TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2000

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TA- LOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa." Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja tämä toimintakertomus sekä konsernitase liitteineen. Valtuuston tavoiteasettelu vuodelle 2000 Valtuuston yleinen tavoiteasettelu on esitetty vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivuilla 1-3 sekä Vuoden 2000 lopussa toimikautensa päättänyt valtuusto on perusteellisen valmistelun jälkeen, laajavaikutteiset toimintaympäristön (EU, Suomen kansantalous, valtiontalous/valtionhallinto, maakunta/maakuntahallinto, seutukunta/seutukuntahallinto, yritystoiminta, maakunnalliset sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut jne.) muutokset huomioon ottaen päättänyt kunnan toiminta-ajatuksen seuraavaksi: "Teuvan kunnan tarkoituksena on Suupohjan seutukunnassa itsenäisyytensä säilyttäen, monipuolisessa yhteistoiminnassa erityisesti naapurikuntien kanssa, olemassa olevaa, valmiiksi rakennettua, monipuolista palveluvarustusta ylläpitäen, hyödyntäen ja kehittäen tarjota kohtuulliset, ympäristöltään hyvät asuin- ja elinolosuhteet sekä kunnalliset palvelut Euroopan yhteisössä siten, että palvelujen määrä ja laatu sopeutetaan kansantalouden sekä sen myötä valtiontalouden ja kunnallistalouden kulloiseenkin kantokykyyn." Valtuuston päätöksen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa ja taloudessa sekä taloudenhoidossa on otettava huomioon kansantalouden ja valtiontalouden tila ja kehitysnäkymät sekä kunnan jäsenten mahdollisuudet rahoittaa osuutensa kunnan järjestettävistä palveluista. Vuosina palvelujen määrää ja laatua ei ole kyetty sopeuttamaan kuntamme taloudelliseen kantokykyyn, mistä osoituksena ovat kumulatiivisesti jo 20 milj.markaksi muodostuneet suuret alijäämät. Kunnan toiminta-ajatukseen ja kunnanvaltuuston päätökseen nojautuvat kunnanvaltuuston talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksymät yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat olleet v seuraavat: Yleistavoite 1 Teuvan kunnan päämääränä on kuntalain 1 :n 3 momentin ja 13 :n 1 momentin sekä 23 :n 1 momentin tarkoituksessa 1 järjestää pääasiassa oman kunnan asukkaille, mutta yhteistoimintatarpeen mukaan myös muille, kohtuullisen tyydyttävät laissa säädetyt ja muut valtuuston päättämät kunnan itse tuottamat, muiden kuntien kanssa yhteistoiminnassa järjestettävät tai muilta palvelujen tuottajilta hankittavat palvelut siten, että kunnan talous pysyy jatkuvasti terveenä kunnallista verorasitusta oleellisesti lisäämättä. 1 Kuntalain 1 :n 3 momentti kuuluu: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalain 13 :n 1 momentti kuuluu: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 23 :n 1 momentti kuuluu: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta...

3 Yleistavoite 2 Teuvan kunnan strategisen tärkeänä tavoitteena oli järjestää kunnalliset palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin nettokustannuksin. Yleistavoite 3 Kuntamme vuoden 2000 tärkein kaikille yhteinen tehtävä normaalien tehtävien ohella oli valmistella, päättää ja toimeenpanna toimenpiteet, joilla kunnan talouden kriisiytyminen ehkäistään ja toiminnot sekä toimintakulut mitoitetaan sellaisiksi, että kunnan edellä mainitut toiminta-ajatus, päämäärät ja tavoitteet voivat toteutua. Kysymys oli tällöin vuotuisten toimintakulujen määrän pienentämisestä pysyvästi yli 10 milj.markalla vuodelle 1998 budjetoidusta toimintamäärärahojen tasosta (142,7 milj.mk). Edelleen oli kysymys pääosin palkkamenojen vähentämisestä. Yleistavoite 4 Terveen talouden tunnusluvut määriteltiin kuntamme olevat ja tulevat olosuhteet sekä arvioitu tulokehitys huomioon ottaen seuraaviksi. Toiminnot ja toimintakulut tuli tulot huomioon ottaen mitoittaa vuodesta 2000 alkaen siten, että vuosikatteen keskimääräinen vuotuinen määrä on kullakin kolmen vuoden suunnittelujaksolla vähintään 3 milj.mk enemmän kuin vuotuiset suunnitelman mukaiset poistot (käytännössä vähintään 10 milj.mk vuodessa). Mikäli vuosikate tilinpäätöksessä jää alle edellä mainitun tavoitteen, on päättyneen tilikauden tiedossa oleva vuosikatevaje otettava huomioon, kun seuraavaa taloussuunnitelmaa laaditaan ja päätetään eli vuosikatevaje on tällöin katettava. 1) 1) Tällä tavoiteasettelulla ennakoitiin Teuvan kunnan omista tarpeista lähtien tasapainottamisjärjestelmää, joka sitten v aikana toteutettiin kaikkia kuntia koskevaksi lainsäädännöllä. Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä ei kolmen vuoden suunnitelmakaudella saa keskimäärin ylittää 35 milj.mk (n mk/asukas ). Kassalainojen ja niihin rinnastettavien luottolimiittien yhteismäärä ei saa ylittää 10 milj.mk. Nettokorkomenot eivät saa ylittää 2 milj. mk vuodessa kolmen vuoden suunnitelmakaudella keskimäärin. Yleistavoite 5 Talousarvio oli alijäämäinen. Tilanne ei ollut tyydyttävä, vaan erityisesti vuoden 2000 aikana oli kaikin keinoin ponnisteltava keskimääräisen vuosikatteen saamiseksi vuodesta 2001 alkaen aluksi vähintään 10 miljoonaan markkaan. Toimintojen ja toimintakulujen uudelleenmitoitus oli välttämätöntä. Palkkakulujen vähentäminen oli välttämätöntä valtion tekemien erittäin runsaiden valtionosuusleikkausten, siihen kytkeytyvän väestön vähenemisen ja heikon verotulokehityksen vuoksi. Ilman mittavia toimenpiteitä kunta joutuu jälleen taloudelliseen ahdinkoon, todettiin valtuuston hyväksymissä talousarvion yleisperusteluissa. Muilta osin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on asetettu talousarviossa päävastuualueille ja selvitys niiden toteutumisesta annetaan jäljempänä päävastuualueiden kohdalla sekä muussa jäljempänä olevassa teksti- ja numeromateriaalissa. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen tuloksen muodostumisesta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilinpäätös toimintakertomuksineen ja muine osioineen muodostaa keskeisen arviointipohjan. Toimintakertomuksessa on edellä jo mainitun mukaisesti esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.

4 Asetettujen päämäärien ja tavoitteiden vertaaminen saavutettuihin tai syntyneisiin tuloksiin ei ole ongelmatonta erityisesti niiltä osin kuin vertailu tulisi tehdä muiden kuntien tuloksiin sen vuoksi, että kaikkien kuntien tilastotiedot vuodelta 2000 ovat käytettävissä aikaisintaan syksyllä 2001 tahi sitä myöhemmin. Selvitys yleistavoitteesta 1 Käsitykseni mukaan yleistavoite 1 on toteutunut palvelujen järjestämisen osalta edelleen jopa hyvin tai erittäin hyvin eikä vain kohtuullisen tyydyttävästi. Tästä voi käsitykseni mukaan katsoa olleen seurauksena sen, että kunnan talous ei ole enää pysynyt terveenä vuosina , mikä ilmenee huomattavan suureksi muodostuneesta alijäämästä (20 milj. mk). Alijäämä olisi voinut muodostua pienemmäksi, mikäli palvelut oltaisiin järjestetty valtuuston päätöksen mukaisesti kohtuullisen tyydyttävinä eikä valtaosin hyvinä tai erittäin hyvinä. Siltä osin kuin tavoiteasettelu koski kunnan talouden pysymistä jatkuvasti terveenä, tavoite jäi selvästi saavuttamatta. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että vuosi 2000 oli kunnallisvaali- ja presidentinvaalivuosi. Selvitys yleistavoitteesta 2 Luotettavaa selvitystä muiden kuntien keskimääräisistä kustannuksista vuonna 2000 ei ole käytettävissä, joten tilastotietoihin perustuvaa selvitystä ei voi antaa. Eri tilastoista on kuitenkin ollut selvästi havaittavissa, että 1990-luvulla saavutettu ja ainakin vuoteen 1997 jatkunut tilanne, jolloin Teuvan kunnan toimintakulut keskimäärin olivat kuntien keskimääräisiä toimintakuluja selvästi - jopa % - alemmat, on nyt valitettavasti päättynyt ja joiltakin osin toimintakulujen määrä jopa ylittää kuntien keskimääräisten toimintakulujen määrän. Kun strategisen tärkeäksi tavoitteeksi oli asetettu kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmat nettokustannukset, on myös tämän strategisen tärkeän tavoitteen saavuttamisessa selvästi epäonnistuttu. Tietysti voidaan myös sanoa, että tavoitteen asettelu on ollut epärealistisen kova. Se on kuitenkin perustunut sekä historialliseen kokemukseen mahdollisuudesta tuottaa palvelut kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin kustannuksin että erityisesti käytettävissä olevan rahan vähyyteen. Vanha kansanviisaus on, että jos tulot eivät riitä menoihin, menoja on vähennettävä, jos tuloja ei pystytä lisäämään. Selvitys yleistavoitteesta 3 Tämän tavoitteen saavuttamisessa ei ole onnistuttu lainkaan, kun toimintakulut tuloslaskelmassa v (146,1 milj.mk) olivat 3,3 milj.mk (yli yhden veroprosentin tuoton) suuremmat kuin v (142,8 milj.mk), kun niiden olisi tullut olla vähintään 10 milj.mk pienemmät. Alkuperäisessä talousarviossa toimintakulutavoitteeksi oli asetettu terveen talouden tavoitteet kohtuullisesti huomioon ottaen 139,3 milj.mk:ksi. Tätä tavoitetta on kuitenkin vuoden mittaan lievennetty siten, että toimintamäärärahoja on lisätty 12,1 milj.mk 151,5 milj.mk:aan saakka, mistä talousarviomäärärahojen käyttönä on toteutunut 147,9 milj.mk. Kunnanvaltuusto on käsitellessään teknisen toimen päävastuualueen säästömahdollisuuksia ja lisämäärärahaesityksiä vuodelle 2000 päättänyt , että henkilöstösäästöjen selvittämistä varten otetaan konsultti/konsultteja, joka/jotka tekee/tekevät selvityksen teknisen toimen lisäksi tässä vaiheessa myös hallinto- ja elinkeinotoimen sekä ympäristötoimen päävastuualueiden osalta. Kahden suurimman päävastuualueen osalta ei konsulttiselvitykseen ryhdytä ennen kuin kunnanhallitus ja -valtuusto ovat perusteellisesti kuulleet näiden päävastuualueiden johtavia viranhaltijoita. Mahdollisen konsultin/konsulttien palkkaami-sesta sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen osalta tekee kunnanvaltuusto erillisen päätöksen. Edelleen valtuusto antoi valtuuston päälinjojen määrityksen konsultin/konsulttien toimeksiannoksi/toimeksiannoiksi valtuustoryhmien puheenjohtajien muodostamalle tiimille. Konsultoinnin loppuraportti, jonka otsikko oli Työtehtävien kartoitus ja henkilöstöresurssien mitoitus Teuvan kunnan hallinto- ja elinkeinotoimessa, teknisessä toimessa ja ympäristötoimessa valmistui Siitä ei ole ollut apua kunnan talouden kuntoon saattamisessa ja taloustavoitteiden saavuttamisessa. Raportti antoi kunnanvaltuustossa käydyn keskustelun mukaan selvän vastauksen, että henkilöstöä ei sittenkään ole liikaa teknisessä toimessa, hallinto-

5 ja elinkeinotoimessa eikä ympäristötoimessa. Useissa puheenvuoroissa todettiin myös, että palvelutason määrittely kuuluu kunnanvaltuustolle. Selvitys yleistavoitteesta 4 Vuosikatetavoitteeseen ei ole ylletty edes taloussuunnitelmassa, jossa vuosikatteeksi vuodelle 2000 oli merkitty 6,6 milj.mk ja poistoiksi 6,8 milj.mk. Tavoitetta on kuitenkin lähestytty taloussuunnitelmassa vuonna 2002, jolle vuodelle vuosikatetavoitteeksi oli merkitty 9,2, milj.mk ja poistoiksi 6,6 milj.mk. Tilinpäätöksessä vuosikatteeksi vuodelle 2000 muodostui 2 milj.mk ja kun otetaan huomioon, että vuosikatteen muodostumiseen vaikutti muun ohella 4 milj.mk:n harkinnanvarainen rahoitusavustus, oli vuosikate tosiasiassa 2 milj.mk alijäämäinen eli 8,6 milj. mk huonompi kuin alunperin hyväksytty vuosikate, mutta 7,1 milj.mk parempi kuin muutetun talousarvion vuosikate. Luottalaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä vuoden lopussa oli 31,8 milj.mk ja mk/asukas, joten lainatavoite ei ylittynyt. Kassalainoja ja niihin rinnastettavia luottolimiittejä ei tilinpäätöshetkellä ollut eikä niihin tarvinnut muutamaa vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta turvautua kertomusvuoden aikana. Nettokorkomenoja ei ollut, korkotuotot olivat 1,7 milj.mk ja korkokulut 1,3 milj.mk. Selvitys yleistavoitteesta 5 Alkuperäisessä talousarviossa toimintakatteeksi oli budjetoitu - 106,2 milj.mk ja toimintakatteeksi muodostui - 113,0 milj.mk, mikä on 6,8 milj.mk huonompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Vuosikatteeksi alkuperäisessä talousarviossa oli budjetoitu + 6,6 milj.mk ja toteutunut vuosikate oli + 2,0 milj.mk, ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta - 2,0 milj.mk. Talousarviomäärärahoja jouduttiin sosiaali- ja terveystoimessa lisäämään 5,3 milj.mk ja teknisessä toimessa 3,4 milj.mk sen sijaan että niitä olisi pitänyt voida vähentää n. 10 milj.mk. Yleistavoitetta 5 ei edellä mainitun mukaisesti ole saavutettu. Sen saavuttaminen olisi kuitenkin ollut strategisen tärkeää. Kunnallemme vuosien tilinpäätöksissä muodostunutta taloudellista tulosta on käsitykseni mukaan pidettävä heikkona ja erittäin hälyttävänä. Tulos on selvä osoitus kunnan talouden kriisiytymisvaarasta. Tulos oli v ,1 milj.mk, v ,7 milj.mk ja v ,2 milj.mk, yhteensä -20,0 milj.mk! Näin raskaasti alijäämäinen tuloskehitys ei saa enää käsitykseni mukaan jatkua. Tulorahoitusta ei tosiasiassa riittänyt lainkaan investointeihin. Toimintatuotot olivat 1,8 milj.mk suuremmat kuin mitä alkuperäisessä talousarviossa oli budjetoitu. Verotulot olivat 3,1 milj.mk alunperin budjetoitua pienemmät ja valtionosuudet harkinnanvarainen rahoitusavustus poislukien 0,2 milj.mk alunperin budjetoitua suuremmat. Valtuustoon nähden sitovien toimintamäärärahojen ylityksiä ei ole ollut, kun otetaan huomioon, että määrärahoja on valtuuston päätöksillä lisätty. Toimintamäärärahojen toteutuma muutettuun talousarvioon nähden on 98 %. Henkilöstömäärärahat ovat alittuneet n. 2,3 milj.markalla ja niiden toteutuma on ollut 97 %. Tästä huolimatta erityisesti henkilöstökulujen määrä kunnassamme on ollut ja on edelleen huomattavasti liian suuri heikentyneeseen tulonmuodostukseen suhteutettuna. Toimintojen ja toimintakulujen uudelleen mitoitus on välttämätöntä. Henkilöstö palvelujen tuottajana Kunnan henkilökunnan päätehtävänä on palvelujen tuottaminen kuntalaisille luottamushenkilöorganisaation määrittelemin tavoittein ja resurssein. Kun kunnan tavoitteena on ollut tuottaa nämä palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin kustannuksin, on henkilöstön jaksamiseen kiinnitetty entistäkin enemmän huomiota.

6 Taloussuunnitelmaan oli tärkeiksi henkilöstöhallinnon tavoitteiksi asetettu henkilökunnan jaksamisen, työmotivaation ja yhteistoiminnan sekä työkäytäntöjen uudistumisen edistäminen, mitä työtä on tehty eri menetelmin. Sen lisäksi, että Teuvan kunta on työnantajana jatkanut fyysisen kunnon parantamiseen ja säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jatkettiin toimia psyykkisen työkunnon parantamiseksi. Varsinaiset toimenpiteet on voitu aloittaa vuoden 1999 alussa. Kertomusvuonna jatkettiin työkäytäntöjen uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Myös ryhmien työnohjaus ja yksilötyönohjaus ovat olleet mukana henkilöstöhallinnon tavoitteiden edistämisessä. Kunnan käytettävissä olleet henkilövoimavarat ovat vuoden 2000 aikana vähentyneet (irtisanoutuneiden, eläkkeelle jääneiden, osaaikaeläkkeelle jääneiden ja kuolleiden tilalle ei ole otettu uusia henkilöitä) seuraavasti: Hallinto- ja elinkeinotoimen päävastuualue - kunnansihteeri on jäänyt osa-aikaeläkkeelle, työaika 60 % - johtoryhmän sihteerinä toimineen henkilön tilalle ei ole otettu uutta henkilöä - keskusarkistonhoitajan virka on ollut täyttämättä - tietotekniikkapäällikkö on sanoutunut irti tehtävästään ja hänen tilalleen ei ole palkattu ketään, vaan tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin - yksi maatalouslomittaja on jäänyt eläkkeelle - lukion rehtorin jäätyä eläkkeelle on lukion rehtorin tehtävät ja sivistystoimenjohtajan tehtävät yhdistetty yhdistelmäviraksi yhdelle henkilölle - kansalaisopiston rehtorin jäätyä eläkkeelle on kansalaisopiston rehtorin tehtävät yhdistetty kansalaisopiston ja peruskoulun yhteisen musiikin lehtorin virkaan yhdistelmäviraksi samalle henkilölle - eläkkeelle on vielä jäänyt lukion vanhempi lehtori - osa-aikaeläkkeelle jääneen liikuntasihteerin tehtävät on hoidettu osa-aikaisuuden osalta sisäisin järjestelyin kuten myös lukion vanhemman lehtorinkin Teknisen toimen päävastuualue - LVI-teknikon irtisanouduttua tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä - siivoustyönjohtajan irtisanouduttua tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä - kaukolämpölaitoksen hoitajan kuoltua tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä - kunnaninsinööri on jatkanut osa-aikaisena, 50 % työajasta - eläkkeelle kokonaan ovat vielä siirtyneet siivooja, puistotyöntekijä ja kiinteistötyöntekijä. Tehtävät hoidetaan pääasiassa sisäisin järjestelyin. Ympäristötoimen päävastuualue - kunnansihteerin toimiminen ympäristötoimen päävastuualueen o.t.o päällikkönä on päättynyt vuoden 2000 lopussa ja siitä alkaen päävastuualueen päällikkönä toimii o.t.o ympäristösihteeri Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue - kokonaan eläkkeelle ovat jääneet: lääkäri, osastonhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, laitosapulainen, perhepäivähoitaja, ja laitosapulainen, joita tehtäviä hoitamaan on palkattu uusi henkilö väliaikaisesti tai hoidettu sisäisin järjestelyin - osa-aikaeläkkeelle on jäänyt hammaslääkäri, jonka tehtävät on jaettu sisäisesti Sivistystoimen päävastuualue Organisaatio on hyvin sopeutunut em. henkilöresurssivähennyksiin ja toiminut edelleen hyvin ilman kunnan johdon tietoon tulleita erityisiä haitallisia seuraamuksia. Luonnollista tietysti on, että eräiden muiden viranhaltijoiden/työn-tekijöiden työmäärä on vastaavasti lisääntynyt ja erityisen paljon se on lisääntynyt uusilla yhdistelmäviranhaltijoilla. Aivan erityisen maininnan ansaitsevat sivistystoimessa tehdyt yhdistelmävirkajärjestelyt, joiden ansiosta organisaatiosta on poistunut kahden korkeasti palkatun hallintoviranhaltijan kulut. Samoin erityismaininnan ansaitsee teknisessä toimessa muodostunut tilanne, jossa on osoittautunut, että selviydytään aikaisempia

7 henkilöresursseja olennaisesti vähemmillä henkilöresursseilla. Henkilöstö on kunnan heikosta taloudellisesta tuloksesta huolimatta ansainnut työstään ja työnsä primaarisista tuloksista kiitokseni sekä vuoden 2000 että koko päättyneen vuosikymmenen osalta. Haluan tässä yhteydessä selvyyden vuoksi jälleen korostaa, että syyllinen kuntamme tarpeisiin nähden liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin ei ole henkilöstö eikä kunnan luottamushenkilöstökään. Syyllinen liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin on valtiovalta, joka hallituskoalitioista riippumatta on kohtuuttomasti ja seurauksista piittaamatta jatkuvasti vähentänyt valtionosuuksia päättyneellä vuosikymmenellä. Loppupäätelmä Muodostunut taloudellinen tulos heikensi edelleen - kolmannen kerran peräkkäin - kunnan talousasemaa. Tilanne on aiheutunut pääosin lähes koko vuosikymmenen jatkuneesta erittäin runsaasta valtionosuuksien vähennyksestä sekä heikenneestä verotulokehityksestä, jolloin voimakkaasti heikentyneeseen tulonmuodostukseen nähden kuntamme toimintakulut ja niissä erityisesti henkilöstökulut ovat huomattavasti liian korkeat. Huomio, päätöksenteko ja toimenpiteet onkin käsitykseni mukaan kiinnitettävä valtionosuus-leikkauksista johtuen välittömästi erityisesti henkilöstökulujen ja muiden toimintakulujen määrän vähentämiseen.

8 PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteensovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallinto- ja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2000 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivulta Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallinto-organisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuualueiden toimintaajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi. Maaseutu- ja lomituspalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen järjestämän maatalouslomituksen toimeenpanijana turvata osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä (n %) voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumista nykyoloissa myös talouskylissä. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Edellä mainitun elinkeinotoimen päämääräasettelun toteutumisesta on erittäin vaikea antaa selvitystä, mutta päävastuualueen päällikön käsityksen mukaan päämäärä on riittävästi toteutunut sekä yleisesti että kussakin yksittäistapauksessa. Kertomusvuonna tehtiin 36 korkotukipäätöstä n. 12,4 milj.markan luotoille (v yhteensä 20 päätöstä n. 11,4 milj.mk:n luotoille). Korkotukea oli hakenut 23 yritystä/yrittäjää. Korkotukea maksettiin v yht mk ( mk v. 1999). Korkotukijärjestelmää pidettiin yleisesti sekä yrittäjien keskuudessa että laajemminkin onnistuneena elinkeinopolitiikan välineenä, mutta sen käyttö ei saavuttanut vieläkään kertomusvuonna sille kaavailtua laajuutta. Kafiaarin teollisuuskiinteistö, joka on kuntakonsernin omistuksessa, täyttyi kertomusvuoden aikana konttoritiloja lukuun ottamatta (nekin ovat nyt täynnä). Tiloissa aloitti toimintansa kuntakonsernin vireille panemana ja myötävaikutuksella puutuotteiden pintakäsittelytehdas, jota on rahoitettu sekä EU:n ja valtion että merkittävässä määrin myös kunnan varoin (3,3 milj.mk). Hanke on oloissamme merkittävä ja tehdas on osoittautunut hyvin tarpeelliseksi. Samoin alunperin kuntakonsernin myötävaikutuksella syntyi ja aloitti toimintansa Suomen Lämpöpuu Oy, josta on mahdollisuus

9 kehittyä alan merkittävä toimija. Valitettavasti yhtiön tuotantoiminta keskeytyi heti alkuunsa muutaman kuukauden jälkeen lämpöuunin tuhopolton seurauksena. Yhtiö jatkaa tuotannollista toimintaansa heti, kun yhtiö on saanut uudet tuotantolaitteistot. Niin ikään kuntakonsernin myötävaikutuksella aloitti toimintansa PSL Paavo Rintala Ky:n konkurssin jälkeen Suomen Ulkokalusteet Oy, jonka käyttöön kuntakonserni rakensi pääosin kertomusvuoden aikana lisätoimitiloja. Sen sijaan erittäin runsaasti valmistelutyötä aiheuttanut ja lupaavalta vaikuttanut sorvijatkostehdas -hanke kaatui rahoitusjärjestelyihin. Selvitys maaseutu- ja lomituspalvelujen päämääräasettelun toteutumisesta on olemassa ja tutustuttavissa asianomaisten viranhaltijoiden opastuksella. Asetetun päämäärän voidaan päävastuualueen päällikön käsityksen mukaan katsoa toteutuneen hyvin. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 400 ha ja osayleiskaava-aluetta n ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Äystö, Parra) Tämän hetken arvion mukaan kunnalla on määrällisesti riittävästi kaavoitettuja tonttialueita. Kaavoituksessa on ollut vireillä muutamia pieniä asemakaavan tarkistuksia sekä Parran yleiskaavan tarkistus ja asemakaavan laatiminen, jotka Parran kaavat hyväksyttiin valtuustossa. Maanhankintaan ei ole ollut yhtä teollisuusaluetta (Horontien varrella) lukuun ottamatta tarvetta, sillä kunnalla on omistuksessaan runsaasti kaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja rakennuspaikkoja. Rivitaloasuntotuotanto oli kunnassa lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen poikkeuksellisen vilkasta, kun kolme yksityistä rakentajaa toteutti rivitalohankkeita. Kunta edisti asuntotuotantoa ostamalla ja vaihtamalla ko. hankkeista yhteensä kuusi asuntoa, joista kolme on kertomusvuoden aikana myyty. Vaihtokaupan yhteydessä kunta luopui Piolahden virkistyskiinteistöstä. Piolahden virkistyskiinteistön vaihtokauppaan liittyen ko. yrittäjä aloitti myös Parrassa rivitalohankkeen toteuttamisen, mitä on pidettävä Parran kehittymisen kannalta merkittävänä. Hanke valmistui sopimuksen mukaisesti vesikattovaiheeseen vuoden 2000 aikana ja sisustusvaiheeseen ryhdytään kevättalvella Hyvien kokemusten myötä omistusrivitaloasuntojen tuotanto jatkuu samojen yritysten toimesta vuonna 2001, jolloin saatetaan päätökseen jo vuoden 2000 puolella aloitetut jatkohankkeet. Näistä kummastakin kunta on myös ostanut yhden asunnon. Edellä mainittujen asuntorakennushankkeiden ansiosta kunta on välttynyt ryhtymästä omaan asuntotuotantoon. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta kohdanneet keskimäärin hyvin. Teuvan kunnalla ja sen kokonaan omistamalla Teuvan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä n. 300 vuokra-asuntoa. Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on muuttunut organisatorisesti merkittävästi, kun Suupohjan seutukunnan alueen elinkeinojen kehittämiseen liittyvää aluekehitystoimintaa ja seudullista edunvalvontaa ja elinkeinopalveluja varten perustettu Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 1997 alkupuolella. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan Kehittämisyhdistyksen Leader II -projekteissa. Matkailu Useita kesiä toimineesta kunnan matkailupalvelupiste Teuvan Kesäinfosta luovuttiin taloudellisista syistä. Kuntaa ja kunnan palveluja koskevia esitteitä ja julkisten kulkuneuvojen aikatauluja oli esillä Askartelu- ja Käsityöliike Käsixissä, Pyörätallissa ja Vapaa-ajankeskus Parran infopisteessä/kahvioissa.

10 Teuvan kunta oli esillä matkailualan messuilla ja muissa tapahtumissa yhdessä Vapaa-ajankeskus Parran kanssa. Vapaa-ajankeskus Parrassa jatkettiin ympäristö- ja rakennustöitä, jotka ovat monipuolistaneet ja lisänneet Parran alueen vetovoimaisuutta. Maailman suurin keihäs (26 m) pystytettiin Parraan keihäänheiton olympiakultamitalisti (Tokio 1964) Pauli Nevalan 60-vuotispäivän kunniaksi. Keihäsmonumentin suunnitteli, rakensi ja toteutti teuvalaisyritys West Welding Oy, ympäristötyöt kunnan tekninen toimi. Keihäsmonumentin juhlallinen paljastus suoritettiin , ja juhlatilaisuudessa oli suuri joukko teuvalaisia ja urheilun merkkihenkilöitä ympäri maata. Keihäsmonumentista muodostui vetonaula, jota kävi katsomassa matkailijoita hyvinkin kaukaa. Parran kokoustila nimettiin Pauli Nevala -saliksi ja paljastettiin ko. salissa Pauli Nevalan muotokuva, jonka on maalannut teuvalainen taiteilija Kari Valkama. Maaseutu- ja lomituspalvelut Tukihakemuksia palautettiin 336 tilalta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 25 tilaa eli 6,9 %. Peltoa oli viljelyksessä ha. Tukien maksatus alkoi syyskuussa. Vuonna 2000 tiloille maksetut tuet olivat yhteensä 37,6 milj. mk. Eriasteisten valvontojen ja ristiintarkistusten piirissä on ollut 39 teuvalaista tilaa. Investointitukea on maatiloille Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen kautta myönnetty avustuksina ja lainoina 3,5 milj.mk. Maatalousyrittäjien vuosilomahakemuksia palautettiin 135 tilalta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 10 tilaa eli 6,9 %. Lomitettavista tiloista 12 järjesti itse lomituspalvelunsa. Lomitettuja vuosilomapäiviä kertyi 4009, sijaisapupäiviä Tilat voivat lisäksi käyttää ns. maksullista lomittaja-apua alennettuun hintaan n. 40 markan tuntikorvauksella enintään 100 tuntia vuodessa jokaista lomaan oikeutettua yrittäjää kohti. Näitä lomituspäiviä kertyi yhteensä 104. Täysin maksullista lomittaja-apua, jossa yrittäjältä peritään lomittajan tuntipalkka 30 %:lla korotettuna, käytettiin 4 päivää. Lomitettujen vuosilomapäivien osuus väheni 239 eli 5,6 %. Lomitettujen sijaisapupäivien osuus lisääntyi 93 päivää eli 4,6 %. Alennettujen maksullisten lomittaja-apupäivien lukumäärä väheni 35 eli 25,0 %. Täysin maksullista lomittaja-apua käytettiin ensimmäistä kertaa. Lomituspäivän keskimääräinen pituus kunnallisessa lomituspalvelussa oli 6,4 tuntia ja itse järjestetyssä lomituksessa 8,3 tuntia. Kunnan kyläprojekti TULEVAISUUS TEUVALLA -kylien kehittämishanke, joka alkoi , saatiin päätökseen Hankkeen projektipäällikkönä toimi Merja Koivisto. Hankkeen hallinnoinnin toteutuneet kustannukset olivat mk. Tästä EU:n ja Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosaston osuus oli mk ja Teuvan kunnan osuus mk. Hankkeen aikana toteutettiin 14 investointikohdetta, joiden kokonaiskustannukset olivat 3,8 milj.mk. EU:n ja TE-keskuksen osuus rahoituksesta oli 1,1 milj.mk ja Teuvan kunnan 1,2 milj.mk sekä hankkeiden omarahoitus 1,4 milj.mk. Kökkätyötunteja investointihankkeiden toteuttajayhdistyksille kertyi yhteensä Kaikki investointikohteet saatiin valmiiksi marraskuussa Loppuraportti toiminnasta on hyväksytty ja saatettu tiedoksi ao. viranomaisille ja sidosryhmille. Teuvan historia II Teuvan historian jatko-osan eli II osan kirjoittamisesta on tehty sopimukset v professori Raimo Rannan ja tutkija, maisteri Ossi Viidan kanssa. Teuvan historian II osa käsittää vuodet n ja tarkoituksena on, että historian II osa on valmis vuonna Kustannusten jako Teuvan kunta 80 % ja Teuvan seurakunta 20 %. Kirjoitustyötä johtaa ja valvoo historiatoimikunta, jossa on 10 kunnan nimeämää ja 5 seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina toimikunnassa on kumpikin historian kirjoittaja. Kertomusvuoden aikana historiankirjoitus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Sota-ajan perinnetiedon tallettamiseksi palkattiin väliseksi ajaksi tutkimusapulaiseksi historian opiskelija Mika Varala, joka haastatteli 55 sotaveteraania historian kirjoittaja Ossi Viidan ohjauksessa.

11 Teuvan historian I osan myyntiä Teuvan eri kylissä ovat hoitaneet Teuva-Seuran edustajat.

12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omas-sa organisaatiossa sekä erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella yhteistoiminnassa naapurikuntien sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. Toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivulta Toiminnallisina tavoitteina on ollut järjestää välttämätön perusturva kunnan eri ikäisille asukkaille. Toiminnassa on korostettu valtakunnallisen TATOohjelman (sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille ) mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä sekä sosiaalityön ja avohuollon vahvistamista. Julkisen vallan (kunta) järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty niin, että ne ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla. Toiminnassa on korostettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toimivuutta. Toiminnalliset muutokset Kehitysvammahuollon tehtäväalueelle on siirtynyt Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä kunnalliseksi toiminnaksi kehitysvammaisten hoitokoti, toimintakeskus ja asuntola lukien. Henkilökuntaa siirtyi 13. Rakenteelliset muutokset ovat alentaneet kehitysvammahuollon nettokustannuksia noin mk. Henriikkakodilla (vanhainkoti) on toteutettu rakenteellisia muutoksia siten, että yksi osasto on muutettu 12-paikkaiseksi vanhusten palvelukodiksi (Palvelukoti Syyspihlaja). Henkilökunta on otettu sisäisin siirroin. Rakenteelliset muutokset Henriikkakodilla on suunnattu siten, että Henriikkakodin osastot tuottavat yhä enemmän hoivapalveluja. Kertomusvuodelle suunniteltu mielenterveystoimiston kunnallistaminen ei ole toteutunut lähinnä psykiatripulan vuoksi. Päivähoidon vastuualueella Horon ryhmiksen toiminta on toistaiseksi päättynyt. Päiväkodilla on käynnistetty esiopetusta koskeva kokeilu elokuussa Esiopetus vähentää päivähoidon maksutulokertymää. Työllistämistuella on palkattu 12 henkilöä vanhushuollon ja tukipalvelutehtäviin. Sosiaali- ja terveystoimi on osallistunut Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kuntaprofiiliprojektiin, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnasta palvelurakenteen kehittämistä varten. Talouden kehitys Tilastotietoja sosiaali ja terveydenhuollon kertomuksista vuosilta KUSTANNUKSET netto mk/asukas Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Sos. ja terv.yht Sosiaali- ja terveystoimi on toiminut hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdistettynä vuodesta 1993 alkaen. Eri vastuualueiden bruttomenomäärärahat jakautuivat seuraavasti (vuosi 1999): C sosiaali- ja terv.toimen hallinto 1,47 milj.mk (1,79 milj.mk) C sosiaalityö 7,85 milj.mk (5,01 milj.mk) C avohoito 22,2 milj.mk (20,9 milj.mk) C laitoshoito 44,2 milj.mk (43,8 milj.mk) C lasten päivähoito 9,49 milj.mk (9,21 milj.mk) Sosiaalityön vastuualueelle on tullut uutena toimintana kehitysvammahuolto, kustannusvaikutus 2,66 milj.mk. Siirto on alentanut vastaavasti laitoshoidon kustannuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kasvu on n mk verrattuna vuoteen 1999, prosentteina 1,11 %.

13 Painotukset ja tulokset vastuu- ja tehtäväalueilla Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat sosiaalija terveyspalvelut ovat kuntalaisten saatavilla. Seudullinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on ollut yhä tärkeämpää. Jatkuvana painopistealueena on organisaation sisällä ollut rakennemuutokset (etenkin vanhushuolto), joiden avulla on pystytty vastaamaan lisääntyvään palvelujen kysyntään. Palvelutuotannossa keskeistä on ollut tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut ensisijaisesti omassa organisaatiossa. Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön jatkuvana tavoitteena on ollut kehittää sosiaalityön työmenetelmiä niin, että tuetaan asiakkaiden omatoimista suoriutumista ja aktivoidaan pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia sekä nuoria asiakkaita. Sosiaalityön vaikutusta kanavoidaan eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät osallistuvat ns. moniammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnonaloilla. Painopistealueena ovat olleet lapset ja nuoret sekä kuntouttava sosiaalityö. Päihdehuollon katkaisuhoidosta ensisijainen vastuu on ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on Teuvalla kaksi kertaa kuukaudessa. Toimeentulotukimenot olivat 3,3 % alhaisemmat kuin vuonna Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat Elatustuen piirissä oli 128 lasta, elatustukimenot kasvoivat 2,10 % voimaan tullut laki lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmästä on lisännyt kertomusvuonna lastensuojelumenoja mk. Sosiaalityön asiakaskäynnit: v v v v v v Vanhus- ja vammaispalvelujen menot ovat kasvaneet 4,75 %, erityisiä kustannuspaineita on ollut vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen ja tulkkipalvelujen järjestämisessä. Kehitysvammahuolto Sosiaalityön vastuualueelle on kehitysvammahuollon laitoshoidosta, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä siirtynyt vuoden 2000 alusta avohuollon palveluksi toimintakeskus, asuntola ja hoitokoti. Toimintakeskuksen päivätoiminta tuottaa työtoimintaa kehitysvammaisille. Tavoitteena on järjestää monipuolista työtoimintaa kehitysvammaisille. Työtoiminnan piirissä on 25 kehitysvammaista. Hoitokoti Niittyleinikki on 8-paikkainen kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa kehitysvammaisille. Palveluja on myyty myös Isojoen kunnalle (1 paikka). Ohjatun asumisen yksikkö, Kaislakoti on 7- paikkainen kehitysvammaisille tarkoitettu tuetun asumisen yksikkö. Toiminnallisena tavoitteena on ollut, että kehitysvammaiset asuvat osittain itsenäisesti. Ympärivuorokautista henkilökuntaa ei ole. Kehitysvammahuollon nettokustannukset olivat n mk alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Holhous Yleisen edunvalvojan virkaa (entinen virkaholhooja) on hoitanut sosiaalityöntekijä. Omaishoidontuen saajia on ollut 63, kustannukset yhteensä mk. Omaishoidon tuen

14 tavoitteena on ollut tukea kotihoitoa ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Avohoito Avohoidon vastuualue on jakaantunut kotihoidon, terveyskeskushoidon ja täydentävien palvelujen tehtäväalueisiin. Painopistealueina ovat olleet: avohuollon kehittäminen - laitospaikkojen muuttaminen avohuollon yksiköiksi sekä palvelu- ja hoitovastuun siirtäminen yhä enemmän sosiaali- ja terveystoimen palveluyksiköihin. Vanhusten palvelukodit ovat olleet merkittävä osa-alue vanhushuollon rakennemuutoksena avohuollon suuntaan. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on ollut vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja perheiden itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa kodissaan asiakkaan ja perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Kotipalveluhenkilöstö on toiminut kuudessa aluevastuullisessa työryhmässä tehden myös säännöllistä ilta- ja viikonlopputyötä. Kullakin alueella työskentelee lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muuta erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Kotipalveluhenkilökunnasta yksi on siirretty palvelukotien tehtäväalueelle. Painopistealueena palvelukotihoidossa on ollut pelastuspalvelu ja turvallisuus. Palvelukotien henkilökunnan, poliisin ja Vapepan (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu) kanssa on järjestetty yhteinen koulutus, suunnittelu- ja etsintäharjoituspäivä. Palvelukoteihin on laadittu ns. etsintä- ja pelastusohjeet. Palvelukotien asumispalvelupäivät Ailintupa Heikinhovi Markkula Simonhovi Mäntyniemi Kotisairaanhoidossa on panostettu asiakkaiden selviytymiseen kotioloissa mahdollisimman pitkään. Painopistealueena on ollut myös diabetestyö. Väestön ikärakennekehitys on aiheuttanut erityisiä paineita laitoshoitoon ja avohoitoon (kotipalvelu, palvelukotihoito, kotisairaanhoito). Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalveluina on vanhuksille järjestetty saunapalveluja, ateriapalveluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Tavoitteena on kehittää etenkin sosiaalihuoltolain mukaisia asiointikuljetuksia uuden kotipalveluauton hankinnan myötä. Vanhusten palvelukoteja on 6, paikkoja yhteensä 52. Asumispalvelupäiviä , mikä vastaa vanhainkodin hoitopäivien lukumäärää.

15 Väestön ikärakenne asukkaita yli 65 v. % yli 75 v. % yli 85 v. % v. % , ,1 88 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 ENNUSTE , , , , , , , , , , , ,4

16 Terveyskeskushoito Terveyskeskushoidon painopistealueena on edelleen ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen toimivuus. Vastaanotto- ja neuvolakäyntien määrä on vähentynyt 2 % edellisestä vuodesta. Runsaat 32 vuotta Teuvan kuntalaisia palvellut lääkäri Simo Suominen jäi eläkkeelle Yksi lääkärinvirka on ollut täyttämättä alkaen lääkäripulan vuoksi. Lääkäripalvelut Vastaanottokäynnit Viikonloppupäivystäjiä ja sijaisia ei ole ollut riittävästi saatavana. Vaikka kokonaiskäyntimäärä on vähentynyt suhteellisen vähän, ei tavoitteen mukainen väestövastuutyyppinen toimintamalli toteudu kolmella lääkärillä. Päiväkäyntien vähentyminen on johtanut epätarkoituksenmukaiseen päivystysluontoisten iltakäyntien lisääntymiseen. Laboratoriotutkimusten määrä on noussut noin 17 % huolimatta siitä, että on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota tutkimusten määräämiskäytäntöihin. Pitkäaikaisten sairauksien seurantatutkimuksia on siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon. Täydentävät palvelut Tehtäväalue tutkimus/käyntikerta Laboratorio Röntgen Fysioterapia Hammashuollon tavoitteena on ollut tarjota suun terveydenhuollon palveluja mahdollisimman kattavasti koko väestölle. Palvelutuotannon ylläpitämiseksi on kehitetty sisäistä työnjakoa ja valistustyötä. Lasten seulontatarkastuksia on siirretty lisäkoulutetulle hammashoitajalle. Alle 19-vuotiaat tarkastetaan yksilöllisin tarkastusvälein. Oikomishoidossa on pyritty ennaltaehkäiseviin varhaishoitoihin, hoitona purennan ohjaimet. Käyntimäärä Työterveyshuollon tavoitteena on ollut hoitaa kunnan alueella kaikki palvelujen tarvitsijat. Kunnan työntekijöiden sairaudenhoito on myös kuulunut työterveyshuollon sopimuksen piiriin. TYKYtoimintana on järjestetty tuettuja kuntolomia. Neuvolatyössä on painopistealueena ollut yhteistyön kehittäminen päivähoidon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa sekä lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Äitiysneuvolassa painopistealueena on ollut lasta odottavien perheiden tukeminen. Laitoshoito Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti omilla osastoilla: terveyskeskuksen vuodeosastolla, Henriikkakodissa, dementia- ja pitkäaikaissairaiden osastolla (osasto 2 LH) ja sosiaalisen kuntoutuksen osastolla (osasto 3 LH). Osastotoiminnan tavoitteena on ollut merkittävästi alentaa erikoissairaanhoidon nettokustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksukatto on vaikuttanut osastojen tulokertymää alentavasti. Vuodeosasto 1:n asiakasmaksutulot alenivat n. 13 % vuoteen 1999 verrattuna. Lehtiharjun sairaalan osastojen osastotoiminnassa on ollut painopistealueena seutukunnallinen yhteistyö. Lehtiharjun osastojen hoitopalveluja on Teuvan lisäksi käyttänyt 8 kuntaa (Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka ja Ylihärmä). Terveyskeskuksen vuodeosaston (43 paikkaa) painopistealueena on ollut edelleen erikoissairaanhoidon jatkohoidosta huolehtiminen omana toimintana. Veteraanien kuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa vuodeosaston toiminnassa. Ammatillista osaamista on tuettu suunnitelmallisella koulutuksella. Osasto 2 on tarjonnut perushoidon ja virikkeellistä toimintaa vaikeahoitoisille psykogeriatrisille ja dementoituneille potilaille. Osasto on 18-paikkainen. Osaston vahvuutena on pidettävä korkeatasoista hoitoa. Hoitopäivän hinta 392,15 mk. Osasto 3, sosiaalisen kuntoutuksen osasto, on tuottanut hoitopalveluja ns. Sariolan muunnetun hoitomallin, 4-portainen kuntoutusmalli, mukaisesti. Osasto on 17-paikkainen

17 Terveyskeskuslääkäri vastaa potilaiden somaattisesta terveydestä, psykiatri on tavattavissa osastolla kerran viikossa, samoin sosiaalityöntekijä. Osasto 3 jakaantuu toiminnaltaan kahteen erityyppiseen toimintaideologiaan. Osastotoimintaan liittyy tärkeänä osana avohuollossa olevien päivätoiminta. Käyntejä 1735, joista teuvalaisia Osasto 3 on vakiinnuttamassa paikkansa psykiatristen palvelujen tuottajana laaja-alaisesti koko Etelä-Pohjanmaalla. Hoitopäivän hinta 511,88 mk. Lehtiharjun sairaalan hoitopäivistä teuvalaisten osuus on 20,54 % (vuonna %). Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto. Vuonna 2000 tapahtuneen rakennemuutoksen johdosta laitospaikkoja on vähennetty 5 ja samanaikaisesti avohuollon paikkoja (palvelukoti) lisätty 12. Henriikkakodin osasatoista yksi on 9-paikkainen ns. dementiaosasto, intervallihoitopaikkoja on 7 ja hoivaosastopaikkoja 22. Henriikkakodin toimintatavoitteena on tukea vanhushuollon avohoitoa. Vanhusten keski-ikä on 80,64 vuotta. Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Erikoissairaanhoidon käyttöä on entistä vaikeampi vertailla hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien perusteella, koska hinnoittelu tapahtuu entistä enemmän hoitopaketteina ja polikliininen leikkaustoiminta on lisääntynyt. Selkämeren sairaalan lääkäripulan vuoksi potilasliikennettä on ohjattu enemmän Seinäjoen sairaalaan. Selkämeren käyttömenot vähentyivät 1,26 milj. mk ja Seinäjoen käyttömenot lisääntyivät 1,46 milj.mk verrattuna vuoteen Hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit vähenivät selvästi, hoitopaketit lisääntyivät. Kokonaiskustannukset pysyivät oleellisesti ennallaan. Seinäjoen sairaala on vuoden 2000 aikana purkanut jonojaan jonkin verran. Teuvalaisia hoitoon pääsyä odottavia oli vuoden 2000 lopulla n. 20 %vähemmän kuin vuonna Kehitysvammahuollon laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitäminä. Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) Härmän sairaala Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissairaille (osasto2) 3123 (7304) *) 2879 (7293) *) 2689 (7126) *) 1638 (7149) *) 1822 (6888) *) - sosiaalisen kuntoutuksen osasto (osasto 3) 990 (5884) *) 571 (6370) *) 816 (6530) *) 696 (6665) 984 *) (6752) *) Eskoon keskuslaitos Selkämeren sairaala Teuvan terveyskeskus (15527) *) (15897) *) (15469) Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) *) kaikki hoitopäivät Päivähoito Lasten päivähoidon tavoitteena on ollut edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin. Keskeinen tavoite on edelleenkin ollut järjestää päivähoitopaikka, alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus, kaikille hoitoa tarvitseville. Tavoite on saavutettu. Lasten päivähoitoa on kuluneen toimintavuoden aikana järjestetty päiväkodissa, perhepäivähoidossa, vuorohoitoryhmiksessä sekä kolmiperhehoitona lasten kotona lukien on maksettu yksityisen hoidon kuntalisää, kustannukset mk. Vuorohoitoryhmis on toiminut lähinnä vuorohoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikkana sekä lisäksi perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Päiväkodilla on toiminut esiopetusryhmä ja lisäksi päiväkoti on toiminut erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoitopaikkana. Horon ryhmiksen toiminta on keskeytynyt kertomusvuoden aikana.

18 Kertomusvuoden lopussa lapsia oli perhepäivähoidossa 174 (vuonna lasta), vuorohoitoryhmiksessä 15 lasta ja kolmiperhehoidossa 5 lasta. Päiväkodilla lapsia oli yhteensä 38. Näistä päivähoidon piirissä oli 27 lasta, 11 lasta osallistui pelkästään esiopetukseen. Perhepäivähoitajien toimikiintiö on 63 hoitajaa, joista täytettynä oli 36 perhepäivähoitajan tointa. Länsäolopäiviä päivähoidossa oli yht hoitopäivää Hoitopäivien hinnat/hoitopäivä: perhepäivähoito 185,26 mk, vuorohoitoryhmis 203,79 mk, päiväkoti 211,67 mk. Seurakunnan päiväkerhotoiminnan menoihin sosiaali- ja terveystoimi on osallistunut 25 %:lla, aiemmin 50 %:lla, kustannusvaikutus mk. Yhteenveto Sosiaali- ja terveystoimen tuottamat palvelut ovat olleet julkisen vallan (kunta) vastuulla olevia peruspalveluja ja välttämättömyyspalveluja. Elämänlaatu- ja harkinnanvaraisia palveluja ei ole. Lisäksi on tuotettu seutukunnallisia palveluja, joiden bruttokustannusvaikutus menomäärärahoihin on ollut 8,06 milj.markkaa. Sosiaali- ja terveystoimessa tapahtuneet rakenteelliset palvelurakenteiden muutokset ovat mahdollistaneet sen, että nettomenojen kasvu vuodesta 1999 vuoteen 2000 on ollut vain 1,11 %, noin markkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista ensisijaisesti omassa organisaatiossa on edelleen pidettävä taloudellisesti vaikuttavana.

19 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI kansalaisopisto ja vapaa-ajan toimistot) toimintavuoden aikana. Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sivistystoimi tukee ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua ja vastaa kasvun tarpeisiin sekä kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaaajan tuomiin haasteisiin järjestämällä tasokkaan opetuksen ja monipuoliset palvelut kuntalaisille riippumatta iästä, asuinpaikasta tai terveydentilasta. Yleissivistävää ja myös ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti. Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivulta Palvelut on järjestetty kuntien keskimääräisiä kustannuksia vähän korkeammin kustannuksin. Kokonaismenot ovat laskeneet palkkakustannusten alenemisen myötä. Varsinaiset toiminnan kustannukset osa-alueittain ovat alle keskimääräisten kustannusten, mutta kiinteistömenot huomioiden kustannukset nousevat kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammalle. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet oppilasmäärän alenemisen myötä. Talousarviomäärärahat ovat alittuneet seuraavista syistä: viranhaltijoiden keskimääräisen iän alentuminen, lukion rehtorin ja sivistystoimenjohtajan viran yhdistäminen, kansalaisopiston rehtorin ja koululaitoksen/kansalaisopiston musiikin opettajan viran yhdistäminen, sijaisuuksien hoitaminen oman viran/toimen ohella, osa-aikaeläkkeelle siirtymiset, nuoriso- ja kulttuurisihteeri siirtynyt tilapäisesti Leader-projektin vetäjäksi, kansalaisten omavastuuta lisätty palvelutuotannossa ja erilaisten materiaalien hankinnoissa on käytetty yhteishankintarenkaita. Kimmoke-projektin myötä lisääntynyt kuljetustarve on minimoitu koululaiskuljetuksien, asiointikuljetuksien ja joukkoliikenteen tarkalla koordinoinnilla. Nettomenoja ovat myöskin alentaneet Opetushallitukselta saadut kansainvälistymisrahat, Merenkurkun neuvoston kautta Interreg-rahat sekä yrittäjyysprojekteihin tulleet avustukset. Kiinteistökustannuksia on sivistystoimen osalta pystytty vähentämään siirtämällä sivistystoimen eri osavastuualueiden henkilöstö koulukeskuksen ja vapaa-ajantoimen tiloihin (koulutoimisto,

20 Projektit ja avaintulokset päävastuualueella Teuvan kunta on ollut valtakunnallisena pilottikuntana Kimmoke-kielenkehittämisprojektissa. Painopisteenä on ollut verkostoituminen. A2-kielenä on opetettu lähinnä ranskaa ja ruotsia. Ruotsin kielen on ottanut ikäluokasta n. 70 % omakseen. Teuvan Kulttuurisaareke-projekti on jatkunut toimintavuoden aikana siten, että ensimmäinen näkyvä projekti Pyörämuseo/Pyörätalli on saanut tilalaajennuksen sekä myös esittelymateriaalin osalta täydennystä. Valtakunnallisena pilottihankkeena on myös jatkunut verkostoitu Tietotupa-projekti (Virturaitti) alueellisena Leader-hankkeena. Kunnan tietotuvissa on jatkunut laajamittainen kylän asukkaiden sekä tietotekniikasta kiinnostuneiden ihmisten koulutus. Sivistystoimen hallintotiloihin sijoitettu oppimateriaalikeskus on lainannut aktiivisesti kirjasarjoja, pelejä, urheiluvälineitä, videoita jne. kouluille opetuksen tueksi. Oppimateriaalikeskus on myös antanut merkittävää tukea kunnan eri toimistoille erilaisissa erityisasiantuntemusta vaativissa töissä kuten julkaisuissa ym. Peruskoulut Kaikilla kouluilla jatkettiin opetuksen ja koulutuksen arviointia OPLA-projektin mukaisesti. Koulujen rehtorit osallistuivat kunnan Lähiesimieskoulutukseen ja opettajat eri ainejärjestöjen koulutukseen OPLA-koulutuksen lisäksi. Yhdenmukainen hallinto-ohjelmisto otettiin käyttöön nyt kaikilla kouluasteilla. Myös yläaste panosti kansainvälisyyteen. Koulun kuoro vieraili keväällä Pohjois-Italiassa Magentassa, Conegliaanossa ja Firenzessä. Kolmivuotinen Koulukieliprojekti Ruotsin Storumanissa sijaitsevan Röbroskolanin kanssa päättyi keväällä yhteiseen leirikouluun ja kaikkien mukana olleiden koulujen yhteiseen laivaseminaariin. Yrittäjyyskasvatuksessa jatkettiin yhteistyötä Vaasan yliopiston Tsemppikeskuksen kanssa. Yrittäjyyskasvatusopettaja osallistui Teuvalla ja muissa projektikunnissa järjestettäviin seminaareihin ja ryhmä Japanin televisiosta valmisti ohjelmaa koulun yrittäjyyskasvatuksesta. Yläasteen nimi muuttui Teuvan Yhteiskouluksi. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusyksikkö (EHA2) on vakiinnuttanut toimintansa alueellisena yksikkönä erityisluokkien yhteydessä. Lukio Lukio on ollut mukana opetuksen ja koulutuksen arviointiprojektissa (OPLA). Lukion osalta kansainvälistymistä laajennettiin toimintavuonna siten, että Pohjois-Italiasta Conegliaanosta vieraili lukiossa n. 20 oppilaan ja kahden opettajan ryhmä tutustuen Teuvan lukioon, peruskouluun ja kuntaan n. viikon ajan. Kyläkouluilla paneuduttiin ympäristöteemaan, luontoon ja kotiseututyöhön yhteistyössä kyläseurojen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Painotukset kouluittain vaihtelivat esiintymis- ja taidekasvatuksesta tapa- ja terveyskasvatukseen sekä oppilasvaihtoon Närpiön Kalaxin koulun ruotsinkielisten oppilaiden kanssa. Esiopetus käynnistettiin myöskin Teuvan kunnassa kokeiluluonteisesti siten, että Riipin koululla oli 5 esioppilasta samassa ryhmässä eka- ja tokaluokkalaisten kanssa. Päiväkodilla oli kaksi eri opetusryhmää, joissa yhteensä 20 esioppilasta. Kirkonkylän koulu hyväksyttiin EU:n Comeniuskouluyhteistyöhön yhdessä Italiasta, Espanjasta ja Englannista olevien koulujen kanssa.

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS

TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2001 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2004 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS

TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2003 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS

TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2002 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet 20.10.2010 / 15.4.2011 Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut Yleiskuvaus Kuopion palvelurakenneuudistuksessa perusturvan palvelualue sisältää kolme avainprosessitasoa: vanhus- ja vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018

Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Perusturvalautakunta 101 08.10.2015 Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Perusturvalautakunta 101 Kunnanhallitus on antanut hallintokunnille 7.9.2015

Lisätiedot

Perjantai 04.05.2012 klo 9.00 15.10

Perjantai 04.05.2012 klo 9.00 15.10 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2012 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Perjantai 04.05.2012 klo 9.00 15.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 31.3.2014 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 31.3.2014 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 25 Kokousaika 25.3.2014 klo 17.30 Kokouspaikka Päiväkoti Kuunari Käsiteltävät asiat 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag Sosiaali- ja terveyslautakunta 180 23.09.2015 Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag 985/02/02/02/2014 SosTe 180 Valmistelija:

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 27.8.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 27.8.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 71 Kokousaika 25.8.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Merihelmi, Laitakari Käsiteltävät asiat 61 62 63 64 65 66 67 68 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä.

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä. Joutsan kunnanhallitus 216 24.09.2007 Kunnanvaltuusto 55 22.10.2007 Henkilöstötoimikunta 7 29.10.2007 Henkilöstötoimikunta 13 12.11.2007 Yhteinen Joutsan kunnanhallitus 37 19.11.2007 Kuntaliitossopimuksen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle.

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle. 1 Nurmeksen kaupunki Luettelo Kaupunginkanslia 13.3.2014 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN Hallintosääntö: 6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2005 TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2005 S i s ä l t ö sivu Kunnanjohtajan katsaus toimintaan ja talouteen...1 Päävastuualueittainen toiminnan ja talouden tarkastelu...2 Hallinto-

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot