Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen"

Transkriptio

1 Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan ammattiluokkien asumisen urbaanisuutta Tilastokeskuksen alueellisten ammattiluokkatietojen avulla. Siinä tutkitaan ensinnäkin, mitkä ammatit ovat vahvimmin yliedustettuina suurissa kaupungeissa ja toiseksi, kuinka eri ammattiluokkien edustajien asuminen sijoittuu Helsingin seudun sisällä. Suurissa kaupungeissa olivat yliedustettuina erityis asiantuntijat ja lievemmin asiantuntijat, pääkaupunkiseudulla myös johtajat sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät. Niissä olivat aliedustettuina rakennus-, korjaus-, valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät olivat alueellisesti neutraaleja ammattiluokkia, joita oli tasaisesti isoissa kaupungeissa ja muualla. Asumisen sijoittumiseen kaupunkiseudun sisällä vaikuttaa ainakin kolme tekijää: aineelliset resurssit, työpaikkojen sijainti ja erilaiset asumispreferenssit. Tulotaso selitti vahvasti eri ammattiryhmien asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudun eri osiin, mutta löytyi myös piirteitä, jotka heijastivat eri ammattialoilla toimivien erilaisia asumispreferenssejä. Urbaaneille alueille keskittyivät taidealoilla työskentelevät ja lievemmin julkisen hallinnon erityisasiantuntijat. Melko tasaisesti pääkaupunkiseudun eri puolilla asuivat asiantuntija-ammateissa toimivat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä myyjät. Keskuspakoisesti pääkaupunkiseudun reunaosiin ja kehyskuntiin painottui valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden asuminen, mitä selittää osaksi työpaikkojen sijoittuminen. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 29

2 Johdanto Tässä artikkelissa tarkastellaan ammatin vaikutusta asumisen sijoittumiseen etenkin suurten kaupunkien kannalta. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksesta hankittua ammattiluokkien asuinpaikka-aineistoa sekä lisäksi Tilastokeskuksen yleisiä ammattirakenne-, palkka- ynnä muita tilastoja. Ensimmäisessä luvussa, Taustatietoa ammattiluokista, kuvataan ensinnäkin ammattiluokituksen pääperiaatteet sekä annetaan tietoja koko maan tasolla ammattiluokkien suuruudesta, miesten ja naisten osuuksista, työnantajasektorista ja keskiansioista. Toisessa luvussa, Ammattirakenne suurissa kaupungeissa, tarkastellaan suurten kaupunkien (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu) väestön ammattiprofiileja. Ne kertovat ennen muuta paikkakuntien elinkeinoprofiilista ja työpaikkojen sijoittumisesta. Mitkä ammatit ja ammattiluokat ovat tässä mielessä urbaaneja? Kolmas luku, Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pääkaupunkiseudulla, keskittyy Helsingin seutuun. Siinä tutkitaan ammattiryhmien asumisen seudullista sijoittumista. Sitä tulkitaan ammattiryhmien resurssien, työpaikkojen sijainnin ja asumispreferenssien kautta. Taustatietoa ammattiluokista Ammattiluokituksen pääpiirteet Väestön ammattirakennetta koskevien tilastojen pohjana on tilastollinen ammattiluokitus. Tilastokeskuksen nykyään käyttämä luokitus on vuodelta (Luokituksen kuvaus löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta html.) Ammattiluokituksessa on 4 5 tasoa ja se käsittää tiheimmillään yli 500 luokkaa. Ammattiluokkatieto määritellään tilastoissa vain työlliselle työvoimalle. Ammattiluokituksen ylin taso (pääluokat) sisältää kymmenen luokkaa ja seuraava taso 28 luokkaa. Nämä luokat ilmenevät seuraavasta taulukosta. Siinä on esitetty myös luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maan tasolla. 30 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 Taulukko 1: Ammattiluokitus 2001 kaksi ylintä tasoa ja luokkiin kuuluvien lukumäärät koko maassa Tiedot: Tilastokeskus. 1 Johtajat ja ylim mät virkamiehet Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat Pienyritysten johtajat Erityisasiantuntijat Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat Terveydenhuollon ja maa-/metsätaloustieteiden eat Opettajat Muiden alojen erityisasiantuntijat Asiantuntijat Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat Terveydenhuollon ym. asiantuntijat Liikenneopettajat ym Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Toimistotyöntekijät Asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät Myyjät ja tuote-esittelijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Kaivos-, louhos- ja rakennustyöntekijät Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat Hienomekaniikan ja taideteollisuuden työntekijät Muut valmistustyöntekijät Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Prosessityöntekijät Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym Muut työntekijät Muut palvelutyöntekijät Maa- ja metsätalouden avustavat työntekijät Teollisuuden ym. avustavat työntekijät Sotilaat X Tuntematon Työllinen työvoima yhteensä I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 31

4 Ammattien pääluokituksella on kytkentä sekä sosioekonomiseen että koulutustason luokitukseen, vaikka vastaavuus ei ole mitenkään täydellinen. Erityisasiantuntijat ovat yleensä korkeakoulutettuja ylempiä toimihenkilöitä. Myös johtajien ja korkeimpien virkamiesten pääluokkaan kuuluvilla on tavallisimmin korkeakoulutus. Asian tuntijat muodostavat koulutustason ja työn luonteen suhteen erityis asiantuntijoiden ja työntekijöiden väliryhmän. Näiden ammattien edellyttämä koulutus on lyhyempi kuin erityisasiantuntijoilla mutta pitempi kuin työntekijöillä. Ammattiluokituksen työntekijäammatteihin luettavat ovat myös sosioekonomisen aseman kannalta enimmäkseen työntekijöitä. Tavallisin koulutustausta on heillä ammattikoulutaso. Luokassa 9 ovat vähiten koulutusta vaativat ammatit. Pääluokitus jakaa työntekijäammatit edelleen kuuteen ryhmään tavalla, jolla on hieman sukulaisuutta toimialaluokituksen kanssa. Luokituksen 2-numerotaso tarkentaa pääluokitusta koulutusalan ja toimialan mukaisesti. Taulukossa 2 on esitetty erilaisia taustatietoja ammattiluokista: työnantajasektori, naisten osuus, yrittäjien osuus sekä kokonaisansion mediaani. Ammattiryhmät eri työnantajasektoreilla Tilastokeskuksen palkkatilastot tarjoavat ammattiluokittaista tietoa työnantajasektorista ja keskipalkoista (http://www.stat.fi/til/pra/tau.html). Niissä on tärkeää huomata, että tiedot koskevat vain kokoaikaisia palkansaajia. Lukuihin eivät siis sisälly yrittäjät ja vapaat ammatinharjoittajat, joita joissain ammattiryhmissä on paljonkin. Edellisestä taulukosta selviää, kuinka palkansaajien jakautuivat yrityksiin, valtiolle ja kuntiin. Ammattiluokat jakautuvat melko selvästi yksityisen ja julkisen sektorin ammatteihin. Opettajat, terveydenhuollon erityisasiantuntijat ja asiantuntijat sekä hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät painottuvat vahvasti julkiselle, lähinnä kuntasektorille. Luokat muiden alojen erityisasiantuntijat ja muut palvelutyöntekijät jakautuvat melko tasaisesti yksityiselle ja julkiselle sektorille. Kaikissa muissa luokissa yksityinen sektori hallitsee selvästi. Ammattiryhmien palkkataso Ammattiryhmän tulotaso muodostaa keskeisen taustatiedon ajatellen asumisen valinnanmahdollisuuksia. Tilastokeskuksen palkkatilastoista 32 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 Taulukko 2. Taustatietoa ammattiluokista. Tiedot: Tilastokeskus. kokoaikaiset palkansaajat työnantajasektorin mukaan, % naisten yrittäjien osuus v 2000 % yksityinen valtio kuntasektori osuus % 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kokonaisansion mediaani, /kk 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat Opettajat Muiden alojen erityisasiantuntijat Tekniikan ym asiantuntijat Terveydenhuollon ym. asiantuntijat Liikealan ja muiden palvelujen asiantuntijat Toimistotyöntekijät Asiakaspalvelutyöntekijät Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät Myyjät ja tuote-esittelijät Rakennustyöntekijät Konepaja-/valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat Hienomekaniikan ja taideteoll. työntekijät Muut valmistustyöntekijät Prosessityöntekijät Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat Kuljetustyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Teollisuuden ja rakentam. avustavat työntekijät Kaikki Tarkennuksia taulukkoon: Naisten osuus -tieto on vuodelta 2006, työnantajasektoritieto vuodelta 2007 ja yrittäjien osuus vuodelta Kokonaisansion mediaani koskee kokoaikaisia palkansaajia ja on vuodelta Lähteessä ei ole koko pääluokan 1 mediaania, mutta sen kolmen alaryhmän mediaanit ovat seuraavat: Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 5 015, Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat 4 467, Pienyritysten johtajat Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 33

6 löytyy koko maata koskevia palkkatietoja, mutta suurten kaupunkien tietoja ei ole saatavissa erikseen. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on yleisesti ottaen muuta maata korkeampi, mutta koko maan tiedotkin kertonevat olennaiset suuntaviivat ammattiluokkien palkkaeroista. Taulukossa 2 on tietoja kokoaikaisten palkansaajien mediaanipalkoista. Suurimmat mediaanipalkat ovat johtajien ohella terveydenhuollon ja tekniikan erityisasiantuntijoilla. Seuraavan palkkaryhmän muodostavat opettajat, muiden alojen erityisasiantuntijat ja tekniikan asiantuntijat. Näissä ryhmissä mediaanipalkka asettuu euron suuruusluokkaan. Työntekijäryhmistä parhaaseen mediaanipalkkaan yltävät prosessityöntekijät (2 745 ). Konepaja- ynnä muilla työntekijöillä ja liikealan ynnä muiden palvelujen asiantuntijoilla mediaani on euroa ja rakennustyöntekijöillä vajaat euroa. Terveydenhuollon asiantuntijoilla, asiakaspalvelutyöntekijöillä, teollisuustuotteiden valmistajilla ja kuljetustyöntekijöillä mediaani asettuu euron tienoille. Muiden valmistustyöntekijöiden, toimistotyöntekijöiden sekä teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden keskiansio on runsaat euroa. Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijöiden keskipalkka on noin euroa. Myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden keskipalkka jää noin euroon. Miesten ja naisten osuudet eri ammattiryhmissä Entä missä määrin ammattiluokat jakautuvat miesten ja naisten aloihin? Taulukon 2 tiedoista huomataan, että ammattiluokkien sukupuolijakauma vaihtelee paljon. Suurin osa ammattiluokista profiloituu nais- tai miesaloiksi. Selvimmin miesvaltaisia luokkia ovat rakentamisen, liikenteen ja teollisuuden työntekijäammatit (luokat 71, 72, 81, 83 ja 93) sekä tekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Kaikissa näissä miesten osuus on yli kolme neljäsosaa. Selvimmin naisvaltaisia luokkia ovat puolestaan terveydenhuollon asiantuntijat sekä kolme palvelualan työntekijöiden luokkaa: toimisto-, asiakaspalvelu- ja hoito- ynnä muut työntekijät (luokat 41, 42 ja 51). Myös myyjien ja muiden palvelutyöntekijöiden luokat ovat naisenemmistöisiä. Terveydenhuollon ja muiden alojan erityisasiantuntijat sekä opettajat ovat lievemmin naisenemmistöisiä niissä on naisia noin kaksi kolmesta. 34 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 Yrittäjien osuus Tilastokeskuksen lähteistä selviää ammattiluokittaisia tietoja myös siitä, kuinka suuri osuus eri ammattiluokista toimii yrittäjinä tai vapaina ammatinharjoittajina. Tuoreimmat saatavissa olevat tiedot ovat valitettavasti melko vanhoja, vuodelta 2000 (taulukko 2). Kaikkein yleisintä yrittäjyys oli pääluokassa 6 eli maanviljelijöiden ynnä muiden ryhmässä, jossa 82 prosenttia on yrittäjiä (ei mukana taulukossa). Erityisasiantuntijoiden keskuudessa yrittäjyys ei yleisesti ottaen ole kovin yleistä. Luokan 22 ammattiryhmistä itsenäisiä yrittäjiä oli lääkäreistä noin 10 prosenttia ja hammaslääkäreistä 35 prosenttia. Luokkaan 24 kuuluvista ammattiryhmistä yrittäjyys oli yleistä taideteollisen alan ja muun kuvataiteen edustajilla, joista joka kolmas oli yrittäjä. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Asiantuntijoiden pääryhmästä yrittäjiä löytyy etenkin luokasta 34. Liike-elämä palvelujen välittäjistä (342) yrittäjyys oli erittäin tavallista kauppa-agenteilla (kolme neljästä). Myynnin ja rahoituksen asiantuntijoihin (341) lasketaan muun muassa pienkauppiaiden melko lukuisa ammattiryhmä. He ovat tavallisesti yrittäjiä. Myös isännöitsijöiden ja kiinteistövälittäjien keskuudessa yrittäjyys oli melko tavallista (noin joka neljäs). Palvelutyöntekijä-ammateista (luokka 51) yrittäjyys oli erittäin tavallista kampaajilla ja partureilla (noin 80 %), ravintola- ja suurtalousesimiehillä (noin 40 %) sekä siivoustyönjohtajilla (noin 50 %). Rakennustyöntekijöiden ynnä muiden luokassa (71) yrittäjiä oli 15 prosenttia. Rakennustyöntekijät, joilla on pitkälle erikoistunutta ammattitaitoa esimerkiksi muurarit, kirvesmiehet, lattianpäällystäjät ja maalarit ovat verrattain usein itsenäisiä yrittäjiä. Kuljetustyöntekijöissä (83) oli merkittävä osuus yrittäjiä. Moottoriajoneuvojen kuljettajista noin joka neljäs oli itsenäinen liikennöitsijäyrittäjä. Luokkiin 73 ja 74 kuuluu joitakin käsityöläisammatteja, joissa yrittäjyys oli hyvinkin yleistä. Tällaisia ovat muun muassa vaatturit ja pukuompelijat, kutojat, suutarit, huonekalu- ja koristepuusepät, kulta- ja hopeasepät, savenvalajat sekä leipurit ja kondiittorit. Joillakin aloilla (mm. graafisella) yrityskoko on suurempi ja näin ollen vain vähäinen osa ammattilaista on yrittäjiä (esim. latojista ja asemoijista 3 %). Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 35

8 Pääkaupunkiseudun käsityöammattilaisista on tehty erillisselvitys (Laakso Kuisma 2004). Sen mukaan alueella asui vuonna 2000 noin käsityötuotannon ammattilaista, joista yli kolmannes yrittäjiä. Laakson ja Kuisman mukaan käsityötuotanto on taidealojen, viestinnän ynnä muiden ohella osa niin sanottujen luovien alojen klusteria, jota pidetään yhtenä avaintekijänä kaupunkiseutujen kehityksessä. He arvioivat yksilöllisiä tuotteita tarjoavalla käsityötuotannolla olevan tulevaisuudessa merkittävää kasvupotentiaalia. Ammattirakenne suurissa kaupungeissa Tutkimushankkeen aiemmassa vaiheessa tutkittiin tilastoaineiston pohjalta ammattien urbaanisuutta pääkaupunkiseudun osalta. Seuraavassa jatketaan tämä teemaa ja laajennetaan tarkastelua kolmeen muuhun isoon kaupunkiin: Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Tutkitaan, mitkä ammattiluokat ovat vahvimmin edustettuina eri paikkakunnilla. Ammattiluokituksen pääluokat koko maassa ja suurissa kaupungeissa Aiemmassa vaiheessa havaittiin, että pääkaupunkiseudulla asui huomattavasti suurempi osuus erityisasiantuntijoita kuin Suomessa keskimäärin. Myös asiantuntijoita, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä sekä johtajia asui pääkaupunkiseudulla selvästi keskimääräistä enemmän. Seuraavaksi laajennetaan tarkastelua ensinnäkin luokituksen 2-numerotasolle ja toiseksi muihin isoihin kaupunkeihin (Tampere, Turku ja Oulu). Kuvassa 1 on esitetty ammattiluokkien jakautuminen pääkaupunkiseudulle, muihin isoihin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Siinä käytetään osaksi 1- ja osaksi 2-numerotasoa, riippuen ryhmien koosta. Luokat eivät kuvassa ole numerojärjestyksessä, vaan ne on järjestetty sen mukaan, kuinka vahvasti ne ovat edustettuina suurissa kaupungeissa. Suuriin kaupunkeihin keskittyy vahvimmin luokka muut erityisasiantuntijat (luokka 24). Siihen kuuluu esimerkiksi valtionhallinnon, sosiaalialan, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoita sekä juristeja, taiteilijoita ja toimittajia. Luokasta asuu kuudessa suurimmassa kaupungissa 54 prosenttia, kun kaikista työllisistä niissä asuu 31 prosenttia. 36 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 Työllinen työvoima ammattiluokan ja asuinpaikan mukaan 2005, % tiedot: Tilastokeskus pääkaupunkiseutu Turku, Tampere ja Oulu muu Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 24 Muut erityisasiantuntijat 21 Tekniikan ym. erityisasiantuntijat 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 22 Terveydenhuollon ym. erityisasiantuntijat 41 Toimistotyöntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 34 Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat 31 Tekniikan ym. asiantuntijat 23 Opettajat 52 Myyjät ja tuote-esittelijät I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen KOKO TYÖLLINEN TYÖVOIMA Teollisuuden ym. avustavat työntekijät Terveydenhuollon ym asiantuntijat Muut palvelutyöntekjät Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät Sotilaat Rakennus-, k o rj aus -ja valmistustyöntekijät Prosessi-ja kuljetustyöntekijät Maanviljelijät ym 1 97 Kuva 1. Ammattiluokkien jakautuminen suuriin kaupunkeihin ja muualle Suomeen. Seuraavaksi vahvimmin suuriin kaupunkeihin keskittyvät tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijat (luokka 21). Myös johtajien pääluokka (1) sekä terveydenhuollon ja maa- ja metsätalouden erityisasiantuntijat (22) ovat selvästi yliedustettuina isoissa kaupungeissa. Jälkimmäiseen luetaan muun muassa lääkärit ja osastonhoitajat. Samoin toimistotyöntekijöitä (41) asuu paljon isoissa kaupungeissa. Jonkin verran yliedustettuina ovat myös asiakaspalvelutyöntekijät, liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijat sekä tekniikan asiantuntijat. Kuvan keskivaiheille sijoittuu ammattiluokkia, joista asuu isoissa kaupungeissa karkeasti ottaen sama osuus kuin kaikista työllisistä. Näitä ovat opettajat, myyjät, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät, terveydenhuollon ynnä muut asiantuntijat, hoito- palvelu- ja suojelutyöntekijät sekä muut palvelutyöntekijät. Näiden ammattialojen työpaikat eivät erityisesti keskity sen enempää urbaaneille alueille kuin muillekaan paikkakunnille. Niitä voidaan sanoa alueellisesti neutraaleiksi. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 37

10 Suurten kaupunkien ulkopuolelle puolestaan keskittyvät maatalousväestön (6) ohella teollisuuden, kuljetuksen ja rakentamisen työntekijäammatit sekä sotilaat eli pääluokat 7, 8 ja 0. Kuva 2 tarjoaa tietoa erikseen pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun ammattiprofiileista. Ammattiluokituksen pääluokkien osuus työllisistä suurissa kaupungeissa ja muualla maassa, % tiedot: Tilastokeskus Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekij ät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Rakennus-, korjaus - ja valmistustyöntekijät muu Suomi Turku 8 Prosessi-ja kuljetustyöntekijät Tampere Oulu pääkaupunkiseutu 9 Muut työntekijät Kuva 2. Ammattiluokituksen pääluokat suurissa kaupungeissa. Kuvasta ilmenee, että sekä asiantuntijoita että erityisasiantuntijoita asuu Oulussa suhteellisesti jopa hieman enemmän kuin pää kaupunkiseudulla. Lähes puolet Oulun työllisistä (46 %) kuuluu näihin ryhmiin, pääkaupunkiseudulla 44 prosenttia. Tampereella osuus on 38 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 jonkin verran pienempi (41 %) ja Turussa vielä pienempi (37 %). Kaikissa näissä kaupungeissa on kuitenkin selvästi isompi osuus etenkin erityisasiantuntijoita kuin muualla maassa. Johtajien ja ylimpien virkamiesten pääluokka keskittyy selkeästi pääkaupunkiseudulle. Muut isot kaupungit ovat johtajien osuudessa lähempänä muun Suomen tasoa. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä asuu Turussa, Tampereella ja Oulussa 8 9 prosenttia, mikä on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla mutta enemmän kuin muualla maassa. Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöiden osuus työllisistä on hyvin samaa tasoa kaikissa kaupungeissa ja muualla maassa. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Suurissa kaupungeissa aliedustettuja pääluokkia ovat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijät. Pääkaupunkiseudulla nämä pääluokat ovat heikoimmin edustettuina (yhteensä 11 %) seuraavaksi sijoittuu Oulu (15 %) sekä sen jälkeen Turku (18 %) ja Tampere (19 %) jokseenkin samoissa lukemissa. Muualla maassa näihin pääluokkiin kuuluu huomattavasti suurempi osuus (26 %) työllisistä. Vaikka Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki, tämä ei enää nykyisin näy kovinkaan vahvasti sen ammattirakenteessa. Viimeinen pääluokka, muut työntekijät jakautuu suhteellisen tasaisesti maan eri osiin eli se on alueellisesti melko neutraali ammattiryhmä. Siihen kuuluvat suurina ammattiluokkina muun muassa siivoojat, varastotyöntekijät, hoitoapulaiset, kiinteistöhuoltomiehet, keittiöapulaiset sekä pakkaajat ja lajittelijat. Kaikilla tarkastelualueilla tähän pääluokkaan kuuluu 8 10 prosenttia työllisistä. Tulokset täydentävät aiempia pääkaupunkiseudun tarkasteluja. Samat pääluokat, jotka keskittyivät pääkaupunkiseudulla, ovat yleensä yliedustettuina myös muissa isoissa kaupungeissa. Oulu on lähimpänä pääkaupunkiseudun profiilia. Yksittäiset ammattiluokat eri kaupungeissa Seuraavassa käydään kaupungeittain läpi ammattiryhmiä, jotka ovat suhteellisesti selvästi yliedustettuja koko maahan verrattuna. Osa niistä on lukumääräisesti varsin pieniä. Ryhmät sisältävät tavallisesti useita ammattiluokituksen luokkia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 39

12 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudulla eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. pääkaupunkiseudulla asuvia, lkm pääkaupunkiseudun osuus, % Luonnontieteiden ja matematiikan erityisasiantuntijat ,4 Tietotekniikan erityisasiantuntijat ,5 Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat ,9 Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat ,7 Yhteiskuntatieteilijät ,6 Toimittajat (lehden-, radio-, tv-, mainos- ym.) ,2 Taidealojen ammatteja ,6 Valtionhallinnon erityisasiantuntijat ,7 Kääntäjät, tulkit, kielentutkijat ,1 Lentoliikenteeseen liittyviä ammatteja ,2 Kaikki työlliset ,6 Tietotekniikan sekä liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijat ovat pääkaupunkiseudulla voimakkaasti yliedustettuina. Jälkimmäiseen kuuluvat muun muassa tilintarkastajat, henkilöstösuunnittelijat, tiedottajat sekä mainonnan ja markkinoinnin asiantuntijat. Helsingin pääkaupunkiaseman vuoksi seudulle on keskittynyt myös paljon valtionhallinnon erityisasiantuntijoita. Useat taidealojen ammatit ovat seudulla vahvasti edustettuina, esimerkiksi taideteollisuuden, näyttämötaiteen ja viihdemusiikin ammattilaiset sekä kuvaajat ja äänittäjät. Samoin seudulla asuu paljon erilaisia toimittajia. Muutamat lukumääräisesti hyvinkin pienet ammattiluokat ovat keskittyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle eli ovat siinä mielessä urbaaneja ammatteja. Tällaisia ovat matemaattis-luonnontieteellisten alojen erityisasiantuntijat (fyysikot, biologit, matemaatikot, tilastotieteilijät) sekä yhteiskuntatieteilijät (ekonomistit, yhteiskuntatutkijat). Seudulle ovat keskittyneet vahvasti myös maan arvopaperi- ja valuuttakauppiaat, kielenkääntäjät sekä lentoliikenteen ammattilaiset (lentäjät ja lentoemännät). Turussa asuu ensinnäkin runsaasti korkeakoulujen opetushenkilökuntaa: professoreja, lehtoreita, assistentteja, tuntiopettajia sekä ammattikorkeakoulujen yliopettajia ja lehtoreita. Lääketieteen ja sairaaloiden merkitys näkyy siinä, että lääkärit (yli-, erikois-, osaston- ja muut lääkärit) ovat Turun ammatti rakenteessa selvästi yliedustettuina. Samoin ovat 40 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 Taulukko 4. Turussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Turussa asuvia, lkm Turun osuus, % Korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opettajat ,0 Lääkärit ,9 Kemistit, biokemistit, farmakologit ym ,7 Elintarviketeollisuuden työntekijät 984 7,7 Lääkkeiden ja hygieniatuotteiden teolliset valmistajat ,0 Merenkulkuun liittyviä ammatteja 271 8,0 Kaikki työlliset ,4 yliedustettuina kemistit, biokemistit, farmakologit ynnä muut. Tämä ryhmä ei ole lukumäärältään kovin suuri, mutta se on keskeinen avainryhmä tutkimuksen ja tuotekehittelyn kannalta. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Työntekijäammateista ovat Turussa vahvasti edustettuina lääketeollisuuden ja elintarviketeollisuuden työntekijät. Jälkimmäisiin kuuluvat elintarvike- ja tupakkatuotteiden, liha- ja kalajalosteiden, leipomo- ja suklaatuotteiden sekä hedelmä- ja vihannestuotteiden teolliset valmistajat. Merenkulkuun liittyviä ammatteja, jotka ovat Turussa selvästi yliedustettuja, ovat alusten päälliköt, perämiehet ja konemestarit, vesiliikenteen työntekijät sekä satamaliikenteen ohjaajat. Lukumääräisesti heitä ei ole kuitenkaan ole kovin paljon. Taulukko 5. Tampereella eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Tampereella asuvia, lkm Tampereen osuus, % Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat ,9 Lääkärit ,7 Korkeakouluopettajat 940 9,6 Tekstiiliteollisuuden työntekijät ,0 Kaikki työlliset ,1 It-ala on Tampereen ammattirakenteessa vahvasti edustettuna. Kun maan kaikista työllisistä Tampereella asuu noin neljä prosenttia, elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantuntijoista siellä asuu 11 prosenttia. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 41

14 Tampereella on suhteellisesti paljon myös korkeakouluopettajia. Professoreja, yliassistentteja, assistentteja, tuntiopettajia ja lehtoreita asuu siellä 940 henkeä, mikä on noin 10 prosenttia koko maan määrästä. Tekstiiliteollisuuden työntekijät -ryhmään on laskettu kuitujenvalmistus-, kehruu-, puolaus-, kutoma-, neule- ja ompelukoneiden hoitajat. Kaikista näihin luokkiin kuuluvista asuu Tampereella 12 prosenttia. Ryhmä on lukumääräisesti melko pieni, nelisensataa henkeä. Myös Oulussa on Tampereen tapaan it-alan asema vahva. Suomen elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijoista ja asiantuntijoista Oulussa asuu yli 10 prosenttia, kun kaupungin osuus kaikista maan työllisistä on 2,5 prosenttia. Tähän liittyy myös se, että elektronisten laitteiden kokoonpanijoiden luokka on Oulussa yliedustettuina lukumääräisesti tämä ammattiluokka on kuitenkin melko pieni. Tutkimus- ja kehitysjohtajia asuu Oulussa suhteellisen paljon. Huomattava osa heistäkin lienee it-alalla toimivia, vaikka luokitus ei tässä suhteessa mahdollista tarkempaa toimialaerittelyä. Taulukko 6. Oulussa eniten yliedustettuja ammattiryhmiä. Oulussa asuvia, lkm Oulun osuus, % Tutkimus- ja kehitysjohtajat 293 6,6 Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat ja asiantuntijat ,4 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 342 8,0 Lääkärit ,0 Korkeakoulujen opettajia ,8 Kaikki työlliset ,5 Samoin kuin Turussa ja Tampereella myös Oulussa ovat lääkärit ja korkeakouluopettajat aika selvästi yliedustettuina. Ne eivät ole lukumääräisestikään aivan pieniä luokkia, kumpaankin kuuluu Oulussa toista tuhatta henkeä. Alueellinen näkökulma ammattiryhmien asumiseen pääkaupunkiseudulla Tutkimuksen aiemmassa vaiheessa tarkasteltiin eräiden avainammattiluokkien asumisen sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Seuraavassa 42 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 tehdään samantyyppistä tarkastelua kattavammin erilaisista ammattiluokista. Ammattiluokituksen pääluokkien sijoittuminen pääkaupunkiseudun asuinalueille Seuraavassa tarkastellaan ammattiluokkien sijoittumista pääkaupunkiseudun asuinalueille karttaesitysten avulla. Ammattiluokituksesta käytetään yleensä 2-numerotasoa, muutamassa kohdin 3-numero tasoa. Lukumääräisesti kovin pieniä luokkia ei oteta mukaan. Kartat kuvaavat suhteellisia osuuksia: kuinka suuri osuus alueella asuvista työllisistä kuuluu kyseiseen pääluokkaan. Ryhmät ovat varsin erikokoisia, joten asteikko on jouduttu muodostamaan kullekin ryhmälle erikseen. 1 Taustakartta muodostettiin SeutuCD 2006:n maankäyttö- ja pienalueraja-aineistoista. Mukana ovat ne Helsingin, Vantaan ja Espoon asuinalueet, joilla asui vuoden 2005 lopussa vähintään 200 työllistä henkilöä (noin 230 aluetta). Kauniainen on mukana yhtenä alueena. Kartassa 1 on esitetty pääkaupunkiseudun asuinalueiden nimistöä, joka auttaa tulkitsemaan myöhempiä karttoja. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Edellä esitettiin suuntaa antavia tietoja ammattiluokkien tuloeroista koko maan tasolla. On syytä muistaa, että tässä käytetyssä aineistossa ovat mukana vain työlliset, eli siitä puuttuvat kokonaan pienituloisimmat ryhmät, kuten esimerkiksi pientä eläkettä saavat ja pitkäaikaistyöttömät. Tulotaso on vahva taustatekijä asumisen sijoittumisessa, mutta ei ainoa. Myös työpaikkojen sijainti sekä erilaiset asumispreferenssit vaikuttavat osaltaan. Seuraavassa kiinnitetään huomiota etenkin niihin piirteisiin, jotka eivät selity suoraan tulotasosta ja sosioekonomisesta asemasta. Ammattitieto liittyy henkilöön, kun taas asumisvalinnat tehdään perheittäin. Tämä seikka heikentää mahdollisia ammatin ja asumisen sijoittumisen riippuvuuksia. Esimerkiksi osalla pienipalkkaisista henkilöistä on parempipalkkainen puoliso, jonka tulot mahdollistavat asumisen kalliimmalla alueella. 1 Asteikossa on kuitenkin käytetty samaa peruslogiikkaa. Luokkia on neljä. Keskimmäisin luokkaraja on asetettu koko seudun keskiarvon kohdalle. Alin luokkaraja on 0,7* keskiarvo; ylin luokkaraja on 1,4* keskiarvo. Siten ylimmän luokan alueilla osuus on yli kaksi kertaa suurempi kuin alimman luokan alueilla. Mitä enemmän alueita sijoittuu kahteen ääriluokkaan, sitä selvemmin ryhmän asuminen polarisoituu ja eriytyy tietyille alueille. Jos taas kaksi keskimmäistä luokkaa ovat suuria, tämä merkitsee että ryhmä on jakautunut seudun alueille tasaisemmin ja että harvoilla alueilla osuus poikkeaa kovin paljoa seudun keskiarvosta. Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 43

16 Taulukko 7 tarjoaa tietoja ammattiluokkien suhteellisista osuuksista kaupungeittain. Mukana ovat myös vastaavat tiedot kehysalueelta kokonaisuutena. Taulukon luvut täydentävät karttatarkastelua. Johtajien ja ylimpien virkamiesten suosimia (kartta 2) alueita ovat esimerkiksi suuri osa Etelä-Espoon alueista, Laaksolahti, Kauniainen, Etelä-Helsinki, Lauttasaari ja muita Länsi-Helsingin saari- ja ranta-alueita (Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari), Pohjois-Helsingin pienalueet sekä Itä-Helsingin rannikkoalueita (Kulosaari, Jollas, Tammisalo, Marjaniemi, Vartioharju). Johtajien asuminen polarisoituu melko voimakkaasti, mikä näkyy ääriluokkien suuruutena. Osalla alueista heitä siis asuu seudun keskiarvoa paljonkin enemmän, toisilla alueilla taas ei juuri ollenkaan. Erityisasiantuntijoiden suosituimmat alueet ovat paljolti samoja kuin johtajilla, mutta erityisasiantuntijat asuvat kuitenkin selvästi tasaisemmin seudulla. Erityisasiantuntijoiden ja johtajien asumisen alueellinen 44 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

17 Taulukko 7. Ammattiluokkien osuudet kaikista työllisistä alueittain, %. Helsinki Espoo pääkaupunkiseutu hkauniainen Vantaa I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen kehysalue Johtajat ja ylimmät virkamiehet 7,3 6,7 10,0 18,9 5,2 6,1 Erityisasiantuntijat 21 Tekniikka ja luonnontieteet 6,9 6,1 9,8 7,6 5,8 5,7 22 Terveydenhuolto, maa-/metsätaloustieteet 1,9 2,1 2,1 4,2 1,0 1,2 23 Opettajat 5,4 5,6 5,8 8,5 3,9 5,0 241 Liike-elämä ja järjestöt 3,3 3,3 4,0 4,8 2,2 2,1 247 Julkinen hallinto 1,8 2,2 1,7 1,7 1,1 0,9 Asiantuntijat 31 Tekniikka 5,0 4,6 5,9 3,5 5,4 5,1 32 Terveydenhuolto 3,3 3,3 3,5 3,2 3,3 3,5 341 Myynti ja rahoitus 6,3 5,9 7,2 7,2 6,3 6,3 343 Hallinnolliset toimihenkilöt 2,5 2,5 2,4 2,3 2,5 2,2 Työntekijät 41 Toimistotyöntekijät 8,3 8,5 7,4 6,0 9,0 7,0 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 2,4 2,5 2,1 2,0 2,3 1,9 51 Hoito-, palvelu- ja suojelutyöntekijät 10,3 10,8 8,5 7,8 11,1 11,1 52 Myyjät ja tuote-esittelijät 5,2 5,3 4,7 2,8 5,7 4,8 71 Rakennustyöntekijät, kaivos-/ ggglouhostyöntekijät 2,9 2,5 2,3 1,1 4,5 5,1 72 Konepaja-/valimotyöntekijät, asentajat, ssiikorjaajat 2,6 2,3 2,1 0,6 4,4 5,4 82 Teollisuustuotteiden valmistajat iimja kokoonpanijat 1,6 1,5 1,3 0,5 2,5 3,4 83 Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym. 2,8 2,7 2,3 1,1 4,1 4,0 91 Muut palvelutyöntekijät 5,1 5,4 4,3 3,2 5,6 4,8 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat ssiityöntekijät 2,7 2,3 2,4 1,6 4,1 3,3 malli vastaa pitkälle sitä, joka muodostuu koulutus- ja tulomuuttujia käytettäessä eli esiin nousevat korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten suosimat alueet. Seuraavaksi tarkastellaan karttojen avulla eri alojen erityisasiantuntijoiden asumista. Tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijoihin (kartta 3) kuuluvat suurina ammattikuntina muun muassa insinöörit ja tietotekniikan erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on miesenemmistöinen, hyvätuloinen ja työskentelee etupäässä yksityisellä sektorilla (ks. edeltä taulukko 2). Ammattiluokan edustajat eivät keskity vahvasti tietyille alueille, vaan asuvat melko hajautuneesti seudulla. Lievää painottumista on Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 45

18 46 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

19 havaittavissa seudun länsipuoliskolle. Suhteellisesti eniten heitä asuu Espoon itäosissa vyöhykkeellä Tapiolasta Laaksolahteen. Lukumääräisesti eniten heitä asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Kampissa, Myyrmäessä ja Etelä-Haagassa. Terveydenhuollon ynnä muihin erityisasiantuntijoihin (kartta 4) kuuluvat suurimpana ryhmänä lääkärit sekä lisäksi muun muassa osastonhoitajat sekä maatalouden, metsätalouden ja biologian erityisasiantuntijat. Ammattiluokka on hyvätuloinen ja naisenemmistöinen (kaksi kolmesta naisia). Luokkaan kuuluvat palkansaajat ovat etupäässä kuntasektorilla, yksityissektorin osuus on vain 15 prosenttia. Tähän luokkaan kuuluvat keskittyvät paljolti samoille alueille kuin hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut yleensäkin. Espoon itäosat, Kauniainen ja Helsingin merelliset asuinalueet ovat suosittuja, samoin useat sisämaassa sijaitsevat pientaloalueet. Lukumääräisesti eniten ryhmään kuuluvia asuu Lauttasaaressa, Töölössä, Etelä-Haagassa, Ullan linnassa ja Munkkiniemessä. Vantaalla ja kehysalueella ammattiluokan edustajia asuu suhteellisesti vähemmän kuin Helsingissä ja Espoossa. I Vaihtoehtoja suomalaiseen kaupunkiasumiseen Jukka Hirvonen: Ammattiluokat, urbaanisuus ja asuminen 47

20 Opettajien luokka painottuu edellisen ryhmän tapaan vahvasti kuntasektorille ja on naisenemmistöinen. Tuloiltaan se ei yllä aivan edellisten tasolle. Eri opettajaryhmien asumisen sijoittumista tutkittiin jo tutkimuksen aiemmassa vaiheessa (ks. Asuttaisiinko toisin?, sivun 93 kartat). Tuolloin havaittiin, että opettajien suurimman osuuden alueet sijoittuvat Helsingin kantakaupunkiin, Espooseen Tapiola Mankkaa Niittykumpu-vyö hyk keelle sekä Kauniaisiin. Kehysalueella ammattikuntaa asuu jonkin verran vähemmän kuin Espoossa ja Helsingissä mutta enemmän kuin Vantaalla. Liike-elämän ja järjestöalan erityisasiantuntijoiden (kartta 5) luokka sisältää esimerkiksi tilintarkastajat, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat sekä tiedottajat. Kyse on lähinnä yksityisen sektorin usein hyvin palkatuista töistä. Sukupuolijakauma on tasainen (naisia 55 %). Ryhmään kuuluvia asuu suhteellisesti eniten monilla Helsingin ja Espoon rannikkoalueilla, Kauniaisissa sekä muutamilla pientaloalueilla, 48 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on yhteensä vuosina 2005-2009 suoritetut perustutkinnot. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Ammatti ja sosioekonominen asema Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ammattiryhmät ovat voimakkaasti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen Vieraskieliset työttömät Espoossa Tuija Soininen 20.5.2015 Vieraskieliset työnhakijat työllisyyskoodeittain Työllisyyskoodi 2015 Maaliskuu %-osuus 00 Työllistetty 248 3,5 % 01 Työssä yleisillä työmarkk.

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Kuntatyöntekijöiden eläkepoistumaennuste vuosille , pohjautuen vakuutettujen määrään

Kuntatyöntekijöiden eläkepoistumaennuste vuosille , pohjautuen vakuutettujen määrään KU-SELVITYS/Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmän loppuraportti LIITE 1 Kuntatyöntekijöiden maennuste vuosille 2014-, pohjautuen vakuutettujen määrään 31.12. Aineisto koottu Kevan tilastointiluokituksen

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 2015

LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 2015 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 18.6.215 LAHDEN JA SUURIMPIEN KAUPUNKIEN TYÖTTÖMYYS 215 TYÖTTÖMÄT KTETUMPIA, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT YHÄ NUOREMPIA Kansainvälinen lama nosti myös Lahden työttömyysasteen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ

AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ SEPPO MONTÉN, SANNA RANTO, MINNA SALORINNE, JUHA SUOKAS AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ Helsingin työpaikat ammattitilastoissa 33 TILASTOJA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Seppo Montén p. tel. 09 310

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012 Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.0.202 Hanna Sutela Tilastokeskus Horisontaalinen segregaatio: ammatillinen, toimialoittainen, (työnantajasektorin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit. Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu

Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit. Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu Sijoittumistilastot ja tulevaisuuden ammatit Koulutustarve-ennakoinnin asiantuntijaryhmä 14.6.2012 Mikael Andolin Pirkanmaan ennakointipalvelu Väestöennuste (15-19-v.) Pirkanmaalla 2008-2020 Pirkanmaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi hieman syyskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuoden 2016 toisella neljänneksellä vuoden takaisella tasolla. Pääkaupunkiseudulla työpaikkoja

Lisätiedot

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Avoimia paikkoja huomattavasti enemmän kuin vuotta aiemmin Hanko 12,6 Raasepori 10,8 Lohja 11,6 Inkoo 7,5 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Karkkila 11,5 Siuntio

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Alle 25 vuotiaita työttömiä 4,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin Hanko 13,9 Raasepori 12,1 Lohja 12,8 Inkoo 8,8 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Karkkila 13,2 Siuntio

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.8.2015 Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot