Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen"

Transkriptio

1 Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan ammattiluokkien asumisen urbaanisuutta Tilastokeskuksen alueellisten ammattiluokkatietojen avulla. Siinä tutkitaan ensinnäkin, mitkä ammatit ovat vahvimmin yliedustettuina suurissa kaupungeissa ja toiseksi, kuinka eri ammattiluokkien edustajien asuminen sijoittuu Helsingin seudun sisällä. Suurissa kaupungeissa olivat yliedustettuina erityis asiantuntijat ja lievemmin asiantuntijat, pääkaupunkiseudulla myös johtajat sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät. Niissä olivat aliedustettuina rakennus-, korjaus-, valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät olivat alueellisesti neutraaleja ammattiluokkia, joita oli tasaisesti isoissa kaupungeissa ja muualla. Asumisen sijoittumiseen kaupunkiseudun sisällä vaikuttaa ainakin kolme tekijää: aineelliset resurssit, työpaikkojen sijainti ja erilaiset asumispreferenssit. Tulotaso selitti vahvasti eri ammattiryhmien asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudun eri osiin, mutta löytyi myös piirteitä, jotka heijastivat eri ammattialoilla toimivien erilaisia asumispreferenssejä. Urbaaneille alueille keskittyivät taidealoilla työskentelevät ja lievemmin julkisen hallinnon erityisasiantuntijat. Melko tasaisesti pääkaupunkiseudun eri puolilla asuivat asiantuntija-ammateissa toimivat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä myyjät. Keskuspakoisesti pääkaupunkiseudun reunaosiin ja kehyskuntiin painottui valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden asuminen, mitä selittää osaksi työpaikkojen sijoittuminen. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 29

2 Johdanto Tässä artikkelissa tarkastellaan ammatin vaikutusta asumisen sijoittumiseen etenkin suurten kaupunkien kannalta. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksesta hankittua ammattiluokkien asuinpaikka-aineistoa sekä lisäksi Tilastokeskuksen yleisiä ammattirakenne-, palkka- ynnä muita tilastoja. Ensimmäisessä luvussa, Taustatietoa ammattiluokista, kuvataan ensinnäkin ammattiluokituksen pääperiaatteet sekä annetaan tietoja koko maan tasolla ammattiluokkien suuruudesta, miesten ja naisten osuuksista, työnantajasektorista ja keskiansioista. Toisessa luvussa, Ammattirakenne suurissa kaupungeissa, tarkastellaan suurten kaupunkien (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu) väestön ammattiprofiileja. Ne kertovat ennen muuta paikkakuntien elinkeinoprofiilista ja työpaikkojen sijoittumisesta. Mitkä ammatit ja ammattiluokat ovat tässä mielessä urbaaneja? Kolmas luku, Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pääkaupunkiseudulla, keskittyy Helsingin seutuun. Siinä tutkitaan ammattiryhmien asumisen seudullista sijoittumista. Sitä tulkitaan ammattiryhmien resurssien, työpaikkojen sijainnin ja asumispreferenssien kautta. Taustatietoa ammattiluokista Ammattiluokituksen pääpiirteet Väestön ammattirakennetta koskevien tilastojen pohjana on tilastollinen ammattiluokitus. Tilastokeskuksen nykyään käyttämä luokitus on vuodelta (Luokituksen kuvaus löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta html.) Ammattiluokituksessa on 4 5 tasoa ja se käsittää tiheimmillään yli 500 luokkaa. Ammattiluokkatieto määritellään tilastoissa vain työlliselle työvoimalle. Ammattiluokituksen ylin taso (pääluokat) sisältää kymmenen luokkaa ja seuraava taso 28 luokkaa. Nämä luokat ilmenevät seuraavasta taulukosta. Siinä on esitetty myös luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maan tasolla. 30 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 Taulukko 1: Ammattiluokitus 2001 kaksi ylintä tasoa ja luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maassa Tiedot: Tilastokeskus. 1 Johtajat ja ylim mät virkamiehet Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat Pienyritysten johtajat Erityisasiantuntijat Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat Terveydenhuollon ja maa-/metsätaloustieteiden eat Opettajat Muiden alojen erityisasiantuntijat Asiantuntijat Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat Terveydenhuollon ym. asiantuntijat Liikenneopettajat ym Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Toimistotyöntekijät Asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät Myyjät ja tuote-esittelijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Kaivos-, louhos- ja rakennustyöntekijät Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat Hienomekaniikan ja taideteollisuuden työntekijät Muut valmistustyöntekijät Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Prosessityöntekijät Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym Muut työntekijät Muut palvelutyöntekijät Maa- ja metsätalouden avustavat työntekijät Teollisuuden ym. avustavat työntekijät Sotilaat X Tuntematon Työllinen työvoima yhteensä I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 31

4 Ammattien pääluokituksella on kytkentä sekä sosioekonomiseen että koulutustason luokitukseen, vaikka vastaavuus ei ole mitenkään täydellinen. Erityisasiantuntijat ovat yleensä korkeakoulutettuja ylempiä toimihenkilöitä. Myös johtajien ja korkeimpien virkamiesten pääluokkaan kuuluvilla on tavallisimmin korkeakoulutus. Asian tuntijat muodostavat koulutustason ja työn luonteen suhteen erityis asiantuntijoiden ja työntekijöiden väliryhmän. Näiden ammattien edellyttämä koulutus on lyhyempi kuin erityisasiantuntijoilla mutta pitempi kuin työntekijöillä. Ammattiluokituksen työntekijäammatteihin luettavat ovat myös sosioekonomisen aseman kannalta enimmäkseen työntekijöitä. Tavallisin koulutustausta on heillä ammattikoulutaso. Luokassa 9 ovat vähiten koulutusta vaativat ammatit. Pääluokitus jakaa työntekijäammatit edelleen kuuteen ryhmään tavalla, jolla on hieman sukulaisuutta toimialaluokituksen kanssa. Luokituksen 2-numerotaso tarkentaa pääluokitusta koulutusalan ja toimialan mukaisesti. Taulukossa 2 on esitetty erilaisia taustatietoja ammattiluokista: työnantajasektori, naisten osuus, yrittäjien osuus sekä kokonaisansion mediaani. Ammattiryhmät eri työnantajasektoreilla Tilastokeskuksen palkkatilastot tarjoavat ammattiluokittaista tietoa työnantajasektorista ja keskipalkoista (http://www.stat.fi/til/pra/tau.html). Niissä on tärkeää huomata, että tiedot koskevat vain kokoaikaisia palkansaajia. Lukuihin eivät siis sisälly yrittäjät ja vapaat ammatinharjoittajat, joita joissain ammattiryhmissä on paljonkin. Edellisestä taulukosta selviää, kuinka palkansaajien jakautuivat yrityksiin, valtiolle ja kuntiin. Ammattiluokat jakautuvat melko selvästi yksityisen ja julkisen sektorin ammatteihin. Opettajat, terveydenhuollon erityisasiantuntijat ja asiantuntijat sekä hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät painottuvat vahvasti julkiselle, lähinnä kuntasektorille. Luokat muiden alojen erityisasiantuntijat ja muut palvelutyöntekijät jakautuvat melko tasaisesti yksityiselle ja julkiselle sektorille. Kaikissa muissa luokissa yksityinen sektori hallitsee selvästi. Ammattiryhmien palkkataso Ammattiryhmän tulotaso muodostaa keskeisen taustatiedon ajatellen asumisen valinnanmahdollisuuksia. Tilastokeskuksen palkkatilastoista 32 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 Taulukko 2. Taustatietoa ammattiluokista. Tiedot: Tilastokeskus. kokoaikaiset palkansaajat työnantajasektorin mukaan, % naisten yrittäjien osuus v 2000 % yksityinen valtio kuntasektori osuus % 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kokonaisansion mediaani, /kk 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat Opettajat Muiden alojen erityisasiantuntijat Tekniikan ym asiantuntijat Terveydenhuollon ym. asiantuntijat Liikealan ja muiden palvelujen asiantuntijat Toimistotyöntekijät Asiakaspalvelutyöntekijät Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät Myyjät ja tuote-esittelijät Rakennustyöntekijät Konepaja-/valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat Hienomekaniikan ja taideteoll. työntekijät Muut valmistustyöntekijät Prosessityöntekijät Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat Kuljetustyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Teollisuuden ja rakentam. avustavat työntekijät Kaikki Tarkennuksia taulukkoon: Naisten osuus -tieto on vuodelta 2006, työnantajasektoritieto vuodelta 2007 ja yrittäjien osuus vuodelta Kokonaisansion mediaani koskee kokoaikaisia palkansaajia ja on vuodelta Lähteessä ei ole koko pääluokan 1 mediaania, mutta sen kolmen alaryhmän mediaanit ovat seuraavat: Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 5 015, Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat 4 467, Pienyritysten johtajat Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 33

6 löytyy koko maata koskevia palkkatietoja, mutta suurten kaupunkien tietoja ei ole saatavissa erikseen. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on yleisesti ottaen muuta maata korkeampi, mutta koko maan tiedotkin kertonevat olennaiset suuntaviivat ammattiluokkien palkkaeroista. Taulukossa 2 on tietoja kokoaikaisten palkansaajien mediaanipalkoista. Suurimmat mediaanipalkat ovat johtajien ohella terveydenhuollon ja tekniikan erityisasiantuntijoilla. Seuraavan palkkaryhmän muodostavat opettajat, muiden alojen erityisasiantuntijat ja tekniikan asiantuntijat. Näissä ryhmissä mediaanipalkka asettuu euron suuruusluokkaan. Työntekijäryhmistä parhaaseen mediaanipalkkaan yltävät prosessityöntekijät (2 745 ). Konepaja- ynnä muilla työntekijöillä ja liikealan ynnä muiden palvelujen asiantuntijoilla mediaani on euroa ja rakennustyöntekijöillä vajaat euroa. Terveydenhuollon asiantuntijoilla, asiakaspalvelutyöntekijöillä, teollisuustuotteiden valmistajilla ja kuljetustyöntekijöillä mediaani asettuu euron tienoille. Muiden valmistustyöntekijöiden, toimistotyöntekijöiden sekä teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden keskiansio on runsaat euroa. Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijöiden keskipalkka on noin euroa. Myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden keskipalkka jää noin euroon. Miesten ja naisten osuudet eri ammattiryhmissä Entä missä määrin ammattiluokat jakautuvat miesten ja naisten aloihin? Taulukon 2 tiedoista huomataan, että ammattiluokkien sukupuolijakauma vaihtelee paljon. Suurin osa ammattiluokista profiloituu nais- tai miesaloiksi. Selvimmin miesvaltaisia luokkia ovat rakentamisen, liikenteen ja teollisuuden työntekijäammatit (luokat 71, 72, 81, 83 ja 93) sekä tekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Kaikissa näissä miesten osuus on yli kolme neljäsosaa. Selvimmin naisvaltaisia luokkia ovat puolestaan terveydenhuollon asiantuntijat sekä kolme palvelualan työntekijöiden luokkaa: toimisto-, asiakaspalvelu- ja hoito- ynnä muut työntekijät (luokat 41, 42 ja 51). Myös myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden luokat ovat naisenemmistöisiä. Terveydenhuollon ja muiden alojan erityisasiantuntijat sekä opettajat ovat lievemmin naisenemmistöisiä niissä on naisia noin kaksi kolmesta. 34 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 Yrittäjien osuus Tilastokeskuksen lähteistä selviää ammattiluokittaisia tietoja myös siitä, kuinka suuri osuus eri ammattiluokista toimii yrittäjinä tai vapaina ammatinharjoittajina. Tuoreimmat saatavissa olevat tiedot ovat valitettavasti melko vanhoja, vuodelta 2000 (taulukko 2). Kaikkein yleisintä yrittäjyys oli pääluokassa 6 eli maanviljelijöiden ynnä muiden ryhmässä, jossa 82 prosenttia on yrittäjiä (ei mukana taulukossa). Erityisasiantuntijoiden keskuudessa yrittäjyys ei yleisesti ottaen ole kovin yleistä. Luokan 22 ammattiryhmistä itsenäisiä yrittäjiä oli lääkäreistä noin 10 prosenttia ja hammaslääkäreistä 35 prosenttia. Luokkaan 24 kuuluvista ammattiryhmistä yrittäjyys oli yleistä taideteollisen alan ja muun kuvataiteen edustajilla, joista joka kolmas oli yrittäjä. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Asiantuntijoiden pääryhmästä yrittäjiä löytyy etenkin luokasta 34. Liike-elämä palvelujen välittäjistä (342) yrittäjyys oli erittäin tavallista kauppa-agenteilla (kolme neljästä). Myynnin ja rahoituksen asiantuntijoihin (341) lasketaan muun muassa pienkauppiaiden melko lukuisa ammattiryhmä. He ovat tavallisesti yrittäjiä. Myös isännöitsijöiden ja kiinteistövälittäjien keskuudessa yrittäjyys oli melko tavallista (noin joka neljäs). Palvelutyöntekijä-ammateista (luokka 51) yrittäjyys oli erittäin tavallista kampaajilla ja partureilla (noin 80 %), ravintola- ja suurtalousesimiehillä (noin 40 %) sekä siivoustyönjohtajilla (noin 50 %). Rakennustyöntekijöiden ynnä muiden luokassa (71) yrittäjiä oli 15 prosenttia. Rakennustyöntekijät, joilla on pitkälle erikoistunutta ammattitaitoa esimerkiksi muurarit, kirvesmiehet, lattianpäällystäjät ja maalarit ovat verrattain usein itsenäisiä yrittäjiä. Kuljetustyöntekijöissä (83) oli merkittävä osuus yrittäjiä. Moottoriajoneuvojen kuljettajista noin joka neljäs oli itsenäinen liikennöitsijäyrittäjä. Luokkiin 73 ja 74 kuuluu joitakin käsityöläisammatteja, joissa yrittäjyys oli hyvinkin yleistä. Tällaisia ovat muun muassa vaatturit ja pukuompelijat, kutojat, suutarit, huonekalu- ja koristepuusepät, kulta- ja hopeasepät, savenvalajat sekä leipurit ja kondiittorit. Joillakin aloilla (mm. graafisella) yrityskoko on suurempi ja näin ollen vain vähäinen osa ammattilaista on yrittäjiä (esim. latojista ja asemoijista 3 %). Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 35

8 Pääkaupunkiseudun käsityöammattilaisista on tehty erillisselvitys (Laakso Kuisma 2004). Sen mukaan alueella asui vuonna 2000 noin käsityötuotannon ammattilaista, joista yli kolmannes yrittäjiä. Laakson ja Kuisman mukaan käsityötuotanto on taidealojen, viestinnän ynnä muiden ohella osa niin sanottujen luovien alojen klusteria, jota pidetään yhtenä avaintekijänä kaupunkiseutujen kehityksessä. He arvioivat yksilöllisiä tuotteita tarjoavalla käsityötuotannolla olevan tulevaisuudessa merkittävää kasvupotentiaalia. Ammattirakenne suurissa kaupungeissa Tutkimushankkeen aiemmassa vaiheessa tutkittiin tilastoaineiston pohjalta ammattien urbaanisuutta pääkaupunkiseudun osalta. Seuraavassa jatketaan tämä teemaa ja laajennetaan tarkastelua kolmeen muuhun isoon kaupunkiin: Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Tutkitaan, mitkä ammattiluokat ovat vahvimmin edustettuina eri paikkakunnilla. Ammattiluokituksen pääluokat koko maassa ja suurissa kaupungeissa Aiemmassa vaiheessa havaittiin, että pääkaupunkiseudulla asui huomattavasti suurempi osuus erityisasiantuntijoita kuin Suomessa keskimäärin. Myös asiantuntijoita, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä sekä johtajia asui pääkaupunkiseudulla selvästi keskimääräistä enemmän. Seuraavaksi laajennetaan tarkastelua ensinnäkin luokituksen 2-numerotasolle ja toiseksi muihin isoihin kaupunkeihin (Tampere, Turku ja Oulu). Kuvassa 1 on esitetty ammattiluokkien jakautuminen pääkaupunkiseudulle, muihin isoihin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Siinä käytetään osaksi 1- ja osaksi 2-numerotasoa, riippuen ryhmien koosta. Luokat eivät kuvassa ole numerojärjestyksessä, vaan ne on järjestetty sen mukaan, kuinka vahvasti ne ovat edustettuina suurissa kaupungeissa. Suuriin kaupunkeihin keskittyy vahvimmin luokka muut erityisasiantuntijat (luokka 24). Siihen kuuluu esimerkiksi valtionhallinnon, sosiaalialan, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoita sekä juristeja, taiteilijoita ja toimittajia. Luokasta asuu kuudessa suurimmassa kaupungissa 54 prosenttia, kun kaikista työllisistä niissä asuu 31 prosenttia. 36 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 Työllinen työvoima ammattiluokan ja asuinpaikan mukaan 2005, % tiedot: Tilastokeskus pääkaupunkiseutu Turku, Tampere ja Oulu muu Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 24 Muut erityisasiantuntijat 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 22 Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat 41 Toimistotyöntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 34 Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat 31 Tekniikan ym. asiantuntijat 23 Opettajat 52 Myyjät ja tuote-esittelijät I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen KOKO TYÖLLINEN TYÖVOIMA Teollisuuden ym. avustavat työntekijät Terveydenhuollon ym asiantuntijat Muut palvelutyöntekjät Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät Sotilaat Rakennus-, k o rj aus -ja valmistustyöntekijät Prosessi-ja kuljetustyöntekijät Maanviljelijät ym 1 97 Kuva 1. Ammattiluokkien jakautuminen suuriin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Seuraavaksi vahvimmin suuriin kaupunkeihin keskittyvät tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat (luokka 21). Myös johtajien pääluokka (1) sekä terveydenhuollon ja maa- ja metsätalouden erityisasiantuntijat (22) ovat selvästi yliedustettuina isoissa kaupungeissa. Jälkimmäiseen luetaan muun muassa lääkärit ja osastonhoitajat. Samoin toimistotyöntekijöitä (41) asuu paljon isoissa kaupungeissa. Jonkin verran yliedustettuina ovat myös asiakaspalvelutyöntekijät, liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijat sekä tekniikan asiantuntijat. Kuvan keskivaiheille sijoittuu ammattiluokkia, joista asuu isoissa kaupungeissa karkeasti ottaen sama osuus kuin kaikista työllisistä. Näitä ovat opettajat, myyjät, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät, terveydenhuollon ynnä muut asiantuntijat, hoito- palvelu- ja suojelutyöntekijät sekä muut palvelutyöntekijät. Näiden ammattialojen työpaikat eivät erityisesti keskity sen enempää urbaaneille alueille kuin muillekaan paikkakunnille. Niitä voidaan sanoa alueellisesti neutraaleiksi. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 37

10 Suurten kaupunkien ulkopuolelle puolestaan keskittyvät maatalousväestön (6) ohella teollisuuden, kuljetuksen ja rakentamisen työntekijäammatit sekä sotilaat eli pääluokat 7, 8 ja 0. Kuva 2 tarjoaa tietoa erikseen pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun ammattiprofiileista. Ammattiluokituksen pääluokkien osuus työllisistä suurissa kaupungeissa ja muualla maassa, % tiedot: Tilastokeskus Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekij ät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Rakennus-, korjaus - ja valmistustyöntekijät muu Suomi Turku 8 Prosessi-ja kuljetustyöntekijät Tampere Oulu pääkaupunkiseutu 9 Muut työntekijät Kuva 2. Ammattiluokituksen pääluokat suurissa kaupungeissa. Kuvasta ilmenee, että sekä asiantuntijoita että erityisasiantuntijoita asuu Oulussa suhteellisesti jopa hieman enemmän kuin pää kaupunkiseudulla. Lähes puolet Oulun työllisistä (46 %) kuuluu näihin ryhmiin, pääkaupunkiseudulla 44 prosenttia. Tampereella osuus on 38 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 jonkin verran pienempi (41 %) ja Turussa vielä pienempi (37 %). Kaikissa näissä kaupungeissa on kuitenkin selvästi isompi osuus etenkin erityisasiantuntijoita kuin muualla maassa. Johtajien ja ylimpien virkamiesten pääluokka keskittyy selkeästi pääkaupunkiseudulle. Muut isot kaupungit ovat johtajien osuudessa lähempänä muun Suomen tasoa. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä asuu Turussa, Tampereella ja Oulussa 8 9 prosenttia, mikä on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla mutta enemmän kuin muualla maassa. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöiden osuus työllisistä on hyvin samaa tasoa kaikissa kaupungeissa ja muualla maassa. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Suurissa kaupungeissa aliedustettuja pääluokkia ovat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Pääkaupunkiseudulla nämä pääluokat ovat heikoimmin edustettuina (yhteensä 11 %) seuraavaksi sijoittuu Oulu (15 %) sekä sen jälkeen Turku (18 %) ja Tampere (19 %) jokseenkin samoissa lukemissa. Muualla maassa näihin pääluokkiin kuuluu huomattavasti suurempi osuus (26 %) työllisistä. Vaikka Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki, tämä ei enää nykyisin näy kovinkaan vahvasti sen ammattirakenteessa. Viimeinen pääluokka, muut työntekijät jakautuu suhteellisen tasaisesti maan eri osiin eli se on alueellisesti melko neutraali ammattiryhmä. Siihen kuuluvat suurina ammattiluokkina muun muassa siivoojat, varastotyöntekijät, hoitoapulaiset, kiinteistöhuoltomiehet, keittiöapulaiset sekä pakkaajat ja lajittelijat. Kaikilla tarkastelualueilla tähän pääluokkaan kuuluu 8 10 prosenttia työllisistä. Tulokset täydentävät aiempia pääkaupunkiseudun tarkasteluja. Samat pääluokat, jotka keskittyivät pääkaupunkiseudulla, ovat yleensä yliedustettuina myös muissa isoissa kaupungeissa. Oulu on lähimpänä pääkaupunkiseudun profiilia. Yksittäiset ammattiluokat eri kaupungeissa Seuraavassa käydään kaupungeittain läpi ammattiryhmiä, jotka ovat suhteellisesti selvästi yliedustettuja koko maahan verrattuna. Osa niistä on lukumääräisesti varsin pieniä. Ryhmät sisältävät tavallisesti useita ammattiluokituksen luokkia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 39

12 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudulla eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. pääkaupunkiseudulla asuvia, lkm pääkaupunkiseudun osuus, % Luonnontieteiden ja matematiikan erityisasiantuntijat ,4 Tietotekniikan erityisasiantuntijat ,5 Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat ,9 Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat ,7 Yhteiskuntatieteilijät ,6 Toimittajat (lehden-, radio-, tv-, mainos- ym.) ,2 Taidealojen ammatteja ,6 Valtionhallinnon erityisasiantuntijat ,7 Kääntäjät, tulkit, kielentutkijat ,1 Lentoliikenteeseen liittyviä ammatteja ,2 Kaikki työlliset ,6 Tietotekniikan sekä liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat ovat pääkaupunkiseudulla voimakkaasti yliedustettuina. Jälkimmäiseen kuuluvat muun muassa tilintarkastajat, henkilöstösuunnittelijat, tiedottajat sekä mainonnan ja markkinoinnin asiantuntijat. Helsingin pääkaupunkiaseman vuoksi seudulle on keskittynyt myös paljon valtionhallinnon erityisasiantuntijoita. Useat taidealojen ammatit ovat seudulla vahvasti edustettuina, esimerkiksi taideteollisuuden, näyttämötaiteen ja viihdemusiikin ammattilaiset sekä kuvaajat ja äänittäjät. Samoin seudulla asuu paljon erilaisia toimittajia. Muutamat lukumääräisesti hyvinkin pienet ammattiluokat ovat keskittyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle eli ovat siinä mielessä urbaaneja ammatteja. Tällaisia ovat matemaattis-luonnontieteellisten alojen erityisasiantuntijat (fyysikot, biologit, matemaatikot, tilastotieteilijät) sekä yhteiskuntatieteilijät (ekonomistit, yhteiskuntatutkijat). Seudulle ovat keskittyneet vahvasti myös maan arvopaperi- ja valuuttakauppiaat, kielenkääntäjät sekä lentoliikenteen ammattilaiset (lentäjät ja lentoemännät). Turussa asuu ensinnäkin runsaasti korkeakoulujen opetushenkilökuntaa: professoreja, lehtoreita, assistentteja, tuntiopettajia sekä ammattikorkeakoulujen yliopettajia ja lehtoreita. Lääketieteen ja sairaaloiden merkitys näkyy siinä, että lääkärit (yli-, erikois-, osaston- ja muut lääkärit) ovat Turun ammatti rakenteessa selvästi yliedustettuina. Samoin ovat 40 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 Taulukko 4. Turussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Turussa asuvia, lkm Turun osuus, % Korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opettajat ,0 Lääkärit ,9 Kemistit, biokemistit, farmakologit ym ,7 Elintarviketeollisuuden työntekijät 984 7,7 Lääkkeiden ja hygieniatuotteiden teolliset valmistajat ,0 Merenkulkuun liittyviä ammatteja 271 8,0 Kaikki työlliset ,4 yliedustettuina kemistit, biokemistit, farmakologit ynnä muut. Tämä ryhmä ei ole lukumäärältään kovin suuri, mutta se on keskeinen avainryhmä tutkimuksen ja tuotekehittelyn kannalta. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Työntekijäammateista ovat Turussa vahvasti edustettuina lääketeollisuuden ja elintarviketeollisuuden työntekijät. Jälkimmäisiin kuuluvat elintarvike- ja tupakkatuotteiden, liha- ja kalajalosteiden, leipomo- ja suklaatuotteiden sekä hedelmä- ja vihannestuotteiden teolliset valmistajat. Merenkulkuun liittyviä ammatteja, jotka ovat Turussa selvästi yliedustettuja, ovat alusten päälliköt, perämiehet ja konemestarit, vesiliikenteen työntekijät sekä satamaliikenteen ohjaajat. Lukumääräisesti heitä ei ole kuitenkaan ole kovin paljon. Taulukko 5. Tampereella eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Tampereella asuvia, lkm Tampereen osuus, % Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat ,9 Lääkärit ,7 Korkeakouluopettajat 940 9,6 Tekstiiliteollisuuden työntekijät ,0 Kaikki työlliset ,1 It-ala on Tampereen ammattirakenteessa vahvasti edustettuna. Kun maan kaikista työllisistä Tampereella asuu noin neljä prosenttia, elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantuntijoista siellä asuu 11 prosenttia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 41

14 Tampereella on suhteellisesti paljon myös korkeakouluopettajia. Professoreja, yliassistentteja, assistentteja, tuntiopettajia ja lehtoreita asuu siellä 940 henkeä, mikä on noin 10 prosenttia koko maan määrästä. Tekstiiliteollisuuden työntekijät -ryhmään on laskettu kuitujenvalmistus-, kehruu-, puolaus-, kutoma-, neule- ja ompelukoneiden hoitajat. Kaikista näihin luokkiin kuuluvista asuu Tampereella 12 prosenttia. Ryhmä on lukumääräisesti melko pieni, nelisensataa henkeä. Myös Oulussa on Tampereen tapaan it-alan asema vahva. Suomen elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantuntijoista Oulussa asuu yli 10 prosenttia, kun kaupungin osuus kaikista maan työllisistä on 2,5 prosenttia. Tähän liittyy myös se, että elektronisten laitteiden kokoonpanijoiden luokka on Oulussa yliedustettuina lukumääräisesti tämä ammattiluokka on kuitenkin melko pieni. Tutkimus- ja kehitysjohtajia asuu Oulussa suhteellisen paljon. Huomattava osa heistäkin lienee it-alalla toimivia, vaikka luokitus ei tässä suhteessa mahdollista tarkempaa toimialaerittelyä. Taulukko 6. Oulussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Oulussa asuvia, lkm Oulun osuus, % Tutkimus- ja kehitysjohtajat 293 6,6 Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat ,4 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 342 8,0 Lääkärit ,0 Korkeakoulujen opettajia ,8 Kaikki työlliset ,5 Samoin kuin Turussa ja Tampereella myös Oulussa ovat lääkärit ja korkeakouluopettajat aika selvästi yliedustettuina. Ne eivät ole lukumääräisestikään aivan pieniä luokkia, kumpaankin kuuluu Oulussa toista tuhatta henkeä. Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pääkaupunkiseudulla Tutkimuksen aiemmassa vaiheessa tarkasteltiin eräiden avainammattiluokkien asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Seuraavassa 42 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 tehdään samantyyppistä tarkastelua kattavammin erilaisista ammattiluokista. Ammattiluokituksen pääluokkien sijoittuminen pääkaupunkiseudun asuinalueille Seuraavassa tarkastellaan ammattiluokkien sijoittumista pääkaupunkiseudun asuinalueille karttaesitysten avulla. Ammattiluokituksesta käytetään yleensä 2-numerotasoa, muutamassa kohdin 3-numero tasoa. Lukumääräisesti kovin pieniä luokkia ei oteta mukaan. Kartat kuvaavat suhteellisia osuuksia: kuinka suuri osuus alueella asuvista työllisistä kuuluu kyseiseen pääluokkaan. Ryhmät ovat varsin erikokoisia, joten asteikko on jouduttu muodostamaan kullekin ryhmälle erikseen. 1 Taustakartta muodostettiin SeutuCD 2006:n maankäyttö- ja pienalueraja-aineistoista. Mukana ovat ne Helsingin, Vantaan ja Espoon asuinalueet, joilla asui vuoden 2005 lopussa vähintään 200 työllistä henkilöä (noin 230 aluetta). Kauniainen on mukana yhtenä alueena. Kartassa 1 on esitetty pääkaupunkiseudun asuinalueiden nimistöä, joka auttaa tulkitsemaan myöhempiä karttoja. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Edellä esitettiin suuntaa antavia tietoja ammattiluokkien tuloeroista koko maan tasolla. On syytä muistaa, että tässä käytetyssä aineistossa ovat mukana vain työlliset, eli siitä puuttuvat kokonaan pienituloisimmat ryhmät, kuten esimerkiksi pientä eläkettä saavat ja pitkäaikaistyöttömät. Tulotaso on vahva taustatekijä asumisen sijoittumisessa, mutta ei ainoa. Myös työpaikkojen sijainti sekä erilaiset asumispreferenssit vaikuttavat osaltaan. Seuraavassa kiinnitetään huomiota etenkin niihin piirteisiin, jotka eivät selity suoraan tulotasosta ja sosioekonomisesta asemasta. Ammattitieto liittyy henkilöön, kun taas asumisvalinnat tehdään perheittäin. Tämä seikka heikentää mahdollisia ammatin ja asumisen sijoittumisen riippuvuuksia. Esimerkiksi osalla pienipalkkaisista henkilöistä on parempipalkkainen puoliso, jonka tulot mahdollistavat asumisen kalliimmalla alueella. 1 Asteikossa on kuitenkin käytetty samaa peruslogiikkaa. Luokkia on neljä. Keskimmäisin luokkaraja on asetettu koko seudun keskiarvon kohdalle. Alin luokkaraja on 0,7* keskiarvo; ylin luokkaraja on 1,4* keskiarvo. Siten ylimmän luokan alueilla osuus on yli kaksi kertaa suurempi kuin alimman luokan alueilla. Mitä enemmän alueita sijoittuu kahteen ääriluokkaan, sitä selvemmin ryhmän asuminen polarisoituu ja eriytyy tietyille alueille. Jos taas kaksi keskimmäistä luokkaa ovat suuria, tämä merkitsee että ryhmä on jakautunut seudun alueille tasaisemmin ja että harvoilla alueilla osuus poikkeaa kovin paljoa seudun keskiarvosta. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 43

16 Taulukko 7 tarjoaa tietoja ammattiluokkien suhteellisista osuuksista kaupungeittain. Mukana ovat myös vastaavat tiedot kehysalueelta kokonaisuutena. Taulukon luvut täydentävät karttatarkastelua. Johtajien ja ylimpien virkamiesten suosimia (kartta 2) alueita ovat esimerkiksi suuri osa Etelä-Espoon alueista, Laaksolahti, Kauniainen, Etelä-Helsinki, Lauttasaari ja muita Länsi-Helsingin saari- ja ranta-alueita (Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari), Pohjois-Helsingin pienalueet sekä Itä-Helsingin rannikkoalueita (Kulosaari, Jollas, Tammisalo, Marjaniemi, Vartioharju). Johtajien asuminen polarisoituu melko voimakkaasti, mikä näkyy ääriluokkien suuruutena. Osalla alueista heitä siis asuu seudun keskiarvoa paljonkin enemmän, toisilla alueilla taas ei juuri ollenkaan. Erityisasiantuntijoiden suosituimmat alueet ovat paljolti samoja kuin johtajilla, mutta erityisasiantuntijat asuvat kuitenkin selvästi tasaisemmin seudulla. Erityisasiantuntijoiden ja johtajien asumisen alueellinen 44 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

17 Taulukko 7. Ammattiluokkien osuudet kaikista työllisistä alueittain, %. Helsinki Espoo pääkaupunkiseutu hkauniainen Vantaa I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kehysalue Johtajat ja ylimmät virkamiehet 7,3 6,7 10,0 18,9 5,2 6,1 Erityisasiantuntijat 21 Tekniikka ja luonnontieteet 6,9 6,1 9,8 7,6 5,8 5,7 22 Terveydenhuolto, maa-/metsätaloustieteet 1,9 2,1 2,1 4,2 1,0 1,2 23 Opettajat 5,4 5,6 5,8 8,5 3,9 5,0 241 Liike-elämä ja järjestöt 3,3 3,3 4,0 4,8 2,2 2,1 247 Julkinen hallinto 1,8 2,2 1,7 1,7 1,1 0,9 Asiantuntijat 31 Tekniikka 5,0 4,6 5,9 3,5 5,4 5,1 32 Terveydenhuolto 3,3 3,3 3,5 3,2 3,3 3,5 341 Myynti ja rahoitus 6,3 5,9 7,2 7,2 6,3 6,3 343 Hallinnolliset toimihenkilöt 2,5 2,5 2,4 2,3 2,5 2,2 Työntekijät 41 Toimistotyöntekijät 8,3 8,5 7,4 6,0 9,0 7,0 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 2,4 2,5 2,1 2,0 2,3 1,9 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 10,3 10,8 8,5 7,8 11,1 11,1 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 5,2 5,3 4,7 2,8 5,7 4,8 71 Rakennustyöntekijät, kaivos-/ ggglouhostyöntekijät 2,9 2,5 2,3 1,1 4,5 5,1 72 Konepaja-/valimotyöntekijät, asentajat, ssiikorjaajat 2,6 2,3 2,1 0,6 4,4 5,4 82 Teollisuustuotteiden valmistajat iimja kokoonpanijat 1,6 1,5 1,3 0,5 2,5 3,4 83 Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym. 2,8 2,7 2,3 1,1 4,1 4,0 91 Muut palvelutyöntekijät 5,1 5,4 4,3 3,2 5,6 4,8 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat ssiityöntekijät 2,7 2,3 2,4 1,6 4,1 3,3 malli vastaa pitkälle sitä, joka muodostuu koulutus- ja tulomuuttujia käytettäessä eli esiin nousevat korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten suosimat alueet. Seuraavaksi tarkastellaan karttojen avulla eri alojen erityisasiantuntijoiden asumista. Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijoihin (kartta 3) kuuluvat suurina ammattikuntina muun muassa insinöörit ja tietotekniikan erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on miesenemmistöinen, hyvätuloinen ja työskentelee etupäässä yksityisellä sektorilla (ks. edeltä taulukko 2). Ammattiluokan edustajat eivät keskity vahvasti tietyille alueille, vaan asuvat melko hajautuneesti seudulla. Lievää painottumista on Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 45

18 46 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

19 havaittavissa seudun länsipuoliskolle. Suhteellisesti eniten heitä asuu Espoon itäosissa vyöhykkeellä Tapiolasta Laaksolahteen. Lukumääräisesti eniten heitä asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Kampissa, Myyrmäessä ja Etelä-Haagassa. Terveydenhuollon ynnä muihin erityisasiantuntijoihin (kartta 4) kuuluvat suurimpana ryhmänä lääkärit sekä lisäksi muun muassa osastonhoitajat sekä maatalouden, metsätalouden ja biologian erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on hyvätuloinen ja naisenemmistöinen (kaksi kolmesta naisia). Luokkaan kuuluvat palkansaajat ovat etupäässä kuntasektorilla, yksityissektorin osuus on vain 15 prosenttia. Tähän luokkaan kuuluvat keskittyvät paljolti samoille alueille kuin hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut yleensäkin. Espoon itäosat, Kauniainen ja Helsingin merelliset asuinalueet ovat suosittuja, samoin useat sisämaassa sijaitsevat pientaloalueet. Lukumääräisesti eniten ryhmään kuuluvia asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Etelä-Haagassa, Ullan linnassa ja Munkkiniemessä. Vantaalla ja kehysalueella ammattiluokan edustajia asuu suhteellisesti vähemmän kuin Helsingissä ja Espoossa. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 47

20 Opettajien luokka painottuu edellisen ryhmän tapaan vahvasti kuntasektorille ja on naisenemmistöinen. Tuloiltaan se ei yllä aivan edellisten tasolle. Eri opettajaryhmien asumisen sijoittumista tutkittiin jo tutkimuksen aiemmassa vaiheessa (ks. Asuttaisiinko toisin?, sivun 93 kartat). Tuolloin havaittiin, että opettajien suurimman osuuden alueet sijoittuvat Helsingin kantakaupunkiin, Espooseen Tapiola Mankkaa Niittykumpu-vyö hyk keelle sekä Kauniaisiin. Kehysalueella ammattikuntaa asuu jonkin verran vähemmän kuin Espoossa ja Helsingissä mutta enemmän kuin Vantaalla. Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijoiden (kartta 5) luokka sisältää esimerkiksi tilintarkastajat, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat sekä tiedottajat. Kyse on lähinnä yksityisen sektorin usein hyvin palkatuista töistä. Sukupuolijakauma on tasainen (naisia 55 %). Ryhmään kuuluvia asuu suhteellisesti eniten monilla Helsingin ja Espoon rannikkoalueilla, Kauniaisissa sekä muutamilla pientaloalueilla, 48 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Ammatti ja sosioekonominen asema Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ammattiryhmät ovat voimakkaasti

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla

Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Ammatti ja sosioekonominen asema Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan naisten osuus johtotehtävissä kasvaa,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Huomioitavaa yksityisen sektorin palkkatiedustelun ammattien ilmoittamisessa!

Huomioitavaa yksityisen sektorin palkkatiedustelun ammattien ilmoittamisessa! Yksityisen sektorin palkkatiedustelu 2010 Tilastokeskuksen yleinen ammattiluokitus Tuntipalkkaiset Kuukausipalkkaiset Huomioitavaa yksityisen sektorin palkkatiedustelun ammattien ilmoittamisessa! Kaikilla

Lisätiedot

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa VTT Tiina Pensola, Tiina.Pensola@Kuntoutussaatio.fi Ammateittainen työkyvyttömyyseläkkeiden

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ

AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ SEPPO MONTÉN, SANNA RANTO, MINNA SALORINNE, JUHA SUOKAS AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ Helsingin työpaikat ammattitilastoissa 33 TILASTOJA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Seppo Montén p. tel. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 2015

LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 2015 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 18.6.215 LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 215 TYÖTTÖMÄT KTETUMPIA, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT YHÄ NUOREMPIA Kansainvälinen lama nosti myös Lahden työttömyysasteen

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit. Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu

Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit. Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä 14.6.2012 Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu Väestöennuste (15-19-v.) Pirkanmaalla 2008-2020 Pirkanmaan

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012 Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.0.202 Hanna Sutela Tilastokeskus Horisontaalinen segregaatio: ammatillinen, toimialoittainen, (työnantajasektorin

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 778 euroa lokakuussa 2010

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 778 euroa lokakuussa 2010 Palkat ja työvoimakustannukset Kuntasektorin palkat, lokakuu Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla euroa lokakuussa Korjattu.. Lukuja on korjattu tuntipalkkaisten osalta,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 KATSAUS 14.10.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys- lokakuun vaihteessa tehty arvio noin 200

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal 10.12.2007

Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal 10.12.2007 1 Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal 10.12.2007 1. Johdanto Raportti on tehty Tilastokeskuksen kuntasektorin palkka-aineiston avulla. Aineisto koostuu kuntien toimittamasta palkka-aineistosta johon

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Työpaikkojen ammattirakenne Helsingissä

Työpaikkojen ammattirakenne Helsingissä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja 41 Työpaikkojen ammattirakenne Helsingissä Erityisasiantuntijat suurin ammattiryhmä Helsingin työpaikkojen ammattirakenteelle on ominaista erityisasiantuntija-

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

ASUTTAISIINKO TOISIN?

ASUTTAISIINKO TOISIN? Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 2.12.21 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden laskenta

Rekrytointitarpeiden laskenta Rekrytointitarpeiden laskenta Henkilöstön tarve kehittyy kuten palvelutarve Vaihtoehtoisessa laskelmassa henkilötyön tuottavuus paranee valitulla tasolla (esim. 0,5 %/v) Palvelutarve-ennuste perustuu ennustettuun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio tammi - helmikuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio tammi - helmikuussa 2015 KATSAUS 20.2.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio tammi - helmikuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on tammi - helmikuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Viestinnän ammattilaiset tutkimus 2011

Viestinnän ammattilaiset tutkimus 2011 Jäs enyys Toimiala Keskeiset toimialat Yritykset (pl. viest.toimistot) Yrityksen koko Viranomaiset Toimipaikan sijainti Vastuualue Nimike (pääluokat) KAIKKI 1 112 3 800 2 650 3 169 4 777 6 000 ProCom 672

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden väliset palkkaerot kaventuneet vuosina - Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan pääsopijajärjestöt Helsinki 2010 Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat

Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat Palkat ja työvoimakustannukset 04 Kuntasektorin palkat 0, lokakuu Johtajilla ja lääkäreillä on kuntasektorin korkeimmat palkat Kuntasektorin kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Salpausselän kuntaliitosselvitys Päijät-Hämeen tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa

Salpausselän kuntaliitosselvitys Päijät-Hämeen tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa Salpausselän kuntaliitosselvitys Päijät-Hämeen tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa Hämeen ELY-keskus erikoissuunnittelija Jesse Marola 12.2.2014 Sisällysluettelo Työllisyyslukuja Salpausselän

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot