MTI:n KOULUTUSTIIMIN KOKOUS 2/2013

Transkriptio

1 MUISTIO MTI:n KOULUTUSTIIMIN KOKOUS 2/2013 Aika: Torstaina klo Paikka: MTI214 Läsnä: Tarja Tammia, RAMK, pj. (klo 14 saakka) Mikko Vehkaperä, MTI, siht. (varapj.) Riitta Karusaari, LAMO (klo 14 saakka) Matti Liimatta, RAMK Teija Tekoniemi-Selkälä, RAMK (klo 14 saakka) Maria Hakkarainen, LaY Sarita Koivuranta, RAMK (klo 14 saakka) Nanna Hallikainen, LaY (klo 14 saakka) Eila Linna, MTI (klo 14 saakka) Päivi Sassi, Oppiva matkailu 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi kokoukseen. Mukaan oli kutsuttu myös Päivi Sassi, joka tekee gradua MTI:n koulutusyhteistyöstä Oppivan matkailun hankkeeseen ja myös artikkelia Oppivan matkailun loppujulkaisuun. Monet kokouksen osallistujista joutuivat poistumaan noin klo 14:n aikoihin toisiin palavereihin ja opintoihin, mutta kokous pidettiin kuitenkin loppuun Mikon vetämänä. 2. Tilannekatsaukset Meneillään olevia hankehakemuksia oli käsitelty kattavasti edellisessä koulutustiimin kokouksessa eikä niitä käyty enää uudelleen läpi. Tilannetietona tuotiin esiin, että MIT:n kansainvälistymishanke oli menossa myös alueelliseen hakuun ja partnereina ovat Luulajan ja Piitimen yliopistot. Hööliys-hankkeen hakemus oli peruttu, koska se ei ollut ollut menossa läpi. Hakemusta muokataan ja se jätetään ESR-hakuun loppukeväästä. Tarkoituksena on hakea rahaa esiselvityksen tekemiseen. Kulttuurimatkailun tuotteistamisesta oli suunnitteilla tehdä myös esiselvitys. Projektissa on mukana mm. Suomen kulttuurirahasto, taidetoimikunta ja Lapland Hotels. Projektissa on tarkoitus selvittää, miten kulttuuri- ja matkailutoimijat saataisiin yhteen molempia hyödyttävällä tavalla. Esiselvitystä varten oli haettu avustusta OKM:stä. MTI:n palvelutoiminnan kehittämishanke oli jätetty hakuun kokouspäivänä. Hankesuunnitelma oli todella laaja ja siihen olikin saatu tiivistyskommentteja oppilaitoksilta. Suunnitelma ei ole vielä kiveen hakattu, vaan jos rahoittaja suhtautuu hankkeeseen positiivisesti, voidaan hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä vielä tarkentaa.

2 Suunnitteilla oli myös Oppivan matkailun jatkohanke eli hanke, jossa pilotoituja toimintatapamalleja voitaisiin levittää laajemmalle ja sitoa strategiseen kehittämiseen. Keskusteltiin paljon myös yleisesti hanketoiminnasta. MTI:n panos talosta ulospäin on vielä osittain vaatimatonta. Esim. Haaga-Helia tekee ahkerasti omia selvityksiään ja tarjoaa palvelujaan Tunturi-Lapin alueella. MTI:n pitäisi pystyä vastaamaan tarjoamalla vielä parempia palveluja. Yrityksistä päin tuskin tullaan kyselemään Instituutista, vaan meidän pitäisi olla itse aktiivisia. Oma osaaminen pitäisi pystyä paketoimaan houkutteleviksi kokonaisuuksiksi ja saada sitä kautta levitettyä kentälle koko Lapin alueelle. Johtoryhmässä oli asiaa jo käsitelty ja siihen panostettaneen jatkossa enemmän. Taloon tarvittaisiin enemmän myös TEKES- ja SA-hankkeita. Ideoita ja ajatuksia tulisi kerätä henkilöstöltä laajemmin. Lähtökohtana tulee olla osaamisesta ja innostumisesta kumpuava hyvä sisältö, ylhäältä päin ideoita ei voi määrätä. Voitaisiin järjestää ideointiworkshop esim. keväälle suunnitellun strategiatyöpajan yhteyteen. Tuotekehityksen yhteistoteutuksesta oli käyty keskusteluja eri foorumeilla. Yliopiston puolella opetussuunnitelmat uudistuvat, mutta tuotekehitystä tullee jossakin muodossa myös uuteen opsiin, samoin RAMK:ssa. LAMO:ssa Päivi oli keskustellut yhteistoteutuksen mahdollisuuksista. Käytännön suunnittelu pitäisi nyt saada käyntiin. Heidi Kaihua koordinoi asiaa hiihtoloman jälkeen. Mikko esitteli viestinnän kuulumisia lähinnä opiskelijarekrytoinnin osalta. Koulutusesite oli viittä vaille valmiina, ja mainostoimiston toivottiin viimeistelevän sen piakkoin. Opoille oli suunniteltu lähetettäväksi infopaketit MTI:sta, mutta niitä ei voida lähettää, ennen kuin koulutusesite valmistuu. Kun ne saadaan, mietitään vielä paras ajankohta pakettien lähettämiselle (kevät/syksy). Koulutuksen esittelyvideot olivat myös lähes valmiina ja niitä päästään pian käyttämään. MTI:n road show toteutettaneen uudestaan kevään 2013 aikana Lapin ja Oulun läänin alueella. Tarkoitus on jatkaa niitä jatkossakin noin pari kertaa vuodessa ja laajentaa vierailuja myös Etelä-Suomen valittuihin lukioihin. Rekrytointiin oli nimetty viestintätiimi (LAMO-RAMK-LAY), jolle vastuuta on myös jaettu tiedottajan lisäksi. RAMK:n puolelta oli nimetty myös muita opettajia markkinoinnin vahvistamiseen. Kokonaiskoordinointi on silti vielä heikohkolla pohjalla, sillä esim. tiedottajalla ei ole olemassa nimettyä varahenkilöä. Keskusteltiin myös muista viestintäasioista. MTI:n blogi oli valmiina avattavaksi, kunhan johtajalta saadaan sinne ensimmäinen kirjoitus. MTI:n intra oli myös vihdoin valmistumassa. Intraan saataneen myös toimivat vuosikellot ja kalenterit. Nettisivujen kääntäminen englanniksi ja sivuston päivitysvastuiden määrittely olivat vielä kesken. Mikko ja Jaana aikoivat laittaa asian eteenpäin maaliskuun aikana. MTI:n diplomi oli valmiina, mutta sille pitää etsiä vielä sopiva paperi. Paperiasia pyritään hoitamaan mahdollisimman pian. Todettiin myös, että MTI:iin tarvitaan nopeasti päivitetyt esittelymateriaalit, joita voi käyttää esim. vierailuilla ulkomaisissa oppilaitoksissa. Tarja ottaa viestintään yhteyttä materiaalin päivittämisestä. Jaanan sijainen palkattaneen lähiviikkoina. 3. Yhteisten opintojen arviointikehikko Teija oli esittelemässä arviointikehikkoja, joilla opiskelijoiden suorituksia on kursseilla arvioitu. Eri malleja on ollut käytössä mm. tuotekehityk-

3 sen, Destination Managementin ja ylemmän amk:n opintojaksoilla. Keskusteltiin, että yhteistoteutuksissa voisi olla hyvä ottaa käyttöön joku yhtenäinen pohja. Näin olisi olemassa joku minimitaso arviointipalautteen antamiseen. Palautteen laajentaminen, eri mallien rinnakkaiskäyttö (esim. kyvyt.fi-portfolio, arviointikeskustelut) tai mallin ottaminen käyttöön muissa opinnoissa jää oppilaitosten mietittäväksi. Tuotekehityksen kurssilla laadittua lomaketta (liitteenä) pidettiin selkeimpänä. Sen arviointikriteerit oli laadittu yhdessä toimeksiantajan kanssa ja muodostuvat yhdeksästä kriteeristä. Kustakin kriteeristä annetaan opiskelijalle pisteet sekä tarkentava palaute, miksi on annettu kyseiset pisteet. Malli on riittävän yksinkertainen ja lyhyt (noin yksi A4), mutta antaa kuitenkin opiskelijalle selkeän palautteen. Sovittiin, että kyseinen malli otetaan käyttöön kaikissa yhteistoteutuksissa. Kriteerit voivat vaihdella opintojaksoittain ja tarvittaessa myös oppilaitoksittain opintoihin osallistuvilla eri oppilaitosten opiskelijoilla, mutta formaatti pidetään kuitenkin yhtenäisenä. Lisäksi sovittiin, että kandidaatintutkielman ja amk:n opinnäytetyön arviointikriteerejä vertaillaan ja opitaan tarvittaessa toisilta. 4. Palautteet vuoden 2012 yhteisistä opinnoista Teija esitteli palautteita tuotekehityksen, Destination Management- ja Destination Project -opintojaksoista. Pääosin toteutukset olivat saaneet erittäin hyvää palautetta. Toimeksiannot tulivat tosielämästä, mitä oli erityisesti pidetty hyvänä. Palautetta oli kerätty kattavasti ja kaikki palautteet huomioidaan nyt seuraavissa toteutuksissa. Monika tekee myös julkaisua tuotekehityskurssin kokemusten perusteella. Kriittistä palautetta olivat saaneet lähinnä aikataulusähläykset ja muut käytännön ongelmat. Kilpailuelementistä tuotekehityksen kurssilla ei ollut pidetty ja se on jätetty nyt pois. Destination Managementin aloitusta siirretään myöhäisemmäksi, jotta myös kansainväliset opiskelijat ehtivät mukaan. Destination Project -jaksossa suunnattaneen tänä vuonna Murmanskiin. Yhteistoteutuksissa olisi huomioitava kurssista aiheutuvat kulut, miten ne jaetaan tasapuolisesti oppilaitosten kesken. Yhteinen linjaus tarvitaan myös asiantuntijapalkkioiden maksamiseen. Kursseilla tarvitaan kuitenkin asiantuntijoita koko konsernista, omin voimin niitä on hankala vetää. Hallinnon tulee miettiä näihin yhteiset pelisäännöt. Mietittäväksi jäi vielä myös Destination Managementin nimi jatkossa, onko se yliopistossa sama kuin RAMK:ssa (Developing Destination Experiences), vai käytetäänkö eri nimeä (Marketing and Managing Destinations). Koska on kyse samasta kurssista, olisi suotavaa käyttää samaa nimeä. Minnin ollessa estynyt Mikko esitteli Tapahtumamatkailun opintojakson palautteet. Toteutus oli ollut hyvin haastava, koska opiskelijoilla oli niin erilaiset taustat. Kokonaisuudessaan kurssi oli silti onnistunut mainiosti ja kokonaisarvosanaksi oli muotoutunut 3,8 (asteikolla 1-5). Palautetta oli kurssilla kerätty useaan otteeseen kurssin aikana ja sen jälkeen. Moniulotteisesta yhteistyöstä oli pidetty hyvin paljon, samoin käytännön työskentelystä festivaalilla. Kehitettävää löydettiin esim. intensiiviviikosta, joka voisi olla vähemmän luennointia ja enemmän ryhmälähtöistä oppimista ja myös muualla kuin yhdessä luentosalissa. Kyseisiin seikkoihin kiinnitetäänkin seuraavassa toteutuksessa huomiota. Eniten kehitettävää löytyi kuitenkin kehittämistehtävästä, joka tulee jatkossa laatia ja ohjeistaa entistä tarkemmin siten, että kunkin oppilaitoksen omien osaamistavoitteiden täyttyminen voidaan sitä kautta varmistaa. Tapahtumamatkailun kurssia jatketaan myös tulevina vuosina ja kaikki palautteet otetaan huomioon. Kurssiin vastuutetaan tulevina vuosina opettajat

4 myös LAMO:sta ja RAMK:sta. Yliopisto tarjoaa kurssia valinnaiseksi opinnoksi myös Matkailualan verkostoyliopiston tarjontaan. Mikko kertoi myös matkailuoikeuden yhteistoteutuksen palautteista. Luentopaketti oli ollut osallistujille todella haasteellinen, sillä lähipäivinä asiaa oli tullut jopa 8 tuntia päivässä. Luennoitsijat olivat kuitenkin olleet todella hyviä ja opiskelijat olivat kiitelleet asiantuntemusta. Hyvänä oli pidetty myös Matkailuoikeuden kirjaa oheismateriaalina. Kritiikkiä oli tullut lähinnä aikatauluista, joita jouduttiin muuttamaan vielä viime metreillä luennoitsijavaihdosten myötä. Kurssin jatko oli vielä avoin, sillä kurssilla opettaneet RAMK:n opettajat eivät ole jatkossa enää käytettävissä. Toisaalta kurssi säilyy yliopiston opetussuunnitelmassa ja ylemmän amk:n puolella sitä on jo totuttu pitämään RAMK:n vahvuutena (osallistujia myös muista amk:ista). Myös elinkeinossa olisi tarve vastaavalle kurssille. Toteutusmallit täytyy ratkaista hyvissä ajoin kevään 2013 aikana. Veikko Kärnä oli kertomassa projektien johtamisen kurssin kokemuksista. Kolmas toteutus oli juuri meneillään. Edellisen vuoden palautteet esim. luentojen päällekkäisyydestä ja ryhmätöiden järjestämisestä oli otettu huomioon tämän vuoden toteutuksessa. Nyt kurssilla oli ensimmäistä kertaa oikeat toimeksiannot Arctic Power -yrityksestä. Toimeksiantoihin vastataan sekaryhmissä, joissa on eritaustaisia ja eri-ikäisiä opiskelijoita. Yliopisto-opiskelijat ovat selkeästi nuorempia ja kokemattomampia kuin ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Erilaisuus tuo rikkautta ryhmiin, mutta asettaa haasteita ryhmän johtamiselle. Monille olikin tullut yllätyksenä, että kurssilla joutui oikeasti johtamaan projekteja. Toisaalta ryhmät olivat olleet hyvin opettavaisia. Kurssilla oli käytetty myös vertaisarviointia, joka oli monille opiskelijoille ollut uusia asia, mutta myös sellainen, johon ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan täytyy pystyä, vastaavia taitoja tarvitaan myös työelämässä. Kurssin jatko oli vielä hieman avoinna, sillä vaikka se säilyy opetustarjonnassa, tulee miettiä sen opettaminen KOTA-menetelmällä. Jos ryhmä on suuri, tarvitaan paljon tuutoreita. Asia pitää ratkaista kevään 2013 aikana. Maria kertoi matkailun menetelmäkesäkoulun kokemuksia elokuulta Kesäkoulu oli perustettu pääosin kolmesta syystä: menetelmätieteiden laitoksen lakkauttaminen ja opintojen väheneminen, lukukausien jatkaminen ja amk:n opettajien toive täydennyskoulutuksesta. Kesäkoulun ensimmäinen toteutus oli onnistunut pääasiassa hyvin. Ajoituksesta ja intensiivitoteutuksesta oli erityisesti pidetty, samoin luennoitsijoista. Kehitettävää oli jäänyt aineiston käsittelyn harjoituksiin, esim. aineistoja oli liian monta, joista valita; yhdestä olisi ollut helpompi keskustella yhdessä. Myös analyysiin oli toivottu enemmän panostusta, samoin kvantitatiivisiin menetelmiin tarvittaisiin oma analyysiryhmä. Kehittämistoiveet otetaan huomioon seuraavaa toteutusta suunniteltaessa. Kesällä 2013 järjestetään vielä yliopiston ja MTI:n sisäinen kurssi, seuraavalle vuodelle suunnitellaan kesäkoulun kansainvälistämistä. Kohderyhmänä ovat edelleen maisterivaiheen opiskelijat (sekä jatko-opiskelijat) ja ramk:n opettajat, jotka ohjaavat opinnäytetöitä. Mikko kertoi lyhyesti projektiopintojen yhteistoteutuksista. Eri oppilaitosten opiskelijoita yhdistäviä projektiopintoja oli suoritettu MTI:n markkinointikyselyyn, Case Ounasvaaraan, Dublinin suurlähettiläsvastaanottoon, Levin maailmancupiin, IT-päivien kokousavustukseen ja matkailukoulutuksen verkostopäiviin liittyen. Pääosin projektit olivat menneet hyvin ja opiskelijat olivat pitäneet käytännön tehtävistä ja työskentelystä sekaryhmissä. Haasteena on kuitenkin saada opiskelijoita mukaan projekteihin. Yhdessä voitaisiin tehdä enemmänkin. Myös LA- MO:n opiskelijoiden mukaansaaminen on erittäin haastavaa. Projek-

5 tiopintojen toimivuuden lisäämiseksi projektien tiedotusta ja ohjausta oli jo syksystä 2012 alkaen terästetty aiemmista vuosista, mutta edellä mainittuihin haasteisiin vastaamiseksi niitä voisi edelleen kehittää. Projektiopintojen kokonaisuus mietitään kuntoon kevään 2013 aikana. 5. Alumniasiat Minna Sipponen ja Salla Jutila olivat kertomassa alumniasioiden terveisiä. Ensimmäinen Action Plan oli valmistunut (liitteenä). Suunnitelmassa kerrotaan vuoden 2013 toiminnoista ja kehittämiskohteista. Alumneja oli houkuteltu liittymään MTI:n alumnirekisteriin, jonka kautta voidaan pitää aktiivisemmin heihin yhteyttä. Ilmoittautumisen kautta saadaan myös tietoon, minkälaisesta yhteistyöstä (esim. luennointi, harjoittelut, kummiyritykset, kehitysprojektit) alumnit ovat kiinnostuneita. Tarkoitus on sitä kautta liittää alumnit myös osaksi MTI:ssa käyttöönotettavaa asiakkuudenhallinta (CRM) -järjestelmää. Suuremmat alumnitilaisuudet järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja niihin lähetetään kutsu kaikille valmistuneille, ei pelkästään rekisteriin liittyneille. Näin rekisteriä pyritään entisestään laajentamaan. Rekisteristä oli tulossa myös englanninkielinen versio. Rekisteriin liittyneille lähetään uutiskirje pari kertaa vuodessa sekä muita ajankohtaisia infoja. Alumnitoiminnalla on myös omat facebook-sivut. Kevään alumnitilaisuus järjestetään ja teemana on vastuullisuus. Syksyn tilaisuus järjestetään rekrymessujen yhteydessä todennäköisesti Jatkossa olisi hyvä pitää tilaisuudet vuosittain suurin piirtein samaan aikaan, jotta alumnit tietävät varautua. Alumnipäivän voisi pitää joskus muuallakin, esim. Helsingissä, sillä monet valmistuneet asuvat Etelä-Suomessa. LAMO:n liittymistä alumnitoimintaan oli mietitty, mutta se edellyttää vielä jatkosuunnittelua. LAMO:sta valmistuneita on tuhansia ja heidän tavoittaminen voi olla vaikeaa. Kulttuuria alumnitoiminnasta ei myöskään ole olemassa, joten sen käynnistäminen vie aikansa. Kevään alumnipäivään oli kuitenkin tulossa puhuja LAMO:sta. Tärkeäksi nähtiin nyt myös tiedon levittäminen talon sisällä, jotta alumnitoiminnasta tulisi osa normaalia toimintaa. On myös tärkeää, että lupauksista pidetään kiinni. Kun nyt on sanottu, että tilaisuuksia järjestetään ja alumneihin ollaan yhteydessä, täytyy myös varmistaa, että niin todella tehdään. 6. Työharjoittelun synergia Ammattikorkeakoulussa opintoihin tulee jo asetuksen perusteella sisältyä pakollinen ammattitaitoa edistävä harjoittelu. MTI/RAMK:n osalta harjoittelun koordinointia on kehitetty viime vuosien aikana. Nykyisellään toimii kolme harjoittelukoordinaattoria, joiden kautta kaikki harjoittelut menevät. Opiskelijat hankkivat ja suunnittelevat itse harjoittelunsa, mutta hyväksyttävät ne koordinaattoreilla. Ennen harjoittelua järjestetään klinikat, joissa harjoitteluasioita käydään läpi. Koordinaattorit eivät kulje harjoittelupaikoissa, mutta pitävät toki yhteyttä niihin muutoin. Koordinaattoreilla on olemassa myös kontakteja, joiden kautta harjoittelupaikkoja voidaan hankkia, jos opiskelija ei itse sellaista löydä. Yleensä ei ole kuitenkaan ollut ongelmia löytää harjoittelupaikkoja. Harjoittelusta laaditaan raportti. Tarkoitus on erityisesti syventävässä harjoittelussa opetella vastuu- ja esimiestehtäviä. Useat saavat harjoittelusta myös opinnäytetyön aiheen.

6 Ammattikorkeakoulun prosessi on hiottu hyvin toimivaksi. Yliopisto oli nyt miettimässä tapoja, joilla pakollinen harjoittelu voitaisiin syventävissä opinnoissa järjestää. Harjoittelu tulee pakolliseksi syksystä 2014 alkaen. Ammattikorkeakoulun hyviä käytäntöjä kannattaa hyödyntää. Yliopiston vastuuhenkilön olisi hyvä liittyä koordinaattorien porukkaan, jolloin voidaan hyödyntää laajempaa osaamista ja kontakteja. Suunnittelu tulee aloittaa viimeistään syksyllä 2013, jotta syksyn 2014 alussa olisi selvät toimintamallit olemassa. 7. Muut asiat Ei muita asioita. Muistion laati Mikko Vehkaperä