Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa"

Transkriptio

1 terveydenhuolto Antti Mäntylä FaT, kehittämispäällikkö Fimea, Lääkehoitojen arviointi -prosessi Sinikka Sihvo FT, dosentti, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jaana Isojärvi YTM, informaatikko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Juha Sinnemäki proviisori, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta Marja Blom FT, professori Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta Marja Airaksinen FaT, professori Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta Artikkelin pohjana on tammikuussa 2013 julkaistu Sinnemaki J, Sihvo S, Isojärvi J, Blom M, Airaksinen M, Mäntylä A. Automated dose dispensing service for primary health care patients a systematic review. Systematic Reviews 2:1, doi: / Julkaisusarja on ns. Open Access -lehti, jonka julkaisusopimuksen mukaan copyright säilyy kirjoittajilla ja he voivat vapaasti julkaista artikkelin muualla (www.biomedcentral.com/about/license). Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa Lähtökohdat Avoterveydenhuollon asiakkaille tarkoitettu koneellinen annosjakelupalvelu aloitettiin Suomessa runsaat 10 vuotta sitten. Lääkkeet toimitetaan annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin jaeltuina kahden viikon erissä. Pääasiassa iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville suunnatun palvelun avulla on haluttu parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää kustannuksia ja säästää hoitajien työaikaa. Tässä katsauksessa kuvataan, mitä koneellisen annosjakelun vaikutuksista tiedetään ja miten palvelua voitaisiin kehittää Suomen avoterveydenhuollossa. Menetelmät Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Helsingin yliopisto ja Finohta julkaisivat tammikuussa 2013 systemaattisen kirjallisuuskatsauksen koneellisen annosjakelupalvelun vaikutuksesta lääkkeiden käyttöön, lääkitysturvallisuuteen ja kustannuksiin. Kirjallisuushaku kattoi lääketieteen tärkeimmät kansainväliset tietokannat vuoden 1995 alusta maaliskuuhun Haku tehtiin myös suomalaisiin tietokantoihin, mutta niistä ei löytynyt kriteerit täyttäviä tutkimuksia. Tulokset Palvelua on tutkittu pääasiassa ssa ja Norjassa. Valintakriteerit täyttäviä julkaisuja oli vain seitsemän ja niistä neljä oli kontrolloituja tutkimuksia. Keskeisin löydös oli, että koneelliseen annosjakeluun valikoituu potilaita, joilla on enemmän potentiaalisesti haitallisia lääkkeitä käytössään kuin tavallisen lääkejakelun piirissä olevilla. Palvelu voi vähentää annostelupoikkeamia. Lääkitysturvallisuus saattaa parantua myös palvelun yhteydessä tehtävän lääkitystietojen päivittämisen ja arvioinnin seurauksena. Toisaalta potilaille voi jäädä lääkityksiä päälle, jos niitä ei seurata annosjakelun aloituksen jälkeen. Yhdessäkään tutkimuksessa ei selvitetty palvelun kustannusvaikutuksia. Päätelmät Näyttöä koneellisen annosjakelun vaikuttavuudesta avoterveydenhuollossa on vähän, minkä vuoksi palvelun hyödyistä ja haitoista ei voida tehdä selviä johtopäätöksiä. Koneelliseen annosjakeluun liittyy useita käytännöllisiä ja järjestelmätason ongelmia. Keskeistä olisi määritellä palvelun järjestämis- ja kustannusvastuu avoterveydenhuollossa. Tämä pitäisi tehdä palveluun osallistuvien tahojen yhteistyönä. Vertaisarvioitu VV Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on palvelu, jossa apteekki toimittaa potilaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet jaeltuina annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin kahden viikon erissä. Palvelun on katsottu tukevan tarkoituksenmukaista lääkkeiden käyttöä, ehkäisevän lääkityspoikkeamia ja vähentävän tarpeettomia lääkehoidon kustannuksia. Vuonna 2007 sosiaali- ja terveysministeriö suositteli koneellista annosjakelua yhtenä keinona edistää iäkkäiden turvallista lääkehoitoa (1). Sairaalaympäristössä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että koneellinen annosjakelu vähentää toimitus- ja annostelupoikkeamia (2,3). Avoterveydenhuollossa sen on myös oletettu säästävän hoitajien lääkkeiden jakamiseen käyttämää työaikaa (4). Viime vuosina yksittäiset kunnat ovatkin kehittämishankkeissaan selvittäneet annosjakelun vaikutusta hoitohenkilökunnan työaikaan (5,6,7). Koneellinen annosjakelupalvelu avoterveydenhuollon potilaille aloitettiin Suomessa vuonna 2002 (8). Sen piirissä on nykyisin arviolta 3014

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Vanhusten turvallinen lääkehoito: kuntien velvoitteet. Kuntainfo 2007;6. tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/ view/ Chapuis C, Roustit M, Bal G ym. Automated drug dispensing system reduces medication errors in an intensive care setting. Crit Care Med 2010;38: Fontan JE, Maneglier V, Nguyen VX, Loirat C, Brion F. Medication errors in hospitals: computerized unit dose drug dispensing system versus ward stock distribution system. Pharm World Sci 2003;25: Nyman J. Apteekin annosjakelu kotihoidossa. Kirjassa: Engeström Y, Niemelä A-L, Nummijoki J, Nyman J. Lupaava kotihoito uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Jyväskylä: Ps-kustannus 2009; Näkki T. Lääkelogistisen palvelumallin tuoma muutos hoitohenkilökunnan työajankäytössä Itä-Helsingin palvelutalossa. Opinnäytetyö, ylempi ammattikorkeakoulu. Helsingin ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Määttä H. Siirtyminen koneellisen annosjakeluun kehittämishanke Pohjoisessa kotihoidossa. Oulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Varis M, Tolkki P, Valvanne J. Työajan käyttö kotihoidossa Helsingissä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston selvityksiä 2003:12. 8 Suomen Apteekkariliitto. Vuosi katsaus Lääkkeet annos pusseissa yhä useammalle (siteerattu ). www. apteekkariliitto.fi/media/pdf/vuosikatsaus-2003.pdf 9 Uudenlainen annosjakelu alkaa Suomessa. Tiedote Yliopiston Apteekki (siteerattu ). media/tiedotteetjauutiset/pages/ Uudenlainen_l%C3%A4%C3% A4kkeiden_annosjakelu_alkaa_ Suomessa.aspx 10 Peura S. Koneellinen annosjakelu käynnistyy pian. Suomen apteekkarilehti 2001;90: Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011: Sairausvakuutuslaki 2011 (siteerattu ). ajantasa/2004/ Kansaneläkelaitoksen tilastotietokanta Kelasto (siteerattu ). 14 Sinnemaki J, Sihvo S, Isojärvi J, Blom M, Airaksinen M, Mäntylä A. Automated dose dispensing service for primary health care patients a systematic review. Systematic Reviews 2:1, doi: / runsaat asiakasta (9). Annospusseihin merkitään potilaan tiedot, pussin sisältämät lääkkeet sekä niiden annostuspäivä ja kellonaika. Palvelun aloittamisen yhteydessä suositellaan, että potilaan lääkehoito tarkistetaan yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa ja lääkelista päivitetään (10). Avoterveydenhuollossa koneellisen annosjakelun piirissä olevat asiakkaat ovat tyypillisesti kunnallisen kotihoidon tai hoitokotien asiakkaita. Lääkelain mukaan apteekkien tulee hakea Fimealta lupa voidakseen valmistaa annospusseja. Tällä hetkellä koneellista annosjakelua tuottavat Espoonlahden ja Itäkeskuksen apteekit, joista muut apteekit voivat tilata palvelua omille asiakkailleen. Espoolahden apteekilla on aputoimiyhtiönään PharmaService Oy (omistajana Suomen Apteekkariliitto ja Orion Oyj) ja Itäkeskuksen apteekilla Pharmac Finland Oy (omistajina eräät apteekit ja Tamro Oyj) (11). Vuoden 2013 alkupuolella myös Yliopiston Apteekki aloitti annosjakelun, jossa potilaan lääkkeet pakataan lääkeannostelijan muotoisiin läpipainopakkauksiin (9). Vuodesta 2006 alkaen koneellinen annosjakelu on ollut sairausvakuutuksen osittain korvaama palvelu niille 75 vuotta täyttäneille, jotka käyttävät kuutta tai useampaa sairausvakuutuksesta korvattavaa, koneellisen jakeluun soveltuvaa lääkevalmistetta. Lisäksi edellytetään, että potilaan lääkitys on tarkistettu tarpeettomien, yhteensopimattomien ja päällekkäisten lääkitysten poistamiseksi. Kela-korvaus suoritetaan 3 euron suuruisesta palkkion määrästä eli korvaus on enintään 1,26 euroa viikossa (12). Vuonna 2012 Kela-korvausta sai runsaat asiakasta eli noin puolet kaikista annosjakelupotilaista. Korvaukset olivat yhteensä noin euroa (13). Apteekit hinnoittelevat palvelun itsenäisesti ja veloittavat siitä 0 20 euroa viikossa (11). Suomessa koneellisen annosjakelun käyttäjiä on selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi vuonna 2009 palvelun piirissä oli ssa ja Tanskassa potilasta (11). Muissa Pohjoismaissa palvelu on potilaalle halvempaa kuin Suomessa. ssa maksuttoman palvelun piiriin pääsevät lääkärin määräyksestä potilaat, joilla on vaikeuksia selviytyä lääkkeiden turvallisesta käytöstä. Tanskassa annosjakelupalkkio korvataan potilaille sairausvakuutusjärjestelmästä lääkekorvausprosentin mukaan. Norjassa annosjakelun palvelumaksut maksaa kunta, joka saa niistä valtiolta potilaskohtaisen korvauksen. Koneellisen annosjakelun on arveltu parantavan potilasturvallisuutta, vähentävän lääkityskustannuksia ja säästävän hoitajien työaikaa avoterveydenhuollossa. Oletukset hyödyistä ovat perustuneet erilaisiin kokeiluhankkeisiin ja julkaisemattomiin selvityksiin. Fimea, Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian osasto ja Finohta julkaisivat tammikuussa 2013 järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen koneellisen annosjakelupalvelun vaikutuksesta asianmukaiseen lääkkeiden käyttöön, lääkitysturvallisuuteen ja kustannuksiin avoterveydenhuollossa (14). Tässä artikkelissa kuvataan kirjallisuuskatsauksen pääkohdat ja arvioidaan palvelun merkitystä ja kehittämistarpeita Suomen avoterveydenhuollossa. Aineisto ja menetelmät Kirjallisuushaku tehtiin lääketieteen tärkeimpiin tietokantoihin (Medline, Cochrane Central Register of Controlled Trials ja Embase). Haku kattoi ajanjakson vuoden 1995 alusta maaliskuuhun Haku tehtiin myös suomalaisiin tietokantoihin (Medic, Linda, Arto) samankaltaisella hakustrategialla. Katsaukseen valittiin sellaiset koneelliseen annosjakeluun liittyvät tutkimukset, joissa tutkittiin lääkkeiden käytön tarkoituksenmukaisuutta, lääkitysturvallisuutta tai kustannuksia. Mukaan otettiin vain avoterveydenhuollossa tai hoitokodissa tehdyt tutkimukset, joissa lääkkeet oli toimitettu potilaille annostusajankohtien mukaan jaetuissa annospusseissa. Tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty englanninkielisessä katsauksessa (14), joka on vapaasti luettavissa internetissä. Tulokset Kirjallisuuskatsauksen valintakriteerit täytti vain seitsemän julkaisua, joista neljä oli kontrolloituja tutkimuksia (taulukko 1). Pääosa tutkimuksista oli tehty Pohjoismaissa, erityisesti ssa (15,16,17,18) ja Norjassa (19). Alankomaissa oli tehty yksi tutkimus, jossa tarkasteltiin annosjakeluun liittyvän lääkehoidon ar vioinnin vaikutusta lääkehoidon laatuun (20). Lääkkeiden käytön tarkoituksenmukaisuutta selvitettiin neljässä tutkimuksessa (15,16,17,18) ja kolmessa lääkitysturvallisuutta (19,20,21). Palvelun kustan- 3015

3 terveydenhuolto Taulukko 1. Potilaskohtaisen koneellisen annosjakelun vaikutukset. Tutkimus (viite) Maa Tutkimusasetelma Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusjoukko Tulosmittarit Päätulokset Sjöberg ym (21) Poikkileikkausasetelma Annosjakelun vaikutus lääkitys muutoksiin 6 kuukauden seurannassa Lonkkamurtumapotilaat (n = 154) Muutokset lääkityksessä 6 kuukauden aikana (lopettanut, annosta vähennetty, annosta lisätty, ei muutosta) Annosjakelun piirissä oleville lääkitykseen tehtiin vähemmän muutoksia kuin tavallisella reseptilllä määrättyyn lääkkeiden käyttöön (43 % vs. 29 %). Sjöberg ym (17) Kontrolloitu rekisteritutkimus Annosjakelun vaikutus lääkehoidon laatuun Västra Götalandin yli 65-vuotiaat, joilla keuhkoahtaumatauti, diabetes tai sydänverisuonitauti (n = ) 5 laatumittaria epätarkoituksenmukaiselle lääkkeiden määräämiselle: 10 lääkettä Pitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja Antikolinergisia lääkkeitä 3 psyykenlääkettä Vältettävät lääkeyhdistelmät Lääkehoidon laatu oli merkitsevästi huonompi annosjakelun piirissä olevilla henkilöillä kaikilla 5 mittarilla mitattuna. Wecre ym (19) Norja Kontrolloitu ennen jälkeen-tutkimus Annosjakelun vaikutus epäjohdonmukaisuuksiin lääkelistoissa 59 kotihoitopotilasta Trondheimissa Kotihoidon ja lääkärien käyttämien lääkelistojen välillä ilmenneiden epäjohdonmukaisuuksien määrä puoli vuotta ennen ja vuosi annosjakelun käyttöönoton jälkeen. Annosjakelu ei vaikuttanut epäjohdonmukaisuuksia sisältävien lääkelistojen määrään (47 vs. 45), mutta vähensi epäjohdonmukaisuuksien kokonaismäärää 34 % (p < 0,001). Johnell ym (16) Kontrolloitu rekisteritutkimus, poikkileikkausasetelma Annosjakelun yhteys epätarkoituksenmukaiseen lääkkeiden käyttöön Kaikki 75-vuotiaat ruotsalaiset lääke ostorekisteristä Annosjakelun käyttäjät (n = ), kontrolliryhmänä potilaat, jotka eivät käytäneet annosjakelua (n = ) 4 laatumittaria epätarkoituksenmukaisen lääkkeiden käytön mittaamiseen: Pitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien käyttö Antikolinergisten lääkkeiden käyttö 3 psykotrooppisen lääkkeen käyttö Mahdolliset lääkeinterktiot Riski epätarkoituksenmukaisen lääkkeen, antikolinergisten lääkkeiden ja 3 psykotrooppisen lääkkeen käyttöön oli annosjakelupotilailla suurempi (OR 1,43 4,93; 95 %:n LV 1,40 5,17). Lääkeinteraktioiden riski oli annosjakelupotilalla pienempi (OR 0,70 0,80; 95 %:n LV 0,66 0,83). Annosjakelua käyttävillä naisilla oli pienempi riski käyttää pitkävaikutteista bentsidiatsepiinia (OR 0,69; 95 %:n LV 0,66 0,71). Olsson ym (18) Rekisteritutkimus, poikkileikkausasetelma Epätarkoituksenmukainen lääkkeidenkäyttö iän, hoitoyksikön ja lääkkeiden määrääjien määrän mukaan Kaikki hoitokotien ja dementiapotilaiden erikoishoitoyksiköiden 65 vuotiaat potilaat (n = 3 705) Jönköpingin maakunnasta Aineisto kerättiin apteekin reseptitiedostosta 5 laatumittaria epätarkoituksen mukaisen lääkkeiden käytön mittaamiseen: Pitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien käyttö Antikolinergisten lääkkeiden käyttö Lääkeduplikaatit 3 psykotrooppisen lääkkeen käyttö Mahdolliset lääkeinteraktiot Epätarkoituksenmukaisen lääkkeidenkäytön vaihteluväli oli 7,6 41,2% ja se oli yleisempää vuotiailla kuin 80-vuotiailla. Lääkkeitä määränneiden lääkärien kasvava määrä lisäsi epätarkoituksenmukaisen lääkehoidon riskiä kaikilla laatumittareilla (OR 1,10 1,26; 95 %:n LV 1,05 1,32). Bentsodiatsepiinien käyttö ja lääkeinteraktiot olivat yleisempiä hoitokodeissa ja 3 psyykenlääkkeen käyttö dementiayksiköissä. van den Bemt ym (20) Alankomaat Prospektiivinen havainnointitutkimus Annosteluvirheiden yleisyys ja riski tekijät Kaikkiaan annostelua 127 potilaalle kolmessa hoitokodissa Lääkkeiden annosteluvirheiden lukumäärä Annosteluvirheitä havaittiin 428 (21,2 % kaikista annosteluista). Yleisin virhe oli väärä annostelutekniikka (n = 312). Annosteluvirheiden riski oli pienempi koneellisessa annostelussa (OR 2,92; 95 %:n LV 2,04 4,18). Bergman ym (15) Rekisteritutkimus, poikkileikkausasetelma Lääkehoidon laatu annosjakelua käyttävillä Kaikki hoitokotien 65-vuotiaat asukkaat (n = 7 904) Göteborgin alueelta Aineisto kerättiin annosjakelukäyttäjien lääkerekisteristä 5 laatumittaria epätarkoituksen mukaisen lääkkeiden käytön mittaamiseen: Pitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien käyttö Antikolinergisten lääkkeiden käyttö Lääkeduplikaatit 3 psyko trooppisen lääkkeen käyttö Mahdolliset lääkeinteraktiot Epätarkoituksenmukaisen lääkkeiden käytön vaihteluväli oli 12,1 45,2 % ja se oli yleisempää vuotiailla kuin 80-vuotiailla. Lääkkeitä määränneiden lääkärien kasvava määrä lisäsi monilääkityksen ja lääkehoidon huonomman laadun riskiä (OR 1,40 1,42; 95 %:n LV 1,36 1,47). 3016

4 tieteessä 15 Bergman A, Olsson J, Carlsten A, Waern M, Fastbom J. Evaluation of the quality of drug therapy among elderly patients in nursing homes. Scand J Prim Health Care 2007;25: Johnell K, Fastbom J. Multi-dose drug dispensing and inappropriate drug use: A nationwide registerbased study of over 700,000 elderly. Scand J Prim Health Care 2008;26: Sjöberg C, Edward C, Fastbom J ym. Association between multi-dose drug dispensing and quality of drug treatment a register-based study. PlosOne 2011, 6:e Olsson J, Bergman A, Carlsten A ym. Quality of drug prescribing in elderly people in nursing homes and special care units for dementia: a cross-sectional computerized pharmacy register analysis. Clin Drug Investig 2010;30: Wekre LJ, Spigset O, Sletvold O, Sund JK, Grimsmo A. Multidose drug dispensing and discrepancies between medication records. Qual Saf Health Care Online First: 4 August doi: / qshc van den Bemt PM, Idzinga JC, Robertz H, Robertz H, Kormelink DG, Pels N. Medication administration errors in nursing homes using an automated medication dispensing system. J Am Med Inform Assoc 2009;16: Sjöberg C, Ohlsson H, Wallerstedt SM. Association between multidose drug dispensing and drug treatment changes. Eur J Clin Pharmacol 2012;68: Kwint H-F, Faber A, Gussekloo J, Boyvy M L. Effects on medication review on drug-related problems in patients using automated drugdispensing systems. Drugs Aging 28: Lääketaksan ja apteekkimaksun uudistaminen. Selvitys Dnro 5693/ /2011. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Poranen K. Lääkkeiden annosjakelu vapaaehtoiseksi (siteerattu ). Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Marja Airaksinen: Yliopiston Apteekin hallituksen varapuheenjohtaja. Antti Mäntylä, Sinikka Sihvo, Jaana Isojärvi, Juha Sinnemäki, Marja Blom: ei sidonnaisuuksia. nusvaikutuksia ei tarkasteltu yhdessäkään tutkimuksessa. Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt kriteerit täyttäviä julkaisuja. Tutkimusten keskeisin löydös oli, että annosjakelunpalvelun piiriin valikoituu potilaita, jotka käyttävät enemmän potentiaalisesti haitallisia lääkkeitä kuin tavallisen lääkejakelun piirissä olevat (16). Yhdessä tutkimuksessa havaittiin annostelupoikkeamien riskin vähenevän koneellisen annosjakelun avulla (20). Toisen tutkimuksen johtopäätös oli, että koneellinen annosjakelu saattaa yhdenmukaistaa potilaiden lääkehoitotietojen kirjaamista, mikä sinällään voi parantaa lääkitysturvallisuutta (19). Tuoreessa hollantilaistutkimuksessa esitettiin, että palveluun tulisi liittää potilaan lääkehoidon arviointi (22). Annosjakelun haittana tuli esille se, että potilailla saattaa jäädä lääkityksiä päälle pitemmäksi ajaksi kuin on tarpeellista (21). Tästäkin syystä lääkityksen säännöllinen tarkistus ja arviointi on tärkeä riskinhallintakeino annosjakelupotilailla. Päätelmät Kirjallisuuskatsaus osoitti, että tutkimusnäyttö koneellisen annosjakelun vaikuttavuudesta avoterveydenhuollossa on vähäistä. Tämän vuoksi palvelun hyödyistä ja haitoista ei voida tehdä selviä johtopäätöksiä. Vaikka palvelu on ollut käytössä jo yli 10 vuotta, siihen sisältyy edelleen ratkaisemattomia, niin käytännöllisiä kuin järjestelmätasonkin ongelmia. Palvelun uudistamistarpeita on kuvattu laajasti asiakkaan, apteekin ja Kelan näkökulmasta avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistä pohtineen työryhmän mietinnössä vuonna 2011 (11). Koko terveydenhuollon kannalta keskeinen kysymys on palveluun liittyvän järjestämisja kustannusvastuun määrittäminen. Onko kyseessä kuntien kotihoidon tai hoitokotien toiminta ja missä määrin Kelan pitäisi korvata potilaalle aiheutuvia kustannuksia, tai miten paljon palvelu voi aiheuttaa potilaalle kustannuksia ja kuka kustannukset maksaa? Koneellisessa annosjakelussa on piirteitä lääkejakelun ulkoistamisesta. Aiemmin kunnallisessa kotihoidossa tai palvelutaloissa käsin tehty lääkkeiden jakelu on siirretty apteekkien tehtäväksi. Näin on pyritty vähentämään hoitajien lääkkeiden jakamiseen käyttämää aikaa. Työaikahyödystä ei löytynyt julkaistua tieteellistä näyttöä, mutta annosjakelupalveluun siirtyneiden kuntien päätökset pohjautuvat todennäköisesti niiden omiin työaikaselvityksiin, joita ei ole julkaistu. Epäselvää on myös se, käytetäänkö säästynyt työaika potilaiden toimintakykyä tukevaan hoitotyöhön vai mahdollisesti uusien asiakkaiden kotikäynteihin palvelutarpeiden lisääntyessä. Koneellista annosjakelua saattaa osaltaan puoltaa myös pyrkimys vähentää annostelupoikkeamia (19). Soveltuvuus potilaille Kuntien kotihoito on Suomessa yleensä siirtynyt koneelliseen annosjakeluun joko kokonaisuudessaan tai esimerkiksi vaiheittain tai palvelualueittain. Uudistuksessa ei ole välttämättä arvioitu sitä, soveltuuko palvelu alueen kaikille potilaille. Kahden viikon erissä toimitettavat annospussit voivat aiheuttaa lääkitysturvallisuusriskejä etenkin potilaille, joiden lääkitys vaihtuu useasti. Kirjallisuuskatsauksen mukaan koneelliseen annosjakeluun valikoituu potilaita, jotka käyttävät muita enemmän potentiaalisesti haitallisia riskilääkkeitä (erityisesti bentsodiatsepiinit ja muut psyykenlääkkeet sekä antikolinergiset lääkkeet). Vaarana voi olla, että tarvittaessa otettavat esimerkiksi rauhoittavat tai muut psyykenlääkkeet tulevat koneellisesti annosteltuina säännölliseen käyttöön (21). Kirjallisuuskatsauksen laatimisen jälkeen julkaistu hollantilainen tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että palveluun tulisi aina liittää potilaan lääkityksen säännöllinen arviointi (22). Suomessa sairausvakuutuskorvauksen edellytyksenä on, että lääkejakelupalveluun kuuluu epätarkoituksenmukaisten, yhteensopimattomien ja haitallisia yhteisvaikutuksia aiheuttavien lääkkeiden poistaminen. Oikein toteutettuna tämä lisännee lääkityksen tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi on syytä säännöllisesti seurata lääkitystä. Tutkittua tietoa ei ole siitä, miten perusteellisesti potilaan kokonaislääkitys selvitetään. Kirjoittajien käytännön havaintojen mukaan palvelumuodosta löytyy erilaisia variaatioita ja lääkityksen tarkistuksen laajuus vaihtelee apteekkikohtaisesti. Vähimmillään tehtäneen yhteisvaikutusten kartoitus ja arvioidaan potilaan lääkityksen sopivuus annosjakeluun. Toimintaa tulee kehittää siten, että määritellään tarkasti annosjakelupalvelun sisältö sekä kaikkien potilaan lääkehoitoon osallistuvien toimijoiden tehtävät. 3017

5 terveydenhuolto Riskejä voi aiheutua potilaille, joiden lääkitys vaihtuu useasti. Tästä asiasta tiedettiin Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on yleistymässä erityisesti kotihoidossa ja palvelutaloissa. Tavoitteena on parantaa useita lääkkeitä käyttävien lääkitysturvallisuutta sekä säästää hoitajien työaikaa. Tämä tutkimus opetti Julkaistua tietoa koneellisen annosjakelun hyödyistä ja haitoista on vähän, kustannuksista ei lainkaan. Ulkoistetun palvelun sisältöä, järjestämisvastuuta ja kustannusten jakoa ei ole selvitetty. Palvelun vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen vaatii Suomessa tehtävää tutkimusta. Palvelun rahoittaminen Koneellinen annosjakelu ei ole apteekeille kuuluva lakisääteinen tehtävä, vaan jokainen apteekkari päättää itsenäisesti siihen ryhtymisestä. Apteekkien näkökulmasta kyseessä on nykyisin hyvin monivaiheinen ja aikaa vievää toiminta. Palvelua aloittaessaan apteekin tehtävänä on huolehtia potilaan, hoitokodin tai kotihoidon perehdyttämisestä sekä erilaisten sopimusten laatimisesta. Apteekit määrittelevät itsenäisesti asiakkailta perittävän annosjakelupalkkion. Kolmasosa annosjakelun piiriin kuuluvista saa viikossa 1,26 euron Kela-korvauksen, mutta osa ei saa korvausta lainkaan (11). Korvauksen nykyinen 75 vuoden alaikäraja ei ole mielekäs eikä se perustu tutkittuun näyttöön. Myös nuoremmat tai muut pitkäaikaissairaat saattavat tarvita tätä palvelua, jonka he nyt joutuvat maksamaan kokonaan itse. Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä ehdotti vuonna 2011 annosjakelupalkkion määrittämistä lääketaksassa potilaiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi (11). Rahoituskysymysten valmistelua jatkettiin Fimean johdolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa keväällä Lähtökohtana oli kattaa palvelun tuotantokustannukset sekä kohtuullinen myyntikate apteekeille ja annosjakeluyksiköille. Tältä pohjalta laadittu malli olisi nostanut lähes kaikkien palvelusta korvausta saaneiden potilaiden kustannuksia. Tämän vuoksi Fimea ei esittänyt tässä vaiheessa annosjakelupalkkion määräämistä lääketaksassa (23). Tehty selvitys osoitti kuitenkin, että apteekkien näkökulmasta annosjakelupalkkiossa on yleisesti nousupaineita ja että palvelun sisältöä tulisi yhdenmukaistaa. Koneellisen annosjakelun käyttöönotto voi aiheuttaa kustannusten siirtymistä kunnalta potilaalle, koska annosjakelun kustannukset eivät sisälly kotihoidon maksuihin. Esimerkiksi Tampereen kaupunki päätti vuonna 2010 liittää kotihoidon asiakkaat koneellisen annosjakelun piiriin. Kesällä 2011 liittyminen muutettiin kuitenkin vapaaehtoiseksi, koska annosjakelu olisi tullut asiakkaalle arvioitua kalliimmaksi ja apteekkien hinnoittelussa olevat erot olisivat ai heuttaneet potilaiden epätasa-arvoisuutta (23). Kouvolan kaupunki päätti syksyllä 2012 siirtyä koneelliseen annosjakeluun, jolloin lääkkeiden jakamiseen liittyvät kustannukset olisivat nousseet yli 500 euroa vuodessa kotihoidon asiakasta kohti. Lääkekustannukset eivät sisälly kotihoidon asiakasmaksuihin, vaan asiakkaat olisivat maksaneet lääkkeiden koneellisen annosjakelun suoraan apteekille. Julkisen keskustelun päätteeksi kaupunginvaltuusto perui uudistuksen. Eduskunnan oikeusasiamiehen maaliskuussa 2013 antaman kannanoton mukaan koneellinen annosjakelu ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia potilaalle. Samassa yhteydessä oikeusasiamies pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä ohjaamaan kuntia yhdenvertaiseen ja lainmukaiseen toimintakäytäntöön koneellisen annosjakelupalvelun järjestämisessä. Lokakuussa 2013 sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti kuntia annosjakelussa. Kotihoidon potilaalle tai palvelutalon asiakkaalle ei saa aiheutua lisäkustannuksia siitä, jos kunta hankkii lääkkeiden annosjakelun heille ostopalveluna apteekista. Kansallinen toimintamalli kehitettävä Suomessa lääkkeiden koneellinen annosjakelu on vielä melko vähäistä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tarvetta palvelun laajentamiselle on kotisairaanhoidon lisäksi muun muassa sosiaalihuollon palvelutaloissa. Nykyinen toimintamalli on liian hajanainen ja monimutkainen. Koneellista lääkeannostelua tulee kehittää osana terveydenhuollon kokonaisuutta ja siksi on päätettävä, kenen vastuulla sen järjestäminen on. Palvelulle pitää laatia kansalliset ohjeet ja laatustandardit. Lisäksi on otettava huomioon potilaiden tasapuolinen kohtelu niin palvelujen saatavuudessa kuin kustannuksissa. Järjestelmän tulee perustua vapaaehtoisuuteen ainakin niin kauan, kun potilas maksaa itse suuren osan kustannuksista. Toiminnan hyödyistä, haitoista ja vaikuttavuudesta tarvitaan lisätutkimusta. Paras tapa olisi eri intressitahojen rahoittama yhteishanke, jossa ovat mukana esimerkiksi Kela, kunnat ja STM. n English summary > in english Development needs of automated dose dispensing services in primary healthcare in Finland 3018

6 tieteessä english summary Antti Mäntylä Development Manager Assessment of Pharmacotherapies, Finnish Medicines Agency Sinikka Sihvo Jaana Isojärvi Juha Sinnemäki Marja Blom Marja Airaksinen Development needs of automated dose dispensing services in primary healthcare in Finland Automated dose dispensing (ADD) is a service in which a pharmacy dispenses regularly used medicines as machine-packed unit doses for each time of administration. The service has been used in primary healthcare in Finland since ADD has been supposed to enhance patient safety, decrease medication costs and save nurses working time in primary healthcare. The first systematic review was recently conducted to evaluate the outcomes of ADD. A literature search of the most relevant databases was performed in April The goal of this paper is to briefly introduce the main results of the published systematic review and to describe the development needs of ADD services in Finnish primary healthcare. The systematic review concluded that a very limited number of studies have explored ADD in primary healthcare. Consequently, it is hard to evaluate the benefits of the service. The findings of the systematic review indicate that patients using ADD may have more potentially inappropriate drugs in their drug regimens. This is in line with the nature of ADD as a risk management tool for high risk patients with multiple diseases and multiple medications. Therefore, medication review should always be integrated as a part of the ADD service procedure. The ADD service in Finland still has various practical and system level challenges in implementation. The most topical of the challenges relates to the costs of the service and how they should be divided between different stakeholders. Solving this problem requires cooperative action. 3018a

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 134/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Lakiin lisättäisiin

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa - Sic!

Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa Sini Kuitunen, Heidi Tahvanainen, Satu-Tuuli Takala, Leena Riukka / Kirjoitettu

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1802/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1802/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2014 1 (1) 24 Asianro 1802/00.01.03.00/2014 Lääkkeiden annosjakelun kilpailutus ja kaupungin järjestämisvastuun piiriin kuuluvien asiakkaiden kriteerit Lääkkeiden annosjakelupalvelun

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 50 LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUA KOSKEVIEN SOPIMUSTEN JATKAMINEN OPTIOKAUDELLA Terke 2009-5 Esityslistan asia TJA/10 TJA Terveyslautakunta päätti jatkaa lääkkeiden annosjakelusta

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

MUUTOKSET HARJOITTELUJAKSOJEN SISÄLLÖISSÄ

MUUTOKSET HARJOITTELUJAKSOJEN SISÄLLÖISSÄ MUUTOKSET HARJOITTELUJAKSOJEN SISÄLLÖISSÄ Professori Marja Airaksinen Kliinisen farmasian ryhmä Helsingin yliopisto Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 24.4.2014 1 HY: HARJOITTELUJAKSOJEN UUDET

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksenteko...

Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksenteko... Page 1 of 4 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 TEEMAT Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksentekoa Piia Rannanheimo, Ulla Härkönen, Vesa Kiviniemi / Kirjoitettu 21.2.2016

Lisätiedot

Lääkehuollon kehittämisen näköalat

Lääkehuollon kehittämisen näköalat Lääkehuollon kehittämisen näköalat Eeva Leinonen, yksikön päällikkö (Fimea) Tulevaisuuden lääkehuolto työseminaari 4.10.2016, Rovaniemi Fimean valvonta ja lääkealan kehittämiseen liittyvät tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Palvelutuotantolautakunta Lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Patultk

Palvelutuotantolautakunta Lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Patultk Palvelutuotantolautakunta 7 29.01.2014 Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Patultk 7 29.1.2014 Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Hilkka Karttunen puh. 050 562 3632, Van hus pal ve lujoh ta ja Kyllikki Syrjäpalo

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS Johanna Tulonen-Tapio Kehittämispäällikkö THL Tarve Potilaiden lääkitystieto ja kokonaislääkitys eivät ole kattavasti ja luotettavasti kirjattuna sairauskertomuksissa

Lisätiedot

Luonnos Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen muuttamiseksi

Luonnos Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen muuttamiseksi 7.12.2016 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö STM101:00/2016 / STM/4478/2016 Luonnos Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen muuttamiseksi

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u

Lisätiedot

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Leena K Saastamoinen, FaT Jouko Verho, VTT Kelan tutkimusosaston seminaari 6.6.2012 Mitä tiedettiin? Lääkekustannusten lähes jatkuva kasvu. Lääkekustannusten

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys. Lääkkeiden hyvät tuotantotavat

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys. Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Määräys pp.kk.2012 3824/03.01.01/2012 X/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Valtuutussäännökset Lääkelain (395/1987) 9 :n 3 momentti, 10 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Laitos vs. pienkoti. K-S VammaisKaste Kari Räty

Laitos vs. pienkoti. K-S VammaisKaste Kari Räty Laitos vs. pienkoti K-S VammaisKaste Historiaa Goffman, Erving ( 1961 ): Asylums: Essays on the social situation of mental patients and other inmates, suom. Auli Tarkka & Riitta Suominen. Minuuden riistäjät.

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Tukiryhmän tämän hetkinen kokoonpano: Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Fimea Antti Mäntylä, Fimea Timo Järvensivu, Aalto yliopisto

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S...

Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti Kirsti Villikka, Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan kokemuksia lääkkeiden koneellisen annosjakelun käytöstä ja lääkitysturvallisuuden toteutumisesta palveluasumisen yksiköissä

Hoitohenkilökunnan kokemuksia lääkkeiden koneellisen annosjakelun käytöstä ja lääkitysturvallisuuden toteutumisesta palveluasumisen yksiköissä Hoitohenkilökunnan kokemuksia lääkkeiden koneellisen annosjakelun käytöstä ja lääkitysturvallisuuden toteutumisesta palveluasumisen yksiköissä Valli, Anne-Mari ja Lönnqvist, Heidi 2013 Porvoo Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa THL/OPER Fimea 26.1.2017 1 Työtehtävät ja yhteystiedot Projektipäällikkö Sähköinen lääkemääräys Kelain Rajat ylittävä

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa

Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa Simulointiharjoitus Ylä-Savon Soten Kotihoidon ratkaisumalli potilas tapauksessa Palveluesimies Virpi Pesonen, Lääkäri Reijo Räisänen, Sh Anri Saarivainio Potilas-case 89-vuotias mies, asuu vaimon kanssa,

Lisätiedot

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2007 (07.11) (OR. en) PUBLIC 14215/07 LIMITE VISA 334 COMIX 924 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Viisumityöryhmä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

HE xx/2013 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia.

HE xx/2013 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. 1 HE xx/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia.

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruuseminaari, Turku, 31.8.2015 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Nykytilanne OKM:n tiedonkeruussa kerättyjen open access -tietojen laadussa

Lisätiedot

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8 sivu 1 (8) LIITE 1: Lääkemääräyksiin ja toimitussanomaan liittyvät oikeudet 1 Lääkemääräyksiin liittyvät oikeudet (lääkemääräysten käsittelyyn liittyvät käyttöoikeudet) tila Toimittamaton lääkemääräys

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta HE 126/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua

Lisätiedot

VÖYRIN KUNTA. Palkkiosääntö

VÖYRIN KUNTA. Palkkiosääntö VÖYRIN KUNTA Palkkiosääntö Hyväksytty kunnanvaltuustossa 4.10.2012, 58 Astuu voimaan 1.1.2013 VÖYRIN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2 1 SOVELTAMISALA Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Osa 1: Tarina yhdestä pitkästä kirjallisuuskatsausprojektista + Miten tämä artikkeli syntyi? Artikkeli

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland)

Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland) Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland) Suomi ei ole ICT-asioissa hännänhuippu! Weaknesses and threats also identified 2 13.3.2014

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2013 Sivu 3. 1 / 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2013 Sivu 3. 1 / 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2013 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 2 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 3 terveyslautakunnan sihteeristä päättäminen 4 / 4 Liite

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Sähköisen lääkemääräyslain muutokset HE 219/ /251 THL/OPER lakimies Joni Komulainen Joni Komulainen, lakimies, OPER

Sähköisen lääkemääräyslain muutokset HE 219/ /251 THL/OPER lakimies Joni Komulainen Joni Komulainen, lakimies, OPER Sähköisen lääkemääräyslain muutokset HE 219/2013 28.3.2014/251 THL/OPER lakimies Joni Komulainen 1.9.2015 Joni Komulainen, lakimies, OPER Muutetut lait 1) Lääkemääräyslaki Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA LABORATORIOTIEDOTE 4/2007 1 (5) Jakelussa mainitut VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA 1.2.2007 TAYS:ssa siirrytään vaiheittain veriryhmä ja seulonta käytäntöön, jossa sopivuuskokeita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2016 alusta alkaen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2016 alusta alkaen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2016 alusta alkaen Palveluasumisesta perittävä hoitomaksu hoitosuus/ravatar 0-2,5 2,51-3 yli 3,01 tuloraja 573 36% 40% 44% Palveluasumisesta peritään

Lisätiedot

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun opettaminen ammattikorkeakoulussa terveysja hoitoalalla

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun opettaminen ammattikorkeakoulussa terveysja hoitoalalla Laura Salmela Lääkkeiden koneellisen annosjakelun opettaminen ammattikorkeakoulussa terveysja hoitoalalla Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (YAMK) Kliininen asiantuntija Opinnäytetyö 27.11.2012

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot