Geenitesteistä apua koiranjalostukseen kaikkia ongelmia ne eivät kuitenkaan ratkaise

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geenitesteistä apua koiranjalostukseen kaikkia ongelmia ne eivät kuitenkaan ratkaise"

Transkriptio

1 Geenitesteistä apua koiranjalostukseen kaikkia ongelmia ne eivät kuitenkaan ratkaise Katariina Mäki Koirilla tunnetaan noin 450 periytyvää tai osittain periytyvää sairautta. Lisää sairauksia löydetään vuosittain. Sairauksille ja muille ominaisuuksille kehitetään jatkuvasti jalostuksen avuksi geenitestejä. Testeillä voidaan tunnistaa sairauden tai vian kantajat, ja ne auttavat myös geneettisesti sairaiden koirien tunnistamisessa ennen jalostusvalintaa. Geenitestit eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia koiranjalostuksen ongelmia, ja voivat varomattomasti käytettyinä jopa lisätä niitä. Geenitutkimusta tehdään maailmalla niin monessa eri paikassa, että saatavilla olevien testien lista elää ja kasvaa koko ajan. Artikkelin kirjoitushetkellä hieman yli sataan sairauteen on tunnistettu yksittäinen, vaikuttava geeni, ja geenitestejä on olemassa noin kolmellekymmenelle sairaudelle tai vialle (Taulukko 1). Näistä melkein kaikki ovat yksinkertaisesti periytyviä. Tärkeisiin, monimutkaisen periytymismallin luonne- ja terveysominaisuuksiin ei testejä ole ehkä mahdollista kehittää ollenkaan. Testeistä saadaan paras hyöty, kun ymmärretään testattavien ominaisuuksien periytymismallit ja ominaisuuksia säätelevien geenien vaikutustapa sekä testeihin mahdollisesti liittyvät ongelmat tai rajoitukset. Useimmat testattavat ominaisuudet ovat autosomaalisia resessiivisiä, mutta joukossa on myös muutamia dominantteja sekä X-kromosomaalisia geenejä. Isältä 39 ja emältä 39 kromosomia Geenit sijaitsevat DNA:ssa, joka on pakkautunut soluihin kromosomeiksi. Koiralla on 76 parillista kromosomia sekä kaksi sukupuolikromosomia, XX (narttu) tai XY (uros). Jokaisesta kromosomiparista yksi kromosomi on saatu isältä ja toinen emältä. Sukupuolikromosomeista emä siirtää aina jälkeläisilleen X-kromosomin. Isältään koira saa joko X:n tai Y:n, joten isän kromosomi määrittää syntyvän pennun sukupuolen. Geenillä voi olla monta eri versiota eli alleelia. Jokaisella koiralla on kustakin geenistä kaksi alleelia, toinen isältä ja toinen emältä. Näitä geenien versioita kutsutaan geenipariksi. Kun geenipari koostuu kahdesta samasta alleelista, sitä kutsutaan homotsygoottiseksi. Kun alleelit ovat keskenään erilaisia, geenipari on heterotsygoottinen. Ominaisuudet periytyvät joko yhden tai useamman geeniparin sääteleminä. Kun ominaisuus periytyy yhden geeniparin välityksellä, sitä sanotaan laadulliseksi eli kvalitatiiviseksi. Monen geenin välityksellä periytyvä ominaisuus taas on määrällinen eli kvantitatiivinen, ja siihen vaikuttavat geenien lisäksi ympäristötekijät. Geeneillä monia erilaisia vaikutustapoja Dominanssissa on kyse saman geeniparin alleelien keskinäisestä vaikutuksesta. Dominoiva eli vallitseva alleeli tuo yksinkertaisenakin itsensä esiin, estäen resessiivisen eli väistyvän alleelin ilmenemisen. Resessiivisen alleelin säätelemä ominaisuus taas näkyy vasta, kun koiralla on alleeli homotsygoottisena. Suurin osa geenitesteillä testattavista sairauksista on resessiivisiä. Koirien ominaisuuksista periytyy dominantisti esimerkiksi mastiffien ja bullmastiffien dominantti PRA, sokeuttava silmän verkkokalvon sairaus. On myös olemassa epätäydellistä dominanssia, jolloin heterotsygootin ilmenemismuoto on välimuotoinen, eli kahden homotsygootin välissä. Epätäydellistä dominanssia kutsutaan myös osittaisdominanssiksi tai intermediaariseksi periytymiseksi. Moni muistaa varmasti biologian oppikirjoista munkki Mendelin risteytyskokeet punaisilla ja valkoisilla kukilla, joista tuli tulokseksi vaaleanpunaisia kukkia. Koirilla esimerkiksi merle-värigeenin periytymismalli on epätäydellinen dominanssi. Geeni vaikuttaa koiran turkin väriin aiheuttamalla eri puolille turkkiin haaleampia laikkuja. Kaksinkertaisena siihen liittyy neurologisia oireita tai sairauksia, mutta myös heterotsygooteilla voi olla jonkinasteisia ongelmia. Heterotsygoottien mahdollisia ongelmia tulisi kuitenkin tutkia enemmän: asia ei ole kovin pitävästi todistettu ja saattaa olla virheellinenkin. Ylidominanssissa taas heterotsygootti on elinvoimaltaan parempi kuin kumpikaan homotsygooteista. Ylidominanssia pidetään luonnon taitavana keinona suosia perinnöllistä vaihtelua ja heterotsygotiaa. Ihmisten sirppisoluanemia on tästä hyvä esimerkki. Anemiaa aiheuttaa epätäydellisesti dominoiva geeni ja sen alleeli: sairastuvilla ihmisillä kyseinen alleeli on kaksinkertaisena. Yhdestä resessiivisestä alleelista on sen sijaan hyötyä, koska sirppisoluanemian suhteen heterotsygootit ihmiset ovat suhteellisen vastustuskykyisiä malarialle. Heidän sirppisolujensa lukumäärä on tarpeeksi pieni, jotta he eivät sairastu anemiaan, mutta tarpeeksi suuri saadakseen aikaan vastustuskyvyn malariaa vastaan. Terveen, dominoivan alleelin suhteen homotsygooteilla ihmisillä ei ole malariavastustuskykyä, joten heterotsygootit ovat ylivertaisia sekä resessiiviseen että dominoivaan homotsygoottiin nähden.

2 Epätäydellistä penetranssia tai läpitunkevuutta tarjotaan usein selitykseksi, kun dominoiva ominaisuus ei näykään koiran ulkoasussa. Epätäydellinen penetranssi on termi, joka esiintyy tiheään 1900-luvun alun ja puolenvälin periytymistutkimuksissa. Silloin ajateltiin kaikkien ominaisuuksien periytyvän yksinkertaisesti, yhden geeniparin välityksellä, eikä tiedetty olevan olemassa monimutkaisempia, monen geenin ja ympäristön säätelemiä ominaisuuksia. Kun ominaisuus näytti vain osin sopivan dominanssivaikutuksen piiriin, pääteltiin, että dominoiva geeni ei joka tilanteessa ilmennäkään itseään, ja tilanne nimettiin epätäydelliseksi penetranssiksi. Myöhemmin useimmat tällaiset ominaisuudet, esimerkiksi lonkkanivelen kasvuhäiriö, on todettu monen geenin ja ympäristön säätelemiksi. Geeneillä voi olla myös additiivisia, epistaattisia ja pleiotrooppisia vaikutuksia. Additiivisessa vaikutuksessa on kyse tiettyyn suuntaan vaikuttavien alleelien lukumäärästä: koiran geneettinen taso ominaisuudessa riippuu siitä, kuinka paljon sillä on ominaisuuteen positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia geenejä. Additiivisilla geenivaikutuksilla on suuri osuus määrällisesti periytyvien ominaisuuksien säätelyssä, esimerkiksi koiran rakenne- ja luonneominaisuuksissa. Epistasia on yleisnimitys muiden kuin saman geeniparin alleelien keskinäisestä vaikutuksesta. Esimerkiksi värigeeneillä esiintyy epistaattisia vaikutuksia. Pleiotropiassa yksi geeni vaikuttaa useampaan kuin yhteen ominaisuuteen. Pleiotropian kaltainen vaikutus on myös läheisesti tosiinsa kytkeytyneillä geeneillä: kaksi samassa kromosomissa lähekkäin sijaitsevaa geeniä siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle aina yhdessä, jolloin myös niiden säätelemät ominaisuudet periytyvät yhdessä. Tämä voi antaa vaikutelman, että molempiin ominaisuuksiin vaikuttaa yksi ja sama geeni. Autosomaalinen ja X-kromosomaalinen periytyminen Geeniparia sanotaan sijaintinsa mukaan autosomaaliseksi tai X-kromosomiin kytkeytyneeksi eli sukupuolikromosomaaliseksi. X-kromosomaalinen geeni sijaitsee X-kromosomissa. Autosomaalinen geeni sijaitsee muussa kuin X-kromosomissa. Nartuilla on siis kaksi X-kromosomia ja uroksilla yksi. Jos nartulla on vaikkapa PRA:ta aiheuttava geeni toisessa X-kromosomissaan, mutta toinen X on normaali, narttu ei sairastu. Tällainen narttu on sairauden kantaja, ja sillä voi olla lieviä muutoksia verkkokalvoillaan. Kantajanarttu siirtää pennulleen joko viallisen tai normaalin X-kromosominsa. Jos urospentu saa viallisen kromosomin, se sairastuu, koska sillä ei ole toisen X-kromosomin geeniversiota suojanaan. Uroksen sairastumiseen X- kromosomaaliseen sairauteen riittää siis aina yksi viallinen geeniversio, toisin kuin nartuilla, joilla viallisia versioita tarvitaan kaksi. Siksi resessiiviset, X-kromosomaaliset ongelmat ilmenevät selvästi useammin uroksilla kuin nartuilla. Sukupuolisidonnaiset ominaisuudet Sukupuolisidonnaisuus ei ole periytymistapa, vaikka se usein periytymiseen liitetäänkin. Sukupuolisidonnaiset ominaisuudet näkyvät vain jommallakummalla sukupuolella, vaikka kummallakin on yhtä lailla niitä sääteleviä geenejä. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa nartun maidontuotanto tai uroksen piilokiveksisyys, jotka näkyvät vain toisella sukupuolella, mutta jota kumpikin periyttää. Kynnysominaisuudet Kynnysominaisuudet kuuluvat määrällisiin ominaisuuksiin. Kynnysominaisuus on saanut nimensä siitä, että koiralla on oltava tietty määrä ominaisuutta aiheuttavia geenejä, ennen kuin kynnys ylittyy ja ominaisuus näkyy ulospäin tai sairaus puhkeaa. Monet sydänsairaudet, esimerkiksi avoin valtimotiehyt (patent ductus arteriosus, PDA), ovat kynnysominaisuuksia. Myös epilepsia on nykytiedon mukaan usein kynnysominaisuus. Taulukko 1. Luettelo sairauksista tai ominaisuuksista, joille on olemassa geenitesti. Luettelo ei ole täydellinen, lisää testejä kehitetään koko ajan (olethan ystävällinen ja vinkkaat jos huomaat jonkin sairauden puuttuvan taulukosta!). Sairaus tai ominaisuus Periytymismuoto Rodut, joilla testi olemassa CD (cone degeneration, silmän tappisolujen rappeutuminen) lyhytkarvainen saksanseisoja CEA (collie eye anomaly, collieiden silmäsairaus) lisäksi pienivaikutteisia geenejä Australianpaimenkoira, bordercollie collie, pitkä- ja lyhytkarvainen lancashire heeler,novascotiannoutaja shetlanninlammaskoira CHG (synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta) kääpiökettuterrieri CLAD (leukocyte adhesion deficiency, leukosyyttien toimintahäiriö) punainen ja punavalkoinen irlanninsetteri CL (neuronal ceroid lipofuscinosis, hermoston rappeumasairaus) bordercollie CNM (centronuclear myopathy, tyypin II lihasmyopatia) labradorinnoutaja GSD (glykogeenin kertymäsairaus) kiharakarvainen noutaja maltankoira CSNB (congenital stationary night blindness, synnynnäinen hämäräsokeus) briardi CT (maksan kuparitoksikoosi) esessiivinen bedlingtoninterrieri FN tai HN (familiaarinen nefropatia, munuaisten vajaatoiminta) cockerspanieli Fukosidoosi (aivojen ja keskushermoston etenevä rappeutuminen) englanninspringerspanieli Globoid cell leukodystrophy (leukodystrofia, Krabben tauti, etenevä cairnterrieri keskushermoston rappeuma) länsiylämaanterrieri GM1-Gangliosidosis (gangliosidien kertyminen keskushermostoon) portugalinvesikoira

3 Hemofilia B (verenvuotosairaus) X-kromosomi, cairnterrieri HC (harmaakaihi) bostoninterrieri staffordshirenbullterrieri Kystinuria (kystiinivirtsaisuus) Autosomaalinen, Labradorinnout, newfoundlandink L2-HGA (neurologinen vapinasairaus) staffordshirenbullterrieri Lihasdystrofia (lihassurkastumasairaus) X-kromosomi kultainennoutaja MDR1 (lääkeaineyliherkkyys) esessiivinen Merle-värigeeni dominoiva (epätäydellinen?) Myotonia (liiallinen lihasjänteys) kääpiösnautseri Mukopolysakkaridoosi (aineenvaihduntasairaus) Kääpiöpinseri, saksanpaimenkoira schipperke Narkolepsia (unihäiriö, kontrolloimaton nukahtelu) Dobermann, labradorinnoutaja mäyräkoirat Nefropatia (munuaisten vajaatoiminta) X-kromosomi, samojedinkoira PFK (fosfofruktokinaasin puutostauti) amerikancockerspanieli PK (pyruvaattikinaasin puutostauti) englanninspringerspanieli Basenji, beagle, cairnterrieri Chihuahua, eskimokoira länsiylämaanterrieri mäyräkoira PRA (verkkokalvon etenevä surkastuminen): prcd-pra dominantti PRA dominoiva mastiffi ja bullmastiffi rcd3-pra cardigan welsh corgi tyypin A PRA kääpiösnautseri epätäydellinen dominanssi X-kromosomiin kytkeytynyt PRA X-kromosomi, esessiivinen Samojedi, siperianhusky rcd1-pra punainen ja punavalkoinen irlanninsetteri rcd1a-pra sloughi RD (renal dysplasia, munuaisten kehityshäiriö) tarkka periytymismuoto ei tiedossa lhasa apso, shihtzu, vehnäterrieri SCID (severe combined immune deficiency, puutteellinen immuniteetti) von Willebrandin verenvuototauti, tyyppi 1 Värigeenien testaus Rodun tunnistus X-kromosomi, basset hound welsh corgi cardigan & pembroke, myös sekarotuiset Geenitestejä ei saada kaikille ominaisuuksille Geenitesteillä testattavat ominaisuudet periytyvät yleensä laadullisesti, yhden geeniparin välityksellä. Monelle usean geenin säätelemälle, määrälliselle ominaisuudelle ei geenitestin kehittäminen ole ollenkaan mahdollista. Testin kehittäminen vaatii, että ominaisuuteen vaikuttavien geenien joukossa on yksi tai muutama, vaikutukseltaan selvästi muita geenejä suurempi geeni, jota geenitesteissä voidaan testata. Tarpeeksi suurivaikutteisia geenejä ei kaikissa ominaisuuksissa ole. Myös geenien erilaiset vaikutustavat lisäävät määrällisten ominaisuuksien periytymisen monimutkaisuutta. Määrällisissä ominaisuuksissa vaikuttavia geenejä on niin monta, että yksittäisten geenivaikutusten arviointi on yleensä mahdotonta. Suurin osa koirien jalostettavista ominaisuuksista on määrällisiä. Testien hyödyt Yhden geeniparin välityksellä periytyvissä ominaisuuksissa geenitestaus antaa usein selkeän kuvan koiran geeneistä. Esimerkiksi PRA on usein hankala löytää pelkän silmätutkimuksen avulla. Koirilla voi esiintyä myös muita verkkokalvon sairauksia kuin PRA:ta, ja näitä voi olla vaikea erottaa toisistaan kliinisen tutkimuksen avulla. Geenitesti paljastaa, onko kyse PRA:sta vai ei. Progressive rod-cone degeneration PRA:n (prcd-pra) oireet ilmenevät eri roduilla eri iässä ja ovat myös vakavuusasteeltaan erilaisia, joten geenitestauksesta on sairaiden ja kantajien etsinnässä suurta hyötyä. Ainakin kaikilla tällä hetkellä geenitestattavilla roduilla kyse on saman geenin aiheuttamasta, samasta sairaudesta, vaikka puhkeamisikä ja oireet vaihtelevat. Geenitestaus voidaan tehdä jo pentuiässä: sen avulla tunnistetaan sairaat yksilöt jo ennen sairauden puhkeamista. Tämä on tärkeää varsinkin sellaisten ongelmien kohdalla, joiden jalostuksellinen vähentäminen on hankalaa, koska ne tulevat esiin vasta varttuneella iällä. Tällainen sairaus on vaikkapa siperianhuskyn ja samojedin X-kromosomaalinen PRA. Sairauksien mahdollisimman aikainen tunnistaminen on tärkeää myös ennaltaehkäisevän hoidon kannalta. Esimerkiksi lonkkanivelen kasvuhäiriölle yritetään paraikaa kehittää geenitestiä ainakin USA:ssa ja Englannissa. Englannin tutkimuksessa on mukana myös viitisensataa erirotuista suomalaiskoiraa. Testi mahdollistaisi lonkkavialle alttiiden koirien tunnistamisen jo pentuina, jolloin koiran hoito ja ruokinta voitaisiin suunnitella mahdollisimman hyvin nivelten tervettä kehitystä tukevaksi. Valitettavasti onnistuminen testin kehittämisessä ei ole varmaa; se riippuu suurivaikutteisten geenien mahdollisesta olemassaolosta ja paikantamisesta. Eräs saatavilla olevista geenitesteistä on MDR1, joka testaa koiran yliherkkyyttä tietyille lääkeaineille, esimerkiksi loishäätönä yleisesti käytetylle ivermektiinille. Varsinkin monet colliesukuiset koirat ovat yliherkkiä näille lääkeaineille, joiden

4 varomaton käyttö voi aiheuttaa jopa koiran menehtymisen. Lääkeaineille yliherkät koirat ovat homotsygootteja MDR1- mutaation suhteen. Niillä ei ole normaalia geeniversiota, joka mahdollistaa kyseisten lääkeaineiden ja myrkyllisten yhdisteiden poistumisen aivoista. Geenitestauksen avulla voidaan selvittää, pitääkö kyseisen koiran kanssa olla erityisen varovainen erilaisia lääkkeitä määrätessä. Merle-geenille saatiin testi vasta äskettäin. Useissa FCI-maissa homotsygootteja merlekoiria tuottavat yhdistelmät on kielletty, tai ainakaan niitä ei suositella, eli kahta merle-väristä koiraa ei saa yhdistää keskenään. Vaikka heterotsygootit koirat voidaan yleensä tunnistaa ulkonäkönsä avulla, on tunnistaminen tietyn värisillä koirilla vaikeaa, jos koiralla on vain pieniä merle-kohtia. Geenitestin avulla tunnistaminen on varmaa. Collieilla ja shetlanninlammaskoirilla yleinen silmäsairaus, CEA, tulisi tutkia kaikilta kyseisten rotujen pennuilta ennen 8-9 viikon ikää, jonka jälkeen sairaus on vaikea todeta, koska sen aiheuttamat muutokset jäävät pigmentin alle. Sairaudelle on olemassa geenitesti, jonka avulla geneettisesti sairaat koirat voidaan tunnistaa missä iässä tahansa. Testistä on hyötyä myös silmätutkimuksessa virheellisesti sairaiksi todettujen koirien kohdalla. CEA voidaan nimittäin vahingossa sekoittaa esimerkiksi merle-geenin aiheuttamiin muutoksiin. Testien avulla voidaan selvittää turvalliset jalostusyhdistelmät Sairaiden tai sairastuvien koirien lisäksi testauksella saadaan selville myös turvalliset jalostusyhdistelmät, jolloin voidaan estää sairaiden pentujen syntyminen. Autosomaalisesti resessiivisesti periytyvässä sairaudessa sairaita pentuja ei saada, jos yhdistelmän toinen osapuoli on terve (Taulukko 2). Dominoivassa sairaudessa kantajia ei suositella käytettävän jalostukseen, koska ne siirtävät joka toiselle pennulleen sairautta aiheuttavan geenin (Taulukko 3). Taulukko 2. Autosomaalisen resessiivisen ominaisuuden mahdolliset yhdistelmät sekä niistä syntyvien pentujen todennäköinen jakauma. Terve (RR) Kantaja (Rr) Sairas (rr) Terve (RR) kaikki terveitä 50 % terveitä kaikki kantajia Kantaja (Rr) 50 % terveitä 25 % terveitä 25 % sairaita Sairas (rr) kaikki kantajia Taulukko 3. Autosomaalisen dominoivan ominaisuuden mahdolliset yhdistelmät sekä niistä syntyvien pentujen todennäköinen jakauma. Terve (rr) Sairas (Rr) Sairas (RR) Terve (rr) kaikki terveitä 50 % terveitä Sairas (Rr) 50 % terveitä 25 % terveitä 75 % sairaita Sairas (RR) X-kromosomaalisessa periytymismuodossa vain nartut voivat olla kantajia, urokset ovat aina joko sairaita tai terveitä. Terveet nartut voidaan yhdistää minkä tahansa uroksen kanssa, mutta kantajiksi tai sairaiksi todettuja narttuja ei tule käyttää jalostukseen ollenkaan (Taulukko 4). Kaikki yhdistelmät, joihin ei synny sairaita pentuja, vaativat toiseksi osapuolekseen terveen nartun. Sairaitakaan uroksia ei aluksi tarvitse karsia jalostuksesta, mutta vähitellen voidaan siirtyä käyttämään vain terveiksi testattuja koiria. Taulukko 4. Resessiivisen X-kromosomaalisen ominaisuuden mahdolliset yhdistelmät sekä niistä syntyvien pentujen todennäköinen jakauma. Isä Emä Terve (XtXt) Kantaja (XtXs) Sairas (XsXs) Terve (XtY) kaikki nartut terveitä kaikki urokset terveitä 50 % nartuista terveitä 50 % nartuista kantajia 50 % uroksista terveitä 50 % uroksista sairaita kaikki nartut kantajia kaikki urokset sairaita Sairas (XsY) kaikki nartut kantajia kaikki urokset terveitä Xt = normaali geeniversio, Xs = sairautta aiheuttava geeniversio 50 % nartuista kantajia 50 % nartuista sairaita 50 % uroksista terveitä 50 % uroksista sairaita kaikki nartut sairaita kaikki urokset sairaita Testit eivät aina ole varmoja koira voi silti sairastua tai periyttää sairautta Testeissä on myös rajoituksia. Testi voi olla joko suoraan tiettyä geenimutaatiota testaava (suora geenitesti) tai niin sanottu markkeritesti, joka tunnistaa vain yhteyden tietyn merkkigeenin ja sairautta aiheuttavan geenin välillä. Näistä suora testi on

5 tarkempi. Esimerkiksi kuparitoksikoosin testi on markkeritesti. Kuparitoksikoosi-merkkigeenissä on olemassa kaksi mahdollista alleelia. Testitulos 1/1 vastaa 90 % varmuudella normaalia, tervettä koiraa, jolla on kaksi tervettä geeniä. Tulos 2/2 vastaa 72 % varmuudella sairasta koiraa ja tulos 1/2 95 % varmuudella kantajaa. Testauksen lisäksi jalostukseen suunnitelluista 1/1 -koirista suositellaan otettavan maksan ohutneulanäyte, koska se on ainut tapa selvittää varmasti, onko koira sairas vai ei. Myös munuaisten kehityshäiriöön (RD) kehitetty testi on markkeritesti. Noin 95 prosentilla sairaista koirista on yksi tai kaksi kopiota M-alleelista eli merkkigeenistä. Kyseisestä geenistä on olemassa vain yksi toinen geeniversio, N (normaali). Testin tarkkuus on noin 80 %, eli N/N-koiralla on 80 % todennäköisyys olla sairastumatta. Sairauden tarkka periytymismuoto ei ole tiedossa. Vaikka mutaatiotesti on markkeritestiä varmempi, tunnistaa sekin vain tietyn mutaation tietyssä, yksittäisessä geenissä. Jos samaa sairautta aiheuttaa rodussa usea mutaatio tai usea geeni, olisi kaikki mutaatiot ja geenit tunnistettava ja niille kaikille kehitettävä testi. Voi olla vaikeaa tai mahdotonta selvittää kuinka monta mutaatiota tai merkkigeeniä tietyssä rodussa esiintyy. Kun koiria testataan, aiemmin tuntemattomia variaatioita voi tulla esiin. PRA:sta tunnetaan tällä hetkellä seitsemän erilaista perinnöllistä muotoa, joita esiintyy yhteensä 13 rodulla. Näille kaikille roduille on olemassa PRA-geenitesti. Sairautta tavataan monella muullakin rodulla, mutta niillä ei periytymismuoto ole vielä selvillä. Jokaisella rodulla esiintyy luultavasti useampaa kuin yhtä PRA:n muotoa, ja geenitesteillä saadaan testattua vain yleisimmin rodussa esiintyvää muotoa. Tietyn testin perusteella normaaliksi tai kantajaksi testattu koira voi sairastua johonkin toiseen PRA-muotoon. Esimerkiksi kääpiösnautsereilla esiintyy tyypin A PRA:n lisäksi vähintään yhtä muutakin PRA:n muotoa. Eri muotoja ei voida erottaa toisistaan kliinisen tutkimuksen perusteella, koska niistä aiheutuu täsmälleen samanlaisia oireita. Koira, joka on testattu normaaliksi tyypin A PRA:n suhteen, voi kantaa jotakin toista PRA-muotoa tai sairastua siihen. Lisäksi jotkut A-PRA:n kantajat saattavat olla lievästi sairaita, mikä johtuu sairautta aiheuttavien geenien toiminnasta (epätäydellinen dominanssi). Bostoninterrierillä on todettu sekä autosomaalista dominoivaa että resessiivistä harmaakaihia. Myös esimerkiksi CL (seroidi lipofuskinoosi) sairaudesta tunnetaan useita eri muotoja aiheuttavia geenejä, joten mahdollinen geenitestikin on hyvin spesifinen ja rotukohtainen. CEA taas oirehtii eri vakavuusasteilla, vaikka kaikki asteet periytyvät saman, resessiivisen geenimutaation välityksellä. Paikannetun mutaation lisäksi sairauteen vaikuttaa luultavasti myös muita, pienivaikutteisia geenejä, jotka säätelevät vakavuusastetta. CEA:ta aiheuttavan geenin suhteen homotsygoottisilla koirilla on vähintään mietoja oireita. Kaikki sairaat koirat, huolimatta sairauden vaikeusasteesta, ovat homotsygootteja saman geeniversion suhteen. Geenitestistä huolimatta koirat kannattaa tutkituttaa silmätarkastuseläinlääkärillä ennen 8-9 viikon ikää, sekä vuosittain tämän jälkeen. Silmätarkastuksen avulla saadaan lisätietoa sairauden vakavuusasteesta. Vaarana jalostuspohjan kapeneminen Geenitestit tuovat kaivattuja apuvälineitä koiranjalostukseen, mutta liian kovaa jalostuskarsintaa pitää ehdottomasti välttää. Useimpiin koirarotuihin on rikastunut monia, tiheään esiintyviä perinnöllisiä ongelmia, joiden nopea poistaminen muutamassa sukupolvessa on mahdotonta. Jo yhden sairauden suhteen voi kantajia tai sairaitakin olla jopa % rodun kannasta. Tällaisessa tilanteessa on hyvin lyhytnäköistä sulkea kaikki sairaat ja kantajat kertaheitolla pois jalostuksesta. Jos sairaiden osuus tutkituista on resessiivisen sairauden osalta vaikkapa 5 %, on kantajien osuus tällöin 34 %. Kun sairaita on 10 %, kantajia on 44 %, ja kun sairaita on 20 %, kantajien osuus on 50 %. Esimerkiksi CEA:ta sairastavien pitkäkarvaisten collieiden osuus on Suomessa noin 30 %. Tällöinkin kantajia on 50 % koirista, eli sairaiden ja kantajien yhteenlaskettu osuus on 80 %. Jalostuskarsinta ei saisi koskaan olla niin voimakasta, että kannan jalostuspohjan laajuutta kuvaava tehollinen koko laskee alle Eräs suositus jalostuseläinten minimimäärästä on 25 lisääntyvää urosta ja 50 narttua, jotka eivät ole keskenään läheistä sukua, eli joilla ei ole yhteisiä sukulaisia kolmen tai neljän sukupolven etäisyydellä. Tämä vastaa tehollista kokoa 67, mikä ei mahdollista juuri minkäänlaista karsintaa ilman, että kannan perinnöllistä vaihtelua ja sitä kautta elinvoimaisuutta menetetään liikaa. Näin pienessä kannassa on pääosin keskityttävä säilyttämään mahdollisimman monen yksilön geenejä käyttämällä niitä kertaalleen jalostukseen. Toisaalta suurimmalla osalla roduistamme on kantoja myös ulkomailla, jolloin voi olla mahdollista tuoda maahamme uutta verta, jos ulkomaiden kannat ovat riittävän erilaisia omaamme nähden. Koiran jokapäiväistä elämää haittaavien ja kipua tuottavien sairauksien ja vikojen vähentäminen tulee ehdottomasti olla jalostustyön prioriteettien kärjessä. Jalostuskarsinnan tarve ja mahdollisuudet on punnittava rotukohtaisesti, ottaen huomioon sekä jalostuspohjan laajuuden että luonteen, terveyden ja toimivan rakenteen. Kun kantajien karsiminen jalostuksesta on mahdotonta, voidaan geenitestejä käyttää apuna estämään sairaiden tai sairastuvien koirien syntyminen. Vähitellen voidaan saada kantajienkin osuutta pienennettyä. Rodun ollessa tilanteessa, jossa karsinta ei ole mahdollista, mutta vakavia perinnöllisiä sairauksia tai ongelmia kuitenkin esiintyy, on apua haettava roturisteytyksistä.

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Niskanniemen Ilmo Iivari Lempinimi: Iivari Rekisterinro: FI25163/10 Mikrosirunro: 985121017959147 Rotu: Cairnterrieri Sukupuoli: Uros Omistaja: Tarja Väätäinen Maa: Suomi Testaus suoritettu:

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Tessa Lempinimi: Tessa Rekisterinro: ER54336/09 Mikrosirunro: 981098102561568 Rotu: Eestinajokoira Sukupuoli: Narttu Omistaja: Meini Nevala Maa: Suomi Testaus suoritettu: 6/2/2015 DNA-tunniste:

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Occhilupo Sandro Blu Sambuco Lempinimi: Blu Rekisterinro: FI43756/11 Mikrosirunro: 968000004399840 Rotu: Siperianhusky Sukupuoli: Uros Omistaja: Minna Räsänen Maa: Suomi Testaus suoritettu:

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: BAKEAPPLEBEACH WHITE LILY Lempinimi: Lili Rekisterinro: FI34403/14 Mikrosirunro: 981098104585023 Rotu: Englanninbulldoggi Sukupuoli: Narttu Omistaja: Kira Mörsky Maa: Suomi Testaus suoritettu:

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Tussatolleren's Fia Av Besco Lempinimi: Tiuku Rekisterinro: FI51555/12 Mikrosirunro: 578097809146944 Rotu: Novascotiannoutaja Sukupuoli: Narttu Omistaja: Hilkka Mäkitalo Maa: Venäjä Testaus

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Willenskraft Pepsi Lempinimi: Pepsi Rekisterinro: FI4449/13 Mikrosirunro: 981098104226634 Rotu: Jackrussellinterrieri Sukupuoli: Narttu Omistaja: Tarja Väätäinen Maa: Suomi Testaus suoritettu:

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Kuuhvitar Gielas Lempinimi: Repe Rekisterinro: FI41507/11 Mikrosirunro: 985170001634381 Rotu: Suomenlapinkoira Sukupuoli: Uros Omistaja: Marika Neijonen-Vähä Maa: Suomi Testaus suoritettu:

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Sini-Minin Don Huan Lempinimi: Aatu Rekisterinro: FIN3270/05 Mikrosirunro: 246098100152317 Rotu: Pinseri Sukupuoli: Uros Omistaja: Sonja Särkkä Maa: Suomi Testaus suoritettu: 2/3/2015 DNA-tunniste:

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Pure Country Weavers - Koira-aiheiset tuotteet

Pure Country Weavers - Koira-aiheiset tuotteet Pure Country Weavers - Koira-aiheiset tuotteet Yleistä kaikista tuotteista: Valmistetaan Jacquard-kudontatekniikalla USA:ssa paikallisista raaka-aineista, 100% puuvillaa. Tuotteet viimeistellään käsin.

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli W= W-kromosomi Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,

Lisätiedot

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys

Lisätiedot

Teksti Katariina Mäki. Lonkkavika on selvästi vähentynyt

Teksti Katariina Mäki. Lonkkavika on selvästi vähentynyt Teksti Katariina Mäki Lonkkavika on selvästi vähentynyt Lonkkavikaa on vastustettu Kennelliiton ja rotujärjestöjen yhteisvoimin jo vuosikymmenten ajan. Kymmeniätuhansia koiria on lonkkakuvattu. Noin sadalla

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Ares vom Federbach Lempinimi: Jehu Rekisterinro: FI36475/10 Mikrosirunro: 276098102501331 Rotu: Eurasier Sukupuoli: Uros Omistaja: Elina Erkkilä Maa: Suomi Testaus suoritettu: 6/10/2014

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 OHJELMA Klo 9.45 klo 10.00 klo 10.15 klo 12.00 klo 12.30 aamukahvi tilaisuuden avaus / Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta Luonne ja sen testaaminen sekä luonnetyöryhmän

Lisätiedot

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä 04.07.2002 MMM Katariina Mäki Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede Lonkka- ja kyynärniveldysplasian

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten

Lisätiedot

Tulokset - Ominaisuudet - sivu 1

Tulokset - Ominaisuudet - sivu 1 Rekisterinimi: Sini-Minin Don Huan Lempinimi: Aatu Rekisterinro: FIN32700/05 Mikrosirunro: 246098100152317 Rotu: Pinseri Sukupuoli: Uros Omistaja: Sonja Särkkä Testaus suoritettu: Maa: Suomi DNAtunniste:

Lisätiedot

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT Luku 13 Symbioosi 2 TEHTÄVÄT 1. Yhdistä kaavioon oikealle paikalle a. P-polvi b. F 1 -polvi c. F 2 -polvi d. sukusolut e. genotyyppi 2. Miten seuraavat käsitteet eroavat toisistaan? a. Fenotyyppi ja genotyyppi

Lisätiedot

Testaus suoritettu: DNAtunniste: Sairaus Tyyppi Periytymismalli Tulos. Hyperurikosuria Munuaissairaudet Autosomaalinen peittyvä Normaali

Testaus suoritettu: DNAtunniste: Sairaus Tyyppi Periytymismalli Tulos. Hyperurikosuria Munuaissairaudet Autosomaalinen peittyvä Normaali Rekisterinimi: BAKEAPPLEBEACH MISTY DAISY Lempinimi: Siiri Rekisterinro: FI34406/14 Mikrosirunro: 981098104586009 Rotu: Englanninbulldoggi Sukupuoli: Narttu Omistaja: Kira Mörsky Testaus suoritettu: Maa:

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? 1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Lisätiedot

Geneettinen umpikuja: Mitä saat, EI ole välttämättä mitä näet kuusiosaisen artikkelisarjan 2. osa

Geneettinen umpikuja: Mitä saat, EI ole välttämättä mitä näet kuusiosaisen artikkelisarjan 2. osa Geneettinen umpikuja: Mitä saat, EI ole välttämättä mitä näet kuusiosaisen artikkelisarjan 2. osa Susan Thorpe-Vargas, Caroline Coile, John Cargill Käännös Inkeri Kangasvuo Oletko koskaan ihmetellyt sitä

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Test results for pharmacogenetics

Test results for pharmacogenetics Rekisterinimi: Hanumila's Annapurna Taaraa Lempinimi: Möhkis Rekisterinro: ER13867/11 Mikrosirunro: 981098102523554 Rotu: Tiibetinmastiffi Sukupuoli: Uros Omistaja: Elina Erkkilä Testaus suoritettu: Maa:

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet

Lisätiedot

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS Esitys on tehty vahvasti nautanäkökulmasta: Naudanjalostus on suurelta osin ollut hyvin järkiperäistä ja vailla tunteita, vain päämäärä on ollut tärkeä

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

KATSAUS KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN GEENITESTAUKSEEN Inka Vaskimo/SKSK ry jalostustoimikunta

KATSAUS KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN GEENITESTAUKSEEN Inka Vaskimo/SKSK ry jalostustoimikunta KATSAUS KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN GEENITESTAUKSEEN Inka Vaskimo/SKSK ry jalostustoimikunta Erilaisten sairauksien tutkiminen koirien DNA:sta on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Tutkimuksia on runsaasti

Lisätiedot

Elokuu 2010 LPN kysymyksiä / Bernin ja Minnesotan yliopistojen vastaukset

Elokuu 2010 LPN kysymyksiä / Bernin ja Minnesotan yliopistojen vastaukset Elokuu 2010 LPN kysymyksiä / Bernin ja Minnesotan yliopistojen vastaukset Alkuperäinen artikkeli LPN questions August 2010 / answers Universities Bern and Minnesota Käännös Kaj Lindstedt & Anna-Maria Melkas

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle Katariina Mäki Useimmat koirien jalostettavista ominaisuuksista, kuten myös lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt, ovat periytymistavaltaan kvantitatiivisia eli määrällisiä.

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Terveyteen liittyvät geenitestit

Terveyteen liittyvät geenitestit Terveyteen liittyvät geenitestit Terveyteen liittyvät geenitestit Jokaisella meistä on vanhemmiltamme perittynä oma yksilöllinen geenivalikoimamme. Tämä geneettinen rakenteemme yhdessä erilaisten ympäristön

Lisätiedot

Epileptiset kohtaukset

Epileptiset kohtaukset Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Dhunga Cane Corraggioso Lempinimi: Piki Rekisterinro: FI19192/13 Mikrosirunro: 941000014390249 Rotu: Eurasier Sukupuoli: Narttu Omistaja: Elina Erkkilä Maa: Suomi Testaus suoritettu: 21/8/2015

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Laboklin Asiakasnumero: Lasku lähetetään: Omistajalle. Omistajan osoite: (vain painokirjaimin) Sukunimi:

Laboklin Asiakasnumero: Lasku lähetetään: Omistajalle. Omistajan osoite: (vain painokirjaimin) Sukunimi: Tutkimuslomake Geenitutkimus SKL Aukioloajat: ma-pe: 9:00-7:00 Asiakkaan osoite: Suomen Kennelliitto - The Finnish Kennel Club Kamreerintie 8 02770 Espoo Finland Puhelin: +358 9 8873 0342 Sähköposti: rekisterointi@kennelliitto.fi

Lisätiedot

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET 8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Geenitestit ovat jalostuksen apuväline - eivät itsetarkoitus

Geenitestit ovat jalostuksen apuväline - eivät itsetarkoitus 1/5 Geenitestit ovat jalostuksen apuväline - eivät itsetarkoitus Lähde: Jonas Donner, MyDogDNA uutissivut 2014-2015, www.mydogdna.com/fi/blog Koirien genetiikan tutkimus edistyy nopeasti. Koirilla tunnetaan

Lisätiedot

KOIRANKASVATUS TÄNÄÄN - KENNELLIITON KURSSIN SATOA 3. (Referaatti Saila Kippo)

KOIRANKASVATUS TÄNÄÄN - KENNELLIITON KURSSIN SATOA 3. (Referaatti Saila Kippo) 1/5 KOIRANKASVATUS TÄNÄÄN - KENNELLIITON KURSSIN SATOA 3. (Referaatti Saila Kippo) Koiranjalostuksen työkalut jalostusagronomi ja Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki Katariina Mäki piti kaksi

Lisätiedot

Lääkeaineherkkyyksien testitulokset

Lääkeaineherkkyyksien testitulokset Rekisterinimi: Eräjätkän Ora Omistaja: Anu Lipsanen Lempinimi: Ora Maa: Suomi Rekisterinro: FI20930/16 Testaus suoritettu: 2016/6/28 Mikrosirunro: 985111001055140 Rotu: Itäsiperianlaika Sukupuoli: Narttu

Lisätiedot

Bordercollieiden MyDogDNA-yhteenveto

Bordercollieiden MyDogDNA-yhteenveto Bordercollieiden MyDogDNA-yhteenveto MyDogDNA-testipaneeli on suomalaisen Genoscoper Oy:n kehittämä laaja geenitestipaneeli. Testipaneeli antaa runsaasti tietoa aina perinnöllisistä sairauksista ja ulkonäköominaisuuksista

Lisätiedot

PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET

PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET Elina Pietilä, ELL, Dip. ECVO, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri IRLANNINSUSIKOIRALLA KOIRIEN PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET JA NIIDEN TUTKIMINEN Erilaisia perinnöllisiä

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

OHJEET TERIEN VALINTAAN:

OHJEET TERIEN VALINTAAN: OHJEET TERIEN VALINTAAN: Terät vartalon leikkaukseen: no 4 karkea 9,5mm no 5 karkea 6,3mm no 7 karkea 3,2mm Yleisterät: no 10 yleisterä 1,6mm (yleiskäyttöön ja vatsapuolen leikkaukseen) no 15 hieno yleisterä

Lisätiedot

KEHÄ 3 TAPIO EEROLA 83 #sileäkarvainen collie 41 10:00 - urokset 20 - nartut 21 bolognese 8 12:30 coton de tuléar 26 maltankoira 4

KEHÄ 3 TAPIO EEROLA 83 #sileäkarvainen collie 41 10:00 - urokset 20 - nartut 21 bolognese 8 12:30 coton de tuléar 26 maltankoira 4 LAUANTAI - 4.5.2013 - SATURDAY * merkityt ovat tuomarinmuutoksia # merkityt ovat siirtoja ennakkoon ilmoitetulle varatuomarille, eivätkä oikeuta maksun palautukseen KEHÄ 1 LYUDMILA TCHISTIAKOVA, RUSSIAN

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto ry Finska Kennelklubben rf YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Tavoitteet hyväksytty valtuuston kokouksessa 27.11.2011. Voimassa 1.1.2012 alkaen. Kennelliiton yleinen jalostuksen tavoiteohjelma

Lisätiedot

SUNNUNTAI SUNDAY

SUNNUNTAI SUNDAY SUNNUNTAI - 5.5.2013 - SUNDAY KEHÄ 1 ERWIN DEUTSCHER, REPUBLIK ÖSTERREICH 83 *cockerspanieli (pennut ja veteraanit) 8 09:00 *parsonrussellinterrieri (pennut ja veteraanit) 6 berninpaimenkoira 49 - urokset

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa?

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa? Jalostusta selkokielellä Vuokatin jalostuskurssi 2015 Pirkko Taurén Miten niin voidaan jalostaa? Eri yksilöiden välillä on eroja Sukulaiset muistuttavat enemmän toisiaan kuin yksilöt keskimäärin Geenit

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet

Tulokset - Rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet Rekisterinimi: Dhunga Dragon Tail Lempinimi: Unna Rekisterinro: FI48948/13 Mikrosirunro: 941000014386782 Rotu: Eurasier Sukupuoli: Narttu Omistaja: Elina Erkkilä Maa: Suomi Testaus suoritettu: 12/11/2015

Lisätiedot

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Susan Thorpe-Vargas Ph.D., John Cargill MA, MBA, MS, D. Caroline Coile, Ph.D. Käännös Inkeri Kangasvuo Koskaan ei ehkä

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 14. Useamman ominaisuusparin periytyminen 1. Avainsanat 2. Mendelin lait 3. Dihybridiristeytys 4. Mendelin tulosten taustaa 5. Tekijäinvaihdunta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

MAKSA VAIVAA: shuntti ja MVD

MAKSA VAIVAA: shuntti ja MVD MAKSA VAIVAA: shuntti ja MVD Maksashuntti on pelätty synnynnäinen vika, joka pahimmillaan tappaa koiran jo pentuiässä. Edes vakuutus ei korvaa mahdollista leikkausta tai kuollutta koiraa, sillä kyse on

Lisätiedot

Hyvä Schipperken omistaja!

Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperke Kerho ry:n 18.11.2012 1(6) Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperkekerho ry suorittaa kartoitusta rodun yleisestä terveystilanteesta. Saadaksemme mahdollisimman kattavan ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Monogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs.

Monogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs. Monogeeniset sairaudet Monogeeninen Pirkka-Pekka Laurila, LL Lääketieteellisen genetiikan osasto, HY Finnish Institute for Molecular Medicine, FIMM Mutaatio yhdessä geenissä riittävä aiheuttamaan sairauden

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot