Geneettinen umpikuja: Mitä saat, EI ole välttämättä mitä näet kuusiosaisen artikkelisarjan 2. osa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geneettinen umpikuja: Mitä saat, EI ole välttämättä mitä näet kuusiosaisen artikkelisarjan 2. osa"

Transkriptio

1 Geneettinen umpikuja: Mitä saat, EI ole välttämättä mitä näet kuusiosaisen artikkelisarjan 2. osa Susan Thorpe-Vargas, Caroline Coile, John Cargill Käännös Inkeri Kangasvuo Oletko koskaan ihmetellyt sitä ulkomuotojen moninaisuutta, mitä ilmenee eri roduissa? Kuinka voi olla, että yorkshirenterrieri ja bullmastiffi ovat saman lajin yksilöitä tai mopsi ja saluki ovat sukulaisia keskenään? Mitkä tekijät vaikuttavat tähän uskomattomaan erilaisuuteen ja ulkomuotojen vaihteluun, puhumattakaan käyttäytymisestä ja luonteesta? Tässä toisessa osassa kuudesta perinnöllisyyttä koskevassa sarjassa kirjoittajat pyrkivät löytämään tähän selityksen. Samalla selvitetään muutamia perinnöllisyyden perusasioita vaikeusasteeltaan hieman korkeammalla tasolla, kuin koskaan minkään koira-alan julkaisun yhteydessä ennen on yritetty. Ei ole vain yksinkertaisesti kysymys fenotyypin/ilmiasun ja genotyypin/peruasun tai dominanssin ja resessiivisyyden vastakkainasettelusta. Jotkin näistä asioista voivat olla hieman raskassoutuisia, mutta toivomme että ette lannistuisi ja jaksaisitte lukea. Nykyaikaisella koirankasvattajalla, joka haluaa olla vakuuttava, ei saa olla verukkeita olla käyttämättä viimeisintä tarjolla olevaa tietoa tai olla hyödyntämättä uusinta teknologista edistystä. Emme pyydä teitä luopumaan kriittisyydestänne, meidän päämäärämme on auttaa informaation jaossa. Miksi niin monta eri rotua? Puhdasrotuisuuden käsite on suhteellisen uusi asia, suurin osa varhaisista roduista oli paikallisia populaatioita, jotka koostuivat kohtalaisen samannäköisistä koirista, joita kasvatettiin tiettyyn tarkoitukseen. Vaikka joitakin poikkeuksiakin oli, sen aikuiset kasvattajat eivät epäröineet käyttää toiselta alueelta tullutta, sattumoisin toisentyyppistä koiraa jalostukseen oman erityyppisen koiran kanssa. Ne koirapopulaatiot, jotka jalostettaessa periyttivät itsensä tyyppiä (breed true), olivat niitä, jotka elivät fyysisesti eristyksissä. Siten 1800-luvulla eri rodut olivat useimmiten linjoja (strain), jotka koostuivat lähisukulaisista ja samannäköisistä yksilöistä tai työkoirista, joilla koko populaationa oli paljon perinnöllistä vaihtelua. Turhaan haemme, jos yritämme etsiä esihistoriallisia kulttuureja, joilla ei olisi ollut koiraa. Jotkut vanhimmista roduista tulevat Lähi-Idästä, Afrikasta ja Aasiasta. Lähi-Idän vinttikoirat olivat olemassa lähes nykymuodossaan jo aiemmin kuin 2000 Ekr. Afrikan tasankojen metsästyskoira basenji voi olla jopa Faaraoiden koiriakin vanhempi. Kauko- Idän eristyneillä Tiibetin ja Mongolian alueilla on joitakin rotuja, jotka ovat esihistoriallisia. Malta valloitettiin 3500 Ekr, ja koirat jotka sinne kotiutuivat saattoivat olla varhaiselta alkuperältään Egyptistä. Merkittävää on, että niin pian kun koirat ovat tulleet ihmisen kumppaneiksi, siis historiallisesti jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa, on koirissa löytynyt valtavaa vaihtelua. Vertaa keskenään roomalaista molossikoiraa (tai sellaista miksi sen kuvittelemme) maltankoiraan tai tiibetinterrieriä lhasa apsoon, niin huomaat välittömästi, ettei ole olemassa sellaista kuin keskiverto koira. Pienessä Tiibetin kuningaskunnassa kehittyi monia erilaisia rotuja, joista jotkut ovat jo kadonneet, mutta joihin kuuluvat seuraavat rodut tai niiden esi-isät: Kuvasz (aiemmin Unkarin Kuvasz), lhasa apso, tiibetinterrieri, tiibetinspanieli, tiibetinmastiffi, vain muutaman länsimaissa tunnetun koirarodun mainitakseni. Jopa koirarodulla, jonka miellämme englantilaiseksi mastiffiksi on ollut hyvin vanhat juuret. Mastiffeja voidaan tunnistaa egyptiläisistä monumenteista noin 3000 Ekr. Kiinassa niitä esiintyi noin 1100 Ekr ja ne siirtyivät Englantiin todennäköisesti ensimmäisellä vuosisadalla jkr. roomalaisten valloitusten aikana. Voimme aivan hyvin sanoa, että tietyt koirarodut ovat olleet itsenäisinä olemassa jo hyvin kauan aikaa luvun puolivälissä uusi ajanviettotapa sai valtaa Euroopan yläluokassa: koiranäyttelyt. Tätä ennen oli tavallista, että järjestettiin koirien välisiä kilpailuja, jotka perustuivat kilpajuoksuun, koiratappeluihin, tai veto-ominaisuuksiin, mutta ajatus, että sen arvo perustuisi ulkomuotoon tai, että koiraa voisi arvioida sen ulkomuodon perusteella oli melkoisen uusi asia. Näyttelyiden syntyjuuret olivat hyötyeläinjalostuksessa, missä tunnistettavia jalostuslinjoja ja ulkomuodon

2 yhtenäisyyttä pidettiin erityisenä paremmuuden laatukriteerinä, ja siten ylpeyden aiheena. Kun kilpailu rotujen kesken lisääntyi, ryhdyttiin myös etsimään uusia ja eksoottisia rotuja kaukaa maailma eri kolkista. Matkailijat ja koirien ostajat saattoivat huomata mahdollisen uuden rodun kandidaatteja, ostaa muutaman ja esittää ne näyttelyssä. Sillä tavoin valitut koirat edustivat hyvin pientä vähemmistöä kyseisen rodun koko elossa olevasta kannasta. Käyttämällä esimerkkinä yhtä omista roduistani eli samojedia, tuli se Englantiin arktisten tutkimusmatkailijoiden mukana. Kuitenkin tiukka valinta kohti puhtaan valkoista koiraa rajoitti englantilaisen samojedien kantamateriaalin alle kahteenkymmeneen koiraan. Uudet tuonnit olisivat lisänneet kantakoirien määrää, mutta tietyssä vaiheessa koirarotukirjat suljettiin uusilta rotuunotoilta ja näin perinnöllisen vaihtelun lisääntyminen estettiin. Kaikki on kiinni ajoituksesta Kasvattajien keskuudessa on sanonta, että kaikki pennut näyttävät samanlaisilta ja se onkin totta, että vastasyntyneet pennut, paitsi kokoa ja tietysti väriä lukuunottamatta, näyttävät yllättävän samanlaisilta. Kuinka on sitten mahdollista, että pennut sitten kasvaessaan näyttävätkin niin erilaisilta? Fyysisen olemuksen ja käyttäytymisen suuri erilaisuus, ei todennäköisesti johdu jokaisen ominaisuuden valinnasta erikseen, vaan enemminkin kyse on saman perinnöllisen mekanismin alaisten ominaisuusryhmien valinnasta. Yksi sellainen mekanismi on kehitysprosessien säätely ja ajoitus. Valinta kohti ominaisuutta, johon vaikuttaa kehitysprosessien ajoituksen säätely, voi sattumalta johtaa muidenkin sellaisten ominaisuuksien valintaan, joissa on samanlaista säätelyä. Pentumaisten piirteiden säilymistä aikuisissa koirissa sanotaan neoteniaksi. On mahdollista, että tällä tapahtumasarjalla on ollut tärkeä rooli koiran varsinaisessa kesyttämistapahtumassa ja myöhemmin koirarotujen eriytymisessä (*). Kun eläin aikuistuu se läpikäy eri kehitysvaiheita, jotka soveltuvat juuri tiettyihin olosuhteisiin. Susilla pennut ja nuoret ovat riippuvaisia huolehtivista vanhemmista, ja ne ovat erittäin ovelia saadakseen tätä hoivaa. Aikuisiin susiin verattuna ne ovat melko kesyjä ja nöyriä. Sudet (tai susien ja koirien villit esi-isät), joilla kesyys ja nöyryys herkemmin säilyivät aikuisikään asti, olisivat siten olleet suosittuja varhaisten ihmisten keskuudessa ja olisivat täten muodostaneet alkukantaisen kesytetyn koiran ydinjoukon. Kun valittiin yksilöitä, jotka kykenivät jatkamaan sukua, vaikka olivat vielä käytökseltään pentumaisia, tapahtui samanaikaisesti valintaa muitakin pentumaisia ominaisuuksia kohti. Tämä on ollut perusta sille moninaisuudelle, jonka näemme eri koirissa. Joidenkin rotujen pyöreä pää ja lyhentynyt kuono-osa muistuttaa neonataalia sutta; luppakorvat ovat myös sudenpennun piirre. Koiran pienempi pää, aivot ja hampaat, ovat verrattavissa keskenkasvuiseen suteen. Monet paimennukseen, metsästykseen ja leikkimiseen liittyvät käyttäytymismallit, jotka ihminen on havainnut niin hyödyllisiksi, voidaan löytää keskenkasvuisen suden käyttäytymisestä. Aikuiselle sudelle haukkuminen ei ole tyypillistä, mutta se on sudenpentujen ja myös aikuisten koirien ominaisuus. Risteyttämällä koiria, jotka osoittavat neotenian eri asteita ja vaikutuksia, voidaan aikaansaada uusia pentumaisten ja aikuismaisten ominaisuuksien yhdistelmiä. Kesykoira voidaankin nähdä pennun ja täyskasvuisen eläimen piirteiden sekoituksena. Joskus tämä aiheuttaa ongelmia kasvattajalle; esimerkiksi suhteettoman suuret silmät kääpiökoirilla. Silmä tuntuu olevan melko immuuni neotenialle, ja on hyvin vaikea pienentää valinnalla silmän kokoa samalla tavoin, kuin rungon ja pään kokoa, jotka voidaan saada pysymään keskenkasvuisissa mitoissa. Miten sitten neotenia tapahtuu? Kasvattajat ovat tottuneet ajattelemaan geenien olevan joko läsnä tai poissa, mutta itse asiassa, suurin osa geenien vaikutuksista johtuu ajoituksesta tai säätelystä. Koiran genomissa arvioidaan olevan noin geeniä. Jokainen geeni koodaa eri proteiinia tai polypeptidiä, mutta näitä geenituotteita ei valmisteta koko ajan tai yhtä aikaa. Säätelyyn kuuluu geenien kytkeminen päälle ja pois tietyin väliajoin ja tietyssä jaksossa. Tästä tapahtumasarjasta tiedetään vielä suhteellisen vähän, itse asiassa se on tällä hetkellä hyvin kuuma aihe molekyylibiologiassa. Mitä siitä tiedetään on melko monimutkaista, mutta kannattaa ehkä tehdä lyhyt yhteenveto asiasta, sillä tämä tieto selventää joitakin asioita, joista kerromme myöhemmin

3 tässä ja seuraavissa genetiikkasarjan artikkeleissa. Geenin toiminta alkaa transkriptiolla (jäljentäminen/kopioiminen). Tämä tapahtuu siten, että DNA-mallijakso (templaatti) kopioidaan yhdeksi ainoaksi RNA-juosteeksi, jota kutsutaan esijäljennökseksi (primary transcript). Tämän tapahtuman aloittaa entsyymi nimeltään RNApolymeraasi. Geeneissä on kaksi osaa, rakenne- ja säätelyosa. RNA-polymeraasi on proteiini, jota säätelyosa ohjelmoi. Kopiointi alkaa, kun RNA-polymeraasi kiinnittyy geenin alkuun (promoottori-osaan) ja alkaa liukua pitkin DNA-juostetta, kunnes saavuttaa lopettamiskoodin geenin lopussa (terminator). Ensimmäinen askel säätelyssä on entsyymin kiinnittyminen tähän tiettyyn kohtaan. Kysymyksesi pitäisi kuulua KUINKA RNA-polymeraasi tunnistaa geenin alkukohdan ja MIKÄ kertoo sille, että juuri tuo kyseinen geeni tulee monistaa? Ennen kuin voimme vastata näihin kykymyksiin meidän tulee kertoa solujen erilaistumisesta. Oletko koskaan miettinyt miksi kynnet kykenevät valmistamaan vain kynsiproteiineja eikä esimerkiksi silmäproteiineja? Yksinkertainen vastaus on, että kynnessä solun kaikki muut geenit, paitsi ne, jotka koodaavat kynsien soluja, ovat jotenkin inaktivoitu. Kehitysprosessissa solut peruuttamattomasti erilaistuvat tiettyyn tehtävään. Voidaan ajatella, että solut muistavat tehtävänsä ja se näyttää johtuvan kromosomeista. Geenien toiminnan säätely on seurausta jäljentämisen käynnistymisestä ja kromososomeilla on aivan erityinen osuus tässä tapahtumasarjassa. DNA voidaan nähdä soluissa vain tietyssä vaiheessa. Useimmiten se on jokseenkin löyhässä muodossa ja jäljentäminen voi tapahtua vain tässä hajaantuneessa tilassa. Kuitenkin, myös tässä vaiheessa jotkut kromosomien osat säilyvät tiukasti kiertyneenä ja tiiviinä. Osaa, joka on avautuneena sanotaan eukromatiiniksi ja se on aktiivista ja jäljennettävissä. Osaa, joka säilyy kiertyneenä ei voida jäljentää, koska kopioimistekijät eivät fyysisesti pääse kosketuksiin DNA:n kanssa. Kromosomi voi kuitenkin olla kahdella tavalla inaktiivista. Toista sanotaan rakenteelliseksi heterokromatiiniksi (constitutive heterochromatin) ja se on aina jäljentämisen suhteen koskematonta. Toista sanotaan elimelliseksi heterokromatiiniksi (facultive heterochromatin) ja se vaihtelee kudostyypin mukaan. Siten, riippuen solutyypistä, suuret kappaleet kromosomeista on fyysisesti lukittuina eivätkä jäljenny. Tämä säätelee geenin toimintaa melko yleisellä tasolla, hienosäätely tapahtuu itse DNA:n kyseisen jakson avulla. Yleensä transkription alkaminen välittyy solulle tyypillisten aineiden kautta. Geenien vaikutuksen säätelyssä välittäjäaineet tunnistavat tiettyjä emäsparikuvioita, koodattavan alueen edessä ja sisällä. Tätä tunnistusoperaatiota voidaan verrata pistokkeeseen ja pistorasiaan, sillä DNA:n alkuosan (promoottori) ja tehostajajaksojen (enhancer) täytyy istua välittäjäaineisiin. Mitä paremmin nämä sopivat yhteen, sitä useammin kopioiminen tapahtuu. Välittäjäaineet avustavat RNA-polymeraasia tunnistamaan geenin, joka täytyy kopioida ja säätelevät geenin kopiointitiheyttä. Toiset välittäjäaineet ohjaavat RNA-polymeraasin oikeaan aloituskohtaan. Toisten tarkoitus on kääntää polymeraasimolekyyli asianmukaisesti kulkemaan oikeaan suuntaan pitkin DNA juostetta. Mitkä tahansa niiden erilaiset tehtävät ovatkaan, ovat ne keskeisiä, jotta RNA-polymeraasi kiinnittyisi ja jäljentäminen alkaisi. Oletetaan, että näillä tekijöillä olisi myös osuutta geenivaikutusten estämisessä. Kaikkein ällistyttävintä on, että nämä välittäjäaineet toimivat yhteistyössä ja vaikuttavat usein tuhansien emäsparien päässä varsinaisesta toiminta-alueesta. Geenien säätely voi toisinaan johtaa aivan uuden proteiinin valmistukseen tai joissain tapauksissa geenituotetta ei synny lainkaan. Tämä voi tapahtua valitsemalla vaihtoehtoisia transkription alkukohtia tai vaihtoehtoisia katkaisukohtia. Täydentäväksi säätelymekanismiksi on arveltu lähetti-rna:n prosessointia. Lähetti- RNA on itse asiassa se mikä käännetään (translaatio) valmiiksi geenituotteeksi. Se pääseekö lähetti-rna solun tumasta vai ei, jotta sen avulla voidaan valmistaa proteiinia tai kuinka kauan se säilyy solulimassa ennekuin se hajoaa, vaikuttaa varmasti lopulliseen geenituotteeseen. Joka tapauksessa, tutkimustyö on vasta alullaan näiden asioiden kohdalla, joten jätämme sen tähän ja kerromme toisen tien miten fenotyyppin eroavaisuudet syntyvät.

4 ********************************************************************* Kuvio 1. Introni Eksoni Ylävirta = = = = = = = = = = Alavirta -n, -3, -2, -1 +1, +2, +3, +n Luettaessa vasemmalta oikealle, DNA jaksot ennen geenin alkukohtaa sijoittuvat ylävirtaan (upstream) ja emäsparit, jotka sijaitsevat itse geenissä tai oikealle transkriptiokohdasta sanotaan sijoittuvan alavirtaan (downstream). Emäsparit transkription alkukohdasta numeroidaan vasemmalta oikealle +1, +2, +3...jne. Ja jakso, joka on ennen transkriptiokohtaa numeroidaan oikealta vasemmalle -1, -2, -3...jne. ********************************************************************* Kaikki alleelit eivät ole samanlaisia Geenien vaikutuksen ohjailuun vaikuttaa myös, kuinka geenit ja niiden vaihtoehtoiset alleelit ovat vuorovaikutuksessa. Koska kromosomit kulkevat pareittain, on se syy, että myös geenit kulkevat pareissa. Geenit, jotka ovat vastaavissa kohdissa kromosomiparia kutsutaan homologisiksi geeneiksi. Homologisten geenien eri versioita sanotaan alleeleiksi. Joskus tunnemme vain kaksi mahdollista alleelia tietyllä geenillä, mutta tavan takaa esiintyy useampia mahdollisia alleeleja. Kuitenkin yksilöllä voi esiintyä kerrallaan vain kaksi alleelia. Mahdollisuus, että yksilöllä voi olla identtiset tai erilaiset alleelijäsenet geeniparissa, saa aikaan monia eri tapoja, miten nämä alleelit voivat olla vuorovaikutuksessa. Lyhyesti sanoen toinen alleeli voi täydellisesti peittää toisen alleelin olemassaolon (täydellinen tai yksinkertainen dominassi), molemmat alleelit voivat ilmetä samanaikaisesti (kodominanssi), tai tulos voi olla keskiarvo kahden alleelin muodostamista tuotteista (epätäydellinen dominassi) Voidaan ajatella, että geeni on pikkuinen yhtiö, jossa on kaksi osakasta. Joskus molemmat osakkaat jakavat samat toiveet, kuten tapauksessa, jossa molemmat alleelit koodaavat samaa proteiinia: tämä on tilanne, kun kyseessä on homotsygoottiset alleelit. Joskus osakkaat, eli alleelit eivät ole samaa mieltä, näin on tilanne heterotsygoottisten aleelien kohdalla. Vaikutukset ovat erilaisia. Kuten missä tahansa yhteistyökumppanuudessa, päätöksen teossa voi olla useita ilmenemismuotoja. Joissain tapauksissa toinen osakas (dominantti alleeli) päättää kaikesta, välittämättä toisen (resessiivinen alleeli) toiveista. Tätä kutsutaan genetiikassa yksinkertaiseksi dominanssiksi. Joissain yhtiöissä, jossa ei päästä yksimielisyyteen, saadaan aikaan kompromissi, jolloin tehdään välimuotoinen ratkaisu (epätäydellinen dominanssi). On myös mahdollista, että molemmat osakkaat ajavat vain omaa asiaansa ja tekevät sitä mitä haluavat välittämättä mitä toinen tekee. Genetiikassa sellainen ratkaisu määritellään kodominanssiksi. Yksinkertainen dominanssi Kasvattajat lankeavat usein ansaan luullessaan, että piirre on dominantin alleelin aiheuttama, sillä vaikka se on ollut piilossa sukupolvia, se vain yhtäkkiä tuli esiin en tunnu pääsevän irti siitä. Itse asiassa tässä on kyse resessiivisestä alleelista. Ajatelkaamme mustaa ja maksanväristä turkkia. Yksi ainoa dominantti alleeli B koodaa mustaa pigmenttiä, koirat, jotka ovat joko BB tai Bb ovat mustia, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Vain jos yksilöllä on kaksi resessiivistä alleelia, bb, syntyy maksanvärinen koira. Jos kaksi maksanruskeaa (bb) koiraa paritetaan, saavat ne ainoastaan maksanruskeita jälkeläisiä. Jos kaksi mustaa koiraa paritetaan, on mahdollista, että molemmat koirat ovat heterotsygootteja (Bb) ja saavat maksanruskeita jälkeläisiä - ei siksi, että maksanruskea värigeeni olisi dominantti, vaan siksi, että se on resessiivinen ja piilossa vanhempien mustan värigeenin alla. Dominantti ominaisuus voidaan jäljittää sukupolvesta toiseen suoraan, joskin kuten tulemme huomaamaan, toiset geenit voivat muokata koiran väriä tai salata sen. Kaikki ominaisuudet eivät periydy kuitenkaan tällä tavalla. Itse asiassa useimmat ominaisuudet eivät

5 periydy yksinkertaisen dominantisti. Epätäydellinen dominanssi Erotuksena yksinkertaisesta dominassista, jossa kaksi alleelia voivat muodostaa kolme erilaista genotyyppiä, mutta vain kaksi mahdollista fenotyyppiä, epätäydellisessä dominanssissa alleeleista muodostuu kolme erilaista genotyyppiä ja kolme erilaista fenotyyppiä. Merle-väritys (esim. australianpaimenkoira, mäyräkoira, collie) on esimerkki välimuotoisesta fenotyypistä, joka muodostuu kahdesta epäidenttisestä (M ja m) alleelista. Koirilla, joilla on mm, on normaali nonmerle väritys, jonka määrää geenit muissa paikoissa. Koirat, joilla on Mm, ovat klassisen merlevärisiä. Turkista puuttuu joiltakin alueilta normaali pigmentointi, jolloin tuloksena on läiskikäs, kirjava normaalin ja vaaleamman karvan sekoitus. MM koirilta puuttuu runsaasti pigmenttiä ja ne voivat olla melkein valkoisia. Niillä on hyvin usein näkö- ja kuulo-ongelmia, jotka ovat yhteydessä pigmentin puutteeseen. Siksi kasvattajat yleensä välttävät merle x merle parituksia, sillä ¼ Mm x Mm yhdistelmän jälkeläisistä on (teoreettisesti) MM. Sitä vastoin kun käytetään hyväksi epätäydellisen dominanssin tietoa, merlejä (Mm) syntyy parhaiten yhdistettäessä non-merle (mm) ja merle (Mm), jolloin keskimäärin 50% on merlejä ja 50% non-merlejä. On olemassa kaksi yksinkertaista testiä, joilla epätäydellisen dominanssin voi todeta. Ensimmäiseksi, kahden erilaisen fenotyypin risteys aikaansaa aina välimuotoisen tyypin. Toiseksi, kahden välimuotoisen tyypin risteys tuottaa välimuotoisia ja molempia aikaisempia tyyppejä. Kodominassi On vielä muuan periytymitapa, jossa alleelit koodaavat geenituotteita, jotka voidaan samanaikaisesti havaita yksilön fenotyypissä. Yleisin esimerkki tästä kodominassista on eräät veren proteiinit, joita esiintyy sekä ihmisillä, että koirilla. Yksinkertaisin ja tutuin on ihmisen veriryhmät. Ihmisillä on kolme mahdollista alleelia: A, B ja O. A ja B ovat dominantteja O nähden, mutta keskenään kodominantteja, jolloin saadaan veriryhmä AB. Penetranssi ja expressiivisyys (ilmeneminen) Juuri kun varhaiset tutkijat olettivat, että dominantti ja resessiivinen periytymistapa oli selvitetty, havaittiin tapauksia, joissa alleeli, jonka olisi pitänyt näkyä ei näkynytkään. Ilmeisin esimerkki oli identtiset kaksoset, jotka eivät olleetkaan aivan identtisiä. Ominaisuuden tiedettiin kulkevan suvussa, vaikkei se näkynytkään tosessa kaksosessa, joka kuitenkin oli identtinen muissa suhteissa. Tähän verrattavissa oli myös vaihteleva ilmeneminen, jossa molemmilla kaksoilla oli tämä sama ominaisuus, mutta toisella huomattavasti korostuneempana kuin toisella. Kaksi koiraa, joilla on samat valkokirjavuuden alleelit, voivat olla aivan eri tavalla läikikkäitä. Jostain syystä jotkut alleelit eivät aina näy, tai esiintyvät vaihtelevalla osuudella yksilöissä, joiden tulisi normaalisti sitä ilmentää. Kasvattajalle, näiden kahden ilmiön perinnöllisyysmekanismin jäljittäminen voi olla vaikeampaa. Pleiotropismi Jotkut geenit vaikuttavat useisiin ominaisuuksiin. Kiinanharjakoiria on kahdenlaisia, karvattomia ja karvallisia (powder puff), joissa karvattomuuden aiheuttaa yksi ainoa geeni H. Itse asiassa geeni on homotsygoottina letaali, koska HH koirat kuolevat ennen syntymää. Karvattomat koirat ovat kaikki Hh. H alleeli ei aiheuta ainoastaan karvattomuutta, vaan myös epänormaalia purentaa, siksi kiinanharjakoirille hyväksytään hammasviat. Nämä kaksi ominaisuutta ovat pleiotrooppisia eli geeni vaikuttaa molempiin ominaisuuksiin, eikä niitä siten voi erottaa toisistaan, siksi toinen kulkee aina toisen mukana. Lisäksi vuorovaikutusta voi tapahtua myös eri lokuksissa olevien alleelien välillä. Esimerkkejä, joissa ominaisuuteen vaikuttaa eri lokukset kuuluu esimerkiksi käsitteet kuten fenokopiot, epistasia ja ehkä tärkeimpänä polygeeniset ilmiöt. Fenokopiot Joskus kahdella koiralla näyttäisi olevan sama ominaisuus, mutta itse asiassa ominaisuuden

6 aiheuttaakin kaksi täysin eri geeniä. Valkoinen koira voi olla joko äärimmäisyyden valkokirjavuuden aiheuttama, (periaatteessa laikullinen koira, jolla laikkuja ei näy) tai eri lokuksissa olevien haalistavien tekijöiden aiheuttama (periaatteessa kermanvärinen koira, joka on niin haalistunut, että näyttää valkoiselta). Monilla roduilla progressiivinen retinan atrofia (PRA), näyttää kliinisesti täysin identtiseltä. Vaikka kaikilla roduilla PRA on resessiivisesti periytyvä, eri rotujen risteytyksissä sairaiden koirien jälkeläiset voivat olla aivan normaaleja, koska eri roduissa eri geenit aiheuttavat sairauden. (Jos sairas koira rodussa A on pprr ja rodussa B PPrr, kaikki niiden jälkeläiset ovat tyyppiä PpRr, ja terveitä.) Epistasia Alleelit eivät ole vuorovaikutuksessa vain samassa lokuksessa olevien alleelien kanssa, vaan joissain tapauksessa myös muissa lokuksissa olevien alleelien kanssa. Kun dominassia voidaan sanoa lokuksen sisäiseksi vuorovaikutukseksi, epistasiaa voidaan sanoa lokuksen ulkopuoliseksi vuorovaikutukseksi. Yksinkertaisin tapaus epistasiasta on, kun toinen geeni tehokkaasti peittää toisen olemassaolon. Tällainen esimerkki on labradorinoutajan turkin väreissä. B lokuksessa dominantti B alleeli aiheuttaa mustan värin (BB tai Bb) ja resessiivinen b alleeli suklaanruskean (bb) värin. Mutta aivan toisessa lokuksessa E, dominantti E alleeli sallii joko mustan tai suklaanruskean värin, (jonka määrää B lokus), mutta resessiivinen ee estää tumman pigmentin muodostumisen, saaden aikaan keltaisen koiran, riippumatta siitä mitä B lokus koodaa. Polygeenit Kasvattajat käyttävät jalostuksessa usein ohjenuorinaan dominantti ja/tai resessiivinen piirre. Ongelma on, että suurin osa ominaisuuksista ei ole jaoteltavissa näin yksinkertaisesti, vaan ominaisuudet esiintyvät liukuvasti eri asteisina. Esimerkiksi ei ole vain pieniä, keskikokoisia ja suuria koiria, vaan niitä on kaikenkokoisia. Jopa rodun sisällä korkeus on tavallisesti esitettävissä normaalijakaumana. Tämä johtuu siitä, että monet tärkeät ominaisuudet ovat seurausta useiden eri geeniparien yhteistoiminnasta. Näissä tapauksissa ominaisuuden aste määräytyy geeniannoksesta, mikä on tiettyjen alleelien kokonaislukumäärä genotyypissä. Kuvitellaan, että korkeuden määrittää epätäydellisesti dominantit, kolmessa lokuksessa olevat alleelit A, B ja C ja A+, B+ ja C+, joista jälkimmäiset lisäävät korkeuteen yhden senttimetrin. Koira, jolla on genotyyppi A+A+ B+B+ C+C+ olisi kuusi senttimetriä korkeampi kuin AA BB CC. Itse asiassa näistä kuudesta alleelista on mahdollista aikaansaada 27 erilaista yhdistelmää ja genotyyppiä ja seitsemän eri korkeutta. Mitä enemmän lokuksia ominaisuuteen vaikuttaa, sitä monilukuisemmat ovat mahdolliset genotyypit ja fenotyypit, kunnes niitä on niin paljon, että ne ovat tasaisesti jakautuneet. Tähän jakautumaan vaikuttaa lisäksi myös elinympäristö. Lonkkadysplasian oletetaan periytyvän polygeenisesti. Kytkentä ja kytkentäepätasapaino Hyvin sisäsiitetyssä populaatiossa geneettiset viat voivat fiksoitua melko nopeasti, jos ne sattuvat olemaan samassa kromosomissa toivottua ominaisuutta aiheuttavan geenin kanssa. Mitä lähempänä toisiaan ne fyysisesti ovat, sitä kiinteämmin ne ovat kytkeytyneet. Nämä geenit ja niiden vastaavat alleelit periytyvät yhdessä, ellei niitä saada toisistaan erotettua tapahtumassa, jota sanotaan tekijänvaihdunnaksi (crossing over) ja uudelleen yhdistymiseksi (rekombinaatio). Tämä on ilmiö, joka tapahtuu gameettien (sukusolujen) muodostuessa, jolloin homologiset kromosomiparit vaihtavat DNA:n osia keskenään. Kiinteästi kytkeytyneiden geenien sanotaan olevan kytkentäepätasapainossa. Kun kasvattaja tekee valintaa tietyn geenin suhteen tai sitä vastaan, hän myös samalla tekee valintaa samassa kromosomissa olevien geenien suhteen tai niitä vastaan. Tämä tulisi aina muistaa, kun tehdään jalostusvalintaa. Epätoivotun ominaisuuden vakava vastustaminen, voi aiheuttaa tilanteen, jossa heitetään lapsi pois pesuveden kanssa, kun hävitetään pysyvästi tarpeellisia tai haluttuja ominaisuuksia. Sukupuoleen kytkeytyminen Erityinen kytkentä on olemassa, kun geenit sijaitsevat sukupuolikromosomeissa. Erotuksena muista

7 38 kromosomiparista, sukupuolikromosomit eivät aina ole homologisina pareina. Tämä yksinkertaisesti siksi, että sukupuoli määräytyy sen perusteella onko yksilöllä kaksi X-kromosomia (XX=narttu) vai X ja Y kromosomit (XY=uros). Y-kromosomi on hyvin pieni ja vielä äskettäin otaksuttiin, ettei siihen sisältynyt mitään erityistä informaatiota. X-kromosomi sitä vastoin on suurempi ja sen tiedetään sisältävän geenejä, jotka koodaavat useita tärkeitä ominaisuuksia. X- kromosomin geenit eivät vastaa Y-kromosomien geenejä, estäen alleeliparien muodostumisen. Uroksella kaikki X-kromosomissa olevat piirteet ilmenevät yksilössä (tilanne, jota kutsutaan hemitsygotiaksi). Nartulla tilanne on myös erilainen verrattuna siihen, mikä nähdään autosomaaleissa kromosomeissa. Vuosia luultiin, että nämä X-kromosomiin linkittyneet (kromosomissa olevat) alleelit vaikuttivat aivan samalla tavalla kuin autosomaalit alleelit. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan, että ne käyttäytyisivät kuten tavanomaiset dominantit-resessiiviset alleelit, nämä alleelit toimivat kuten kodominantit alleelit. Nisäkäsnaarailla toinen kehon jokaisen solun kahdesta X-kromosomista inaktivoituu sattumanvaraisesti. Näiden inaktivoituneiden kromosomien jäänteet voidaan nähdä tummina pilkkuina (Barr bodies) melkein jokaisessa normaalin (XX) nartun solussa, mutta ei normaalissa (XY) uroksessa. Hyvin varhaisessa sikiövaiheessa molemmat X-kromosomit ilmeisesti ovat aktiivisia, mutta sitten toinen tehdään tomimattomaksi, jolloin se säilyy tiukasti kiertyneessä heterokromatiinisessa tilassa. On täysin sattumanvaraista onko kyseessä solun isänpuoleinen vai emänpuoleinen X-kromosomi, mutta kerran inaktivoituna, kaikilla soluilla, jotka muodostuvat tästä solusta on tämä sama X-kromosomi inaktivoituna. Yksilöissä, joilla on näkyviä sukupuoleen kytkeytyneitä piirteitä, tulos voidaan nähdä isän ja emän puolelta periytyneinä kohtina. Siten kaikki naaraspuoliset nisäkkäät ovat mosaiikkeja. Parhaiten tunnettu on kilpikonnan värinen (calico) kissa, joista melkein kaikki ovat naaraita (jotkut urokset ovat epänormaaleja XXY yksilöitä) ja jotka ovat mustan ja punaisen kirjavia. Jokainen laikun solu on alkuperäisen solun klooni, jonka sattumanvaraisesti inaktivoitunut X-kromosomi esiintyy joko mustana (X-kromosomi, joka koodaa mustaa väriä on aktiivinen) tai punaisena (Xkromosomi, joka koodaa punaista väriä on aktiivinen). Koirilla todisteita täytyy etsiä hieman tarkemmin. Esimerkkeinä voidaan mainita X-kromosomiin kytkeytynyt lihasdystrofia kultaisella noutajalla ja perinnöllinen munuaissairaus (nephritis). Koska kantajanartut ovat mosaikkeja vian suhteen, voivat ne ilmentää vikaa laimennettuna, vaikeusasteen riippuessa kuinka paljon mosaiikista aiheutuu siitä X-kromosomista, jossa epänormaali alleeli on. Sukupuoleen kytkeytyneet piirteet periytyvät emältä pojille, emän toisen X-kromosomin mukana. Koska urokset voivat periyttää X-kromosominsa ainoastaan tyttärilleen, täytyy nartulla olla ominaisuutta ilmentävä isä ja ominaisuuden suhteen kantaja (tai ilmentävä) emä, jotta ominaisuus esiintyisi kyseisessä yksilössä. Nartun ilmentämä mosaikismin aste on sattumanvaraista, eikä vaikuta nartun jälkeläisten mahdollisuuksiin olla ominaisuutta ilmentäviä, tai ominaisuuden vaikeusasteeseen. Ymmärtämättömyys sukupuoleen kytkeytyneiden ominaisuuksien periytymisestä on antanut aihetta moniin jalostuksen myytteihin. Yleisin näistä on isälinjan (isä-isoisä-isoisänisä) korostaminen uskottaessa, että mitä näet on mitä saat, johtuen tästä ainoasta X-kromosomista, samoin kuin uskomus, että tärkeät rotuominaisuudet periytyvät Y-kromosomin mukana; tai kiistely siitä kumman puoleinen emän vai isän esi-isä on tärkeämpi. Nämä teoriat unohtavat, että itse asiassa Y-kromosomi sisältää vähän tai ei ollenkaan tunnettuja geenejä paitsi ne, jotka liittyvät uroksen lisääntymistoimintoihin, ja sen, että sukupuolikromosomit ovat vain yksi pari 39 kromosomiparin joukossa. Nämä ajatukset palvelivat hyvin 1900-luvun kasvattajaa, mutta niillä ei ole sijaa luvun kasvattajan aseistuksessa. Johtopäätöksiä Eri rotujen ulkomuotoon vaikuttaa siten erilaiset tapahtumat. Jotkut ilmenemismuodot johtuvat säätely- ja ohjausgeeneistä, jotka kytkeytyvät päälle ja pois siten, että tuloksena on tietty kehityskaari. Toisten ulkomuodollisten erojen täytyy perustua geenien vuorovaikutukseen, niiden erilaisiin alleeleihin, sekä siihen, missä nämä perinnölliset tekijät kromosomissa sijaitsevat. Toivottavasti nykyajan kasvattaja kykenee käyttämään tätä tietämystä ja tekemään asiantuntevampia jalostusvalintoja, sekä ymmärtämään, miksi tietyt jalostusvalinnat epäonnistuivat.

8 Seuraavassa osassa käsittelemme niitä tekniikoita ja käsitteitä, joita käytetään geenikartoituksessa. Tutkimme sellaisia asioita, kuten konservoituneet jaksot, syntenia ja homologia (conserved sequences, synteny and homology) ja miten hiiren ja ihmisen genomiprojektit auttavat etsiessämme perinnöllisiä perusteita koiriemme sairauksissa ja miksi koiran geenikartoitushanke (canine genome project) on niin tärkeä koiraystäviemme tulevaisuudelle. -(*) R Coppinger & R Schneider: Evolution of working dogs. In: JSerpell (Ed): The Domestic Dog: Its evolution, behaviour, and interactions with people. Cambridge University Press. Cambridge

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli W= W-kromosomi Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan

Lisätiedot

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Susan Thorpe-Vargas Ph.D., John Cargill MA, MBA, MS, D. Caroline Coile, Ph.D. Käännös Inkeri Kangasvuo Koskaan ei ehkä

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Geenitesteistä apua koiranjalostukseen kaikkia ongelmia ne eivät kuitenkaan ratkaise

Geenitesteistä apua koiranjalostukseen kaikkia ongelmia ne eivät kuitenkaan ratkaise Geenitesteistä apua koiranjalostukseen kaikkia ongelmia ne eivät kuitenkaan ratkaise Katariina Mäki 1.3.2007 Koirilla tunnetaan noin 450 periytyvää tai osittain periytyvää sairautta. Lisää sairauksia löydetään

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus

Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus Koodit eli kansain väliset tunnukset muuttuvat koko ajan, mutta ovat euroopassa laajasti käytössä,

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä 04.07.2002 MMM Katariina Mäki Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede Lonkka- ja kyynärniveldysplasian

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Susan Thorpe-Vargas, Ph.D., & John Cargill, M.A., M.B.A., M.S. Käännös Inkeri Kangasvuo

Susan Thorpe-Vargas, Ph.D., & John Cargill, M.A., M.B.A., M.S. Käännös Inkeri Kangasvuo Geneettinen Umpikuja: Ajattelemisen aiheita kuusiosaisen artikkelisarjan viimeinen osa Susan Thorpe-Vargas, Ph.D., & John Cargill, M.A., M.B.A., M.S. Käännös Inkeri Kangasvuo Tässä kuusiosaisen genetiikkaa

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1. Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.

Lisätiedot

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet

Lisätiedot

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT Luku 13 Symbioosi 2 TEHTÄVÄT 1. Yhdistä kaavioon oikealle paikalle a. P-polvi b. F 1 -polvi c. F 2 -polvi d. sukusolut e. genotyyppi 2. Miten seuraavat käsitteet eroavat toisistaan? a. Fenotyyppi ja genotyyppi

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET 8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa 1 / 7 Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa Elina Paakala Koirarotujen perinnöllinen monimuotoisuus on ajankohtainen puheenaihe. Koiramme-lehdessä on aiheesta juttuja jokseenkin joka numerossa.

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005 SUDOKU - ratkaisuohjeet Jarno Tuimala 18.9.2005 Japanilainen sudoku Seuraavassa on esitetty ohjeet japanilaistyyppisten sudoku-ristikoiden ratkontaan. Japanilaisia ristikoita luonnehtivat seuraavat piirteet:

Lisätiedot

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet. RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla

Lisätiedot

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008 16 Kromosomimuutokset Huhtikuussa 2008 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen puiteohjelman rahoittama verkosto. Kääntänyt Tiina Lund-Aho yhteistyössä Väestöliiton

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle Katariina Mäki Useimmat koirien jalostettavista ominaisuuksista, kuten myös lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt, ovat periytymistavaltaan kvantitatiivisia eli määrällisiä.

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Koirarodut jaettuina riskiryhmiin vakuutussääntöjen mukaan

Koirarodut jaettuina riskiryhmiin vakuutussääntöjen mukaan Epäterveistä kauneusihanteista syntyy sairaita koiria Per-Erik Sundgren, perinnöllisyystutkija, valtionagronomi Sveriges landbruksuniversitet, Uppsala Julkaistu: "Forskning och Framsteg", 1995 Käännös:

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS Esitys on tehty vahvasti nautanäkökulmasta: Naudanjalostus on suurelta osin ollut hyvin järkiperäistä ja vailla tunteita, vain päämäärä on ollut tärkeä

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Saksanpystykorvien värit

Saksanpystykorvien värit Saksanpystykorvien värit Ruskea: Kauttaaltaan yksivärinen tummanruskea. Ruskeilla esiintyy joskus harmaata karvaa housuissa, hännässä, silmien ympärillä tai lapojen seudulla. Tämä katsotaan virheeksi tai

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira YLEISVAIKUTELMA: - Alaskanmalamuutti, eräs vanhimmista arktisista

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Ominaisuuksien periytymismekanismit ja geenitutkimuksen mahdollisuudet/haasteet. Anna-Elisa Liinamo yliopistonlehtori, Kotieläintieteen laitos

Ominaisuuksien periytymismekanismit ja geenitutkimuksen mahdollisuudet/haasteet. Anna-Elisa Liinamo yliopistonlehtori, Kotieläintieteen laitos Ominaisuuksien periytymismekanismit ja geenitutkimuksen mahdollisuudet/haasteet Anna-Elisa Liinamo yliopistonlehtori, Kotieläintieteen laitos Ominaisuuksien periytyvyys Ominaisuutta voi parantaa jalostuksella

Lisätiedot

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto ry Finska Kennelklubben rf YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Tavoitteet hyväksytty valtuuston kokouksessa 27.11.2011. Voimassa 1.1.2012 alkaen. Kennelliiton yleinen jalostuksen tavoiteohjelma

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Alkuperäismaa: Meksiko Uusimman rotumääritelmän julkaisupäivä: 28.01.2014 (ei vielä suomennettu)

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Asennus ja käyttöopas

Asennus ja käyttöopas Asennus ja käyttöopas EKRUCBS Asennus ja käyttöopas Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Käyttäjälle 2 1 Painikkeet 2 2 Tilakuvakkeet 2 Asentajalle 3 3 Yleiskuvaus: Asentaminen ja määrittäminen 3 4

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot