Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen"

Transkriptio

1 Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan ammattiluokkien asumisen urbaanisuutta Tilastokeskuksen alueellisten ammattiluokkatietojen avulla. Siinä tutkitaan ensinnäkin, mitkä ammatit ovat vahvimmin yliedustettuina suurissa kaupungeissa ja toiseksi, kuinka eri ammattiluokkien edustajien asuminen sijoittuu Helsingin seudun sisällä. Suurissa kaupungeissa olivat yliedustettuina erityis asiantuntijat ja lievemmin asiantuntijat, pääkaupunkiseudulla myös johtajat sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät. Niissä olivat aliedustettuina rakennus-, korjaus-, valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät olivat alueellisesti neutraaleja ammattiluokkia, joita oli tasaisesti isoissa kaupungeissa ja muualla. Asumisen sijoittumiseen kaupunkiseudun sisällä vaikuttaa ainakin kolme tekijää: aineelliset resurssit, työpaikkojen sijainti ja erilaiset asumispreferenssit. Tulotaso selitti vahvasti eri ammattiryhmien asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudun eri osiin, mutta löytyi myös piirteitä, jotka heijastivat eri ammattialoilla toimivien erilaisia asumispreferenssejä. Urbaaneille alueille keskittyivät taidealoilla työskentelevät ja lievemmin julkisen hallinnon erityisasiantuntijat. Melko tasaisesti pääkaupunkiseudun eri puolilla asuivat asiantuntija-ammateissa toimivat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä myyjät. Keskuspakoisesti pääkaupunkiseudun reunaosiin ja kehyskuntiin painottui valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden asuminen, mitä selittää osaksi työpaikkojen sijoittuminen. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 29

2 Johdanto Tässä artikkelissa tarkastellaan ammatin vaikutusta asumisen sijoittumiseen etenkin suurten kaupunkien kannalta. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksesta hankittua ammattiluokkien asuinpaikka-aineistoa sekä lisäksi Tilastokeskuksen yleisiä ammattirakenne-, palkka- ynnä muita tilastoja. Ensimmäisessä luvussa, Taustatietoa ammattiluokista, kuvataan ensinnäkin ammattiluokituksen pääperiaatteet sekä annetaan tietoja koko maan tasolla ammattiluokkien suuruudesta, miesten ja naisten osuuksista, työnantajasektorista ja keskiansioista. Toisessa luvussa, Ammattirakenne suurissa kaupungeissa, tarkastellaan suurten kaupunkien (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu) väestön ammattiprofiileja. Ne kertovat ennen muuta paikkakuntien elinkeinoprofiilista ja työpaikkojen sijoittumisesta. Mitkä ammatit ja ammattiluokat ovat tässä mielessä urbaaneja? Kolmas luku, Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pääkaupunkiseudulla, keskittyy Helsingin seutuun. Siinä tutkitaan ammattiryhmien asumisen seudullista sijoittumista. Sitä tulkitaan ammattiryhmien resurssien, työpaikkojen sijainnin ja asumispreferenssien kautta. Taustatietoa ammattiluokista Ammattiluokituksen pääpiirteet Väestön ammattirakennetta koskevien tilastojen pohjana on tilastollinen ammattiluokitus. Tilastokeskuksen nykyään käyttämä luokitus on vuodelta (Luokituksen kuvaus löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta html.) Ammattiluokituksessa on 4 5 tasoa ja se käsittää tiheimmillään yli 500 luokkaa. Ammattiluokkatieto määritellään tilastoissa vain työlliselle työvoimalle. Ammattiluokituksen ylin taso (pääluokat) sisältää kymmenen luokkaa ja seuraava taso 28 luokkaa. Nämä luokat ilmenevät seuraavasta taulukosta. Siinä on esitetty myös luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maan tasolla. 30 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 Taulukko 1: Ammattiluokitus 2001 kaksi ylintä tasoa ja luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maassa Tiedot: Tilastokeskus. 1 Johtajat ja ylim mät virkamiehet Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat Pienyritysten johtajat Erityisasiantuntijat Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat Terveydenhuollon ja maa-/metsätaloustieteiden eat Opettajat Muiden alojen erityisasiantuntijat Asiantuntijat Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat Terveydenhuollon ym. asiantuntijat Liikenneopettajat ym Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Toimistotyöntekijät Asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät Myyjät ja tuote-esittelijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Kaivos-, louhos- ja rakennustyöntekijät Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat Hienomekaniikan ja taideteollisuuden työntekijät Muut valmistustyöntekijät Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Prosessityöntekijät Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym Muut työntekijät Muut palvelutyöntekijät Maa- ja metsätalouden avustavat työntekijät Teollisuuden ym. avustavat työntekijät Sotilaat X Tuntematon Työllinen työvoima yhteensä I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 31

4 Ammattien pääluokituksella on kytkentä sekä sosioekonomiseen että koulutustason luokitukseen, vaikka vastaavuus ei ole mitenkään täydellinen. Erityisasiantuntijat ovat yleensä korkeakoulutettuja ylempiä toimihenkilöitä. Myös johtajien ja korkeimpien virkamiesten pääluokkaan kuuluvilla on tavallisimmin korkeakoulutus. Asian tuntijat muodostavat koulutustason ja työn luonteen suhteen erityis asiantuntijoiden ja työntekijöiden väliryhmän. Näiden ammattien edellyttämä koulutus on lyhyempi kuin erityisasiantuntijoilla mutta pitempi kuin työntekijöillä. Ammattiluokituksen työntekijäammatteihin luettavat ovat myös sosioekonomisen aseman kannalta enimmäkseen työntekijöitä. Tavallisin koulutustausta on heillä ammattikoulutaso. Luokassa 9 ovat vähiten koulutusta vaativat ammatit. Pääluokitus jakaa työntekijäammatit edelleen kuuteen ryhmään tavalla, jolla on hieman sukulaisuutta toimialaluokituksen kanssa. Luokituksen 2-numerotaso tarkentaa pääluokitusta koulutusalan ja toimialan mukaisesti. Taulukossa 2 on esitetty erilaisia taustatietoja ammattiluokista: työnantajasektori, naisten osuus, yrittäjien osuus sekä kokonaisansion mediaani. Ammattiryhmät eri työnantajasektoreilla Tilastokeskuksen palkkatilastot tarjoavat ammattiluokittaista tietoa työnantajasektorista ja keskipalkoista (http://www.stat.fi/til/pra/tau.html). Niissä on tärkeää huomata, että tiedot koskevat vain kokoaikaisia palkansaajia. Lukuihin eivät siis sisälly yrittäjät ja vapaat ammatinharjoittajat, joita joissain ammattiryhmissä on paljonkin. Edellisestä taulukosta selviää, kuinka palkansaajien jakautuivat yrityksiin, valtiolle ja kuntiin. Ammattiluokat jakautuvat melko selvästi yksityisen ja julkisen sektorin ammatteihin. Opettajat, terveydenhuollon erityisasiantuntijat ja asiantuntijat sekä hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät painottuvat vahvasti julkiselle, lähinnä kuntasektorille. Luokat muiden alojen erityisasiantuntijat ja muut palvelutyöntekijät jakautuvat melko tasaisesti yksityiselle ja julkiselle sektorille. Kaikissa muissa luokissa yksityinen sektori hallitsee selvästi. Ammattiryhmien palkkataso Ammattiryhmän tulotaso muodostaa keskeisen taustatiedon ajatellen asumisen valinnanmahdollisuuksia. Tilastokeskuksen palkkatilastoista 32 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 Taulukko 2. Taustatietoa ammattiluokista. Tiedot: Tilastokeskus. kokoaikaiset palkansaajat työnantajasektorin mukaan, % naisten yrittäjien osuus v 2000 % yksityinen valtio kuntasektori osuus % 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kokonaisansion mediaani, /kk 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat Opettajat Muiden alojen erityisasiantuntijat Tekniikan ym asiantuntijat Terveydenhuollon ym. asiantuntijat Liikealan ja muiden palvelujen asiantuntijat Toimistotyöntekijät Asiakaspalvelutyöntekijät Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät Myyjät ja tuote-esittelijät Rakennustyöntekijät Konepaja-/valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat Hienomekaniikan ja taideteoll. työntekijät Muut valmistustyöntekijät Prosessityöntekijät Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat Kuljetustyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Teollisuuden ja rakentam. avustavat työntekijät Kaikki Tarkennuksia taulukkoon: Naisten osuus -tieto on vuodelta 2006, työnantajasektoritieto vuodelta 2007 ja yrittäjien osuus vuodelta Kokonaisansion mediaani koskee kokoaikaisia palkansaajia ja on vuodelta Lähteessä ei ole koko pääluokan 1 mediaania, mutta sen kolmen alaryhmän mediaanit ovat seuraavat: Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 5 015, Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat 4 467, Pienyritysten johtajat Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 33

6 löytyy koko maata koskevia palkkatietoja, mutta suurten kaupunkien tietoja ei ole saatavissa erikseen. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on yleisesti ottaen muuta maata korkeampi, mutta koko maan tiedotkin kertonevat olennaiset suuntaviivat ammattiluokkien palkkaeroista. Taulukossa 2 on tietoja kokoaikaisten palkansaajien mediaanipalkoista. Suurimmat mediaanipalkat ovat johtajien ohella terveydenhuollon ja tekniikan erityisasiantuntijoilla. Seuraavan palkkaryhmän muodostavat opettajat, muiden alojen erityisasiantuntijat ja tekniikan asiantuntijat. Näissä ryhmissä mediaanipalkka asettuu euron suuruusluokkaan. Työntekijäryhmistä parhaaseen mediaanipalkkaan yltävät prosessityöntekijät (2 745 ). Konepaja- ynnä muilla työntekijöillä ja liikealan ynnä muiden palvelujen asiantuntijoilla mediaani on euroa ja rakennustyöntekijöillä vajaat euroa. Terveydenhuollon asiantuntijoilla, asiakaspalvelutyöntekijöillä, teollisuustuotteiden valmistajilla ja kuljetustyöntekijöillä mediaani asettuu euron tienoille. Muiden valmistustyöntekijöiden, toimistotyöntekijöiden sekä teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden keskiansio on runsaat euroa. Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijöiden keskipalkka on noin euroa. Myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden keskipalkka jää noin euroon. Miesten ja naisten osuudet eri ammattiryhmissä Entä missä määrin ammattiluokat jakautuvat miesten ja naisten aloihin? Taulukon 2 tiedoista huomataan, että ammattiluokkien sukupuolijakauma vaihtelee paljon. Suurin osa ammattiluokista profiloituu nais- tai miesaloiksi. Selvimmin miesvaltaisia luokkia ovat rakentamisen, liikenteen ja teollisuuden työntekijäammatit (luokat 71, 72, 81, 83 ja 93) sekä tekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Kaikissa näissä miesten osuus on yli kolme neljäsosaa. Selvimmin naisvaltaisia luokkia ovat puolestaan terveydenhuollon asiantuntijat sekä kolme palvelualan työntekijöiden luokkaa: toimisto-, asiakaspalvelu- ja hoito- ynnä muut työntekijät (luokat 41, 42 ja 51). Myös myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden luokat ovat naisenemmistöisiä. Terveydenhuollon ja muiden alojan erityisasiantuntijat sekä opettajat ovat lievemmin naisenemmistöisiä niissä on naisia noin kaksi kolmesta. 34 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 Yrittäjien osuus Tilastokeskuksen lähteistä selviää ammattiluokittaisia tietoja myös siitä, kuinka suuri osuus eri ammattiluokista toimii yrittäjinä tai vapaina ammatinharjoittajina. Tuoreimmat saatavissa olevat tiedot ovat valitettavasti melko vanhoja, vuodelta 2000 (taulukko 2). Kaikkein yleisintä yrittäjyys oli pääluokassa 6 eli maanviljelijöiden ynnä muiden ryhmässä, jossa 82 prosenttia on yrittäjiä (ei mukana taulukossa). Erityisasiantuntijoiden keskuudessa yrittäjyys ei yleisesti ottaen ole kovin yleistä. Luokan 22 ammattiryhmistä itsenäisiä yrittäjiä oli lääkäreistä noin 10 prosenttia ja hammaslääkäreistä 35 prosenttia. Luokkaan 24 kuuluvista ammattiryhmistä yrittäjyys oli yleistä taideteollisen alan ja muun kuvataiteen edustajilla, joista joka kolmas oli yrittäjä. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Asiantuntijoiden pääryhmästä yrittäjiä löytyy etenkin luokasta 34. Liike-elämä palvelujen välittäjistä (342) yrittäjyys oli erittäin tavallista kauppa-agenteilla (kolme neljästä). Myynnin ja rahoituksen asiantuntijoihin (341) lasketaan muun muassa pienkauppiaiden melko lukuisa ammattiryhmä. He ovat tavallisesti yrittäjiä. Myös isännöitsijöiden ja kiinteistövälittäjien keskuudessa yrittäjyys oli melko tavallista (noin joka neljäs). Palvelutyöntekijä-ammateista (luokka 51) yrittäjyys oli erittäin tavallista kampaajilla ja partureilla (noin 80 %), ravintola- ja suurtalousesimiehillä (noin 40 %) sekä siivoustyönjohtajilla (noin 50 %). Rakennustyöntekijöiden ynnä muiden luokassa (71) yrittäjiä oli 15 prosenttia. Rakennustyöntekijät, joilla on pitkälle erikoistunutta ammattitaitoa esimerkiksi muurarit, kirvesmiehet, lattianpäällystäjät ja maalarit ovat verrattain usein itsenäisiä yrittäjiä. Kuljetustyöntekijöissä (83) oli merkittävä osuus yrittäjiä. Moottoriajoneuvojen kuljettajista noin joka neljäs oli itsenäinen liikennöitsijäyrittäjä. Luokkiin 73 ja 74 kuuluu joitakin käsityöläisammatteja, joissa yrittäjyys oli hyvinkin yleistä. Tällaisia ovat muun muassa vaatturit ja pukuompelijat, kutojat, suutarit, huonekalu- ja koristepuusepät, kulta- ja hopeasepät, savenvalajat sekä leipurit ja kondiittorit. Joillakin aloilla (mm. graafisella) yrityskoko on suurempi ja näin ollen vain vähäinen osa ammattilaista on yrittäjiä (esim. latojista ja asemoijista 3 %). Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 35

8 Pääkaupunkiseudun käsityöammattilaisista on tehty erillisselvitys (Laakso Kuisma 2004). Sen mukaan alueella asui vuonna 2000 noin käsityötuotannon ammattilaista, joista yli kolmannes yrittäjiä. Laakson ja Kuisman mukaan käsityötuotanto on taidealojen, viestinnän ynnä muiden ohella osa niin sanottujen luovien alojen klusteria, jota pidetään yhtenä avaintekijänä kaupunkiseutujen kehityksessä. He arvioivat yksilöllisiä tuotteita tarjoavalla käsityötuotannolla olevan tulevaisuudessa merkittävää kasvupotentiaalia. Ammattirakenne suurissa kaupungeissa Tutkimushankkeen aiemmassa vaiheessa tutkittiin tilastoaineiston pohjalta ammattien urbaanisuutta pääkaupunkiseudun osalta. Seuraavassa jatketaan tämä teemaa ja laajennetaan tarkastelua kolmeen muuhun isoon kaupunkiin: Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Tutkitaan, mitkä ammattiluokat ovat vahvimmin edustettuina eri paikkakunnilla. Ammattiluokituksen pääluokat koko maassa ja suurissa kaupungeissa Aiemmassa vaiheessa havaittiin, että pääkaupunkiseudulla asui huomattavasti suurempi osuus erityisasiantuntijoita kuin Suomessa keskimäärin. Myös asiantuntijoita, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä sekä johtajia asui pääkaupunkiseudulla selvästi keskimääräistä enemmän. Seuraavaksi laajennetaan tarkastelua ensinnäkin luokituksen 2-numerotasolle ja toiseksi muihin isoihin kaupunkeihin (Tampere, Turku ja Oulu). Kuvassa 1 on esitetty ammattiluokkien jakautuminen pääkaupunkiseudulle, muihin isoihin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Siinä käytetään osaksi 1- ja osaksi 2-numerotasoa, riippuen ryhmien koosta. Luokat eivät kuvassa ole numerojärjestyksessä, vaan ne on järjestetty sen mukaan, kuinka vahvasti ne ovat edustettuina suurissa kaupungeissa. Suuriin kaupunkeihin keskittyy vahvimmin luokka muut erityisasiantuntijat (luokka 24). Siihen kuuluu esimerkiksi valtionhallinnon, sosiaalialan, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoita sekä juristeja, taiteilijoita ja toimittajia. Luokasta asuu kuudessa suurimmassa kaupungissa 54 prosenttia, kun kaikista työllisistä niissä asuu 31 prosenttia. 36 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 Työllinen työvoima ammattiluokan ja asuinpaikan mukaan 2005, % tiedot: Tilastokeskus pääkaupunkiseutu Turku, Tampere ja Oulu muu Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 24 Muut erityisasiantuntijat 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 22 Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat 41 Toimistotyöntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 34 Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat 31 Tekniikan ym. asiantuntijat 23 Opettajat 52 Myyjät ja tuote-esittelijät I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen KOKO TYÖLLINEN TYÖVOIMA Teollisuuden ym. avustavat työntekijät Terveydenhuollon ym asiantuntijat Muut palvelutyöntekjät Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät Sotilaat Rakennus-, k o rj aus -ja valmistustyöntekijät Prosessi-ja kuljetustyöntekijät Maanviljelijät ym 1 97 Kuva 1. Ammattiluokkien jakautuminen suuriin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Seuraavaksi vahvimmin suuriin kaupunkeihin keskittyvät tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat (luokka 21). Myös johtajien pääluokka (1) sekä terveydenhuollon ja maa- ja metsätalouden erityisasiantuntijat (22) ovat selvästi yliedustettuina isoissa kaupungeissa. Jälkimmäiseen luetaan muun muassa lääkärit ja osastonhoitajat. Samoin toimistotyöntekijöitä (41) asuu paljon isoissa kaupungeissa. Jonkin verran yliedustettuina ovat myös asiakaspalvelutyöntekijät, liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijat sekä tekniikan asiantuntijat. Kuvan keskivaiheille sijoittuu ammattiluokkia, joista asuu isoissa kaupungeissa karkeasti ottaen sama osuus kuin kaikista työllisistä. Näitä ovat opettajat, myyjät, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät, terveydenhuollon ynnä muut asiantuntijat, hoito- palvelu- ja suojelutyöntekijät sekä muut palvelutyöntekijät. Näiden ammattialojen työpaikat eivät erityisesti keskity sen enempää urbaaneille alueille kuin muillekaan paikkakunnille. Niitä voidaan sanoa alueellisesti neutraaleiksi. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 37

10 Suurten kaupunkien ulkopuolelle puolestaan keskittyvät maatalousväestön (6) ohella teollisuuden, kuljetuksen ja rakentamisen työntekijäammatit sekä sotilaat eli pääluokat 7, 8 ja 0. Kuva 2 tarjoaa tietoa erikseen pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun ammattiprofiileista. Ammattiluokituksen pääluokkien osuus työllisistä suurissa kaupungeissa ja muualla maassa, % tiedot: Tilastokeskus Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekij ät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Rakennus-, korjaus - ja valmistustyöntekijät muu Suomi Turku 8 Prosessi-ja kuljetustyöntekijät Tampere Oulu pääkaupunkiseutu 9 Muut työntekijät Kuva 2. Ammattiluokituksen pääluokat suurissa kaupungeissa. Kuvasta ilmenee, että sekä asiantuntijoita että erityisasiantuntijoita asuu Oulussa suhteellisesti jopa hieman enemmän kuin pää kaupunkiseudulla. Lähes puolet Oulun työllisistä (46 %) kuuluu näihin ryhmiin, pääkaupunkiseudulla 44 prosenttia. Tampereella osuus on 38 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 jonkin verran pienempi (41 %) ja Turussa vielä pienempi (37 %). Kaikissa näissä kaupungeissa on kuitenkin selvästi isompi osuus etenkin erityisasiantuntijoita kuin muualla maassa. Johtajien ja ylimpien virkamiesten pääluokka keskittyy selkeästi pääkaupunkiseudulle. Muut isot kaupungit ovat johtajien osuudessa lähempänä muun Suomen tasoa. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä asuu Turussa, Tampereella ja Oulussa 8 9 prosenttia, mikä on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla mutta enemmän kuin muualla maassa. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöiden osuus työllisistä on hyvin samaa tasoa kaikissa kaupungeissa ja muualla maassa. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Suurissa kaupungeissa aliedustettuja pääluokkia ovat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Pääkaupunkiseudulla nämä pääluokat ovat heikoimmin edustettuina (yhteensä 11 %) seuraavaksi sijoittuu Oulu (15 %) sekä sen jälkeen Turku (18 %) ja Tampere (19 %) jokseenkin samoissa lukemissa. Muualla maassa näihin pääluokkiin kuuluu huomattavasti suurempi osuus (26 %) työllisistä. Vaikka Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki, tämä ei enää nykyisin näy kovinkaan vahvasti sen ammattirakenteessa. Viimeinen pääluokka, muut työntekijät jakautuu suhteellisen tasaisesti maan eri osiin eli se on alueellisesti melko neutraali ammattiryhmä. Siihen kuuluvat suurina ammattiluokkina muun muassa siivoojat, varastotyöntekijät, hoitoapulaiset, kiinteistöhuoltomiehet, keittiöapulaiset sekä pakkaajat ja lajittelijat. Kaikilla tarkastelualueilla tähän pääluokkaan kuuluu 8 10 prosenttia työllisistä. Tulokset täydentävät aiempia pääkaupunkiseudun tarkasteluja. Samat pääluokat, jotka keskittyivät pääkaupunkiseudulla, ovat yleensä yliedustettuina myös muissa isoissa kaupungeissa. Oulu on lähimpänä pääkaupunkiseudun profiilia. Yksittäiset ammattiluokat eri kaupungeissa Seuraavassa käydään kaupungeittain läpi ammattiryhmiä, jotka ovat suhteellisesti selvästi yliedustettuja koko maahan verrattuna. Osa niistä on lukumääräisesti varsin pieniä. Ryhmät sisältävät tavallisesti useita ammattiluokituksen luokkia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 39

12 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudulla eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. pääkaupunkiseudulla asuvia, lkm pääkaupunkiseudun osuus, % Luonnontieteiden ja matematiikan erityisasiantuntijat ,4 Tietotekniikan erityisasiantuntijat ,5 Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat ,9 Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat ,7 Yhteiskuntatieteilijät ,6 Toimittajat (lehden-, radio-, tv-, mainos- ym.) ,2 Taidealojen ammatteja ,6 Valtionhallinnon erityisasiantuntijat ,7 Kääntäjät, tulkit, kielentutkijat ,1 Lentoliikenteeseen liittyviä ammatteja ,2 Kaikki työlliset ,6 Tietotekniikan sekä liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat ovat pääkaupunkiseudulla voimakkaasti yliedustettuina. Jälkimmäiseen kuuluvat muun muassa tilintarkastajat, henkilöstösuunnittelijat, tiedottajat sekä mainonnan ja markkinoinnin asiantuntijat. Helsingin pääkaupunkiaseman vuoksi seudulle on keskittynyt myös paljon valtionhallinnon erityisasiantuntijoita. Useat taidealojen ammatit ovat seudulla vahvasti edustettuina, esimerkiksi taideteollisuuden, näyttämötaiteen ja viihdemusiikin ammattilaiset sekä kuvaajat ja äänittäjät. Samoin seudulla asuu paljon erilaisia toimittajia. Muutamat lukumääräisesti hyvinkin pienet ammattiluokat ovat keskittyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle eli ovat siinä mielessä urbaaneja ammatteja. Tällaisia ovat matemaattis-luonnontieteellisten alojen erityisasiantuntijat (fyysikot, biologit, matemaatikot, tilastotieteilijät) sekä yhteiskuntatieteilijät (ekonomistit, yhteiskuntatutkijat). Seudulle ovat keskittyneet vahvasti myös maan arvopaperi- ja valuuttakauppiaat, kielenkääntäjät sekä lentoliikenteen ammattilaiset (lentäjät ja lentoemännät). Turussa asuu ensinnäkin runsaasti korkeakoulujen opetushenkilökuntaa: professoreja, lehtoreita, assistentteja, tuntiopettajia sekä ammattikorkeakoulujen yliopettajia ja lehtoreita. Lääketieteen ja sairaaloiden merkitys näkyy siinä, että lääkärit (yli-, erikois-, osaston- ja muut lääkärit) ovat Turun ammatti rakenteessa selvästi yliedustettuina. Samoin ovat 40 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 Taulukko 4. Turussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Turussa asuvia, lkm Turun osuus, % Korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opettajat ,0 Lääkärit ,9 Kemistit, biokemistit, farmakologit ym ,7 Elintarviketeollisuuden työntekijät 984 7,7 Lääkkeiden ja hygieniatuotteiden teolliset valmistajat ,0 Merenkulkuun liittyviä ammatteja 271 8,0 Kaikki työlliset ,4 yliedustettuina kemistit, biokemistit, farmakologit ynnä muut. Tämä ryhmä ei ole lukumäärältään kovin suuri, mutta se on keskeinen avainryhmä tutkimuksen ja tuotekehittelyn kannalta. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Työntekijäammateista ovat Turussa vahvasti edustettuina lääketeollisuuden ja elintarviketeollisuuden työntekijät. Jälkimmäisiin kuuluvat elintarvike- ja tupakkatuotteiden, liha- ja kalajalosteiden, leipomo- ja suklaatuotteiden sekä hedelmä- ja vihannestuotteiden teolliset valmistajat. Merenkulkuun liittyviä ammatteja, jotka ovat Turussa selvästi yliedustettuja, ovat alusten päälliköt, perämiehet ja konemestarit, vesiliikenteen työntekijät sekä satamaliikenteen ohjaajat. Lukumääräisesti heitä ei ole kuitenkaan ole kovin paljon. Taulukko 5. Tampereella eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Tampereella asuvia, lkm Tampereen osuus, % Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat ,9 Lääkärit ,7 Korkeakouluopettajat 940 9,6 Tekstiiliteollisuuden työntekijät ,0 Kaikki työlliset ,1 It-ala on Tampereen ammattirakenteessa vahvasti edustettuna. Kun maan kaikista työllisistä Tampereella asuu noin neljä prosenttia, elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantuntijoista siellä asuu 11 prosenttia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 41

14 Tampereella on suhteellisesti paljon myös korkeakouluopettajia. Professoreja, yliassistentteja, assistentteja, tuntiopettajia ja lehtoreita asuu siellä 940 henkeä, mikä on noin 10 prosenttia koko maan määrästä. Tekstiiliteollisuuden työntekijät -ryhmään on laskettu kuitujenvalmistus-, kehruu-, puolaus-, kutoma-, neule- ja ompelukoneiden hoitajat. Kaikista näihin luokkiin kuuluvista asuu Tampereella 12 prosenttia. Ryhmä on lukumääräisesti melko pieni, nelisensataa henkeä. Myös Oulussa on Tampereen tapaan it-alan asema vahva. Suomen elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantuntijoista Oulussa asuu yli 10 prosenttia, kun kaupungin osuus kaikista maan työllisistä on 2,5 prosenttia. Tähän liittyy myös se, että elektronisten laitteiden kokoonpanijoiden luokka on Oulussa yliedustettuina lukumääräisesti tämä ammattiluokka on kuitenkin melko pieni. Tutkimus- ja kehitysjohtajia asuu Oulussa suhteellisen paljon. Huomattava osa heistäkin lienee it-alalla toimivia, vaikka luokitus ei tässä suhteessa mahdollista tarkempaa toimialaerittelyä. Taulukko 6. Oulussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Oulussa asuvia, lkm Oulun osuus, % Tutkimus- ja kehitysjohtajat 293 6,6 Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat ,4 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 342 8,0 Lääkärit ,0 Korkeakoulujen opettajia ,8 Kaikki työlliset ,5 Samoin kuin Turussa ja Tampereella myös Oulussa ovat lääkärit ja korkeakouluopettajat aika selvästi yliedustettuina. Ne eivät ole lukumääräisestikään aivan pieniä luokkia, kumpaankin kuuluu Oulussa toista tuhatta henkeä. Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pääkaupunkiseudulla Tutkimuksen aiemmassa vaiheessa tarkasteltiin eräiden avainammattiluokkien asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Seuraavassa 42 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 tehdään samantyyppistä tarkastelua kattavammin erilaisista ammattiluokista. Ammattiluokituksen pääluokkien sijoittuminen pääkaupunkiseudun asuinalueille Seuraavassa tarkastellaan ammattiluokkien sijoittumista pääkaupunkiseudun asuinalueille karttaesitysten avulla. Ammattiluokituksesta käytetään yleensä 2-numerotasoa, muutamassa kohdin 3-numero tasoa. Lukumääräisesti kovin pieniä luokkia ei oteta mukaan. Kartat kuvaavat suhteellisia osuuksia: kuinka suuri osuus alueella asuvista työllisistä kuuluu kyseiseen pääluokkaan. Ryhmät ovat varsin erikokoisia, joten asteikko on jouduttu muodostamaan kullekin ryhmälle erikseen. 1 Taustakartta muodostettiin SeutuCD 2006:n maankäyttö- ja pienalueraja-aineistoista. Mukana ovat ne Helsingin, Vantaan ja Espoon asuinalueet, joilla asui vuoden 2005 lopussa vähintään 200 työllistä henkilöä (noin 230 aluetta). Kauniainen on mukana yhtenä alueena. Kartassa 1 on esitetty pääkaupunkiseudun asuinalueiden nimistöä, joka auttaa tulkitsemaan myöhempiä karttoja. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Edellä esitettiin suuntaa antavia tietoja ammattiluokkien tuloeroista koko maan tasolla. On syytä muistaa, että tässä käytetyssä aineistossa ovat mukana vain työlliset, eli siitä puuttuvat kokonaan pienituloisimmat ryhmät, kuten esimerkiksi pientä eläkettä saavat ja pitkäaikaistyöttömät. Tulotaso on vahva taustatekijä asumisen sijoittumisessa, mutta ei ainoa. Myös työpaikkojen sijainti sekä erilaiset asumispreferenssit vaikuttavat osaltaan. Seuraavassa kiinnitetään huomiota etenkin niihin piirteisiin, jotka eivät selity suoraan tulotasosta ja sosioekonomisesta asemasta. Ammattitieto liittyy henkilöön, kun taas asumisvalinnat tehdään perheittäin. Tämä seikka heikentää mahdollisia ammatin ja asumisen sijoittumisen riippuvuuksia. Esimerkiksi osalla pienipalkkaisista henkilöistä on parempipalkkainen puoliso, jonka tulot mahdollistavat asumisen kalliimmalla alueella. 1 Asteikossa on kuitenkin käytetty samaa peruslogiikkaa. Luokkia on neljä. Keskimmäisin luokkaraja on asetettu koko seudun keskiarvon kohdalle. Alin luokkaraja on 0,7* keskiarvo; ylin luokkaraja on 1,4* keskiarvo. Siten ylimmän luokan alueilla osuus on yli kaksi kertaa suurempi kuin alimman luokan alueilla. Mitä enemmän alueita sijoittuu kahteen ääriluokkaan, sitä selvemmin ryhmän asuminen polarisoituu ja eriytyy tietyille alueille. Jos taas kaksi keskimmäistä luokkaa ovat suuria, tämä merkitsee että ryhmä on jakautunut seudun alueille tasaisemmin ja että harvoilla alueilla osuus poikkeaa kovin paljoa seudun keskiarvosta. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 43

16 Taulukko 7 tarjoaa tietoja ammattiluokkien suhteellisista osuuksista kaupungeittain. Mukana ovat myös vastaavat tiedot kehysalueelta kokonaisuutena. Taulukon luvut täydentävät karttatarkastelua. Johtajien ja ylimpien virkamiesten suosimia (kartta 2) alueita ovat esimerkiksi suuri osa Etelä-Espoon alueista, Laaksolahti, Kauniainen, Etelä-Helsinki, Lauttasaari ja muita Länsi-Helsingin saari- ja ranta-alueita (Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari), Pohjois-Helsingin pienalueet sekä Itä-Helsingin rannikkoalueita (Kulosaari, Jollas, Tammisalo, Marjaniemi, Vartioharju). Johtajien asuminen polarisoituu melko voimakkaasti, mikä näkyy ääriluokkien suuruutena. Osalla alueista heitä siis asuu seudun keskiarvoa paljonkin enemmän, toisilla alueilla taas ei juuri ollenkaan. Erityisasiantuntijoiden suosituimmat alueet ovat paljolti samoja kuin johtajilla, mutta erityisasiantuntijat asuvat kuitenkin selvästi tasaisemmin seudulla. Erityisasiantuntijoiden ja johtajien asumisen alueellinen 44 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

17 Taulukko 7. Ammattiluokkien osuudet kaikista työllisistä alueittain, %. Helsinki Espoo pääkaupunkiseutu hkauniainen Vantaa I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kehysalue Johtajat ja ylimmät virkamiehet 7,3 6,7 10,0 18,9 5,2 6,1 Erityisasiantuntijat 21 Tekniikka ja luonnontieteet 6,9 6,1 9,8 7,6 5,8 5,7 22 Terveydenhuolto, maa-/metsätaloustieteet 1,9 2,1 2,1 4,2 1,0 1,2 23 Opettajat 5,4 5,6 5,8 8,5 3,9 5,0 241 Liike-elämä ja järjestöt 3,3 3,3 4,0 4,8 2,2 2,1 247 Julkinen hallinto 1,8 2,2 1,7 1,7 1,1 0,9 Asiantuntijat 31 Tekniikka 5,0 4,6 5,9 3,5 5,4 5,1 32 Terveydenhuolto 3,3 3,3 3,5 3,2 3,3 3,5 341 Myynti ja rahoitus 6,3 5,9 7,2 7,2 6,3 6,3 343 Hallinnolliset toimihenkilöt 2,5 2,5 2,4 2,3 2,5 2,2 Työntekijät 41 Toimistotyöntekijät 8,3 8,5 7,4 6,0 9,0 7,0 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 2,4 2,5 2,1 2,0 2,3 1,9 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 10,3 10,8 8,5 7,8 11,1 11,1 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 5,2 5,3 4,7 2,8 5,7 4,8 71 Rakennustyöntekijät, kaivos-/ ggglouhostyöntekijät 2,9 2,5 2,3 1,1 4,5 5,1 72 Konepaja-/valimotyöntekijät, asentajat, ssiikorjaajat 2,6 2,3 2,1 0,6 4,4 5,4 82 Teollisuustuotteiden valmistajat iimja kokoonpanijat 1,6 1,5 1,3 0,5 2,5 3,4 83 Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym. 2,8 2,7 2,3 1,1 4,1 4,0 91 Muut palvelutyöntekijät 5,1 5,4 4,3 3,2 5,6 4,8 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat ssiityöntekijät 2,7 2,3 2,4 1,6 4,1 3,3 malli vastaa pitkälle sitä, joka muodostuu koulutus- ja tulomuuttujia käytettäessä eli esiin nousevat korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten suosimat alueet. Seuraavaksi tarkastellaan karttojen avulla eri alojen erityisasiantuntijoiden asumista. Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijoihin (kartta 3) kuuluvat suurina ammattikuntina muun muassa insinöörit ja tietotekniikan erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on miesenemmistöinen, hyvätuloinen ja työskentelee etupäässä yksityisellä sektorilla (ks. edeltä taulukko 2). Ammattiluokan edustajat eivät keskity vahvasti tietyille alueille, vaan asuvat melko hajautuneesti seudulla. Lievää painottumista on Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 45

18 46 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

19 havaittavissa seudun länsipuoliskolle. Suhteellisesti eniten heitä asuu Espoon itäosissa vyöhykkeellä Tapiolasta Laaksolahteen. Lukumääräisesti eniten heitä asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Kampissa, Myyrmäessä ja Etelä-Haagassa. Terveydenhuollon ynnä muihin erityisasiantuntijoihin (kartta 4) kuuluvat suurimpana ryhmänä lääkärit sekä lisäksi muun muassa osastonhoitajat sekä maatalouden, metsätalouden ja biologian erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on hyvätuloinen ja naisenemmistöinen (kaksi kolmesta naisia). Luokkaan kuuluvat palkansaajat ovat etupäässä kuntasektorilla, yksityissektorin osuus on vain 15 prosenttia. Tähän luokkaan kuuluvat keskittyvät paljolti samoille alueille kuin hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut yleensäkin. Espoon itäosat, Kauniainen ja Helsingin merelliset asuinalueet ovat suosittuja, samoin useat sisämaassa sijaitsevat pientaloalueet. Lukumääräisesti eniten ryhmään kuuluvia asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Etelä-Haagassa, Ullan linnassa ja Munkkiniemessä. Vantaalla ja kehysalueella ammattiluokan edustajia asuu suhteellisesti vähemmän kuin Helsingissä ja Espoossa. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 47

20 Opettajien luokka painottuu edellisen ryhmän tapaan vahvasti kuntasektorille ja on naisenemmistöinen. Tuloiltaan se ei yllä aivan edellisten tasolle. Eri opettajaryhmien asumisen sijoittumista tutkittiin jo tutkimuksen aiemmassa vaiheessa (ks. Asuttaisiinko toisin?, sivun 93 kartat). Tuolloin havaittiin, että opettajien suurimman osuuden alueet sijoittuvat Helsingin kantakaupunkiin, Espooseen Tapiola Mankkaa Niittykumpu-vyö hyk keelle sekä Kauniaisiin. Kehysalueella ammattikuntaa asuu jonkin verran vähemmän kuin Espoossa ja Helsingissä mutta enemmän kuin Vantaalla. Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijoiden (kartta 5) luokka sisältää esimerkiksi tilintarkastajat, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat sekä tiedottajat. Kyse on lähinnä yksityisen sektorin usein hyvin palkatuista töistä. Sukupuolijakauma on tasainen (naisia 55 %). Ryhmään kuuluvia asuu suhteellisesti eniten monilla Helsingin ja Espoon rannikkoalueilla, Kauniaisissa sekä muutamilla pientaloalueilla, 48 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on yhteensä vuosina 2005-2009 suoritetut perustutkinnot. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009

Lisätiedot

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Ammatti ja sosioekonominen asema Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ammattiryhmät ovat voimakkaasti

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2014

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2014 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 050 4326797 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 26.8. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita heinäkuussa lähes 92 000 avoimien

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla

Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Ammatti ja sosioekonominen asema Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan naisten osuus johtotehtävissä kasvaa,

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen Vieraskieliset työttömät Espoossa Tuija Soininen 20.5.2015 Vieraskieliset työnhakijat työllisyyskoodeittain Työllisyyskoodi 2015 Maaliskuu %-osuus 00 Työllistetty 248 3,5 % 01 Työssä yleisillä työmarkk.

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Kuntatyöntekijöiden eläkepoistumaennuste vuosille , pohjautuen vakuutettujen määrään

Kuntatyöntekijöiden eläkepoistumaennuste vuosille , pohjautuen vakuutettujen määrään KU-SELVITYS/Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmän loppuraportti LIITE 1 Kuntatyöntekijöiden maennuste vuosille 2014-, pohjautuen vakuutettujen määrään 31.12. Aineisto koottu Kevan tilastointiluokituksen

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Huomioitavaa yksityisen sektorin palkkatiedustelun ammattien ilmoittamisessa!

Huomioitavaa yksityisen sektorin palkkatiedustelun ammattien ilmoittamisessa! Yksityisen sektorin palkkatiedustelu 2010 Tilastokeskuksen yleinen ammattiluokitus Tuntipalkkaiset Kuukausipalkkaiset Huomioitavaa yksityisen sektorin palkkatiedustelun ammattien ilmoittamisessa! Kaikilla

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2015

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Syyskuun työllisyyskatsaus 9/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.10. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa VTT Tiina Pensola, Tiina.Pensola@Kuntoutussaatio.fi Ammateittainen työkyvyttömyyseläkkeiden

Lisätiedot

AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ

AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ SEPPO MONTÉN, SANNA RANTO, MINNA SALORINNE, JUHA SUOKAS AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ Helsingin työpaikat ammattitilastoissa 33 TILASTOJA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Seppo Montén p. tel. 09 310

Lisätiedot

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 778 euroa lokakuussa 2010

Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 778 euroa lokakuussa 2010 Palkat ja työvoimakustannukset Kuntasektorin palkat, lokakuu Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla euroa lokakuussa Korjattu.. Lukuja on korjattu tuntipalkkaisten osalta,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 2015

LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 2015 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 18.6.215 LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 215 TYÖTTÖMÄT KTETUMPIA, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT YHÄ NUOREMPIA Kansainvälinen lama nosti myös Lahden työttömyysasteen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit. Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu

Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit. Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä 14.6.2012 Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu Väestöennuste (15-19-v.) Pirkanmaalla 2008-2020 Pirkanmaan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012 Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.0.202 Hanna Sutela Tilastokeskus Horisontaalinen segregaatio: ammatillinen, toimialoittainen, (työnantajasektorin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 KATSAUS 14.10.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys- lokakuun vaihteessa tehty arvio noin 200

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2015

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.8. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syyskuussa 2016

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syyskuussa 2016 KATSAUS 27.9.2016 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syyskuussa 2016 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuussa 2016 tehty arvio noin 200 ammatin

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi hieman syyskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja näkymät Satakunnassa

Työllisyystilanne ja näkymät Satakunnassa Työllisyystilanne ja näkymät Satakunnassa ELY-keskuksen neuvottelukunnan kokous 5.4.2017 Hannu Ahvenjärvi, Satakunnan ELY-keskus 5.4.2017 2 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla Rita Asplund Lyhyesti käytetystä tarkastelukehikosta Pääpaino kolmessa keskeisessä palkansaajaryhmässä: teollisuuden toimihenkilöt teollisuuden työntekijät

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal 10.12.2007

Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal 10.12.2007 1 Turun kaupungin tasa-arvoraportti Khhal 10.12.2007 1. Johdanto Raportti on tehty Tilastokeskuksen kuntasektorin palkka-aineiston avulla. Aineisto koostuu kuntien toimittamasta palkka-aineistosta johon

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikkojen ammattirakenne Helsingissä

Työpaikkojen ammattirakenne Helsingissä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja 41 Työpaikkojen ammattirakenne Helsingissä Erityisasiantuntijat suurin ammattiryhmä Helsingin työpaikkojen ammattirakenteelle on ominaista erityisasiantuntija-

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Työttömyyden kasvu taittunut Hanko 12,6 Raasepori 10,6 Lohja 11,4 Inkoo 7,7 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Karkkila 11,2 Siuntio 6,1 Vihti 9,5 Kirkkonummi 10,2

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä. tuoreimmat tilastotiedot. Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot

Työmarkkinat Helsingissä. tuoreimmat tilastotiedot. Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot Työmarkkinat Helsingissä tuoreimmat tilastotiedot Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot Päivitetty 2.6.217 Sisältö TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus)

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta

2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta 2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2017 Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot