TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2000

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TA- LOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa." Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja tämä toimintakertomus sekä konsernitase liitteineen. Valtuuston tavoiteasettelu vuodelle 2000 Valtuuston yleinen tavoiteasettelu on esitetty vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivuilla 1-3 sekä Vuoden 2000 lopussa toimikautensa päättänyt valtuusto on perusteellisen valmistelun jälkeen, laajavaikutteiset toimintaympäristön (EU, Suomen kansantalous, valtiontalous/valtionhallinto, maakunta/maakuntahallinto, seutukunta/seutukuntahallinto, yritystoiminta, maakunnalliset sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut jne.) muutokset huomioon ottaen päättänyt kunnan toiminta-ajatuksen seuraavaksi: "Teuvan kunnan tarkoituksena on Suupohjan seutukunnassa itsenäisyytensä säilyttäen, monipuolisessa yhteistoiminnassa erityisesti naapurikuntien kanssa, olemassa olevaa, valmiiksi rakennettua, monipuolista palveluvarustusta ylläpitäen, hyödyntäen ja kehittäen tarjota kohtuulliset, ympäristöltään hyvät asuin- ja elinolosuhteet sekä kunnalliset palvelut Euroopan yhteisössä siten, että palvelujen määrä ja laatu sopeutetaan kansantalouden sekä sen myötä valtiontalouden ja kunnallistalouden kulloiseenkin kantokykyyn." Valtuuston päätöksen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa ja taloudessa sekä taloudenhoidossa on otettava huomioon kansantalouden ja valtiontalouden tila ja kehitysnäkymät sekä kunnan jäsenten mahdollisuudet rahoittaa osuutensa kunnan järjestettävistä palveluista. Vuosina palvelujen määrää ja laatua ei ole kyetty sopeuttamaan kuntamme taloudelliseen kantokykyyn, mistä osoituksena ovat kumulatiivisesti jo 20 milj.markaksi muodostuneet suuret alijäämät. Kunnan toiminta-ajatukseen ja kunnanvaltuuston päätökseen nojautuvat kunnanvaltuuston talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksymät yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat olleet v seuraavat: Yleistavoite 1 Teuvan kunnan päämääränä on kuntalain 1 :n 3 momentin ja 13 :n 1 momentin sekä 23 :n 1 momentin tarkoituksessa 1 järjestää pääasiassa oman kunnan asukkaille, mutta yhteistoimintatarpeen mukaan myös muille, kohtuullisen tyydyttävät laissa säädetyt ja muut valtuuston päättämät kunnan itse tuottamat, muiden kuntien kanssa yhteistoiminnassa järjestettävät tai muilta palvelujen tuottajilta hankittavat palvelut siten, että kunnan talous pysyy jatkuvasti terveenä kunnallista verorasitusta oleellisesti lisäämättä. 1 Kuntalain 1 :n 3 momentti kuuluu: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalain 13 :n 1 momentti kuuluu: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 23 :n 1 momentti kuuluu: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta...

3 Yleistavoite 2 Teuvan kunnan strategisen tärkeänä tavoitteena oli järjestää kunnalliset palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin nettokustannuksin. Yleistavoite 3 Kuntamme vuoden 2000 tärkein kaikille yhteinen tehtävä normaalien tehtävien ohella oli valmistella, päättää ja toimeenpanna toimenpiteet, joilla kunnan talouden kriisiytyminen ehkäistään ja toiminnot sekä toimintakulut mitoitetaan sellaisiksi, että kunnan edellä mainitut toiminta-ajatus, päämäärät ja tavoitteet voivat toteutua. Kysymys oli tällöin vuotuisten toimintakulujen määrän pienentämisestä pysyvästi yli 10 milj.markalla vuodelle 1998 budjetoidusta toimintamäärärahojen tasosta (142,7 milj.mk). Edelleen oli kysymys pääosin palkkamenojen vähentämisestä. Yleistavoite 4 Terveen talouden tunnusluvut määriteltiin kuntamme olevat ja tulevat olosuhteet sekä arvioitu tulokehitys huomioon ottaen seuraaviksi. Toiminnot ja toimintakulut tuli tulot huomioon ottaen mitoittaa vuodesta 2000 alkaen siten, että vuosikatteen keskimääräinen vuotuinen määrä on kullakin kolmen vuoden suunnittelujaksolla vähintään 3 milj.mk enemmän kuin vuotuiset suunnitelman mukaiset poistot (käytännössä vähintään 10 milj.mk vuodessa). Mikäli vuosikate tilinpäätöksessä jää alle edellä mainitun tavoitteen, on päättyneen tilikauden tiedossa oleva vuosikatevaje otettava huomioon, kun seuraavaa taloussuunnitelmaa laaditaan ja päätetään eli vuosikatevaje on tällöin katettava. 1) 1) Tällä tavoiteasettelulla ennakoitiin Teuvan kunnan omista tarpeista lähtien tasapainottamisjärjestelmää, joka sitten v aikana toteutettiin kaikkia kuntia koskevaksi lainsäädännöllä. Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä ei kolmen vuoden suunnitelmakaudella saa keskimäärin ylittää 35 milj.mk (n mk/asukas ). Kassalainojen ja niihin rinnastettavien luottolimiittien yhteismäärä ei saa ylittää 10 milj.mk. Nettokorkomenot eivät saa ylittää 2 milj. mk vuodessa kolmen vuoden suunnitelmakaudella keskimäärin. Yleistavoite 5 Talousarvio oli alijäämäinen. Tilanne ei ollut tyydyttävä, vaan erityisesti vuoden 2000 aikana oli kaikin keinoin ponnisteltava keskimääräisen vuosikatteen saamiseksi vuodesta 2001 alkaen aluksi vähintään 10 miljoonaan markkaan. Toimintojen ja toimintakulujen uudelleenmitoitus oli välttämätöntä. Palkkakulujen vähentäminen oli välttämätöntä valtion tekemien erittäin runsaiden valtionosuusleikkausten, siihen kytkeytyvän väestön vähenemisen ja heikon verotulokehityksen vuoksi. Ilman mittavia toimenpiteitä kunta joutuu jälleen taloudelliseen ahdinkoon, todettiin valtuuston hyväksymissä talousarvion yleisperusteluissa. Muilta osin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on asetettu talousarviossa päävastuualueille ja selvitys niiden toteutumisesta annetaan jäljempänä päävastuualueiden kohdalla sekä muussa jäljempänä olevassa teksti- ja numeromateriaalissa. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen tuloksen muodostumisesta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilinpäätös toimintakertomuksineen ja muine osioineen muodostaa keskeisen arviointipohjan. Toimintakertomuksessa on edellä jo mainitun mukaisesti esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.

4 Asetettujen päämäärien ja tavoitteiden vertaaminen saavutettuihin tai syntyneisiin tuloksiin ei ole ongelmatonta erityisesti niiltä osin kuin vertailu tulisi tehdä muiden kuntien tuloksiin sen vuoksi, että kaikkien kuntien tilastotiedot vuodelta 2000 ovat käytettävissä aikaisintaan syksyllä 2001 tahi sitä myöhemmin. Selvitys yleistavoitteesta 1 Käsitykseni mukaan yleistavoite 1 on toteutunut palvelujen järjestämisen osalta edelleen jopa hyvin tai erittäin hyvin eikä vain kohtuullisen tyydyttävästi. Tästä voi käsitykseni mukaan katsoa olleen seurauksena sen, että kunnan talous ei ole enää pysynyt terveenä vuosina , mikä ilmenee huomattavan suureksi muodostuneesta alijäämästä (20 milj. mk). Alijäämä olisi voinut muodostua pienemmäksi, mikäli palvelut oltaisiin järjestetty valtuuston päätöksen mukaisesti kohtuullisen tyydyttävinä eikä valtaosin hyvinä tai erittäin hyvinä. Siltä osin kuin tavoiteasettelu koski kunnan talouden pysymistä jatkuvasti terveenä, tavoite jäi selvästi saavuttamatta. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että vuosi 2000 oli kunnallisvaali- ja presidentinvaalivuosi. Selvitys yleistavoitteesta 2 Luotettavaa selvitystä muiden kuntien keskimääräisistä kustannuksista vuonna 2000 ei ole käytettävissä, joten tilastotietoihin perustuvaa selvitystä ei voi antaa. Eri tilastoista on kuitenkin ollut selvästi havaittavissa, että 1990-luvulla saavutettu ja ainakin vuoteen 1997 jatkunut tilanne, jolloin Teuvan kunnan toimintakulut keskimäärin olivat kuntien keskimääräisiä toimintakuluja selvästi - jopa % - alemmat, on nyt valitettavasti päättynyt ja joiltakin osin toimintakulujen määrä jopa ylittää kuntien keskimääräisten toimintakulujen määrän. Kun strategisen tärkeäksi tavoitteeksi oli asetettu kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmat nettokustannukset, on myös tämän strategisen tärkeän tavoitteen saavuttamisessa selvästi epäonnistuttu. Tietysti voidaan myös sanoa, että tavoitteen asettelu on ollut epärealistisen kova. Se on kuitenkin perustunut sekä historialliseen kokemukseen mahdollisuudesta tuottaa palvelut kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin kustannuksin että erityisesti käytettävissä olevan rahan vähyyteen. Vanha kansanviisaus on, että jos tulot eivät riitä menoihin, menoja on vähennettävä, jos tuloja ei pystytä lisäämään. Selvitys yleistavoitteesta 3 Tämän tavoitteen saavuttamisessa ei ole onnistuttu lainkaan, kun toimintakulut tuloslaskelmassa v (146,1 milj.mk) olivat 3,3 milj.mk (yli yhden veroprosentin tuoton) suuremmat kuin v (142,8 milj.mk), kun niiden olisi tullut olla vähintään 10 milj.mk pienemmät. Alkuperäisessä talousarviossa toimintakulutavoitteeksi oli asetettu terveen talouden tavoitteet kohtuullisesti huomioon ottaen 139,3 milj.mk:ksi. Tätä tavoitetta on kuitenkin vuoden mittaan lievennetty siten, että toimintamäärärahoja on lisätty 12,1 milj.mk 151,5 milj.mk:aan saakka, mistä talousarviomäärärahojen käyttönä on toteutunut 147,9 milj.mk. Kunnanvaltuusto on käsitellessään teknisen toimen päävastuualueen säästömahdollisuuksia ja lisämäärärahaesityksiä vuodelle 2000 päättänyt , että henkilöstösäästöjen selvittämistä varten otetaan konsultti/konsultteja, joka/jotka tekee/tekevät selvityksen teknisen toimen lisäksi tässä vaiheessa myös hallinto- ja elinkeinotoimen sekä ympäristötoimen päävastuualueiden osalta. Kahden suurimman päävastuualueen osalta ei konsulttiselvitykseen ryhdytä ennen kuin kunnanhallitus ja -valtuusto ovat perusteellisesti kuulleet näiden päävastuualueiden johtavia viranhaltijoita. Mahdollisen konsultin/konsulttien palkkaami-sesta sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen osalta tekee kunnanvaltuusto erillisen päätöksen. Edelleen valtuusto antoi valtuuston päälinjojen määrityksen konsultin/konsulttien toimeksiannoksi/toimeksiannoiksi valtuustoryhmien puheenjohtajien muodostamalle tiimille. Konsultoinnin loppuraportti, jonka otsikko oli Työtehtävien kartoitus ja henkilöstöresurssien mitoitus Teuvan kunnan hallinto- ja elinkeinotoimessa, teknisessä toimessa ja ympäristötoimessa valmistui Siitä ei ole ollut apua kunnan talouden kuntoon saattamisessa ja taloustavoitteiden saavuttamisessa. Raportti antoi kunnanvaltuustossa käydyn keskustelun mukaan selvän vastauksen, että henkilöstöä ei sittenkään ole liikaa teknisessä toimessa, hallinto-

5 ja elinkeinotoimessa eikä ympäristötoimessa. Useissa puheenvuoroissa todettiin myös, että palvelutason määrittely kuuluu kunnanvaltuustolle. Selvitys yleistavoitteesta 4 Vuosikatetavoitteeseen ei ole ylletty edes taloussuunnitelmassa, jossa vuosikatteeksi vuodelle 2000 oli merkitty 6,6 milj.mk ja poistoiksi 6,8 milj.mk. Tavoitetta on kuitenkin lähestytty taloussuunnitelmassa vuonna 2002, jolle vuodelle vuosikatetavoitteeksi oli merkitty 9,2, milj.mk ja poistoiksi 6,6 milj.mk. Tilinpäätöksessä vuosikatteeksi vuodelle 2000 muodostui 2 milj.mk ja kun otetaan huomioon, että vuosikatteen muodostumiseen vaikutti muun ohella 4 milj.mk:n harkinnanvarainen rahoitusavustus, oli vuosikate tosiasiassa 2 milj.mk alijäämäinen eli 8,6 milj. mk huonompi kuin alunperin hyväksytty vuosikate, mutta 7,1 milj.mk parempi kuin muutetun talousarvion vuosikate. Luottalaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä vuoden lopussa oli 31,8 milj.mk ja mk/asukas, joten lainatavoite ei ylittynyt. Kassalainoja ja niihin rinnastettavia luottolimiittejä ei tilinpäätöshetkellä ollut eikä niihin tarvinnut muutamaa vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta turvautua kertomusvuoden aikana. Nettokorkomenoja ei ollut, korkotuotot olivat 1,7 milj.mk ja korkokulut 1,3 milj.mk. Selvitys yleistavoitteesta 5 Alkuperäisessä talousarviossa toimintakatteeksi oli budjetoitu - 106,2 milj.mk ja toimintakatteeksi muodostui - 113,0 milj.mk, mikä on 6,8 milj.mk huonompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Vuosikatteeksi alkuperäisessä talousarviossa oli budjetoitu + 6,6 milj.mk ja toteutunut vuosikate oli + 2,0 milj.mk, ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta - 2,0 milj.mk. Talousarviomäärärahoja jouduttiin sosiaali- ja terveystoimessa lisäämään 5,3 milj.mk ja teknisessä toimessa 3,4 milj.mk sen sijaan että niitä olisi pitänyt voida vähentää n. 10 milj.mk. Yleistavoitetta 5 ei edellä mainitun mukaisesti ole saavutettu. Sen saavuttaminen olisi kuitenkin ollut strategisen tärkeää. Kunnallemme vuosien tilinpäätöksissä muodostunutta taloudellista tulosta on käsitykseni mukaan pidettävä heikkona ja erittäin hälyttävänä. Tulos on selvä osoitus kunnan talouden kriisiytymisvaarasta. Tulos oli v ,1 milj.mk, v ,7 milj.mk ja v ,2 milj.mk, yhteensä -20,0 milj.mk! Näin raskaasti alijäämäinen tuloskehitys ei saa enää käsitykseni mukaan jatkua. Tulorahoitusta ei tosiasiassa riittänyt lainkaan investointeihin. Toimintatuotot olivat 1,8 milj.mk suuremmat kuin mitä alkuperäisessä talousarviossa oli budjetoitu. Verotulot olivat 3,1 milj.mk alunperin budjetoitua pienemmät ja valtionosuudet harkinnanvarainen rahoitusavustus poislukien 0,2 milj.mk alunperin budjetoitua suuremmat. Valtuustoon nähden sitovien toimintamäärärahojen ylityksiä ei ole ollut, kun otetaan huomioon, että määrärahoja on valtuuston päätöksillä lisätty. Toimintamäärärahojen toteutuma muutettuun talousarvioon nähden on 98 %. Henkilöstömäärärahat ovat alittuneet n. 2,3 milj.markalla ja niiden toteutuma on ollut 97 %. Tästä huolimatta erityisesti henkilöstökulujen määrä kunnassamme on ollut ja on edelleen huomattavasti liian suuri heikentyneeseen tulonmuodostukseen suhteutettuna. Toimintojen ja toimintakulujen uudelleen mitoitus on välttämätöntä. Henkilöstö palvelujen tuottajana Kunnan henkilökunnan päätehtävänä on palvelujen tuottaminen kuntalaisille luottamushenkilöorganisaation määrittelemin tavoittein ja resurssein. Kun kunnan tavoitteena on ollut tuottaa nämä palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin kustannuksin, on henkilöstön jaksamiseen kiinnitetty entistäkin enemmän huomiota.

6 Taloussuunnitelmaan oli tärkeiksi henkilöstöhallinnon tavoitteiksi asetettu henkilökunnan jaksamisen, työmotivaation ja yhteistoiminnan sekä työkäytäntöjen uudistumisen edistäminen, mitä työtä on tehty eri menetelmin. Sen lisäksi, että Teuvan kunta on työnantajana jatkanut fyysisen kunnon parantamiseen ja säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jatkettiin toimia psyykkisen työkunnon parantamiseksi. Varsinaiset toimenpiteet on voitu aloittaa vuoden 1999 alussa. Kertomusvuonna jatkettiin työkäytäntöjen uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Myös ryhmien työnohjaus ja yksilötyönohjaus ovat olleet mukana henkilöstöhallinnon tavoitteiden edistämisessä. Kunnan käytettävissä olleet henkilövoimavarat ovat vuoden 2000 aikana vähentyneet (irtisanoutuneiden, eläkkeelle jääneiden, osaaikaeläkkeelle jääneiden ja kuolleiden tilalle ei ole otettu uusia henkilöitä) seuraavasti: Hallinto- ja elinkeinotoimen päävastuualue - kunnansihteeri on jäänyt osa-aikaeläkkeelle, työaika 60 % - johtoryhmän sihteerinä toimineen henkilön tilalle ei ole otettu uutta henkilöä - keskusarkistonhoitajan virka on ollut täyttämättä - tietotekniikkapäällikkö on sanoutunut irti tehtävästään ja hänen tilalleen ei ole palkattu ketään, vaan tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin - yksi maatalouslomittaja on jäänyt eläkkeelle - lukion rehtorin jäätyä eläkkeelle on lukion rehtorin tehtävät ja sivistystoimenjohtajan tehtävät yhdistetty yhdistelmäviraksi yhdelle henkilölle - kansalaisopiston rehtorin jäätyä eläkkeelle on kansalaisopiston rehtorin tehtävät yhdistetty kansalaisopiston ja peruskoulun yhteisen musiikin lehtorin virkaan yhdistelmäviraksi samalle henkilölle - eläkkeelle on vielä jäänyt lukion vanhempi lehtori - osa-aikaeläkkeelle jääneen liikuntasihteerin tehtävät on hoidettu osa-aikaisuuden osalta sisäisin järjestelyin kuten myös lukion vanhemman lehtorinkin Teknisen toimen päävastuualue - LVI-teknikon irtisanouduttua tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä - siivoustyönjohtajan irtisanouduttua tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä - kaukolämpölaitoksen hoitajan kuoltua tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä - kunnaninsinööri on jatkanut osa-aikaisena, 50 % työajasta - eläkkeelle kokonaan ovat vielä siirtyneet siivooja, puistotyöntekijä ja kiinteistötyöntekijä. Tehtävät hoidetaan pääasiassa sisäisin järjestelyin. Ympäristötoimen päävastuualue - kunnansihteerin toimiminen ympäristötoimen päävastuualueen o.t.o päällikkönä on päättynyt vuoden 2000 lopussa ja siitä alkaen päävastuualueen päällikkönä toimii o.t.o ympäristösihteeri Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue - kokonaan eläkkeelle ovat jääneet: lääkäri, osastonhoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja, laitosapulainen, perhepäivähoitaja, ja laitosapulainen, joita tehtäviä hoitamaan on palkattu uusi henkilö väliaikaisesti tai hoidettu sisäisin järjestelyin - osa-aikaeläkkeelle on jäänyt hammaslääkäri, jonka tehtävät on jaettu sisäisesti Sivistystoimen päävastuualue Organisaatio on hyvin sopeutunut em. henkilöresurssivähennyksiin ja toiminut edelleen hyvin ilman kunnan johdon tietoon tulleita erityisiä haitallisia seuraamuksia. Luonnollista tietysti on, että eräiden muiden viranhaltijoiden/työn-tekijöiden työmäärä on vastaavasti lisääntynyt ja erityisen paljon se on lisääntynyt uusilla yhdistelmäviranhaltijoilla. Aivan erityisen maininnan ansaitsevat sivistystoimessa tehdyt yhdistelmävirkajärjestelyt, joiden ansiosta organisaatiosta on poistunut kahden korkeasti palkatun hallintoviranhaltijan kulut. Samoin erityismaininnan ansaitsee teknisessä toimessa muodostunut tilanne, jossa on osoittautunut, että selviydytään aikaisempia

7 henkilöresursseja olennaisesti vähemmillä henkilöresursseilla. Henkilöstö on kunnan heikosta taloudellisesta tuloksesta huolimatta ansainnut työstään ja työnsä primaarisista tuloksista kiitokseni sekä vuoden 2000 että koko päättyneen vuosikymmenen osalta. Haluan tässä yhteydessä selvyyden vuoksi jälleen korostaa, että syyllinen kuntamme tarpeisiin nähden liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin ei ole henkilöstö eikä kunnan luottamushenkilöstökään. Syyllinen liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin on valtiovalta, joka hallituskoalitioista riippumatta on kohtuuttomasti ja seurauksista piittaamatta jatkuvasti vähentänyt valtionosuuksia päättyneellä vuosikymmenellä. Loppupäätelmä Muodostunut taloudellinen tulos heikensi edelleen - kolmannen kerran peräkkäin - kunnan talousasemaa. Tilanne on aiheutunut pääosin lähes koko vuosikymmenen jatkuneesta erittäin runsaasta valtionosuuksien vähennyksestä sekä heikenneestä verotulokehityksestä, jolloin voimakkaasti heikentyneeseen tulonmuodostukseen nähden kuntamme toimintakulut ja niissä erityisesti henkilöstökulut ovat huomattavasti liian korkeat. Huomio, päätöksenteko ja toimenpiteet onkin käsitykseni mukaan kiinnitettävä valtionosuus-leikkauksista johtuen välittömästi erityisesti henkilöstökulujen ja muiden toimintakulujen määrän vähentämiseen.

8 PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteensovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallinto- ja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2000 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivulta Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallinto-organisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuualueiden toimintaajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi. Maaseutu- ja lomituspalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen järjestämän maatalouslomituksen toimeenpanijana turvata osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä (n %) voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumista nykyoloissa myös talouskylissä. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Edellä mainitun elinkeinotoimen päämääräasettelun toteutumisesta on erittäin vaikea antaa selvitystä, mutta päävastuualueen päällikön käsityksen mukaan päämäärä on riittävästi toteutunut sekä yleisesti että kussakin yksittäistapauksessa. Kertomusvuonna tehtiin 36 korkotukipäätöstä n. 12,4 milj.markan luotoille (v yhteensä 20 päätöstä n. 11,4 milj.mk:n luotoille). Korkotukea oli hakenut 23 yritystä/yrittäjää. Korkotukea maksettiin v yht mk ( mk v. 1999). Korkotukijärjestelmää pidettiin yleisesti sekä yrittäjien keskuudessa että laajemminkin onnistuneena elinkeinopolitiikan välineenä, mutta sen käyttö ei saavuttanut vieläkään kertomusvuonna sille kaavailtua laajuutta. Kafiaarin teollisuuskiinteistö, joka on kuntakonsernin omistuksessa, täyttyi kertomusvuoden aikana konttoritiloja lukuun ottamatta (nekin ovat nyt täynnä). Tiloissa aloitti toimintansa kuntakonsernin vireille panemana ja myötävaikutuksella puutuotteiden pintakäsittelytehdas, jota on rahoitettu sekä EU:n ja valtion että merkittävässä määrin myös kunnan varoin (3,3 milj.mk). Hanke on oloissamme merkittävä ja tehdas on osoittautunut hyvin tarpeelliseksi. Samoin alunperin kuntakonsernin myötävaikutuksella syntyi ja aloitti toimintansa Suomen Lämpöpuu Oy, josta on mahdollisuus

9 kehittyä alan merkittävä toimija. Valitettavasti yhtiön tuotantoiminta keskeytyi heti alkuunsa muutaman kuukauden jälkeen lämpöuunin tuhopolton seurauksena. Yhtiö jatkaa tuotannollista toimintaansa heti, kun yhtiö on saanut uudet tuotantolaitteistot. Niin ikään kuntakonsernin myötävaikutuksella aloitti toimintansa PSL Paavo Rintala Ky:n konkurssin jälkeen Suomen Ulkokalusteet Oy, jonka käyttöön kuntakonserni rakensi pääosin kertomusvuoden aikana lisätoimitiloja. Sen sijaan erittäin runsaasti valmistelutyötä aiheuttanut ja lupaavalta vaikuttanut sorvijatkostehdas -hanke kaatui rahoitusjärjestelyihin. Selvitys maaseutu- ja lomituspalvelujen päämääräasettelun toteutumisesta on olemassa ja tutustuttavissa asianomaisten viranhaltijoiden opastuksella. Asetetun päämäärän voidaan päävastuualueen päällikön käsityksen mukaan katsoa toteutuneen hyvin. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 400 ha ja osayleiskaava-aluetta n ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Äystö, Parra) Tämän hetken arvion mukaan kunnalla on määrällisesti riittävästi kaavoitettuja tonttialueita. Kaavoituksessa on ollut vireillä muutamia pieniä asemakaavan tarkistuksia sekä Parran yleiskaavan tarkistus ja asemakaavan laatiminen, jotka Parran kaavat hyväksyttiin valtuustossa. Maanhankintaan ei ole ollut yhtä teollisuusaluetta (Horontien varrella) lukuun ottamatta tarvetta, sillä kunnalla on omistuksessaan runsaasti kaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja rakennuspaikkoja. Rivitaloasuntotuotanto oli kunnassa lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen poikkeuksellisen vilkasta, kun kolme yksityistä rakentajaa toteutti rivitalohankkeita. Kunta edisti asuntotuotantoa ostamalla ja vaihtamalla ko. hankkeista yhteensä kuusi asuntoa, joista kolme on kertomusvuoden aikana myyty. Vaihtokaupan yhteydessä kunta luopui Piolahden virkistyskiinteistöstä. Piolahden virkistyskiinteistön vaihtokauppaan liittyen ko. yrittäjä aloitti myös Parrassa rivitalohankkeen toteuttamisen, mitä on pidettävä Parran kehittymisen kannalta merkittävänä. Hanke valmistui sopimuksen mukaisesti vesikattovaiheeseen vuoden 2000 aikana ja sisustusvaiheeseen ryhdytään kevättalvella Hyvien kokemusten myötä omistusrivitaloasuntojen tuotanto jatkuu samojen yritysten toimesta vuonna 2001, jolloin saatetaan päätökseen jo vuoden 2000 puolella aloitetut jatkohankkeet. Näistä kummastakin kunta on myös ostanut yhden asunnon. Edellä mainittujen asuntorakennushankkeiden ansiosta kunta on välttynyt ryhtymästä omaan asuntotuotantoon. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta kohdanneet keskimäärin hyvin. Teuvan kunnalla ja sen kokonaan omistamalla Teuvan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä n. 300 vuokra-asuntoa. Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on muuttunut organisatorisesti merkittävästi, kun Suupohjan seutukunnan alueen elinkeinojen kehittämiseen liittyvää aluekehitystoimintaa ja seudullista edunvalvontaa ja elinkeinopalveluja varten perustettu Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 1997 alkupuolella. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan Kehittämisyhdistyksen Leader II -projekteissa. Matkailu Useita kesiä toimineesta kunnan matkailupalvelupiste Teuvan Kesäinfosta luovuttiin taloudellisista syistä. Kuntaa ja kunnan palveluja koskevia esitteitä ja julkisten kulkuneuvojen aikatauluja oli esillä Askartelu- ja Käsityöliike Käsixissä, Pyörätallissa ja Vapaa-ajankeskus Parran infopisteessä/kahvioissa.

10 Teuvan kunta oli esillä matkailualan messuilla ja muissa tapahtumissa yhdessä Vapaa-ajankeskus Parran kanssa. Vapaa-ajankeskus Parrassa jatkettiin ympäristö- ja rakennustöitä, jotka ovat monipuolistaneet ja lisänneet Parran alueen vetovoimaisuutta. Maailman suurin keihäs (26 m) pystytettiin Parraan keihäänheiton olympiakultamitalisti (Tokio 1964) Pauli Nevalan 60-vuotispäivän kunniaksi. Keihäsmonumentin suunnitteli, rakensi ja toteutti teuvalaisyritys West Welding Oy, ympäristötyöt kunnan tekninen toimi. Keihäsmonumentin juhlallinen paljastus suoritettiin , ja juhlatilaisuudessa oli suuri joukko teuvalaisia ja urheilun merkkihenkilöitä ympäri maata. Keihäsmonumentista muodostui vetonaula, jota kävi katsomassa matkailijoita hyvinkin kaukaa. Parran kokoustila nimettiin Pauli Nevala -saliksi ja paljastettiin ko. salissa Pauli Nevalan muotokuva, jonka on maalannut teuvalainen taiteilija Kari Valkama. Maaseutu- ja lomituspalvelut Tukihakemuksia palautettiin 336 tilalta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 25 tilaa eli 6,9 %. Peltoa oli viljelyksessä ha. Tukien maksatus alkoi syyskuussa. Vuonna 2000 tiloille maksetut tuet olivat yhteensä 37,6 milj. mk. Eriasteisten valvontojen ja ristiintarkistusten piirissä on ollut 39 teuvalaista tilaa. Investointitukea on maatiloille Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen kautta myönnetty avustuksina ja lainoina 3,5 milj.mk. Maatalousyrittäjien vuosilomahakemuksia palautettiin 135 tilalta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 10 tilaa eli 6,9 %. Lomitettavista tiloista 12 järjesti itse lomituspalvelunsa. Lomitettuja vuosilomapäiviä kertyi 4009, sijaisapupäiviä Tilat voivat lisäksi käyttää ns. maksullista lomittaja-apua alennettuun hintaan n. 40 markan tuntikorvauksella enintään 100 tuntia vuodessa jokaista lomaan oikeutettua yrittäjää kohti. Näitä lomituspäiviä kertyi yhteensä 104. Täysin maksullista lomittaja-apua, jossa yrittäjältä peritään lomittajan tuntipalkka 30 %:lla korotettuna, käytettiin 4 päivää. Lomitettujen vuosilomapäivien osuus väheni 239 eli 5,6 %. Lomitettujen sijaisapupäivien osuus lisääntyi 93 päivää eli 4,6 %. Alennettujen maksullisten lomittaja-apupäivien lukumäärä väheni 35 eli 25,0 %. Täysin maksullista lomittaja-apua käytettiin ensimmäistä kertaa. Lomituspäivän keskimääräinen pituus kunnallisessa lomituspalvelussa oli 6,4 tuntia ja itse järjestetyssä lomituksessa 8,3 tuntia. Kunnan kyläprojekti TULEVAISUUS TEUVALLA -kylien kehittämishanke, joka alkoi , saatiin päätökseen Hankkeen projektipäällikkönä toimi Merja Koivisto. Hankkeen hallinnoinnin toteutuneet kustannukset olivat mk. Tästä EU:n ja Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosaston osuus oli mk ja Teuvan kunnan osuus mk. Hankkeen aikana toteutettiin 14 investointikohdetta, joiden kokonaiskustannukset olivat 3,8 milj.mk. EU:n ja TE-keskuksen osuus rahoituksesta oli 1,1 milj.mk ja Teuvan kunnan 1,2 milj.mk sekä hankkeiden omarahoitus 1,4 milj.mk. Kökkätyötunteja investointihankkeiden toteuttajayhdistyksille kertyi yhteensä Kaikki investointikohteet saatiin valmiiksi marraskuussa Loppuraportti toiminnasta on hyväksytty ja saatettu tiedoksi ao. viranomaisille ja sidosryhmille. Teuvan historia II Teuvan historian jatko-osan eli II osan kirjoittamisesta on tehty sopimukset v professori Raimo Rannan ja tutkija, maisteri Ossi Viidan kanssa. Teuvan historian II osa käsittää vuodet n ja tarkoituksena on, että historian II osa on valmis vuonna Kustannusten jako Teuvan kunta 80 % ja Teuvan seurakunta 20 %. Kirjoitustyötä johtaa ja valvoo historiatoimikunta, jossa on 10 kunnan nimeämää ja 5 seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina toimikunnassa on kumpikin historian kirjoittaja. Kertomusvuoden aikana historiankirjoitus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Sota-ajan perinnetiedon tallettamiseksi palkattiin väliseksi ajaksi tutkimusapulaiseksi historian opiskelija Mika Varala, joka haastatteli 55 sotaveteraania historian kirjoittaja Ossi Viidan ohjauksessa.

11 Teuvan historian I osan myyntiä Teuvan eri kylissä ovat hoitaneet Teuva-Seuran edustajat.

12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omas-sa organisaatiossa sekä erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella yhteistoiminnassa naapurikuntien sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. Toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivulta Toiminnallisina tavoitteina on ollut järjestää välttämätön perusturva kunnan eri ikäisille asukkaille. Toiminnassa on korostettu valtakunnallisen TATOohjelman (sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille ) mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä sekä sosiaalityön ja avohuollon vahvistamista. Julkisen vallan (kunta) järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty niin, että ne ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla. Toiminnassa on korostettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toimivuutta. Toiminnalliset muutokset Kehitysvammahuollon tehtäväalueelle on siirtynyt Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä kunnalliseksi toiminnaksi kehitysvammaisten hoitokoti, toimintakeskus ja asuntola lukien. Henkilökuntaa siirtyi 13. Rakenteelliset muutokset ovat alentaneet kehitysvammahuollon nettokustannuksia noin mk. Henriikkakodilla (vanhainkoti) on toteutettu rakenteellisia muutoksia siten, että yksi osasto on muutettu 12-paikkaiseksi vanhusten palvelukodiksi (Palvelukoti Syyspihlaja). Henkilökunta on otettu sisäisin siirroin. Rakenteelliset muutokset Henriikkakodilla on suunnattu siten, että Henriikkakodin osastot tuottavat yhä enemmän hoivapalveluja. Kertomusvuodelle suunniteltu mielenterveystoimiston kunnallistaminen ei ole toteutunut lähinnä psykiatripulan vuoksi. Päivähoidon vastuualueella Horon ryhmiksen toiminta on toistaiseksi päättynyt. Päiväkodilla on käynnistetty esiopetusta koskeva kokeilu elokuussa Esiopetus vähentää päivähoidon maksutulokertymää. Työllistämistuella on palkattu 12 henkilöä vanhushuollon ja tukipalvelutehtäviin. Sosiaali- ja terveystoimi on osallistunut Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kuntaprofiiliprojektiin, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnasta palvelurakenteen kehittämistä varten. Talouden kehitys Tilastotietoja sosiaali ja terveydenhuollon kertomuksista vuosilta KUSTANNUKSET netto mk/asukas Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Sos. ja terv.yht Sosiaali- ja terveystoimi on toiminut hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdistettynä vuodesta 1993 alkaen. Eri vastuualueiden bruttomenomäärärahat jakautuivat seuraavasti (vuosi 1999): C sosiaali- ja terv.toimen hallinto 1,47 milj.mk (1,79 milj.mk) C sosiaalityö 7,85 milj.mk (5,01 milj.mk) C avohoito 22,2 milj.mk (20,9 milj.mk) C laitoshoito 44,2 milj.mk (43,8 milj.mk) C lasten päivähoito 9,49 milj.mk (9,21 milj.mk) Sosiaalityön vastuualueelle on tullut uutena toimintana kehitysvammahuolto, kustannusvaikutus 2,66 milj.mk. Siirto on alentanut vastaavasti laitoshoidon kustannuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kasvu on n mk verrattuna vuoteen 1999, prosentteina 1,11 %.

13 Painotukset ja tulokset vastuu- ja tehtäväalueilla Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat sosiaalija terveyspalvelut ovat kuntalaisten saatavilla. Seudullinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on ollut yhä tärkeämpää. Jatkuvana painopistealueena on organisaation sisällä ollut rakennemuutokset (etenkin vanhushuolto), joiden avulla on pystytty vastaamaan lisääntyvään palvelujen kysyntään. Palvelutuotannossa keskeistä on ollut tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut ensisijaisesti omassa organisaatiossa. Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön jatkuvana tavoitteena on ollut kehittää sosiaalityön työmenetelmiä niin, että tuetaan asiakkaiden omatoimista suoriutumista ja aktivoidaan pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia sekä nuoria asiakkaita. Sosiaalityön vaikutusta kanavoidaan eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät osallistuvat ns. moniammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnonaloilla. Painopistealueena ovat olleet lapset ja nuoret sekä kuntouttava sosiaalityö. Päihdehuollon katkaisuhoidosta ensisijainen vastuu on ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on Teuvalla kaksi kertaa kuukaudessa. Toimeentulotukimenot olivat 3,3 % alhaisemmat kuin vuonna Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat Elatustuen piirissä oli 128 lasta, elatustukimenot kasvoivat 2,10 % voimaan tullut laki lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmästä on lisännyt kertomusvuonna lastensuojelumenoja mk. Sosiaalityön asiakaskäynnit: v v v v v v Vanhus- ja vammaispalvelujen menot ovat kasvaneet 4,75 %, erityisiä kustannuspaineita on ollut vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen ja tulkkipalvelujen järjestämisessä. Kehitysvammahuolto Sosiaalityön vastuualueelle on kehitysvammahuollon laitoshoidosta, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä siirtynyt vuoden 2000 alusta avohuollon palveluksi toimintakeskus, asuntola ja hoitokoti. Toimintakeskuksen päivätoiminta tuottaa työtoimintaa kehitysvammaisille. Tavoitteena on järjestää monipuolista työtoimintaa kehitysvammaisille. Työtoiminnan piirissä on 25 kehitysvammaista. Hoitokoti Niittyleinikki on 8-paikkainen kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa kehitysvammaisille. Palveluja on myyty myös Isojoen kunnalle (1 paikka). Ohjatun asumisen yksikkö, Kaislakoti on 7- paikkainen kehitysvammaisille tarkoitettu tuetun asumisen yksikkö. Toiminnallisena tavoitteena on ollut, että kehitysvammaiset asuvat osittain itsenäisesti. Ympärivuorokautista henkilökuntaa ei ole. Kehitysvammahuollon nettokustannukset olivat n mk alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Holhous Yleisen edunvalvojan virkaa (entinen virkaholhooja) on hoitanut sosiaalityöntekijä. Omaishoidontuen saajia on ollut 63, kustannukset yhteensä mk. Omaishoidon tuen

14 tavoitteena on ollut tukea kotihoitoa ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Avohoito Avohoidon vastuualue on jakaantunut kotihoidon, terveyskeskushoidon ja täydentävien palvelujen tehtäväalueisiin. Painopistealueina ovat olleet: avohuollon kehittäminen - laitospaikkojen muuttaminen avohuollon yksiköiksi sekä palvelu- ja hoitovastuun siirtäminen yhä enemmän sosiaali- ja terveystoimen palveluyksiköihin. Vanhusten palvelukodit ovat olleet merkittävä osa-alue vanhushuollon rakennemuutoksena avohuollon suuntaan. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on ollut vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja perheiden itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa kodissaan asiakkaan ja perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Kotipalveluhenkilöstö on toiminut kuudessa aluevastuullisessa työryhmässä tehden myös säännöllistä ilta- ja viikonlopputyötä. Kullakin alueella työskentelee lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muuta erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Kotipalveluhenkilökunnasta yksi on siirretty palvelukotien tehtäväalueelle. Painopistealueena palvelukotihoidossa on ollut pelastuspalvelu ja turvallisuus. Palvelukotien henkilökunnan, poliisin ja Vapepan (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu) kanssa on järjestetty yhteinen koulutus, suunnittelu- ja etsintäharjoituspäivä. Palvelukoteihin on laadittu ns. etsintä- ja pelastusohjeet. Palvelukotien asumispalvelupäivät Ailintupa Heikinhovi Markkula Simonhovi Mäntyniemi Kotisairaanhoidossa on panostettu asiakkaiden selviytymiseen kotioloissa mahdollisimman pitkään. Painopistealueena on ollut myös diabetestyö. Väestön ikärakennekehitys on aiheuttanut erityisiä paineita laitoshoitoon ja avohoitoon (kotipalvelu, palvelukotihoito, kotisairaanhoito). Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalveluina on vanhuksille järjestetty saunapalveluja, ateriapalveluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Tavoitteena on kehittää etenkin sosiaalihuoltolain mukaisia asiointikuljetuksia uuden kotipalveluauton hankinnan myötä. Vanhusten palvelukoteja on 6, paikkoja yhteensä 52. Asumispalvelupäiviä , mikä vastaa vanhainkodin hoitopäivien lukumäärää.

15 Väestön ikärakenne asukkaita yli 65 v. % yli 75 v. % yli 85 v. % v. % , ,1 88 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 ENNUSTE , , , , , , , , , , , ,4

16 Terveyskeskushoito Terveyskeskushoidon painopistealueena on edelleen ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen toimivuus. Vastaanotto- ja neuvolakäyntien määrä on vähentynyt 2 % edellisestä vuodesta. Runsaat 32 vuotta Teuvan kuntalaisia palvellut lääkäri Simo Suominen jäi eläkkeelle Yksi lääkärinvirka on ollut täyttämättä alkaen lääkäripulan vuoksi. Lääkäripalvelut Vastaanottokäynnit Viikonloppupäivystäjiä ja sijaisia ei ole ollut riittävästi saatavana. Vaikka kokonaiskäyntimäärä on vähentynyt suhteellisen vähän, ei tavoitteen mukainen väestövastuutyyppinen toimintamalli toteudu kolmella lääkärillä. Päiväkäyntien vähentyminen on johtanut epätarkoituksenmukaiseen päivystysluontoisten iltakäyntien lisääntymiseen. Laboratoriotutkimusten määrä on noussut noin 17 % huolimatta siitä, että on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota tutkimusten määräämiskäytäntöihin. Pitkäaikaisten sairauksien seurantatutkimuksia on siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon. Täydentävät palvelut Tehtäväalue tutkimus/käyntikerta Laboratorio Röntgen Fysioterapia Hammashuollon tavoitteena on ollut tarjota suun terveydenhuollon palveluja mahdollisimman kattavasti koko väestölle. Palvelutuotannon ylläpitämiseksi on kehitetty sisäistä työnjakoa ja valistustyötä. Lasten seulontatarkastuksia on siirretty lisäkoulutetulle hammashoitajalle. Alle 19-vuotiaat tarkastetaan yksilöllisin tarkastusvälein. Oikomishoidossa on pyritty ennaltaehkäiseviin varhaishoitoihin, hoitona purennan ohjaimet. Käyntimäärä Työterveyshuollon tavoitteena on ollut hoitaa kunnan alueella kaikki palvelujen tarvitsijat. Kunnan työntekijöiden sairaudenhoito on myös kuulunut työterveyshuollon sopimuksen piiriin. TYKYtoimintana on järjestetty tuettuja kuntolomia. Neuvolatyössä on painopistealueena ollut yhteistyön kehittäminen päivähoidon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa sekä lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Äitiysneuvolassa painopistealueena on ollut lasta odottavien perheiden tukeminen. Laitoshoito Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti omilla osastoilla: terveyskeskuksen vuodeosastolla, Henriikkakodissa, dementia- ja pitkäaikaissairaiden osastolla (osasto 2 LH) ja sosiaalisen kuntoutuksen osastolla (osasto 3 LH). Osastotoiminnan tavoitteena on ollut merkittävästi alentaa erikoissairaanhoidon nettokustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksukatto on vaikuttanut osastojen tulokertymää alentavasti. Vuodeosasto 1:n asiakasmaksutulot alenivat n. 13 % vuoteen 1999 verrattuna. Lehtiharjun sairaalan osastojen osastotoiminnassa on ollut painopistealueena seutukunnallinen yhteistyö. Lehtiharjun osastojen hoitopalveluja on Teuvan lisäksi käyttänyt 8 kuntaa (Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka ja Ylihärmä). Terveyskeskuksen vuodeosaston (43 paikkaa) painopistealueena on ollut edelleen erikoissairaanhoidon jatkohoidosta huolehtiminen omana toimintana. Veteraanien kuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa vuodeosaston toiminnassa. Ammatillista osaamista on tuettu suunnitelmallisella koulutuksella. Osasto 2 on tarjonnut perushoidon ja virikkeellistä toimintaa vaikeahoitoisille psykogeriatrisille ja dementoituneille potilaille. Osasto on 18-paikkainen. Osaston vahvuutena on pidettävä korkeatasoista hoitoa. Hoitopäivän hinta 392,15 mk. Osasto 3, sosiaalisen kuntoutuksen osasto, on tuottanut hoitopalveluja ns. Sariolan muunnetun hoitomallin, 4-portainen kuntoutusmalli, mukaisesti. Osasto on 17-paikkainen

17 Terveyskeskuslääkäri vastaa potilaiden somaattisesta terveydestä, psykiatri on tavattavissa osastolla kerran viikossa, samoin sosiaalityöntekijä. Osasto 3 jakaantuu toiminnaltaan kahteen erityyppiseen toimintaideologiaan. Osastotoimintaan liittyy tärkeänä osana avohuollossa olevien päivätoiminta. Käyntejä 1735, joista teuvalaisia Osasto 3 on vakiinnuttamassa paikkansa psykiatristen palvelujen tuottajana laaja-alaisesti koko Etelä-Pohjanmaalla. Hoitopäivän hinta 511,88 mk. Lehtiharjun sairaalan hoitopäivistä teuvalaisten osuus on 20,54 % (vuonna %). Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto. Vuonna 2000 tapahtuneen rakennemuutoksen johdosta laitospaikkoja on vähennetty 5 ja samanaikaisesti avohuollon paikkoja (palvelukoti) lisätty 12. Henriikkakodin osasatoista yksi on 9-paikkainen ns. dementiaosasto, intervallihoitopaikkoja on 7 ja hoivaosastopaikkoja 22. Henriikkakodin toimintatavoitteena on tukea vanhushuollon avohoitoa. Vanhusten keski-ikä on 80,64 vuotta. Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Erikoissairaanhoidon käyttöä on entistä vaikeampi vertailla hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien perusteella, koska hinnoittelu tapahtuu entistä enemmän hoitopaketteina ja polikliininen leikkaustoiminta on lisääntynyt. Selkämeren sairaalan lääkäripulan vuoksi potilasliikennettä on ohjattu enemmän Seinäjoen sairaalaan. Selkämeren käyttömenot vähentyivät 1,26 milj. mk ja Seinäjoen käyttömenot lisääntyivät 1,46 milj.mk verrattuna vuoteen Hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit vähenivät selvästi, hoitopaketit lisääntyivät. Kokonaiskustannukset pysyivät oleellisesti ennallaan. Seinäjoen sairaala on vuoden 2000 aikana purkanut jonojaan jonkin verran. Teuvalaisia hoitoon pääsyä odottavia oli vuoden 2000 lopulla n. 20 %vähemmän kuin vuonna Kehitysvammahuollon laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitäminä. Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) Härmän sairaala Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissairaille (osasto2) 3123 (7304) *) 2879 (7293) *) 2689 (7126) *) 1638 (7149) *) 1822 (6888) *) - sosiaalisen kuntoutuksen osasto (osasto 3) 990 (5884) *) 571 (6370) *) 816 (6530) *) 696 (6665) 984 *) (6752) *) Eskoon keskuslaitos Selkämeren sairaala Teuvan terveyskeskus (15527) *) (15897) *) (15469) Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) *) kaikki hoitopäivät Päivähoito Lasten päivähoidon tavoitteena on ollut edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin. Keskeinen tavoite on edelleenkin ollut järjestää päivähoitopaikka, alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus, kaikille hoitoa tarvitseville. Tavoite on saavutettu. Lasten päivähoitoa on kuluneen toimintavuoden aikana järjestetty päiväkodissa, perhepäivähoidossa, vuorohoitoryhmiksessä sekä kolmiperhehoitona lasten kotona lukien on maksettu yksityisen hoidon kuntalisää, kustannukset mk. Vuorohoitoryhmis on toiminut lähinnä vuorohoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikkana sekä lisäksi perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Päiväkodilla on toiminut esiopetusryhmä ja lisäksi päiväkoti on toiminut erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoitopaikkana. Horon ryhmiksen toiminta on keskeytynyt kertomusvuoden aikana.

18 Kertomusvuoden lopussa lapsia oli perhepäivähoidossa 174 (vuonna lasta), vuorohoitoryhmiksessä 15 lasta ja kolmiperhehoidossa 5 lasta. Päiväkodilla lapsia oli yhteensä 38. Näistä päivähoidon piirissä oli 27 lasta, 11 lasta osallistui pelkästään esiopetukseen. Perhepäivähoitajien toimikiintiö on 63 hoitajaa, joista täytettynä oli 36 perhepäivähoitajan tointa. Länsäolopäiviä päivähoidossa oli yht hoitopäivää Hoitopäivien hinnat/hoitopäivä: perhepäivähoito 185,26 mk, vuorohoitoryhmis 203,79 mk, päiväkoti 211,67 mk. Seurakunnan päiväkerhotoiminnan menoihin sosiaali- ja terveystoimi on osallistunut 25 %:lla, aiemmin 50 %:lla, kustannusvaikutus mk. Yhteenveto Sosiaali- ja terveystoimen tuottamat palvelut ovat olleet julkisen vallan (kunta) vastuulla olevia peruspalveluja ja välttämättömyyspalveluja. Elämänlaatu- ja harkinnanvaraisia palveluja ei ole. Lisäksi on tuotettu seutukunnallisia palveluja, joiden bruttokustannusvaikutus menomäärärahoihin on ollut 8,06 milj.markkaa. Sosiaali- ja terveystoimessa tapahtuneet rakenteelliset palvelurakenteiden muutokset ovat mahdollistaneet sen, että nettomenojen kasvu vuodesta 1999 vuoteen 2000 on ollut vain 1,11 %, noin markkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista ensisijaisesti omassa organisaatiossa on edelleen pidettävä taloudellisesti vaikuttavana.

19 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI kansalaisopisto ja vapaa-ajan toimistot) toimintavuoden aikana. Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sivistystoimi tukee ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua ja vastaa kasvun tarpeisiin sekä kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaaajan tuomiin haasteisiin järjestämällä tasokkaan opetuksen ja monipuoliset palvelut kuntalaisille riippumatta iästä, asuinpaikasta tai terveydentilasta. Yleissivistävää ja myös ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti. Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2000 talousarvioasiakirjan sivulta Palvelut on järjestetty kuntien keskimääräisiä kustannuksia vähän korkeammin kustannuksin. Kokonaismenot ovat laskeneet palkkakustannusten alenemisen myötä. Varsinaiset toiminnan kustannukset osa-alueittain ovat alle keskimääräisten kustannusten, mutta kiinteistömenot huomioiden kustannukset nousevat kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammalle. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet oppilasmäärän alenemisen myötä. Talousarviomäärärahat ovat alittuneet seuraavista syistä: viranhaltijoiden keskimääräisen iän alentuminen, lukion rehtorin ja sivistystoimenjohtajan viran yhdistäminen, kansalaisopiston rehtorin ja koululaitoksen/kansalaisopiston musiikin opettajan viran yhdistäminen, sijaisuuksien hoitaminen oman viran/toimen ohella, osa-aikaeläkkeelle siirtymiset, nuoriso- ja kulttuurisihteeri siirtynyt tilapäisesti Leader-projektin vetäjäksi, kansalaisten omavastuuta lisätty palvelutuotannossa ja erilaisten materiaalien hankinnoissa on käytetty yhteishankintarenkaita. Kimmoke-projektin myötä lisääntynyt kuljetustarve on minimoitu koululaiskuljetuksien, asiointikuljetuksien ja joukkoliikenteen tarkalla koordinoinnilla. Nettomenoja ovat myöskin alentaneet Opetushallitukselta saadut kansainvälistymisrahat, Merenkurkun neuvoston kautta Interreg-rahat sekä yrittäjyysprojekteihin tulleet avustukset. Kiinteistökustannuksia on sivistystoimen osalta pystytty vähentämään siirtämällä sivistystoimen eri osavastuualueiden henkilöstö koulukeskuksen ja vapaa-ajantoimen tiloihin (koulutoimisto,

20 Projektit ja avaintulokset päävastuualueella Teuvan kunta on ollut valtakunnallisena pilottikuntana Kimmoke-kielenkehittämisprojektissa. Painopisteenä on ollut verkostoituminen. A2-kielenä on opetettu lähinnä ranskaa ja ruotsia. Ruotsin kielen on ottanut ikäluokasta n. 70 % omakseen. Teuvan Kulttuurisaareke-projekti on jatkunut toimintavuoden aikana siten, että ensimmäinen näkyvä projekti Pyörämuseo/Pyörätalli on saanut tilalaajennuksen sekä myös esittelymateriaalin osalta täydennystä. Valtakunnallisena pilottihankkeena on myös jatkunut verkostoitu Tietotupa-projekti (Virturaitti) alueellisena Leader-hankkeena. Kunnan tietotuvissa on jatkunut laajamittainen kylän asukkaiden sekä tietotekniikasta kiinnostuneiden ihmisten koulutus. Sivistystoimen hallintotiloihin sijoitettu oppimateriaalikeskus on lainannut aktiivisesti kirjasarjoja, pelejä, urheiluvälineitä, videoita jne. kouluille opetuksen tueksi. Oppimateriaalikeskus on myös antanut merkittävää tukea kunnan eri toimistoille erilaisissa erityisasiantuntemusta vaativissa töissä kuten julkaisuissa ym. Peruskoulut Kaikilla kouluilla jatkettiin opetuksen ja koulutuksen arviointia OPLA-projektin mukaisesti. Koulujen rehtorit osallistuivat kunnan Lähiesimieskoulutukseen ja opettajat eri ainejärjestöjen koulutukseen OPLA-koulutuksen lisäksi. Yhdenmukainen hallinto-ohjelmisto otettiin käyttöön nyt kaikilla kouluasteilla. Myös yläaste panosti kansainvälisyyteen. Koulun kuoro vieraili keväällä Pohjois-Italiassa Magentassa, Conegliaanossa ja Firenzessä. Kolmivuotinen Koulukieliprojekti Ruotsin Storumanissa sijaitsevan Röbroskolanin kanssa päättyi keväällä yhteiseen leirikouluun ja kaikkien mukana olleiden koulujen yhteiseen laivaseminaariin. Yrittäjyyskasvatuksessa jatkettiin yhteistyötä Vaasan yliopiston Tsemppikeskuksen kanssa. Yrittäjyyskasvatusopettaja osallistui Teuvalla ja muissa projektikunnissa järjestettäviin seminaareihin ja ryhmä Japanin televisiosta valmisti ohjelmaa koulun yrittäjyyskasvatuksesta. Yläasteen nimi muuttui Teuvan Yhteiskouluksi. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusyksikkö (EHA2) on vakiinnuttanut toimintansa alueellisena yksikkönä erityisluokkien yhteydessä. Lukio Lukio on ollut mukana opetuksen ja koulutuksen arviointiprojektissa (OPLA). Lukion osalta kansainvälistymistä laajennettiin toimintavuonna siten, että Pohjois-Italiasta Conegliaanosta vieraili lukiossa n. 20 oppilaan ja kahden opettajan ryhmä tutustuen Teuvan lukioon, peruskouluun ja kuntaan n. viikon ajan. Kyläkouluilla paneuduttiin ympäristöteemaan, luontoon ja kotiseututyöhön yhteistyössä kyläseurojen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Painotukset kouluittain vaihtelivat esiintymis- ja taidekasvatuksesta tapa- ja terveyskasvatukseen sekä oppilasvaihtoon Närpiön Kalaxin koulun ruotsinkielisten oppilaiden kanssa. Esiopetus käynnistettiin myöskin Teuvan kunnassa kokeiluluonteisesti siten, että Riipin koululla oli 5 esioppilasta samassa ryhmässä eka- ja tokaluokkalaisten kanssa. Päiväkodilla oli kaksi eri opetusryhmää, joissa yhteensä 20 esioppilasta. Kirkonkylän koulu hyväksyttiin EU:n Comeniuskouluyhteistyöhön yhdessä Italiasta, Espanjasta ja Englannista olevien koulujen kanssa.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0,

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0, 00002110 TOIMEENTULOTUKI (04) Tuet ja avustukset 258.712 296.446 267.000 3,2-9,9 267.000 3,2-9,9 267.000 267.000 267.000 Muut toimintatuotot 31.858 30.000 20.000-37,2-33,3 20.000-37,2-33,3 20.000 20.000

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 1/2016. KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1

KUNNANVALTUUSTO No 1/2016. KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 1/2016 KOKOUSAIKA 07.03.2016 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1 2 3 4 5 1 6 2 7 8 Kokouksen

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä ( 86)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä ( 86) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Toimikunta 3.3.2009 ( 24) Yhteistoimintaryhmä 30.3.2009 ( 9) Perusturvalautakunta 31.3.2009 ( 21) Kaupunginhallitus 4.5.2009 ( 196) PERUSTURVAKESKUKSEN

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120)

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120) Perusturvalautakunta 73 25.08.2016 Kunnanhallitus 167 12.09.2016 Perusturvalautakunta 85 29.09.2016 Kunnanhallitus 207 17.10.2016 Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 5.11.2009 94 Voimaantulo 1.1.2010 2 SISÄLTÖ 1 ' TOIMINTA-AJATUS... 3 2 ' PÄÄVASTUUALUEEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ TAIVALKOSKEN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 19.12.2012 93 2/8 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Tehtäväalue... 3 2 Sosiaali- ja terveyslautakunta...

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 25 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Asianro 279/02.06.01/2015 Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio 25.2.2015: Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet 20.10.2010 / 15.4.2011 Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut Yleiskuvaus Kuopion palvelurakenneuudistuksessa perusturvan palvelualue sisältää kolme avainprosessitasoa: vanhus- ja vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä, muutokset kv 21.1.2015, voimaan 1.2.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014 1 Kokousaika Ti 27.5.2014 klo 14.00 15:45 Paikka Muonion terveyskeskus, ruokasali Jäsenet: Läsnä Keimiöniemi Anne-Mari Malila Kari Kurkela Outi, vj. Poissa Eira Birgitta Pettissalo Petri Muut saapuvilla

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0

Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0 PERUSTURVALAUTAKUNTA Hallinto ja huolto Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0 Ympäristöterveys Suoritteet

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali SOSIAALILAUTAKUNTA 29.10.2013 50 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA KOKOUSAIKA 29.10.2013 kello 18.00-20.50 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä no Sivu Asia 44 52 Kokouksen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 23.2.2012, kello 18.00 19.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Seppälän nuorisotalo Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN KESKEISET PERUSTELUT Kaupunginhallituksen Ympäristökeskukselle antama raami on 516 000e. Ympäristökeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 Sisällys 1 Nettokustannukset... 2 2 Suoritteet... 7 3 Yksikköhinnat... 10 4 Jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat... 11 4.1 Masku... 11 4.2

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 2014 TA TA 2016 TA 2017 TA 2018 00004100 SOSIAALITOIMISTO Myyntituotot 2 610 2 400,00 Muut toimintatuotot 364 2 974 2 400,00 Henkilöstökulut -63 570-69 047,00-63 761,00 Palvelujen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Strategianäkökulmat: A=asiakas, P=prosessit ja rakenteet, T=talous, H=henkilöstö

Strategianäkökulmat: A=asiakas, P=prosessit ja rakenteet, T=talous, H=henkilöstö TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN HALLINTO 311 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon tulosyksikköön kuuluvat sosiaali- ja terveysjohtajan palkkakustannukset,

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot