ASUTTAISIINKO TOISIN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUTTAISIINKO TOISIN?"

Transkriptio

1 Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas Ilmavirta Mervi Ilmonen Karin Krokfors Maarit Lapinleimu Pasi Mäenpää Raine Mäntysalo Markku Norvasuo Terttu Nupponen Sari Puustinen Kirsi Rantama Toimittanut Markku Norvasuo Teknillinen korkeakoulu Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

2 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus PL TKK sähköposti: Kansikuva Taitto Markku Norvasuo Marina Johansson ISBN ISSN Yliopistopaino Oy Espoo 2008

3 Sisällysluettelo Esipuhe 5 I II Ka u p u n k i a ja s e n a s u k k a i ta tavo i t ta m a s s a Hilkka Lehtonen Johdanto 9 Pasi Mäenpää Avara urbanismi. Yritys ymmärtää suomalainen kaupunki toisin 21 Markku Norvasuo Asumiskonseptien ulottuvuuksia 49 Mervi Ilmonen ja Jukka Hirvonen Avainryhmien asuminen pääkaupunkiseudulla 71 Ur b a a n i n a s u m i s e n p ot e n t i a a l i Karin Krokfors New Housing Concepts for Sustainable Evolution of Housing 111 Terttu Nupponen Omatoiminen kerrostalorakentaminen 173 Maarit Lapinleimu Pikkukauppoja ja pyöräteitä 213 Kirsi Rantama Osuuskuntarakentamista Zürichissa 239 Tuomas Ilmavirta Kaupunkiasuminen ja gentrifikaatio. Pasilan konepaja-alueen muutoksen tarkastelua 269 Inari Aaltojärvi Koti tulevaisuuden konseptina 295 III Uu s i a a s u m i s ko n s e p t e ja p ä ä k a u p u n k i s e u d u l l e Kaksitoista asumisen konsepti-ideaa 325 Kuluttajatutkimuskeskuksessa arvioidut konseptit Ryhmärakentaminen 327 Omaehtoisesti joustava asunto uusi suunnittelun tapa 331 James uudenlaisia asumispalveluja markkinaehtoisesti 335 Kaupunkipientalo oma ovi & puutarha 339 Kaupunkiin tulijalle kotiutumisasunto 341

4 Muita konseptiaihioita Kohtuurivari 343 Kauppa-asuintalo 345 Yhteisöllinen kaupunkikortteli 347 Uudistuvien kaupunginosakeskusten asunnot 349 Yksittäinen asumisen vau-kohde 351 Lievealueen tehokas ja kompakti yksittäiskohde 355 Temaattinen pientaloalue 357 IV Ko h t i ko n s e p t i e n y h t e i s k e h i t t e ly ä Raine Mäntysalo ja Sari Puustinen Kohti urbaanin asumisen konseptien yhteiskehittelyä 361 Kirjoittajat 391 Kuvalähteet 393

5 Avainryhmien asuminen pääkaupunkiseudulla Mervi Ilmonen Jukka Hirvonen Tiivistelmä Tarkastelemme artikkelissa kaupunkia eri ryhmien asuinpaikkana, kohteena erityisesti uudessa kaupunkikäsityksessä tärkeinä pidetyt ammattiryhmät. Pohdimme kansainvälisen ja kotimaisen keskustelun pohjalta, miten kaupunkilaisia on määritelty, miksi heidän asumisestaan on tullut uudelleen kiinnostavaa, miksi juuri avainryhmistä on tullut kaupunkiasumista määritteleviä, mitä avainryhmiä on ja onko käsite hyödyllinen kaupunkipolitiikassa. Empiirisessä luvussa tarkastelemme urbaanisuutta ja eräiden avainryhmien asumisen alueellista sijoittumista tilastoaineistojen perusteella. Tilastoaineisto on valtakunnallinen, mutta tässä artikkelissa kuvailemme erityisesti pääkaupunkiseudun kuntia Helsinkiä, Vantaata ja Espoota. Tarkastelemistamme ryhmistä tietotekniikka- ja taideammattilaiset suosivat urbaaneja, keskeisiä alueita lähellä työpaikka- ja palvelukeskittymiä. Sairaanhoitajien, hoitotyöntekijöiden ja suojelualojen ryhmässä sairaanhoitajien asuminen jakautuu melko tasaisesti seudun eri puolille, kun taas hoitotyöntekijöitä asuu varsinkin runsaan ARA-vuokra-asuntokannan alueilla. Rakennustyöntekijät suosivat pääkaupunkiseudun reunaosia ja kehyskuntia. Lapsiperheitä asuu Helsingin kantakaupungissa suhteellisesti vähemmän kuin muualla seudulla, mutta alue ei ole tyhjenemässä lapsiperheistä, vaan lasten väestönosuus on pysytellyt jo pitempään suunnilleen samalla tasolla. Tulosten perusteella asuminen näyttää pääkaupunkiseudulla jossain määrin erilaistuvan ammattiryhmien mukaisesti. On kuitenkin vaikeaa sanoa, mistä erilaistuminen johtuu: onko kysymys elämäntapavalinnoista, ammatillisista suuntauksista, ulkoisista ehdoista ja pakoista vai useampien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 71

6 Abstract In this article, we are scrutinising different professional groups and their housing patterns in Helsinki Metropolitan Area. We are especially interested in key groups who are considered to be important makers of a successful city in the new urban policy, also called new conventional wisdom (NCW). Firstly, we discuss how urbanites have been defined and why housing has again become an interesting issue. Secondly, we explore whether key group is a useful concept and what implications using the concept has. This part is based on the international and national discussions on the issue. In the statistical part (chapter two) the key groups and their housing are analysed. The key groups were defined here as workers in ICT, art and design, nursing, construction, police and fire and rescue services. The statistical data is nationwide, but at this phase only the cities of Helsinki, Vantaa and Espoo are examined. ICT and art professionals preferred urban areas close to workplaces and services. Nurses were residing rather evenly on the whole region. Less skilled nursing workers lived on especially on areas where social rental dwellings were concentrated. The construction workers favoured the edges of the area. Families with children are fewer in the Helsinki inner city than in the rest of the region, but the area is not emptying of families with children. The amount of children in the inner city has remained on the same level for a longer time. According to the results housing seems somewhat to differentiate according to the professions. However, it is difficult to say what the causes of this differentiation are: life styles, profession, outer conditions and forces or all these factors together. Subsequently, we aim to explore these relationships further. 72 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

7 Johdanto Kaupunkien kilpailukyky ja avainasukkaat Kaupunki on määritelmällisesti paikka, jossa asuu paljon erilaisia ihmisiä. Yksi kaupunkitutkimuksen pitkä kiinnostuksen kohde onkin ollut paitsi kaupunkia, myös kaupunkilaisia ja kaupunkilaisuutta koskevat määrittelyt. On pohdittu minkälaisia ihmisiä kaupungissa asuu? Ovatko he erilaisia kuin muissa ympäristöissä asuvat ihmiset? Määrittelyt ovat vaihdelleet ja tarkentuneet ajan kuluessa. Uudempi näkökulma on kaupunkilaisten määrittely asumisen mukaan ja heidän asumiseensa kohdistamat toiveet ja tavoitteet. Minkälaisia asumisen muotoja kaupunkilaiset tavoittelevat? Millä tavoin asuminen erilaistuu? Onko eri ryhmillä tunnistettavia tavoitteita asumisessaan? Miksi on kiinnostavaa tietää, missä kaupunkilaiset asuvat? Tässä artikkelissa tarkastelemme kaupunkia eri ryhmien asuinpaikkana. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti eri ammattiryhmät, joita pidetään uudessa kaupunkikäsityksessä tärkeinä kaupungin menestyksen kannalta. Pohdimme aluksi, miten kaupunkilaisia on määritelty ja miksi kaupunkilaisten asumisesta on tullut uudelleen kiinnostavaa. Sen jälkeen tarkastelemme, miksi avainryhmistä on tullut kaupunkiasumista määritteleviä ryhmiä, mitä avainryhmiä on ja onko avainryhmä hyödyllinen käsite määriteltäessä kaupunkilaisuutta ja kaupunkimaista asumista. Tämä osa perustuu aihepiiristä käytyyn kansainväliseen ja kotimaiseen keskusteluun. Artikkelin empiirisessä osassa tarkastellaan ammattien urbaanisuutta ja muutamien avainryhmien asumisen alueellista sijoittumista tilastoaineistojen perusteella. Tilastoaineisto on valtakunnallinen, mutta tässä artikkelissa kuvailemme erityisesti pääkaupunkiseudun kuntia Helsinkiä, Vantaata ja Espoota. Laajennamme analyysia jatkossa vertailevaksi, valittuja suomalaisia kaupunkeja koskevaksi. Toinen kaupungistuminen Jälkiteollisia kaupunkeja pidetään taloudellisen dynaamisuuden ja kulttuurisen vitaalisuuden edistäjinä. Tämä poikkeaa voimakkaasti teollisen I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 73

8 kaupungin käsittämisestä. Teollinen kaupunki oli aina syntyperänsä leimaama: siihen liitettiin sosiaaliset ongelmat ja epäkohdat, köyhyys, huonot asuinolot, raskas työ ja teolliset saasteet. Kun suuret kaupungit ovat nykyaikana jo osa maapallon asukkaiden mielenmaisemaa, on jälkimodernissa maailmassa vaikea hahmottaa miten uusi ja erityinen muoto teollinen suurkaupunki syntyvaiheessaan oli. Kuten Soja (2000) on huomauttanut, vaikka kaupungit ovat globaalisti yhtä vanhoja kuin sivilisaatio ja monilla kaupungeilla on pitkä historia hallinnollisina, kaupallisina tai uskonnollisina keskuksina, on länsimaisten yhteiskuntien laaja urbanisaatio kuitenkin seurausta modernista teollistumisesta. Teollinen kaupunki oli ensimmäinen massojen kaupunki, jonka kaaoksen aikalaisissa herättämä kauhistus synnytti myös uudet hallinnan välineet: modernin kaupunkisuunnittelun ja tutkimuksen. Teollista kaupunkia ryhdyttiin säätelemään ja määrittelemään, etsimään sen olemusta ja sille ominaisia kanssakäymisen tapoja. Sen sosiaalista muotoa etsittiin vertaamalla sitä edeltävään muotoon, maaseutuun ja agraariseen yhteiskuntaan ja yhteisöön. Monet näistä typologioista korostivat maaseudun hyveitä ja kaupungin ongelmallisuutta, sen yhteisöllisyyden puutetta ja sosiaalisten suhteiden haurautta. Vaikka teollisuustyöväen asema asteittain parani, laaja urbaani köyhyys loppui ja kaupungit muuttuivat työväen järjestäytymisen ja määrätietoisen hyvinvointipolitiikan seurauksena, teollinen kaupunki oli aina vaikea paikka, josta oli päästävä pois. Teollisen aikakauden loppuvaiheissa sen kaupunki oli yhä ongelmallisempi: se on kuoleva alue, josta keskiluokka pakenee ja johon kohdistetaan erityisiä toimenpiteitä ja ohjelmia sen elvyttämiseksi ja sen syrjäytyneiden alueiden ja väestönosien olojen kohentamiseksi. Vaikka eurooppalaisia kaupunkeja ei koskaan vaivannut samanlainen väestön keskustapako kuin amerikkalaisia kaupunkeja, väheni niidenkin vetovoimaisuus 1900-luvun lopulla luvun alussa kaupungit ovat muuttuneet taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Kaupunkeihin muutetaan jälleen ja kaupunkiasumisesta on tulossa enemmistökokemus ensimmäistä kertaa ihmiskunnanhistoriassa. Kaupunkeihin kohdistuu uutta optimismia. Niitä ei enää pidetä ongelmallisina asuinpaikkoina toisin kuin ja 1900-luvulla. Uuden urbaanin tietoisuuden mukaan kaupungit ovat jälleen jännit- 74 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

9 täviä ja luovia paikkoja asua ja tehdä työtä. Kaupungit eivät myöskään enää vertaudu maaseutuun sosiaalisena muotona, vaan ovat itsenäistyneet omaksi muodokseen. Kaupunkien keskustoista on tullut energisiä kohtaamis- ja kulutuspaikkoja. Puhutaankin toisesta kaupungistumisesta, joka on kaupunkiin kotiutumista ja johon liittyy kulutuskulttuuri ja elämyshakuisuus, lisääntynyt kansainvälinen liikkuvuus, globalisaatio ja kosmopolitisoituminen (Buck et al 2007; URBS 2000). Kaupunkipolitiikka ja uusi konventionaalinen viisaus Ei ole selvää, mihin tämä 1980-luvulta alkanut muutos perustuu. Syiksi on tarjottu kyllääntymistä esikaupunkielämään ja siihen liittyvää kaupunkielämän uudelleen arviointia ja toisaalta kaupunkien uutta taloudellista menestystä. Brittiläiset tutkijat ovat esittäneet, että kysymys on laadullisesti erilaisen taloudellisen ympäristön vaatimista laajemmista sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista muutoksista. Näihin muutoksiin viitataan erityisillä käsitteillä. Uuden kaupunkipolitiikan imperatiiveihin kuuluvat (sosiaalinen) koheesio, (vastuullinen) hallinta ja (taloudellinen) kilpailukyky. Usein mukaan liitetään myös (ympäristön) kestävyys. (Gordon ja Buck 2007, 6) Brittitutkijat käyttävät uudesta kaupunkipolitiikasta nimitystä uusi konventionaalinen viisaus, New Conventional Wisdom, NCW. (Turok 2007; Buck et al. 2007) Konventionaalinen viisaus viittaa John Kenneth Galbraithiin (1958). Hän käytti käsitettä kritisoidessaan yleisesti hyväksyttyjä ja annettuina otettuja käsityksiä, joista tulee sosiaalisen ajattelun ja toiminnan hyväksytty perusta niin liike-elämässä kuin akateemisissa ja poliittisissa yhteisöissä. NCW koostuu useista oletuksista ja ideoista, jotka poikkeavat aiemmasta konsensuksesta, yhteisesti jaetuista käsityksistä kaupunkien olemuksesta ja tehtävistä. NCW:n mukaan juuri kaupungeilla on kilpailuetuja palveluorientoituneessa informaatiotaloudessa, jossa on korkea liikkuvuus. Kaupungit toimivat magneetteina, jotka vetävät puoleensa tuottavia resursseja, luovaa lahjakkuutta, turismia ja kulutusta. Informaatiotalouden tuotantoa ja innovaatioita syöttävien tärkeimpien tekijöiden uskotaan keskittyvän kaupunkeihin. Niihin kuuluvat tutkimuslaitokset, kehittyneet liike-elämän palvelut ja erikoistuneet työvoimamarkkinat. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 75

10 Jotta kaupungit voisivat hyödyntää kilpailuetujaan, niiden on oltava verkottuneita globaaleilla markkinoilla. Niiden on löydettävä sopivia taloudellisia ja kulttuurisia markkinarakoja, joiden avulla ne voivat rakentaa asemansa ja erottautua muista paikoista. Niiden on vakuutettava tarjoavansa globaalisti attraktiivisia paikkoja, joissa voi asua, työskennellä ja opiskella. Uuden kaupunkikäsityksen mukaan kilpailumenestyksen takaa maailmanluokan urbaani ympäristö, keskenään työskentelevien ja kilpailevien yritysten keskittymät, hyvät kansainväliset yhteydet ja tietotaidon saatavuus. Tämä käsitys eroaa voimakkaasti aiemmasta oletuksesta, jonka mukaan kaikkein kilpailukykyisimmät yrityssijainnit olivat moottoriteiden varressa sijaitsevat kaupunkien ulkopuoliset alueet, joissa oli riittävästi tilaa tehtaan laajenemiselle ja henkilökunnan pysäköintialueille ja jonka mukaan esikaupungit olivat kiistatta parempia asuinpaikkoja kuin kaupunkien keskustat.(turok 2007; 2008.) Vaikka kokonaiset valtiot, alueet ja kaupungit ovat vakuuttuneita siitä, että juuri kaupungit ovat taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen menestyksen takaajia ja toimivat uuden kaupunkipolitiikan mukaan, ei sen perusteita ole vielä toistaiseksi koeteltu. On huomautettu (esim.turok 2007, 17; Buck et al. 2007, 285), että NCW on vielä monella tavoin epäselvää. Yksi sen ongelmista on, että se rakentuu kapealle taloudelliselle ja sosiaaliselle perustalle painottaessaan yksipuolisesti tietointensiivisiä palvelualoja ja luovuutta. Riskinä on, että tämä lisää sosiaalista ja tilallista eriarvoisuutta entisestään. Riskinä on myös kaupunkien voimakas erottautuminen ja jakaantuminen ydinkaupunkeihin ja perifeerisiin satelliittikaupunkeihin. Uskotaan kuitenkin yleisesti, että paikkaperusteisuus on tärkeää kilpailuetuja rakennettaessa. Pohjoismaissakin on kehitetty yhteistä luovan talouden strategiaa. A Creative Economy Green Paper for the Nordic Region (2007, 27) suosittaa luovien paikkojen rakentamista, ja perustelee suositusta sillä, että ne lisäävät paikallista diversiteettiä ja toimivat lahjakkuuden ja investointien magneetteina. Myös NCW:ia kritisoiva Ivan Turok (2007, 34) on todennut, että on olemassa näyttöä siitä, että dynaamisten etujen kuten laadun, monimuotoisuuden ja erilaistumisen painottaminen tuottaa todennäköisemmin enemmän yleisiä kehitysvaikutuksia kuin staattisiin etuihin, kuten budjettileikkauksiin ja jäljittelyyn, tukeutuminen. 76 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

11 Luovuus, avainryhmät ja kilpailukyky Luovien paikkojen rakentamisen strategian mukaan tietyt ammattiryhmät ovat avainasemassa kaupungin menestymisessä. Kaupunkien menestyksen on väitetty olevan erityisen riippuvaista informaatio- ja taidealan ammattilaisten määrästä. Näiden ammattiryhmien asumisesta ja suhteesta urbaaniin on tehty niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin suhteellisen paljon tutkimusta (Florida 2002, Musterd 2007, Ilmonen, Hirvonen et al. 2000, Ilmonen 2002). Tämän väitteen tunnetuin esittäjä on Richard Florida (2002), jonka luovaa luokkaa käsittelevästä kirjasta tuli 2000-luvun alussa nopeasti kansainvälinen bestseller, joka on kiinnostanut sekä kaupunkien poliitikkoja, virkamiehiä että tutkijoita. Kaupunkien elinkeinopolitiikka on perinteisesti suuntautunut yritysten suoraan tukemiseen ja houkuttelemiseen. Vaikka vakaa yritysilmapiiri on tärkeä, vielä oleellisempaa on tehokas ihmisilmapiiri, väittää Florida (2002, ). Sen sijaan, että käytetään taloudellisia kannustimia houkuttelemaan yrityksiä, pitää kaupunkiympäristöä kehittää vetovoimaiseksi. Kaupunkien uusien strategioiden pitää kiinnostaa erityisesti, vaikka ei ainoastaan luovia ihmisiä. Tämä tarkoittaa avoimuutta diversiteetille. Floridan mukaan kaupungit eivät tarvitse teknologiakyliä, teollisuushalleja, eritasoristeyksiä, konferenssikeskuksia eivätkä urheiluhalleja ollakseen taloudellisesti menestyviä. Ne tarvitsevat ennen kaikkea persoonallisia ja omintakeisia ihmisiä, jotka taas vetävät puoleensa luovia ihmisiä, joista taloudellinen menestys on riippuvaista. Kaupungit, joissa ei ole monimuotoisuutta, erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta, kuolevat pois, väittää Florida. Hänen arvionsa mukaan on tapahtumassa mittava uudelleenjärjestäytyminen, jossa joistakin alueista tulee luovan luokan keskuksia ja toiset alueet syrjäytyvät pysyvästi. Floridan tunnistama luova luokka on nopeasti kasvava ja korkeasti koulutettu segmentti työvoimasta. Luovan luokan erotteleva ominaisuus on, että sen jäsenet tekevät työtä, jonka tavoitteena on luoda merkityksellisiä uusia muotoja ja jota palkitaan itsenäisestä ajattelemisesta. Luokan ydin koostuu tieteen ja taiteen ammattilaisista, yliopistoprofessoreita, insinööreistä, kirjailijoista, taiteilijoista, viihdetyötekijöistä, näyttelijöistä, disainareista, arkkitehdeistä ja jälkimodernin yhteis- I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 77

12 kunnan kuvitelluista johtajista kuten kulttuurisista johtohahmoista, päätoimittajista, analyytikoista ja erilaisista mielipidevaikuttajista. Tämän luokan valinnoilla on jo ollut huomattavaa taloudellista vaikutusta ja tulevaisuudessa he määrittävät miten työtä tehdään, mitkä yritykset onnistuvat ja mitkä menevät konkurssiin, ja jopa sen, mitkä kaupungit menestyvät ja mitkä näivettyvät, väittää Florida (2002, 218, 228). Floridan (2002, ) mukaan lahjakkaat ihmiset etsivät erilaisuudelle avointa, suvaitsevaa ympäristöä ja arvostavat vaikutteiden sekoitusta. Menestyvän kaupungin edellytyksiksi Florida kiteyttää korkean teknologian teollisuuden, mahdollisuuden luontoharrastuksiin ja vanhan urbaanin keskustan yhdistelmän. Hänen mukaansa lahjakkuutta houkutteleville kaupungeille on ominaista monimuotoisuus ja korkealaatuinen ympäristö. Kohderyhmän edustajat haluavat vaihtelevan ja kiinnostavan ympäristön. Tämä johtuu siitä, että luovan luokan sijaintivalinnat perustuvat heidän elämäntapaintresseihinsä, jotka ovat paljon pidemmälle menevämpiä kuin elintaso, jota viranomaiset ja poliitikot pitävät tärkeänä. Luovan luokan edustajat suosivat aktiivista, osallistuvaa ajanvietettä ja harrastuksia enemmän kuin passiivisia ja institutionaalisia muotoja. He suosivat kaupunkikulttuuria kahviloiden, katusoittajien, pienten gallerioiden ja bistrojen sekoitusta, esiintymistiloja ja teattereita, joissa ei tehdä eroa esiintyjien ja katsojien välillä. Ryhmän edustajat pitävät elämyksellisyyttä suuressa arvossa. Käsitys erityisistä ammattiryhmistä menestystekijänä on kyseenalaistettu vahvasti (Musterd 2007, Turok 2007, Markusen et al. 2006) samoin kuin luovuuden käsite. Käsite luova luokka ei ole uusi eikä erityisen kiteyttävä. Floridan esittelemä ryhmä ei täytä perinteisiä luokan tunnusmerkkejä: se ei ole yhtenäinen, tietoinen itsestään eikä sillä ole yhteisiä intressejä. (Ilmonen 2003) Uusien ammattilaisten tai osaajien ryhmä on kuitenkin olemassa ja kasvussa myös Suomessa. Täälläkin taito- ja tietoammattilaisia koskevissa tutkimuksissa on saatu hyvin samankaltaisia tuloksia jo ennen Floridaa, mitä tulee ympäristön arvottamiseen, asumiseen ja osittain arvomaailmaan. (Ilmonen, Hirvonen et al., 2000) 78 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

13 Vaikka huomio kaupunkipolitiikassa ja keskustelussa on kiinnittynyt erityisesti tieto- ja taitoammattilaisiin, muidenkin avaintyötekijöiden tärkeys kilpailukyvyssä ja infrastruktuuripolitiikassa on tiedostettu. Suurkaupungeissa ja erityisesti pääkaupungeissa on niiden luonteen vuoksi paljon palveluammattien edustajia. Kaupungeissa on isoja sairaaloita, keskusvirastoja, oppilaitoksia, paljon hallintoa ja kaupungin toimivuuden kannalta tärkeitä suojelulaitoksia. Kaupunkien kalliiden asumiskustannusten vuoksi tällaisissa laitoksissa työskentelevien keskituloisten ja erityisesti matalapalkkaryhmien on vaikea asua kaupunkien ydinalueilla, jossa palvelutyöpaikat sijaitsevat. Esimerkiksi Lontoossa palomiehistä ja sairaanhoitajista on huomattavasti enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Korkeita asumiskustannuksia pidetään suurimpana syynä tähän. (Niska & Lönnqvist 2005.) Englannin hallitus onkin perustanut Lontoon ja Etelä-Englannin alueelle erityisiä ohjelmia tukemaan avainryhmien asumista. Merkittävin näistä on vuonna 2004 perustettu KWLP Key Worker Living Programme 1. Ohjelma sisältää avaintyöntekijöille suunnattuja edullisia lainoja omistusasunnon tai rahoitusta osaomistusasunnon hankkimiseksi sekä tukea asunnon vuokraamisessa. Avaintyöntekijät on määritelty julkisen sektorin vakinaisiksi työntekijöiksi, jotka työskentelevät opetuksessa, terveydenhuollossa, poliisi ja vankeinhoitolaitoksessa. Myös julkisen sektorin sosiaalityöntekijät, terapeutit ja psykologit on luokiteltu avaintyöntekijöiksi. (Raco 2008, ) KWLP:ia on kritisoitu työntekijäryhmien ja sosiaalisen asuntotuotannon eriarvoistamisesta. Arvottaessaan ja valikoidessaan jotkut työntekijät avainryhmiin kuuluviksi, se samalla jakaa asunnontarvitsijat enemmän ja vähemmän asuntoa tarvitseviin ja ansaitseviin. Kritiikin mukaan sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa olisi lisättävä yleisesti sen sijaan, että asunnon tarvitsijoita jaetaan kaupungin kilpailukyvyn kannalta tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin ryhmiin ja priorisoidaan kilpailukyvyn kannalta tärkeitä ryhmiä (ALG, 2004, 2). Länsimaisten yhteiskuntien ongelmana on väestön nopea ikääntyminen ja aktiivisen, työikäisen väestön väheneminen. Tästä syystä myös lapsiperheitä pidetään avainryhmänä. Pääkaupunkiseudullakin asumista koskevassa keskustelussa on painotettu lapsiperheiden asumisen tär- 1 HomeBuyingSchemes/DG_ I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 79

14 keyttä. Lapsiperheet näyttäisivät muuttavan kehyskuntiin ja kauemmaksikin tavoitellessaan korkeampaa asumistasoa ja väljyyden lisäämistä. Erityisesti Helsinkiä on moitittu perheasumiseen soveltuvien asuntojen puuttumisesta (Kortteinen, Vaattovaara & Tuominen 2004). Kaupunkien keskustojen on esitetty näivettyvän ja kurjistuvan lapsiperheiden muuttaessa pois. Avainryhmän käsitettä on siis käytetty hyvin erilaisista ryhmistä: ainakin korkeasti koulutetuista tieto- ja taitoalojen ammattilaisista, tietyistä palvelualan työntekijöistä ja lapsiperheistä. Yhteistä näille ryhmille on, että heidän ymmärretään uuden kaupunkipolitiikan määrittelyjen mukaan edistävän kaupungin kilpailukykyä. Muihin ryhmiin viitataan useimmiten vain diversiteetin käsitteellä he näyttäisivät olevan olemassa uudessa kaupunkipolitiikassa läsnä vain eräänlaisina taustajoukkoina, näyttelemässä sivuosaa kaupunkiskenen juhlitussa monimuotoistumisessa. Kaupunkien kiinnostus näyttää kohdistuvan avainryhmiin, joka saattaa johtaa uudenlaiseen sosiaalipolitiikkaan, jossa toimenpiteitä kohdistetaan täsmäohjelmina ryhmäkohtaisesti eikä enää hyvinvointivaltion perinteiden mukaisesti tasaisesti koko väestölle. Vaikka sosiaalipolitiikassa erityisryhmiin on aina kohdistettu erityistoimenpiteitä, ovat ne olleet yleensä määräaikaisia ja tavoitteena on ollut syrjäytymisen ehkäisemisen. Uuden sosiaalipolitiikan kohderyhmänä etenkin sen brittiläisessä muodossa ovat kuitenkin kaupungin kilpailukykyä edistävät suhteellisen hyvätuloiset ryhmät. (Raco 2008) Vaikka avainryhmän käsitteeseen on aihetta suhtautua kriittisesti, on se kuitenkin käyttökelpoinen samassa mielessä kuin muutkin kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa käytettävät käsitteet. Se muodostaa perustaa yhteiselle käsitteelliselle ymmärrykselle ja kritiikille. Suomalaiset avainryhmät ja asumisen tavoitteet Keskustelu avainryhmistä liittyy läheisesti keskusteluihin asumispreferensseistä. NCW:n mukaan kaupunkien on menestyäkseen houkuteltava avainryhmiä, joten niiden on tiedettävä, mitä avainryhmät asuinympäristöltään ja asumiseltaan haluavat. 80 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

15 Jälkiteollisessa kaupungissa asuminen on määritelty uudelleen. Se on muuttunut tarpeesta kulutukseksi. Siitä on tullut identiteetin luomisen ja erottautumisen väline, jonka avulla liitytään erilaisiin elämäntaparyhmiin ja ilmaistaan sosiaalista statusta. Asunnot on tuotteistettu erilaisille kuluttajaprofiileille soveltuviksi ja asumisen kulutuksen ympärille on muutamassa vuodessa kasvanut runsas määrä oheistuotteita, jotka tuovat esiin asumisen merkitystä itsensä toteuttamisena sisustuslehtiä, ruokalehtiä ja loputon määrä sisutusohjelmia televisiossa luvulla lämmin vesi ja kylpyhuone saattoivat merkitä asukkaalle huomattavaa elintason nousua ja isoa harppausta asumismukavuudessa, mutta asumisen laadulliset standardit ovat jo niin korkealla, ettei niiden nostaminen enää herätä tunnetta merkittävästä kehityksestä. Asukasta kiinnostaa enemmän se, miltä keittiö näyttää ja miten asunnon voi sisustaa. Asumisesta on tullut enemmän maun toteuttamista kuin normittamista. Enää ei ole kysymys työväen asuntokysymyksestä, asumisen tarpeesta ja määrän rakentamisesta. Suomessa asuminen on ollut osa hyvinvointipolitiikkaa, jossa on asutettu massoja, kohennettu asumisen varustetasoa ja nostettu asumisen tasoa suunnittelua normittamalla. Kun ja 70-luvun suuret projektit, maaltamuutto ja lähiöiden rakentaminen päättyivät, vähenivät myös asumisen visiointi ja laajamittainen kehittäminen. Uusi kiinnostus kaupunkiasumiseen ja sen rakentamiseen on seurausta paitsi elintason noususta myös edellä esitetyn uuden kaupunkipolitiikan määrittelyistä ja sen esiin nostamista kilpailukyvyn kannalta tärkeistä ryhmistä. Asumistutkimuksessa onkin yhä enemmän puhuttu asukkaiden preferensseistä, asumisen toiveista ja arvostuksista. Suomalaisten yleisistä asumistavoitteista on saatavilla melko runsaasti tietoa. Tiedetään, että luonnonläheisyys, rauhallisuus ja pientaloasuminen ovat arvostettuja asumisessa. Nämä arvostukset toistuvat jokseenkin alueesta, tulotasosta, koulutuksesta ja ammatillisesta suuntautuneisuudesta riippumatta (Ilmonen 2002; Kyttä et al. 2006; Kortteinen & al. 2005). Myös ympäristöministeriön tekemissä asukasbarometritutkimuksissa (Strandell 2005) on todettu asumistoiveiden pientalovaltaisuus, vaikka asumistoiveet vaihtelevatkin elämäntilanteen mukaan. Pientalo - I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 81

16 maisessa asumisessa korostuvat rauhallisuus, oma piha ja luonnonläheisyys, kun taas palvelujen saatavuus ja harrastusmahdollisuudet korostuvat kerrostaloasumisen valintakriteerinä. Yhdyskuntarakenteen tiiviys näyttää korreloivan negatiivisesti, viheralueiden määrä puolestaan positiivisesti elinympäristön koettujen laatutekijöiden toteutumiseen (Kyttä & Kahila, 2005). Toisaalta ei tiedetä tarkkaan, mikä on preferenssien ja toiveiden suhde arjen valintoihin. Toiveet ja ideaalitila ovat eri asia kuin arki ja siinä eläminen. Suhteellisen harvat ehkä haluaisivat sittenkään asua vaikkapa Paratiisin ikuisessa harmoniassa, vaikka pitäisivätkin sitä periaatteessa ideaalisena. Toiveiden ja todellisuuden erosta kertoo esimerkiksi se, että vaikka asunnot ovat Suomessa suhteellisen pieniä, suomalaiset ovat tyytyväisiä asuntoonsa ja asuinympäristöönsä. Vaikka omakotitalossa asumista pidetään tavoitteena, asuu omakotitalossa suomalaisista kuitenkin vain vajaat 40 prosenttia. 85 prosenttia suomalaisista on erittäin tai melko tyytyväinen nykyiseen asuntoonsa. Suurituloiset ja varakkaat ovat muita tyytyväisempiä asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Varakkaimmista erittäin tyytyväisiä asuntoonsa on yli puolet, mutta vähävaraisimmista vain runsas viidennes. Asuinalueeseensa tyytyväisiä on yli 90 prosenttia suomalaisista. (Tilastokeskus 2007) Näyttää siis siltä, että vaikka suuri osa suomalaisista asuu toisin kuin ilmaisemissaan toiveissa, he ovat tästä huolimatta erittäin tyytyväisiä. Eri tutkimusten mukaan myös avainryhmät, kuten tieto- ja taitotyöläiset ovat tyytyväisiä asuinalueisiinsa. Tätä selittää osaltaan se, että ryhmän edustajat ovat enimmäkseen hyvätuloisia, jotka voivat valita asuinpaikkansa (Ilmonen, Hirvonen et al. 2000; Kepsu & Vaattovaara 2008, 1). Kepsun ja Vaattovaaran (2008, 2) tutkimuksessa tutkittiin luovien alojen edustajien (mainosala, elokuva/video/tv työntekijät, sisällöntuottajat) ja tietoammattilaisten (laki, finanssiala, tutkimus ja kehittäminen, korkeasti koulutetut) suhdetta asumiseen. Kyselytutkimuksen merkittävä tulos oli Richard Floridan väitteiden vastaisesti, että pehmeät sijaintitekijät eivät näyttäneet olevan tärkeimpiä tekijöitä asunnon ja työn valinnassa. Pehmeiksi sijaintitekijöiksi määriteltiin kulttuuri ja vapaa-aika ja koviksi sijaintitekijöiksi palkkataso, liikenne ja julkiset palvelut. 82 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

17 Tutkimus osoitti, että tärkeimpiä valintatekijöitä olivat perhe- ja ystävyyssuhteet sekä alueelta kotoisin oleminen. Muualta muuttaneilta tärkein syy asua Helsingissä olivat työnsaantimahdollisuudet ja sosiaaliset suhteet. Pehmeillä tekijöillä oli kuitenkin merkitystä. Useimmat vastaajat mainitsivat ainakin yhden pehmeän sijaintitekijän Helsingissä asumisen syyksi. Vapaa-ajan vieton ja huvien runsas tarjonta, suvaitsevaisuus sekä asumisen ja rakennetun ympäristön laatu olivat tärkeimmät valintaan vaikuttavat pehmeät sijaintitekijät. Kepsun ja Vaattovaarankin (2008) tutkimus vahvistaa sen tutkimustuloksen, että ihmiset elävät paikoissa eivätkä alueilla tai kartoilla. Luovat ja tietototyöntekijät olivat suhteellisen paikkakiinnittyneitä ja asumisessaan vähemmän liikkuvia kuin työssään. Työpaikan lähellä asuminen ei ollut tärkeää, vaan koti oli työpaikkaa tärkeämpi paikka. Kaupunki ja pääkaupunkiseutu näyttäytyivät etäisinä palveluntarjoajina eivätkä herättäneet vahvoja kuulumisen tunteita. Vaikka toiveita ja preferenssejä on selvitetty, on hyvin vähän tietoa siitä, miten asumisen valinta varsinaisesti tapahtuu. Ei ole selvää, miten eri tavoitteiden arvojärjestys valintatilanteessa muodostuu. Näyttääkin siltä, että vaikka asuminen on tärkeää, eivät asumista koskevat päätökset useimmiten ole asumisjohteisia. Toisin sanoen ensisijaisesti päätetään elämänvaiheista kuten esimerkiksi työstä, ystävyyssuhteista, opiskelusta, parisuhteen perustamisesta tai perheen koosta ja vasta toissijaisesti asumisesta. (Ilmonen, 2007.) Lisääntyneestä varallisuudesta huolimatta asumisen hinta on edelleen tärkeä valintaan vaikuttava kriteeri. Asunto on markkinahyödyke, jonka hintaan vaikuttavat kysyntä ja tarjonta. Kun helsinkiläisen keskustakaksion hinnalla saa kehyskunnista, kuten Nurmijärveltä, Kirkkonummelta tai Järvenpäästä omakoti- tai rivitalon 2, on ymmärrettävää, että asunnonostajat suuntautuvat edullisemmille markkinoille ja muokkaavat toiveitaan valintojaan vastaaviksi. Asumisen valinta onkin monimutkainen prosessi, jossa asukas tekee kompromisseja toiveiden ja pakkojen, ideaalin ja arjen välissä. 2 Ks. esim. Nurmijärveläisen omakotitalon hinnalla saa Kalliosta 78 neliön asunnon. Helsingin Sanomat, sunnuntai C 6, toimittaja Marja Salmela. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 83

18 Asumisen preferensseistä käydyt keskustelut ovat siis ristiriitaisia. Vaikka toisaalta vallitsee laajaa yksimielisyyttä preferenssien ja asumistavoitteiden yksilöllistymisestä, osoittavat kyselyt ja tutkimukset pikemminkin homogeenisuutta asumisen valinnoissa ja tyytyväisyydessä. Toisaalta asuminen näyttäisi kuitenkin erilaistuvan. Esimerkiksi tieto- ja taitoammattilaiset näyttäisivät suosivan jossain määrin erilaisia asuinalueita (ks. Ilmonen, Hirvonen et. al. 2000; Ilmonen 2002). Ammattiryhmät ja lapsiperheet Helsingin seudulla tilastojen valossa Tässä luvussa tarkastelemme avainryhmien asumista edelliseen keskusteluun perustuen tilastoaineistojen avulla. Avainryhmiksi määrittelimme edellä mainittuja kaupunkien kilpailukyvyn kannalta tärkeinä pidettyjä ryhmiä, tietotekniikan ja taiteen edustajia sekä opetus-, hoito-, rakennus- ja suojelualojen ammattien edustajia. Lisäksi tarkastelemme lapsiperheiden asumista. Tilastoanalyysin keskiössä on asumisen alueellinen sijoittuminen Helsingin seudulla. Tavoitteena on selvittää, missä määrin valitut ammattiryhmät ja eri elämänvaiheissa olevat lapsiperheet keskittyvät tietyille alueille. Pääkaupunkiseudun sosioekonomista ja koulutustason mukaista eriytymistä on tutkittu useasti aiemminkin, samoin ikä- ja perherakenteen mukaista (esim. Lankinen 2008, Päivänen ym. 2006, Vaattovaara 1998). Ammattiluokkien tasolle tarkennettua analyysia on kuitenkin tehty vain vähän. Tärkeänä aineistolähteenä olivat ensinnäkin verkosta saatavat Helsingin seudun aluesarjat tilastot, joita ylläpitävät pääkaupunkiseudun kaupungit, YTV ja Uudenmaan liitto. Niistä saatiin tietoja perherakenteesta, väestön ikärakenteesta sekä asuntokannan ominaisuuksista. Toiseksi Tilastokeskuksesta hankittiin ammattiryhmien asumista kuvaava aineisto, jonka tiedot kuvaavat vuoden 2005 lopun tilannetta. Luvussa tehdään ensin katsaus siihen, mitkä ammattiryhmät ovat tilastojen näkökulmasta urbaaneja ammatteja. Sen jälkeen tutkitaan muutamien esimerkki ammattiluokkien asumisen sijoittumista pääkaupunki 84 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

19 seudulla. Lopuksi tarkastellaan lapsiperheiden asumista Helsingin seudulla. Mitkä ovat urbaaneja ammatteja? Väestön ammattirakennetta koskevien tilastojen pohjana on tilastollinen ammattiluokitus. Luokituksessa on 4 5 tasoa ja se käsittää tiheimmillään yli 500 luokkaa. Ammattiluokkatieto määritellään tilastoissa vain työlliselle työvoimalle. Pääkaupunkiseudun väestöstä kuului vuonna 2005 noin puolet työllisiin. Tarkastellaan ensin ammattien urbaanisuutta karkealla, pääluokkien tasolla. Ammattien pääluokituksella on sukulaisuutta sekä sosioekonomiseen että koulutustason luokitukseen. Erityisasiantuntijat ovat yleensä korkeakoulutettuja ylempiä toimihenkilöitä. Työntekijäammatteihin puolestaan opiskellaan tavallisimmin ammattikoulussa. Asiantuntijaammattien vaatima koulutus on pituudeltaan näiden väliltä. Kuvasta 1 ilmenee, mitkä pääluokat ovat yli- tai aliedustettuna pääkaupunkiseudulla. Kuva 1: Ammattiluokituksen pääluokkien osuus työllisistä pääkaupunkiseudulla ja koko maassa, % tiedot: Tilastokeskus Johtajat ja ylimmät virkamiehet 4,5 7,3 2 Erityisasiantuntijat 15,9 23,5 3 Asiantuntijat 17,4 20,4 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 7,8 10,7 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 15,5 16,2 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 0,2 3,6 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 6,5 11,3 pääkaupunkiseutu 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 4,8 10,0 koko maa 9 Muut työntekijät 7,9 10,6 I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 85

20 Työllinen työvoima pääkaupunkiseudulla on noin puoli miljoonaa henkeä. Lähes puolet heistä (46 %) toimii työn tekijäammateissa (luokat 4 9), viidennes asiantuntija-ammateissa, noin neljännes erityisasiantuntija-ammateissa ja seitsemän prosenttia johtavassa asemassa. Työntekijöiden pääluokista ovat seudulla vahvimmin edustettuina palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät (15 %) sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät (11 %). Pääkaupunkiseudun työllisistä on selvästi suurempi osuus erityisasiantuntijoita kuin koko maan työllisistä. Myös johtavassa asemassa olevia, asiantuntijoita sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä on pääkaupunkiseudulla maan keskiarvoa suurempi osuus. Palvelu- myynti- ja hoitotyöntekijöiden pääluokan osuuksissa ei ole juurikaan eroa. Sen sijaan muut työntekijäryhmät ovat pääkaupunkiseudulla selvästi aliedustettuja. Seuraavaksi tarkennetaan ammattiluokituksen tiheällä tasolla, mitkä ammatit keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Niitä voidaan siis pitää tilastojen näkökulmasta urbaaneina ammatteina, joiden työpaikat keskittyvät maan suurimmalle kaupunkiseudulle. Kuvassa 2 on esitetty joukko tällaisia ammatteja. Suurin osa niistä on erityisasiantuntija-amma tteja. Jokaisen kuvassa mainitun ammatin edustajista pääkaupunkiseudulla asuu vähintään 42 prosenttia, kun maan kaikista työllisistä seudulla asuu 22 prosenttia. Urbaaneja ammatteja näyttävät olevan ensinnäkin monet tutkija-ammatit matemaattis-luonnon tieteel lisellä ja yhteiskunnallisella alalla, esimerkiksi fyysikot, biologit, matemaatikot, tilastotieteilijät, ekonomistit ja sosiaalitieteilijät. Lukumääräisesti varsin suuri pääkaupunkiseudulle keskittynyt ammattikunta on tietotekniikan erityisasiantuntijat, joita seudulla asuu lähes Myös liike-elämän ja järjestöjen piirissä on ammatteja, jotka keskittyvät seudulle. Niitä ovat esimerkiksi tilintarkastajat, henkilöstösuunnittelijat, mainonnan ja markkinoinnin sekä järjestöalan erityis asiantuntijat, tiedottajat sekä arvopaperi- ja valuuttakauppiaat. Useat taide-elämään, kuten taideteollisuuteen, kuvataiteeseen, teatteriin, elokuvaan ja musiikkiin liittyvä ammatit ovat selvästi yliedustettui- 86 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

21 pääkaupunkiseutu kehysalue muu Suomi Kuva 2: Urbaaneja ammatteja: Eräiden ammattiluokkien jakautuminen Helsingin seudulle ja muualle Suomeen, % tiedot: Tilastokeskus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO TYÖLLINEN TYÖVOIMA LUONNONTIETEET, MATEMATIIKKA, TIETOTEKNIIKKA: Fyysikot, astronomit, meteorologit Biologit, kasvitieteilijät, eläintieteilijät ym Matematiikan ja tilastotieteen erityisasiantuntijat Tietotekniikan erityisasiantuntijat YHTEISKUNTATIETEET: Ekonomistit Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat LIIKE-ELÄMÄ JA JÄRJESTÖT: Tilintarkastajat, kamreerit ym Henkilöstösuunnittelijat ym Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Tiedottajat Järjestöalan erityisasiantuntijat Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat TOIMITTA JIA : Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot Radio- ja tv-toimittajat Mainostoimittajat TAIDEALOJA: Kuvataitelijat, taideteollisen alan suunnittelijat ym Näyttelijät, ohjaajat ja tanssitaiteilijat Taidealan asiantuntijat, kuvaussihteerit ym Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät YHTEYDET ULKOMAILLE: Kääntäjät, tulkit ja kielentutkijat Matkatoimistovirkailijat Lentokapteenit ja perämiehet Lentoemännät, purserit ym na pääkaupunkiseudulla. Samoin ovat median parissa työskentelevät, kuten lehtien toimittajat, radio- ja tv-toimittajat sekä mainostoimittajat. Joitakin pääkaupunkiseudulle keskittyviä ammatteja voi luonnehtia kansainvälistä vuorovaikutusta edesauttaviksi töiksi. Esimerkkejä näistä ovat kielenkääntäjät, matkatoimistovirkailijat sekä lento liikenteen ammatit (lentoemännät, lentokapteenit ym). I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 87

22 Näiden urbaanien ammattialojen edustajien asuminen keskittyy Helsingin seudulla nimenomaan pääkaupunkiseudulle, kehysalueen osuus ei kohoa kovin korkeaksi. Poikkeuksena ovat lentoliikenteen ammattilaiset, joita asuu paljon lentoaseman naapurina sijaitsevassa Tuusulassa. Edelliseen kuvioon otettujen lisäksi pääkaupunkiseudulle keskittyviä ammattikuntia ovat muun muassa valtionhallinnon erityisasiantuntijat, vakuutusalan konttoritoimihenkilöt, pankkien ja postien esimiehet sekä useat johtajien pääluokkaan kuuluvat ammatit. Yhdeksän ammattiryhmää Helsingin seudun alueilla Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin yhdeksän ammattiryhmän alueellista sijoittumista Helsingin seudun sisällä. Kaksi niistä on edellä käsiteltyjä urbaaneja ammattiryhmiä (tietotekniikka ja taide). Muut ovat opetus-, hoito-, rakennus- ja suojelualojen ammatteja. Kuvassa 3 on esitetty, kuinka suuren osan työllisistä ne muodostavat pääkaupunkiseudulla, kehysalueella ja muualla Suomessa. Kuva 3: Eräiden ammattiryhmien osuus työllisistä eri alueilla, % tiedot: Tilastokeskus Tietotekniikan erityisasiantuntijat 1,0 2,2 3,2 Taidealojen erityisasiantuntijat Aineenopettajat 0,3 0,3 0,7 1,3 1,1 1,4 pääkaupunkiseutu kehysalue muu Suomi Luokanopettajat ja lastentarhanopettajat 1,3 1,5 1,7 Sairaanhoitajat, kätilöt ym. hoitoalan asiantuntijat 2,3 2,4 2,9 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 0,9 1,3 1,5 Perushoitajat ja lähihoitajat 1,3 1,5 2,0 Rakennusalan työntekijät 2,8 4,5 4,9 Suojelualat (poliisi- ja palotoimi) 0,5 0,7 0,7 88 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

23 Tietotekniikka ja taidealat ovat esimerkkejä edellä esitellyistä urbaaneista ammateista. Siten niiden osuus työllisistä on pääkaupunkiseudulla selvästi suurempi kuin kehysalueella tai muualla Suomessa. Myös opettaja-ammattiluokat ovat erityisasiantuntijoita. Heitä asuu pääkaupunkiseudulla suunnilleen sama osuus kuin muualla maassa. Sairaanhoitajat ovat pääkaupunkiseudulla vähän aliedustettuina, samoin suojelualat, joihin lasketaan poliisi- ja palotoimi. Perus- ja lähihoitajat ovat pääkaupunkiseudulla selvemmin aliedustettuina. Rakennustyöntekijöiden asumisessa korostuu kehysalue: pääkaupunkiseudulla heitä on 2,8 prosenttia työllisistä ja kehysalueella 4,9 prosenttia. Muualla Suomessa osuus on lähes kehysalueen luokkaa. Muista työntekijäryhmistä poiketen lastenhoitajat ovat sekä pääkaupunkiseudulla että kehysalueella jonkin verran yliedustettuina muuhun Suomeen nähden. Esimerkkiammattiryhmien alueellista sijoittumista pääkaupunkiseudun sisällä voidaan tutkia tarkemmin teemakarttojen avulla. Taustakartta muodostettiin Seutu CD 2006:n maankäyttö- ja pienaluerajaaineistoista. 3 Ammattiryhmien asumisen sijoittumisen eroja kaupunkiseudun sisällä selittää lähinnä kolme tekijää. Ensinnäkin keskeisin asia on resurssit. On selvä, että hyvätuloisilla on enemmän valinnanvaraa asumisen suhteen kuin pienituloisilla edellisten ulottuvilla on kalliimpiakin alueita. Toiseksi sijoittumista ohjaa jossain määrin työpaikkojen sijainti. Joidenkin ammattialojen työpaikat keskittyvät, toisten sijoittuvat tasaisemmin seudulle. Suurkaupunkiseudulla harva voi asua aivan työpaikan lähellä, mutta hyvien yhteyksien päähän kuitenkin pyritään. Kolmanneksi eri ammattiryhmillä voi olla erilaisia arvostuksia ja preferenssejä esimerkiksi asumisen urbaanisuuden suhteen. Kunkin ammattiryhmän alueellista jakautumista voi tulkita näistä kolmesta tekijästä käsin. Ammattiryhmien alueittaisia osuuksia voi myös verrata asuinalueiden ominaisuustietoihin esimerkiksi asuntokannan suhteen. Näiden välisistä riippuvuuksista saadaan ainakin viitteitä ammattiryhmien asumisen piirteistä. 3 Analyysissa olivat mukana ne Helsingin, Espoon ja Vantaan asuinalueet, joissa asui vähintään 500 työllistä henkilöä (noin 200 aluetta). Kauniainen on lisäksi mukana yhtenä alueena. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 89

24 Tietotekniikan erityisasiantuntijoiden asumisesta esitetään tässä kaksi karttaa: asuinalueittaiset lukumäärät sekä asuinalueittaiset osuudet työllisistä. Lukumääräkartta (kartta 1) näyttää, että heidän asumisensa ei keskity kovin vahvasti millekään tietylle alueelle. Suurimmat lukumäärät sijoittuvat Helsingin lounaisosiin. Kymmenen aluetta, joissa tietotekniikan erityisasiantuntijoita asuu eniten, ovat Lauttasaari, Taka- ja Etu-Töölö, Kamppi, Myyrmäki, Etelä-Haaga, Pohjois- ja Etelä-Leppävaara, Suvela ja Puna vuori. Suhteellisesti korkeita osuuksia tavataan varsinkin Espoon itäosissa suunnilleen vyöhykkeellä Tapiolasta ja Otaniemestä Leppävaaraan ja Kiloon (kartta 2). Kaikkein korkeimmillaan osuudet ovat radanvarressa Leppävaaran ja Kilon ympäristössä, missä joillakin alueilla ammattiluokkaan kuuluu noin kuusi prosenttia työllisistä. Näitä alueellisia piirteitä selittänee se, että alan työpaikkoja on paljon Helsingin kanta kaupungin ohella Pitäjän mäellä ja Espoon itä- 90 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

25 osissa. Asumisen alueelliset piirteet ovat saman suuntaisia kuin vuoden 1995 aineistossa (Ilmonen, Hirvonen et al. 2000). Taidealojen erityisasiantuntijat keskittyvät varsin voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin. Tämäkään piirre ei ole muuttunut kymmenen vuoden takaisesta tutkimustuloksesta. Suurimmat lukumäärät esiintyvät urbaaneimmilla alueilla: Töölössä, Ullanlinnassa, Puna vuoressa, Kampissa, Linjoilla ja Torkkelinmäessä. Myös suhteelliset osuudet ovat korkeimmillaan kaupungin ydinalueilla ja laskevat etäämmälle siirryttäessä (kartta 3). Aineiston opettajaryhmien työpaikat koulut ja päiväkodit sijoittuvat suhteellisen tasaisesti ympäri seudun. Tämä todennäköisesti vaikuttaa siihen, että heidän asumisessaan ei ole havaittavissa kovin jyrkkiä alueellisia piirteitä. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 91

26 Aineenopettajia asuu lukumääräisesti eniten eräillä Helsingin keskeisillä alueilla, kuten Lauttasaari, Töölö, Etelä-Haaga sekä Kamppi. Alueet, joilla heidän suhteellinen osuutensa on korkein, sijoittuvat sen sijaan seudun eri puolille (kartta 4). Seudun koillis- ja itäosissa näyttäisi aineenopettajien suhteellinen osuus olevan useimmilla alueilla keskimääräistä pienempi. Aineenopettajien asuminen noudattelee pitkälti muiden erityisasiantuntijoiden eli ylempien toimihenkilöiden jakautumista. Luokan- ja lastentarhanopettajien alueellinen jakautuminen on osin samanlaista kuin aineenopettajien, mutta Helsingin keskeisimmillä alueilla heitä asuu suhteellisesti vähemmän (kartta 5). Sairaanhoitajien asuminen on jakautunut melko tasaisesti pääkaupunkiseudun eri puolille. Suhteellisesti heidän osuutensa on Etelä-Espoossa 92 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

27 I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 93

28 ja Etelä-Helsingissä kuitenkin yleensä hieman pienempi kuin muualla seudulla (kartta 6). Määrällisesti heitä asuu paljon esimerkiksi Etelä- Haagassa, Lauttasaaressa, Taka-Töölössä, Keski-Vuosaaressa, Patolassa, Suvelassa sekä useissa Martinlaakson radan varren kaupunginosissa (Myyrmäki, Kannelmäki, Pohjois-Haaga). Alan suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Meilahden ja Taka-Töölön isoissa sairaaloissa. Lastenhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien alueittaiset osuudet korreloivat varsin vahvasti. Siksi luokat yhdistettiin osa-alueanalyysissa yhdeksi hoitotyöntekijöiden ryhmäksi. Hoitotyöntekijöiden asumisen sijoittumista voi luonnehtia jossain määrin keskuspakoiseksi. Määrällisesti suuria keskittymiä on Martinlaakson radan varrella (Kannelmäki, Malminkartano, Myyrmäki ja Martinlaakso), seudun itäosissa (Tapulikaupunki, Hakunila, Kontula ja Keski-Vuosaari) sekä lännessä Suvela. Suhteellisesti korkeita osuuksia tavataan etenkin Helsingin koillis- ja 94 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

29 itäosissa (kartta 7). Suhteellisesti vähiten ammattikunnan edustajia asuu puolestaan Kaakkois-Espoossa ja Etelä-Helsin gissä. Hoitotyöntekijöiden alueittainen osuus työllisistä korreloi melko vahvasti ARAvuokra-asuntojen osuuden kanssa. Luultavasti ARA-vuokra-asunnoilla on tärkeä merkitys tämän ammattiryhmän asumisessa. Rakennustyöntekijöiden asuminen on selvästi keskuspakoista. Heitä asuu eniten seudun reunamilla ja vähiten keskustassa (kartta 8). Lukumääräisesti ammattiryhmän edustajia asuu eniten Hakunilassa, Myyrmäessä, Keski-Vuosaaressa, Kontulassa, Martinlaaksossa, Havukoskella ja Kannelmäessä. Kehyskunnissa heitä on paljon suurempi osuus työllisistä kuin pääkaupunkiseudulla. Suhteellisesti eniten heitä asuu ympäristökunnista Mäntsälässä ja Pornaisissa, mutta määrällisesti eniten Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Alueiden asuntokannan piirteisiin verrattaessa lievää korrelaatiota syntyy paitsi ARA- I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 95

30 asuntojen osuuden myös pientaloasuntojen osuuden kanssa. Tähän voi hyvin vaikuttaa omatoimirakentaminen. Suojelualoilla työskentelevät (palomiehet, poliisit, ylikonstaapelit ja komisariot) eivät keskity mitenkään vahvasti tietyille alueille. Lievää kasautumista on havaittavissa pääradan varrella Malmin, Tikkurilan, Rekolan ja Korson ympäristön asuinalueilla (kartta 9). Piirre jatkuu kehyskuntien puolella, missä heitä asuu eniten Keravalla ja Järvenpäässä. Kaupungeittain heitä asuu suhteellisesti eniten Vantaalla, määrällisesti kuitenkin selvästi eniten Helsingissä. Vantaan ja pääradan varren lievään ylimäärään vaikuttanee ainakin keskusrikospoliisin sijainti Vantaan Jokiniemessä. 96 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

31 Lapsiperheet Helsingin seudulla Seuraavaksi tarkastellaan tilastolähteiden pohjalta lasten ja lapsiperheiden asumista Helsingin seudulla. Ikä ja asuntokuntatyyppi ovat keskeisiä väestörakenteen muuttujia. Ne muodostavat myös yhden ulottuvuuden asuinalueiden segregaatiota tutkittaessa sosioekonomisten ym. muuttujien ohella. Tässä otetaan aiheeseen seudullinen segregaationäkökulma. Tavoitteena on selvittää, millaisia eroja seudun eri osien ja asuinalueiden välillä on lapsiperheiden ja lasten osuuksissa. Viime vuosina on ollut puheenaiheena lapsiperheiden muuttoliike kehyskuntiin. Onko väestörakenne eri alueilla yksipuolistunut ja alueiden erot kasvaneet? Helsingin kantakaupunkia voidaan pitää seudun urbaaneimpana alueena. Mitä I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 97

32 voidaan tilastolähteistä päätellä sen suosiosta lapsiperheiden keskuudessa? Seuraavassa tutkitaan teemaa tilastolukujen, aikasarjojen ja teemakarttojen avulla. Taulukko 1. Lapsiperheiden määrä ja osuus asuntokunnista sekä alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä Tarkastellaan ensin lapsiperheiden ja alaikäisten henkilöiden määriä ja osuuksia Helsingin seudun eri osissa (taulukko 1). Helsinki jaetaan kantakaupunkiin ja esikaupunkeihin. Kehysalueeseen lasketaan kahdeksan kehyskuntaa. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista koko maan tasolla on 31 prosenttia, kun mukaan lasketaan myös perheet, joissa asuu vain täysi-ikäisiä lapsia. Alle 18-vuotiaita on koko maassa 21 prosenttia väestöstä. lapsiperheitä % asuntokunnista alle 18- vuotiaita % väestöstä Helsinki kantakaupunki esikaupungit Espoo Vantaa kehysalue koko Helsingin seutu Helsingin kantakaupungissa asuu runsaat lapsiperhettä ja esikaupungeissa runsaat Espoossa asuu , Vantaalla vajaat ja kahdeksassa kehyskunnassa yhteensä lapsiperhettä. Lapsiperheiden osuus kaikista asuntokunnista on kantakaupungissa vain 14 prosenttia. Se kasvaa asteittain siten, että Helsingin esikaupungeissa osuus on 28 prosenttia, Espoossa ja Vantaalla 35 prosentin luokkaa ja kehyskunnissa 39 prosenttia. Lasten osuus väestöstä puolestaan on kantakaupungissa runsaan kymmenesosan, Helsingin esikaupungeissa viidesosan, Espoossa ja Vantaalla vajaan neljäsosan ja kehyskunnissa neljäsosan verran. Koko maan tasolla lapsiperheiden osuus asuntokunnista sekä lasten osuus väestöstä ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista on vähentynyt kahdessatoista vuodessa prosentista 31 prosenttiin. Tämän kehityksen takana on 98 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

ASUTTAISIINKO TOISIN?

ASUTTAISIINKO TOISIN? Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen

Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan ammattiluokkien asumisen urbaanisuutta Tilastokeskuksen alueellisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit (URBA)

Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit (URBA) 29.10.2008 Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit (URBA) http://urba.tkk.fi/ Yhteenveto julkaisusta Tämä yhteenveto perustuu Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit- tutkimushankkeen tutkijoiden kirjoituksiin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain Samu Lagerström

cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain Samu Lagerström cupore Julkaisuja 4 2004 Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ Samu Lagerström

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 2.12.21 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit

Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Katja Vilkama & Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Tiekartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10.2.2015

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 30.1.-1.2.2015

Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 30.1.-1.2.2015 Messututkimus Yhteenveto Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 30.1.-1.2. Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 13 873 1 Kansi Kävijäperheen koko 2,06 2 Sisällysluettelo Kävijäperheet 6

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009

Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Suorakanava Oy Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 24.-26.1.2014

Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 24.-26.1.2014 Messututkimus Yhteenveto Rakenna & Remontoi -messut, Myyrmäki-halli Vantaa 24.-26.1. Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 14 8 1 Kansi Kävijäperheen koko 2,8 2 Sisällysluettelo Kävijäperheet 6 772

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot