TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2001

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa." Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja tämä toimintakertomus sekä konsernitase liitteineen. Valtuuston tavoiteasettelu vuodelle 2001 Valtuuston yleinen tavoiteasettelu on esitetty vuoden 2001 talousarvioasiakirjan sivuilla 1, 2 ja 7-8. Valtuusto on perusteellisen valmistelun jälkeen, laajavaikutteiset toimintaympäristön (EU, Suomen kansantalous, valtiontalous/valtionhallinto, maakunta/maakuntahallinto, seutukunta/seutukuntahallinto, yritystoiminta, maakunnalliset sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut jne.) muutokset huomioon ottaen päättänyt kunnan toiminta-ajatuksen seuraavaksi: "Teuvan kunnan tarkoituksena on Suupohjan seutukunnassa itsenäisyytensä säilyttäen, monipuolisessa yhteistoiminnassa erityisesti naapurikuntien kanssa, olemassa olevaa, valmiiksi rakennettua, monipuolista palveluvarustusta ylläpitäen, hyödyntäen ja kehittäen tarjota kohtuulliset, ympäristöltään hyvät asuin- ja elinolosuhteet sekä kunnalliset palvelut Euroopan yhteisössä siten, että palvelujen määrä ja laatu sopeutetaan kansantalouden sekä sen myötä valtiontalouden ja kunnallistalouden kulloiseenkin kantokykyyn." Valtuuston päätöksen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa ja taloudessa sekä taloudenhoidossa on otettava huomioon kansantalouden ja valtiontalouden tila ja kehitysnäkymät sekä kunnan jäsenten mahdollisuudet rahoittaa osuutensa kunnan järjestettävistä palveluista. Vuosina palvelujen määrää ja laatua ei ole kyetty sopeuttamaan kuntamme taloudelliseen kantokykyyn, mistä osoituksena ovat tuloslaskelmissa vuodesta 1998 alkaen kumulatiivisesti jo 18,1 milj.markaksi muodostuneet alijäämät, joita on jouduttu kattamaan aikaisempien vuosien ylijäämistä n. 9,7 milj.mk ja katetaan nyt muodostuneesta ylijäämästä n. 2 milj.mk. Kunnan toiminta-ajatukseen ja kunnanvaltuuston päätökseen nojautuvat kunnanvaltuuston talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksymät yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat olleet v seuraavat: Yleistavoite 1 Teuvan kunnan päämääränä on kuntalain 1 :n 3 momentin ja 13 :n 1 momentin sekä 23 :n 1 momentin tarkoituksessa 1 järjestää pääasiassa oman kunnan asukkaille, mutta yhteistoimintatarpeen mukaan myös muille, kohtuullisen tyydyttävät laissa säädetyt ja muut valtuuston päättämät kunnan itse tuottamat, muiden kuntien kanssa yhteistoiminnassa järjestettävät tai muilta palvelujen tuottajilta hankittavat palvelut siten, että kunnan talous pysyy jatkuvasti terveenä kunnallista verorasitusta oleellisesti lisäämättä. 1 Kuntalain 1 :n 3 momentti kuuluu: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalain 13 :n 1 momentti kuuluu: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 23 :n 1 momentti kuuluu: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta...

3 Yleistavoite 2 Teuvan kunnan strategisen tärkeänä tavoitteena oli järjestää kunnalliset palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia halvemmin nettokustannuksin. Tätä tavoitetta oli jonkin verran lievennetty aikaisemmasta poistamalla sanan halvemmin edestä sana selvästi. Yleistavoite 3 Kuntamme vuoden 2001 tärkein kaikille yhteinen tehtävä muiden tehtävien ohella oli valmistella, päättää ja toimeenpanna toimenpiteet, joilla kunnan talouden katastrofaalinen kriisiytyminen (kriisiytyminen oli jo käynnissä) ehkäistään ja toiminnot sekä toimintakulut mitoitetaan sellaisiksi, että kunnan edellä mainitut toiminta-ajatus, päämäärät ja tavoitteet voivat toteutua. Kysymys oli tällöin vuotuisten toimintakulujen määrän pienentämisestä pysyvästi yli 10 milj.markalla niin että vuotuinen toimintamäärärahojen taso on enintään noin 142 milj.- mk. Edelleen oli kysymys pääosin palkkamenojen vähentämisestä. Tavoitetta oli siten muutettu edellisen vuoden tavoitteeseen verrattuna, että sanan kriisiytyminen eteen oli lisätty sana katastrofaalinen ja sanan kriisiy-tyminen jälkeen sulkeisiin oli lisätty sanat kriisiytyminen on jo käynnissä. Yleistavoite 4 Terveen talouden tunnusluvut määriteltiin kuntamme olevat ja tulevat olosuhteet sekä arvioitu tulokehitys huomioon ottaen seuraaviksi. Toiminnot ja toimintakulut tuli tulot ja lakisääteinen alijäämän kattamisvelvollisuus huomioon ottaen mitoittaa vuodesta 2001 alkaen siten, että vuosikatteen keskimääräinen vuotuinen määrä on kullakin neljän vuoden suunnittelujaksolla vähintään 3 milj.mk enemmän kuin vuotuiset suunnitelman mukaiset poistot (käytännössä vähintään 10 milj.mk vuodessa). Tavoitteeseen oli aikaisempaan verrattuna lisätty sanan tulot jälkeen sanat ja lakisääteinen alijäämän kattamisvelvollisuus. Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä ei neljän vuoden suunnitelmakaudella saa keskimäärin ylittää 40 milj.mk (n mk/asukas). Aikaisemmassa talousarvioasiakirjassa tavoite oli kolmen vuoden suunnitelmakaudella keskimäärin 35 milj.mk (n mk/ asukas), joten tavoitetta on löysätty. Kassalainojen ja niihin rinnastettavien luottolimiittien yhteismäärä ei saa ylittää 10 milj.mk. Nettokorkomenot eivät saa ylittää 2 milj. mk vuodessa neljän vuoden suunnitelmakaudella keskimäärin. Yleistavoite 5 Talousarvio oli alijäämäinen 8,1 milj.mk ja jo vuosikate alijäämäinen 0,2 milj.mk. Rahoitustarvetta oli talousarviossa katettu nettolainamäärän lisäyksellä vuonna ,3 milj.markalla (n mk/asukas) ja vuonna ,8 milj.markalla. Rahoitusjäämä olisi tämän jälkeen vuonna ,2 milj.mk. Rahoitusjäämän muodostuminen vain edellä mainitun suuruiseksi edellyttäisi kuitenkin sitä, että toimintamenot todella pienennetään noin 140 milj.markkaan. Mikäli näin ei tapahtuisi, alijäämä kasvaisi vastaavasti ja raskaasti alijäämäinen kehitys merkitsisi varsin nopeasti kunnan joutumista taloudelliseen ahdinkoon ja asetettujen päämäärien ja tavoitteiden, jopa toiminta-ajatuksen romuttumista. Edellä mainitun vuoksi toimintojen ja toimintakulujen uudelleenmitoituksen mainittiin olevan välttämätöntä. Ilman mittavia toimenpiteitä kunta ei selviytyisi joutumatta taloudelliseen ahdinkoon. Tilanne voisi muodostua toisenlaiseksi, mikäli kuntatalouden selvitysmiehen esitykset olisivat sellaisia, että niiden toteutus toisi olennaista parannusta Teuvan kunnan talouteen. Palkkamäärärahoja vuoden 2001 talousarvioon sisältyi yhteensä n. 64,4 milj.mk, minkä lisäksi talousarvioon sisältyi näitä palkkamäärärahoja vastaavat sosiaaliturvamaksumäärärahat (n. 21 milj.mk). Palkkakulujen vähentäminen oli välttämätöntä valtion tekemien erittäin runsaiden valtionosuusleikkausten, siihen kytkeytyvän väestön vähenemisen ja heikon verotulokehityksen vuoksi.

4 Pitkäaikaisia lainoja voitiin vähentää enemmän ja ottaa vähemmän kuin rahoituslaskelmaosaan oli merkitty. Muilta osin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on asetettu talousarviossa päävastuualueille ja selvitys niiden toteutumisesta annetaan jäljempänä päävastuualueiden kohdalla sekä muussa jäljempänä olevassa teksti- ja numeromateriaalissa. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen tuloksen muodostumisesta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilinpäätös toimintakertomuksineen ja muine osioineen muodostaa keskeisen arviointipohjan. Toimintakertomuksessa on edellä jo mainitun mukaisesti esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Asetettujen päämäärien ja tavoitteiden vertaaminen saavutettuihin tai syntyneisiin tuloksiin ei ole ongelmatonta erityisesti niiltä osin kuin vertailu tulisi tehdä muiden kuntien tuloksiin sen vuoksi, että kaikkien kuntien tilastotiedot vuodelta 2001 ovat käytettävissä aikaisintaan syksyllä 2002 tahi sitä myöhemmin. Selvitys yleistavoitteesta 1 Käsitykseni mukaan yleistavoite 1 on toteutunut palvelujen järjestämisen osalta edelleen siten, että palvelut on enimmäkseen järjestetty ja tuotettu hyvin tai erittäin hyvin eikä vain kohtuullisen tyydyttävästi, kuten valtuusto on edellyttänyt. Tästä voi käsitykseni mukaan katsoa olleen osaltaan seurauksena sen, että kunnan talous ei ole pysynyt terveenä vuosina , mikä ilmenee huomattavan suureksi muodostuneesta todellisesta alijäämästä, jota on aikaisempina vuosina katettu edellisten tilikausien voitoista ,41 mk ja katetaan nyt ,37 mk. Olennaisemmin talouden kehittymiseen epäterveeseen suuntaan on kuitenkin vaikuttanut epäoikeudenmukaiseksi kehitetty valtionosuusjärjestelmä (erityisesti nuorisoasteen koulutuksen kuntarahoitusosuus ja sen laskentaperusteet), valtionosuusleikkaukset ja osaksi myös heikko verotulotaso. Vuonna 2001 tilanne parani hivenen kokonaistuloksen parannuttua jonkin verran jäljempänä ilmenevistä syistä. Alijäämä olisi voinut muodostua pienemmäksi, mikäli palvelut oltaisiin järjestetty valtuuston päätöksen mukaisesti kohtuullisen tyydyttävinä eikä valtaosin hyvinä tai erittäin hyvinä. Tason heikentäminen on osoittautunut pulmalliseksi. Palvelujen saatavuus on käsitykseni mukaan heikentynyt jonkin verran lähes yksinomaan terveydenhuollossa lääkäripalvelujen saatavuuden jonkinasteisena heikkenemisenä, kun neljättä lääkärinvirkaa ei ole saatu vakituisesti täytettyä. Näiltäkin osin tilanteeseen on selvästi sopeuduttu eivätkä palvelujen tarvitsijat ja käyttäjät ole havaintojeni mukaan merkittävästi reagoineet muodostuneeseen hivenen heikentyneeseen tilanteeseen palvelujen saatavuudessa. Näiltäkin osin palvelujen saatavuustilanne ja palvelujen laatu on vieläkin hyvää tasoa verrattuna laajaan määrään kuntia ja jopa kaupunkeja, joissa joissakin lääkäripalveluja ei ole saatavissa lainkaan tahi niitä on saatavissa erittäin rajoitetusti. Jonkin verran palvelutasoa on lisäksi heikennetty teknisen toimen päävastuualueella lähinnä liikenneväylien kunnossapidon osalta. Muilta osin ei tiedossani ole tehtyjä tahi tekemättä muodostuneita palvelutason heikennyksiä valtuuston päättämään suuntaan. Siltä osin kuin tavoiteasettelu koski kunnan talouden pysymistä jatkuvasti terveenä, tavoitetta saavutettiin kohtalaisesti (ylijäämää 2,0 milj. mk budjetoidun 8,1 milj.mk:n alijäämän sijasta), mutta tavoitteen kokonaan saavuttamiseen on vielä useiden vuosien matka. Palvelutason alentamiseen valtuuston päätöksen suuntaisesti kunnan taloudellisen kantokyvyn mukaiseksi on olemassa voimakkaita asenteellisia esteitä, jotka asenteet ja niiden mukainen toiminta ovat tulleet esille myös vuoden 2001 aikana mm. talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä ja laajemmin aivan erityisesti jälleen vuoden 2002 alkupuolella jäljempänä mainittavien säästötyöryhmien työskentelyn yhteydessä.

5 Verorasitusta ei kertomusvuoden aikana ole oleellisesti lisätty. Selvitys yleistavoitteesta 2 Luotettavaa selvitystä muiden kuntien keskimääräisistä kustannuksista vuonna 2001 ei ole käytettävissä, joten tilastotietoihin perustuvaa luotettavaa selvitystä ei tässä vaiheessa voida antaa. Kustannukset lienevät erilaisten yksittäisten vertailuraporttien mukaan keskimäärin lähellä keskimääräisiä valtakunnallisia ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan toimintakuluja. Se on kuitenkin selvä osoitus siitä, että palvelut voidaan järjestää joissakin kunnissa vieläkin edullisemmin kuin Teuvalla, mutta monissa kunnissa ne järjestetään merkittävästikin kalliimmin kustannuksin kuin Teuvalla. Näiltä osin mm. perehtymisellä niiden kuntien palvelujen järjestämistapoihin ja toimintatapoihin, jotka järjestävät/tuot-tavat palvelut Teuvaa edullisemmin, on ilmeisesti saatavissa oppia kulusäästöjen aikaansaamiseksi. Selvitys yleistavoitteesta 3 Kunnanvaltuusto asetti vaalien jälkeisen uuden kunnanhallituksen, joka aloitti toimintansa Koko kevättalvi oli uudelle kunnanhallitukselle erittäin työntäyteinen. Tilikauden 2000 tilinpäätöksen uusi kunnanhallitus käsitteli ja allekirjoitti Vuoden 2000 tilinpäätöksestä ja tulevista talouden tasapainottamistoimenpiteistä käytiin vilkasta keskustelua, jonka nojalla kunnanhallitus päätti esittää toimintakertomukseen kirjattavina talouden tasapainottamistoimenpiteinä seuraavan: Kunnanhallitus esittää, että talouden tasapainottamistoimenpiteitä valmistellaan v kaikilla päävastuualueilla perusteellisesti ja tarvittaessa myös ulkopuolista osaavaa konsulttiapua käyttäen siten, että talouden tasapainottamistoimenpiteet voidaan kuntalain edellyttämän mukaisesti päättää valtuustossa vuoden 2001 loppuun mennessä tavoitteena saavuttaa tasapaino vuoden 2005 loppuun mennessä. Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen hyväksyessään tilinpäätöksen Kokouksessaan 2. huhtikuuta kunnanhallitus otti myös vastaan virkamiesharjoittelija, hallintotieteiden ylioppilas Mika Ojasen laatiman kuntavertailuraportin siihen perehtymistä varten ja päätti toimittaa sen myös kunnanvaltuustolle, lautakunnille ja tilintarkastajalle sekä ao. esittelijöille perehtymistä varten päättäen, että raportin hyödyntäminen aloitetaan toukokuussa. Seuraavassa kokouksessaan 17. huhtikuuta kunnanhallitus hyväksyi Kauhajoen seudun aluekeskusohjelmahakemuksen ja sitoutui periaatteellisesti ohjelman noudattamiseen, mikäli hakemus hyväksytään. Asia kytkeytyy talouden tasapainottamispyrkimyksiin pidemmällä aikavälillä, mutta aiheuttaa lisää kuluja (heikentää tasapainottamista) lyhyellä aikavälillä. Kokouksessaan kunnanhallitus päätti pitää talousseminaarin yhdessä johtoryhmän kanssa Talousseminaarissa käytiin perusteellisesti läpi kunkin päävastuualueen ja koko kunnan toiminta ja talous vertaillen niitä muihin kuntiin ja keskiarvolukuihin mm. kuntavertailuraporttia hyödyntäen. Seminaarin lopputuloksena päävastuualueiden päälliköille annettiin tehtäväksi esittää konkreettiset keinot talouden tasapainottamiseksi kunkin päävastuualueen osalta. Kunnanhallitus käsitteli päävastuualueiden raportit jättäen asian käsittelyn pöydälle. Raporteista ei ilmennyt riittäviä keinoja talouden tasapainottamiseksi. Kokouksessaan kunnanhallitus esitti, että valtuusto päättäisi sitoutua Kirkkotorin kiinteistön peruskorjaukseen Kulttuurisaarekehankkeena sekä hyväksyä peruskorjaushankkeen kokonaiskustannusarvioksi enintään 5,5 milj. markkaa siten, että kunnan lopullinen arvonlisäveroton rahoitusosuus olisi noin mk. Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti Kokouksessaan 25. kesäkuuta kunnanhallitus merkitsi tiedoksi, että kunnanjohtajan ja kunnankamreerin allekirjoittamalla kirjeellä oli haettu vuodelle 2001 valtiolta harkinnanvaraista rahoitusavusta 15 milj.mk. Kun päävastuualueiden raportit eivät antaneet riittävää pohjaa tasapainottamistoimenpiteille, valmisteltiin kunnanjohtajan ja kunnankamreerin toimesta perusteellinen ohjeistus talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelulle tavoitteiksi päävastuualueille. Päättäessään näistä

6 ohjeista kunnanhallitus asetti erityiset selvitystyöryhmät laatimaan selvitykset ja ehdotukset tarvittaviksi toimenpiteiksi ja päätöksiksi menojen vähentämiseksi ja/tai tulojen lisäämiseksi päävastuualueittain elokuun 2001 loppuun mennessä. Kunnanhallitus kuuli työryhmän puheenjohtajien selonteot työryhmien työskentelytilanteesta jo 30. heinäkuuta 2001, minkä jälkeen työryhmät jatkoivat työskentelyä. Kokouksissaan 3. syyskuuta ja 10. syyskuuta kunnanhallitus on perehtynyt työryhmäraportteihin ja käsitellyt niitä, ottanut niihin kantaa ja antanut jatkovalmisteluohjeita päävastuualueille ja erityisesti niiden lautakunnille. Muun ohella kunnanhallitus päätti, että päävastuualueiden ja niiden lautakuntien tulee konkreettisin päätöksin ja päätösehdotuk-sin varautua lisäsäästöihin myös tulevina vuosina siten, että tarvittavat konkreettiset päätökset ovat tehtävissä kunnanhallituksessa ja -valtuustossa taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä ja kuitenkin mahdollisina erillispäätöksinä viimeistään vuoden 2002 loppuun mennessä. Talousarvioluonnosesitykset tuli tehdä - lautakunnan harkinnan mukaan tarpeellisessa yhteistoiminnassa säästöselvitystyöryhmien kanssa - siten, että niihin sisältyy selkeä sanallinen ja numerollinen informaatio siitä, miten asetetut säästötavoitteet ja tarpeet konkreettisesti toteutetaan. Kunnanhallitus oli asettanut myös erityisen kiinteistötyöryhmän selvittämään, mitä kunnan ja kuntakonsernin toimintojen kannalta tarpeettomia kiinteistöjä ja niistä aiheutuvia ylläpitokustannuksia Teuvan kunnalla ja kuntakonsernilla on sekä tekemään selvityksen ja esityksen myytävistä tai vuokrattavista kiinteistöistä ja niihin rinnasteisista asunnoista sekä tekemään esityksiä toimintojen uudelleenjärjestelyiksi ja muiksi toimenpiteiksi tavoitteena saada aikaan säästöjä kiinteistökustannuksissa. Edellä mainitun työryhmän osalta kunnanhallitus totesi, että kiinteistötyöryhmän työskentelyaika päättyy syyskuun lopussa ja että kunnanhallitus odottaa tältä työryhmältä keskeisen tärkeää lisäselvitystä kunnan talousongelmiin niiltä osin kuin ne johtuvat kunnan omistuksessa ja hallinnassa olevasta suuresta kiinteistömassasta sekä ratkaisuehdotuksia. Kokouksessaan 1. lokakuuta kunnanhallitus merkitsi tiedoksi kiinteistötyöryhmän loppuraportin ja toimitti sen edelleen käsiteltäväksi päävastuualueille ja erityisesti niille lautakunnille, joita raportti koski. Raportin johdosta ei tietämäni mukaan ole ryhdytty toimenpiteisiin. Kokouksessaan 24. syyskuuta kunnanhallitus merkitsi tiedoksi valtioneuvoston päätöksen, jolla valtioneuvosto oli nimennyt eräät alueet aluekeskusohjelmaan ja päättänyt lisäksi mm., että Kauhajoen seudun verkottamista Seinäjoen seudun ja myöhemmin mahdollisesti nimettävän Vaasan seudun aluekeskusohjelmaan tuetaan osoittamalla perusrahoitusta Kauhajoen seudulle. Kokouksessaan 24. lokakuuta kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan Teuvan kunnan edustajaksi Kauhajoen seudun verkostopilotin ohjausryhmään. Useissa kokouksissa kevään ja syksyn aikana kunnanhallitus päätti maksujen korotuksista tahi teki niitä koskevia esityksiä. Kokouksessaan 31. lokakuuta kunnanhallitus teki esitykset tuloveroprosentiksi, kiinteistöveroprosenteiksi sekä yhteisöveron ja kunnan tuloveron tuottoarvioiksi sekä samalla käsitteli perusteellisesti päävastuualueiden talousarvioluonnosehdotuksia sekä säästötyötyhmien selvityksiä käyden myös perusteellisen keskustelun kunnan taloudesta ja sen kehitysnäkymistä sekä lopuksi hyväksyi ja esitti valtuuston hyväksyttäväksi taloussuunnitelman tavoitteelliset kehykset vuosille sekä päätti, että valtuustolle järjestetään talousseminaari ennen valtuuston virallista kokousta. Kokouksessaan 31. lokakuuta kunnanhallitus asetti koulutuslautakunnan esityksen mukaisesti kouluverkostorakennetta selvittävän ja kehittävän työryhmän tavoitteena sellainen työskentely, että ensimmäiset kouluverkkoa koskevat päätökset voisivat tulla voimaan Samassa kokouksessa kunnanhallitus totesi, että vastaavankaltainen uusi säästötyöryhmä tulee asettaa myös sosiaali- ja terveystoimeen. Työryhmien työskentely on jatkunut v. 2002, mutta kumpikaan ei ole maaliskuun 2002 loppuun mennessä luovuttanut raporttiaan. Kokouksessaan 10. joulukuuta kunnanhallitus totesi, että sisäasiainministeriö ei ollut myöntänyt Teuvan kunnalle rahoitusavustusta vuodelle 2001.

7 Samassa kokouksessa kunnanhallitus käsitteli talousarvion toteutumaraportin vuoden 2001 kolmannella vuosineljänneksellä sekä marraskuun 2001 loppuun mennessä sekä teki valtuustolle esityksen vuoden 2002 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen esitykset tuloveroprosentiksi, kiinteistöveroprosenteiksi, tuloarvioiksi sekä talousarvioksi vuodelle 2002 ja taloussuunnitelmaksi vuosille kunnanhallituksen esitysten mukaisesti. Tuloslaskelman mukaan talous tasapainottuu (alijäämät tulevat katetuiksi) vuoden 2006 loppuun mennessä. Todelliset, konkreettiset toimenpiteet, millä tavoin talous tasapainotetaan, ovat kuitenkin edelleen päättämättä. Toimintakulut oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu 150,5 milj.markaksi ja talousarvioon päätettyjen muutosten jälkeen (lisäys sosiaali- ja terveystoimeen 1,9 milj.mk) n. 152,6 milj.markaksi. Toimintakulujen toteutuma tilinpäätöksessä on n. 149,2 milj.mk eli tavoitetta on saavutettu alkuperäiseen talousarvioon nähden 1,3 milj.mk. Poikkeama muutetusta talousarviosta on 3,4 milj.mk positiivinen ja näin laskettu toteutuma 97,7 %, kun toteutuma alkuperäiseen talousarvioon nähden on 99,1 %. Verrattuna edellisen vuoden 2000 tilinpäätöksen toimintakulujen 148,9 milj. markkaan voidaan todeta toimintakulujen kasvaneen 0,3 milj. markalla. Lisäksi teknisessä ja ympäristötoimessa on sisäisinä menoina kirjattu 1,9 milj.mk, jotka sisältyvät aikaisempien vuosien toteutumaan ulkoisina menoina. Tämä huomioon ottaen toimintakulut ovat kasvaneet 2,2 milj.mk. Tähän nähden tavoitteen (vuotuisten toimintakulujen määrän pienentäminen pysyvästi yli 10 milj.markalla niin että vuotuinen toimintamäärärahojen taso on enintään n. 142 milj.mk) saavuttamisessa ei ole onnistuttu lainkaan. Jonkinlaisena positiivisena saavutuksena tältä osin voitaneen kuitenkin ehkä kirjata ja todeta, että kulujen kasvu on ollut vain vähäistä (n. 1,5 %). Palkkauskustannusten osalta varsinaisten palkkakulujen lisäys on ollut 1,3 milj.mk ja sosiaaliturvamaksujen lisäys n. 1,6 milj.mk eli yhteensä n. 2,9 milj. markkaa eli lähes yhden tuloveroprosentin tuotto. Näiltä osin tavoitteen toteutuminen on erittäin huono. Budjetoituihin (talousarvio muutoksineen) määrärahoihin nähden palkkauskulut henkilösivukuluineen kuitenkin alittuivat n. 3 milj. markalla. Yhteenvetona voin havaintonani todeta, että uusi kunnanhallitus on puheenjohtajansa johdolla paneutunut vastuullisesti ja tavoitteellisesti talouden tasapainottamiseen. Konkreettiset toimenpiteet ovat kuitenkin enimmiltä osin vielä valmisteilla ja toimintakuluja vähentäviin päätöksiin päästäneen vasta vuosina 2002 ja Vaikeistakin asioista on päätöksiä ryhdyttävä tekemään. Selvitys yleistavoitteesta 4 Talousarviossa 2001 vuosikatteeksi oli budjetoitu alunperin mk ja poistojen ja satunnaisten kulujen jälkeen tilikauden alijäämäksi mk. Talousarvioon päätettyjen muutosten jälkeen vuosikatteeksi olisi muodostunut mk ja tilikauden alijäämäksi mk. Vuosikatteeksi muodostui vuoden 2001 toimintaja talousprosessin jälkeen n. 9,2 milj. mk, joka on lähes tarkalleen 9 milj. markkaa parempi kuin mitä oli alunperin budjetoitu. Poistojen ja satunnaisten kulujen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui n. 2,0 milj.mk, mikä on n. 10 milj. markkaa enemmän (parempi) kuin mitä oli budjetoitu. Vuosikate ja ylijäämä ovat muodostuneet ennakoitua ja budjetoitua paremmiksi pääosin seuraavista syistä: 1) verotuloja voitiin kirjata tilinpäätökseen n. 5,9 milj.markkaa budjetoitua enemmän (toteutuma 108,47 %), vaikka budjetointikin oli jo ollut n. 2,5 milj.markkaa enemmän kuin vuoden 2000 tilinpäätökseen kirjatut verotulot, ja 2) korkotuotot olivat n. 0,6 milj. markkaa budjetoitua suuremmat, 3) toimintatuotot olivat n. 1,8 milj.markkaa muutoksineen budjetoitua suuremmat (n. 2,8 milj.mk alkuperäiseen budjetointiin nähden suuremmat), 4) palkat sivukuluineen olivat n. 3 milj.markkaa muutoksineen budjetoitua pienemmät, vaikka toisaalta palkat henkilösivukuluineen nousivatkin n. 2,9 milj.markkaa verrattuna vuoden 2000 tilinpäätökseen. Lisäksi tilikauden tulosta ja ylijäämää paransi poistojen jääminen runsaat mk ennakoitua pienemmiksi ja satunnaisten kulujen jääminen runsaat mk ennakoitua pienemmiksi, mikä paransi tulosta ja

8 ylijäämää vielä vuosikatteeseenkin nähden runsaalla 0,5 milj. markalla. Tavoite tuli pääosin edellä mainituista syistä markkamääräisesti saavutetuksi, vaikka toimintoja ja toimintakuluja ei voida katsoa saadun mitoitetuksi tavoitteiden mukaisesti. Mikäli tulojen muodostus jää pysyväksi ja tulot tulevina vuosina lisääntyvät samansuuntaisesti, helpottuu toimintojen ja toimintakulujen mitoitus (vähentäminen) olennaisesti, mikä luonnollisesti olisi kuntayhteisöllemme hyvin positiivinen asia. Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä vuoden lopussa oli 32,6 milj.markkaa ja 5002 mk/asukas, joten lainatavoite ei ylittynyt. Kassalainoja ja niihin rinnastettavia luottolimiittejä ei tilinpäätöshetkellä ollut eikä niihin tarvinnut turvautua kertomusvuoden aikana. Nettokorkomenoja ei ollut, korkotuotot olivat n. 1,8 milj.mk ja korkokulut n. 1,4 milj.mk, miltä osin tilannetta voitaneen pitää hyvin tyydyttävänä. Selvitys yleistavoitteesta 5 Alkuperäisessä talousarviossa toimintakatteeksi oli budjetoitu - 118,1 milj.mk ja toimintakatteeksi muodostui - 115,4 milj.mk, mikä on 2,7 milj.mk parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ja n. 3,2 milj.mk parempi kuin muutetussa talousarviossa. Vuosikatteeksi oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu - 0,2 milj.mk ja muutetussa talousarviossa n. - 0,5 milj.mk toteutuneen vuosikatteen ollessa n. 9,4 milj.mk. Nettolainamäärä lisääntyi vain 0,8 milj.markalla eli 192 markalla asukasta kohti, mikä on hyvin sopusoinnussa suunnilleen samalla määrällä ennakoitua paremman vuosikatteen ja tuloksen kanssa. Kumulatiivinen rahoitusalijäämä on vuoden 2001 tuloskin huomioon ottaen 8,3 milj.mk. Toimintoja ja toimintakuluja ei ole vuoden 2001 aikana kyetty uudelleen mitoittamaan, mutta perusteelliset valmistelut ovat olleet käynnissä ja valmistelut jatkuvat vuoden 2002 aikana. Tuloksen parantuminen budjetoituun nähden olennaisesti antoi näille valmisteluille jatkoaikaa. Kuntatalouden selvitysmiehen esityksiä ei toteutettu eikä niistä näin ollen koitunut parannusta Teuvan kunnan talouteen. Kunnallemme vuosien tilinpäätöksissä muodostunutta taloudellista tulosta on käsitykseni mukaan pidettävä heikkona ja erittäin epäterveenä, vaikka tulos edellä mainituista syistä vuonna 2001 selvästi paranikin. Tulos on selvä osoitus kunnan talouden kriisiytymisvaarasta, ellei tulokehitys jatku suotuisasti tahi ellei toimintakuluja (lähinnä palkkakuluja) merkittävästi alenneta. Tulos oli v ,1 milj.mk, v ,7 milj. mk, v ,2 milj.mk ja v ,0 milj.mk, yhteensä - 18,0 milj.mk. Valtuuston nähden sitovien toimintamäärärahojen ylityksiä ei ole ollut, kun otetaan huomioon, että määrärahoja on valtuuston päätöksillä lisätty. Henkilöstö palvelujen tuottajana Kunnan henkilökunnan päätehtävänä on palvelujen tuottaminen kuntalaisille luottamushenkilöorganisaation määrittelemin tavoittein ja resurssein. Kun kunnan tavoitteena on ollut tuottaa nämä palvelut keskimäärin kuntien keskimääräisiä kustannuksia selvästi halvemmin kustannuksin, on henkilöstön jaksamiseen kiinnitetty entistäkin enemmän huomiota. Taloussuunnitelmaan oli tärkeiksi henkilöstöhallinnon tavoitteiksi asetettu henkilökunnan jaksamisen, työmotivaation ja yhteistoiminnan sekä työkäytäntöjen uudistumisen edistäminen, mitä työtä on tehty eri menetelmin. Pienikin työkäytäntöjen uudistaminen ja yhteistoiminnan parantaminen on kuitenkin osoittautunut nykyajan tarpeisiin ja vaatimuksiin nähden kehittymättömien asenteiden vuoksi yllättävän pulmalliseksi. Sen lisäksi, että Teuvan kunta on työnantajana jatkanut fyysisen kunnon parantamiseen ja säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jatkettiin toimia psyykkisen työkunnon parantamiseksi. Varsinaiset toimenpiteet on voitu aloittaa vuoden 1999 alussa. Kertomusvuonna jatkettiin työkäytäntöjen uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Myös ryhmien työnohjaus ja

9 yksilötyönohjaus ovat olleet mukana henkilöstöhallinnon tavoitteiden edistämisessä. Kiitän henkilöstöä työstä ja työn tuloksista kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Haluan tässä yhteydessä selvyyden vuoksi jälleen korostaa, että syyllinen kuntamme tarpeisiin nähden liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin ei ole henkilöstö eikä kunnan luottamushenkilöstökään - eikä kunnanjohtajakaan. Osasyyllinen liian vähäisiin taloudellisiin voimavaroihin on valtiovalta, joka hallituskoalitiosta riippumatta on kohtuuttomasti ja seurauksista piittaamatta vähentänyt valtionosuuksia viime vuosikymmenellä ja rakentanut epäoikeudenmukaisesti toimivan valtionosuusjärjestelmän.

10 PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteensovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallinto- ja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2001 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2001 talousarvioasiakirjan sivulta Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallinto-organisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuu-alueiden toimintaajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi. Maaseutu- ja lomituspalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen järjestämän maatalouslomituksen toimeenpanijana turvata osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä (n %) voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumista nykyoloissa myös talouskylissä. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 400 ha ja osayleiskaava-aluetta n ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Äystö, Parra) Tämän hetken arvion mukaan kunnalla on määrällisesti riittävästi kaavoitettuja tonttialueita. Maanhankintaan ei ole ollut tarvetta, sillä kunnalla on omistuksessaan runsaasti kaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja rakennuspaikkoja. Rivitaloasuntotuotanto oli kunnassa lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen poikkeuksellisen vilkasta, kun kolme yksityistä rakentajaa toteutti rivitalohankkeita. Kunta edisti asuntotuotantoa ostamalla hankkeista asuntoja Hyvien kokemusten myötä omistusrivitaloasuntojen tuotanto jatkui vuonna 2001 ja jatkuu edelleen vuonna 2002, jolloin saatetaan päätökseen aloitetut jatkohankkeet. Edellä mainittujen asuntorakennushankkeiden ansiosta kunta on välttynyt ryhtymästä omaan asuntotuotantoon. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta kohdanneet keskimäärin hyvin. Vuoden 2001 loppupuolella vuokra-asuntojen kysyntä on kuitenkin osoittanut selvää laskua. Teuvan kunnalla ja sen kokonaan omistamalla Teuvan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä n. 300 vuokra-asuntoa.

11 Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on muuttunut organisatorisesti merkittävästi, kun Suupohjan seutukunnan alueen elinkeinojen kehittämiseen liittyvää aluekehitystoimintaa ja seudullista edunvalvontaa ja elinkeinopalveluja varten perustettu Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 1997 alkupuolella. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan Kehittämisyhdistyksen Leader-projekteissa. Edellä mainitun elinkeinotoimen päämääräasettelun toteutumisesta on erittäin vaikea antaa selvitystä, mutta päävastuualueen päällikön käsityksen mukaan päämäärä on riittävästi toteutunut sekä yleisesti että kussakin yksittäistapauksessa. Kertomusvuonna tehtiin 9 korkotukipäätöstä n. 6,0 milj.markan luotoille (v yhteensä 36 päätöstä n. 12,4 milj.mk:n luotoille ja v yhteensä 20 päätöstä n. 11,4 milj.mk:n luotoille). Korkotukea oli hakenut 8 yritystä/yrittäjää. Korkotukea maksettiin v yht mk ( mk v ja mk v. 1999). Korkotukijärjestelmää pidettiin yleisesti sekä yrittäjien keskuudessa että laajemminkin onnistuneena elinkeinopolitiikan välineenä, mutta sen käyttö ei saavuttanut vieläkään kertomusvuonna sille kaavailtua laajuutta. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan jatkaa korkotukijärjestelmää eräin muutoksin siten, että korkotukea maksetaan vuodesta 1998 alkaen kumulatiivisesti muodostuneista enintään 35 milj. mk:n luotoista saakka eli korkotukea maksetaan siihen mennessä nostetuista luotoista. Matkailu Kuntaa ja kunnan palveluja koskevia esitteitä ja julkisten kulkuneuvojen aikatauluja oli esillä Askartelu- ja Käsityöliike Käsixissä, Pyörätallissa, kunnantalolla ym. Teuvan kunta oli esillä matkailualan messuilla ja muissa tapahtumissa yhdessä Vapaa-ajankeskus Parran kanssa. Maaseutu- ja lomituspalvelut Tukihakemuksia palautettiin 327 tilalta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 9 tilaa eli 2,7 %. Peltoa oli viljelyksessä 9993 ha. Tukien maksatus alkoi syyskuussa. Vuonna 2001 tiloille maksetut tuet olivat yhteensä 39,2 milj. mk. Investointitukea on maatiloille Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen kautta myönnetty avustuksina ja lainoina 15,8 milj. mk. Maatalousyrittäjien vuosilomahakemuksia palautettiin 116 tilalta. Vähennystä edellisvuoteen oli 19 tilaa eli 14,07 %. Lomitettavista tiloista 8 järjesti itse lomituspalvelunsa. Lomitettuja vuosilomapäiviä kertyi 3891, sijaisapupäiviä Tilat voivat lisäksi käyttää ns. maksullista lomittaja-apua alennettuun hintaan n. 40 markan tuntikorvauksella enintään 100 tuntia vuodessa jokaista lomaan oikeutettua yrittäjää kohti. Näitä lomituspäiviä kertyi yhteensä 102. Täysin maksullista lomittaja-apua, jossa yrittäjältä peritään lomittajan tuntipalkka 30 %:lla korotettuna, käytettiin 2 päivää. Lomitettavien vuosilomapäivien osuus väheni 118 päivää, eli 2,9 %. Lomitettujen sijaisapupäivien osuus väheni 428 päivää, eli 20,15 %. Maksullisten lomittaja-apupäivien lukumäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Lomituspäivän keskimääräinen pituus kunnallisessa lomituksessa oli 6,4 tuntia ja itse järjestetyssä lomituksessa 8,0 tuntia. Kuluttajaneuvonta Kunnallisen kuluttajaneuvojan tehtävänä on antaa kuluttajille yleistä tietoa kuluttaja-asioista, henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta. Kuluttajaneuvonnassa avustetaan kuluttajaa yksittäisissä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä ristiriitatilanteissa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä tarvittaessa ohjaamalla asianmukaiseen oikeussuojaelimeen (kuluttajavalituslautakunta tai oikeusistuin). Kuluttajaneuvoja osallistuu kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan sekä avustaa pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. Kuluttajaneuvonta on lakisääteistä, maksutonta ja sitä annetaan ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille. Teuvan kunnassa kuluttajaneuvonnasta vastaavat oman toimensa ohella kunnansihteeri ja rakennustarkastaja. Kertomusvuoden aikana

12 yhteydenottoja on ollut yhteensä n. 50. Tapaukset ovat ratkenneet ohjeilla ja neuvottelulla, eikä kirjallisia valituksia kuluttajavalituslautakunnalle tai oikeusistuimiin ole tarvinnut tehdä. Resurssit eivät ole riittäneet yleiseen neuvonta- eikä valistustyöhön. Kirjastossa on erityinen kuluttajainfopiste, jossa on saatavilla ajankohtaisia kuluttajatiedotteita ym. ohjeita. Kuluttajainfopisteen hoidossa on avustanut terveystarkastaja. Teuvan historia II Teuvan historian jatko-osan eli II osan kirjoittamisesta on tehty sopimukset v professori Raimo Rannan ja tutkija, maisteri Ossi Viidan kanssa. Teuvan historian II osa käsittää vuodet n ja tarkoituksena on, että historian II osa on valmis vuonna Kustannusten jako Teuvan kunta 80 % ja Teuvan seurakunta 20 %. Kirjoitustyötä johtaa ja valvoo historiatoimikunta, jossa on 10 kunnan nimeämää ja 5 seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina toimikunnassa on kumpikin historian kirjoittaja. Kertomusvuoden aikana historiankirjoitus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Historian opiskelija, fil.yo. Mika Varala Jyväskylän yliopistosta työskenteli kesällä kahden kuukauden ajan historiankirjoittaja Ossi Viidan tutkimusapulaisena tehtävänään 1910-luvun sanomalehtien läpikäynti, Teuvan kunnan ja seurakunnan alkuperäislähteiden läpikäynti sekä tutkimuksia Helsingin arkistoissa. Tampereen yliopistossa historiaa opiskeleva fil. yo. Toni Viljanmaa suoritti opintoihinsa liittyvän 3 kk:n harjoittelujakson historiankirjoittaja Raimo Rannan ohjauksessa keräten aineistoa Teuvan historiaa varten. kuntaan perustettiin tulevaisuuslautakunta kunnanvaltuuston päätöksellä Teuvan kunnan tulevaisuuslautakunta on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Halikossa on erityinen tulevaisuustyöryhmä ja Kiuruvedellä on vireillä tulevaisuustyöryhmän/lautakunnan perustaminen (Kuntaliitosta saatu tieto). Tulevaisuuslautakunnan toiminta-ajatuksena on hallintosäännön mukaan tulevaisuuden kehityksen ennakointi kunnassa ja seutukunnassa, ideoiden ja keinojen kehittäminen yhteistoiminnassa kuntalaisten, oppilaitosten ja kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kunnan/seutukunnan myönteisen kehityksen turvaamiseksi; uutta kehittyvää teknologiaa ja EU:n tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Tulevaisuuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa ja kahdessa kokouksessa paikalla olivat myös varajäsenet. Lautakunta on laatinut alustavan toimintasuunnitelman, perehtynyt laajaan Teuvan seutukuntaa ja maakuntaa koskevaan tilastoaineistoon, kuullut asiantuntijoita (Teuvan Yrittäjät ry:n pj. Pentti Kaleva, työvoimatoimiston johtaja Väinö Männistö ja Suupohjan elinkeinotoimen ky:n elinkeinoasiamies Hannes Haavisto) sekä kartoittanut Teuvan ongelmia, vahvuuksia ja heikkouksia sekä etsinyt keinoja työllisyyden parantamiseen. Ryhmätyönä on etsitty ratkaisuja/ideoita paikallisten yritysten, Teuvalle sijoittuvien yritysten ja sijoituspaikkaa etsivien yritysten näkökulmasta. Lautakunnan esitys elinkeinopoliittisiksi toimenpiteiksi valmistunee vuoden 2002 alkupuolella. Paikallislehdessä on ollut esittely tulevaisuuslautakunnasta ja sen tehtäväkentästä. Tulevaisuuslautakunta Hallintosäännön valmistelussa syksyllä 2000 todettiin, että maaseutulautakunnalla on päätettävänä varsin vähäisiä asioita, jonka vuoksi ko. lautakunta voitaisiin lakkauttaa ja tilalle perustaa jotain uutta. Valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Aulis Ranta-Muotio oli kertonut eduskunnan tulevaisuusvaliokunnasta, jota vastaava toimielin voisi olla myös kunnassa. Ja niin Teuvan

13 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kuntien erityistoimiala - kuntien hoidettavaksi eri laeilla säädetyt tehtävät - on kokonaisuutena katsoen jatkuvasti laajentunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Erityistoimialaan kuuluvat tehtävät ovat lisääntyneet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Erityistoimialaankin kuuluvien asioiden osalta se, miten palvelut järjestetään, jää yhä enemmän kuntien itsensä päätettäväksi. Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omas-sa organisaatiossa sekä erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella yhteistoiminnassa naapurikuntien sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2002 talousarvioasiakirjan sivuilta Sosiaali- ja terveydenhuollon päämääränä on ollut kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, henkilöstöä ja palvelujärjestelmärakennetta siten, että palvelujärjestelmä vastaa kohtuullisin kuntien keskimääräisiä valtakunnallisia kustannuksia pienemmin nettokustannuksin ja tyydyttävästi asukkaiden tarpeisiin. Palvelujärjestelmän päämääränä on ollut ylläpitää ja edistää kuntalaisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Toiminnassa on korostettu valtakunnallisen TATOohjelman (sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille ) mukaisesti syrjäytymisen torjumista, lastenpsykiatriaa, päihdeongelmien ehkäisyä sekä sosiaalityön ja mielenterveyspalvelujen vahvistamista. Toiminnalliset muutokset Osassa Henriikkakodin (vanhainkoti) tiloja on kertomusvuoden alusta käynnistetty 12-paikkainen vanhusten palvelukoti Syyspihlaja. Paikoista kaksi on lomapaikkoja, joilla on tuettu omaishoitajien jaksamista. Päiväkodilla on käynnistynyt esiopetus yhteistyössä opetustoimen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi on osallistunut Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kuntaprofiiliprojektiin, jonka tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnasta palvelurakenteen kehittämistä varten. Tulokset ovat valmistuneet vuoden 2001 aikana ja projekti on päättynyt. Työllistämistuella on palkattu 18 henkilöä vanhushuollon ja tukipalvelutehtäviin. Talouden kehitys vuosina Tilastotietoja sosiaali ja terveydenhuollon kertomuksista vuosilta KUSTANNUKSET netto mk/asukas Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Sos. ja terv.yht Kansanterv.työ Erikoissairaanh Sosiaali- ja terveystoimi on toiminut hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdistettynä vuodesta 1993 alkaen. Eri vastuualueiden bruttomenomäärärahat jakautuivat seuraavasti (vuosi 2000): C sosiaali- ja terv.toimen hallinto 1,38 milj.mk (1,47 milj.mk) C sosiaalityö 8,30 milj.mk (7,85 milj.mk) C avohoito 23,3 milj.mk (22,2 milj.mk) C laitoshoito 45,8 milj.mk (43,6 milj.mk) C lasten päivähoito 8,98 milj.mk (9,49 milj.mk) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kasvu on n mk verrattuna vuoteen 2000, prosentteina 3,3 %. Painotukset ja tulokset vastuu- ja tehtäväalueilla

14 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntalaisten saatavilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden saavuttaminen on vaatinut useiden eri tahojen yhteistyötä sekä kunnan sisällä, kuntien kesken että eri alueellisten toimijoiden kesken. Palvelutuotannossa on edelleenkin ollut keskeistä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut ensisijaisesti omassa organisaatiossa. Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön tavoitteena on ollut kehittää sosiaalityön työmenetelmiä niin, että työpanosta vapautuu ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön. Erityisesti on kiinnitetty huomio pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaviin sekä nuoriin asiakkaisiin ja pyritty kehittämään heitä koskevia aktivointitoimenpiteitä. Sosiaalityön vaikutusta on kanavoitu eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet ns. moniammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnonaloilla. Päihdehuollon katkaisuhoidosta ensisijainen vastuu on ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on Teuvalla kaksi kertaa kuukaudessa. Vastaanottokäyntejä 56. Huumeidenkäytön ehkäisemiseksi on järjestetty mm. yleisötilaisuus. Kuntaan on nimetty päihdetyön yhdyshenkilö. Toimeentulotukimenot olivat 8,6 % alhaisemmat kuin vuonna 2000, nettomenot mk. Laki ehkäisevästä toimeentulotuesta tuli voimaan Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat Elatustuen piirissä vuoden lopussa 100 lasta, elatustukimenot alenivat 3,5 %, nettomenot mk. Lastensuojelu Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on sosiaali- ja terveystoimessa käynnistetty hanke/projektisuunni-telma: Vahva vanhemmuus - pienten lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen kehittäminen. Projekti on saanut erillisen valtionavustuksen. Lastensuojelumenot ovat kasvaneet 43 %, nettomenot mk. Sosiaalityön asiakaskäynnit: v v v v v v v Omaishoidontuen saajia on ollut 58, kustannukset mk. Vanhus- ja vammaispalvelujen menot olivat mk, kasvu 1,5 %. Menot ovat kasvaneet etenkin tulkkipalvelujen ja henkilökohtaisen avustajan menojen osalta. Kuntaan on perustettu vanhus- ja vammaisneuvosto. Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten toimintakeskus on tuottanut työtoimintaa kehitysvammaisille. Työtoiminnan piirissä on ollut 25 kehitysvammaista, 4746 työpäivää. Hoitokoti Niittyleinikki, joka sijaitsee Perttulan alueella Pitkätien varrella, on 8-paikkainen kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa kehitysvammaisille. Palveluja on myyty Isojoen kunnalle (1 paikka). Hoitokodissa on ollut yhteensä 2652 hoitopäivää, joista 164 intervallihoitopäivää. Ohjatun asumisen yksikkö, Kaislakoti, joka sijaitsee Asunto Oy Nousevan Kuohun kiinteistössä, on 7- paikkainen kehitysvammaisille tarkoitettu tuetun asumisen yksikkö. Toiminnallisena tavoitteena on ollut, että kehitysvammaiset asuvat osittain itsenäisesti asumispäivää. Kehitysvammahuollon nettomenot olivat n. 3,5 % alhaisemmat kuin vuonna Holhous

15 Yleisen edunvalvojan virkaa on hoitanut sosiaalityöntekijä. Avohoito Avohoidon vastuualue on jakaantunut kotihoidon, terveyskeskushoidon ja täydentävien palvelujen tehtäväalueisiin. Painopistealueina ovat olleet: avohuollon kehittäminen - asiakkaalle annetaan mahdollisuus saada palveluja kotiin silloin, kun se hoidollisesti on perusteltua. Laitospaikkoja on muutettu palvelukotiyksiköksi. Vanhusten palvelukodit ovat olleet merkittävä osa-alue vanhushuollon rakennemuutoksen ja avohuollon suuntaan. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on ollut vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja perheiden itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa kodissaan asiakkaan ja perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Keskeistä vanhusväestön toimintakyvyn ylläpitämisessä on ollut ehkäisevä, omatoimisuutta edistävä ja kuntouttava ote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Kotipalveluhenkilöstö on toiminut kuudessa aluevastuullisessa työryhmässä tehden myös säännöllistä ilta- ja viikonlopputyötä. Kullakin alueella työskentelee lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muuta erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalveluina vanhuksille on järjestetty saunapalveluja, ateriapalveluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Kotipalveluauton tehtäväalue on laajentunut myös vammaiskuljetuksiin. Auto on varustettu invahissillä. Vanhusten palvelukoteja on 6, paikkoja yhteensä 52. Asumispalvelupäiviä (vuonna ). Painopistealueena palvelukodeissa on ollut huomion kiinnittäminen palvelukotien turvallisuuteen. Palvelukotien asumispalvelupäivät Ailintupa Heikinhovi Markkula Simonhovi Mäntyniemi Syyspihlaja 3896 Yhteensä Kotisairaanhoidossa on panostettu asiakkaiden selviytymiseen kotioloissa mahdollisimman pitkään. Painopistealueena on ollut myös diabetestyö. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu tukevat toisiaan niin, että asiakkaat selviytyisivät kotioloissa mahdollisimman pitkään. Väestön ikärakennekehitys on aiheuttanut erityisiä paineita laitoshoitoon ja avohoitoon (kotipalvelu, palvelukotihoito, kotisairaanhoito).

16 Väestön ikärakenne asukkaita yli 65 v. % yli 75 v. % yli 85 v. % v. % 0 6 v 7 14 v v , ,1 88 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 428 ENNUSTE , , , , , , , , Hammaslääkäreitä 3,55. Hammashuollon nykyisellä henkilöstöllä pystytään tuottamaan riittävät palvelut. Käynti-määrä 7962 (edellisenä vuonna 8265). Terveyskeskushoito Tavoitteena on ollut väestövastuisen toiminnan ylläpitäminen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen porrastuksen toimivuus. Yksi lääkärin viroista on ollut koko vuoden täyttämättä ja sijaisia on saatu rajoitetusti. Lääkärien vastaanotolle on palkattu terveydenhoitaja, jonka tehtävänä on ollut ajanvarausruuhkien purkaminen. Lisäksi hän on hoitanut soveltuvin osin lääkärin vastaanotolle pyrkiviä potilaita. Ensivaikutelmana kokeilusta neljän kuukauden seuranta-ajalta voidaan todeta lääkärien päivystysvastaanottojen vähentyneen n. 12 % (260 käyntiä). Laboratoriotutkimusten osalta on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota tutkimusten määräämiskäytäntöihin. Pitkäaikaissairauksien seurantatutkimuksia on siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon. Täydentävät palvelut Tehtäväalue tutkimus/käyntikerta Laboratorio Lääkärin vastaanoton käyntimäärässä oli vähennystä vuoteen 2000 verrattuna n. 2,5 %. Kolmella lääkärillä suoritemäärä on edelleen korkea, samoin päivystyskäyntien osuus (33 %) on edelleen korkea. Edellä olevasta johtuen toiminta ei ole sisällöltään tavoitteen mukaista. Lääkäripalvelut Vastaanottokäynnit Hammashuollon tavoitteena on ollut tarjota suun terveydenhuollon palveluja mahdollisimman kattavasti koko väestölle. Palvelutuotannon ylläpitämiseksi on kehitetty sisäistä työnjakoa ja valistustyötä. Lasten seulontatarkastuksia on siirretty lisäkoulutetulle hammashoitajalle. Fysioterapian palveluissa ensisijaisia kohdealueita ovat olleet vuodeosaston potilaiden kuntoutus ja avohoidossa lakisääteinen apuvälinepalvelu. Ylläpitävää kuntoutusta on annettu myös Henriikkakodin ja palvelukotien asukkaille ja Lehtiharjun potilaille. Avohoidossa on yksilöhoitojen määrää pyritty vähentämään keskittymällä sairauskohtaisten ryhmien toimintaan. Toinen fysioterapeutti on ollut puolipäivätyössä osa-aikalisällä ja tehtäviä on soveltuvin osin hoitanut perushoitaja puolipäivätoimisesti. Toinen kuntohoitaja on ollut

17 opintovapaalla ja sijaisuutta on hoitanut perushoitaja vain osa-aikaisesti. Markkamääräisesti fysioterapian nettomenot ovat olleet n mk/v, josta henkilöstömenot n. 75 %. Talousarviossa määrärahat 3,5 henkilön palkkaukseen, vaikka virkoja fysioterapiassa yhteensä 4. Fysioterapia Avohoito Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhte ensä Laitoshoito Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Yhte ensä Työterveyshuollon tavoitteena on ollut hoitaa kunnan alueella kaikki palvelujen tarvitsijat. Kunnan työntekijöiden sairaudenhoito on kuulunut työterveyshuollon sopimuksen piiriin. Työterveyshoitajan työpanosta työterveyshuoltoon on lisätty vähentämällä muita tehtäviä. Tyky-toimintana on järjestetty tuettuja kuntolomia. Neuvolatyössä on painopistealueena ollut yhteistyön kehittäminen päivähoidon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa. Erityisenä tavoitteena on ollut lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen (Vanha vanhemmuus -projekti - pienten lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen kehittäminen). Laitoshoito Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti omilla osastoilla, terveyskeskuksen vuodeosastolla, Henriikkakodissa, dementia- ja pitkäaikaissairaiden osastolla (osasto 2 Lh) ja sosiaalisen kuntoutuksen osastolla (osasto 3 Lh). Osastotoiminnan tavoitteena on ollut merkittävästi alentaa erikoissairaanhoidon nettokustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksukatto vaikuttaa osastojen tulokertymää alentavasti. Lehtiharjun sairaalan osastojen osastotoiminnassa on ollut painospistealueena seutukunnallinen yhteistyö. Lehtiharjun osastojen hoitopalveluja on Teuvan lisäksi käyttänyt kymmenen kuntaa (Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka, Ylihärmä). Osasto 2 on tarjonnut perushoidon ja virikkeellistä toimintaa vaikeahoitoisille psykogeriatrisille ja dementoituneille potilaille. Osaston roolia psykogeriatristen potilaiden hoidossa on muokattu aktiivisemmaksi, mikä näkyy hoitojaksojen merkittävänä lyhentymisenä. Osasto on 18-paikkainen. Osasto 3, sosiaalisen kuntoutuksen osasto, on tuottanut hoitopalveluja ns. Sariolan muunnetun hoitomallin, 4-

18 portainen kuntoutusmalli, mukaisesti. Osasto on 17-paikkainen. Teuvalaisten osuus Lehtiharjun sairaalan hoitopäivistä oli 22,6 % (v ,6 %). Päivätoimintakäyntejä oli 1622, joista ulkokuntalaisten osuus 273 (16,8 %). Terveyskeskuslääkäri vastaa potilaiden somaattisesta terveydestä, psykiatrin palvelut hankitaan ostopalveluna. Psykiatri ja sosiaalityöntekijä ovat tavattavissa osastoilla kerran viikossa. Terveyskeskuksen vuodeosaston (43 paikkaa) painopistealueena on edelleen ollut erikoissairaanhoidon jatkohoidosta huolehtiminen. Toiminnan kannalta epäsuotuisana kehityksenä on ollut vuodeosaston ruuhkautuminen, kuormitusprosentti 104,43 %. Keskimääräinen hoitoaika 35,55 vuorokautta. Hoitopäiviä (vuonna ). Veteraanien kuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa vuodeosaston toiminnassa. Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Erikoissairaanhoidon käyttöä on entistä vaikeampi vertailla hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien perusteella, koska hinnoittelu tapahtuu entistä enemmän hoitopaketteina ja polikliininen leikkaustoiminta on lisääntynyt. Selkämeren sairaalan käyttömenot alenivat n. 0,4 milj.mk. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin käyttömenot lisääntyivät n. 1,87 milj.mk. Yhteensä erikoissairaanhoidon menot kasvoivat n. 6,5 % vuoteen 2000 verrattuna. Erikoissairaanhoidon kustannusten lisääntyminen on ollut jo vuodesta 1997 lähtien keskimäärin yli 5 % eikä talousarvioissa ole ollut mahdollista varautua näin suureen kasvuun. Kustannusten nousu ei ole enää kunnan toimenpiteillä ja nykyisillä perusterveydenhuollon resursseilla hallittavissa. Kehitysvammahuollon laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitäminä. Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto. Rakennemuutos Henriikkakodissa, yhden osaston muuttaminen palvelukodiksi on merkinnyt laitospaikkojen vähentymistä kahdella paikalla. Samanaikaisesti kiinteistössä avohuollon paikat ovat lisääntyneet kymmenellä paikalla. Muutosten jälkeen hoito-/avopalvelupaikkojen määrä on lisääntynyt 40 paikasta 50 paikkaan. Henkilökunta on otettu sisäisin siirroin. Henriikkakodin osastoista yksi on 9-paikkainen ns. dementiaosasto, intervallihoitopaikkoja on 5 ja hoivaosastopaikkoja 24. Palvelurakenteen muutoksen myötä Henriikkakoti on muuttunut yhä huonokuntoisempien vanhusten hoitopaikaksi. Toimintatavoitteena on ollut tukea vanhushuollon avohoitoa. Muutos vaatisi henkilökunnan lisäämistä eikä vähentämistä ja ammattirakenteen muutosta. Hoitopäiviä (vuonna ), kuormitusaste 102,27 %. Teuvan kunnassa on keskimääräistä enemmän laitospaikkoja. Laitospaikkojen vähentäminen onnistuu ainoastaan kehittämällä avohuoltoa. Laitoshoidon kasvu tulee olemaan erityisen suurta sosiaalitoimessa ellei avohuoltoa ja välimuotoisia palveluja kehitetä/lisätä. Sosiaalitoimen/avohuollon alimitoitus on johtanut perusterveydenhuollon/laitoshoidon kasvavaan kysyntään, kustannusten nousuun ja kokonaistalouden kannalta epätarkoituksenmukaiseen toimintaan.

19 Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) - hoitopäivät hoitopaketit poliklinikka päiväkirurgia Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissairaille (osasto2) 2879 (7293) *) 2689 (7126) *) 1638 (7149) *) 1822 (6888) *) 2440 (7122) *) - sosiaalisen kuntoutuksen osasto (osasto 3) 571 (6370) *) 816 (6530) *) 696 (6665) *) 984 (6752) 708 *) (6809) *) Eskoon keskuslaitos Selkämeren sairaala - hoitopäivät leikkaukset poliklinikka Teuvan terveyskeskus (15527) (15897) *) (15469) *) Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) *) kaikki hoitopäivät *) kaikki hoitopäivät Päivähoito Lasten päivähoidon tavoitteena on ollut edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin. Keskeinen tavoite on edelleenkin ollut järjestää päivähoitopaikka, alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus, kaikille hoitoa tarvitseville. Tavoite on saavutettu. Lasten päivähoitoa on kuluneen toimintavuoden aikana järjestetty päiväkodissa, perhepäivähoidossa, vuorohoitoryhmiksessä sekä kolmiperhehoitona lasten kotona. Lisäksi on maksettu lasten yksityisen hoidon kunta-lisää. Lasten kotihoidontuki on vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiselle muutoin kuin kunnallisessa päivähoidossa. Vuorohoitoryhmis on toiminut vuorohoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikkana sekä lisäksi perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Teuvan kunta on osallistunut seurakunnan päiväkerhotoiminnan menoihin 25 %:lla kustannuksista, aikaisemmin 50 %:lla. Kertomusvuoden aikana lapsia oli perhepäivähoidossa 194 lasta, vuorohoitoryhmiksessä 62 lasta, päiväkodilla 56 lasta ja kolmiperhepäivähoidossa 3 lasta. Esiopetuksen käynnistyminen päiväkodilla on lisännyt vuorohoitoryhmiksen hoitopaikkojen kysyntää. Yhteenveto Sosiaali- ja terveystoimessa tehdyt rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että sosiaali- ja terveystoimen nettomenot/asukas ovat olleet vuosittain Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskitasoa tai sen alle. Palvelujen tuottaminen ensisijaisesti omassa organisaatiossa on edelleenkin taloudellisesti edullisinta. Palvelutuotannon ulkoistamiselle sen lisäksi, mitä on ulkoistettu ei ole toistaiseksi taloudellisia eikä toiminnallisia perusteita. Organisaation sisäisessä kehittymisessä on erityinen huomio kiinnitettävä avohuollon kehittämiseen. Avohuollon alimitoitus johtaa sosiaali- ja terveystoimen laitoshoidon kasvavaan kysyntään, kustannusten nousuun ja kokonaistalouden kannalta epätarkoituksenmukaiseen toimintaan. Päiväkodilla on toiminut lukien kaksi erityisopetusryhmää ja lisäksi päiväkoti on toiminut erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoitopaikkana.

20 OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sivistystoimi tukee ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua ja vastaa kasvun tarpeisiin sekä kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaa-ajan tuomiin haasteisiin järjestämällä tasokkaan opetuksen ja monipuoliset palvelut kuntalaisille riippumatta iästä, asuinpaikasta tai terveydentilasta. Yleissivistävää ja myös ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti. Sivistystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2001 talousarvioasiakirjan sivuilta Palvelut on järjestetty kuntien keskimääräisiä kustannuksia vähän korkeammin kustannuksin. Kokonaismenot ovat kasvaneet esiopetuksen laajenemisen myötä. Varsinaiset toiminnan kustannukset osa-alueittain ovat alle keskimääräisten kustannusten, mutta kiinteistömenot huomioiden kustannukset nousevat kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammalle. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet oppilasmäärän alenemisen myötä. Projektit ja avaintulokset päävastuualueella Teuvan kunta on ollut valtakunnallisena pilottikuntana Kimmoke-kielenkehittämisprojektissa. Painopisteenä on ollut verkostoituminen. A2-kielenä on opetettu lähinnä ruotsia. Ruotsin kielen on ottanut ikäluokasta n. 70 %. Teuvan Kulttuurisaareke -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen Länsi-Suomen lääninhallitukselta syksyllä Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 5,5 milj. mk, josta Teuvan kunnan arvonlisäveroton osuus (alv 22 %) on 1,5 milj. mk. Päätöksen mukaan hanketta on varauduttu rahoittamaan projektivuosina Tavoitteena on tehdä seutukunnallinen kulttuurimatkailukeskus, joka verkottuu sekä paikallisesti että alueellisesti kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa. Hanke on Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin kulttuurihanke. Peruskoulut Opetuksen arviointia toteutettiin kaikilla kouluilla itsearviointina ja loppuvuodesta käynnistettiin arviointisuunnitelman teko kunnan koko sivistystoimen arvioimiseksi. Esiopetus aloitettiin koko kunnassa syyslukukauden 2001 alussa. Esioppilaat olivat 1-2 luokkalaisten mukana Horon, Riipin ja Norin kouluissa. Omat esiopetusryhmät toimivat Perälässä ja Äystöllä sekä kaksi ryhmää päiväkoti Sipilässä. Huhtikuussa kaikki 8. ja 9. luokkien oppilaat osallistuivat Stakesin Kouluterveys tutkimukseen. Lähes kaikki oppilaiden koulunkäyntiä ja terveydentilaa koskevat tunnusluvut ovat kehittyneen myönteisempään suuntaan. Ongelmana näyttää olevan nuorten humalahakuinen alkoholinkäyttö ja vanhemmuuden puute. Kouluilla aloitettiinkin vanhemmuutta tukeva luentosarja, josta syksyn 2001 aikana pidettiin kaksi luentoa: pastori Asko Matikan luento Isän merkitys lapselle ja sosiaalipsykologi Saara Kinnusen luento Mihin nuori tarvitsee vanhempia. Kansainvälisyys ja yrittäjyyskasvatus olivat vuoden 2001 painopistealueita. Syreenin koulu oli mukana EU:n Comenius-ohjelmassa yhdessä Englannista, Italiasta ja Espanjasta olevien koulujen kanssa. Yhteiskoulun oppilaita ja opettajia matkaili keväällä 2001 Virossa yrittäjyyskurssin päätteeksi. Koulun 9 D - luokka harjoitteli yrittäjyyttä valmistamalla kirjan Mitä, mihinä, milloon Teuvalla. Kirjan tuotolla he tekivät ystävyyskoulumatkan Magentaan Pohjois- Italiaan. Erityisluokat harjoittivat yritystoimintaa pussittamalla kalusteiden osia Suomen Ulkokalusteet Oy:lle. Kyläkoulut keskittyivät liikunnan ja esiintymistaidon harjoittamiseen normaalin koulutyön lisäksi. Opetushallituksen rahoitusta saatiin verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen Suupohjan Oppimistori - projektissa, johon osallistuu Teuvan koulujen lisäksi myös muut Suupohjan kunnat. Syreenin koulussa uusittiin vesi- ja viemäröintiputket kesällä sekä Yhteiskoulun ilmastointiputket puhdistettiin ja samalla ilmastointi säädettiin uudelleen. Oppimateriaalikeskus välittää kouluille ja tarvittaessa kunnan eri toimipisteille esim. atk-tarvikkeita. Lisäksi OM-keskuksesta koulut saavat erilaisia oheispalveluita kuten skannausta, laminoimista ym.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta 103 13.10.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 19.10.2015 Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120)

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120) Perusturvalautakunta 73 25.08.2016 Kunnanhallitus 167 12.09.2016 Perusturvalautakunta 85 29.09.2016 Kunnanhallitus 207 17.10.2016 Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 23.2.2012, kello 18.00 19.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Seppälän nuorisotalo Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 1/2016. KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1

KUNNANVALTUUSTO No 1/2016. KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 1/2016 KOKOUSAIKA 07.03.2016 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1 2 3 4 5 1 6 2 7 8 Kokouksen

Lisätiedot

SIVVLK 4 Sivistysvaliokunta 16.1.2012 Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka(at)sipoo.fi

SIVVLK 4 Sivistysvaliokunta 16.1.2012 Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka(at)sipoo.fi Valtuusto 19 27.02.2012 Talousarviomuutos 2011/Sivistysvaliokunta 15/02.02.00/2012 SIVVLK 4 Sivistysvaliokunta 16.1.2012 Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, suvi-paivikki.hiipakka(at)sipoo.fi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 1 Yhtymäkokous

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 1 Yhtymäkokous 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 OMN/123/00.02.00/2015 ERON MYÖNTÄMINEN

Lisätiedot

SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 5.11.2009 94 Voimaantulo 1.1.2010 2 SISÄLTÖ 1 ' TOIMINTA-AJATUS... 3 2 ' PÄÄVASTUUALUEEN

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 2/ (8) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen

Muonion kunta Esityslista/ 2/ (8) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen Muonion kunta Esityslista/ 2/2014 1 (8) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ti klo 16.00 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Timo Liikavainio varajäsen Pentti Reponiemi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Otsikko Sivu 11 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 18

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Otsikko Sivu 11 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 18 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 15 Hyvinvointilautakunta 12.04.2016 AIKA 12.4.2016 klo 18:09 20:35 PAIKKA Peiponpellon päiväkodin ruokasali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 11 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ TAIVALKOSKEN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 19.12.2012 93 2/8 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Tehtäväalue... 3 2 Sosiaali- ja terveyslautakunta...

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä ( 86)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä ( 86) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Toimikunta 3.3.2009 ( 24) Yhteistoimintaryhmä 30.3.2009 ( 9) Perusturvalautakunta 31.3.2009 ( 21) Kaupunginhallitus 4.5.2009 ( 196) PERUSTURVAKESKUKSEN

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 Karviaiselle on laadittu raportointisuunnitelma aikatauluineen. Karviaisen vuoden 2012 raportointisuunnitelma koostuu 3 osavuosikatsauksesta (31.3.; 30.6.; ja 30.9.) ja 8 kuukausittaisesta

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

(x) (-) (x) (-) Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. Anita Urpilainen *) saapui paikalle (x*)

(x) (-) (x) (-) Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. Anita Urpilainen *) saapui paikalle (x*) KINNULAN KUNTA ESITYSLISTA/KOKOUSPÖYTÄKIRJA Perusturvajaos Nro 11/2016 24.11.2016 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) x = läsnä - = poissa Torstaina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma , sosiaali- ja terveystoimi

Espoon kaupunki Pöytäkirja Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma , sosiaali- ja terveystoimi 30.10.2013 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 104 Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2016, sosiaali- ja terveystoimi Valmistelijat / lisätiedot: Maija Havo, puh. (09) 816 23013 Aulis Majuri,

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot