LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

Transkriptio

1 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008

2 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta vaikuttava. Aiheen ei tarvitse olla muodinmukainen tai uusinta uutta Alkuperäinen aihe on usein liian laaja ja kunnianhimoinen. Kaikkea ei voi kertoa alle 30:n sivun työssä, joten aihetta pitää rajata. Yleensä työn aihe muuttuu, rajautuu ja tarkentuu työn kuluessa 2

3 Mitä nyt? Pyritään löytämään kullekin opiskelijalle ohjaaja ja aihe-ehdotus Sisältösuunnitelman tulee olla valmis noin kuukauden päästä Sisältösuunnitelmasta pidetään esitelmä Lyhyt noin minuutin esitys muille opiskelijoille ja ohjaajalle Selkeä kokonaisuus, jossa kerrotaan lyhyesti niistä asioista, joita tutkielmasi tulee sisältämään Alustava sisällysluettelo. Esitellään lukujen keskeinen sisältö. Käytettävissä tietokone ja videotykki, piirtoheitin sekä perinteinen tussitaulu 3

4 Tieteellinen kirjoitelma Tieteellinen kirjoitelma välittää lukijalle tietoa sisältävän sanoman. Lukijan tulee ymmärtää sanoma sellaisena kuin kirjoittaja on sen tarkoittanut. Tämän vuoksi teksti ei saa olla liian tiivistä. Vaikeampia asioita/käsitteitä täytyy usein kuvata laajasti. 4

5 Kirjoitusprosessin vaiheet I: Aiheeseen perehtyminen ja jäsentely Hanki riittävä kirjallinen lähdeaineisto Liikkeelle kannattaa lähteä yleistajuisista katsauksista, oppikirjoista tai luentomateriaalista Tee muistiinpanoja lukiessasi aineistoa Yritä hahmotella, mikä on olennaista (asialuettelo) Jäsentely kannattaa tehdä käyttäen ns. top-down -jäsentelyä: ensin tärkeät otsikot ja avainsanat, vasta sitten jako alaotsikoihin ja yksityiskohtiin 5

6 Kirjoitusprosessin vaiheet II: Tehtävän määrittely ja sisältösuunnitelma Sisältösuunnitelma on mahdollista tehdä vasta aiheeseen perehtymisen jälkeen auttaa jäsentämään ajatuksia ja helpottaa keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan tuloksena sisällysluettelon luonnos Mieti myös kenelle suuntaat sanomasi? usein voidaan olettaa, että lukijalla on samat esitiedot kuin kirjoittajalla ennen työn alkua. Huomaa, että työn rajaus usein muuttuu työtä tehdessä 6

7 Kirjoitusprosessin vaiheet III: Aikataulun laatiminen ja kirjoittamisen aloittaminen Pyri kirjoittamaan aikataulu mahdollisimman tarkasti paperille Ole realistinen: mikä tahansa työ kestää yleensä arvioitua kauemmin... Aloittaminen on vaikeaa Aineiston keruu ja suunnittelu ei saa kestää liian kauan Sisältösuunnitelma on hyvä apu, sillä kokonaisuus pysyy hallinnassa (koko työtä ei tarvitse tehdä kerralla) Usein on järkevää aloittaa kirjoittaminen helpommista osista sitä mukaa mikä tuntuu mielenkiintoiselta Varaa riittävästi aikaa viimeistelylle. 7

8 Tutkielman osat Kansi Tiivistelmä Sisällysluettelo Johdanto Varsinainen sisältö Yhteenveto Kirjallisuusluettelo 8

9 Työn nimi (kansi) Otsikko (sekä pääotsikko että alaotsikot) on lyhyt ja naseva, paljon kertova kuva luvun (työn) sisällöstä. On pyrittävä sisältöä kuvaaviin avainsanoihin ja sisällön keskeisen sanoman kuvaamiseen Otsikko on ensimmäinen (ja tärkein) tekijä, jonka perusteella lukija päättää, lukeeko hän itse artikkelin tai luvun. Otsikon tulisi sisältää riittävästi tietoa työn sisällöstä, mutta ei turhia sanoja (tutkimus, selvitys, esitys, ei lyhenteitä, ei uusia termejä ilman selitystä, jne...) 9

10 Tiivistelmä Tiivistelmä on tutkielman mainos on ymmärrettävä ilman itse tutkielman lukemista tiedottaa kiireiselle lukijalle kirjoitelman oleellisen sisällön ja auttaa lukijaa päättämään, haluaako hän lukea myös koko kirjoitelman tai silmäillä sen osia julkaistaan myös laitoksen web-sivulla tarkemmat ohjeet löytyvät Turun yliopiston Opiskelijan yleisoppaasta ja laitoksen ohjeesta tehdään vasta, kun kirjoitelma on valmis. Sen tulee vastata kirjoitelman lopullista sisältöä. Tiivistelmä on tärkeä, sillä moni lukee vain tiivistelmän! 10

11 Sisällysluettelo Sisällysluettelo laaditaan viimeksi juuri ennen tiivistelmän tekoa. Se luetteloi työn kaikki otsikot ja niiden alkamissivut. Syntyy ja päivittyy tosin nykyään automaattisesti (Word, LaTeX...) Sisällysluetteloon otetaan mukaan vain sisällysluettelon jälkeiset kirjoitelman osat. Sivunumerointikin alkaa vasta sisäällysluettelon jälkeisestä sivusta. Kansilehti ja tiivistelmäsivu sekä mahdollinen esipuhe numeroidaan erikseen esimerkiksi roomalaisilla numeroilla: kansi ilman sivunumeroa johdantoa edeltävät osat: esim. roomalaiset numerot (i, ii, iii, iv,...) tai jopa ilman numerointia johdannosta alkaen: arabialaiset numerot (1, 2, 3,...) 11

12 Johdanto Johdanto virittää lukijan kirjoittajan kanssa samalle aaltopituudelle. Se johdattaa lukijan aihepiiriin ja käsitteistöön ja samalla esitetään työn tavoitteet ja ongelmat, joihin sisältö tarjoaa ratkaisun. Kerrotaan työn juoni Voidaan mainita tärkeimmät tulokset ja huomiot Johdanto kannattaa kirjoittaa vasta työn loppuvaiheessa joissain ohjeissa kehoitetaan kirjoittaman sekä ihan aluksi ja uudelleen, kun työ on valmis. 12

13 Varsinainen sisältö Jäsentele asiat hyvin, etene loogisesti. Luvut numeroidaan 1, 2, 3,... luvun 1 aliluvut: 1.1, 1.2, 1.3, varo käyttämästä liikaa tasoja Määrittele ymmärtämisen kannalta oleelliset käsitteet aina ensimmäisen esiintymisen yhteydessä Lukujen sisältöjen tulee olla keskenään tasapainossa 13

14 Yhteenveto Yhteenveto on tärkeä osa tieteellistä kirjoitelmaa ja sisältää kertausta, mutta ei pelkkää toistoa. Ota kantaa siihen, mikä oli tärkeää, ja mitä saatiin aikaan ( ota etäisyyttä ). Voit esittää myös tulevaisuudennäkymiä ja jatkokehitysmahdollisuuksia (vrt. gradu) 14

15 Kirjallisuusluettelo Luettelon paikka on varsinaisen tekstin lopussa ennen mahdollisia liitteitä, otsikkona Kirjallisuus. Käytä mieluimmin alkuperäislähteitä ja vältä epäsuoria viittauksia (sekä www-viittauksia). Anna bibliografiset tiedot riittävän tarkasti, jotta lukija voi löytää lähteen. Viitteet aakkostetaan ensimmäisen tekijän mukaan (otsikon, jos ei ole tekijöitä). Syntaksista on vaihtelevia suosituksia; käytä valittua syntaksia johdonmukaisesti. 15

16 Tutkielman ja lähteiden suhde Luonnontieteellisen alan opinnäytetutkielmat pitävät usein sisällään vain lähteiden muokkauksen yhtenäiseksi kirjoitelmaksi ilman varsinaista kritiikkiä tai omia mielipiteitä. Vaarana on suora käännös. Suora käännös voi olla ikävää luettevaa. Kannattaa yritää pitää lähde piilossa silloin kun tuotat omaa tekstiä. 16

17 Kirjoittaminen Oleellisia asioita kirjoittamisessa ovat selkeys, täsmällisyys, johdonmukaisuus ja hyvä suomen kieli (ei suoraa käännöstä). Älä koskaan kirjoita sellaista, mitä et itse ymmärrä! 17

18 Fonttien käyttö Älä keikaroi monilla fonteilla: jälki on useimmiten tyylitön sekasotku. Kursivoi tai lihavoi uudet termit ensimmäisellä esiintymiskerralla. Pistekoon on oltava riittävän iso (esim. Times New Roman 11 pt tai 12 pt). Opettele käyttämään tekstinkäsittelyjärjestelmääsi! 18

19 Lähdemateriaalityypit Kirjat Tieteelliset aikakauslehdet Konferenssijulkaisut Tekniset raportit Väitöskirjat WWW-sivut 19

20 Kirjat Paras luettavuus, mutta kalliita Kirjasto: (Volter-tietokanta) Turun yliopiston pääkirjastosta voi kirjoja lainata kaukolainana Huom! pääkirjaston kaukopalvelu on maksullinen Esimerkiksi lainat kotimaasta maksavat 7 / kirja Kirjakaupat ja nettikirjakaupat. Ohjaajalla on usein sopiva kirja, josta voi ottaa kopioita. 20

21 Tieteelliset aikakauslehdet Nelli-portaali: Useita satoja lehtiä tietojenkäsittelyn alalta: käyttö utu.fi-domainista myös etäkäyttö mahdollista (tarvitaan UTU.FI-verkkotunnus sekä sähköpostisalasana) 21

22 Konferenssijulkaisut Tuoreempia kuin lehdet/kirjat Yleensä tiiviitä esityksiä meneillään olevasta tutkimuksesta Taso on monesti myös kirjavampi kuin lehdissä, sillä konferenssijulkaisut tehdään suhteellisen nopeasti. Usein saatavilla WWW:stä (myös kirjoittajien www-sivuilta ja joskus jopa sähköpostitse pyytämällä, jos muuta mahdollisuutta ei ole) 22

23 Tekniset raportit Yleensä laajempia ennakkoversioita tulevista julkaisuista. Ei tarkistettu ulkopuolisilla, joten on suhtauduttava varauksin Yleensä hyvä saatavuus verkosta 23

24 Väitöskirjat Väitöskirja on joko monografia tai nipputyö Johdanto on usein yleistajuinen katsaus, joka voi olla hyödyllinen tutkielman kirjoittajalle Laatu tarkistettu Hyvä saatavuus esimerkiksi tekijän kotisivulta tai muilta sähköisiltä foorumeilta (esimerkiksi TUCSin julkaisutietokanta Turussa) Väitöskirja ei ole kuitenkaan kovin tyypillinen lähdeaineisto LuK-työlle. 24

25 Webbi-sivut Tarjonnan runsaus / kirjava laatu ongelmana Tiedon laatu pyrittävä tarkistamaan Tärkeää: linkkejä ja viittauksia varsinaisiin julkaisuihin Joskus ainoa paikka saada tuoretta tietoa Materiaalilla on taipumus kadota verkosta ajan myötä Hyviä johdatuksia (tutorial) tai koosteita (survey) eri aiheista Oppilaitosten opetusmateriaaleja, kuten luentokalvoja ja -monisteita 25