LAPIN ELY-KESKUS, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN ELY-KESKUS, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue"

Transkriptio

1 VEDENLAADUNMALLINNUS 16UEC LAPIN ELY-KESKUS, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Kemijärven vesistökunnostukset vuosina ; Pöyliöjärven vedenlaatumallinnus

2

3 Lapin ELY-keskus Vedenlaadunmallinnus 1 Sisältö 1 TAUSTATIEDOT JA TOIMEKSIANTO MALLINNUKSEN TOTEUTUS PUMPPAUSVAIHTOEHDOT Valintakriteerit ja lähtökohdat Laskenta 1. Nykytila Laskenta 2. Pöyliönsalmen pumppaussuunnan kääntö Laskenta 3. Kemijärvestä lisävettä teholla 0,45 m 3 /s Laskenta 4. Kemijärvestä lisävettä kesäaikana (4 kk) teholla 1 m 3 /s Laskenta 5. Kemijärvestä lisävettä talvella (3 kk) teholla 1 m 3 /s Laskenta 6. Kemijärvestä lisävettä talvella (3 kk) teholla 1 m 3 /s Kattiperän kautta VIRTAUKSET JA VESIEN KULKEUTUMINEN Laskenta 1. Nykytila Laskenta 2. Pöyliönsalmen pumppaussuunnan kääntö Laskenta 3. Kemijärvestä lisävettä teholla 0,45 m 3 /s Laskenta 4. Kemijärvestä lisävettä kesäaikana (4 kk) teholla 1 m 3 /s Laskenta 5. Kemijärvestä lisävettä talvella (3 kk) teholla 1 m 3 /s Laskenta 6. Kemijärvestä lisävettä talvella (3 kk) teholla 1 m 3 /s Kattiperän kautta Laskennan epävarmuustekijät Yhteenveto jokiveden sekoittumisesta VAIHTOEHTO 4 MUKAISTEN VESISTÖJÄRJESTELYJEN VAIKUTUS PÖYLIÖJÄRVEN VEDEN LAATUUN Kemijärven ja Pöyliöjärven veden laadusta Vaihtoehdon 4 mukaisen lisäveden vaikutus Pöyliöjärven veden laatuun ARVIOINTI LISÄVESIEN JOHTAMISEN HYÖDYISTÄ JA KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet Liite 1 Liite 2 Aikasarjat Animaatiolevyke

4 2 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti Vastuuvapauslauseke Pöyry Finland Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on laadittu yksinomaan asiakkaan käyttöön. Raportin käyttö muiden kuin asiakaan toimesta ja muuhun kuin asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja asiakaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen mukaisesti. Laskelmat perustuvat olennaisilta osin asiakkaalta, kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saamiin tietoihin. Pöyry ei ole tarkistanut minkään asiakkaalta, kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saadun ja raportin laatimiseen käytetyn tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä, koska se ei ole kuulunut Pöyryn toimeksiannon laajuuteen. Pöyry ei anna raportin perusteella tai siihen liittyen mitään vakuutusta (nimenomaista tai konkludenttista) eikä vastaa sen sisältämien tietojen ja arvioiden oikeellisuudesta. Raportti sisältää lisäksi tulevaisuutta koskevia arvioita, jotka perustuvat tämänhetkisten tietojen perusteella tehtyihin arvioihin tulevasta kehityksestä ja sisältävät oletuksia tulevasta kehityksestä. Pöyry ei vastaa miltään osin näiden tulevaisuutta koskevien lausuntojen sisällöstä, täsmällisyydestä tai toteutumisesta. Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta.

5 1 1 TAUSTATIEDOT JA TOIMEKSIANTO Kemijärven kaupungin vitriinissä sijaitseva Pöyliöjärvi ja siihen liittyvä Kuumalampi on padottu erilleen Kemijärvestä Kemijoen säännöstelyn toteutuksen yhteydessä. Nykytilassa Pöyliöjärven vedenkorkeus pidetään pumppausjärjestelyin välillä +146,40 m ,70 m, Kemijärven veden korkeuden vaihtelun ollessa selvästi suurempaa. Pumppausta varten on rakennettu kaksi pumppaamoa, Pöyliösalmen ja Kuumalammen pumppaamot. Pöyliönsalmen pumppuasemalla on kaksi pumppua, joiden tehot ovat ja l/min. Lossirannalla sijaitsevan Kuumalammen pumppaamon pumppausteho on selvästi pienempi, noin l/min. Pienehkön Kuumalammen pumppaamon tarkoitus on lähinnä parantaa Kuumalammen veden vaihtoa. Pöyliöjärven oma valuma-alue on noin 25,5 km 2, mikä esimerkiksi valunnalla 10 l/s km 2 tarkoittaa vesimäärää l/min. Patoaminen on kolminkertaistanut Pöyliöjärven viipymän ja tämä yhdessä kuormituksen kanssa on heikentänyt järven veden laatua. Pöyliöjärven kunnostamiseksi on tehty mm. aloite, jossa esitetään Pöyliöjärven veden laadun parantamista johtamalla lisävettä Kemijärvestä. LAPELY:ssä on laadittu vuonna 2010 selvitys Pöyliöjärven kunnostus mahdollisuuksista. Lisävesien johtamisen osalta suunnitelmassa todetaan, että nykyisillä pumppuilla olisi mahdollista kierrättää vettä Kemijärvestä Pöyliönsalmen pumppaamon kautta Pöyliöjärveen ja Kuumalammen pumppaamolta takasin Kemijärveen. Suunnittelutyön yhteydessä on esitetty kysymys, onko mahdollisilla pumppaus järjestelyillä vaikutusta Pöyliöjärven veden laatuun ja mikä olisi toimenpiteen hyöty suhteutettuna kustannuksiin. Jatkopohdintaa varten suunnitelmassa esitetään asian selvittämistä mallitarkastelun avulla. Pöyry Finland Oy sai LAPELY:ltä toimeksiannon tarkastella vesistömallin avulla pumppausjärjestelyjen vaikutuksia Pöyliöjärven virtauksiin, veden vaihtoon ja veden laatuun. Tässä raportissa esitetään mallitarkastelun toteutus ja saadut tulokset johtopäätöksineen. 2 MALLINNUKSEN TOTEUTUS Lisävesien pumppauksen aikaisia virtausoloja ja niissä tapahtuvia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna arvioitiin 3D-vesistömallin (EFDC, Environmental Fluid Dynamics Code) avulla. Malli on kehitetty Virginia Institute of Marine Science:ssa alun perin rannikkovesien mallinnustehtäviin. Yhdysvaltojen ympäristönsuojelu viranomainen EPA (Environmental Protection Agency) on jatkanut mallin kehitystyön tukemista ja malli on nykyään vesistöjen kuormitussietokyvyn arviointiin tarkoitettujen suositeltujen mallien joukossa Yhdysvalloissa. Mallin jatkokehitystä on tehty Dynamic Solutions-International LLC - konsulttialan yrityksessä. Heidän toimestaan on laadittu lisäksi graafinen käyttöliittymä (EFDC Explorer, EE) mallin laadinnan ja tulosten käsittelyn sekä havainnollistamisen tueksi. Numeerista ratkaisua varten mallinnettava alue jaettiin laskentaelementteihin, joiden keskimääräisen virtausnopeuden ja vedenkorkeuden malli laskee. Laskentaelementtien koko oli m. Kokoa tarkennettiin alueellisesti siten, että elementin koko oli pienin Kuumalampeen johtavan salmen alueella ja suurin Pöyliöjärven eteläosalla. Käytetty hilaverkosto on esitetty kuvassa 1. Syvyyssuunnassa käytettiin kuutta laskentakerrosta.

6 2 Kuva 1. Laskennassa käytetty hilaverkosto. Pöyliöjärven virtauksiin vaikuttavat tulo- ja poistovesien lisäksi mm. tuuliolot. Laskennassa tuulitietoina käytettiin Rovaniemen vuoden 2008 kolmen tunnin välein mitattuja tuulitietoja. Vallitseva tuulen suunta oli lounaan puolella tuulen keskinopeuden ollessa avovesikaudella 2,8 m/s (kuva 2). Syvyystietoina käytettiin peruskartan syvyystietoja, kuitenkin niin, että Kuumalammen alueella tehdyt ruoppaukset huomioitiin pohjan topografiassa. Uusia mittauksia tai muita kenttätöitä ei tehty. Näiden lähtöarvojen ja luonnonvakioiden (pohjakitka, tuulikitka, coriolisvoima jne.) avulla malli laskee virtausnopeudet ja suunnat eri vesikerroksissa eri laskentatilanteissa. Veden laadun muutosta nykytilanteeseen verrattuna laskettiin

7 pääravinteiden, kokonaisfosforin ja -typen osalta kahdessa eri laskentatilanteessa. Järven lähivaluma-alue on pieni, joten tulovesimäärät ovat vähäisiä. Tulovesien, jotka pääosin purkautuvat kahden puron kautta, määriä arvioitiin karkeasti pumppausten ja vedenpinnan korkeusmuutosten avulla. Laskentavaihtoehdot päätettiin aloituspalaverin pohjalta tehdyn esityksen mukaisesti ennen työn alkua yhdessä mallinnusta ohjaavan työryhmän kanssa. suunta ( ) nopeus (m/s) > yht Yhteensä Tyyntä 1.53 Puuttuvia 0.24 Yhteensä Kuva 2. Laskennassa käytetyt tuulen jakaumatiedot. 3 PUMPPAUSVAIHTOEHDOT 3.1 Valintakriteerit ja lähtökohdat Työohjelman mukaisesti työssä mallinnettiin kuusi eri laskentavaihtoehtoa. Nykytilanteessa pumppaus tapahtuu pelkästään Pöyliöjärvestä Kemijärveen, jolla pidetään järven vesipintaa kohtuullisen vakaana. Luvan mukainen vaihteluväli Pöyliöjärvessä on vain 30 cm. Työn tarkoituksena on selvittää Kemijärvestä johdettavan lisäveden leviämistä ja vaikutusta Pöyliöjärven vedenlaatuun. Veden laadun mahdollinen parantuminen perustuu ajatukseen, että Kemijärven parempilaatuinen vesi laimentaa Pöyliöjärven ainepitoisuuksia ja lisävesien tuoma happitäydennys vähentäisi sisäistä kuormitusta. Lähtökohtana arvioinnissa on nykytilanne, johon mahdollisen pumppausmuutoksen vaikutuksia peilataan. 3.2 Laskenta 1. Nykytila Pöyliöjärven veden pinta pidetään luvan mukaisella tasolla (HW +146,70 NW +146,40 m) pumppaamalla vettä Pöyliöjärvestä Pöyliönsalmen ja Kuumalammen pumppaamojen kautta Kemijärveen. Vuosijaksolla vettä on pumpattu

8 keskimäärin 9,4 milj. m 3 vuosittaisen vaihtelun ollessa 6,4 15,4 milj. m 3 (kuva 3). Pöyliönsalmen pumppaamolla on kaksi pumppua, joiden tehot ovat l/min ja l/min. Kuumalammen pumppaamo on selvästi pienempi, sen tehon ollessa noin l/min. Pumppausmäärästä Pöyliönsalmen pumppaamon osuus on lähes 80 % eli noin 7,3 milj. m Pumpattu vesimäärä (m 3 ) Kuva 3. Pöyliöjärvestä pumpattu vuosittainen vesimäärä (Kemijoki Oy 2012) Pumppaus painottuu kevääseen, jolloin järven oman valuma-alueen tulovesien määrä on suurimmillaan. Kuumalammen kautta pumpataan yleensä jatkuvasti lukuun ottamatta huhtikuun puolenvälin jälkeistä noin kolmen viikon jaksoa, jolloin järven pintaa lasketaan alas tulvavesien varalle. Virtauskentät laskettiin käyttäen vuoden 2011 pumppaustehoja, jotka vastaavat aika hyvin keskimääräistä pumppausvuotta. Tulovirtaamat arvioitiin vesitaseen avulla. Vedenlaadun osalta malli kalibroitiin asettamalla tulokuormat siten, että Pöyliöjärven laskennalliset pitoisuudet vastaavat suurin piirtein havaittuja tasoja. Nykytilassa vesi poistetaan järvestä Pöyliönsalmen ja Kuumalammen pumppaamojen kautta (kuva 4).

9 5 Kuva 3. Pöyliönsalmen pumppaamon käyttötunnit. Pumppu 2 on pumpuista isompi ( l/min)

10 6 Kuva 4. Veden johtaminen nykytilassa. 3.3 Laskenta 2. Pöyliönsalmen pumppaussuunnan kääntö Tässä vaihtoehdossa laskenta toteutettiin kuten edellä, mutta Pöyliönsalmen pumppaamon pumppaussuunta käännettiin (kuva 5). Vedenpoisto Kuumalammen kautta määritellään siten, että vedenkorkeus säilyy nykytasolla. Tämä edellyttää, että Pöyliönsalmen pumppaamoon (kuva 8) tehdään merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja että Kuumalammen pumppaamon (kuva 9) kautta tapahtuva veden poisto uusitaan kokonaan. Vaihtoehdolla saadaan kuva veden virtauskenttien muutoksista sekä viipymän muutoksista eri osissa järveä. Kuva 5. Veden johtaminen laskentavaihtoehdossa 2.

11 3.4 Laskenta 3. Kemijärvestä lisävettä teholla 0,45 m 3 /s Kemijärven pinnan korkeuden vaihtelu on suurta ja kesällä se on selvästi Pöyliöjärven pintaa ylempänä (kuva 6). Korkeuseroa kesäaikana on noin 2 m. 7 Kuva 6. Kemijärven vedenpinnan vaihtelu vuosina (havaintopaikka Kemijärvi ) sekä luvan mukainen Pöyliöjärven pinnan vaihteluväli. Tässä laskentavaihtoehdossa johdetaan Kuumalammen kautta Kemijärvestä vettä välisenä aikana painovoimaisesti noin 9 milj. m 3 eli noin 0,45 m 3 /s (kuva 7). Vesi poistetaan Pöyliön pumppaamon kautta. Veden ottoa varten tarvitaan uusi uoma ja säätöpatojärjestelyt Kuumalammen alueelle. Lisäveden johtamisen lisäksi joudutaan pumppaamaan Pöyliöjärvestä myös omalta valuma-alueelta tuleva vesimäärä (= nykyinen pumppaus), mikä tarkoittaa pumpattavan vesimäärän kaksinkertaistumista. Kuva 7. Veden johtaminen laskentavaihtoehdossa 3.

12 8 Kuva 8. Pöyliön pumppuasema sekö sen otto- ja purkualueet.

13 9 Kuva 9. Kuumalammen pumppuasema sekö sen otto- ja purkualueet.

14 3.5 Laskenta 4. Kemijärvestä lisävettä kesäaikana (4 kk) teholla 1 m 3 /s Vaihtoehto on muutoin sama kuin edellä, mutta pumppaus toteutetaan lyhemmällä jaksolla kesäaikana kaksinkertaisella teholla (kuva 10). Kokonaisvesi määrä on 20 % suurempi kuin vaihtoehdossa Kuva 10. Veden johtaminen laskentavaihtoehdossa Laskenta 5. Kemijärvestä lisävettä talvella (3 kk) teholla 1 m 3 /s Tässä tarkastelutilanteessa pumpataan lisäksi talvella Pöyliönsalmen pumppaamon kautta 3 kk lisävettä Kemijärvestä Pöyliöjärveen ja poistetaan painovoimaisesti Kuumalammen kautta (kuva 11). Vaihtoehto edellyttää 1 vaihtoehdon tapaan pumppausjärjestelyjen merkittävää uudelleen järjestelyä. Kuva 11. Veden johtaminen laskentavaihtoehdossa 5.

15 3.7 Laskenta 6. Kemijärvestä lisävettä talvella (3 kk) teholla 1 m 3 /s Kattiperän kautta Tämä vaihtoehto vastaa vesimäärien osalta laskentavaihtoehtoa 4, mutta lisävedet johdetaan Pöyliöjärven läpi Kattiperän kautta ja poistetaan nykyisillä pumppausjärjestelyillä (kuva 12). 11 Kuva 12. Veden johtaminen laskentavaihtoehdossa 6. 4 VIRTAUKSET JA VESIEN KULKEUTUMINEN 4.1 Laskenta 1. Nykytila Vuoden 2011 pumppaustehoilla tulovirtaamat määritettiin siten, että Pöyliöjärven veden korkeus säilyi luvan mukaisissa rajoissa (kuva 13). Kuva 13. Pöyliöjärven laskennallinen vedenpinnankorkeuden vaihtelu laskentajaksolla vuoden 2011 poistopumppausmäärillä. Nykytilanteessa Pöyliöjärven virtaukset riippuvat pääosin tuulitilanteesta, lähellä pumppaamoita virtaukset kääntyvät pumppausten aikana kohden pumppuasemia. Virtausnopeudet erityisesti talvella ovat lähellä nollaa, ja tilanne virtausten suhteen on hyvin stabiili. Avovesikaudella tuulet sekoittavat vettä, jolloin suunnat ja nopeudet

16 vaihtelevat tuulitilanteen mukaan (kuva 14). Yleinen ilmiö vesistöissä on, että tuuli saa aikaan tuulen suuntaisen pintavirtauksen, jota kompensoi hitaampi vastakkaissuuntainen virtaus, jonka reitti määräytyy paljolti pohjan topografian mukaan. Kuvassa 15 on esitetty hetkellinen tilanne Pöyliöjärven virtauskentistä, missä suurimmat nopeudet ovat kapeikoissa ja syvänteiden reuna-alueilla. 12 cm/s pintakerroksen virtausnopeus ja -suunta, Sääskisaaren eteläpuoli nopeus (cm/s) suunta ( ) Kuva 14. Laskennallinen pintakerroksen virtausnopeus ja suunta Sääskisaaren etelä puolella. Kuva 15. Vasemmalla pintakerroksen virtausnopeus 26.6., oikealla samanaikaiset pohja kerroksen virtaukset. Nopeuden skaala 0-5 cm/s. Jääpeiteaikana virtaama Kuumalampeen johtavassa salmessa on tasainen ollen luokkaa 0,08 m 3 /s. Laskennallinen virtaama avovesikaudella on pääosin pumppauksesta johtuen luokkaa l/min (kuva 16).

17 13 Kuva 16. Virtaama nykytilanteessa Kuumalammen salmessa. Talvista stabiilisuutta kuvaa laskelma, jossa vuoden alussa eteläisessä syvänteessä vapautettu merkkiaine pysyy lähes paikallaan jäiden lähtöön saakka. Jääkannen hävittyä, aine alkaa sekoittua hiljalleen koko järven alueelle (kuva 17). Vuodessa merkkiaineesta poistuu järvestä noin 35 %, joten näin laskien viipymä olisi luokkaa 2,9 vuotta. Pöyliöjärven tilavuus on noin 8,2 milj. m 3, joten teoreettinen viipymä keskimääräisellä pumppausteholla, 9 milj. m 3, on 0,9 vuotta. Kuva 17. Pohjakerroksen merkkiainepitoisuus alusvedessä ennen jäiden lähtöä (yläkuva) sekä 10 vrk ja 3 viikkoa sen jälkeen. Yläkuva eri skaalassa (0-20) kuin alakuvat (0 0,5).

18 4.2 Laskenta 2. Pöyliönsalmen pumppaussuunnan kääntö Jotta Pöyliöjärven vedenpinta pysyisi lupaehtojen mukaisissa rajoissa, täytyy poistopumppauksen tehon Kuumalammesta olla kaksinkertainen nykyisiin vesimääriin verrattuna (kuva 18). Pöyliöjärven ja Kuumalammen välinen salmi rupeaa pumppausten aikana rajoittamaan virtaamia, jolloin Kuumalammen veden pinta laskee noin cm Pöyliöjärven pintaa alemmas (kuva 19). Pumppausten aikana salmen virtaamat ovat maksimissaan hyvin suuria nykytilaan verrattuna, luokkaa 5 m 3 /s (kuva 20). 14 Kuva 18. Pöyliönsalmen ja Kuumalammen pumppaukset laskentavaihtoehdossa 2. Kuva 19. Pöyliöjärven ja Kuumalammen vedenpinnat vaihtoehdossa 2, pumput käännetty. Pumppujen käynnistyttyä Pöyliönsalmen pumppaamosta ryöpsähtää järveen suuri määrä Kemijärven vettä, jonka päävirtausreitti on kohti Kuumalammen poistopumppausta. Aikasarjoista voidaan havaita, että Sääskisaaren kohdalla jokiveden osuus nousee heti lähes 100 %:iin ja laskee ensimmäisen pumppauksen jälkeen nopeasti tasolle 20 %, kunnes taas seuraavalla pumppausjaksolla jokiveden osuus nousee korkeaksi. Viimeisen pumppausjakson loppuessa jokiveden osuus on lähellä 40 %. Kauempana pumppaamosta vaihtelu tasaantuu ja jokiveden osuus nousee lähes samalle tasolle (kuva 20). Aikasarjojen tulostuspisteet selviävät kuvasta 21.

19 15 Kuva 20. Virtaamat Kuumalampeen johtavassa salmessa vaihtoehdossa 2, pumput käännetty. Kuva 20. Laskennalliset Kemijärven veden %-osuudet 5 eri tulostuspisteessä. Tulostus pisteiden sijainti selviää kuvasta 16. Kuva 21. Aikasarjojen tulostuspisteet.

20 Laskentajakson aikana pumppaamon lähialueella jokiveden keskimääräinen osuus on noin %, Kuumalamessa noin 25 % ja kauempana järvialueella aivan Pitkäperän pohjukkaa lukuun ottamatta noin 20 % (kuva 22). Tarkasteltaessa alueita, missä jokiveden %-osuus ajasta on yli 50 % tai jokiveden hetkellistä maksimiosuutta, voidaan havaita jokivesien päävaikutusalueen rajautuvan Pöyliöjärven pohjoisosaan (kuva 23). On huomattava, että prosenttiosuudet kuvaavat yhden vuoden laskentatilannetta, missä laskenta alkaa nollatilanteesta. Kuten kuvista voidaan havaita omalta valuma-alueelta tulevien vesien määrän ollessa vähäinen vanhojen jokivesien määrä kumuloituu järveen useamman vuoden pumppausten aikana. 16 Kuva 22. Jokiveden keskimääräinen %-osuus vuoden laskentajakson aikana. Kuva 23. Prosentuaalinen aika, jolloin jokiveden osuus alueella yli 50 % sekä maksimi prosentin alueellinen jakauma.

21 4.3 Laskenta 3. Kemijärvestä lisävettä teholla 0,45 m 3 /s 17 Kun Kemijärvestä johdetaan Kuumalampeen vettä välisenä aikana 0,45 m 3 /s, ja poistopumppaus tapahtuu nykyisellä Pöyliönsalmen pumppaamolla, noudattelee veden korkeus kuvan 24 mukaista käyrää. Tällä vesimäärällä Kuumalammen ja Pöyliön pinnat säilyvät samalla tasolla. Kummalammen salmessa virtaamat vaihtelevat välillä 0 0,5 m 3 /s (kuva 25). Kuva 24. Pöyliöjärven ja Kuumalammen laskennalliset vedenkorkeudet. Kuva 25. Virtaamat Kuumalammen salmessa. Tässä vaihtoehdossa jokiveden osuus on luonnollisesti suurin Kuumalammen alueella, missä vuoden keskimääräinen jokivesiosuus on noin 62 %. Pöyliöjärvessä jokivettä on noin 20 % (kuva 26). Päävaikutusalue on selkeästi Kuumalammella ja Pöyliön pohjoisosassa, kuten kuvasta 27 voidaan havaita. Jokiveden leviämistä aikasarjoina on esitetty liitteessä 1.

22 18 Kuva 26. Jokiveden keskimääräinen %-osuus vuoden laskentajakson aikana. Kuva 27. Prosentuaalinen aika, jolloin jokiveden osuus alueella yli 50 % sekä maksimi prosentin alueellinen jakauma. 4.4 Laskenta 4. Kemijärvestä lisävettä kesäaikana (4 kk) teholla 1 m 3 /s Tässä vaihtoehdossa vesi nousee suuremmasta pumppaustehosta johtuen syksyllä korkeammalle kuin edellisessä vaihtoehdossa, mutta pysyy lupaehtojen rajoissa. Merkittäviä eroja veden korkeudessa Pöyliöjärven ja Kuumalammen välillä ei synny (kuva 28), mikä näkyy myös kohtuullisina virtaamina Kuumalammen salmessa (kuva 29).

23 19 Kuva 28. Pöyliöjärven ja Kuumalammen laskennalliset vedenkorkeudet. Kuva 29. Virtaama Kuumalammen salmessa. Vuositasolla jokiveden keskimääräinen osuus on Kuumalammen alueella 60 % ja Pöyliössä % (kuva 30-31). Jokivedet leviävät suuremmista purun aikaisista virtausnopeuksista johtuen paremmin koko järven alueella kuin laskentavaihtoehdossa 3. Jokiveden leviämistä aikasarjoina on esitetty liitteessä 1. Animaatio lisävesien leviämisestä on selvityksen liitteenä erillisellä cd-levyllä.

24 20 Kuva 30. Jokiveden keskimääräinen %-osuus vuoden laskentajakson aikana. Kuva 31. Prosentuaalinen aika, jolloin jokiveden osuus alueella yli 50 % sekä maksimi prosentin alueellinen jakauma. 4.5 Laskenta 5. Kemijärvestä lisävettä talvella (3 kk) teholla 1 m 3 /s Tässä vaihtoehdossa pumppaussuunta on käännetty kuten laskentavaihtoehdossa 2 ja lisäksi johdetaan talvella kolmen kuukauden ajan lisävettä teholla 1m 3 /s Pöyliön pumppaamon kautta. Poisto tapahtuisi painovoimaisesti Kuumalammesta. Suuret vesimäärät nostavat Pöyliöjärven pintaa ja poistokanavan rajoittaessa ulosvirtaamaa Pöyliöjärven pinta vaihtelee pumppausrytmiikan mukaisesti nousten cm pumppausmääristä riippuen. Pumppausjakson päätyttyä vedenpinnat tasaantuvat (kuva 32). Salmessa pumppausten aikana virtaamat ovat suuria, tasoa 4 5 m 3 /s (kuva 33).

25 21 Kuva 32. Pöyliöjärven ja Kuumalammen laskennalliset vedenkorkeudet. Kuva 33. Virtaama Kuumalammen salmessa. Suurista pumppausmääristä johtuen jokivesiosuudet ovat suuria, Pitkäperänkin alueella noin kolmannes vesistä on jokivettä (kuva 34). Hetkellisesti esiintyy pohjoisosassa laajoja alueita, jotka ovat lähes täysin Kemijärven vettä (kuva 35). Jokiveden leviämistä aikasarjoina on esitetty liitteessä 1.

26 22 Kuva 34. Jokiveden keskimääräinen %-osuus vuoden laskentajakson aikana. Kuva 35. Prosentuaalinen aika, jolloin jokiveden osuus alueella yli 50 % sekä maksimi prosentin alueellinen jakauma. 4.6 Laskenta 6. Kemijärvestä lisävettä talvella (3 kk) teholla 1 m 3 /s Kattiperän kautta Kun Kemijärven vettä johdetaan talvella Kattiperään 3 kuukauden ajan teholla 1 m 3 /s, ja vesi poistetaan nykyisillä pumppausjärjestelyillä, vedenpintojen korkeusvaihtelu on luokkaa 20 cm (kuva 36). Järjestelyt eivät koske Kuumalammen aluetta, jolloin tämän alueen virtaamat eivät juuri muutu nykytilasta. Pöyliöjärven keski- ja pohjoisosan jokiveden prosenttiosuudet ovat tällä vesimäärällä 20 % -luokkaa (kuva 37). On luonnollista, että tällöin Kattiperällä jokivesiosuudet ovat suuria (kuva 38). Jokiveden leviämistä aikasarjoina on esitetty liitteessä 1.

27 23 Kuva 36. Pöyliöjärven ja Kuumalammen laskennalliset vedenkorkeudet. Kuva 37. Jokiveden keskimääräinen %-osuus vuoden laskentajakson aikana. Kuva 38. Prosentuaalinen aika, jolloin jokiveden osuus alueella yli 50 % sekä maksimi prosentin alueellinen jakauma.

28 4.7 Laskennan epävarmuustekijät Vesistömalli on yksinkertaistettu matemaattinen kuvaus vesien liikkeistä ja aineiden kulkeutumisesta. Lähtökohtana on malliin syötetty vesistön morfometria, tunnetut luonnon vakiot ja yleiset virtausyhtälöt. Malli laskee annettujen lähtötietojen perusteella syntyvät virtauskentät ja suunnat, aineiden laimentumisen ja poistuman vedestä esimerkiksi sedimenttiin. Vesiluonnossa tapahtumat ovat paljon monimutkaisempia ja siellä tapahtuu prosesseja, joita mallissa ei ole huomioitu, kuten virtausten ja aallokon aiheuttamaa resuspendaatiota. Veden laatu vaihtelee vuosittain mm. hydrologisten ja meteorologisten vaihtelujen vuoksi, vuodet eivät ole veljeksiä. Täsmälleen laskennassa käytettyä vuotta pitoisuuksien, virtaamien tuulien osalta ei ole, joten tuloksia on tarkasteltavan tätä taustaa vasten. Epävarmuustekijöistä huolimatta laskenta kuvaa aineiden keskimääräistä kulkeutumista ja leviämistä vesistössä eri laskentatilanteissa ja se kuvaa muutoksia samankaltaisissa hydrologisissa oloissa ja antaa hyvän pohjan tulosten perusteella arvioida muutoksia vesiluonnossa. Tarkastelussa on pääpaino kiinnitettävä laskennallisten pitoisuustasojen keskimääräisiin muutoksiin vesistön eri osissa eri kuormitustilanteissa. Virtausmittausten puuttuessa varsinaista mallin verifiointia virtauskenttien ja vedenlaadun osalta ei voitu tehdä, mutta tulosten oikeellisuutta arvioitiin muista mallinnuksista saadun kokemusperäisen tiedon avulla. Ahvensalmen ylittävää siltaa ei ole laskelmissa huomioitu, joten silta-aukot voivat mitoituksesta riippuen padottaa lisää vesipintoja Yhteenveto jokiveden sekoittumisesta Vertailtaessa eri laskentavaihtoehtojen eroja, voidaan todeta, että parhaiten vedet näyttäisivät sekoittuvan vaihtoehtojen 4 ja 5 mukaisin järjestelyin (taulukko 1). Tulos on samansuuntainen, käytetäänpä kriteerinä jokiveden osuutta tilavuudesta tai pinta-alasta. Taulukko1. Vertailu sekoittumisen tehokkudesta eri laskentavaihtoehtojen osalta. Vaihtoehdossa 5 joudutaan uusimaan käytännössä Pöyliönsalmen ison pumppaamon rakenteet pumppaussuunnan vaihdon takia, mikä on kallis toimenpide. Lisäksi joudutaan rakentamaan uudet poistojärjestelyt. Vaihtoehdon 4 sekoitusteho on lähes yhtä hyvä, mutta tekninen toteutus on paljon yksinkertaisempaa, koska poisto tapahtuisi nykyisillä pumpuilla. Lisäksi vaikutukset tuntuisivat voimakkaimmin alueella, missä järven käyttö on intensiivisintä. Kemijärven vedenpinnan ollessa selvästi Pöyliöjärven pintaa korkeammalle voidaan veden sisäänotto järjestää painovoimaisesti valmiiseen patoon tehtävin rakentein.

29 Työohjelman mukaiseen jatkotarkasteluun veden laadun osalta valitaan sekoitustarkastelun perusteella vaihtoehto VAIHTOEHTO 4 MUKAISTEN VESISTÖJÄRJESTELYJEN VAIKUTUS PÖYLIÖJÄRVEN VEDEN LAATUUN 5.1 Kemijärven ja Pöyliöjärven veden laadusta Pöyliöjärven kunnostussuunnitelman (LAPELY 2010) mukaan Pöyliöjärven syvänteen happitilanne on heikentynyt kevät- ja kesäkerrostuneisuuden aikana. Kesäaikaisten kokonaisfosfori ja typpipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuksien perusteella järvi on rehevä - lievästi rehevä. Kesällä on fosforipitoisuuksissa havaittavissa nousu, minkä arvellaan johtuvan järven sisäisestä kuormituksesta. Järvessä on suunnitelman tietojen perusteella esiintynyt runsaasti limalevää, joka haittaa järven virkistyskäyttöä. Limalevät (Gonyostomum) tarttuvat esimerkiksi uimarin iholle ja rikkoutuvat kuivattaessa liaten ihon pinnan. Limaleviä on Euroopassa ainakin neljää lajia, havaintoja Saksasta on 1800-luvulta asti. Eroja näyttäisi olevan lajien esiintymisessä, mutta ei käy selväksi, voiko eri lajit tunnistaa valomikroskoopilla. Ensimmäinen Gonyostomum-havainto on Suomesta vuodelta 1894, ensimmäinen massaesiintymä havainnoitiin vuonna Haitallisia esiintymiä on Suomessa ollut 1980-luvulta alkaen. Levä levisi napapiirin pohjoispuolelle 1980-luvun lopulla. Säilöntäaineena aiemmin käytetty formaldehydi tuhoaa Gonyostomum-solut, joten säilöntämenetelmällä on varmasti osuutta tehtyihin havaintoihin. Yleensä esiintymismaksimi on loppukesällä. Limalevän esiintymisen kasvun on arvioitu johtuvan mm. turvemaiden ojitusten lisääntymisestä, hajakuormituksesta ja pistekuormituksesta tai happamoitumisesta, mutta mikään näistä tekijöistä ei selitä ainakaan yksistään levän voimakasta leviämistä. Levän ekologiasta tiedetään mm. seuraavaa: - esiintyminen korreloi väriluvun ja erityisesti fosforin määrän kanssa - ensimmäiset löydöt pienistä tummista ja happamista järvistä, mutta sittemmin löydetty myös suurista ja kirkkaista - ph:n ja esiintymisen välillä ei ole korrelaatiota, vaan esiintyminen näyttää perustuvan humuksen (50-60 mgpt/l tai 10 mg DOC/l) ja ravinteiden määrään - massaesiintymiä syntyy, kun ph alhainen ja vesi tummaa - epäedullisina aikoina selviytyy pallomaisina kysteinä sedimentissä - vaeltaa vesikerroksesta toiseen: aamulla pintaan, illalla alemmas. On viitteitä siitä, että saattaa käydä matalan järven pohjalla asti "syömässä" - hapeton tai kylmä hypolimnion (kylmä alusvesi) saattaa toimia turvapaikkana, jossa limalevä välttyy saalistavalta eläinplanktonilta. Vaikuttaa siltä, että limalevä voi sopeuttaa aineenvaihduntansa sekä hapellisiin että hapettomiin olosuhteisiin, mistä voi olla kilpailuetua - ilmeisesti mm. eläinplaktonin ja suurempien eliöiden saalistus säätelee osittain massaesiintymien syntymistä - sietää myös alhaisia lämpötiloja (jopa + 4 astetta mitattu), ja alhaisissa lämpötiloissa oleskelu auttaa säästämään energiaa ja siten antaa kilpailuetua - sekä suvullista että suvutonta lisääntymistä, elinkierto monimutkainen ja osin tuntematon Ravinnepitoisuuksien lasku ja orgaanisen aineksen väheneminen sekä valon lisääntyminen voisivat siten teoriassa heikentää limalevän elinoloja. Toisaalta levä on

30 erittäin sopeutuvainen, joten se sietää melko hyvin pienehköjä muutoksia veden laadussa ja lämpötilassa. Kemijoen yhteistarkkailun ja viranomaisseurannan yhteydessä on seurattu veden laatua Kemijärven ylittävän sillan kohdalla ja Pöyliöjärven syvänteessä (kuva 39). Lisäksi vedenlaaturekisterissä on joitain yksittäisiä havaintoja Pöyliöjärven tulovesistä. Kuten jo aiemmin todettu, lisävesien johtamisen vaikutus on paljon kiinni Pöyliöjärven ja Kemijärven veden laatueroista sekä Pöyliöjärven alusveden happitilanteen kehityksestä. 26 Kuva 39. Vedenlaadun seurantapaikat Pöyliöjärvessä ja Kemijärvessä (Hertta-tietokanta). Pöyliöjärvessä alusveden happitilanne käy toistuvasti heikkona, mikä aiheuttaa ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä vesifaasiin, mikä näkyy erityisesti fosforin pitoisuuden vaihteluna alusvedessä (kuva 40). Täyskiertojen aikana alusveden fosforit voivat sekoittua koko vesimassaan nostaen näin myös pintaveden pitoisuuksia. Kemijärven happitilanne ja ravinnepitoisuustasot ovat selvästi vakaampia ja ravinnepitoisuudet ovat pienempiä (kuva 41). Vuosikeskiarvona vuosina Kemijärven pintaveden fosforipitoisuus oli 18 µg/l ja typpipitoisuus 311 µg/l. Vastaavana ajankohtana Pöyliöjärven pintaveden fosforipitoisuus oli 27 µg/l ja typpipitoisuus 538 µg/. Yleensä vesinäyte alusvedestä otetaan syvyydeltä 1 m pohjasta. Vaikka vesinäytteessä olisikin vielä jonkin verran happea, käytännössä sedimentin yläosa on usein täysin hapetonta ja pelkistyneessä tilassa, jolloin rautaa ja fosforia liukenee veteen. Sedimentin ravinnevarastot ovat hyvin suuria, joten käytännössä sedimentissä on ehtymätön fosforivaranto.

31 27 Kuva 40. Pöyliöjärven happi sekä kokonaisfosfori ja typpitoisuus vuosina eri vesikerroksissa.

32 28 Kuva 41. Kemijärven pintaveden (1 m) happi sekä kokonaisfosfori ja typpitoisuus vuosina

33 5.2 Vaihtoehdon 4 mukaisen lisäveden vaikutus Pöyliöjärven veden laatuun Vesistömallin avulla arvioitiin Kemijärven lisävesien vaikutusta Pöyliöjärven veden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksiin. Laskennassa Pöyliöjärven lähtötilanteen pitoisuudeksi annettiin 22 µgp/l pinnassa ja 30 µgp/l pohjassa. Typen osalta vastaavat luvut olivat, pinta 500 µgp/l ja pohja 650 µgn/l. Tulovesien eli Peuraojan ja Myllyojan pitoisuudet arvioitiin karkeasti havaintojen perusteella. Ojavesien vaikutus Pöyliöjärven ravinnepitoisuuksiin on vähäinen, joten tulosten kannalta ojien pitoisuuksilla ei ole suurta merkitystä. Lisäksi on huomattava, että pitoisuudet ovat samat kaikissa laskentavaihtoehdoissa. Ravinteiden poistumana käytettiin yleisesti käytettyjä keskimääräisiä arvoja. Pumpattavan lisäveden ravinnepitoisuutena käytettiin havaintojen perusteella arvioituja kuukausittain vaihtuvia arvoja (kuva 42). 29 Kuva 42. Mallissa käytetyt pumpattavan veden ravinnepitoisuudet. Nykytilassa fosforin pohjakuormitukseksi arvioitiin noin 0,8 kg/d. Pohjakuormituksen arvioitiin purkautuvan alusveteen nykytilassa huhtikuussa ja heinäkuussa pohjoiseen syvänteeseen (45 ha) noin kuukauden ajan ja eteläiseen syvänteeseen (4 ha) noin 0,5 kuukauden ajan. Em. lähtöarvo-oletuksilla saatiin Pöyliöjärven laskennalliseksi nykytilan fosforipitoisuudeksi 24 µg/l ja typpitoisuudeksi noin 500 µg/l (kuva 43).

34 30 Kuva 43. Pöyliöjärven laskennalliset nykytilapitoisuudet vuosikeskiarvona. Vasemmalla pintaveden keskipitoisuus, oikella maksimipitoisuudet. Eräs keskeinen kysymys Pöyliöjärven ravinnepitoisuuksien, erityisesti fosforin osalta, on sillä, vaikuttaako veden vaihdon lisääminen järven sisäiseen kuormitukseen. Sisäisen kuormituksen merkitystä tulosten kannalta arvioitiin laskemalla lisävesien vaikusta oletetulla nykyisellä pohjakuormalla, sekä tilanteessa, missä pohjakuormitus on pudonnut puoleen nykyisestä. Kuvasta 44 voidaan päätellä, että pohjakuormituksen vaikutus alusveden fosforipitoisuuteen on vuositasolla noin 2 4 µg/l.

35 31 Kuva 44. Pöyliöjärven laskennallinen pohjakerroksen fosforipitoisuus laskentavaihto ehdolla 4 oletetulla pohjakuormituksella (vasen kuva) ja kun pohjakuormitus on puolet arvioidusta (oikea kuva). Laskentavaihtoehdossa lisävettä ei johdeta talvella, joten virtaukset eivät talviaikana muutu. Sen sijaan kesäaikana pohjakuormitus loppunee happitilanteen parantumisen myötä lähes kokonaan. Käyttämällä Kemijärvestä johdettavan hapen keskimääräisenä happipitoisuutena 8 mg/l, saadaan 1 m 3 /s virtaamalla happivirtaamaksi 691 kg/d. Suuruusluokan hahmottamiseksi mainittakoon, että järvikunnostuksessa käytettävä ilmastin siirtää happea veteen keskimäärin 100 kg/d. Sedimentin tehokas kesäaikainen tuulettuminen ja sen yläosan happitilanteen parantuminen voivat vähentää myös kevättalvista pohjakuormitusta. Olettamus voisi olla se, että lisävesien johtamisen myötä kokonaispohjakuormitus putoaa puoleen nykyisestä. Rehevyyden kannalta keskeistä on pintaveden ravinnepitoisuuden muutos kesäaikana, jolloin ravinteet ovat aktiivisia. Olettamalla, että lisävesien johtamisen myötä pohjakuormitus puolittuu, lisävesien johtaminen alentaisi laskennallisesti kesäaikaisia fosforipitoisuuksia järvessä noin 4 5 µg/l ja typpipitoisuuksia µg/l (kuva 45). Nykyisen pitoisuustason ollessa 24 µgp/l ja 500 µn/l, tarkoittaa tämä ravinteiden osalta noin %:n alenemaa kesäajan keskipitoisuuksissa.

36 32 Kuva 45. Kesän ( ) keskimääräiset ravinnepitoisuuksien pitoisuusalenemat. 6 ARVIOINTI LISÄVESIEN JOHTAMISEN HYÖDYISTÄ JA KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA Laskentojen perusteella arvioituna lisävedet näyttäisivät leviävän kohtuullisen hyvin koko Pöyliöjärven alueelle ja parempilaatuinen Kemijärven vesi alentaa ravinne pitoisuuksia. Ravinnepitoisuuksien alentumisen ja veden viipymän lyhentymisen voidaan arvioida vaikuttavan myös järven rehevyystasoon ja parantavan näin myös järven virkistyskäyttöedellytyksiä. On kuitenkin huomattava, että lisävesien johtamisen jälkeenkin ravinnepitoisuudet ovat sen verran korkeita, että järvi säilynee mesotrofisena. Lähempään tarkasteluun valittu vaihtoehto 4 tarkoittaa pumppausvesimäärien (kuva 46) kasvattamista nykytasolta noin 9,8 milj. m 3 tasolle 20 milj. m 3. Näin suurten vesimäärien siirtoon tarvitaan isot pumppaamot ja sähkötehot. Nykyisten pumppujen ottotehot ovat Pöyliösalmen pumppaamolla 50 kw ja 165 kw. Kuumalammen pumpaamolla on kaksi 12,5 kw:n pumppua. Nykyisten pumppausten energiakulut ovat olleet luokkaa Kemijoki Oy:n arvion mukaan luokkaa vuodessa. Vaihtoehdossa 4 energiakulutus kasvaa kaksinkertaiseksi, mikä tarkoittaa myös energiakustannusten kaksinkertaistumista. Tämä tarkoittaa noin :n energiakuluja vuodessa. Lisäksi lisääntyvä pumppujen käyttö lisää huolto- yms. ylläpitokuluja. Vaihtoehdossa 4 Pöyliöjärven pumppaamoa ei tarvitse järjestelyjen vuoksi muuttaa, joten poistopumppausten osalta ei tarvittane uusia investointeja. Lisävesien johto Kuumalampeen voidaan toteuttaa painovoimaisesti nykyisen patopenkereen läpi joko säätöpato- tai putkirakentein. Toteutus vaatii tarkemman suunnittelun, jotta investointikustannukset voidaan arvioida. Samalla Kuumalammen nykyisestä pumppauksesta ainakin kesäaikana voidaan luopua, joskin sen kustannusvaikutus on vähäinen.

37 Usein vesistökunnostushankkeiden suunnittelun yhteydessä toiveet järven tulevasta tilasta ovat liian korkealla. Hyötyjä tuleekin pohtia realistisesti suhteessa kasvaneisiin käyttö- ja investointikustannuksiin. 33 Kuva 46. Vaihtoehdon 4 mukaiset pumppaukset. 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksessä arvioitiin työohjelman mukaisesti Kemijärvestä johdettavien lisävesien vaikutuksia Pöyliöjärven virtausoloihin ja kokonaisravinnepitoi suuksiin. Arviointi perustui 3D-vesistömallin (EFDC, Environmental Fluid Dynamics Code) avulla saatuihin tuloksiin. Laskentavaihtoehtoja oli 6 kpl, jotka päätettiin aloituspalaverin pohjalta tehdyn esityksen mukaisesti ennen työn alkua yhdessä mallinnusta ohjaavan työryhmän kanssa. Sekoittumisen ja virtaamien perusteella tarkempaan tarkasteluun valittiin vaihtoehto 4, missä Kemijärvestä johdetaan kesällä 4 kuukauden ajan lisävesiä painovoimaisesti Kuumalammen kautta ja poistetaan nykyisillä Pöyliön pumpuilla. Olettamalla, että lisävesien johtamisen myötä pohjakuormitus puolittuu, lisävesien johtaminen alentaisi laskennallisesti kesäaikaisia fosforipitoisuuksia järvessä noin 4 5 µg/l ja typpipitoisuuksia µg/l. Nykyisen pitoisuus tason ollessa luokkaa 24 µgp/l ja 500 µgn/l, tarkoittaa tämä %:n kokonaisravinteiden alenemaa kesäajan keskipitoisuuksissa. Ravinnepitoisuuksien alentumisen ja veden viipymän lyhentymisen voidaan arvioida vaikuttavan myös järven rehevyystasoon ja parantavan näin myös järven virkistyskäyttöedellytyksiä. Lisävesien johtamisen jälkeenkin ravinnepitoisuudet ovat sen verran korkeita, että järvi säilynee mesotrofisena. Vaihtoehto 4 tarkoittaa pumppausvesimäärien kasvattamista nykytasolta noin 10 milj. m 3 luokkaa tasolle 20 milj. m 3. Näin suurten vesimäärien siirto tarvitsee isot pumppaamot ja sähkötehot. Pumppauksen nykyiset energiakulut ovat olleet noin vuodessa. Vaihtoehdossa 4 energiakulutus kasvaa hieman yli

38 kaksinkertaiseksi, mikä tarkoittaa energiakulun kasvuna noin vuodessa. Lisäksi lisääntyvä pumppujen käyttö lisää huolto- yms. ylläpitokuluja. 34 Mikäli lisävesien johtamisen investointikustannukset jäävät kohtuulliseksi, voisi olla järkevää testata toteutusta käytännössä esimerkiksi kolmen vuoden ajan ja seurantatulosten ja kenttämittausten perusteella sen jälkeen päättää jatkosta. Ennen kokeilua tulee muiden teknisten ratkaisujensuunnittelun yhteydessä selvittää Ahvensalmen silta-aukkojen koko ja niiden vetokyky. Täysmittakaavaisen pilotin yhteydessä voitaisiin myös juoksutusjärjestelyä kehittää edelleen, mm. johtamalla osa lisävedestä tammi-helmikuussa, jolloin Kemijärven veden pinta yleensä on vielä Pöyliöjärven veden pintaa korkeammalla.

39 35 LIITE 1. Aikasarjat jokiveden %-osuus Laskenta Sääskisaari Lakkisaari Lintuniemi Pitkäperä Kuumalampi

40 36 LIITE 1. Aikasarjat, jatkuu

41 37 LIITE 1. Aikasarjat, jatkuu jokiveden %-osuus Laskenta Sääskisaari Lintuniemi Kuumalampi Lakkisaari Pitkäperä Aikasarjojen tulostuspisteet

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin

Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin YLIMÄÄRÄISTEN VESIEN JOHTAMINEN TALVELLA 2013 16X154037 7.2.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin 1 Sisältö

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3 Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle.

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. VESI-EKON KOKONAISPALVELUT Tilannekartoitus ja analyysi Kunnostusmenetelmien valinta Mitoitus Laitteiden asennus Kunnostustoimien organisointi Huolto- ja etävalvontapalvelu

Lisätiedot

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Kollajan altaan vedenlaatuennuste

Kollajan altaan vedenlaatuennuste 1 9M67217 27.2.29 PVO-Vesivoima Oy Kollajan altaan vedenlaatuennuste RAPORTTI 1 Kollajan altaan vedenlaatu ennuste Sisältö 1 TAUSTATIEDOT JA TOIMEKSIANTO 3 2 KÄYTETYT MALLINNUSTYÖKALUT 3 3 SUUNNITELLUN

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Arvio Majasuon turvetuotantoalueen aiheuttamista liettymistä ja rantavahingoista Liesjärvessä

Arvio Majasuon turvetuotantoalueen aiheuttamista liettymistä ja rantavahingoista Liesjärvessä MAJASUO 16UEC0066 29.10.12 VAPO OY Arvio Majasuon turvetuotantoalueen aiheuttamista liettymistä ja rantavahingoista Liesjärvessä Sisältö 1 1 TAUSTA 1 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 2 3 VIRTAAMAT JA VIIPYMÄ

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka

Lisätiedot

PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY

PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Kuntakonsernin teknisen sektorin rakenteen ja toiminnan kehittäminen Valittujen toimintojen rakennevaihtoehtojen kuvaus ja arvonmääritys Tiivistelmä 52X117750 VASTUUVAPAUSLAUSEKE

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Kokemuksia kaivosvesiyhteistyöstä Yara Suomi Oy ja Vesi-Eko Oy

Kokemuksia kaivosvesiyhteistyöstä Yara Suomi Oy ja Vesi-Eko Oy Kokemuksia kaivosvesiyhteistyöstä Yara Suomi Oy ja Vesi-Eko Oy Yhteistyötä kaivostoiminnan vaikutuspiirissä olevien vesistöjen tilan seurannassa sekä vesistövaikutusten hallinnassa Jouni Torssonen, Yara

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä

Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä Näytteenottoa Nummelanportin laskeutusaltaalla Veli-Pekka Salonen Enäjärven lyhyt kunnostuskronologia Kunnostustoimet aloitettiin 1993 Poisto- ja hoitokalastusta

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä

Lisätiedot

ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1

ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004 1 th Hell 15.10.2004 Kirje no 671 KARHOISMAJAN VESIREITTIEN KUNNOSTUSYHDISTYS RY KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004 SISÄLLYSLUETTELO:

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN Timo Massinen HISTORIAA / TAUSTAA Kreosoottikyllästämö PAH- yhdisteet Lisäksi pursialan alueella pienteollista toimintaa, puunjalostusta, korjaamoja

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2013 UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot