TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 TEUVAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2004

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa." Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja tämä toimintakertomus sekä konsernitase liitteineen. Valtuuston tavoiteasettelu vuodelle 2004 Valtuuston yleinen tavoiteasettelu on esitetty vuoden 2003 talousarvioasiakirjan sivuilla 1-4. Valtuusto on perusteellisen valmistelun jälkeen, laajavaikutteiset toimintaympäristön (EU, Suomen kansantalous, valtiontalous/valtionhallinto, maakunta/maakunta-hallinto, seutukunta/ seutukuntahallinto, yritys-toiminta, maakunnalliset sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut jne.) muutokset huomioon ottaen päättänyt kunnan toiminta-ajatuksen seuraavaksi: "Teuvan kunnan tarkoituksena on Suupohjan seutukunnassa itsenäisyytensä säilyttäen, monipuolisessa yhteistoiminnassa erityisesti naapurikuntien kanssa, olemassa olevaa, valmiiksi rakennettua, monipuolista palveluvarustusta ylläpitäen, hyödyntäen ja kehittäen tarjota kohtuulliset, ympäristöltään hyvät asuin- ja elinolosuhteet sekä kunnalliset palvelut Euroopan yhteisössä siten, että palvelujen määrä ja laatu sopeutetaan kansantalouden sekä sen myötä valtiontalouden ja kunnallistalouden kulloiseenkin kantokykyyn." Valtuuston päätöksen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa ja taloudessa sekä taloudenhoidossa on otettava huomioon kansantalouden ja valtiontalouden tila ja kehitysnäkymät sekä kunnan jäsenten mahdollisuudet rahoittaa osuutensa kunnan järjestettävistä palveluista. Kunnan toiminta-ajatukseen ja kunnanvaltuuston päätökseen nojautuvat kunnanvaltuuston talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksymät yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat olleet v seuraavat: Yleistavoite 1 Teuvan kunnan päämääränä on kuntalain 1 :n 3 momentin ja 13 :n 1 momentin sekä 23 :n 1 momentin tarkoituksessa1 järjestää pääasiassa oman kunnan asukkaille, mutta yhteistoimintatarpeen mukaan myös muille, kohtuullisen tyydyttävät laissa säädetyt ja muut valtuuston päättämät kunnan itse tuottamat, muiden kuntien kanssa yhteistoiminnassa järjestettävät tai muilta palvelujen tuottajilta hankittavat palvelut siten, että kunnan talous pysyy jatkuvasti terveenä kunnallista verorasitusta oleellisesti muuttamatta. Yleistavoite 2 Teuvan kunnan strategisen tärkeänä tavoitteena oli järjestää kunnalliset palvelut kunnan taloudellisen kantokyvyn mukaisesti, kantokykyä ylittämättä. Tavoitteena oli kunnan omin toimenpitein/päätöksin hillitä toimintakuluja niin, että kaikilla päävastuualueilla ja vastuualueilla käyttötalouden nettomenot/asukas ovat suunnilleen Etelä-Pohjanmaan maakunnan kuntien keskiarvossa. Yleistavoite 3 Terveen talouden tunnusluvut määriteltiin kuntamme olevat ja tulevat olosuhteet sekä arvioitu tulokehitys huomioon ottaen seuraaviksi. 1 Kuntalain 1 :n 3 momentti kuuluu: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalain 13 :n 1 momentti kuuluu: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 23 :n 1 momentti kuuluu: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta...

3 Toiminnot ja toimintakulut tulee tulot huomioon ottaen mitoittaa vuodesta 2004 alkaen siten, että vuosikatteen keskimääräinen vuotuinen määrä on suunnitelmakaudella vuotuisten suunnitelman mukaisten poistojen suuruinen (käytännössä n. 1,2-1,3 milj. euroa). Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä ei suunnitelmakaudella saa keskimäärin ylittää 5 milj. euroa (600 euroa/asukas). Kassalainoja ei suunnitelmakaudella käytetä. Nettokorkomenot eivät saa ylittää euroa vuodessa suunnitelmakaudella keskimäärin. Yleistavoite 4 Talousarviolla ja suunnitelmalla oli tarkoitus turvata edellytykset kunnan kaikkien tehtävien hoitamiseen. Muilta osin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet oli asetettu talousarviossa päävastuualueille ja selvitys niiden toteutumisesta annetaan jäljempänä päävastuualueiden kohdalla sekä muussa jäljempänä olevassa teksti- ja numeromateriaalissa. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen tuloksen muodostumisesta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilinpäätös toimintakertomuksineen ja muine osioineen muodostaa keskeisen arviointipohjan. Toimintakertomuksessa on edellä jo mainitun mukaisesti esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Selvitys yleistavoitteesta 1 Käsitykseni mukaan yleistavoite 1 on toteutunut palvelujen järjestämisen osalta edelleen tavoiteasettelua paremmin, sillä järjestetyt palvelut ovat olleet käsitykseni mukaan pääosin hyviä tai erinomaisia ja samalla kunnan talous on edelleen vahvistunut taseessa. Verorasitusta ei kertomusvuoden aikana ole kunnan päätöksin muutettu, mutta valtion päätöksin jonkin verran kevennetty. Selvitys yleistavoitteesta 2 Kun tilinpäätös valmistellaan kaikissa kunnissa samanaikaisesti, ei vertailua tässä tilanteessa voida suorittaa, vaan se on suoritettava erikseen myöhemmin, kun kaikkien kuntien tilinpäätöksistä tehdyt tilastoyhteenvedot ovat valmistuneet. Toimintakulut lisääntyivät edellisvuodesta 1,5 milj. euroa ja toimintatuotot lisääntyivät 0,4 milj. euroa, kun maatalouslomituksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset ja tuotot on eliminoitu pois vuoden 2003 tilinpäätöksestä. Lomituspalvelujen järjestäminen siirtyi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymälle. Verotulot lisääntyivät 0,2 milj. euroa edellisvuodesta ja valtionosuudet 0,5 milj. euroa. Selvitys yleistavoitteesta 3 Muodostunut vuosikate vuonna 2004 oli 1,6 milj. euroa eli noin kolminkertainen asetettuun suunnittelukauden ylimpään tavoitteeseen ( euroa) verrattuna. Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä taseessa oli 2,9 milj. euroa eli melko tarkalleen puolet asetetusta suunnittelukauden keskimääräisestä tavoitetasosta. Uusia talousarviolainoja ei kertomusvuoden aikana nostettu. Kassalainoja ja niihin rinnasteisia luottolimiittejä ei kertomusvuoden aikana käytetty. Korkokulut olivat 0,1 milj. euroa ja korkotuotot 0,1 milj. euroa eli nettomääräisesti ± 0 milj. euroa, mikä on noin neljäsosa asetetusta suunnittelukauden keskimääräisestä tavoitteesta. Valtuustoon nähden sitovien toimintamäärärahojen ylityksiä ei ole ollut, kun otetaan huomioon, että määrärahoja on valtuuston päätöksillä lisätty ja annettu tai hyväksytty ylitysoikeuksia.

4 Kuntatyö kuntoon; työhyvinvoinnin edistäminen ja henkilöstöstrategian laatiminen Kunnassamme on vuoden 2002 aikana käynnistetty kunnanhallituksen, kunnan johtoryhmän ja yhteistoimintaryhmän yhteistyönä laajat, usean vuoden jatkuvat toimenpiteet työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä henkilöstöstrategian laatimiseksi. Kunnanhallitus on toukokuussa 2002 hyväksynyt suunnitelman työyhteisön parantamiseksi ja kehittämiseksi, joka suunnitelma käsittää henkilöstöstrategian laatimisen ja työhyvinvoinnin edistämisen Teuvan kuntayhteisössä. Työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen, sairauspoissaolojen vähentäminen, henkilöstöstrategian laatiminen, henkilöstön yhteistoiminnan ja työmotivaation lisääminen ja parantaminen sekä työkäytäntöjen uudistaminen ja tuloksellisuuden lisääminen ovat nykyajan yleisten linjausten mukaisesti myös Teuvan kunnassa keskeisellä sijalla kunnan henkilöstön johtamisessa ja kehittämisessä. Onnistuminen tässä edellyttää organisaation kaikkien tahojen ja yksilöiden myötämielistä osallistumista ja sitoutumista ja monipuolisten henkilöstön kehittämistoimenpiteiden, koulutuksen ym. läpiviemistä. Vuoden 2003 talousarvioon oli varattu tähän tarkoitukseen määrärahoja kaikille päävastuualueille yhteensä euroa, mihin sisältyy vähintään 20 vuotta ja vähintään 30 vuotta palvelleelle henkilöstölle työterveyshuoltona joulukuussa 2003 päätetyt hyvinvointietuudet. Käytännössä toimenpiteet ovat työnohjausta, ryhmäohjausta, yksilöohjausta, johtamisvalmennusta, keskusteluja, keskustelutaidon valmennusta, osallistumista tehtävien ja töiden uudelleenjärjestelyyn, työkiertoa, ryhmätöitä, viihteellisiä tilaisuuksia, liikunnan edistämistä, kuntoremonttilomia, pienryhmäkoulutusta, suurryhmäkoulutusta jne. Kuntien eläkevakuutuksen Kuntatyö kunnossa ohjelma on tiivistänyt työhyvinvoinnin edistämisperiaatteet ja kokemukset kuntatyöpaikoille soveltuvaksi työhyvinvoinnin kehittämismalliksi, jota kunnassamme käytetään työhyvinvoinnin edistämisen ja osaksi myös henkilöstöstrategian laatimisen viitekehyksenä. Työhyvinvoinnin edistämiseen ja siihen liittyen kunnanhallitus yhteistoimintaryhmän esityksestä nimesi työryhmän valmistelemaan toimintaohjeita henkisen väkivallan varalle. Toimintaohje Ollahan ihimisiksi valmistui siten, että kunnanvaltuusto hyväksyi sen pitämässään kokouksessa. Kuluneen vuoden aikana kunnassa otettiin käyttöön liikuntasuunnitelma, jonka tarkoituksena on kannustaa kunnan henkilökuntaa liikkumaan myös vapaa-aikanaan. Liikuntasuunnitelmassa mahdollistettujen palvelujen käyttöä seurattiin ja seurannan mukaan henkilökunnan uimahallin käyttö lisääntyi edellisen vuoden 568 käynnistä käyntiin, jonka lisäksi kuntosalia käytettiin 590 kertaa. Lisäksi erilaisissa ohjatuissa liikuntatapahtumissa kävi 144 henkilökuntaan kuuluvaa kunnan työntekijää ja viranhaltijaa. Jyväskylän Koulutuskeskus Oy:n selvityksen perusteella lisättiin työterveyspalveluja hankkimalla suunnattuja laajennettuja terveystarkastuksia noin 150 kunnan työntekijälle Kauhajoen kaupungin työterveyshuollolta. Esimiehille suunnattua koulutusta jatkettiin kuluvana vuonna ja opetusta annettiin mm. prosessikeskeisessä kehittämisessä, ryhmän johtamisessa, kehityskeskustelujen käymisessä sekä tunneälyn omaksumisessa. Kehityskeskusteluja tuleekin käydä vähintään kerran vuodessa ja kehityskeskustelujen lukumäärää tullaan seuraamaan henkilöstötilinpäätöksellä. Muita työhyvinvoinnin parantumista turvaavia toimenpiteitä olivat mm. yksilö- ja ryhmäohjaukset. Työnohjausta saivat kaikki, jotka ilmaisivat halukkuutensa, mutta yksilökohtaista työnohjausta kuitenkin käytettiin vähän. Joulukuussa kunnanhallitus päätti henkilöstöstrategian laatimisesta Teuvan kuntaan. Asiantuntijaksi/konsultiksi valittiin Efektia Oy. Henkilöstöstrategian laatiminen toteutetaan yhdessä henkilöstön, luottamushenkilöiden ja henkilöstöjärjestöjen sekä eri toimialojen esimiesten kanssa, mikä lisää eri tahojen sitoutumista strategiaan ja sen toteuttamiseen. Työstämisessä käytetään eri tilanteisiin sopivia prosessikonsultoinnin osallistavia työmenetelmiä; työryhmätyöskentelyä, seminaareja ja haastatteluja. Kunnan nimeämä ohjaus- /projektiryhmä valmistelee konsultin johdolla työkokouksissa prosessin eri vaiheita, joita työstetään laajemmissa seminaareissa keskustelun ja ryhmätöiden avulla. Tavoitteena on, että henki-

5 löstöstrategiatyö viedään loppuun vuoden 2005 aikana. Seutuyhteistyö Keskeiseksi tehtäväalueeksi on muodostumassa kunnan sisäisten toimenpiteiden lisäksi kulujen hillitsemiseen ja palvelujen saatavuuden varmistamiseen tähtäävien yhteistoimintamahdollisuuksien valmistelu naapurikuntien kesken. Tällöin on etsittävä myös totunnaisesta poikkeavia pitkälle, meneviä yhteistyömahdollisuuksia myös toimintavolyymiltään ja kuluiltaan suurimpien toimialojen osalta. Kuntamme on jo syksystä 2001 alkaen sitoutunut ja osallistunut Kauhajoen seudun verkostopilottihankkeeseen. Hankkeen osalta viittaan tässä yhteydessä vuoden 2002 talousarvion liitteeseen 17. Hankkeeseen osallistumista on päätetty jatkaa vuoden 2006 loppuun. Seutuyhteistyötä kehitetään ja tehostetaan yli seutukuntarajan rannikon suuntaan, joka on perinteisesti teuvalaisten työssäkäyntialuetta. Jo vireillä olevia konkreettisia Hyvinvoiva Suupohja -teemaryhmän ja kunnallisjohdon vireille panemia yhteistyön valmisteluhankkeita ovat ainakin seuraavat: seutukuntayhteistyö talous- ja henkilöstöhallinnossa, Suupohjan seudun tietoverkkoyhteistyön ja verkostopalvelutoiminnan kehittäminen, Suupohjan seutukunnan ohjelmistoja tietojärjestelmähankintojen yhteistyö, Suupohjan kulttuuriyhdistyksen toiminnan käynnistäminen, Suupohjan kulttuuriareena-projekti ; Eteläpohjalaisten Spelien toteuttaminen seutukunnallisina kärkihankkeina vuosina , integroituvat peruspalvelut Suupohjassa; sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän seudullinen rakenneselvitys ja uudistaminen, joka liittyy myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiatyöhön sekä seutukunnan turvallisuusstrategiaan liittyvä yhteistyö. Merkittävä askel seutuyhteistyössä otettiin, kun kunnanvaltuusto marraskuussa 2004 hyväksyi osallistumisestaan Suupohjan tietoliikenneverkon rakentamiseen, Suupohjan tietoverkkoyhtiön perustamiseen ja yhtiön osakkeiden merkintään. Suunniteltu tietoliikenneverkko mahdollistaa uudenlaisten tietoliikennepalveluiden käytön tasavertaisesti lähes kaikissa yksittäisissä kotitalouksissa, yrityksissä ja kunnissa. Näitä ovat mm. yritysten ohjelmistopankit, liikkuva kuva (digi-tv), televisioiden käyttö internetpalveluiden selailuun, sähköpostiliikenteeseen ja maksupalveluihin sekä terveyden ja sosiaalihuollon ajantasaispalvelut. Myös puhelinliikenne voidaan siirtää omaan verkkoon (ns. datapuhelut), jolloin ko. toiminta on lähes maksutonta. Oma, nopea ja avoin verkko lisäävät kilpailua verkkopalveluiden toimittamisessa ja antaa mahdollisuuden niiden kehittämiseen seutukunnassa niin yksityis- kuin julkissektorilla. Suupohjan seutukunnan ohjelmisto- ja tietojärjestelmähankintojen yhteistyön edistämiseksi on muodostettu Suupohjan seutukunnan talous- ja henkilöstöhallintoyhteistyön kehittämistyöryhmä, johon kuuluvat Suupohjan seutukuntien lisäksi Suupohjan koulutuskuntayhtymän talousvastaavat. Työryhmän työ on edennyt siten, että Suupohjan seutukunnan yhteisestä ohjelmistohankinnasta tullaan tekemään työryhmän esitys Suupohjan kunnille ja kuntayhtymille siten, että päätökset ohjelmistohankinnasta voidaan tehdä vuoden 2005 maaliskuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että uudet ohjelmistot ovat käytössä kaikissa Suupohjan seutukunnissa ja kuntayhtymässä vuoden 2006 alusta. Parhaimmat kiitokset Tässä yhteydessä haluan esittää parhaimmat kiitokseni sekä kunnan työntekijöille, viranhaltijoille että luottamushenkilöille viime vuoden hyvästä tuloksesta ja palveluita tuottaneesta työskentelystä kuntalaisten ja kunnan hyväksi. Kuntamme taloudellinen tilanne on nyt vahvistunut neljänä tilivuotena peräkkäin. Vahvistunut talous omalta osaltaan auttaa ja helpottaa meitä tulevaisuudessa valmistellessamme palvelujen järjestämistä yhä ikääntyville kunnallisten palvelujen käyttäjille. Teuvalla Seppo Saarinen vs. kunnanjohtaja

6 PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteensovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallinto- ja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Maaseutupalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalousja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä (n %) voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumista nykyoloissa myös talouskylissä. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2004 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2004 talousarvioasiakirjan sivuilta Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallinto-organisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuualueiden toiminta-ajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen toimintaorganisaation taloudellisten ja muiden voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 413,3 ha ja osayleiskaava-aluetta n ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Paskoonharju, Äystö, Parra). Tämän hetken arvion mukaan kunnalla on määrällisesti riittävästi kaavoitettuja tonttialueita. Keskustataajaman ja Kauppilan osayleiskaavojen tarkistus käynnistettiin vuoden lopulla. Asemakaavoitus on keskittynyt lähinnä pieniin laajennuksiin ja muutoksiin. Maanhankintaan ei ole ollut tarvetta, sillä kunnalla on omistuksessaan runsaasti kaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja rakennuspaikkoja. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta kohdanneet keskimäärin hyvin. Vuonna 2003 asuntojen käyttöaste kohosi 95 %:iin ja oli vuonna ,5 %. Teuvan kunnalla ja sen kokonaan omistamalla Teuvan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä 275 vuokra-asuntoa.

7 Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on ollut jo vakiintuneen käytännön mukaisesti pääosin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymällä. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan kehittämisyhdistyksen Leader-projekteissa ja Kauhajoen seudun verkostopilotti-hankkeessa, jossa valtuusto on päättänyt Teuvan kunnan jatkavan vuoden 2006 loppuun. Em. organisaatioiden ja projektien toiminnasta ja tuloksista on erikseen raportoitu kertomusvuoden aikana luottamushenkilöhallinnolle. Seutukuntayhteistyö on edelleen voimistunut ja keskeisenä valmistelun kohteena ovat olleet seutukuntayhteistyö talous- ja henkilöstöhallinnossa, Suupohjan seudun tietoverkkoyhteistyön ja verkkopalvelutoiminnan kehittäminen, ohjelmisto- ja tietojärjestelmähankintojen yhteistyö ja seutuportaalin kehittäminen. Merkittävänä kehitysaskeleena seutuyhteistyössä oli kunnanvaltuuston päätös osallistua Suupohjan tietoliikenneverkon rakentamiseen sekä Suupohjan tietoverkkoyhtiön perustamiseen. Luonto-Parra (=Kesä-Parra) on vuoden 2004 alusta alkaen ollut Teuvan Rivakka ry:n hallinnassa. Askartelu-/ja käsityöliike Käsixissä on toiminut ympärivuotisena kunnan infopiste, jossa on esillä kuntaa ja kunnan palveluja koskevia matkailuym. esitteitä, yritysten esitteitä, julkisten kulkuneuvojen aikatauluja ym. Esitteitä on ollut jaossa myös kunnantalolla ja kesällä avoinna olleessa Pyöräilyn erikoismuseossa Pyörätallissa. Maaseutu- ja lomituspalvelut Varsinaisten tukihakemusten palautus aikaistui yhdellä kuukaudella, eli viimeinen palautuspäivä oli Tukihakemuksia jätti 303 tilaa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 7 tilaa eli 1,3 %. Peltoa oli viljelyksessä ha. Maaseututoimen kautta tiloille maksettiin Eu:n ja kansallisia tukia yhteensä miljoonaa euroa. TE-keskuksen kautta maksetut tuet yhteensä euroa. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus on myöntänyt maatiloille investointitukea avustuksina ja lainoina euroa. Satovahinkoarvio tehtiin 44 tilalla. Satovahinkoilmoitus jätettiin 40 tilalta. Pellonraivausilmoituksia jätettiin 36 kpl, joiden mukaan uutta peltoa tuli 119 ha. Vanhaa viljelemättä ollut peltoa ilmoitettiin käyttöön otettavaksi 90 ha. Henkilöstöhallinto Keskeisimpänä kehittämiskohteena ja yhteisenä työkenttänä koko kunnan henkilöstöorganisaatiossa on kertomusvuoden aikana ollut työhyvinvoinnin edistäminen Kuntatyö kuntoon hankkeen puitteissa. Kertomusvuonna laadittiin ohjeet henkisen väkivallan torjumiseksi. Matkailu Matkailun kärkituotteena toimii kunnan osakkuusomistuksessa oleva Vapaa-ajankeskus Parra Oy:n laskettelukeskus, jossa talvikautena on n kävijää. Parra Oy on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin palvelukykyinen ja yhtiö keskittyy alkuperäiseen tehtäväänsä ja rooliinsa eli laskettelubusinekseen. Kuluttajaneuvonta Kunnallisen kuluttajaneuvojan tehtävänä on antaa kuluttajille yleistä tietoa kuluttaja-asioista, henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta. Kuluttajaneuvonnassa avustetaan kuluttajaa yksittäisissä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä ristiriitatilanteissa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä tarvittaessa ohjaamalla asianmukaiseen oikeussuojaelimeen (kuluttajavalituslauta-kunta tai oikeusistuin). Kuluttajaneuvoja osallistuu kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan sekä avustaa pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. Kuluttajaneuvonta on lakisääteistä, maksutonta ja sitä annetaan ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille. Teuvan kunnassa kuluttajaneuvonnasta vastaavat oman toimensa ohella kunnansihteeri ja rakennustarkastaja. Kertomusvuoden aikana yhteyden-

8 ottoja kuluttajaneuvontaan on ollut noin n. 70. Tapaukset ovat ratkenneet ohjeilla, yhteydenotoilla tavaran/palvelun tuottajiin sekä neuvotteluilla, eikä kirjallisia valituksia kuluttajavalituslautakunnalle tai oikeusistuimiin ole tarvinnut tehdä. Resurssit eivät ole riittäneet yleiseen neuvonta- eikä valistustyöhön. Kirjastossa on erityinen kuluttajainfopiste, jossa on saatavilla ajankohtaisia kuluttajatiedotteita ym. ohjeita. Kuluttajainfopisteen hoidossa on avustanut terveystarkastaja. Tulevaisuuslautakunta Tulevaisuuslautakunnan toiminta-ajatuksena on hallintosäännön mukaan tulevaisuuden kehityksen ennakointi kunnassa ja seutukunnassa, ideoiden ja keinojen kehittäminen yhteistoiminnassa kuntalaisten, oppilaitosten ja kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kunnan/seutukunnan myönteisen kehityksen turvaamiseksi uutta kehittyvää teknologiaa ja EU:n tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Teuvan historia II Teuvan historian II osan kirjoittamisesta tehtiin v sopimukset professori Raimo Rannan ja tohtori Ossi Viidan kanssa. Teuvan historia II käsittää vuodet n ja tarkoituksena on, että historia on valmis vuonna Kustannusten jako Teuvan kunta 80 % ja Teuvan seurakunta 20 %. Kirjoitustyötä johtaa ja valvoo historiatoimikunta, jossa on 10 kunnan nimeämää ja 5 seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina toimikunnassa on kumpikin historian kirjoittaja. Historiatoimikunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 3 kertaa. Historiankirjoitus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Historiankirjoittaja Raimo Rannan osuus on valmistumassa. Kirjoittamistyön painopiste on 1900-luvun historian kirjoituksessa. Työ etenee aikataulun mukaisesti ja Ossi Viita kirjoittaa päätoimisesti. Mika Varala toimi Ossi Viidan tutkimusapulaisena heinäkuun ja loka-joulukuun ajan. Vaalit Kertomusvuonna toimitettiin kahdet vaalit; europarlamenttivaalit ja kunnallisvaalit Äänioikeuttaan käytti europarlamenttivaaleissa 43,8 % ja kunnallisvaaleissa 70,7 % äänioikeutetuista. Kunnanvaltuusto päätti / 62, että Kauppilan, Kirkonkylän, Komsin ja Mikkilän äänestysalueet yhdistetään ja niistä muodostetaan Keskustaajaman äänestysalue (perusteluina: alue yhtenäinen, lyhyet matkat). Muut äänestysalueet eli Horo, Nori, Perälä, Riippi ja Äystö entisen jaon mukaisena. Ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle, merkitään Keskustaajaman äänestysalueeseen Em. äänestysaluejako tuli voimaan ja jako oli käytössä ensimmäisen kerran kunnallisvaaleissa Keskusvaalilautakunta huolehti yhdessä äänestysalueiden vaalilautakuntien, vaalitoimikunnan sekä kunnan hallinto- ja elinkeinotoimen henkilöstön kanssa vaalien käytännön järjestelyistä.

9 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO- JA TOIMINTAORGANISAATIO SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ITSEOHJAUTUVA JOHTOTIIMI Jorma Uusimäki Apulaiskamreeri Sosiaali- ja terveystoimen talous- ja yleishallinto Hannele Laaksonen Hoitotyön johtaja Hoito-, hoiva- ja palvelutyön sekä henkilöstön johtaminen ja kehittäminen Markku Salomäki Johtava lääkäri Terveydenhuollon palvelutuotanto ja lääketieteellinen johto Pekka Rahkonen Sosiaalijohtaja Sosiaalihuollon palvelutuotanto ja sosiaalitieteellinen johto Talous- ja yleishallinto Keskusvarasto Keskuskeittiö Lehtiharjun keittiö Kiinteistönhuolto KOTIHOITO * kotipalvelu * kotisairaanhoito * palvelukotihoito * neuvolatoiminta Lääkärit Psykologi Lääkekeskus Sairaankuljetus Välinehuolto Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvat tehtävät Sosiaalihuollon erityislakeihin perustuvat tehtävät Holhous KEHITYSVAMMA- HUOLTO * ohjatun asumisen yksikkö * toimintakeskus * autetun asumisen yksikkö TERVEYSKESKUS- HOITO * vastaanottopalvelut * työterveyshuolto * laboratorio * röntgen * fysioterapia Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö HAMMASHUOLTO Hammaslääkärit Hoitohenkilökunta Lääketieteellinen hoito OSASTOTOIMINTA * terveyskeskusosasto I * terveyskeskusosasto II * terveyskeskusosasto III * Henriikkakoti

10 Kuntien erityistoimiala - kuntien hoidettavaksi eri laeilla säädetyt tehtävät - on kokonaisuutena katsoen laajentunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Erityistoimialaan kuuluvat tehtävät ovat lisääntyneet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Kuntalaiset arvostavat hyvin toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut korkealle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyden ja laadun varmistamiseksi on käytettävä vähintään nykyistä vastaavia voimavaroja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa, kun vanhusten määrä lisääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnalla, mikä merkitsee vastuuta osoittaa riittävät voimavarat kunnan tehtäväksi säädettyihin palveluihin. Valtion rahoitus kuntien järjestämiin peruspalveluihin nousi v merkittävästi. Valtionosuuden lisäykset toteutettiin pääosin korottamalla laskennallista valtionosuusprosenttia 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin. Korotus merkitsi Teuvalla euron lisäystä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin. Osa lisäyksestä oli ansiotuloverotuksen kompensaatiota kunnille. Varsinainen valtionosuuksien lisäys on tarkoitettu kohdennettavaksi erityisesti kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön. Kuntien on toivottu parantavan ja kehittävän vanhustenhuoltoa erityisesti lisäämällä vanhustenhuollon virkoja. Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Päämääränä oli kehittää toimintaa, henkilöstöä ja palvelujärjestelmän rakennetta siten, että palvelujärjestelmä vastaa kohtuullisin kustannuksin ja laadukkaana kunnan asukkaiden tarpeisiin. Keskeisiä päämääriä olivat avohoitokeskeisyys, taloudellisuus ja vaikuttavuus siten, että perusturva tuli järjestää ensisijaisesti avohoidossa, jonka voimavaroja lisättiin. Yleisenä tavoitteena on ollut hoitaa sosiaali- ja terveystoimen tehtävät käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Toiminnallisena tavoitteena on ollut järjestää lakisääteinen sosiaalihuolto sekä sairaanhoito ja terveyspalvelut kunnan eri-ikäisille asukkaille. Toiminnallisissa tavoitteissa on korostettu palvelurakennemuutoksia niin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan ja palvelut järjestetään tehokkaasti. Palvelujen järjestämisen turvaamiseksi sosiaali- ja terveystoimi on ollut mukana seutukunnallisissa ja kansallisissa sosiaali- ja terveystoimen projekteissa. Palvelujärjestelmän päämääränä on ollut ylläpitää ja edistää kuntalaisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja hoitaa sairauksia. Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omassa organisaatiossa sekä erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella yhteistoiminnassa naapurikuntien sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2004 talousarviokirjan sivuilta Talouden kehitys vuosina Tilastotietoja sosiaali- ja terveydenhuollon kertomuksista vuosilta KUSTANNUKSET netto mk/euro/asukas sis. kiinteistö- ym. sisäiset kustannukset mk mk mk e e e Sosiaalihuolto / Terveydenhuolto / Sos. ja terv.yht / Kansanterv.työ / Erikoissairaanh /

11 Sosiaali- ja terveystoimi on toiminut hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdistettynä vuodesta 1993 alkaen. Eri vastuualueiden ulkoiset bruttomenomäärät jakautuivat seuraavasti (vuosi 2003 sulkeissa). sosiaali- ja terv.toimen hallinto n e (n e) sosiaalityö n e (n e) avohoito n e (n e) laitoshoito n e (n e) lasten päivähoito n e (n e) Hallinnon menoihin v sisältyy avohoidon kehittämishankkeen kustannuksia euroa. Sosiaali- ja terveystoimen bruttomenot kasvoivat noin euroa, tulot lisääntyivät euroa, nettomenojen muutos euroa, noin + 6,9 % verrattuna vuoteen Väestön ikärakenne asukkaita yli 65 v. % yli 75 v. % yli 85 v. % v. % 0-6 v 7-14 v v , ,1 88 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ENNUSTE , , , , , , , , , , , ,4 Painotukset ja tulokset vastuu- ja tehtäväalueilla Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntalaisten saatavilla. Tavoitteiden saavuttaminen on edellyttänyt yhteistyötä kunnan sisällä eri hallintokuntien kanssa sekä seutukunnallista yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen seudullisiin kehittämishankkeisiin (laadukas ja osaava Suupohja ja Mahis-hanke) käytettiin euroa ja Uusi mahdollisuus -työpajaprojektiin euroa. Uumapaja -projekti oli TE-keskuksen, Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan yhteinen projekti, joka oli tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisuhan alaisille sekä jo syrjäytyneille. Projektia hallinnoi Teuvan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (TEAK). Sosiaali- ja terveystoimessa on toteutettu toiminnallisia ja hallinnollisia muutoksia hallintosääntöä uudistamalla, muutos tuli voimaan Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön tavoitteena on ollut välttämättömän perusturvan antaminen kunnan asukkaille sekä kehittää sosiaalityön menetelmiä niin, että työpanosta vapautuu varsinaiseen sosiaalityöhön ja asiakkaiden

12 omatoimisuuden tukemiseen. Sosiaalityöhön on liittynyt talousneuvontaa, sosiaalityön vaikutusta on kanavoitu eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet ns. moniammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnonaloilla ja sosiaali- ja terveystoimen vastuu- ja tehtäväalueilla. Lastensuojelu Perhekotisijoituksen ja lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän kustannukset ovat euroa. Tuloja on kertynyt suurten kustannusten tasausjärjestelmän kautta euroa. Lasten ja perheiden palveluista kasvatus- ja perheneuvonta on järjestetty ostopalveluna Kauhajoen kaupungilta, kustannukset euroa, lisäys n. 21 % vuoteen 2003 verrattuna. Toimeentuloturva Menoihin sisältyvät varsinaisen toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan ja elatustuen menot. Menot yhteensä euroa, n. 11,5 % alhaisemmat kuin vuonna Kuntouttavan työtoiminnan piirissä on ollut yksi henkilö. Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat Elatustukea on vuoden aikana maksettu 96 lapsesta (84 lasta vuonna 2003). Elatusapua perittiin elatusvelvollisilta euroa (vuonna 2003 n euroa). Päihdehuolto Päihdehuollon katkaisuhoidosta on ensisijainen vastuu ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. Seinäjoen A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on Teuvalla kaksi kertaa kuukaudessa, asiakkaita 20. Päihdehuollon kokonaiskustannukset euroa. Päihdeongelmien hoitotarve on lisääntynyt siten, että pitempiaikaiseen katkaisuhoitoon tarvitaan laitoshoitoa. Sosiaalityön asiakaskäynnit: v v v v v v v v v v v Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut sekä tukitoimet on järjestetty sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve on edellyttänyt. Erityisesti vammaispalveluista on merkittävä osa sellaisia menoeriä, jotka on vammaiselle korvattava sataprosenttisesti, subjektiivinen oikeus. Palvelujen tarve on lisääntynyt erityisesti kuljetuspalvelujen ja henkilökohtaisen avustajan osalta. Kustannusten kohtuullistamiseksi osa kuljetuspalveluista on järjestetty sosiaalihuoltolain mukaisina kuljetuspalveluina. Kuljetuspalvelujen piirissä on ollut 57 henkilöä. Omaishoidontuen saajia on ollut 57, menot euroa ( euroa vuonna 2003). Vanhus- ja vammaishuollon menot ovat kasvaneet n. 30 % (n euroa) vuoteen 2003 verrattuna. Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon palveluista omana toimintana on järjestetty työtoiminta, autettu asuminen (hoitokoti) ja ohjattu asuminen (asuntola). Laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kautta. Kehitysvammahuollon oman toiminnan menot olivat n euroa ( euroa vuonna 2003). Laitoshoidon menot (Eskoo) euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen n. 11,5 %. Kotihoidossa on ollut n. 30 kehitysvammaista. Invalidien suojatyöpalvelut on ostettu Kauhajoen kaupungilta.

13 Holhous Yleisen edunvalvojan palvelut on ostettu Kauhajoen kaupungilta. Toimintaa valvoo Seinäjoen maistraatti. Edunvalvonnan piirissä on 38 päämiestä. Päivähoidon vastuualue Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvonnassa siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoito sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki ovat subjektiivisia oikeuksia alle oppivelvollisuusikäisille lapsille. Päivähoidon suurimman menoerän ovat muodostaneet palkat. Muita suurempia menoeriä ovat elintarvikkeiden hankinnasta ja perhepäivähoitajille maksettavista kustannuskorvauksista johtuvat menot. Lasten päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja kehityksestä sekä antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin tai opiskeluun. Keskeinen tavoite on edelleenkin järjestää vanhempien toiveiden mukainen ja lapselle sopivin päivähoitopaikka jokaiselle päivähoitoa tarvitsevalle lapselle. Kunnassa toimii kertomusvuoden lopussa 28 perhepäivähoitajaa ja Kirkonkylässä vuorohoitoryhmis, joka on tarkoitettu ensisijaisesti vuorohoitoa tarvitseville lapsille. Elokuussa 2004 Horon ryhmiksen toiminta aloitettiin uudelleen lisääntyneen hoidontarpeen vuoksi. Horon ryhmiksessä on yksi työntekijä ja hoidossa 4-5 lasta. Päiväkodilla on järjestetty esiopetusta kahdessa eri ryhmässä, yhteensä n. 40 lasta. Osa esiopetuksessa olevista lapsista tarvitsee myös päivähoitoa. Myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoito on keskitetty päiväkodille. Lasten kotihoidontuki on vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiselle muutoin kuin kunnallisessa päivähoidossa. Kertomusvuoden aikana on edelleen maksettu ns. kuntalisää lapsista, joiden päivähoito on järjestetty yksityisesti kunnan hyväksymällä yksityisellä palveluntuottajalla. Teuvan kunta osallistuu seurakunnan päiväkerhotoiminnan menoihin 25 %:lla kustannuksista. Vuonna 2004 alkoi koko päivähoidon kehittämisprojekti, jonka tarkoituksena on laatia varhaiskasvatussuunnitelma kuntaan ja eri päivähoitomuodoille. Koulutus järjestetään yhteistyössä Jurvan päivähoidon kanssa ja sen toteuttaa Innolinegroup/InnoRet Lahdesta. Koulutusprojekti päättyy tammikuussa Kertomusvuoden lopussa perhepäivähoidossa oli 134 lasta, vuorohoitoryhmiksessä 19 lasta, kolmiperhepäivähoidossa 5 lasta ja Sipilän päiväkodilla 26 lasta. Hoitopäiviä vuonna 2004 oli yhteensä (vuonna 2003 yhteensä ). Päivähoidon ulkoiset nettomenot vuonna 2004 olivat n. 1,3 milj. euroa, lasten kotihoidontuen menot n euroa ja osuus seurakunnan päiväkerhotoiminnasta n euroa. Avohoito Avohuollon kehittäminen Vuonna 2003 aloitettiin kunnassa avohuollon kehittämishanke, johon osoitettiin kehittämisrahaa euroa vuosille Kehittämisrahalla on vuoden 2004 aikana ollut palkattuna kaksi työntekijää kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon, terveydenhoitaja lääkäripalveluihin ja hoitotyön johtaja eli yhteensä 6 henkilöä. Kotipalvelussa palkatut kaksi henkilöä tulivat paikkaamaan jo olemassa olevaa tarvetta ja mahdollistivat omalta osaltaan ilta- ja viikonlopputyön jatkumisen. Kotisairaanhoidossa kahden työntekijän turvin käynnistettiin viikonlopputyö, jolloin käydään kotisairaanhoitoa tarvitsevien asukkaiden luona kotona ja otetaan myös vastaan haavapotilaita neuvolan tiloissa. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito tukevat toisiaan niin, että asiakkaat selviytyisivät kotioloissa mahdollisimman pitkään. Yhtenä tavoitteena on saada ohjattua osa erikoissairaanhoidosta kotiutuvista potilaista suoraan kotisairaanhoitoon ilman vuodeosastovaihetta. Toisena merkittävänä tavoitteena on lyhentää osastojaksojen pituutta siten, että potilaat kotiutetaan nopeammin. Lääkäripalveluissa työskentelevä terveydenhoitaja on ollut mukana vastaanoton puhelinpalvelussa jokaisena arkiaamuna, mikä on lyhentänyt odotusaikaa ajanvaraukseen. Hän on ottanut vastaan akuutteja flunssatapauksia ja kirjoittanut heille sairaslomatodistuksia. Terveydenhoitajalle on myös siirretty

14 muutamien potilasryhmien kontrollikäyntejä ja erilaisia tutkimuksia kuten esim. Marevan-asiakkaat, reumapotilaat, kuulontutkimukset ja osteoporoosiseulonnat. Näillä toimenpiteillä on järkevällä tavalla vähennetty ruuhkaa lääkäreiden vastaanotoille. Hoitotyön johtaja aloitti virassaan tammikuussa Vanhustenhuollon strategia on valmistunut vuoden 2004 aikana kattaen vanhushuollon kehittämissuunnitelmat vuoteen 2009 saakka. Avohoidon vastuualue jakaantuu kotihoidon, terveyskeskushoidon ja täydentävien palvelujen tehtäväalueisiin. Avohuollon asiakkaille on annettu työvoimaresurssit huomioiden mahdollisuus saada palveluja kotiin silloin, kun se on hoidollisesti ja huollollisesti on ollut perusteltua. Vanhusten palvelukodit ovat olleet merkittävä osa-alue vanhushuollon rakennemuutoksen ja avohuollon suuntaan. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on ollut vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja perheiden itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa kodissaan asiakkaan ja perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Keskeistä vanhusväestön toimintakyvyn ylläpitämisessä on ollut ehkäisevä, omatoimisuutta edistävä ja kuntouttava ote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Kotipalveluhenkilöstö on toiminut kuudessa aluevastuullisessa työryhmässä tehden myös säännöllistä ilta- ja viikonlopputyötä. Kullakin alueella työskentelee lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muuta erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Sotainvalidien (yli 25 %) kotiavustajatoiminnan tukemiseen on osoitettu euron määräraha. Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä Kotipalvelu Kotisairaanhoito Kotipalvelu Kotisairaanhoito Kotipalvelun piirissä on vuoden aikana ollut 275 henkilöä. Tukipalveluja saaneita asiakkaita 183 ja sotainvalidien kotipalvelukäyntikertoja 343. Tukipalveluina vanhuksille on järjestetty saunapalveluja, ateriapalveluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Vanhusten palvelukoteja on 5, paikkoja yhteensä 50. Asumispalvelupäiviä (vuonna ). Painopistealueena palvelukodeissa on ollut huomion kiinnittäminen palvelukotien turvallisuuteen. Palvelukotien asumispalvelupäivät Ailintupa Heikinhovi Markkula Simonhovi Mäntyniemi Yhteensä Ailintupa Heikinhovi Markkula Simonhovi Mäntyniemi Syyspihlaja Yhteensä Väestön ikärakennekehitys on aiheuttanut erityisiä paineita laitoshoitoon ja avohoitoon (kotipalvelu, palvelukotihoito, kotisairaanhoito). Tehtäväalueelle on lisätty henkilökuntaa. Palvelukoti Markkula on lakkautettu. Kotisairaanhoidossa on kehitetty valmiuksia akuuttia sairaanhoitoa vaativien asiakkaiden hoidon onnistumiseksi avohoidossa tavoitteena mahdollisimman nopea kotiutuminen osastolta. Terveyskeskushoito Tavoitteena on ollut väestövastuisen toiminnan ylläpitäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen porrastuksen toimivuus. Neljäs lääkärin virka onnistuttiin täyttämään vakituisesti Vastaanotolle on palkattu terveydenhoitaja, jonka tehtävänä oli soveltuvin osin korvata lääkärivajausta. Loppuvuodesta terveydenhoitajan työ-

15 panosta on entistä enemmän käytetty muihin tehtäviin. Lääkärinvastaanoton avohoitokäyntejä oli ( vuonna 2003). Terveydenhoitajan vastaanotolla käyntejä (1 829 vuonna 2003). Lääkäritilanteen parantuminen näkyi jo vuoden 2004 aikana käyntimäärien lisääntymisen lisäksi päivystyskäyntien vähentymisenä. Päivystysaikana käyntejä oli 4 014, mikä on 25 % kokonaiskäyntimäärästä (4 562/29 % vuonna 2003). Ajanvarauksen puhelinjonot aamuisin ovat loppuvuodesta selvästi lyhentyneet. Vastaanoton toimintaa on voitu suunnitella pitkäjänteisemmin, mutta edelleen vuosilomien aikana toiminta on ollut liiaksi päivystykseen painottuvaa. Lääkäreiden sijaisia on käytetty vain satunnaisesti. Yöpäivystyksen ulkoistamisen vuoksi terveyskeskuslääkärit eivät ole osallistuneet jälkeen keskussairaalan yöpäivystykseen, jossa kävi vuoden aikana 82 potilasta. Lääkäripalvelut Avohoito käynnit Avohoito käynnit Hammashuolto Hammashuollossa on keskitytty hammaslääkärivajauksesta johtuen ensisijaisesti lakisääteisen ja päivystysluontoisen kiireellisen hoidon toteuttamiseen. Hammaslääkäritilanne on nyt hieman parantunut. Hammaslääkärikäyntejä (6 418 vuonna 2003), hammashoitajalla käyntejä 658. Potilaita yhteensä Potilasjonossa on edelleen n. 200 henkilöä. Täydentävät palvelut Tehtäväalue tutkimus/käyntikerta Laboratorio Röntgen Laboratorio Röntgen Fysioterapia Fysioterapian palveluissa ensisijaisia kohdealueita ovat olleet vuodeosaston potilaiden kuntoutus ja avohoidossa lakisääteinen apuvälinepalvelu. Ylläpitävää kuntoutusta on annettu myös Henriikkakodin ja palvelukotien asukkaille ja Lehtiharjun sairaalan potilaille. Avohoidossa on keskitytty sairauskohtaisten ryhmien toimintaan. Fysioterapia Avohoito Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhteensä Laitoshoito Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhteensä Työterveyshuolto Suunnattuja yksilöllisiä terveystarkastuksia tehtiin 126:lle kunnan työntekijälle, joista 41 työntekijää valittiin perusteellisempaan lääkärintarkastukseen. Jatkotoimenpiteinä lähetteitä erikoissairaanhoitoon, lääkityksen muutokset tai aloitukset, B-lausunnot kuntoutusta varten, A-todistukset sairaslomaa varten, lähetteitä fysikaaliseen hoitoon, kuntoutustutkimus, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilusuositus, joillekin suositettiin osa-eläkettä. Kolme pääsi vuoden 2004 puolella TYK-kuntoutukseen. Kunnan kuntoremonttikurssille Oulun Edeniin lokakuussa osallistui 5 työntekijää. Kuntatyö kuntoon - hankkeeseen sisältyviä hyvinvointipalveluseteleitä käytettiin vuoden 2004 aikana yhteensä e verran. Ergonomiaohjausta hankittu Lakeuden Kunto-Heli Oy;ltä ja siihen osallistunut 52 henkilöä. Työnohjausta eri toimipisteissä jatkettu. Henkilökunnalla ollut mahdollisuus osallistua vesijumppaan, venytys-rentoutus -jumppaan ja bailatinoon. Lisäksi

16 on saanut käydä kuntosalilla ja uimassa 20 ilmaista kertaa on järjestetty koko henkilökunnan yhteinen liikuntapäivä. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto Äitiysneuvolassa on kiinnitetty huomiota sekä odottavien että perheenjäsenten terveisiin elämäntapoihin, erilaisten riskiperheiden hyvinvointiin (avoperheet, yksinhuoltajaperheet) ja vanhemmuuden tukemiseen. Tavoitteena on ollut täysiaikainen, terveenä syntynyt vauva. Perhesuunnitteluneuvolassa on pyritty erityisesti seulomaan nuorten aikuisten sukupuolitauteja. Lastenneuvolassa on kehitetty lasten ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukemista ja siihen liittyvien ongelmien tunnistamista. Varhaisen vuorovaikutuksen koulutukseen on osallistunut psykologi ja kolme terveydenhoitajaa. Kouluterveydenhuollossa on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota kouluikäisten mielenterveydellisten ongelmien tunnistamiseen. Hoidon porrastusta noudattaen osa lievemmistä ongelmista on hoidettu moniammatillisesti perusterveydenhuollossa. Oppilashuoltoryhmien toimintaa on pyritty jäntevöittämään ja yhteistyötä perheneuvolan suuntaan on tehostettu. Kouluikäisten ja aikuisväestön astmakontrollit astmahoitajalla ovat lisääntyneet tehostuneen seurantaan ohjauksen vuoksi. Diabeteshoitotyössä riskiryhmien seulontaan on panostettu entisestään. Seulonnan myötä myös diabetesasiakkaiden määrä on kasvanut. Diabeteksen kansallinen ehkäisyohjelma, DEHKO, jatkuu. Laitoshoito Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti omilla osastoilla; terveyskeskuksen vuodeosastolla, Henriikkakodissa, dementia- ja pitkäaikaissairaiden osastolla (osasto 2 LH) ja sosiaalisen kuntoutuksen osastolla (osasto 3 LH). Osastotoiminnan tavoitteena on ollut alentaa merkittävästi erikoissairaanhoidon nettokustannuksia ja siinä on myös onnistuttu. Osasto 1 (Terveyskeskuksen vuodeosasto) Terveyskeskuksen vuodeosaston (38 paikkaa) painopistealueena on edelleen ollut erikoissairaanhoidon jatkohoidosta huolehtiminen. Vuodeosaston hoitopalveluihin sisältyvät akuutti ja pitkäaikainen perussairaanhoito. Merkittäviä hoidettavia potilasryhmiä ovat ortopediset/luukirurgiset tukielinleikatut kuntoutettavat, syöpäleikkauksista toipuvat, diabetesohjausta tarvitsevat sekä sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät potilaat. Osaston toimintaan on vakiintunut myös veteraanien kuntoutus ja päihdeongelmaisten katkaisuhoito. Hoitotyön johtoajatuksena on nykyään kuntouttava työote ja tavoitteena on tukea potilaiden toimintakyvyn paranemista ja itsenäisyyden säilymistä. Osaston kuormitusprosentti on ollut 111,12. Keskimääräinen hoitoaika 25,2 vuorokautta (vuonna ,5 vuorokautta). Hoitopäiviä (edellisenä vuonna ). Osasto 2 (Lehtiharju) Osasto 2:lla on hoidettu vaikeita psykogeriatrisia ja psyykkisesti vaikeahoitoisia dementoituneita potilaita. Osastolla on toteutettu sekä pitkäaikaista hoitoa että akuutteja hoitojaksoja ja kuntoutukseen liittyviä intervallijaksoja. Lääkehoidon tarkistukset ja intervallihoitojaksot ovat muokanneet osaston toimintaa aktiivisemmaksi, kuntouttavaa työotetta hyödyntäen. Potilaat ovat entistä vaikeahoitoisempia ja se näkyy myös hoitojaksojen pidentymisenä (153,63 vrk). Psykiatriset konsultaatiot on viikottain hoitanut psykiatri Esa Hiltunen ja vastaavana lääkärinä on toiminut Heikki Korpi. Osastolla on 18 potilaspaikkaa Hoitopäiviä kertyi 7374 vuonna Kuormitus oli 111,93 %. Osasto 3 (Lehtiharju) Osastolla on hoidettu psykiatrisista häiriöistä kärsiviä potilaita nuorista aikuisista aina vanhuusikään asti. Päädiagnoosiryhmät muodostavat skitsofrenia ja muut psykoosit, persoonallisuushäiriöt sekä mielialaja ahdistuneisuushäiriöt. Osa potilaista on sairautensa luonteen vuoksi pitkäaikaishoidossa. Tämän vuoden aikana osastolla lisääntyi kehitysvammaisten

17 osuus, joilla on psykiatrinen tausta. Myöskin lisääntyi enemmän liikuntarajoitteisten ja sellaisten potilaiden määrä, joilla on mitä erilaisempia somaattisia sairauksia, jotka vaativat henkilökunnalta laajempaa ammattiosaamista. Intervallijaksojen pituudet vaihtelevat viikosta neljään viikkoon. Hoitojakson pituus oli kuluvana vuonna 71,4 vuorokautta, joka on nyt hieman pitenemässä. Kuormitusprosentti osastolla oli 115,93. Hoitopäiviä kertyi 7213, joista teuvalaisten osuus oli 1348 päivää. Osastohoitopalveluja ovat Teuvan lisäksi käyttäneet Kurikka (2 potilasta), Kauhajoki (8 potilasta), Karijoki (2 potilasta), Jurva (5 potilasta), Jälasjärvi (6 potilasta), Isojoki (4 potilasta) ja Ilmajoki (3 potilasta). Teuvalaisia potilaita on ollut 14 henkilöä. Osaston yhteydessä toimivassa päivätoiminnassa oli 1308 käyntiä, joista teuvalaisten osuus oli 1231 käyntiä. Lehtiharjun hoitopäivät kunnittain Osasto 2 Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Jurva Karijoki Kaskinen Kristiinankaupunki 105 Kauhajoki Kurikka Laihia Närpiö Teuva Yhteensä Osasto 3 Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Jurva Karijoki Kauhajoki Kurikka Teuva Ylihärmä Yhteensä Osastot yhteensä Teuva Teuva % 25,3 25,7 16,9 21,6 22,6 21,2 14,0 11,7 Henriikkakoti Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto. Dementiaosasto on 9-paikkainen. Intervallihoitopaikkoja on 5. Palvelurakennemuutoksen myötä Henriikkakoti on muuttunut yhä huonokuntoisempien vanhusten hoitopaikaksi. Toiminnallisena tavoitteena on ollut tukea vanhushuollon avohoitoa. Henriikkakodilla on aloittanut toimintansa omaistenryhmä. Hoitopäiviä , kuormitusaste 101,40 %. Taloussuunnitelmassa vuodelle 2004 oli asetettu tavoitteeksi, että avohoitoa kehittämällä osastojen (vuodeosasto I ja Henriikkakoti) keskimääräinen kuormitusaste olisi enintään 100 %. Asetettua tavoitetta ei ole vielä saavutettu.

18 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Verrattuna edelliseen vuoteen erikoissairaanhoidossa hoitopakettien määrä pysyi oleellisesti ennallaan, mutta paketteihin liittymättömät hoitopäivät ja poliklinikkakäynnit lisääntyivät merkittävästi. Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset nousivat 10,3 % vuoteen 2003 verrattuna. Nousu oli jossain määrin odotettua, koska kustannukset pysyivät kolmen vuoden aikana oleellisesti ennallaan. Kustannusten nousussa oli kuitenkin ei-toivottavia piirteitä. Erikoissairaanhoidon suoritteet ja kustannusten nousu kohdistuivat laitos- ja erikoissairaanhoitopainotteiseen toimintatapaan, joka ei ollut tavoitteiden mukaista. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri teki loppukaudesta kaksi lisätalousarviota, joihin kunnat eivät pystyneet enää vaikuttamaan. Lisätalousarviot merkittävältä osin liittyivät varautumiseen voimaantulevaan hoitotakuuseen ja osittain myös tuleviin investointeihin. Leikkausjonot lyhentyivät edelleen sekä Teuvan että koko sairaanhoitopiirin osalta. Leikkausjonoissa on yhteensä 3510 potilasta, joista yli 6 kk jonottaneiden määrä on 26,7 %. Leikkausjonoissa siis 939 sellaista potilasta, joiden osalta tulevan hoitotakuun kriteerit eivät vielä täyty. Selkämeren sairaalan osalta suoritteet ja kustannukset alenivat jonkin verran. Vaasan sairaanhoitopiirissä on edelleen merkittävää lääkärivajausta. Työvoiman ja potilaiden ohjaus Selkämeren sairaalaan ei ole riittävän hyvin onnistunut. Leikkaushoitoon pääsyä odottavat Teuvalaiset SHP yhteensä SHP kaihipotilaat Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) - hoitopäivät hoitopaketit avohoito päiväkirurgia Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissairaille (osasto2) 1822 (6888) *) 2440 (7122) *) 1909 (6657) *) 881 (7124) *) 363 (7374)*) - sosiaalisen kuntoutuksen osasto (osasto 3) 984 (6752) *) 708 (6809) *) 948 (6838) *) 1177 (7533) *) 1348 (7213)*) Eskoon keskuslaitos Selkämeren sairaala - hoitopäivät hoitopaketit poliklinikka Teuvan terveyskeskus (15469) *) (15454)*) Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) *) kaikki hoitopäivät

19 Laitoshoidon menot ovat kasvaneet 7,48 % ( euroa) edelliseen vuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu on ollut 10,3 % ( euroa). Sosiaali- ja terveystoimen osasatotoiminnan menojen kasvu on ollut 3,91 % ( euroa). Laitoshoidon kustannusten hillitsemiseksi on panostettava edelleen voimakkaasti avohuoltoon ja tuettava erityisesti kotihoitoa.

20 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sivistystoimi tukee ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua ja vastaa kasvun tarpeisiin sekä kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaa-ajan tuomiin haasteisiin järjestämällä tasokkaan opetuksen ja monipuoliset palvelut kuntalaisille riippumatta iästä, asuinpaikasta tai terveydentilasta. Yleissivistävää ja myös ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti. Sivistystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2004 talousarvioasiakirjan sivuilta Palvelut on järjestetty kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammin kustannuksin. Kokonaismenot ovat kasvaneet esiopetuksen laajenemisen myötä. Varsinaiset toiminnan kustannukset osa-alueittain ovat kiinteistömenot huomioon ottaen kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammat. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet oppilasmäärän alenemisen myötä. Projektit ja avaintulokset päävastuualueella Teuvan kunta on ollut valtakunnallisena pilottikuntana Kimmoke-kielenkehittämisprojektissa. Painopisteenä on ollut verkostoituminen. A2-kielenä on opetettu lähinnä ruotsia. Ruotsin kielen on ottanut ikäluokasta n. 70 %. Teuvan Kulttuurisaareke -hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti kustannusarvion Kirkkotorin peruskorjaushankkeen osalta tässä vaiheessa selvästi alittaen, jolloin säästynyttä peruskorjausrahaa voidaan käyttää peruskorjatun Kirkkotorin ensikertaiseen kalustamiseen. Tavoitteena on tehdä seutukunnallinen kulttuurimatkailukeskus, joka verkottuu sekä paikallisesti että alueellisesti kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa. Hanke on Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin kulttuurihanke. Oppimateriaalikeskus on välittänyt kouluille ja tarvittaessa kunnan eri toimipisteille esim. atk-tarvikkeita. OM-keskuksesta koulut ovat saaneet erilaisia oheispalveluita kuten skannausta, laminointia ym. Peruskoulut Peruskoulujen toimintaa leimasi vuonna 2004 uuden opetussuunnitelman suunnittelu, käyttöönotto ja soveltaminen jokapäiväiseen koulutyöhön. Koulutuslautakunta hyväksyi opetussuunnitelman luokille 3 9 kesällä 2004 ja se otettiin käyttöön syyslukukauden alusta luokilla 3 4 sekä 7. luokalla. Alkuopetuksen luokat ovat siirtyneet uudistettuun opetussuunnitelmaan jo syksystä Koulutuksen arvioinnissa tuli esille erityisopetuksen tarpeen kasvaminen kaikilla luokka-asteilla. Erityisopetusta tehostettiin muuttamalla erityisluokat omaksi yksiköksi eli Sepän Ahjon kouluksi sekä palkkaamalla toinen kiertävä erityisopettaja. Esioppilaita oli kevätlukukaudella 2004 kaksi ryhmää Sipilän päiväkodilla ja yksi ryhmä Riipin koulussa. Syksystä 2004 lähtien oma ryhmä on toiminut myös Syreenin koululla. Horon koulussa esioppilaat olivat 1-2 luokkien mukana. Kevätlukukaudella peruskoulussa oli 720 oppilasta ja syyslukukaudella 697. Päättötodistuksen sai peruskoulusta 84 oppilasta A2 kielenä on opetettu ruotsia. Syksyllä 2004 aloitti ruotsin ryhmä sekä viidennellä luokka-asteella että uuden opetussuunnitelman mukainen ryhmä neljännellä luokalla. Vapaaehtoista A2 kieltä lukee yli puolet ikäluokasta. Kansainvälisiä EU:n rahoittamia Comenius - ohjelmien mukaisia hankkeita oli Syreenin koululla yhdessä Englannista, Italiasta, Espanjasta ja Puolasta olevien koulujen kanssa sekä syksystä lähtien Yhteiskoulussa yhdessä puolalaisen, ranskalaisen ja portugalilaisen yhteistyökumppanin kanssa. Lukio Lukuvuonna 2003 käynnistetty COMENIUS 1 - koulu-hanke jatkui vuonna Koulussamme järjestettiin helmikuussa Water is life -hankkeen teemaan liittyvä vesiaiheinen taidenäyttely, joka sisälsi vesiaiheisia tekstejä, maalauksia, valokuvia sekä lyhytelokuvan. Näyttely oli esillä myös ympäristöaiheisessa SEED-seminaarissa Roomassa maaliskuussa Syyskuussa 2004 vietimme projektiin liittyvän oppilasvaihtoviikon Teuvalla. Saimme vieraaksemme Cieszynin Nikolaus Kopernikus -lukiosta 26 opiskeli-

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä ( 86)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä ( 86) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Toimikunta 3.3.2009 ( 24) Yhteistoimintaryhmä 30.3.2009 ( 9) Perusturvalautakunta 31.3.2009 ( 21) Kaupunginhallitus 4.5.2009 ( 196) PERUSTURVAKESKUKSEN

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 5.11.2009 94 Voimaantulo 1.1.2010 2 SISÄLTÖ 1 ' TOIMINTA-AJATUS... 3 2 ' PÄÄVASTUUALUEEN

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0

Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0 PERUSTURVALAUTAKUNTA Hallinto ja huolto Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0 Ympäristöterveys Suoritteet

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone - KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62 KOKOUSAIKA 15.10.2013.2013 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Teemu Pakarinen, pj Seija

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen Kaupunginhallitus 506 07.12.2016 Kaupunginvaltuusto 116 12.12.2016 Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset 1.1.2017 alkaen 40/01/010/2015 KH 506 Selostus: Savonlinnan kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä, muutokset kv 21.1.2015, voimaan 1.2.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio kvalt

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio kvalt LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2013 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2013 kvalt 18.12.2012 1 Lapinlahden kunta Organisaatiokaaviot, värisymbolit Osasto Tulosalue Tulosalue Tulosyksikkö

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0,

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0, 00002110 TOIMEENTULOTUKI (04) Tuet ja avustukset 258.712 296.446 267.000 3,2-9,9 267.000 3,2-9,9 267.000 267.000 267.000 Muut toimintatuotot 31.858 30.000 20.000-37,2-33,3 20.000-37,2-33,3 20.000 20.000

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A Kotkan kaupungin SÄÄ D Ö S K O K O E L M A 2015 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.12.2015, tulee voimaan 1.1.2016) YLEISTÄ 1 Soveltamisala

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 Yhtymähallitus 24.4.2012 52 Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/34 TIIVISTELMÄ + Karviaisen nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Kunnittain; Vihti yli, Karkkila ja Nummi-Pusula

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 Sisällys 1 Nettokustannukset... 2 2 Suoritteet... 7 3 Yksikköhinnat... 10 4 Jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat... 11 4.1 Masku... 11 4.2

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Strategianäkökulmat: A=asiakas, P=prosessit ja rakenteet, T=talous, H=henkilöstö

Strategianäkökulmat: A=asiakas, P=prosessit ja rakenteet, T=talous, H=henkilöstö TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN HALLINTO 311 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon tulosyksikköön kuuluvat sosiaali- ja terveysjohtajan palkkakustannukset,

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 Karviaiselle on laadittu raportointisuunnitelma aikatauluineen. Karviaisen vuoden 2012 raportointisuunnitelma koostuu 3 osavuosikatsauksesta (31.3.; 30.6.; ja 30.9.) ja 8 kuukausittaisesta

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot