2# Case #1 Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille. Case #2. Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella. Patria 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2# 2010. 8 Case #1 Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille. Case #2. Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella. Patria 1"

Transkriptio

1 2# Case #1 Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille Case #2 16 Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella Patria 1

2 1 2#2010 Malmin lentokenttä, E / N Kuva: Matti Immonen Siirtolennon jälkeen tehtaalta (Duluth, Minnesota) saapunut OH-GSC odottamassa lentokoulutuspalvelun aloittamista. 2 Patria

3 Tuokio Patria 3

4 Tapahtumat > kuva Puolustusvoimat Military Flight Training 2011, Lontoo, UK > Ilmailukoulutusalan huipputapahtuma kokoaa yhteen alan ammattilaiset ja huippupuhujat. Verkostoitumismahdollisuuksien lisäksi konferenssi tarjoaa arvokasta tietoa lentokoulutuksesta. Lisätietoja: IDEX-messut, Abu Dhabi > International Defence Exhibition & Conference -messut ovat suurimmat puolustus- ja turvallisuusalan messut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Patria esittelee messuilla huipputuotteitaan osastolla A33 hallissa 6. Lisätietoja nyt jo kymmenettä kertaa järjestettävästä megatapahtumasta: 4 Patria Hawk User s -konferenssi, San Diego, CA, USA > BAESystemsin isännöimä Hawkkäyttäjämaiden kokous, jossa Suomen ilmavoimat ja Patria esittelevät Hawk Mk.51-lasiohjaamopäivitystä.

5 Sisältö Pääkirjoitus > 7 Patria on paljon. Jukka Holkeri, markkinointijohtaja, Patria Case > Maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmien osuus on jopa 80 %. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Simo Mäkipaja Tilanne > Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytössämme on hyvä varoitusjärjestelmä. Tuotantopäällikkö Kari Örterberg On pienen maan etu, että tunnemme toisemme ja osaamme hyödyntää toisia viranomaisia. Everstiluutnantti Jari Mikkonen Case > Lentäjän taival Klassikko > Kanta > Lyhyet > Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Raili Saarinen, Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Viestintätoimisto Sanakunta. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: Kannen kuvat: Matti Immonen. Patria 5

6 Tiesitkö, että... > kuva Patria Ylätasoinen 6 Yksipaikkainen C.24 Suunniteltu hävittäjäkoneeksi oli ensimmäinen Suomessa suunniteltu ja valmistettu kone. Koneen suunnitteli insinööri K.W. Berger ja sen rakensi Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, v Ensilento ja lentäjä oli Georg Jäderholm. Koneita tehtiin vain yksi. C.24 -faktat Rakenne: Puurakenteinen, ylätasoinen, 1-paikkainen hävittäjä, 1 kpl. Rakentaja: Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, Pääsuunnittelija : ins. K.W. Berger. Mitat: kärkiväli: 12,1 ja 10,8 m pituus: 7,14 m korkeus: 2,93 m siipipinta-ala: 19,0 m 2 tyhjäpaino: 659 kg lentopaino: 870 kg siipikuormitus: 44,7 kg/m 2 tehkuormitus: 5,3 kg/hv Saavutusarvoja: nopeus yli 200 km/t Moottori: Siemes-Halske Sh 3 A ylipuristettu korkeusmoottori, 11 syl. 160 hv, nk. birotatiivi (syllinterit ja kampiakseli pyörivät vastakkaisiin suuntiin). Moottorin paino 192 kg. Lähde Wikipedia Kurt Berger Kurt Volmar Berger ( ) oli Valtion Lentokonetehtaan pääkonstruktööri, koulutukseltaan lentokoneinsinööri. Berger kävi vuonna 1918 Saksassa Libaussa Ilmavoimien lento-oppilaana vesikoneohjaajakoulutuksessa, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan koulutus keskeytyi. Berger opiskeli lentokoneinsinööriksi vuosina East London Collegessa. Hänet nimitettiin opiskelujen päättymisen jälkeen Ilmavoimien esikunnan insinööriksi Santahaminaan, ja vähän myöhemmin pääkonstruktööriksi vuonna Berger suunnitteli muun muassa I.V.L. C.24-hävittäjäkoneen lisäksi, Haukka I ja II-, Sääski- ja Kotka-lentokoneet. Suunnittelemiensa lentokoneiden lisäksi Berger osallistui Ilmavoimien hävittäjähankintoihin luvuilla mm. Tšekkoslovakiassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa ja Ranskassa. Berger erotettiin tehtävistään Valtion lentokonetehtaan saneerauksien takia Hän jatkoi alalla Lentoasema I:n ja Lentorykmentti 2:n konetarkastajana valvoen mm. talvisodan jälkeen Brewstereiden kokoonpanoa Ruotsissa, huoltopäällikkönä ja Ilmavoimien esikunnan toimistoinsinöörinä sekä yksityisenä yrittäjänä sotien jälkeen. 6 Patria

7 Pääkirjoitus > PATRIA ON PALJON Kuva Seppo Saarentola Ensimmäisen uudistuneen Patrian sidosryhmälehden kannesta löytyivät viimeksi kuvat Patria AMV -ajoneuvosta ja Hornet-hävittäjästä. Ne lienevät tunnetuimmat tuotteet, joihin Patria yhtiönä liitetään: maailmanmarkkinoilla erittäin menestyneet XA- ja AMV-ajoneuvosarjat sekä Hornetien huoltaminen ja modernisointi Suomen ilmavoimille. Tunnettu on myös tekemämme NH90-helikoptereiden kokoonpano Suomelle ja Ruotsille, Airbusille valmistamamme komposiittiosat sekä Patria Nemo- ja AMOS-kranaatinheittimet. Mutta Patria on paljon muutakin. Neljätoista vuotta sitten 1996 tehtiin päätös suomalaisen ilmailu- ja puolustusteollisuuden keskeisten toimijoiden kokoamisesta yhden nimen alle. Syntyi Patria-konserni. Leikillisesti on aikanaan laskettu, montako kymmentä eri liikeideaa silloisessa yhtiössä yhteensä oli. Keksimme nopeasti, ettemme tulisi globaaliksi ykköseksi niistä kaikissa. Tuskin edes kakkoseksi. Kuluneiden vuosien ajan olemmekin ohjanneet Patrian kehitystä suuntaan, millä parhaiten pystymme palvelemaan asiakkaitamme ja olemaan kärjessä. Vuonna 2010 Patrian päätoiminta-alueet keskittyvät Suomen ja muun Pohjois-Euroopan puolustusvoimien ja siviiliturvallisuudesta vastaavien viranomaisten tukemiseen sekä panssaroituihin pyöräajoneuvoihin ja kranaatinheitinjärjestelmiin. Olemme ilma- ja maavoimien johtava elinjakson tuen kumppani Patria tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja ketteryyttä ollakseen kilpailukykyinen. Suomessa sekä Pohjoismaiden johtava sotilas- ja viranomaishelikoptereiden huoltaja. Järjestelmä- ja ohjelmistoalan toimintamme kasvaa jatkuvasti ja olemme myös verkostopuolustuksen sovelluksissa kooltamme Suomen kärjessä. Myös komposiittisten lentokonerakenteiden suunnittelussa ja valmistuksessa löytyy osaamista. Menestys näillä toimialoilla perustuu korkeaan ja laajaan tekniseen osaamiseen ja hyvään projektihallintaan. Asiakkaamme luottavat meihin. Patrian kokoinen yritys tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja ketteryyttä ollakseen kilpailukykyinen. Tärkeää on omien kilpakenttien valinta ja oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen sekä kykyjen kehittäminen. Toisaalta meidän pitää olla tarpeeksi laajakatseisia, että osaamme tarjota yhdessä kumppaniemme kanssa kokonaispalvelua yhden luukun -periaatteen mukaisesti. Tulevaisuuden Patriaa kehitämme näistä lähtökohdista pienin ja isoin askelin. Perustuen nykyiselle, vankalle pohjalle. Joka päivä. 7 Jukka Holkeri Markkinointijohtaja, Patria Patria 7

8 Case > Vesa Tompuri / kuvat Matti Vuohelainen, Patria, Puolustusvoimat ja Shutterstock 8 Patria

9 9 Tietoisuutta tilanteisiin SUOMEN ARMEIJAN MERKITTÄVÄNÄ toimittajana tunnettu Patria on vahva toimija myös tilannekuvajärjestelmissä. Tällä osaamisella on käyttöä sekä Suomessa että kansainvälisesti - niin sotilasteknisissä sovelluksissa kuin myös turvallisuuteen liittyvillä siviilialoilla.

10 KARI ÄYRÄMÖ C4ISTAR-yksikön johtaja. N eljä vuotta sitten Patrian järjestelmä-, ohjelmisto- ja elektroniikkaosaajat koottiin yhteen liiketoimintaan. Muutos kumpusi järjestelmätoimialan liiketoiminnan kehitysjohtajan Simo Mäkipajan mukaan alan yleisestä trendistä, jonka mukaisesti järjestelmien osuus hankintakokonaisuuksista on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Ja jos kyse on miehittämättömistä koneista, maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmien osuus on jopa 80 prosenttia, Mäkipaja toteaa. Ilmavoimien ohella Patria toimittaa tietoteknisiä järjestelmiä myös maa- ja merivoimien tarpeisiin. Johtamisjärjestelmissä toimeksiannot ovat C4ISTAR-yksikön johtaja Kari Äyrämön mukaan työmäärällisesti merkittävimmät. Toisaalta Patrian järjestelmätoimialan kysytyimpiin osaamisalueisiin kuuluva sensoritekninen osaaminen on käyttökelpoista tietotaitoa kaikissa puolustushaaroissa. Muun muassa tutka- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmissä tarvittava sensoritekniikan hallinta on tulosta pitkäaikaisesta kehitystyöstä Patriassa ja sen edeltäjissä. Tämän kehityksen yhtenä tuloksena on tutkasignaalitiedusteluvastaanotin, joka on kansainvälisesti mitattuna suorituskyvyltään huippuluokkaa ja lupaava vientituote, Äyrämö toteaa. Lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Miehittämättömissä koneissa osuus on jopa 80 prosenttia. TILANNETIETOISUUS YHDISTÄÄ Suomen puolustusvoimat on Patrian asiakkaista selvästi suurin, mutta samantyyppiselle tietotekniselle osaamiselle on kysyntää myös muissa valtionlaitoksissa. Esimerkiksi rajavartiolaitos sekä merenkulku-, pelastus- ja poliisiviranomaiset tarvitsevat tilannetietoisuuden maksimoimiseen tähtääviä tietojärjestelmiä. Kyse on johtamisjärjestelmistä, joissa tehostettu tilannetietoisuus on tärkeää. Toisin sanoen käyttäjän on koko ajan pysyttävä tietoisena siitä, kenen kanssa operoi 10 Patria

11 ja mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Toki siviilipuolen sovelluksissa on tietotekniikankin kannalta eroja sotilaallisiin sovelluksiin nähden. Esimerkiksi tahalliseen häirintään varautuminen ja sen haittojen eliminoiminen ei ole yhtä tärkeää kuin sotilassovelluksissa, Simo Mäkipaja selvittää. Tilannetietoisuuden varmistamisen näkökulmasta Patrian kehittämät järjestelmät ovat selvästi pidemmällä kuin järjestelmät, jotka on kehitetty pelkästään siviilipuolen sovellusten ehdoilla. Se vanha väittämä, että sotilassovelluksiin alun perin kehitetty teknologia leviäisi jalostettuna siviilisovelluksissa, ei Kari Äyrämön mukaan välttämättä aina enää päde. Ohjelmistoissa markkinat ovat siviilisovelluksissa niin valtavat, että olemme usein vastaanottavana osapuolena teknisessä kehityksessä, hän myöntää. Patrian maine järjestelmäosaajana on joka tapauksessa kansainvälisesti kova. Asiakkaiden luottamus näkyy Simo Mäkipajan mukaan esimerkiksi siinä, että Patria on ollut päätoimittajana myös järjestelmähankinnoissa, joissa osajärjestelmätoimittajat ovat todella isoja kansainvälisiä toimijoita. Toisaalta teemme myös aika paljon kotimaisia räätälöintejä muualta hankittuihin järjestelmiin. Näin on, jos hankinnan kohde on erittäin mittava. Yksi esimerkki on ilmavoimien hiljattain Ranskasta hankkiman uuden keskivalvontatutkan kansalliset osuudet. Integrointi kansalliseen infraan vaatii syvää järjestelmien ymmärrystä siinä missä omien järjestelmienkin kehittäminen ja toimittaminen, hän toteaa. toteuttavat Tampereella, Hallissa ja Espoossa toimivat organisaation osat, jotka tällä hetkellä koostuvat yhteensä noin 300 omasta ja vaihtuvasta määrästä alihankkijoiden työntekijöitä. Olemme ulkoistaneet hankkeidemme rutiinimaisimpia osia. Järjestelmien arkkitehtuurin ja muut keskeiset osa-alueet olemme pitäneet ja pidämme jatkossakin itsellämme, Simo Mäkipaja linjaa. Järjestelmäprojekteihin osallistuva työntekijämäärä on noussut tasaisesti liikevaihdon kasvun myötä; viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmiin keskittyvän liiketoiminnan liikevaihto on tuplaantunut. Sotilaalliset järjestelmähankkeet jakautuvat Patrian näkökulmasta neljään liiketoiminta-alueeseen: tiedustelu- valvonta- ja johtamisjärjestelmät, lentävän kaluston ohjelmiston ja järjestelmien ylläpito, integrointipalvelut sekä avaruuselektroniikka. Osaamisalueista tiedustelu-, valvontaja johtamisjärjestelmät, sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmät palvelevat kaikkia puolustushaaroja. SIMO MÄKIPAJA Järjestelmätoimialan liiketoiminnan kehitysjohtaja. Viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmiin keskittyvän liiketoiminnan liikevaihto on tuplaantunut. JÄRJESTELMIÄ KAIKILLE PUOLUSTUSHAAROILLE Tyypillisesti järjestelmäalan hankkeet kestävät yhdestä kolmeen vuotta. Niitä Patria 11

12 PATRIA SUUNNITTELI JA TOTEUTTI PÄIVITETYN ohjaamojärjestelmän integroinnin Suomen ilmavoimien Hawk-koneisiin. Patria on kasvattanut järjestelmäosaamistaan myös ostamalla liiketoimintoja muilta yrityksiltä. Vuonna 2007 ostettiin esimerkiksi Teklan tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmiin sekä ammunnanhallintajärjestelmiin erikoistunut liiketoiminta. Näin Patria vahvisti johtavaa asemaansa Suomen puolustusvoimien kotimaisena järjestelmätoimittajana. Kotimaan markkinoilla Patria toteuttaa osaltaan Suomen puolustusvoimien materiaalipoliittista strategiaa, jonka mukaan maassamme pitää pystyä sovittamaan yhteen ja ARIS tarjoaa maailman kärkeä olevan laaja-kaistaisen tutkasignaalien erottelu- ja analysointi suorituskyvyn myös uusimpia tutkia vastaan. ylläpitämään kriittisiä järjestelmiä. Kumppanoituminen muiden toimijoiden kanssa on tärkeää tämän toteuttamiseksi. Sama periaate pätee laajemmin myös kansainvälisissä hankkeissa, joihin Patria osallistuu joko järjestelmien päätoimittajana tai alihankkijana. TUOTEKEHITYSTÄ MYÖS KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Alati kansainvälistyvillä puolustusja turvallisuusmarkkinoilla on suomalaisenkin puolustusteollisuuden kansainvälistyttävä. Patria on ollut yksi suunnannäyttäjistä aktiivisella ja innovatiivisella tuotekehityksellään. Merkittävä oma tuotekehityspanostus alueille, joissa on myös kansainvälisiä näkymiä, on luonut hyvät mahdollisuudet korkean teknologian ratkaisujen vientiin. 12 Patria

13 Koska eri maiden puolustusvoimat kamppailevat paisuvien toimintamenojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkkokäyttöä ajatellen. Uusin kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Patrian tuote on ARIS-järjestelmä (Advanced Real- Time Intelligence System) tutkasignaalitiedusteluun (ELINT, Electronic intelligence). Ensimmäinen kauppa ARIS:n sarjatoimituksista solmittiin kesällä ARIS:ssa on onnistuttu yhdistämään myös siviilikäytössä olevien kaupallisten teknologioiden tarjoama joustavuus ja suorituskyky Patrian vankkaan osaamiseen puolustusjärjestelmistä. ARIS tarjoaakin maailman kärkeä olevan laajakaistaisen tutkasignaalien erottelu- ja analysointikyvyn myös uusimpia tutkia vastaan. Koska eri maiden puolustusvoimat kamppailevat kutistuvien puolustusbudjettien ja paisuvien toimintamenojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkkokäyttöä ajatellen; yksi operaattori voi etäkäyttää useita ARIS-järjestelmiä. Järjestelmä on myös helposti liitettävissä olemassa oleviin vanhoihin järjestelmiin ja sen signaalinkäsittelytoiminnot ovat nopeasti räätälöitävissä. Tämä mahdollistaa ELINT-järjestelmien suorituskyvyn ja älyn päivittämisen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi. Tilannetietoisuuden parantamiseen tähtäävissä järjestelmähankkeissa on olennaista pystyä yhdistämään eri teknologiaan perustuvia osajärjestelmiä siten, että ne toimivat yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Tällä alueella yksi Patrian vahvuuksista on sen omarahoitteisesti kehittämä LEAN-verkottumisalusta. LEAN (Lightweight Environment for Adaptive Networks) on erilaisiin verkkoympäristöihin soveltuva viestinvälitysjärjestelmäalusta, joka tarjoaa yhteisen ohjelmistorajapinnan käyttäjäsovelluksille. Informaatio on sitä tarvitsevien ja siihen oikeutettujen tahojen saatavilla siten kuin kulloinkin käytössä oleva tiedonsiirtomekanismi sen parhaiten mahdollistaa. Käyttäjäsovellukset voivat olla esimerkiksi tietokoneen tai ajoneuvon sisällä keskenään kommunikoivia ohjelmistoja, valtakunnan tasolla hajautettuja laskentakeskuksia tai verkon tilaa seuraavia verkonhallintapalveluita. Patria 13

14 Tilanne > Tomi Kangasniemi Kuvat Ilmavoimat, Piritta Särmä, Mikko Vahaniitty ja Shutterstock. Kuvitus Ilmavoimat, Linda Halenius Jari Mikkonen Everstiluutnantti Ilmavoimien esikunnan operatiivinen osasto. Kari Österberg Tuotantopäällikkö Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun tuotantopäällikkö. ISLANNIN TULIVUORENPURKAUS Tuhkapilvikaaos pani viranomaiset testiin Islannin tulivuorenpurkauksen tuhka levisi Euroopan ilmatilaan. Keskeistä ilmatilan sulkemispäätöksenteossa oli tuhkan mahdollisesti aiheuttamat vahingot koneiden moottoreille. Huhtikuun puolivälissä tapahtunut tulivuorenpurkaus Islannissa Eyjafjallajökullin jäätikön alla pysäytti lähes koko Euroopan lentoliikenteen. Purkauksen nostamat tuhkapilvet panivat koetukselle viranomaisyhteistyön toimivuuden myös Suomessa. Tilanteeseen pystyttiin kuitenkin reagoimaan nopeasti. - Ilmavoimilla oli siinä keskeinen merkitys, mutta myös siviiliviranomainen reagoi nopeasti. Toimintamme osoitti, että Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) -strategia ja sen käytännön toteuttaminen on hyvällä tasolla. On myös pienen maan etu, että täällä me tunnemme toisemme ja osaamme hyödyntää toisia viranomaisia, everstiluutnantti Jari Mikkonen Ilmavoimien esikunnan operatiiviselta osastolta toteaa. Samaa mieltä yhteistyön toimivuudesta on Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun tuotantopäällikkö Kari Österberg. - Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytössämme on aika hyvä varoitusjärjestelmä. PATRIA TUTKI TUHKALÖYDÖKSET Tuhkapilven riskien tiedostaminen ja vaadittavista toimenpiteistä päättäminen oli monen viranomaisen yhteisponnistus. Ilmatieteen laitos sai tiedon tulivuorenpurkauksesta Iso-Britanniassa sijaitsevasta International Civil Aviation Organisationin (ICAO) Vulcanic Ash Advisory Centrestä (VAAC), joka vastaa tuhkapilviennusteiden välittämisestä Länsi- Euroopassa. - Varoitimme sitten SIGMET-varoituksella ilmailijoita Pohjois-Suomen ilmatilassa siitä, että ilmassa on tuhkaa. Samalla lailla varoitamme esimerkiksi voimakkaista ukkosista, Österberg kertoo. Samana päivänä Ilmavoimien kone lensi Pohjois-Lapissa normaalia koulutuslentoa ja vahvisti lentonsa jälkeen tuhkapilvitilanteen. Tuhkapilven vakavuudesta varmistuttiin edelleen ilmanäytteenottolennoilla, joissa 14 Patria

15 15 TUHKALÖYDÖKSET lähetettiin Patrialle Linnavuoreen analysoitavaksi. ILMANÄYTTEENOTTOLENNOILLA varmistuttiin tuhkapilven vakavuudesta. käytettiin näytteenottosäiliöillä varustettua Hawk-kalustoa. Ilmavoimat päätti omien koulutuslentojensa rajoituksista, ja Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi lopulta Suomen ilmatilan sulkemisesta siviililiikenteeltä. Keskeistä päätöksenteossa oli tuhkan mahdollisesti aiheuttamat vahingot koneiden moottoreille. - Ilmavoimien lentokaluston mahdolliset vauriot selvitettiin yhteistyössä Patrian kanssa. Koneissa oli tuhkalöydöksiä, ja osa moottoreista irrotettiin ja lähetettiin Patrialle Linnavuoreen analysoitavaksi, Mikkonen kertoo. Samoin toimittiin vielä Hawkkaluston kanssa. Löydökset vahvistivat tuhkan vaikutukset. Mikkosen mukaan Ilmavoimien lennoillaan tekemät havainnot ja Patrian analysoimat tuhkalöydökset osoittautuivat varsin tärkeiksi. - Meidän tuloksistamme on oltu erittäin kiinnostuneita myös maailmalla. Niitä on käytetty esimerkiksi Sveitsissä tehdyissä tutkimuksissa. EI YHTEYTTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN Tuhkapilvikaaos johti tunnettuihin seurauksiin: Euroopan ilmatilassa jouduttiin reilun viikon aikana perumaan noin lentoa. Myös viranomaiskäytäntöihin tuli tuhkapilvikaaoksen myötä tarkempia ohjeistuksia muun muassa lentokieltoihin. Mutta ovatko tulivuorenpurkaukset uhka lentoliikenteelle myös tulevaisuudessa? Sitä on Österbergin mukaan vaikea arvioida. Aktiivisia tulivuoria on Islannissa useampiakin, muun muassa Katla Eyjafjöllin naapurissa on purkautunut melko säännöllisesti. Myös Sisiliassa on toimiva tulivuori, samoin Alaskassa. Poikkeuksellisen Islannista nousseesta tuhkapilvestä teki kuitenkin Österbergin mukaan sen osuminen erittäin vilkkaasti liikennöidylle alueelle. Lisäksi jäätikön läpi purkautuessaan tuhkasta muodostuu erittäin hienojakoista, ja näin se säilyy pitkään ilmakehässä ja myös leviää laajalle. Österbergin mukaan tulivuorenpurkauksilla, erilaisten sääilmiöiden lisääntymisellä ja ilmastonmuutoksella ei myöskään ole yhteyttä toisiinsa. - Ehkä voimakkaissa sääilmiöissä on jonkin asteista nousua, mutta niissä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua vuosittain. Meteorologit eivät helposti 1 2 vuoden perusteella vielä tee olettamuksia muutostrendistä, Österberg arvioi. Patria 15

16 Case > Anne Repo Kuvat Matti Immonen ja Anna Koivisto 16 Patria

17 17 Tie taivaalle HUIPPULUOKAN LENTÄJIÄ syntyy tiukan valinnan jälkeen monivaiheisella koulutuksella, jossa turvallisuustekijät ovat erityisen tärkeässä asemassa. Patrian lentokoulutuksella on kysyntää myös ulkomailla. Patria 17

18 K adetti Tero Janhunen, 21, tietää mitä haluaa. Hän haluaa lentäjäksi. On hienoa, kun pääsee taivaalle ja tuntee hallitsevansa konetta, Janhunen kuvailee Vinkan ohjaamista Tikkakosken Ilmasotakoulussa. Janhunen on yksi 22:sta kadettikouluun valitusta Lento-RUK:n käyneestä varusmiehestä. Tähän mennessä hän on suoriutunut kahdesta karsinnasta: kuntotestin lisäksi oli läpäistävä kaksipäiväiset psykologiset testit sekä lääkärintarkastus. Lentäjältä vaadittavia ominaisuuksia ovat muun muassa hyvä näkö, koordinaatio- ja paineensietokyky sekä taito havaita ja käsitellä samanaikaisesti useita asioita. Kauhavalla lapsuutensa asuneelle Janhuselle ammatinvalinta oli itsestäänselvyys, sillä myös hänen isänsä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet päivätyönsä lentäjinä. Ensimmäisen kerran Tero pääsi lentämisen makuun jo pikkunassikkana isänsä sylissä. KANSAINVÄLISESTI HUIPPULUOKAN PILOTTEJA Valintaseula on erittäin tiuha alusta alkaen: Lento-RUK:iin hakee vuosittain noin nuorta, joista noin 50 valitaan. Kadettikouluun, lentäjäksi opiskelemaan, pääsee jatkamaan noin parikymmentä ja valtaosa opiskelijoista suorittaa koulutuksen loppuun asti. Kadettioppilaiden etenemistä ja oppimista seurataan niin, että jokainen huolella yhdessä opettajan kanssa valmisteltu lento analysoidaan myös yhdessä lennon jälkeen ja siitä tehdään raportti. Ammattitaitoisesti rakennettu koulutuksen kulku takaa sen, että Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmä yhdessä Patrian koulutuksen kanssa tuottaa kansainvälisesti arvioituna huippuluokan pilotteja. Miten tähän on päästy, ja miksi juuri Suomessa? Patrian markkinoinnissa ilmailusta vastaava johtaja Tuure Hakavuori arvioi, että yksi syy erinomaiseen tulokseen on hyvä valintaprosessi ja tasokas koulutus. Koulutukseen valitaan nuoria, joiden olisi helppo saada opiskelupaikka myös muualta. Heillä on vahva motivaatio suorittaa koulutus loppuun asti. On myös hyvä muistaa, että Suomella on historiallisesti pitkä perinne lentäjäkoulutuksessa. Esimerkiksi Kauhavalla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslentokoulutusorganisaatioista. Suomen ilmavoimat on aina ollut omavarainen lentäjäkoulutuksessaan. LENTÄJÄN TIE SOTATIETEIDEN MAISTERIKSI Korkeatasoisen koulutuksen taustalla on pitkälle viety teoriaosuus akateemisine opintoineen yhdistettynä käytännön harjoitteluun sekä erityishuomion kiinnittäminen turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti. Teoriaosuudella tarkoitetaan kandidaatti- tai maisteritutkintoa, mikä tällä alalla on harvinaista Euroopassa. Hävittäjälentäjiksi valmistuvat suorittavat akateemiset opinnot osaksi Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa ja osaksi Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Käytännön harjoittelu eli Vinka-lentokoulutus suoritetaan Tikkakoskella ja jatkokoulutus Hawk-suihku- KAUHAVALLA LAPSUUTENSA ASUNEELLE JANHUSELLE ammatinvalinta oli itsestäänselvyys, sillä myös hänen isänsä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet päivätyönsä lentäjinä. Suomella on pitkä perinne lentäjäkoulutuksessa. Kauhavalla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslentokoulutusorganisaatioista. 18 Patria

19 Häiriöilmoitusten raportointikynnys pidetään mahdollisimman alhaisena. Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet. KORKEATASOISEN KOULUTUKSEN taustalla on pitkälle viety teoriaosuus yhdistettynä käytännön harjoitteluun sekä erityishuomion kiinnittäminen turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti. SIMULAATTORIKOULUTUS tuo mukanaan kustannustehokkuutta, sillä harjoituslennot lentokoneilla nostaisivat kustannuksia. harjoitushävittäjillä Kauhavalla. Osa opettajakunnasta tulee Patrialta, osa Ilmavoimilta. Kauhavan simulaattorikoulutuksesta vastaa Patria. Simulaattorikoulutus tuo mukanaan kustannustehokkuutta, sillä harjoituslennot lentokoneilla nostaisivat kustannuksia. Patrian lennonopettajilla on kaikilla sotilaslennonopettajan tausta. Karjanlahdella on takanaan yli 30 vuotta lentäjäkokemusta, ja hän on toiminut Patrian Vinka-koulutuksen suunnittelijana ja toteuttajana alusta alkaen, eli vuodesta Koulutuksessa korostuu lentoturvallisuus. Ilmavoimissa turvallisuusajattelu onkin onnistuttu jalkauttamaan jokapäiväiseen toimintaan. Karjanlahden mukaan tärkeintä opetuksessa on se, että opettajien ja oppilaiden välille syntyy luottamus. Häiriöilmoitusten raportointikynnys pidetään mahdollisimman alhaisena. Ketään ei moitita sen takia, että harjoituslennolla jokin meni vikaan, Karjanlahti toteaa. Jos oppilas ilmoittaa vaikkapa unohtaneensa laskusiivekkeen sisään läpilaskussa, purkaa opettaja tilanteen jatkokysymyksillä: Missä vaiheessa huomasit tämän, ja miten toimit sen jälkeen. Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet, jotta niistä voidaan oppia, eivätkä ne enää toistu. Samalla myös muut oppivat toisten virheistä. Opettaja arvioi jatkuvasti myös sitä, miten oppilas kykenee itse arvioimaan omaa toimintaansa, Karjanlahti kertoo. Ilmavoimat on ollut tyytyväinen annettuun koulutukseen, ja hyvä maine on kiirinyt kauemmaskin. Lentokoulutukseen perehtyneitä pedagogeja on jopa pyydetty esittelemään Ilmavoimien käyttämää häiriöilmoitusjärjestelmää sosiaali- ja terveyskoulutuksen asiantuntijoille. SIVIILILENTÄJIÄ MAAILMALLE Patria toimii Helsinki-Malmin lentokentällä siviililentäjien kouluttajana. Malmin koulutusyksiköstä on noin kymmenen toimintavuoden aikana valmistunut lentäjiä niin kotimaisille kuin eurooppalaisillekin lentoyhtiöille. Oppilaitokselle on myönnetty Euroopassakin vielä Patria 19

20 Siviililentäjäkoulutukseen vaaditaan yhtä lailla tiukkojen testien läpäisemistä. harvinainen toimilupa antaa integroitua ammattilentäjäkoulutusta. Se valmistaa koulutettavan tasolle, jota lentoyhtiöt edellyttävät aloittavilta perämiehiltä. Siviililentäjäkoulutukseen vaaditaan yhtä lailla tiukkojen testien läpäisemistä. Hakijat suorittavat persoonallisuus- ja soveltuvuustestit, osallistuvat paineensietoa ja koordinaatiota testaavalle simultaanilennolle sekä käyvät läpi laajan lääkärintarkastuksen ennen kurssille hyväksymistä. Patria tarjoaa myös erityisja jatkokoulutusta jo ammatissa toimiville lentäjille. Viime vuonna Patria alkoi kouluttaa pietarilaisen UCA:n (St. Petersburg State University of Civil Aviation) yliopiston opiskelijoita. UCA on merkittävä alan organisaatio Venäjällä. Yliopistossa on yli tuhat oppilasta, jotka valmistuvat muun muassa lentäjiksi, lennonjohtajiksi, ilmailualan lakimiehiksi sekä kaupallisiin ja johdon tehtäviin. Ensimmäisenä vuonna koulutettavia oli 12, ja tänä vuonna määrä nousi yli 20 oppilaaseen. Patria on ainoa Venäjän ulkopuolinen kouluttaja, joka on hyväksytty antamaan peruskoulutusta venäläisille oppilaille, Tuure Hakavuori kertoo. KAUHAVALLA NORDIC PILOT TRAINING CENTRE Ilmavoimien ja Patrian yhteistyö Kauhavalla on jatkunut nyt viisi vuotta. Vuonna 2004 Ilmavoimat halusi ulkoistaa Vinka-lentokoulutuksensa ja keskittyä tärkeimpään eli Hornet-toimintaan. Vuosien mittaan vastuuta on siirretty yhä enemmän Patrialle. Lisää painoarvoa koulutukseen tuo se, että Patrialla lentokoulutus- ja huoltoliiketoiminta tukevat toisiaan. Vinka-koneet on valmistettu Patrialla, joten koneet tunnetaan teknisesti hyvin. Myös Hawkien ja Hornetien sekä uusien kuljetushelikopterien kokoonpano on suomalaistyötä. Patria onkin kiinnostunut tarjoamaan myös näiden koneiden lentokoulutusta tai niihin liittyviä tukitoimintoja, sanoo Tuure Hakavuori. Parhaillaan Patria valmistelee lentäjäkoulutustoiminnan laajentamista. Suunnitelmissa on toteuttaa Kauhavalle kansainvälinen sotilaslentokoulutuskeskus yhdessä Suomen ilmavoimien ja Puolustusministeriön kanssa. Patria on esittänyt Kauhavaa AEJPT (Advanced European Jet Pilot Training) -konseptin mukaiseksi pohjoiseksi tukikohdaksi, joka toimisi Nordic Pilot Training Centren (NPTC ) yhteydessä. Kauhava sopii sijoituspaikaksi, koska siellä on vapaata ilmatilaa, mitä ei Keski-Euroopasta löydy. Patria tekee parhaillaan Ilmavoimille Hawk-suihkuharjoitushävittäjien ja simulaattorin modernisointia, jonka jälkeen koulutuskalusto on nykyaikaisen hävittäjätoiminnan edellyttämällä tasolla. 20 Patria

21 Sotilaslentäjien valinta ja ilmavoimien lentoupseerikoulutus: [ 1.] [ 2.] [ 3.] [ 4.] [ 5.] LENTORESERVIUPSEERIKURSSILLE TIKKAKOSKEN ILMASOTAKOULUUN hakee nuorta, joista noin 50 oppilasta valitaan. Varusmiespalvelus kestää vuoden. Lentokoulutus teorioineen vie ajasta yli puolet. Lisäksi suoritetaan normaalit varusmiespalvelukseen kuuluvat tehtävät. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN LENTOUPSEERI- KOULUTUKSEEN valitaan hakijaa, jotka jakaantuvat ilmavoimien, maavoimien ja rajavartiolaitoksen lentäjiin. Kadettikoulutuksen kandidaattivaihe kestää lähes kolme vuotta. Alussa on enimmäkseen yleisiä upseeriopintoja Santahaminassa sekä Tikkakoskella, jossa lennetään myös jatkokoulutusta Vinkalla. Viimeisenä vuonna opiskelijat siirtyvät Lentosotakouluun Kauhavalle, jossa keskitytään Hawk-suihkukonekoulutukseen. VALMISTUMISEN JÄLKEEN ON VUOROSSA VUODEN KESTÄVÄ taktinen Hawk-jatkokoulutus Kauhavalla. Sen jälkeen opiskelijat siirtyvät Hornet-koulutukseen lennostoihin Tampereelle, Kuopioon ja Rovaniemelle. MUUTAMAN LENNOSTOSSA VIETETYN TYÖVUODEN JÄLKEEN voi suorittaa noin kaksi vuotta kestävän sotatieteiden maisterin tutkinnon. AKATEEMISTA KOULUTUSTA VOI JATKAA JOPA sotatieteiden tohtorin tutkintoon saakka. Patria 21

22 Klassikko > Päivi Brink/kuvat Patria >1984 Vanha tuttu panssari-sisu eli Pasi Pasi on tarjonnut miehistönkuljetukseen tehoa ja turvaa vuodesta 1984 alkaen eri maiden puolustusvoimissa ja erityisesti YK-tehtävissä. Paseja myytiin Suomen puolustusvoimien lisäksi runsaasti myös ulkomaille, muun muassa Ruotsiin, Norjaan, Hollantiin ja Viroon. Viimeinen Pasi luovutettiin asiakkaalle vuonna Miehistönkuljetusajoneuvo XA x6 tuotiin suuren yleisön ihmeteltäväksi vuonna 1985 Kuljetus-Transport -näyttelyssä Helsingissä. Sen ensimmäinen prototyyppi valmistui 1981 Suomen Puolustusministeriön julistaman, kotimaisille valmistajille suunnatun tarjouskilpailun tuloksena. Puolustusvoimille tarvittiin uiva, hyvin maastoliikkuva, kumipyöräinen ja panssaroitu miehistönkuljetusvaunu. Tarjouskilpailuun ottivat osaa Valmet traktoritekniikkaan perustuvalla tuotteellaan ja Sisu kuorma-autotekniikkaan pohjautuvalla tuotteellaan. Puolustusvoimien testien jälkeen Sisun tuote julistettiin tarjouskilpailun ylivoimaiseksi voittajaksi vuoden 1983 viimeisenä päivänä. Alkuperäisten XA-180-mallien suunnittelussa olivat mukana muun muassa Kari Lindholm, Eero Mynttinen, Pertti Martikainen, Jan Fröjdman ja Jorma Toikka. Panssari-Sisu sai lempinimen Pasi jo suunnitteluvaiheessa ennen kuin yksikään vaunu oli valmistunut. ENSIMMÄISET KAPPALEET LIBANONIIN Pasit saatiin sarjavalmistukseen vuonna 1984, jolloin Suomen puolustusvoimille toimitettiin 14 perusvarusteltua XA-180:tä, joissa oli 240 hevosvoimainen Valmet-dieselmoottori. Ensimmäiset Pasit toimitettiin samana vuonna suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Libanoniin, minne lähetettiin yhdeksän erikoisvarusteltua XA-180:tä. Ensimmäinen sarjatuotantovaunu sai lempinimen Ensio tunnetun suomalaisen rauhanturvaajakenraalin Ensio Siilasvuon mukaan. Pasien vienti alkoi jo 1980-luvun lopulla, kun Ruotsiin toimitettiin viisi Pasia. Ruotsi, Norja ja Hollanti ovat vuosikymmenten mittaan olleet merkittäviä vientimaita. Paseja on käytetty kansainvälisissä ope XA-180 Ensimmäinen sukupolvi XA-185 Toinen sukupolvi XA-200 Kolmas sukupolvi ENSIMMÄISET PASIT toimitettiin suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Libanoniin 22 Patria XA-200-SARJA moottori Valmet 7,4 litraa teho 202 kw vääntö 1080 Nm vaihteisto Allison 6-vaihteinen automaatti pyöriä 6 jousitus jäykät akselit, lehtijouset tasauspyörästöt vain poikittainen jarrujärjestelmä rumpujarrut layout moottoritila keskellä max. taistelupaino XA 200, 22,5 tonnia uinti ei ui lainkaan

23 Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1300 kappaletta. XA-202 raatioissa mm. Afganistanissa, Irakissa, Bosniassa ja Kosovossa sekä YK:n rauhanturvatehtävissä esimerkiksi Lähi-idässä, Namibiassa, Eritreassa ja Kambodzhassa. Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1300 kappaletta. Ne on todettu hyvin luotettaviksi ja pitkäikäisiksi; lähes kaikki valmistetut Pasit ovat vielä aktiivikäytössä eri maissa. Niiden käyttö jatkunee vielä ainakin 20 vuotta. PATRIA AMV JATKAA PASIN VOITTOKULKUA Vuonna 2001 valmistui Pasin seuraajan, Patria AMV 8x8-pyöräpanssariajoneuvon prototyyppi. Tarkoitus oli kehittää pyöräajoneuvo, jolla olisi lähes tela-ajoneuvon maasto-ominaisuudet ja erinomaiset maantieajo-ominaisuudet. AMV:n parannuksia ovat muun muassa: tehokkaamman moottorin ja hydropneumaattisen erillisjousituksen ansiosta huomattavasti parempi maantie- ja erityisesti maastoliikkuvuus, korkeatasoisempi ballistinen suoja ja miinasuoja miehistölle, merkittävästi lisääntynyt kantavuus sekä tarvittaessa uintikyky jopa 22 tonnin painoon saakka. Patria AMV soveltuu nykyaikaisten, raskaidenkin asejärjestelmien alustaksi. Ensimmäiset prototyypit Puolustusvoimille toimitettiin vuonna AMV-ajoneuvoista on jo nyt sopimukset yli 1400 kappaleesta Suomen lisäksi kuuteen muuhun maahan. PATRIA AMV MAASTOLIIKKUVUUDESSA on valtava ero AMV:n hyväksi. Lisäksi eroja löytyy mm. panssaroinnissa, miinasuojassa ja sisätiloissa AMV PATRIA AMV moottori Scania 12 litraa teho 405 kw vääntö 2090 Nm vaihteisto ZF 7-vaihteinen automaatti pyöriä 8 jousitus hydropneumaattinen erillisjousitus tasauspyörästöt poikittainen ja pituussuuntainen jarrujärjestelmä levyjarrut, ABS layout moottoritila edessä oikealla max. taistelupaino 27 tonnia uinti ui 22,5 tonniin asti EROJA ASEJÄRJESTELMIEN KANTOKYVYSSÄ: Patria AMV:hen voidaan asentaa lähes kaikki asejärjestelmät, konekivääri ja 105 mm tykkitorni ja myös Patria Nemo ja AMOS 120 mm kranaatinheitinjärjestelmät. Lisäksi suurempi kantavuus mahdollistaa ajoneuvon paremman ballistisen suojauksen ja miinasuojan. XA-sarjaan voidaan pienemmän kantavuuden ja lyhyemmän takatilan vuoksi asentaa ainoastaan kevyempiä asejärjestelmiä keskikaliiberitorniin asti (25/30 mm) tai 1500 kg:n torni Patria Nemo. AMV:n layout mahdollistaa erilaisten asejärjestelmien joustavamman asentamisen. Patria 23

24 Jukka Juusti Kanta > kuva Riikka Hurri Kymmenen vuoden käytännön kokemus eurooppalaisesta yhteistyöstä (NATO/EU/WEAG ja EDA). Viimeiset kolmen vuotta toiminut EDA:n Armaments Director -tehtävässä. Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin. 24 Patria

25 25 > Eurooppalaisten yhteishankkeiden tulevaisuus Monikansalliseen yhteistyöhön liittyy useita haasteita. Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että on olemassa lukuisia mahdollisuuksia selvitä pienemmillä budjeteilla. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita: Pooling and Sharing, Center of Excellence, Leasing, keskittyminen ydintoimintoihin, yhteishankkeet ja ulkoistaminen. Myös alueellinen yhteistyö kuten pohjoismainen NORDEFCO tarjoaa mahdollisuuksia huomattaviin kustannussäästöihin ja toiminnan tehostamiseen. Taloudellisten haasteiden lisäksi alaamme ovat leimanneet yhteistyöprojektien puute ja projektiaikataulujen venyminen. Yhteistyölle näyttäisi olevan selvä poliittinen ja taloudellinen tilaus. Miksi sitten toimintatapojen muutos ja yhteistyö on käynnistynyt odotettua hitaammin? Yksi syy on siinä että kansainvälinen yhteistyö on sekä haastavaa että hyvin erilaista kuin kansallinen toiminta ja uuteen sopeutuminen vie aikansa. On olennaista muistaa, että yhteistyön tulee aina perustua osallistujamaiden tarpeisiin. Yhteistyön pitää lähteä siitä, että osallistujamaat kokevat saavansa selvää laadullista, aikataulullista tai taloudellista hyötyä yhteistyöprojektista verrattuna kotimaiseen projektiin. Kansainvälinen yhteisöllisyys ei riitä yhteistyön motiiviksi vaan yhteistyöhön perustuvien kehitysprojektien tulee pystyä jatkuvasti osoittamaan paremmuutensa kansallisiin hankkeisiin nähden. onnistumisiin perustuvan luottamuksen kerryttäminen ovat suurimpia haasteita meille kansainvälisen yhteistyön puolestapuhujille. Uskon eurooppalaisten yhteishankkeiden tulevaisuuteen. Ne ovat lopulta ainoa mahdollisuus toteuttaa isoja projekteja, joihin ei ole kansallisen tekemisen vaihtoehtoa projektin kalleuden takia tai resurssisyistä. Haasteena on toimia jäsenvaltioiden etujen mukaisesti ja kehittää hankkeiden kokoon sopeutuvat yhteistoimintamallit. OCCAR on toimiva esimerkki uudenlaisesta hankintaorganisaatiosta. EDA on myös hyvää vauhtia luomassa toimivaa eurooppalaisen yhteistyön toimintamallia. EDA = European Defence Agency OCCAR = Organisation for Joint Armament Cooperation NORDFECO = Nordic Defence Cooperation Toimivien tehokkaiden ja taloudellisten yhteistoimintamallien kehittäminen on vaikeaa monikulttuurisessa ympäristössä, mutta ne ovat ehdoton edellytys yhteistyön lisääntymiselle. Näiden yhteistoimintamallien rakentaminen ja Patria 25

26 Lyhyet > Kuvat Antti Hentinen, Patria ja Puolustusvoimat Ruotsi valitsi Patria AMV:n > Ruotsin puolustusmateriaalilaitos (FMV) ilmoitti elokuussa 2010 Patrian valinnasta 113 ajoneuvojärjestelmän toimittajaksi. Hankkeen arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Sopimus sisältää lisäksi option 113 ajoneuvosta. - Olen erittäin tyytyväinen siitä, että FMV on todennut meidän tuotteemme vastaavan parhaiten heidän vaatimuksiaan. Me tarjoamme ruotsalaisille sotilaille turvallisen ja kenttäolosuhteissa testatun ajoneuvon molemmat ominaisuuksia, joilla on suuri merkitys sotilaiden toimiessa äärimmäisissä olosuhteissa. Tarjoamme Ruotsiin todellisen pohjoismaisen tuotteen ja 100 % vastaostot. Patrian toimintamalli on vahvasti verkottunut, joten tämä kauppa on merkittävä alihankkijoillemme niin Suomessa kuin ulkomaillakin erityisesti Ruotsissa, missä Patrialla on pitkään jatkuneet yhteistyösuhteet myös panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen kohdalla. Ajoneuvojen kokoonpano Suomessa tukee erinomaisesti Patrian ydinosaamisiin keskittynyttä toimintamallia Hämeenlinnassa, toteaa Seppo Seppälä, toimitusjohtaja, Patria Land & Armament Oy. - Patrialle päätös on merkittävä askel tiellä pohjoismaiseksi puolustusvälinekonserniksi. Pohjoismaat ovat jo pitkään valinneet yhteisiä sotilasjärjestelmiä. FMV:n päätös parantaa edelleen sekä sotilas- että teollisuusyhteistyömahdollisuuksia Pohjoismaissa, sanoo Heikki Allonen, Patrian toimitusjohtaja. Nyt tilatut 113 ajoneuvoa toimitetaan vuoden 2013 loppuun mennessä, mikä mahdollistaa Ruotsin armeijalle niiden operatiivisen toimintakyvyn vuoden 2014 aikana. Patria AMV tuotiin markkinoille vuonna Tähän mennessä Patrialla on sopimukset noin 1400 ajoneuvosta. Yhteiskuntavastuullisuus liikuttaa > Patria ja Suomen Sotilasurheiluliitto ovat sopineet varusmiesten kunnon kohentamiseen tähtäävästä kolmivuotisesta yhteistyöstä. Patria yhteiskuntavastuullisena toimijana tukee Potkua liikuntaan kehittämishanketta, jossa Suomen Sotilasurheiluliitto yhteistyössä varusmiestoimikuntien kanssa kehittää varusmiesten liikuntakerhotoimintaa edelleen ja edistää siten nuorten liikunnallisuutta. Potkua liikuntaan kehittämishankkeen tavoitteita ovat: - Laajentaa Sotilasurheiluliiton organisoima varusmiesten liikuntakerotoiminta kaikkiin varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin ja kaikkien varusmiesten ulottuville. - Edistää sosiaalista kanssakäymistä sekä auttaa selviytymään helpommin varusmiespalveluksesta. - Innostaa varusmiehiä liikkumaan sekä antaa esimerkkejä, kuinka liikuntaharrastusta kannattaa jatkaa reservissä. 26 Patria

27 27 > Suomen Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus alkanut Patria allekirjoitti Merivoimien kanssa sopimuksen tämän vuoden kesäkuussa 1990-luvun alussa rakennettujen Raumaluokan ohjusveneiden peruskorjauksesta. Hanke on kokonaisarvoltaan 64,7 miljoonaa euroa. Patria toimii hankkeessa päätoimittajana ja vastaa peruskorjauksen kokonaissuunnittelusta, alihankkijoiden toimitusten koordinoinnista sekä kokonaisintegroinnista. Patrian alihankkijoita ovat Saab Ab, Western Shipyard Oy, Kongsberg Maritime AS, Furuno Finland Oy, AB Marinel Oy ja Valmarine Oy. Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaushanke on haastava tehtävä sen sisältämien monien erilaisten järjestelmäuudistusten johdosta. Olemme kehittäneet viime vuosien aikana johdonmukaisesti sekä järjestelmäosaamistamme että kykyä johtaa ja toteuttaa erilaisia järjestelmäintegrointihankkeita. Siksi olemmekin erittäin tyytyväisiä Merivoimien osoittamasta luottamuksesta, toteaa järjestelmiin keskittyvästä liiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Niinikoski. Rauma-luokan neljä ohjusvenettä; Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali peruskorjataan vuosina Peruskorjattujen alusten on tarkoitus saavuttaa operatiivinen valmius vuodesta 2014 alkaen. Peruskorjauksella taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle asti ja vastataan uhkakuvien ja osin muuttuneiden suorituskykyvaatimusten tarpeisiin.

28 Patria Oyj Kaivokatu 10 A, Helsinki

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Ikkuna ilmailun maailmaan Ilmailun yleissivistystä osana lukio-opintoja Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseossa

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

RPAS Miehittämätön ilmailu Suomessa

RPAS Miehittämätön ilmailu Suomessa RPAS Miehittämätön ilmailu Suomessa Jukka Hannola Johtava asiantuntija Ilmailujohtajan esikunta Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 2 Eurocontrol Käyttökohteet Mielikuvitus rajana Valokuvaus / Media

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 Ilmavoimat European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 European Air Group EAG 7 Euroopan maan ilmavoimien yhteinen organisaatio Belgia, Ranska,

Lisätiedot

Ilmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers F-13

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16 KARI TAKKO Dallasin Euroopan kykyjen etsinnän päällikkö Peliura Pelasin ensimmäisen liigaotteluni 16-vuotiaana Ässissä 12/78 Lukkoa vastaan ja sain NHL-varauksen Quebec Nordiquesiin 1980, mutta en tehnyt

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2009 23. huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta Q1 2009: Hyvä kasvu liikevaihdossa ja liikevoitossa Q1/2009 Q1/2008 Historiallinen muutos 2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Lehdistömateriaali Julkaisuvapaa 5. kesäkuuta 2013 klo 18.00

Lehdistömateriaali Julkaisuvapaa 5. kesäkuuta 2013 klo 18.00 Lehdistömateriaali Julkaisuvapaa 5. kesäkuuta 2013 klo 18.00 The Veuve Clicquot Business Woman Award 2013 Catharina Stackelberg Toimitusjohtaja ja perustaja Marketing Clinic Oy Valintalautakunnan lausunto

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

22 Minna Kamula 1 November 2012

22 Minna Kamula 1 November 2012 22 Minna Kamula 1 Organisaation ensiaskeleet kohti kestävää kehitystä Liiketalouden yksikkö 21.11.2012 Seminaarin ohjelma 12:30 13:00 Kahvitarjoilu 13:00 13:05 Tilaisuuden avaus, yksikönjohtaja Päivi Vesala

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa

LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa Yhteystiedot: Hindrek Pikk Commercial Marketing Manager Nordic +372 565 5880 hindrek_pikk@goodyear.com LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa Goodyearin uusimpien polttoainetehokkaiden

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Alkukartoitus Tatu hankkeen tulosten hyödyntäminen Nuorisotutkimusten tuloksia: Työllistyminen

Lisätiedot

Toimitusjohtajat tentissä

Toimitusjohtajat tentissä Onko teknologiateollisuus sinun tulevaisuutesi? Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki puhelin 09 19231, faksi 09 624 462, www.teknologiateollisuus.fi Toimitusjohtajat tentissä 18.9.2012

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Miehittämättömän ilmailun sääntely Suomessa ja maailmalla

Miehittämättömän ilmailun sääntely Suomessa ja maailmalla Miehittämättömän ilmailun sääntely Suomessa ja maailmalla Jukka Hannola Johtava asiantuntija Ilmailujohtajan esikunta Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 2 Eurocontrol ILMAILUA ILMA-ALUKSIA UAV /

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination E U R O O P P A - V E R T A I L U Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Markkinatilanne Lennonvarmistus Lentoasemien ja

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Venäjänverkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Venäjänverkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Venäjänverkkokaupan trendit 2017 FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Venäjän verkkokauppa Numeroina Venäjän väestömäärä 143,7 miljoonaa Internet-penetraatio 59 % Verkko-ostosten

Lisätiedot

ILMARI. Ilmatilan kokonaisuudistus Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

ILMARI. Ilmatilan kokonaisuudistus Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. ILMARI Ilmatilan kokonaisuudistus 9.10.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. ILMARI - Taustaa Projekti käynnistettiin Trafi-joryssä 9.8.2013 Projektin tarkoituksena oli ja on tunnistaa ja toteuttaa

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Tenstar Simulaattorit

Tenstar Simulaattorit Tenstar Simulaattorit Tenstar valmistaa simulaatiopohjaisia opetusvälineitä oppilaitoksille, organisaatioille ja yrityksille: rakentamisessa, kuljetuksissa sekä maataloudessa käytettävien ajoneuvojen ja

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Lentäjäksi soveltuva ihminen. Matti Sorsa Pilot Select Oy

Lentäjäksi soveltuva ihminen. Matti Sorsa Pilot Select Oy Lentäjäksi soveltuva ihminen Matti Sorsa Pilot Select Oy Pilot Select Oy Patria Pilot Training Copterline Air Finland Airfix Nordic Regional Airlines (NORRA) Avia College: Lennonjohtajat ja AFIS SIO helikopterikoulutus

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Siviili- ja sotilasilmailun alkeis-ja peruslentokoulutusselvityksestä. Ilmailualan seminaari, Hyvinkää,

Siviili- ja sotilasilmailun alkeis-ja peruslentokoulutusselvityksestä. Ilmailualan seminaari, Hyvinkää, Siviili- ja sotilasilmailun alkeis-ja peruslentokoulutusselvityksestä Ilmailualan seminaari, Hyvinkää, 13.11.2014 www.defmin.fi/julkaisut_ja_asiakirjat/julkaisuhaku/ 17.11.2014 2 Ensimmäisestä selvityksestä

Lisätiedot

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Wulff-Yhtiöt on ostanut 28.9.2008 Ibero Liikelahjat Oy:n koko osakekannan Progift Oy:ltä. Yrityskauppa vahvistaa Wulff-konsernin liikelahjamyyntiä ja asemaa liikelahjamarkkinoilla.

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE

LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS 10.11.2016 SIM-To-Lnt-020 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN

Lisätiedot

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Toimitusjohtaja Kjell Forsén Page 2 1 Johtava yritys ympäristönmittauksessa Perustettu 1936 Kaksi liiketoiminta-aluetta: Weather ja Controlled Environment

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä 8.3.2016 Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Johdanto TOIMEKSIANTO LVM 2015/11: Toteutettavuusselvitys Digitaalinen Itämeri hankkeen aloittamiseksi Hankkeen

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi Hitaat syövät nopeat TieVie-esitys 21.8.2002 Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi HCI Productions Oy perustettu 1998 - spin-off Human Capital Investment Oy:stä (1985) työntekijöiden

Lisätiedot

22.9.2010 www.mesera.fi 1 IRTIOTTO TAANTUMASTA Teknologiateollisuus ry:n seminaari 22.9.2010 Tampere PAIKALLISESTA ALIHANKKIJASTA KANSAINVÄLISEEN TUOTEBUSINEKSEEN eli kuinka toimittaja tuotteen osti MESERA

Lisätiedot

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote 23.5.2013 Vuoden 1963 jälkeen, jolloin Canter esiteltiin, on sitä myyty 3,7 miljoonaa kappaletta. Canter kärkenään

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot