Kysely: Suomalaiset ovat valmiita osallistumaan lääketutkimuksiin

Transkriptio

1 MSD Lehdistötiedote Kysely: Suomalaiset ovat valmiita osallistumaan lääketutkimuksiin Suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti Suomessa tehtäviin lääketutkimuksiin. Kotimaisia lääketutkimuksia pidetään korkeatasoisina ja turvallisina. Enemmistö suomalaisista olisi myös itse valmis osallistumaan kliinisiin lääketutkimuksiin. Lasten kohdalla ollaan varovaisempia: vain joka viides vanhempi antaisi lapsensa osallistua lääketutkimukseen. Tulokset käyvät ilmi lääkeyhtiö MSD:n TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Suomi on ollut pitkään lääketutkimuksen mallimaa maailmassa. Suomessa on tehty lisäksi huomattavan paljon kansainvälisestikin merkittävää lääketutkimusta. Viime vuosina kotimaisten lääketutkimusten määrä on vähentynyt huomattavasti. Myös useat kansainväliset lääkeyritykset ovat vetäneet tutkimuspanostuksiaan Suomesta pois. Lääketutkimusten menestyminen Suomessa edellyttää tutkimustoimintaa tukevaa ja toimivaa terveydenhoitojärjestelmää, aktiivisia ja motivoituneita tutkijalääkäreitä ja tietysti myös kansalaisia, jotka ovat halukkaita osallistumaan lääketutkimuksiin, kertoo MSD:n tutkimusjohtaja Pekka Koskinen. Kansalaisten tuki lääketutkimukselle vaikuttaa erittäin vahvalta, sillä kyselytutkimuksen perusteella lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää Suomessa tehtävää lääketutkimusta tärkeänä asiana. Kuusi kymmenestä suomalaisesta olisi valmis ryhtymään tutkimuspotilaaksi sairastamansa sairauden hoitoon kehitettävän lääkkeen tutkimuksessa. Vain 14 % suomalaista suhtautuu ajatukseen kielteisesti. Kaikkein myönteisimmin lääketutkimuksiin suhtautuvat ne suomalaiset, jotka ovat itse joskus osallistuneet lääketutkimukseen tutkimuspotilaana. Suomalaisten selkeä enemmistö, lähes 80 prosenttia vastaajista, pitää lisäksi hyvänä, että Suomessa myyntiin tulevat lääkkeet tutkitaan myös suomalaisilla potilailla ennen niiden käyttöönottoa. Kansalliseen rokotusohjelmaan suhtaudutaan myönteisesti - rokotetutkimukseen osallistumista epäröidään Selkeä enemmistö eli 77 % suomalaisista suhtautuu kyselyn perusteella myös rokotteisiin ja kansalliseen rokotusohjelmaan myönteisesti. Uusien rokotteiden testaamiseen ei kuitenkaan olla omakohtaisesti yhtä halukkaita kuin lääkkeiden: vain kolmannes vastaajista kertoo olevansa itse valmis osallistumaan rokotteiden testaamiseen. Suomen lääketurvallisuutta pidetään kaiken kaikkiaan varsin hyvänä. Lähes 80 % pitää Suomessa tehtäviä lääketutkimuksia korkeatasoisina ja turvallisina. Vain 13 % suomalaisista epäilee, että uudet lääkkeet saavat Suomessa myyntiluvan liian helposti. Lääketutkimus on kallis ja pitkäaikainen hanke Lääketutkimus on erittäin pitkäjänteistä ja kallista toimintaa. Yhden lääkkeen kehittäminen molekyylistä myyntiluvan ja korvattavuuden saaneeksi lääkkeeksi maksaa noin miljardi euroa ja kestää keskimäärin 12 vuotta.

2 Lääketutkimukset ovat usein kansainvälisten lääkeyritysten rahoittamia ja niitä toteutetaan yhteistyössä yliopistojen, keskussairaaloiden, yksityisten terveydenhuollon yksiköiden, tutkijalääkäreiden ja innovaatioyritysten kanssa. MSD:n lääketutkimuksista todella suuri osa ulottuu Suomeen. Tällä hetkellä kehitteillä olevista lääkkeestämme 90 prosenttia tutkitaan myös Suomessa. Suurimmissa tutkimushankkeissa suomalaisia potilaita on ollut mukana yli Suomi onkin MSD:lle merkittävä tutkimusmaa, mutta aseman säilyttämiseksi on tehtävä myös paljon töitä, Koskinen painottaa. Lääketutkimuksella on myös kansantaloudellista merkitystä: parhaimpina vuosina lääketutkimuksiin on investoitu Suomessa satoja miljoonia euroja. Vielä viime vuonnakin summa oli 114 miljoonaa euroa. Kuitenkin mm. lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä kaventavat lääkeyhtiöiden liikevaihtoa, mikä vaikuttaa myös niiden resursseihin toteuttaa monipuolista lääketutkimusta ja uutta lääkemolekyyli-innovointia. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Pekka Koskinen, MSD, p. (09) sähköpostiosoitteemme ovat muotoa LÄÄKETUTKIMUSKYSELYN TULOKSIA Tuloksia lääketutkimukseen liittyen Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomessa tehdään korkeatasoista ja turvallista lääketutkimusta. Peräti 31 % vastaajista on täysin samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Vain 6 % on eri mieltä. Yhdeksän kymmenestä pitää tärkeänä, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet tehdä lääketutkimusta. 11 % vastaajista on joskus osallistunut lääketutkimukseen. Nämä vastaajat suhtautuivat lääketutkimuksiin kaikkein myönteisimmin. Sairastumisen riski vaikuttaa muuttavan tätä mielipidettä, sillä 60 % vastaajista olisi sairastuessaan valmis osallistumaan tämän sairauden hoitoon tarkoitetun lääkkeen tutkimukseen tutkimuspotilaana. Kielteisesti ajatukseen suhtautuu vain 14 % ja 26 %:lla ei ole asiasta mielipidettä. Jos kyseiseen sairauteen ei olisi olemassa muita lääkehoitoja, jopa 78 % vastaajista olisi valmis osallistumaan uuden lääkkeen lääketutkimukseen. Oman lapsen osallistumiseen lääketutkimukseen suhtaudutaan selvästi varovaisemmin: vain 20 prosenttia vanhemmista sanoo olevansa tähän valmis. Suomalaiset uskovat lääketutkimukseen osallistuvien potilaiden saavan ensiluokkaista hoitoa sairauteensa: 78 prosenttia vastaajista on tätä mieltä. Tuloksia lääkkeisiin liittyen Suomalaisista 88 % pitää hyvänä, että kansainvälisten lääkeyhtiöiden kehittämät uudet lääkkeet tulevat myös suomalaisten saataville. Neljä viidestä pitää hyvänä, että uudet lääkkeet tutkitaan suomalaisilla ennen niiden laajaa käyttöönottoa. Vain 7 % on sitä mieltä, että erilaisia lääkkeitä on jo riittävästi eikä uusia tarvita. Vastaajista 13 % on sitä mieltä, että uudet lääkkeet saavat myyntiluvan Suomessa liian helposti. Näistäkin 10 % on vain jossain määrin tätä mieltä. Tuloksia rokotteisiin liittyen Suomalaisista 77 % suhtautuu rokotteisiin ja suomalaiseen rokotusohjelmaan myönteisesti. Vain 3 % suhtautuu näihin täysin kielteisesti.

3 Noin kolmannes suomalaisista olisi valmis itse osallistumaan uuden rokotteen testaamiseen, 20 % ei osaa ottaa tähän kantaa. Kielteisesti suhtautuu 26 %. * * * Lääketutkimuskysely tehtiin toukokuussa 2012 lääkeyhtiö MSD:n toimeksiannosta TNS Gallupilla käyttäen TNS Gallup Kanavaa, internet-pohjaista viikkopaneelia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1035 vastaajaa, iältään vuotiasta suomalaista. Valtakunnallisesti toteutetun kyselyn vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia. MSD toimii paremman elämän puolesta 140 maassa. Pääyhtiömme Merck & Co., Inc:in pääkonttori sijaitsee Whitehouse Stationissa New Jerseyssä, Yhdysvaltojen itärannikolla. Yhdysvalloissa ja Kanadassa meidät tunnetaan nimellä Merck, muualla maailmassa MSD. Resepti- ja itsehoitolääkkeemme, rokotteemme, biologiset hoitomuotomme ja eläinlääkkeemme ovat potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten käytössä kaikkialla maailmassa. Työskentelemme asiakkaidemme kanssa päivittäin, jotta löydämme uusia tapoja ratkaista terveydenhuollon haasteita. Lukuisat yhteyskuntavastuu- ja kumppanuusohjelmamme osoittavat, että olemme omalta osaltamme sitoutuneet tuomaan terveydenhuollon palvelut kaikkien ulottuville. MSD. Paremman elämän puolesta. Lisätietoa: ja NOND

4

5 MSD Taustamateriaalia toimituksille Lääkkeen matka Kaikki tarvitsevat lääkehoitoa jossain vaiheessa elämäänsä. Osalla meistä on jokin sairaus, jotkut meistä sairastavat jopa tietämättään. Toiset sairastuvat ehkä tulevaisuudessa. Vaikka kaikkiin sairauksiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, monen tällaisenkin sairauden oireita voidaan onneksi helpottaa. Jotta suomalaisilla olisi myös tulevaisuudessa käytössään tehokkaita lääkkeitä, niitä on kehitettävä jo nyt. Lääkehoidolla on sairauksien parantamisessa ja hallinnassa usein tärkeä rooli. Ihanteellisimmillaan lääke parantaa vaivan tai sairauden nopeasti ja ilman merkittäviä sivuvaikutuksia. Ennen kuin farmaseutti voi ojentaa lääkkeen apteekissa, lääke on kuitenkin kulkenut pitkän matkan; uuden lääkkeen kehittäminen kestää keskimäärin 12 vuotta ja maksaa noin miljardi euroa. Lääkkeen kehittäminen alkaa lääkemolekyylin löytämisestä, jolloin molekyyli myös suojataan patentilla. Tämän jälkeen lääkeainetta tutkitaan tarkan tutkimusohjelman avulla. Lääkeainetta tutkitaan paitsi laboratoriossa, myös terveillä vapaaehtoisilla sekä potilailla. Lääkemolekyylia tai -ainetta tutkitaan vuosia. Pisimmillään lääketutkimus kestää jopa 15 vuotta. Lääketutkimuksessa tutkitaan myös, mikä on lääkkeen optimaalisin muoto, esimerkiksi tabletti, kapseli tai liuos. Kun lääkkeestä, sen tehosta, imeytymisestä ja sopivasta annoksesta saadaan hyväksyttävät tutkimustulokset, lääkkeelle suunnitellaan seuraavaksi pakkaus. Lääkepakkauksen tehtävä on säilyttää lääke ensiluokkaisena käyttöhetkeen asti. Pakkauksen tulee suojella lääkettä mm. kosteudelta, roskilta ja lialta, vierailta hajuilta sekä joskus jopa valolta. Pakkauksen tulee lisäksi olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja selkeä. Valmiille ja tutkitulle lääkkeelle anotaan lopuksi myyntilupa. Myyntiluvista vastaa Euroopassa lääkeviranomainen EMA (European Medicines Agency) ja Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Myyntiluvan jälkeen lääkeyhtiön on Suomessa uudistettava lääkkeen myyntilupa viiden vuoden välein. Myyntilupia voidaan myös perua tai laajentaa, jos lääkkeestä saadaan uutta tutkimustietoa. Lääkeyhtiö voi myös itse arvioida tuotteensa menekkiä ja päättää, ettei sille kannata hakea uutta myyntilupaa. Sairauksien tuntemuksesta lääkemolekyylin kehittämiseen Vanhimmat tänä päivänä markkinoilla olevat lääkkeet ovat olleet myynnissä yli 100 vuotta, kuten mm. särkylääkkeenä käytettävä aspiriini. Uusia lääkkeitä tarvitaan kuitenkin jatkuvasti. Vanhojen lääkkeiden teho ei välttämättä enää vastaa nykyvaatimuksia. Sairaudet saattavat myös kehittyä ja muuntua asettaen uusia vaatimuksia lääkehoidolle. Vaikka lääketiede kehittyy koko ajan, sairauksien perimmäisiä syitä ei aina tunneta. Hoito ja lääkkeen kehitystyö perustuvatkin monesti sairauden mekanismien ja

6 syntyperän tuntemukseen. Tällöin tutkitaan mm. tautiin liittyviä oireita, vaikutuksia elimistöön sekä taudin alkua ja kehittymistä. Korkeatasoisesta ja monipuolisesta tutkimustyöstä huolimatta kahteen kolmasosaan maailman sairauksista ei edelleenkään ole lääkehoitoa. MSD:n suurimmat lääkeinnovaatiot Lääkkeiden kehittäminen on hidasta, haastavaa ja kallista. Uuden lääkkeen saattaminen markkinoille vaatii vuosien työn ja monen tahon sitoutumista prosessiin. Lääkeinnovaatiot poikkeavat monista muista innovaatioista siinä, että ne perustuvat mm. molekyylien ja sairauksien mekanismien tutkimukseen. Tutkimus vaatii monenlaisia resursseja: osaavia ihmisiä, tutkimustiloja ja -välineitä. Uusien lääkemolekyylien ja -aineiden tutkimisen lisäksi myös tutkimusten kehittämistä tukevien teknologioiden panostukset ovat olennaisessa asemassa. Suuret lääkeinnovaatiot arkipäiväistyvät nopeasti niiden levitessä laajaan kuluttajakäyttöön, mutta toimivan lääkehoidon merkitys yksittäisten potilaiden elämänlaadun parantamisessa kestää päivästä toiseen. Yksityiset lääkeyhtiöt investoivat vuosittain mittavia summia niin uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen kuin niiden tutkimiseen, mikä on koko yhteiskunnan etu. Uusien lääkeaineiden ja rokotteiden kehittämisen lisäksi innovaation ytimessä on korkeatasoinen lääketutkimus. Esimerkki suomalaispotilaita hyödyttäneestä, innovatiivisesta tutkimuksesta on MSD:n Suomessa 1990-luvulla toteuttama 4Stutkimus, jossa osoitettiin, että kohonnutta kolesterolia voidaan hoitaa tehokkaasti simvastatiinilla. Toinen esimerkki on MSD:n rotavirusta vastaan kehitetyn rokotteen tutkimus (REST), johon 2000-luvun puolivälissä osallistui yli suomalaista lasta. Koko tutkimukseen maailmanlaajuisesti osallistui kaikkiaan lasta. Rotavirus on ripulitauti, joka voi olla pienille lapsille hengenvaarallinen. MSD on kehittänyt useita lääkkeitä, jotka ovat aloittaneet monen sairauden hoidossa aivan uuden aikakauden. Esimerkkejä MSD:n merkittävästä lääkekehitystyöstä ovat ensimmäisen teollisesti valmistettu penisilliini ensimmäinen antibiootti (streptomysiini) tuberkuloosin hoitoon ensimmäinen synteettinen kortisonivalmiste ensimmäinen tuhkarokkorokote ensimmäinen statiini kohonneen kolesterolin hoitoon kerran päivässä annosteltava ACE-estäjä ja ensimmäinen sartaani kohonneen verenpaineen hoitoon ensimmäinen bisfosfonaatti osteoporoosin hoitoon ensimmäinen DPP-4 -estäjä tyypin 2 diabeteksen hoitoon ensimmäinen ekinokandiini systeemisten sieni-infektioiden hoitoon Suomessa MSD:n lääkkeitä on käytetty ensimmäisen kerran vuonna 1951, jolloin suomalainen lääkäri toi Yhdysvalloista kortisonia potilaidensa käyttöön.

7 Lääketutkimus Suomessa Kliinisellä lääketutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. Ennen markkinoille tuloa lääkevalmisteet ja rokotteet tutkitaan huolellisesti. Tutkimuksissa arvioidaan lääkkeiden tehoa, turvallisuutta ja sopivinta annosta. Lääkeyhtiöiden toimeksiantamaa lääketutkimusta tehdään yliopistoissa, keskussairaaloissa, terveyskeskuksissa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Monipuolinen lääketutkimus on niin potilaiden kuin lääkäreidenkin etu: uudet lääkkeet mahdollistavat potilaiden entistä paremman hoidon. Lääketutkimukset pitävät myös lääkärit ajan tasalla alan kehityksestä. Lääketeollisuus ry:n tilastojen mukaan viime vuosina uusien kliinisten lääketutkimusten määrä on kuitenkin ollut laskussa: kun vuonna 2006 lääketutkimuksia tehtiin yli 200, vuonna 2011 niitä aloitettiin alle 100. Laskua on yli 50%. Lääkeyhtiö MSD on Suomen ja maailman johtavia lääketutkimusta tekeviä lääkeyrityksiä. MSD toteuttaa Suomessa vuosittain erilaista lääketutkimusta n. 100 tutkimuskeskuksessa. Lääketutkimuksiin osallistuu potilasta tai koehenkilöä ja lääkäriä. Rokotetutkimuksissa tutkittavien määrä voi olla jopa kymmeniä tuhansia. Lääketutkimukset suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan samojen standardien mukaan, tehtiinpä ne missä päin maailmaa tahansa. Tutkimukset noudattavat tiukkoja, ennalta määriteltyjä tutkimussuunnitelmia potilasturvallisuuden takaamiseksi ja täsmällisten tulosten saamiseksi. Suomessa kliinisiä lääketutkimuksia valvovat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä eettiset toimikunnat. Lääketutkimuksen monet vaiheet Lääketutkimuksessa on neljästä viiteen vaihetta. Ensimmäinen vaihe ovat laboratorioolosuhteissa suoritettavat pre-kliiniset testit, sen jälkeen vuorossa ovat ihmisillä suoritettavat neljä testivaihetta eli faasia. Niissä tutkitaan lääkeaineen tehoa, turvallisuutta ja määritellään sopivin annos. Lääketutkimuksiin osallistuvat potilaat saavat myös ensiluokkaista hoitoa: nykyisten hoitokäytäntöjen mukaisen parhaan hoidon päälle lisätään tutkittava lääke. Potilaat ovat myös ensiluokkaisessa seurannassa muun muassa laboratoriokokeiden osalta. Lääketutkimuksiin osallistuvat potilaat saavat kyseisen sairauden lääkehoidon ilmaiseksi tutkimuksen ajan. Vain hyvin pieni osa, harvempi kuin yksi 5000 tutkittavasta lääkeainemolekyylistä, pääsee markkinoille. Lisäksi kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Lääketutkimus pureutuu myös muihin lääkkeiden tehoon vaikuttaviin asioihin kuten mm. perimään. Koska suomalaisten perimä poikkeaa jonkin verran muista kansoista, on tärkeää, että Suomessa käytettäviä lääkkeitä voidaan tutkia myös suomalaisilla potilailla. Uuden lääkkeen kehittäminen kestää keskimäärin noin 12 vuotta. Menestyvän lääketutkimuksen taustalla terveydenhuollon infrastruktuuri, pitkät perinteet ja pioneerihenkisyys Lääketutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. Tähän on monta syytä: Suomessa yhteiskunnan infrastruktuuri ja terveydenhuoltojärjestelmä ovat korkealuokkaisia, ja viranomaiset sekä terveydenhuollon hoitohenkilökunta ovat sitoutunutta ja ammattitaitoista. Kiitos suomalaisen lääketutkimuksen pitkistä perinteistä menee myös rohkeille pioneeri- ja teknologiahenkisille tutkijalääkäreille. Monet

8 tutkijalääkärit ovat tehneet merkittävää, kansanterveyttä tukevaa työtä tekemällä lääketutkimusta oman toimensa ohella. Jatkuvana haasteena onkin innostaa nuoria lääkäreitä lääketutkimuksen pariin eläkkeelle siirtyvien tutkijalääkäreiden seuraajiksi. Tutkimuksen pioneerihenki elää Suomessa vahvana. Pienillä lääketeknologisilla yrityksillä ei kuitenkaan ole resursseja toteuttaa täysmittaista lääke- tai molekyylitutkimusta. Tässä isot lääkeyritykset astuvat mukaan kuvaan. Pienet tutkimusyritykset kehittävät lupaavaa molekyyliä alkuun, jonka jälkeen iso lääkeyritys jatkaa tutkimusta eteenpäin. NOND