Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa"

Transkriptio

1 terveydenhuolto Antti Mäntylä FaT, kehittämispäällikkö Fimea, Lääkehoitojen arviointi -prosessi Sinikka Sihvo FT, dosentti, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jaana Isojärvi YTM, informaatikko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Juha Sinnemäki proviisori, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta Marja Blom FT, professori Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta Marja Airaksinen FaT, professori Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta Artikkelin pohjana on tammikuussa 2013 julkaistu Sinnemaki J, Sihvo S, Isojärvi J, Blom M, Airaksinen M, Mäntylä A. Automated dose dispensing service for primary health care patients a systematic review. Systematic Reviews 2:1, doi: / Julkaisusarja on ns. Open Access -lehti, jonka julkaisusopimuksen mukaan copyright säilyy kirjoittajilla ja he voivat vapaasti julkaista artikkelin muualla (www.biomedcentral.com/about/license). Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa Lähtökohdat Avoterveydenhuollon asiakkaille tarkoitettu koneellinen annosjakelupalvelu aloitettiin Suomessa runsaat 10 vuotta sitten. Lääkkeet toimitetaan annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin jaeltuina kahden viikon erissä. Pääasiassa iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville suunnatun palvelun avulla on haluttu parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää kustannuksia ja säästää hoitajien työaikaa. Tässä katsauksessa kuvataan, mitä koneellisen annosjakelun vaikutuksista tiedetään ja miten palvelua voitaisiin kehittää Suomen avoterveydenhuollossa. Menetelmät Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Helsingin yliopisto ja Finohta julkaisivat tammikuussa 2013 systemaattisen kirjallisuuskatsauksen koneellisen annosjakelupalvelun vaikutuksesta lääkkeiden käyttöön, lääkitysturvallisuuteen ja kustannuksiin. Kirjallisuushaku kattoi lääketieteen tärkeimmät kansainväliset tietokannat vuoden 1995 alusta maaliskuuhun Haku tehtiin myös suomalaisiin tietokantoihin, mutta niistä ei löytynyt kriteerit täyttäviä tutkimuksia. Tulokset Palvelua on tutkittu pääasiassa ssa ja Norjassa. Valintakriteerit täyttäviä julkaisuja oli vain seitsemän ja niistä neljä oli kontrolloituja tutkimuksia. Keskeisin löydös oli, että koneelliseen annosjakeluun valikoituu potilaita, joilla on enemmän potentiaalisesti haitallisia lääkkeitä käytössään kuin tavallisen lääkejakelun piirissä olevilla. Palvelu voi vähentää annostelupoikkeamia. Lääkitysturvallisuus saattaa parantua myös palvelun yhteydessä tehtävän lääkitystietojen päivittämisen ja arvioinnin seurauksena. Toisaalta potilaille voi jäädä lääkityksiä päälle, jos niitä ei seurata annosjakelun aloituksen jälkeen. Yhdessäkään tutkimuksessa ei selvitetty palvelun kustannusvaikutuksia. Päätelmät Näyttöä koneellisen annosjakelun vaikuttavuudesta avoterveydenhuollossa on vähän, minkä vuoksi palvelun hyödyistä ja haitoista ei voida tehdä selviä johtopäätöksiä. Koneelliseen annosjakeluun liittyy useita käytännöllisiä ja järjestelmätason ongelmia. Keskeistä olisi määritellä palvelun järjestämis- ja kustannusvastuu avoterveydenhuollossa. Tämä pitäisi tehdä palveluun osallistuvien tahojen yhteistyönä. Vertaisarvioitu VV Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on palvelu, jossa apteekki toimittaa potilaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet jaeltuina annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin kahden viikon erissä. Palvelun on katsottu tukevan tarkoituksenmukaista lääkkeiden käyttöä, ehkäisevän lääkityspoikkeamia ja vähentävän tarpeettomia lääkehoidon kustannuksia. Vuonna 2007 sosiaali- ja terveysministeriö suositteli koneellista annosjakelua yhtenä keinona edistää iäkkäiden turvallista lääkehoitoa (1). Sairaalaympäristössä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että koneellinen annosjakelu vähentää toimitus- ja annostelupoikkeamia (2,3). Avoterveydenhuollossa sen on myös oletettu säästävän hoitajien lääkkeiden jakamiseen käyttämää työaikaa (4). Viime vuosina yksittäiset kunnat ovatkin kehittämishankkeissaan selvittäneet annosjakelun vaikutusta hoitohenkilökunnan työaikaan (5,6,7). Koneellinen annosjakelupalvelu avoterveydenhuollon potilaille aloitettiin Suomessa vuonna 2002 (8). Sen piirissä on nykyisin arviolta 3014

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Vanhusten turvallinen lääkehoito: kuntien velvoitteet. Kuntainfo 2007;6. tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/ view/ Chapuis C, Roustit M, Bal G ym. Automated drug dispensing system reduces medication errors in an intensive care setting. Crit Care Med 2010;38: Fontan JE, Maneglier V, Nguyen VX, Loirat C, Brion F. Medication errors in hospitals: computerized unit dose drug dispensing system versus ward stock distribution system. Pharm World Sci 2003;25: Nyman J. Apteekin annosjakelu kotihoidossa. Kirjassa: Engeström Y, Niemelä A-L, Nummijoki J, Nyman J. Lupaava kotihoito uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Jyväskylä: Ps-kustannus 2009; Näkki T. Lääkelogistisen palvelumallin tuoma muutos hoitohenkilökunnan työajankäytössä Itä-Helsingin palvelutalossa. Opinnäytetyö, ylempi ammattikorkeakoulu. Helsingin ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Määttä H. Siirtyminen koneellisen annosjakeluun kehittämishanke Pohjoisessa kotihoidossa. Oulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Varis M, Tolkki P, Valvanne J. Työajan käyttö kotihoidossa Helsingissä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston selvityksiä 2003:12. 8 Suomen Apteekkariliitto. Vuosi katsaus Lääkkeet annos pusseissa yhä useammalle (siteerattu ). www. apteekkariliitto.fi/media/pdf/vuosikatsaus-2003.pdf 9 Uudenlainen annosjakelu alkaa Suomessa. Tiedote Yliopiston Apteekki (siteerattu ). media/tiedotteetjauutiset/pages/ Uudenlainen_l%C3%A4%C3% A4kkeiden_annosjakelu_alkaa_ Suomessa.aspx 10 Peura S. Koneellinen annosjakelu käynnistyy pian. Suomen apteekkarilehti 2001;90: Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011: Sairausvakuutuslaki 2011 (siteerattu ). ajantasa/2004/ Kansaneläkelaitoksen tilastotietokanta Kelasto (siteerattu ). 14 Sinnemaki J, Sihvo S, Isojärvi J, Blom M, Airaksinen M, Mäntylä A. Automated dose dispensing service for primary health care patients a systematic review. Systematic Reviews 2:1, doi: / runsaat asiakasta (9). Annospusseihin merkitään potilaan tiedot, pussin sisältämät lääkkeet sekä niiden annostuspäivä ja kellonaika. Palvelun aloittamisen yhteydessä suositellaan, että potilaan lääkehoito tarkistetaan yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa ja lääkelista päivitetään (10). Avoterveydenhuollossa koneellisen annosjakelun piirissä olevat asiakkaat ovat tyypillisesti kunnallisen kotihoidon tai hoitokotien asiakkaita. Lääkelain mukaan apteekkien tulee hakea Fimealta lupa voidakseen valmistaa annospusseja. Tällä hetkellä koneellista annosjakelua tuottavat Espoonlahden ja Itäkeskuksen apteekit, joista muut apteekit voivat tilata palvelua omille asiakkailleen. Espoolahden apteekilla on aputoimiyhtiönään PharmaService Oy (omistajana Suomen Apteekkariliitto ja Orion Oyj) ja Itäkeskuksen apteekilla Pharmac Finland Oy (omistajina eräät apteekit ja Tamro Oyj) (11). Vuoden 2013 alkupuolella myös Yliopiston Apteekki aloitti annosjakelun, jossa potilaan lääkkeet pakataan lääkeannostelijan muotoisiin läpipainopakkauksiin (9). Vuodesta 2006 alkaen koneellinen annosjakelu on ollut sairausvakuutuksen osittain korvaama palvelu niille 75 vuotta täyttäneille, jotka käyttävät kuutta tai useampaa sairausvakuutuksesta korvattavaa, koneellisen jakeluun soveltuvaa lääkevalmistetta. Lisäksi edellytetään, että potilaan lääkitys on tarkistettu tarpeettomien, yhteensopimattomien ja päällekkäisten lääkitysten poistamiseksi. Kela-korvaus suoritetaan 3 euron suuruisesta palkkion määrästä eli korvaus on enintään 1,26 euroa viikossa (12). Vuonna 2012 Kela-korvausta sai runsaat asiakasta eli noin puolet kaikista annosjakelupotilaista. Korvaukset olivat yhteensä noin euroa (13). Apteekit hinnoittelevat palvelun itsenäisesti ja veloittavat siitä 0 20 euroa viikossa (11). Suomessa koneellisen annosjakelun käyttäjiä on selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi vuonna 2009 palvelun piirissä oli ssa ja Tanskassa potilasta (11). Muissa Pohjoismaissa palvelu on potilaalle halvempaa kuin Suomessa. ssa maksuttoman palvelun piiriin pääsevät lääkärin määräyksestä potilaat, joilla on vaikeuksia selviytyä lääkkeiden turvallisesta käytöstä. Tanskassa annosjakelupalkkio korvataan potilaille sairausvakuutusjärjestelmästä lääkekorvausprosentin mukaan. Norjassa annosjakelun palvelumaksut maksaa kunta, joka saa niistä valtiolta potilaskohtaisen korvauksen. Koneellisen annosjakelun on arveltu parantavan potilasturvallisuutta, vähentävän lääkityskustannuksia ja säästävän hoitajien työaikaa avoterveydenhuollossa. Oletukset hyödyistä ovat perustuneet erilaisiin kokeiluhankkeisiin ja julkaisemattomiin selvityksiin. Fimea, Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian osasto ja Finohta julkaisivat tammikuussa 2013 järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen koneellisen annosjakelupalvelun vaikutuksesta asianmukaiseen lääkkeiden käyttöön, lääkitysturvallisuuteen ja kustannuksiin avoterveydenhuollossa (14). Tässä artikkelissa kuvataan kirjallisuuskatsauksen pääkohdat ja arvioidaan palvelun merkitystä ja kehittämistarpeita Suomen avoterveydenhuollossa. Aineisto ja menetelmät Kirjallisuushaku tehtiin lääketieteen tärkeimpiin tietokantoihin (Medline, Cochrane Central Register of Controlled Trials ja Embase). Haku kattoi ajanjakson vuoden 1995 alusta maaliskuuhun Haku tehtiin myös suomalaisiin tietokantoihin (Medic, Linda, Arto) samankaltaisella hakustrategialla. Katsaukseen valittiin sellaiset koneelliseen annosjakeluun liittyvät tutkimukset, joissa tutkittiin lääkkeiden käytön tarkoituksenmukaisuutta, lääkitysturvallisuutta tai kustannuksia. Mukaan otettiin vain avoterveydenhuollossa tai hoitokodissa tehdyt tutkimukset, joissa lääkkeet oli toimitettu potilaille annostusajankohtien mukaan jaetuissa annospusseissa. Tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty englanninkielisessä katsauksessa (14), joka on vapaasti luettavissa internetissä. Tulokset Kirjallisuuskatsauksen valintakriteerit täytti vain seitsemän julkaisua, joista neljä oli kontrolloituja tutkimuksia (taulukko 1). Pääosa tutkimuksista oli tehty Pohjoismaissa, erityisesti ssa (15,16,17,18) ja Norjassa (19). Alankomaissa oli tehty yksi tutkimus, jossa tarkasteltiin annosjakeluun liittyvän lääkehoidon ar vioinnin vaikutusta lääkehoidon laatuun (20). Lääkkeiden käytön tarkoituksenmukaisuutta selvitettiin neljässä tutkimuksessa (15,16,17,18) ja kolmessa lääkitysturvallisuutta (19,20,21). Palvelun kustan- 3015

3 terveydenhuolto Taulukko 1. Potilaskohtaisen koneellisen annosjakelun vaikutukset. Tutkimus (viite) Maa Tutkimusasetelma Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusjoukko Tulosmittarit Päätulokset Sjöberg ym (21) Poikkileikkausasetelma Annosjakelun vaikutus lääkitys muutoksiin 6 kuukauden seurannassa Lonkkamurtumapotilaat (n = 154) Muutokset lääkityksessä 6 kuukauden aikana (lopettanut, annosta vähennetty, annosta lisätty, ei muutosta) Annosjakelun piirissä oleville lääkitykseen tehtiin vähemmän muutoksia kuin tavallisella reseptilllä määrättyyn lääkkeiden käyttöön (43 % vs. 29 %). Sjöberg ym (17) Kontrolloitu rekisteritutkimus Annosjakelun vaikutus lääkehoidon laatuun Västra Götalandin yli 65-vuotiaat, joilla keuhkoahtaumatauti, diabetes tai sydänverisuonitauti (n = ) 5 laatumittaria epätarkoituksenmukaiselle lääkkeiden määräämiselle: 10 lääkettä Pitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja Antikolinergisia lääkkeitä 3 psyykenlääkettä Vältettävät lääkeyhdistelmät Lääkehoidon laatu oli merkitsevästi huonompi annosjakelun piirissä olevilla henkilöillä kaikilla 5 mittarilla mitattuna. Wecre ym (19) Norja Kontrolloitu ennen jälkeen-tutkimus Annosjakelun vaikutus epäjohdonmukaisuuksiin lääkelistoissa 59 kotihoitopotilasta Trondheimissa Kotihoidon ja lääkärien käyttämien lääkelistojen välillä ilmenneiden epäjohdonmukaisuuksien määrä puoli vuotta ennen ja vuosi annosjakelun käyttöönoton jälkeen. Annosjakelu ei vaikuttanut epäjohdonmukaisuuksia sisältävien lääkelistojen määrään (47 vs. 45), mutta vähensi epäjohdonmukaisuuksien kokonaismäärää 34 % (p < 0,001). Johnell ym (16) Kontrolloitu rekisteritutkimus, poikkileikkausasetelma Annosjakelun yhteys epätarkoituksenmukaiseen lääkkeiden käyttöön Kaikki 75-vuotiaat ruotsalaiset lääke ostorekisteristä Annosjakelun käyttäjät (n = ), kontrolliryhmänä potilaat, jotka eivät käytäneet annosjakelua (n = ) 4 laatumittaria epätarkoituksenmukaisen lääkkeiden käytön mittaamiseen: Pitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien käyttö Antikolinergisten lääkkeiden käyttö 3 psykotrooppisen lääkkeen käyttö Mahdolliset lääkeinterktiot Riski epätarkoituksenmukaisen lääkkeen, antikolinergisten lääkkeiden ja 3 psykotrooppisen lääkkeen käyttöön oli annosjakelupotilailla suurempi (OR 1,43 4,93; 95 %:n LV 1,40 5,17). Lääkeinteraktioiden riski oli annosjakelupotilalla pienempi (OR 0,70 0,80; 95 %:n LV 0,66 0,83). Annosjakelua käyttävillä naisilla oli pienempi riski käyttää pitkävaikutteista bentsidiatsepiinia (OR 0,69; 95 %:n LV 0,66 0,71). Olsson ym (18) Rekisteritutkimus, poikkileikkausasetelma Epätarkoituksenmukainen lääkkeidenkäyttö iän, hoitoyksikön ja lääkkeiden määrääjien määrän mukaan Kaikki hoitokotien ja dementiapotilaiden erikoishoitoyksiköiden 65 vuotiaat potilaat (n = 3 705) Jönköpingin maakunnasta Aineisto kerättiin apteekin reseptitiedostosta 5 laatumittaria epätarkoituksen mukaisen lääkkeiden käytön mittaamiseen: Pitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien käyttö Antikolinergisten lääkkeiden käyttö Lääkeduplikaatit 3 psykotrooppisen lääkkeen käyttö Mahdolliset lääkeinteraktiot Epätarkoituksenmukaisen lääkkeidenkäytön vaihteluväli oli 7,6 41,2% ja se oli yleisempää vuotiailla kuin 80-vuotiailla. Lääkkeitä määränneiden lääkärien kasvava määrä lisäsi epätarkoituksenmukaisen lääkehoidon riskiä kaikilla laatumittareilla (OR 1,10 1,26; 95 %:n LV 1,05 1,32). Bentsodiatsepiinien käyttö ja lääkeinteraktiot olivat yleisempiä hoitokodeissa ja 3 psyykenlääkkeen käyttö dementiayksiköissä. van den Bemt ym (20) Alankomaat Prospektiivinen havainnointitutkimus Annosteluvirheiden yleisyys ja riski tekijät Kaikkiaan annostelua 127 potilaalle kolmessa hoitokodissa Lääkkeiden annosteluvirheiden lukumäärä Annosteluvirheitä havaittiin 428 (21,2 % kaikista annosteluista). Yleisin virhe oli väärä annostelutekniikka (n = 312). Annosteluvirheiden riski oli pienempi koneellisessa annostelussa (OR 2,92; 95 %:n LV 2,04 4,18). Bergman ym (15) Rekisteritutkimus, poikkileikkausasetelma Lääkehoidon laatu annosjakelua käyttävillä Kaikki hoitokotien 65-vuotiaat asukkaat (n = 7 904) Göteborgin alueelta Aineisto kerättiin annosjakelukäyttäjien lääkerekisteristä 5 laatumittaria epätarkoituksen mukaisen lääkkeiden käytön mittaamiseen: Pitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien käyttö Antikolinergisten lääkkeiden käyttö Lääkeduplikaatit 3 psyko trooppisen lääkkeen käyttö Mahdolliset lääkeinteraktiot Epätarkoituksenmukaisen lääkkeiden käytön vaihteluväli oli 12,1 45,2 % ja se oli yleisempää vuotiailla kuin 80-vuotiailla. Lääkkeitä määränneiden lääkärien kasvava määrä lisäsi monilääkityksen ja lääkehoidon huonomman laadun riskiä (OR 1,40 1,42; 95 %:n LV 1,36 1,47). 3016

4 tieteessä 15 Bergman A, Olsson J, Carlsten A, Waern M, Fastbom J. Evaluation of the quality of drug therapy among elderly patients in nursing homes. Scand J Prim Health Care 2007;25: Johnell K, Fastbom J. Multi-dose drug dispensing and inappropriate drug use: A nationwide registerbased study of over 700,000 elderly. Scand J Prim Health Care 2008;26: Sjöberg C, Edward C, Fastbom J ym. Association between multi-dose drug dispensing and quality of drug treatment a register-based study. PlosOne 2011, 6:e Olsson J, Bergman A, Carlsten A ym. Quality of drug prescribing in elderly people in nursing homes and special care units for dementia: a cross-sectional computerized pharmacy register analysis. Clin Drug Investig 2010;30: Wekre LJ, Spigset O, Sletvold O, Sund JK, Grimsmo A. Multidose drug dispensing and discrepancies between medication records. Qual Saf Health Care Online First: 4 August doi: / qshc van den Bemt PM, Idzinga JC, Robertz H, Robertz H, Kormelink DG, Pels N. Medication administration errors in nursing homes using an automated medication dispensing system. J Am Med Inform Assoc 2009;16: Sjöberg C, Ohlsson H, Wallerstedt SM. Association between multidose drug dispensing and drug treatment changes. Eur J Clin Pharmacol 2012;68: Kwint H-F, Faber A, Gussekloo J, Boyvy M L. Effects on medication review on drug-related problems in patients using automated drugdispensing systems. Drugs Aging 28: Lääketaksan ja apteekkimaksun uudistaminen. Selvitys Dnro 5693/ /2011. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Poranen K. Lääkkeiden annosjakelu vapaaehtoiseksi (siteerattu ). Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Marja Airaksinen: Yliopiston Apteekin hallituksen varapuheenjohtaja. Antti Mäntylä, Sinikka Sihvo, Jaana Isojärvi, Juha Sinnemäki, Marja Blom: ei sidonnaisuuksia. nusvaikutuksia ei tarkasteltu yhdessäkään tutkimuksessa. Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt kriteerit täyttäviä julkaisuja. Tutkimusten keskeisin löydös oli, että annosjakelunpalvelun piiriin valikoituu potilaita, jotka käyttävät enemmän potentiaalisesti haitallisia lääkkeitä kuin tavallisen lääkejakelun piirissä olevat (16). Yhdessä tutkimuksessa havaittiin annostelupoikkeamien riskin vähenevän koneellisen annosjakelun avulla (20). Toisen tutkimuksen johtopäätös oli, että koneellinen annosjakelu saattaa yhdenmukaistaa potilaiden lääkehoitotietojen kirjaamista, mikä sinällään voi parantaa lääkitysturvallisuutta (19). Tuoreessa hollantilaistutkimuksessa esitettiin, että palveluun tulisi liittää potilaan lääkehoidon arviointi (22). Annosjakelun haittana tuli esille se, että potilailla saattaa jäädä lääkityksiä päälle pitemmäksi ajaksi kuin on tarpeellista (21). Tästäkin syystä lääkityksen säännöllinen tarkistus ja arviointi on tärkeä riskinhallintakeino annosjakelupotilailla. Päätelmät Kirjallisuuskatsaus osoitti, että tutkimusnäyttö koneellisen annosjakelun vaikuttavuudesta avoterveydenhuollossa on vähäistä. Tämän vuoksi palvelun hyödyistä ja haitoista ei voida tehdä selviä johtopäätöksiä. Vaikka palvelu on ollut käytössä jo yli 10 vuotta, siihen sisältyy edelleen ratkaisemattomia, niin käytännöllisiä kuin järjestelmätasonkin ongelmia. Palvelun uudistamistarpeita on kuvattu laajasti asiakkaan, apteekin ja Kelan näkökulmasta avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistä pohtineen työryhmän mietinnössä vuonna 2011 (11). Koko terveydenhuollon kannalta keskeinen kysymys on palveluun liittyvän järjestämisja kustannusvastuun määrittäminen. Onko kyseessä kuntien kotihoidon tai hoitokotien toiminta ja missä määrin Kelan pitäisi korvata potilaalle aiheutuvia kustannuksia, tai miten paljon palvelu voi aiheuttaa potilaalle kustannuksia ja kuka kustannukset maksaa? Koneellisessa annosjakelussa on piirteitä lääkejakelun ulkoistamisesta. Aiemmin kunnallisessa kotihoidossa tai palvelutaloissa käsin tehty lääkkeiden jakelu on siirretty apteekkien tehtäväksi. Näin on pyritty vähentämään hoitajien lääkkeiden jakamiseen käyttämää aikaa. Työaikahyödystä ei löytynyt julkaistua tieteellistä näyttöä, mutta annosjakelupalveluun siirtyneiden kuntien päätökset pohjautuvat todennäköisesti niiden omiin työaikaselvityksiin, joita ei ole julkaistu. Epäselvää on myös se, käytetäänkö säästynyt työaika potilaiden toimintakykyä tukevaan hoitotyöhön vai mahdollisesti uusien asiakkaiden kotikäynteihin palvelutarpeiden lisääntyessä. Koneellista annosjakelua saattaa osaltaan puoltaa myös pyrkimys vähentää annostelupoikkeamia (19). Soveltuvuus potilaille Kuntien kotihoito on Suomessa yleensä siirtynyt koneelliseen annosjakeluun joko kokonaisuudessaan tai esimerkiksi vaiheittain tai palvelualueittain. Uudistuksessa ei ole välttämättä arvioitu sitä, soveltuuko palvelu alueen kaikille potilaille. Kahden viikon erissä toimitettavat annospussit voivat aiheuttaa lääkitysturvallisuusriskejä etenkin potilaille, joiden lääkitys vaihtuu useasti. Kirjallisuuskatsauksen mukaan koneelliseen annosjakeluun valikoituu potilaita, jotka käyttävät muita enemmän potentiaalisesti haitallisia riskilääkkeitä (erityisesti bentsodiatsepiinit ja muut psyykenlääkkeet sekä antikolinergiset lääkkeet). Vaarana voi olla, että tarvittaessa otettavat esimerkiksi rauhoittavat tai muut psyykenlääkkeet tulevat koneellisesti annosteltuina säännölliseen käyttöön (21). Kirjallisuuskatsauksen laatimisen jälkeen julkaistu hollantilainen tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että palveluun tulisi aina liittää potilaan lääkityksen säännöllinen arviointi (22). Suomessa sairausvakuutuskorvauksen edellytyksenä on, että lääkejakelupalveluun kuuluu epätarkoituksenmukaisten, yhteensopimattomien ja haitallisia yhteisvaikutuksia aiheuttavien lääkkeiden poistaminen. Oikein toteutettuna tämä lisännee lääkityksen tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi on syytä säännöllisesti seurata lääkitystä. Tutkittua tietoa ei ole siitä, miten perusteellisesti potilaan kokonaislääkitys selvitetään. Kirjoittajien käytännön havaintojen mukaan palvelumuodosta löytyy erilaisia variaatioita ja lääkityksen tarkistuksen laajuus vaihtelee apteekkikohtaisesti. Vähimmillään tehtäneen yhteisvaikutusten kartoitus ja arvioidaan potilaan lääkityksen sopivuus annosjakeluun. Toimintaa tulee kehittää siten, että määritellään tarkasti annosjakelupalvelun sisältö sekä kaikkien potilaan lääkehoitoon osallistuvien toimijoiden tehtävät. 3017

5 terveydenhuolto Riskejä voi aiheutua potilaille, joiden lääkitys vaihtuu useasti. Tästä asiasta tiedettiin Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on yleistymässä erityisesti kotihoidossa ja palvelutaloissa. Tavoitteena on parantaa useita lääkkeitä käyttävien lääkitysturvallisuutta sekä säästää hoitajien työaikaa. Tämä tutkimus opetti Julkaistua tietoa koneellisen annosjakelun hyödyistä ja haitoista on vähän, kustannuksista ei lainkaan. Ulkoistetun palvelun sisältöä, järjestämisvastuuta ja kustannusten jakoa ei ole selvitetty. Palvelun vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen vaatii Suomessa tehtävää tutkimusta. Palvelun rahoittaminen Koneellinen annosjakelu ei ole apteekeille kuuluva lakisääteinen tehtävä, vaan jokainen apteekkari päättää itsenäisesti siihen ryhtymisestä. Apteekkien näkökulmasta kyseessä on nykyisin hyvin monivaiheinen ja aikaa vievää toiminta. Palvelua aloittaessaan apteekin tehtävänä on huolehtia potilaan, hoitokodin tai kotihoidon perehdyttämisestä sekä erilaisten sopimusten laatimisesta. Apteekit määrittelevät itsenäisesti asiakkailta perittävän annosjakelupalkkion. Kolmasosa annosjakelun piiriin kuuluvista saa viikossa 1,26 euron Kela-korvauksen, mutta osa ei saa korvausta lainkaan (11). Korvauksen nykyinen 75 vuoden alaikäraja ei ole mielekäs eikä se perustu tutkittuun näyttöön. Myös nuoremmat tai muut pitkäaikaissairaat saattavat tarvita tätä palvelua, jonka he nyt joutuvat maksamaan kokonaan itse. Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä ehdotti vuonna 2011 annosjakelupalkkion määrittämistä lääketaksassa potilaiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi (11). Rahoituskysymysten valmistelua jatkettiin Fimean johdolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa keväällä Lähtökohtana oli kattaa palvelun tuotantokustannukset sekä kohtuullinen myyntikate apteekeille ja annosjakeluyksiköille. Tältä pohjalta laadittu malli olisi nostanut lähes kaikkien palvelusta korvausta saaneiden potilaiden kustannuksia. Tämän vuoksi Fimea ei esittänyt tässä vaiheessa annosjakelupalkkion määräämistä lääketaksassa (23). Tehty selvitys osoitti kuitenkin, että apteekkien näkökulmasta annosjakelupalkkiossa on yleisesti nousupaineita ja että palvelun sisältöä tulisi yhdenmukaistaa. Koneellisen annosjakelun käyttöönotto voi aiheuttaa kustannusten siirtymistä kunnalta potilaalle, koska annosjakelun kustannukset eivät sisälly kotihoidon maksuihin. Esimerkiksi Tampereen kaupunki päätti vuonna 2010 liittää kotihoidon asiakkaat koneellisen annosjakelun piiriin. Kesällä 2011 liittyminen muutettiin kuitenkin vapaaehtoiseksi, koska annosjakelu olisi tullut asiakkaalle arvioitua kalliimmaksi ja apteekkien hinnoittelussa olevat erot olisivat ai heuttaneet potilaiden epätasa-arvoisuutta (23). Kouvolan kaupunki päätti syksyllä 2012 siirtyä koneelliseen annosjakeluun, jolloin lääkkeiden jakamiseen liittyvät kustannukset olisivat nousseet yli 500 euroa vuodessa kotihoidon asiakasta kohti. Lääkekustannukset eivät sisälly kotihoidon asiakasmaksuihin, vaan asiakkaat olisivat maksaneet lääkkeiden koneellisen annosjakelun suoraan apteekille. Julkisen keskustelun päätteeksi kaupunginvaltuusto perui uudistuksen. Eduskunnan oikeusasiamiehen maaliskuussa 2013 antaman kannanoton mukaan koneellinen annosjakelu ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia potilaalle. Samassa yhteydessä oikeusasiamies pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä ohjaamaan kuntia yhdenvertaiseen ja lainmukaiseen toimintakäytäntöön koneellisen annosjakelupalvelun järjestämisessä. Lokakuussa 2013 sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti kuntia annosjakelussa. Kotihoidon potilaalle tai palvelutalon asiakkaalle ei saa aiheutua lisäkustannuksia siitä, jos kunta hankkii lääkkeiden annosjakelun heille ostopalveluna apteekista. Kansallinen toimintamalli kehitettävä Suomessa lääkkeiden koneellinen annosjakelu on vielä melko vähäistä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tarvetta palvelun laajentamiselle on kotisairaanhoidon lisäksi muun muassa sosiaalihuollon palvelutaloissa. Nykyinen toimintamalli on liian hajanainen ja monimutkainen. Koneellista lääkeannostelua tulee kehittää osana terveydenhuollon kokonaisuutta ja siksi on päätettävä, kenen vastuulla sen järjestäminen on. Palvelulle pitää laatia kansalliset ohjeet ja laatustandardit. Lisäksi on otettava huomioon potilaiden tasapuolinen kohtelu niin palvelujen saatavuudessa kuin kustannuksissa. Järjestelmän tulee perustua vapaaehtoisuuteen ainakin niin kauan, kun potilas maksaa itse suuren osan kustannuksista. Toiminnan hyödyistä, haitoista ja vaikuttavuudesta tarvitaan lisätutkimusta. Paras tapa olisi eri intressitahojen rahoittama yhteishanke, jossa ovat mukana esimerkiksi Kela, kunnat ja STM. n English summary > in english Development needs of automated dose dispensing services in primary healthcare in Finland 3018

6 tieteessä english summary Antti Mäntylä Development Manager Assessment of Pharmacotherapies, Finnish Medicines Agency Sinikka Sihvo Jaana Isojärvi Juha Sinnemäki Marja Blom Marja Airaksinen Development needs of automated dose dispensing services in primary healthcare in Finland Automated dose dispensing (ADD) is a service in which a pharmacy dispenses regularly used medicines as machine-packed unit doses for each time of administration. The service has been used in primary healthcare in Finland since ADD has been supposed to enhance patient safety, decrease medication costs and save nurses working time in primary healthcare. The first systematic review was recently conducted to evaluate the outcomes of ADD. A literature search of the most relevant databases was performed in April The goal of this paper is to briefly introduce the main results of the published systematic review and to describe the development needs of ADD services in Finnish primary healthcare. The systematic review concluded that a very limited number of studies have explored ADD in primary healthcare. Consequently, it is hard to evaluate the benefits of the service. The findings of the systematic review indicate that patients using ADD may have more potentially inappropriate drugs in their drug regimens. This is in line with the nature of ADD as a risk management tool for high risk patients with multiple diseases and multiple medications. Therefore, medication review should always be integrated as a part of the ADD service procedure. The ADD service in Finland still has various practical and system level challenges in implementation. The most topical of the challenges relates to the costs of the service and how they should be divided between different stakeholders. Solving this problem requires cooperative action. 3018a

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lotta Heikari proviisori, Keljon apteekki Vanhustyön avopalveluohjaajat Jyväskylä 17.3.2006 (Suomen Apteekkariliiton aineiston pohjalta) Sisältö Lääkkeiden koneellinen

Lisätiedot

LÄÄKKEET ANNOSPUSSEISSA APTEEKISTA. Risto Suominen PharmaService Oy/ Espoonlahden Apteekki, annosjakeluyksikkö. 19.8.2014 Risto Suominen 1

LÄÄKKEET ANNOSPUSSEISSA APTEEKISTA. Risto Suominen PharmaService Oy/ Espoonlahden Apteekki, annosjakeluyksikkö. 19.8.2014 Risto Suominen 1 LÄÄKKEET ANNOSPUSSEISSA APTEEKISTA Risto Suominen PharmaService Oy/ Espoonlahden Apteekki, annosjakeluyksikkö 19.8.2014 Risto Suominen 1 KONEELLINEN ANNOSPUSSI- PALVELU Lääkkeet jaellaan koneellisesti

Lisätiedot

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus/Lääkkeiden annosjakelun kulut asiakkaalle 89/2013

Oikaisuvaatimus/Lääkkeiden annosjakelun kulut asiakkaalle 89/2013 Perusturvalautakunta 89 03.12.2013 Perusturvalautakunta 4 21.01.2014 Oikaisuvaatimus/Lääkkeiden annosjakelun kulut asiakkaalle 89/2013 Petula 03.12.2013 89 Eduskunnan oikeusasiamie antoi 7.3.2013 ratkaisun

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

SUOSITUS KONEELLISEN ANNOSJAKELUN TOIMINTAMALLIKSI

SUOSITUS KONEELLISEN ANNOSJAKELUN TOIMINTAMALLIKSI 1 SUOSITUS KONEELLISEN ANNOSJAKELUN TOIMINTAMALLIKSI Sosiaali ja terveysministeriö Kansaneläkelaitos Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Itsehoitolääkintä Suomessa nykytila ja kehittäminen / Itsehoitolääkeohjelman julkistaminen 26.1.2015 Marjo-Riitta Helle Yksikön

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Asiakas maksaa itse annosjakelun viikkohinnan kahdeksan (8) euroa, jos ta hän saa Kelalta suorakorvauksena heidän taksojen mukaisen korvauk sen.

Asiakas maksaa itse annosjakelun viikkohinnan kahdeksan (8) euroa, jos ta hän saa Kelalta suorakorvauksena heidän taksojen mukaisen korvauk sen. Perusturvalautakunta 78 14.12.2011 Perusturvalautakunta 90 20.11.2013 Perusturvalautakunta 51 02.09.2015 LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELU KOTIHOIDOSSA JA PALVELUASUMISESSA 86/05.05.00/2015 PETU 14.12.2011 78 Valmistelija

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

apteekin annosjakelupalvelu Askel turvallisempaan lääkehoitoon

apteekin annosjakelupalvelu Askel turvallisempaan lääkehoitoon apteekin annosjakelupalvelu Askel turvallisempaan lääkehoitoon Tervetuloa apteekin annosjakeluasiakkaaksi! Annosjakelu on osa turvallista lääkehoitoa. Annosjakelusta hyötyvät etenkin sellaiset apteekin

Lisätiedot

1/2012 APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI. Ohje 13.12.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje. Kohderyhmät.

1/2012 APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI. Ohje 13.12.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje. Kohderyhmät. Ohje 13.12.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012 1/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI Kohderyhmät Apteekit Voimaantulo Ohje tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2013 ja

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

KONEELLISEN LÄÄKKEENJAON SELVITYSTYÖN RAPORTTI 2011

KONEELLISEN LÄÄKKEENJAON SELVITYSTYÖN RAPORTTI 2011 KONEELLISEN LÄÄKKEENJAON SELVITYSTYÖN RAPORTTI 2011 Oulunkaaren vanhuspalvelut Työryhmän jäsenet: Sari Vitikka, kotihoidon palveluesimies Ii Pirjo Simonen, kotisairaanhoitaja Pudasjärvi Tuula A. Tolkkinen,

Lisätiedot

SELVITYS KONEELLISESTÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUSTA

SELVITYS KONEELLISESTÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUSTA Selvitys 1 (6) SELVITYS KONEELLISESTÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUSTA Taustaa Eduskunnan oikeusasiamies on 7.3.2013 antanut ratkaisun (Dnro 809/4/11) (Liite1) ja Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut

Lisätiedot

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA?

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? Leila Mäkinen kotihoidon koordinaattori LÄÄKEHOITO RAI:SSA Keskimäärin asiakkailla on käytössä n. 7,7 lääkevalmistetta viikoittain Yli seitsemän

Lisätiedot

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Taustaa 08.2007 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman apteekkityöryhmän muistio 03.2008 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lääkkeiden turvallisuus

Lääkkeiden turvallisuus Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia

Lisätiedot

MIHIN TARKOITUKSEEN JA MINKÄLAISTA YHTEISKUNNALLISTA LÄÄKETUTKIMUSTA TARVITAAN?

MIHIN TARKOITUKSEEN JA MINKÄLAISTA YHTEISKUNNALLISTA LÄÄKETUTKIMUSTA TARVITAAN? MIHIN TARKOITUKSEEN JA MINKÄLAISTA YHTEISKUNNALLISTA LÄÄKETUTKIMUSTA TARVITAAN? Professori Marja Airaksinen Kliinisen farmasian ryhmä: Sosiaalifarmasia Farmakologian ja lääkehoidon osasto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä 1 POTILASTURVALLISUUS LAITET URVALLISUUS Laitteiden turvallisuus Toimintahäiriö Laitevika Käyttöturvallisuus laitteen käytössä HOIDON TURVALLIS UUS Hoitomenetel mien turvallisuus Hoidon haittavaikutus

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Marjo Innanen Tiina Mielonen LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 14.4.2013

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Kela lääketutkimuksen rahoittajana

Kela lääketutkimuksen rahoittajana Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille Tähän tiedostoon on kerätty Lääkehoidon päivän toteuttajia varten erilaisia työkaluja ja ideoita, miten lääkehoidon seuranta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.stm@stm.fi SUOMEN FARMASIALIITON LAUSUNTO LIITTYEN ITTYEN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU EI SAA AIHEUTTAA LISÄKUSTANNUK- SIA POTILAILLE

LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU EI SAA AIHEUTTAA LISÄKUSTANNUK- SIA POTILAILLE 7.3.2013 Dnro 809/4/11 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU EI SAA AIHEUTTAA LISÄKUSTANNUK- SIA POTILAILLE

Lisätiedot

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

1/2015 YHTEISEN TUNNUKSEN KÄYTTÖ APTEEKIN VERKKOPALVELUSSA. Määräys 17.06.2015 Dnro Fimea 001783/00.01.02/2015

1/2015 YHTEISEN TUNNUKSEN KÄYTTÖ APTEEKIN VERKKOPALVELUSSA. Määräys 17.06.2015 Dnro Fimea 001783/00.01.02/2015 Määräys 17.06.2015 Dnro Fimea 001783/00.01.02/2015 1/2015 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys YHTEISEN TUNNUKSEN KÄYTTÖ APTEEKIN VERKKOPALVELUSSA Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Ohje 8/2015 1(5) SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

Suomen Farmasialiiton kannanotto 13.6.2012. Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen

Suomen Farmasialiiton kannanotto 13.6.2012. Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen Suomen Farmasialiiton kannanotto 13.6.2012 Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen Suomen Farmasialiitto pitää lääkekorvausjärjestelmän uudistamista tarpeellisena ja kiireellisenä työnä.

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Apteekkiasiaa. kuntapäättäjille

Apteekkiasiaa. kuntapäättäjille Apteekkiasiaa kuntapäättäjille Arvoisa kuntapäättäjä Kaikki tietävät, että apteekeista saa lääkkeitä, lääkeneuvontaa ja itsehoidon opastusta. Tämän lisäksi apteekit tarjoavat muutakin, kuten lääkehoidon

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Priima apteekki. Johannes Kuosmanen Miia Tapaninen

Priima apteekki. Johannes Kuosmanen Miia Tapaninen Priima apteekki Johannes Kuosmanen Miia Tapaninen Annosjakelu Iisalmessa Iisalmessa pitkät perinteet annosjakelussa Iisalmessa apteekit ja terveydenhuolto tekevät tiivistä yhteistyötä Palavereita useita

Lisätiedot

SOPIMUS KOTIHOIDON JA PALVELUASUMISYKSIKÖIDEN ASIAKKAIDEN LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUSTA

SOPIMUS KOTIHOIDON JA PALVELUASUMISYKSIKÖIDEN ASIAKKAIDEN LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUSTA 1 SOPIMUS KOTIHOIDON JA PALVELUASUMISYKSIKÖIDEN ASIAKKAIDEN LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUSTA SOPIMUKSEN OSAPUOLET Tilaaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä PL 42 30101 Forssa Y-tunnus: 0214295-0 Sopimusyhteyshenkilö:

Lisätiedot

Kuopion kotihoidon asiakkaiden kokemuksia lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta

Kuopion kotihoidon asiakkaiden kokemuksia lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta Kuopion kotihoidon asiakkaiden kokemuksia lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta Mari Hiltunen Saana Kananen Virpi Ovaskainen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI 2015 2017 Nimi (ilmoituspäivämäärä) Toiminnan tyyppi Ilmoitetut sidonnaisuudet Kirsti Laitinen (5.1.2015) Jaana Martikainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:1 LÄÄKKEIDEN POTILASKOH- TAISEN ANNOSJAKELUN HYVÄT TOIMINTATAVAT

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:1 LÄÄKKEIDEN POTILASKOH- TAISEN ANNOSJAKELUN HYVÄT TOIMINTATAVAT Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:1 LÄÄKKEIDEN POTILASKOH- TAISEN ANNOSJAKELUN HYVÄT TOIMINTATAVAT Helsinki 2016 2 KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Systemaattisen katsauksen menetelmä ja aiempien katsausten tulokset Hannele Hyppönen, Riikka Vuokko, Päivi Mäkelä-Bengs, Persephone Doupi, Kaija Saranto 20.5.2014

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Imatran kotihoidon henkilöstön kokemuksia koneellisesta lääkkeiden annostelusta

Imatran kotihoidon henkilöstön kokemuksia koneellisesta lääkkeiden annostelusta Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Amk-erotuskoulutus Taina Miesperä Imatran kotihoidon henkilöstön kokemuksia koneellisesta lääkkeiden annostelusta

Lisätiedot

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN HYVÄT TUOTANTOTAVAT. Lääketehtaat Lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin valmistavat yksiköt. Lääkelaitoksen määräys 5/2007.

LÄÄKKEIDEN HYVÄT TUOTANTOTAVAT. Lääketehtaat Lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin valmistavat yksiköt. Lääkelaitoksen määräys 5/2007. Määräys 12.12.2012 3824/03.01.01/2012 5/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT TUOTANTOTAVAT Valtuutussäännökset Lääkelain (395/1987) 9 :n 3 momentti, 10 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä

Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Kuntamarkkinat Mitä priorisointi on? Hanasaaren konsensuskokous 1999: Tavoite:

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

1 (8) Määräys 1/2011. 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010. Apteekin palvelupiste. Valtuutussäännökset

1 (8) Määräys 1/2011. 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010. Apteekin palvelupiste. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (8) 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010 Apteekin palvelupiste Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 52 a :n 4 momentti ja 57 :n 3 momentti sellaisina kuin ne ovat laissa 1112/2010 Kohderyhmä

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

Lääketurvallisuus. kansallisella ja EU:n tasolla. Neuvotteleva virkamies, FaT Ulla Närhi STM

Lääketurvallisuus. kansallisella ja EU:n tasolla. Neuvotteleva virkamies, FaT Ulla Närhi STM Lääketurvallisuus kansallisella ja EU:n tasolla Neuvotteleva virkamies, FaT STM Lääketurvallisuus (Drug safety) Käsittää pääasiassa lääkkeeseen valmisteena liittyvän turvallisuuden: lääkkeen farmakologisten

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen 2012 25.11.2011. Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka

Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen 2012 25.11.2011. Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen 2012 Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. 25.11.2011 Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka Esityksen sisältö 1. Lääkityksen merkitys hoitokustannuksista

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN TOIMITTAMINEN EUROOPPA- LAISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN PERUSTEELLA

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN TOIMITTAMINEN EUROOPPA- LAISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN PERUSTEELLA Määräys 23.1.2014 Dnro 000493/00.01.02/2013 1/2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN TOIMITTAMINEN EUROOPPA- LAISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN PERUSTEELLA Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys pp.kk.vvvv Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys pp.kk.vvvv Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys pp.kk.vvvv Dnro 000396/00.01.02/2013 /2013 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Kela, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin Yliopiston Apteekki ja Itä- Suomen yliopiston apteekki ovat 24.1.2013 allekirjoittaneet uudistetun

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman

Lisätiedot

5/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys 4.12.2013 Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

5/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys 4.12.2013 Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys 4.12.2013 Dnro 000396/00.01.02/2013 5/2013 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS Syövän lääkehoitoon osallistuvan farmasian ammattilaisen tulee hallita lääkkeiden hankinta, potilasannosten käyttökuntoon saattaminen

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

28.6.2012 Dnro 5693/03.02.05/2011

28.6.2012 Dnro 5693/03.02.05/2011 Selvitys 1 (28) 28.6.2012 Dnro 5693/03.02.05/2011 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveyspalveluosasto PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Luonnos 11.6.2012 LÄÄKETAKSAN JA APTEEKKIMAKSUN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys. Lääkkeiden hyvät tuotantotavat. Lääkelaitoksen määräys 5/2007.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys. Lääkkeiden hyvät tuotantotavat. Lääkelaitoksen määräys 5/2007. Määräys pp.kk.2012 3824/03.01.01/2012 X/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Valtuutussäännökset Lääkelain (395/1987) 9 :n 3 momentti, 10 :n 3 momentti

Lisätiedot

ANJA-LÄÄKEJAKELU TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMANA VAASASSA

ANJA-LÄÄKEJAKELU TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMANA VAASASSA Kirsi Hannele Björkholm ANJA-LÄÄKEJAKELU TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMANA VAASASSA Tarkastelun kohteena toimivuus, turvallisuus ja moniammatillinen yhteistyö Ylempi AMK- tutkinto Sosiaali- ja terveysala 2010 2

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot