyttämiseksi. Keskeiset termit kursivoidaan siinä yhteydessä, kun vastaavat käsitteet määritellään. Esimerkiksi: Suhde on mikä tahansa yhden tai useamman entiteetin välillä vallitseva riippuvuus tai yhteys. Lihavointia tai alleviivausta tulisi välttää. Matemaattiset kaavat kirjoitetaan omalle rivilleen, jos ne ovat tekstin sekaan sijoitettaviksi kovin pitkiä tai jos ne halutaan varustaa viitenumeroin. Viitenumerot kirjoitetaan kaarisulkuihin tekstin oikeaan reunaan. 3.2 Esimerkit Asian ymmärrettävyyden parantamiseksi annettavat esimerkit suositellaan myös erotettaviksi omiksi kappaleikseen, joilla on otsikkona "Esimerkki n" (n on juokseva numero). Näin menetellään erityisesti silloin, kun esimerkki on laajahko tai siihen viitataan muuallakin kuin kyseisessä kohdassa. 3.3 Lähdeviittaukset Työn tekijän kuuluu ilmaista käyttämänsä lähteet sekä lähdeluttelossa että itse tekstissä. Lukijan pitää voida vaivatta erottaa, mikä on kirjoittajan omaa panosta ja mikä on saatu muualta. Jos kirjoittaja esittää omissa nimissään, lähdettä mainitsematta, jonkun toisen ajatuksia tai jopa sanasanaista tekstiä, hän syyllistyy kirjalliseen varkauteen. Lähdeviittauksia tulee käyttää monipuolisesti tilanteen vaatimalla tavalla. Viite tulee tehdä sivun tarkkuudella viitattaessa johonkin yksityiskohtaan, kuten kuvaan, 11

15 luokitteluun, käsitemäärittelyyn tai muuhun vastaavaan. Seuraavassa annetaan esimerkkejä erilaisista viittaustavoista: Tämän kohdan tarkastelu perustuu lähinnä Martinin (1985) ja Daten (1989) esityksiin. Seuraavassa esitetään Batinin ym. (1986, s. 123) kehittämä rakenteellisten ristiriitojen luokittelu. Teoryn (1990, s. 80) mielestä n-äärisen strategian etuna on se, että suoritettavien integrointioperaatioiden määrä on minimoitu. Tietokantaintegrointia ovat käsitelleet tarkemmin muiden muassa Dayal ja Hwand (1984), ElMasri, Larson ja Navathe (1987) sekä Mannino ja Effelsberg (1984). Lähdeviitteiden eteen (sulkujen sisään) voidaan sijoittaa sellaisia lisäaineksia kuten esim., varsinkin, ainakin, ks. ja vrt. Edellisistä ks. ohjaa hakemaan osoitetusta paikasta lisätietoa, kun taas vrt. osoittaa, että tekstissä on esitetty jossain määrin lähteestä poikkeavaa tietoa. Suorat, enintään kolme riviä pitkät lainaukset sijoitetaan tekstiin ja merkitään lainausmerkkien sisään. Pitemmät lainaukset sisennetään, jolloin myös voidaan käyttää tiheämpää riviväliä (ks. luku 1 sivulla 1). Tällöin ei tarvita lainausmerkkejä. Jokaisesta lainauksesta on mainittava teos ja sivu, josta se löytyy. Huomaa, että summittainen lähdeviittausten niputtaminen esimerkiksi kappaleen loppuun antaa kirjoittajasta huolimattoman kuvan. Mikäli lähdeviite on ennen virkkeen perässä olevaa pistettä viitataan siihen juuri tämän virkkeen osalta. Jos lähdeviite on virkkeen päättävän pisteen jälkeen viitataan siihen useampien edellä olevien virkkeiden osalta. 12

16 3.4 Luetelma Luetelman tehtävänä on helpottaa asiakokonaisuuksien hahmottamista. Se voidaan sulauttaa tekstiin tai kukin sen osa voidaan kirjoittaa omalle rivilleen. Edellinen on suositeltava tapa silloin, kun luetelmia on paljon tai kun osat ovat hyvin lyhyitä. Jälkimmäistä tapausta koskevat seuraavat säännöt: Luetelman osien pitää sisällöltään ja muodoltaan olla rinnastuskelpoisia. Kunkin osan eteen merkitään järjestysnumero (sulkuihin tai pisteen kera) tai erikoismerkki (tavuviiva, tähti, pallo, käsi). Sanamuodosta riippuu, käytetäänkö luetelman edessä kaksoispistettä vai ei. Jos alakohdat ovat samaa lausetta kuin johdantojakso, ei kaksoispistettä merkitä; muussa tapauksessa se merkitään. Jos osa on kokonainen lause, se alkaa suurella kirjaimella ja päättyy pisteeseen. Muussa tapauksessa aloitetaan pienellä kirjaimella ja piste sijoitetaan vasta viimeisen osan päätteeksi. 13

17 4 KIRJOITUSTYYLI Ei ole ollenkaan samantekevää, millä tavalla asiansa esittää. Usein pitää paikkansa sanonta: huonosti sanottu on huonosti ajateltu. Hyvä asiatyyli on selkeää, havainnollista ja tiivistä. Hyvä tyyli ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin tylsä virkamieskieli. Päinvastoin, tutkijan elintärkeä taito on argumentoida selkeästi mutta samalla sujuvasti oman näkemyksensä puolesta. Tässä luvussa tarkastellaan joitakin tekijöitä, joilla kukin voi parantaa asiatyyliään. 4.1 Esityksen selkeys Esityksen selkeys edellyttää, että kirjoittajan tarkoittamat ajatukset välittyvät lukijalle helposti, nopeasti ja yksiselitteisesti. Tekstistä karsitaan kaikki tarpeettomat sanat ja yksityiskohdat. Selkeyttä voidaan edistää olemalla kriittinen virkerakenteiden muodostamisessa. Virkkeet eivät saa olla liian pitkiä tai monipolvisia. Ne eivät saa myöskään olla kaikki samanpituisia, eikä kaikilla saa olla samaa rakennetta (esim. subjekti verbi objekti). Etsi vaihtelua myönteisten väitelauseiden, kieltävien väitelauseiden, kysymyslauseiden jne. variaatioista. Vältä eksistenssitautia käytä sanaa on vain silloin, kun on pakko. Substantiivitautia ja erilaisia pöhöttyneitä lauserakenteita pitää välttää. Virkkeen tulee muodostaa ehyt ja kiinteä kokonaisuus. Siinä tulee erottua tärkeät asiat epäolennaisista. Virkkeen pituus on sidoksissa ihmisen muistin toimintaan (vrt. 7 ± 2 -laki). Se, mikä on laskennan pohjaksi otettava yksikkö, vaihtelee luonnollisesti paljon. Myös turhalla monisanaisuudella voidaan hukuttaa varsinainen asia. Sanasta sanaan käännökset tuottavat kankeita virkerakenteita, joita on joskus jopa mahdotonta ymmärtää. Virkerakenteen jäntevyyteen voidaan vaikuttaa myös monella tavalla: esimerkiksi pronomien viittaussuhteiden selkeydellä, tai konjunktioiden ja loogisia suhteita osoittavien adverbien huolellisella käytöllä. Käsitteistöltään rikkaassa työssä on mietittävä huolellisesti jokaisen uuden sanan tarpeellisuutta. Synonyymien käyttöä tulee rajoittaa. Useista vaihtoehtoisista sanoista valitaan alalla hyväksytyimmät käyttöön. 14

18 4.2 Esityksen täsmällisyys Esityksen täsmällisyys ilmenee jäsentelyn tarkkuutena, käsitteellisenä tarkkuutena, virkerakenteen jäntevyytenä ja sananvalinnan asianmukaisuutena. Jäsentelyn kappaleisiin, kohtiin ja lukuihin tulee ilmentää ongelmanasettelussa, ratkaisuprosessissa ja tuloksissa esiintyviä perimmäisiä rakenteita. Käsitteellisen tarkkuuden edellytyksenä ovat peruskäsitteiden täsmälliset määritelmät. Käsitteellisesti tai matemaattisesti vaikeita kohtia tulee havainnollistaa esimerkein. Ne suovat samalla lukijalle hengähdystauon ennen siirtymistä seuraavaan asiaan. Lukijaa voidaan auttaa myös sisällyttämällä tekstiin harkiten redundanssia: sama asia voidaan sanoa useammalla eri tavalla. Erikoistermeinä on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä suomenkielisiä termejä. Atksanakirja (2001 ja myöhemmät painokset) on tässä suhteessa paras tietolähde. Siitä löytyy myös suuri joukko käsitemäärityksiä. Mikäli vakiintunutta suomenkielistä vastinetta ei ole olemassa, oman suomennoksen jälkeen on syytä laittaa sulkuihin termi alkuperäisellä kielellä ilmaistuna. Esityksen yhtenäisyys vaatii, että käytetään samoja symboleja kautta koko esityksen. Tämä ei ole aina helppoa, sillä eri lähteissä voidaan tarkastella asioita toisistaan poikkeavilla tavoilla. Yleensä tutkija yrittää suhtautua mahdollisimman objektiivisesti tutkimuskohteeseen. Erota tutkimustulos, mielipide ja arvelu. Varmuusasteen lievennyskeinoilla voit säädellä omaa sitoutumistasi näihin. On myös pidetty tärkeänä, ettei kirjoittaja tunkeudu subjektiivisesti lukijan ja asian väliin. Tästä syystä tieteellisessä tekstissä on suosittu kolmannen persoonan tai passiivin käyttöä. Nykyään tästä käytännöstä ollaan jo luopumassa, sillä varsinkin tulkitsevassa empiirisessä tutkimuksessa tutkijan rooli on otettava huomioon. Voi siis käyttää myös ensimmäistä persoonaa (esim. tarkastelen). 15

19 Tutkielman teon eettiset ohjeet ovat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilta 4.3 Aikamuotojen käyttö Preesens on pääasiallinen aikamuoto. Sillä ilmaistaan esimerkiksi käsitemääritykset ja viittaukset muiden tutkijoiden tuotoksiin. Imperfektiä käytetään viitattaessa aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin ja oman tutkimuksen kulkuun. Perfektiä voidaan käyttää usein rinnan imperfektin kanssa. Pluskvamperfektiä käytetään mennyttä ajankohtaa, tapahtumaa tai prosessia kuvaamaan (esim. Manninen oli tutkinut asiaa 1930-luvulla, mutta hän oli joutunut jättämään...). Kaikissa muissa tutkimusraportin osissa paitsi yhteenvedossa käytetään yleensä preesensiä. Yhteenvetoon soveltuu perfekti. 16

20 5 ULKOASU 5.1 Kirjasintyyppi ja tekstipalstan koko Kirjasintyyppinä voidaan käyttää jotakin tunnetuimmista, kuten Times Roman, Palatino ja New Century Schoolbook. Luettavuutta edistää, jos kirjasimissa on päätteet (serif). Päätteettömiä kirjasintyyppejä (sans serif) kuten Arial tai Helvetica tulisi käyttää vain kuvissa. Pistekoko on 11, 12 tai 13 (tässä esityksessä pistekoko on 12). Riittävällä rivinvälillä ja marginaaleilla autetaan kommentoijan työtä. Riviväli valitaan siten, että sivulle mahtuu riviä, jolloin rivinväli on tyypillisesti 1,5. Vasen marginaali on 4 cm ja oikea marginaali 2 cm, jolloin palstan leveys on 15 cm. Ylä- ja alamarginaalit ovat noin 3 cm. Kukin luku aloitetaan omalta sivultaan. Jos kappaleet aloitetaan heti vasemman marginaalin reunasta, ne on erotettava toisistaan tyhjällä rivillä. Jos uudet kappaleet aloitetaan sisempää (viisi lyöntiä marginaalin reunasta), ei kappaleiden väliin tule (ainakaan kokonaista) tyhjää riviä. Sisennysten käytön tulee olla yhdenmukaista. 5.2 Otsikointi Otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista. Otsikoinnissa käytetään hierarkkista numerointia. Pääotsikko (1-numeroinen) aloittaa aina uuden sivun. Pääotsikko kirjoitetaan isoin kirjaimin, pistekoolla 16. Ennen ja jälkeen pääotsikkoa on pääotsikon verran tyhjää. Alaotsikot kirjoitetaan pienin kirjaimin pistekoolla 14. Myös alaotsikoiden molemmin puolin jätetään alaotsikon korkeuden verran tyhjää. 5.3 Taulukot ja kuviot Taulukot ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin ja yhtäjaksoisesti kumpikin omana numerosarjanaan. Selosteiden numerointi kannattaa tehdä tekstinkäsittelyohjelman avulla (esim. Word: caption). Jokaiseen kuvaan ja taulukkoon tulee viitata tekstissä ennen kuvaa tai taulukkoa. Taulukon ja kuvion selitysteksteineen 17

21 tulee olla ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista. Selitystekstin riviväli on 1. Taulukon selitysteksti sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion selitysteksti taas kuvion alapuolelle. Ennen taulukon nimeä jätetään kaksi rivinväliä, samoin taulukon jälkeen ennen tekstin aloittamista. Kuvion nimen jälkeen jätetään kaksi rivinväliä ennen tekstiä. Jos taulukkoa joudutaan jatkamaan seuraavalle sivulle, kirjoitetaan sivun oikeaan alareunaan sulkuihin (jatkuu). Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja sulkeisiin sama sana kuin edelliselle sivulle, esimerkiksi Taulukko 5. (jatkuu). Sivut on pyrittävä kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset kuvioihin ja taulukoihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (Taulukko 2) tai (Kuvio 3), joten teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Täten esimerkiksi taulukko voidaan siirtää seuraavalle sivulle, ellei se mahdu jäljellä olevaan sivutilaan. Tekstinkäsittelyohjelmissa on yleensä viittauksiin apuneuvot (Word: cross-reference). Kun numerointiin viitataan tekstissä, ei viitenumeron perään kirjoiteta pistettä. 5.4 Sivujen numerointi Sivunumerointi aloitetaan johdantosivulta ts. Ensimmäiseltä tekstisivulta, ja se jatkuu yhtäjaksoisena viimeiseen tekstiä sisältävään sivuun. Sivujen numerot merkitään arabialaisin numeroin alhaalle oikealle ilman muita merkkejä. 18

22 LÄHTEET Atk-sanakirja Espoo: Suomen Atk-kustannus Oy. Eco, U Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä. Latour, B Science in Action: How to Follow Scientists and Engineers Through Society. Milton Keynes Open University Press. Luukka, M-R Puhuttua ja kirjoitettua tiedettä. Funktionaalinen ja yhteisöllinen näkökulma tieteen kielen interpersonaalisiin piirteisiin. Jyväskylä Studies in Communication, 4. University of Jyväskylä. Pirhonen, M. & Puuronen, S Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajille. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Jyväskylä. Weston, A A rulebook for arguments, 2nd edition. Indianapolis, IN, USA: Hackett. 19

23 LIITE 1: ETUSIVUMALLI Perinnöllisyys oliosuuntautuneessa ohjelmoinnissa luokka ja prototyyppilähestymistavat TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Pro gradu tutkielma Milla Mallinen 20

24 LIITE 2: TIIVISTELMÄMALLI TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos MILLA MALLINEN: Perinnöllisyys oliosuuntautuneessa ohjelmoinnissa luokka- ja prototyyppilähestymistavat Tutkielma, 117 s., 3 liites. Tietojenkäsittelyoppi Elokuu 2002 Ohjeet tiivistelmäsivun laadinnasta. Turun yliopistossa hyväksyttävien lisensiaattitutkimusten ja tutkielmien (pro gradu ja laudaturtutkielma ja perustutkinnon syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma) nimiölehden jälkeiseksi sivuksi on liitettävä tiivistelmäsivu, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille tiivistetty kuva sen sisällöstä. Lisäksi on jätettävä erillinen kopio tiivistelmästä, joka toimitetaan julkaistavaksi sellaisenaan. Tiivistelmän laadinnassa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmän tulee olla ymmärrettävissä ilman tarvetta perehtyä koko tutkielmaan. Se on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. On käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei saa sisällyttää, eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkimukseen. Tiivistelmän on oltava mahdollisimman ytimekäs n sanan pituinen itsenäinen kokonaisuus, joka mahtuu ykkösvälillä kirjoitettuna vaivatta tiivistelmäsivulle. Tiivistelmä, jonka pituus on enintään sivun alalaitaan saakka, kirjoitetaan ykkösrivivälillä. Sivujen vasen marginaali on 4 cm ja oikea 2 cm, sekä alareuna vähintään 1,5 cm. Tiivistelmästä tulisi ilmetä mm. tutkielman aihe tutkimuksen kohde, populaatio, alue ja tarkoitus käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit) keskeiset tutkimustulokset tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toiminpidesuositukset asiasanat Ohje löytyy myös: 21

Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle

Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle Toimittanut Seppo Puuronen Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste 1.1.2002 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä TIIVISTELMÄ Puuronen, Seppo

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi Syksy 2013 Sisältö Miksi kirjoittamiseen panostaminen on tärkeää? Käydään läpi seuraavia osa-alueita Rakenne

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

Eliisa Jauhiainen & Maritta Pirhonen RAPORTOINTIOHJE

Eliisa Jauhiainen & Maritta Pirhonen RAPORTOINTIOHJE Eliisa Jauhiainen & Maritta Pirhonen RAPORTOINTIOHJE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2013 TIIVISTELMÄ Jauhiainen, Eliisa Pirhonen, Maritta Raportointiohje Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto,

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

OHJEITA TUTKIELMAN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA TUTKIELMAN KIRJOITTAJILLE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden laitos Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede 1.9.2007 päivitetty versio. Tutkimuksenteon tarkat ohjeet löytyvät teoksesta Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara P. 2007.

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET (Otsikko lihavoituna)

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET (Otsikko lihavoituna) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Diplomityö/Kandidaatintyö/Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö (Työn tyyppi tähän) Brian Kottarainen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI Word 2013 Sisällysluettelo, kuvien ja taulukoiden numerointi SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet:

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen WORD TYYLILLÄ Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö 2 h Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen Tyylien muokkaaminen Asiakirjamallit * Sisällysluettelo otsikkotyylien

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ 1 Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ Tekstin tulkinnan voidaan ajatella syntyvän suhteessa muihin teksteihin. Tällöin lukija peilaa tekstiä lähinnä neljänlaisiin teksteihin: 1)

Lisätiedot

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Mitä seuraavaksi? 2. Seminaariesitys. LuK-seminaari Kevät 2005. Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun

Mitä seuraavaksi? 2. Seminaariesitys. LuK-seminaari Kevät 2005. Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun LuK-seminaari Kevät 2005 Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun Mitä seuraavaksi? Ohjaajasi ottaa yhteyttä jos ei jo ole ottanut Sisältösuunnitelman tulee olla valmis noin

Lisätiedot

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita

Lisätiedot

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio Esityslistojen kirjoituskoulu Tuuli Aaltio Lähtökohta: Hallintolakiin sisältyvä hyvän kielenkäytön vaatimus: Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä Avuksi listatekstin lukijalle:

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa teknillinen korkeakoulu Kandidaattityöryhmä 14.11.2006 Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden 2005 tutkintosäännön

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN Raportointi kuuluu tärkeänä osana jokaisen fyysikon työhön riippumatta siitä työskenteleekö hän tutkijana yliopistossa, opettajana koulussa vai teollisuuden palveluksessa.

Lisätiedot

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE

OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE Katriina Kaakkolammi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2012 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

TURNITIN. Akateemisen kirjoittamisen apuna. 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto

TURNITIN. Akateemisen kirjoittamisen apuna. 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto TURNITIN Akateemisen kirjoittamisen apuna 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto Mikä on Turnitin Turnitin on Moodleen integroitu Internet-pohjainen plagiaatintunnistuspalvelu, joka vertaa opiskelijan

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE

OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE OHJEET LÄÄKETIETEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE YLEISIÄ OHJEITA 2 1. TUTKIELMAN ULKOASU 2 NIMIÖLEHTI 2 TEKSTIN ASEMOINTI 2 SIVUJEN JÄRJESTYS JA SIVUNUMEROINTI 3 OTSIKOT 3 KUVAT

Lisätiedot

TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI

TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI 1 TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI Kommentoiva ryhmä: Onnen lähettiläät 2 1 TYÖN RAKENNE Kattaako otsikko työn sisällön ja onko se informatiivinen? Koskien työn otsikkoa, työn tämän hetkinen otsikko

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot