2# Case #1 Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille. Case #2. Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella. Patria 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2# 2010. 8 Case #1 Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille. Case #2. Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella. Patria 1"

Transkriptio

1 2# Case #1 Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille Case #2 16 Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella Patria 1

2 1 2#2010 Malmin lentokenttä, E / N Kuva: Matti Immonen Siirtolennon jälkeen tehtaalta (Duluth, Minnesota) saapunut OH-GSC odottamassa lentokoulutuspalvelun aloittamista. 2 Patria

3 Tuokio Patria 3

4 Tapahtumat > kuva Puolustusvoimat Military Flight Training 2011, Lontoo, UK > Ilmailukoulutusalan huipputapahtuma kokoaa yhteen alan ammattilaiset ja huippupuhujat. Verkostoitumismahdollisuuksien lisäksi konferenssi tarjoaa arvokasta tietoa lentokoulutuksesta. Lisätietoja: IDEX-messut, Abu Dhabi > International Defence Exhibition & Conference -messut ovat suurimmat puolustus- ja turvallisuusalan messut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Patria esittelee messuilla huipputuotteitaan osastolla A33 hallissa 6. Lisätietoja nyt jo kymmenettä kertaa järjestettävästä megatapahtumasta: 4 Patria Hawk User s -konferenssi, San Diego, CA, USA > BAESystemsin isännöimä Hawkkäyttäjämaiden kokous, jossa Suomen ilmavoimat ja Patria esittelevät Hawk Mk.51-lasiohjaamopäivitystä.

5 Sisältö Pääkirjoitus > 7 Patria on paljon. Jukka Holkeri, markkinointijohtaja, Patria Case > Maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmien osuus on jopa 80 %. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Simo Mäkipaja Tilanne > Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytössämme on hyvä varoitusjärjestelmä. Tuotantopäällikkö Kari Örterberg On pienen maan etu, että tunnemme toisemme ja osaamme hyödyntää toisia viranomaisia. Everstiluutnantti Jari Mikkonen Case > Lentäjän taival Klassikko > Kanta > Lyhyet > Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Raili Saarinen, Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Viestintätoimisto Sanakunta. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: Kannen kuvat: Matti Immonen. Patria 5

6 Tiesitkö, että... > kuva Patria Ylätasoinen 6 Yksipaikkainen C.24 Suunniteltu hävittäjäkoneeksi oli ensimmäinen Suomessa suunniteltu ja valmistettu kone. Koneen suunnitteli insinööri K.W. Berger ja sen rakensi Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, v Ensilento ja lentäjä oli Georg Jäderholm. Koneita tehtiin vain yksi. C.24 -faktat Rakenne: Puurakenteinen, ylätasoinen, 1-paikkainen hävittäjä, 1 kpl. Rakentaja: Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, Pääsuunnittelija : ins. K.W. Berger. Mitat: kärkiväli: 12,1 ja 10,8 m pituus: 7,14 m korkeus: 2,93 m siipipinta-ala: 19,0 m 2 tyhjäpaino: 659 kg lentopaino: 870 kg siipikuormitus: 44,7 kg/m 2 tehkuormitus: 5,3 kg/hv Saavutusarvoja: nopeus yli 200 km/t Moottori: Siemes-Halske Sh 3 A ylipuristettu korkeusmoottori, 11 syl. 160 hv, nk. birotatiivi (syllinterit ja kampiakseli pyörivät vastakkaisiin suuntiin). Moottorin paino 192 kg. Lähde Wikipedia Kurt Berger Kurt Volmar Berger ( ) oli Valtion Lentokonetehtaan pääkonstruktööri, koulutukseltaan lentokoneinsinööri. Berger kävi vuonna 1918 Saksassa Libaussa Ilmavoimien lento-oppilaana vesikoneohjaajakoulutuksessa, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan koulutus keskeytyi. Berger opiskeli lentokoneinsinööriksi vuosina East London Collegessa. Hänet nimitettiin opiskelujen päättymisen jälkeen Ilmavoimien esikunnan insinööriksi Santahaminaan, ja vähän myöhemmin pääkonstruktööriksi vuonna Berger suunnitteli muun muassa I.V.L. C.24-hävittäjäkoneen lisäksi, Haukka I ja II-, Sääski- ja Kotka-lentokoneet. Suunnittelemiensa lentokoneiden lisäksi Berger osallistui Ilmavoimien hävittäjähankintoihin luvuilla mm. Tšekkoslovakiassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa ja Ranskassa. Berger erotettiin tehtävistään Valtion lentokonetehtaan saneerauksien takia Hän jatkoi alalla Lentoasema I:n ja Lentorykmentti 2:n konetarkastajana valvoen mm. talvisodan jälkeen Brewstereiden kokoonpanoa Ruotsissa, huoltopäällikkönä ja Ilmavoimien esikunnan toimistoinsinöörinä sekä yksityisenä yrittäjänä sotien jälkeen. 6 Patria

7 Pääkirjoitus > PATRIA ON PALJON Kuva Seppo Saarentola Ensimmäisen uudistuneen Patrian sidosryhmälehden kannesta löytyivät viimeksi kuvat Patria AMV -ajoneuvosta ja Hornet-hävittäjästä. Ne lienevät tunnetuimmat tuotteet, joihin Patria yhtiönä liitetään: maailmanmarkkinoilla erittäin menestyneet XA- ja AMV-ajoneuvosarjat sekä Hornetien huoltaminen ja modernisointi Suomen ilmavoimille. Tunnettu on myös tekemämme NH90-helikoptereiden kokoonpano Suomelle ja Ruotsille, Airbusille valmistamamme komposiittiosat sekä Patria Nemo- ja AMOS-kranaatinheittimet. Mutta Patria on paljon muutakin. Neljätoista vuotta sitten 1996 tehtiin päätös suomalaisen ilmailu- ja puolustusteollisuuden keskeisten toimijoiden kokoamisesta yhden nimen alle. Syntyi Patria-konserni. Leikillisesti on aikanaan laskettu, montako kymmentä eri liikeideaa silloisessa yhtiössä yhteensä oli. Keksimme nopeasti, ettemme tulisi globaaliksi ykköseksi niistä kaikissa. Tuskin edes kakkoseksi. Kuluneiden vuosien ajan olemmekin ohjanneet Patrian kehitystä suuntaan, millä parhaiten pystymme palvelemaan asiakkaitamme ja olemaan kärjessä. Vuonna 2010 Patrian päätoiminta-alueet keskittyvät Suomen ja muun Pohjois-Euroopan puolustusvoimien ja siviiliturvallisuudesta vastaavien viranomaisten tukemiseen sekä panssaroituihin pyöräajoneuvoihin ja kranaatinheitinjärjestelmiin. Olemme ilma- ja maavoimien johtava elinjakson tuen kumppani Patria tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja ketteryyttä ollakseen kilpailukykyinen. Suomessa sekä Pohjoismaiden johtava sotilas- ja viranomaishelikoptereiden huoltaja. Järjestelmä- ja ohjelmistoalan toimintamme kasvaa jatkuvasti ja olemme myös verkostopuolustuksen sovelluksissa kooltamme Suomen kärjessä. Myös komposiittisten lentokonerakenteiden suunnittelussa ja valmistuksessa löytyy osaamista. Menestys näillä toimialoilla perustuu korkeaan ja laajaan tekniseen osaamiseen ja hyvään projektihallintaan. Asiakkaamme luottavat meihin. Patrian kokoinen yritys tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja ketteryyttä ollakseen kilpailukykyinen. Tärkeää on omien kilpakenttien valinta ja oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen sekä kykyjen kehittäminen. Toisaalta meidän pitää olla tarpeeksi laajakatseisia, että osaamme tarjota yhdessä kumppaniemme kanssa kokonaispalvelua yhden luukun -periaatteen mukaisesti. Tulevaisuuden Patriaa kehitämme näistä lähtökohdista pienin ja isoin askelin. Perustuen nykyiselle, vankalle pohjalle. Joka päivä. 7 Jukka Holkeri Markkinointijohtaja, Patria Patria 7

8 Case > Vesa Tompuri / kuvat Matti Vuohelainen, Patria, Puolustusvoimat ja Shutterstock 8 Patria

9 9 Tietoisuutta tilanteisiin SUOMEN ARMEIJAN MERKITTÄVÄNÄ toimittajana tunnettu Patria on vahva toimija myös tilannekuvajärjestelmissä. Tällä osaamisella on käyttöä sekä Suomessa että kansainvälisesti - niin sotilasteknisissä sovelluksissa kuin myös turvallisuuteen liittyvillä siviilialoilla.

10 KARI ÄYRÄMÖ C4ISTAR-yksikön johtaja. N eljä vuotta sitten Patrian järjestelmä-, ohjelmisto- ja elektroniikkaosaajat koottiin yhteen liiketoimintaan. Muutos kumpusi järjestelmätoimialan liiketoiminnan kehitysjohtajan Simo Mäkipajan mukaan alan yleisestä trendistä, jonka mukaisesti järjestelmien osuus hankintakokonaisuuksista on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Ja jos kyse on miehittämättömistä koneista, maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmien osuus on jopa 80 prosenttia, Mäkipaja toteaa. Ilmavoimien ohella Patria toimittaa tietoteknisiä järjestelmiä myös maa- ja merivoimien tarpeisiin. Johtamisjärjestelmissä toimeksiannot ovat C4ISTAR-yksikön johtaja Kari Äyrämön mukaan työmäärällisesti merkittävimmät. Toisaalta Patrian järjestelmätoimialan kysytyimpiin osaamisalueisiin kuuluva sensoritekninen osaaminen on käyttökelpoista tietotaitoa kaikissa puolustushaaroissa. Muun muassa tutka- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmissä tarvittava sensoritekniikan hallinta on tulosta pitkäaikaisesta kehitystyöstä Patriassa ja sen edeltäjissä. Tämän kehityksen yhtenä tuloksena on tutkasignaalitiedusteluvastaanotin, joka on kansainvälisesti mitattuna suorituskyvyltään huippuluokkaa ja lupaava vientituote, Äyrämö toteaa. Lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Miehittämättömissä koneissa osuus on jopa 80 prosenttia. TILANNETIETOISUUS YHDISTÄÄ Suomen puolustusvoimat on Patrian asiakkaista selvästi suurin, mutta samantyyppiselle tietotekniselle osaamiselle on kysyntää myös muissa valtionlaitoksissa. Esimerkiksi rajavartiolaitos sekä merenkulku-, pelastus- ja poliisiviranomaiset tarvitsevat tilannetietoisuuden maksimoimiseen tähtääviä tietojärjestelmiä. Kyse on johtamisjärjestelmistä, joissa tehostettu tilannetietoisuus on tärkeää. Toisin sanoen käyttäjän on koko ajan pysyttävä tietoisena siitä, kenen kanssa operoi 10 Patria

11 ja mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Toki siviilipuolen sovelluksissa on tietotekniikankin kannalta eroja sotilaallisiin sovelluksiin nähden. Esimerkiksi tahalliseen häirintään varautuminen ja sen haittojen eliminoiminen ei ole yhtä tärkeää kuin sotilassovelluksissa, Simo Mäkipaja selvittää. Tilannetietoisuuden varmistamisen näkökulmasta Patrian kehittämät järjestelmät ovat selvästi pidemmällä kuin järjestelmät, jotka on kehitetty pelkästään siviilipuolen sovellusten ehdoilla. Se vanha väittämä, että sotilassovelluksiin alun perin kehitetty teknologia leviäisi jalostettuna siviilisovelluksissa, ei Kari Äyrämön mukaan välttämättä aina enää päde. Ohjelmistoissa markkinat ovat siviilisovelluksissa niin valtavat, että olemme usein vastaanottavana osapuolena teknisessä kehityksessä, hän myöntää. Patrian maine järjestelmäosaajana on joka tapauksessa kansainvälisesti kova. Asiakkaiden luottamus näkyy Simo Mäkipajan mukaan esimerkiksi siinä, että Patria on ollut päätoimittajana myös järjestelmähankinnoissa, joissa osajärjestelmätoimittajat ovat todella isoja kansainvälisiä toimijoita. Toisaalta teemme myös aika paljon kotimaisia räätälöintejä muualta hankittuihin järjestelmiin. Näin on, jos hankinnan kohde on erittäin mittava. Yksi esimerkki on ilmavoimien hiljattain Ranskasta hankkiman uuden keskivalvontatutkan kansalliset osuudet. Integrointi kansalliseen infraan vaatii syvää järjestelmien ymmärrystä siinä missä omien järjestelmienkin kehittäminen ja toimittaminen, hän toteaa. toteuttavat Tampereella, Hallissa ja Espoossa toimivat organisaation osat, jotka tällä hetkellä koostuvat yhteensä noin 300 omasta ja vaihtuvasta määrästä alihankkijoiden työntekijöitä. Olemme ulkoistaneet hankkeidemme rutiinimaisimpia osia. Järjestelmien arkkitehtuurin ja muut keskeiset osa-alueet olemme pitäneet ja pidämme jatkossakin itsellämme, Simo Mäkipaja linjaa. Järjestelmäprojekteihin osallistuva työntekijämäärä on noussut tasaisesti liikevaihdon kasvun myötä; viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmiin keskittyvän liiketoiminnan liikevaihto on tuplaantunut. Sotilaalliset järjestelmähankkeet jakautuvat Patrian näkökulmasta neljään liiketoiminta-alueeseen: tiedustelu- valvonta- ja johtamisjärjestelmät, lentävän kaluston ohjelmiston ja järjestelmien ylläpito, integrointipalvelut sekä avaruuselektroniikka. Osaamisalueista tiedustelu-, valvontaja johtamisjärjestelmät, sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmät palvelevat kaikkia puolustushaaroja. SIMO MÄKIPAJA Järjestelmätoimialan liiketoiminnan kehitysjohtaja. Viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmiin keskittyvän liiketoiminnan liikevaihto on tuplaantunut. JÄRJESTELMIÄ KAIKILLE PUOLUSTUSHAAROILLE Tyypillisesti järjestelmäalan hankkeet kestävät yhdestä kolmeen vuotta. Niitä Patria 11

12 PATRIA SUUNNITTELI JA TOTEUTTI PÄIVITETYN ohjaamojärjestelmän integroinnin Suomen ilmavoimien Hawk-koneisiin. Patria on kasvattanut järjestelmäosaamistaan myös ostamalla liiketoimintoja muilta yrityksiltä. Vuonna 2007 ostettiin esimerkiksi Teklan tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmiin sekä ammunnanhallintajärjestelmiin erikoistunut liiketoiminta. Näin Patria vahvisti johtavaa asemaansa Suomen puolustusvoimien kotimaisena järjestelmätoimittajana. Kotimaan markkinoilla Patria toteuttaa osaltaan Suomen puolustusvoimien materiaalipoliittista strategiaa, jonka mukaan maassamme pitää pystyä sovittamaan yhteen ja ARIS tarjoaa maailman kärkeä olevan laaja-kaistaisen tutkasignaalien erottelu- ja analysointi suorituskyvyn myös uusimpia tutkia vastaan. ylläpitämään kriittisiä järjestelmiä. Kumppanoituminen muiden toimijoiden kanssa on tärkeää tämän toteuttamiseksi. Sama periaate pätee laajemmin myös kansainvälisissä hankkeissa, joihin Patria osallistuu joko järjestelmien päätoimittajana tai alihankkijana. TUOTEKEHITYSTÄ MYÖS KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Alati kansainvälistyvillä puolustusja turvallisuusmarkkinoilla on suomalaisenkin puolustusteollisuuden kansainvälistyttävä. Patria on ollut yksi suunnannäyttäjistä aktiivisella ja innovatiivisella tuotekehityksellään. Merkittävä oma tuotekehityspanostus alueille, joissa on myös kansainvälisiä näkymiä, on luonut hyvät mahdollisuudet korkean teknologian ratkaisujen vientiin. 12 Patria

13 Koska eri maiden puolustusvoimat kamppailevat paisuvien toimintamenojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkkokäyttöä ajatellen. Uusin kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Patrian tuote on ARIS-järjestelmä (Advanced Real- Time Intelligence System) tutkasignaalitiedusteluun (ELINT, Electronic intelligence). Ensimmäinen kauppa ARIS:n sarjatoimituksista solmittiin kesällä ARIS:ssa on onnistuttu yhdistämään myös siviilikäytössä olevien kaupallisten teknologioiden tarjoama joustavuus ja suorituskyky Patrian vankkaan osaamiseen puolustusjärjestelmistä. ARIS tarjoaakin maailman kärkeä olevan laajakaistaisen tutkasignaalien erottelu- ja analysointikyvyn myös uusimpia tutkia vastaan. Koska eri maiden puolustusvoimat kamppailevat kutistuvien puolustusbudjettien ja paisuvien toimintamenojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkkokäyttöä ajatellen; yksi operaattori voi etäkäyttää useita ARIS-järjestelmiä. Järjestelmä on myös helposti liitettävissä olemassa oleviin vanhoihin järjestelmiin ja sen signaalinkäsittelytoiminnot ovat nopeasti räätälöitävissä. Tämä mahdollistaa ELINT-järjestelmien suorituskyvyn ja älyn päivittämisen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi. Tilannetietoisuuden parantamiseen tähtäävissä järjestelmähankkeissa on olennaista pystyä yhdistämään eri teknologiaan perustuvia osajärjestelmiä siten, että ne toimivat yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Tällä alueella yksi Patrian vahvuuksista on sen omarahoitteisesti kehittämä LEAN-verkottumisalusta. LEAN (Lightweight Environment for Adaptive Networks) on erilaisiin verkkoympäristöihin soveltuva viestinvälitysjärjestelmäalusta, joka tarjoaa yhteisen ohjelmistorajapinnan käyttäjäsovelluksille. Informaatio on sitä tarvitsevien ja siihen oikeutettujen tahojen saatavilla siten kuin kulloinkin käytössä oleva tiedonsiirtomekanismi sen parhaiten mahdollistaa. Käyttäjäsovellukset voivat olla esimerkiksi tietokoneen tai ajoneuvon sisällä keskenään kommunikoivia ohjelmistoja, valtakunnan tasolla hajautettuja laskentakeskuksia tai verkon tilaa seuraavia verkonhallintapalveluita. Patria 13

14 Tilanne > Tomi Kangasniemi Kuvat Ilmavoimat, Piritta Särmä, Mikko Vahaniitty ja Shutterstock. Kuvitus Ilmavoimat, Linda Halenius Jari Mikkonen Everstiluutnantti Ilmavoimien esikunnan operatiivinen osasto. Kari Österberg Tuotantopäällikkö Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun tuotantopäällikkö. ISLANNIN TULIVUORENPURKAUS Tuhkapilvikaaos pani viranomaiset testiin Islannin tulivuorenpurkauksen tuhka levisi Euroopan ilmatilaan. Keskeistä ilmatilan sulkemispäätöksenteossa oli tuhkan mahdollisesti aiheuttamat vahingot koneiden moottoreille. Huhtikuun puolivälissä tapahtunut tulivuorenpurkaus Islannissa Eyjafjallajökullin jäätikön alla pysäytti lähes koko Euroopan lentoliikenteen. Purkauksen nostamat tuhkapilvet panivat koetukselle viranomaisyhteistyön toimivuuden myös Suomessa. Tilanteeseen pystyttiin kuitenkin reagoimaan nopeasti. - Ilmavoimilla oli siinä keskeinen merkitys, mutta myös siviiliviranomainen reagoi nopeasti. Toimintamme osoitti, että Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) -strategia ja sen käytännön toteuttaminen on hyvällä tasolla. On myös pienen maan etu, että täällä me tunnemme toisemme ja osaamme hyödyntää toisia viranomaisia, everstiluutnantti Jari Mikkonen Ilmavoimien esikunnan operatiiviselta osastolta toteaa. Samaa mieltä yhteistyön toimivuudesta on Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun tuotantopäällikkö Kari Österberg. - Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytössämme on aika hyvä varoitusjärjestelmä. PATRIA TUTKI TUHKALÖYDÖKSET Tuhkapilven riskien tiedostaminen ja vaadittavista toimenpiteistä päättäminen oli monen viranomaisen yhteisponnistus. Ilmatieteen laitos sai tiedon tulivuorenpurkauksesta Iso-Britanniassa sijaitsevasta International Civil Aviation Organisationin (ICAO) Vulcanic Ash Advisory Centrestä (VAAC), joka vastaa tuhkapilviennusteiden välittämisestä Länsi- Euroopassa. - Varoitimme sitten SIGMET-varoituksella ilmailijoita Pohjois-Suomen ilmatilassa siitä, että ilmassa on tuhkaa. Samalla lailla varoitamme esimerkiksi voimakkaista ukkosista, Österberg kertoo. Samana päivänä Ilmavoimien kone lensi Pohjois-Lapissa normaalia koulutuslentoa ja vahvisti lentonsa jälkeen tuhkapilvitilanteen. Tuhkapilven vakavuudesta varmistuttiin edelleen ilmanäytteenottolennoilla, joissa 14 Patria

15 15 TUHKALÖYDÖKSET lähetettiin Patrialle Linnavuoreen analysoitavaksi. ILMANÄYTTEENOTTOLENNOILLA varmistuttiin tuhkapilven vakavuudesta. käytettiin näytteenottosäiliöillä varustettua Hawk-kalustoa. Ilmavoimat päätti omien koulutuslentojensa rajoituksista, ja Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi lopulta Suomen ilmatilan sulkemisesta siviililiikenteeltä. Keskeistä päätöksenteossa oli tuhkan mahdollisesti aiheuttamat vahingot koneiden moottoreille. - Ilmavoimien lentokaluston mahdolliset vauriot selvitettiin yhteistyössä Patrian kanssa. Koneissa oli tuhkalöydöksiä, ja osa moottoreista irrotettiin ja lähetettiin Patrialle Linnavuoreen analysoitavaksi, Mikkonen kertoo. Samoin toimittiin vielä Hawkkaluston kanssa. Löydökset vahvistivat tuhkan vaikutukset. Mikkosen mukaan Ilmavoimien lennoillaan tekemät havainnot ja Patrian analysoimat tuhkalöydökset osoittautuivat varsin tärkeiksi. - Meidän tuloksistamme on oltu erittäin kiinnostuneita myös maailmalla. Niitä on käytetty esimerkiksi Sveitsissä tehdyissä tutkimuksissa. EI YHTEYTTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN Tuhkapilvikaaos johti tunnettuihin seurauksiin: Euroopan ilmatilassa jouduttiin reilun viikon aikana perumaan noin lentoa. Myös viranomaiskäytäntöihin tuli tuhkapilvikaaoksen myötä tarkempia ohjeistuksia muun muassa lentokieltoihin. Mutta ovatko tulivuorenpurkaukset uhka lentoliikenteelle myös tulevaisuudessa? Sitä on Österbergin mukaan vaikea arvioida. Aktiivisia tulivuoria on Islannissa useampiakin, muun muassa Katla Eyjafjöllin naapurissa on purkautunut melko säännöllisesti. Myös Sisiliassa on toimiva tulivuori, samoin Alaskassa. Poikkeuksellisen Islannista nousseesta tuhkapilvestä teki kuitenkin Österbergin mukaan sen osuminen erittäin vilkkaasti liikennöidylle alueelle. Lisäksi jäätikön läpi purkautuessaan tuhkasta muodostuu erittäin hienojakoista, ja näin se säilyy pitkään ilmakehässä ja myös leviää laajalle. Österbergin mukaan tulivuorenpurkauksilla, erilaisten sääilmiöiden lisääntymisellä ja ilmastonmuutoksella ei myöskään ole yhteyttä toisiinsa. - Ehkä voimakkaissa sääilmiöissä on jonkin asteista nousua, mutta niissä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua vuosittain. Meteorologit eivät helposti 1 2 vuoden perusteella vielä tee olettamuksia muutostrendistä, Österberg arvioi. Patria 15

16 Case > Anne Repo Kuvat Matti Immonen ja Anna Koivisto 16 Patria

17 17 Tie taivaalle HUIPPULUOKAN LENTÄJIÄ syntyy tiukan valinnan jälkeen monivaiheisella koulutuksella, jossa turvallisuustekijät ovat erityisen tärkeässä asemassa. Patrian lentokoulutuksella on kysyntää myös ulkomailla. Patria 17

18 K adetti Tero Janhunen, 21, tietää mitä haluaa. Hän haluaa lentäjäksi. On hienoa, kun pääsee taivaalle ja tuntee hallitsevansa konetta, Janhunen kuvailee Vinkan ohjaamista Tikkakosken Ilmasotakoulussa. Janhunen on yksi 22:sta kadettikouluun valitusta Lento-RUK:n käyneestä varusmiehestä. Tähän mennessä hän on suoriutunut kahdesta karsinnasta: kuntotestin lisäksi oli läpäistävä kaksipäiväiset psykologiset testit sekä lääkärintarkastus. Lentäjältä vaadittavia ominaisuuksia ovat muun muassa hyvä näkö, koordinaatio- ja paineensietokyky sekä taito havaita ja käsitellä samanaikaisesti useita asioita. Kauhavalla lapsuutensa asuneelle Janhuselle ammatinvalinta oli itsestäänselvyys, sillä myös hänen isänsä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet päivätyönsä lentäjinä. Ensimmäisen kerran Tero pääsi lentämisen makuun jo pikkunassikkana isänsä sylissä. KANSAINVÄLISESTI HUIPPULUOKAN PILOTTEJA Valintaseula on erittäin tiuha alusta alkaen: Lento-RUK:iin hakee vuosittain noin nuorta, joista noin 50 valitaan. Kadettikouluun, lentäjäksi opiskelemaan, pääsee jatkamaan noin parikymmentä ja valtaosa opiskelijoista suorittaa koulutuksen loppuun asti. Kadettioppilaiden etenemistä ja oppimista seurataan niin, että jokainen huolella yhdessä opettajan kanssa valmisteltu lento analysoidaan myös yhdessä lennon jälkeen ja siitä tehdään raportti. Ammattitaitoisesti rakennettu koulutuksen kulku takaa sen, että Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmä yhdessä Patrian koulutuksen kanssa tuottaa kansainvälisesti arvioituna huippuluokan pilotteja. Miten tähän on päästy, ja miksi juuri Suomessa? Patrian markkinoinnissa ilmailusta vastaava johtaja Tuure Hakavuori arvioi, että yksi syy erinomaiseen tulokseen on hyvä valintaprosessi ja tasokas koulutus. Koulutukseen valitaan nuoria, joiden olisi helppo saada opiskelupaikka myös muualta. Heillä on vahva motivaatio suorittaa koulutus loppuun asti. On myös hyvä muistaa, että Suomella on historiallisesti pitkä perinne lentäjäkoulutuksessa. Esimerkiksi Kauhavalla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslentokoulutusorganisaatioista. Suomen ilmavoimat on aina ollut omavarainen lentäjäkoulutuksessaan. LENTÄJÄN TIE SOTATIETEIDEN MAISTERIKSI Korkeatasoisen koulutuksen taustalla on pitkälle viety teoriaosuus akateemisine opintoineen yhdistettynä käytännön harjoitteluun sekä erityishuomion kiinnittäminen turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti. Teoriaosuudella tarkoitetaan kandidaatti- tai maisteritutkintoa, mikä tällä alalla on harvinaista Euroopassa. Hävittäjälentäjiksi valmistuvat suorittavat akateemiset opinnot osaksi Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa ja osaksi Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Käytännön harjoittelu eli Vinka-lentokoulutus suoritetaan Tikkakoskella ja jatkokoulutus Hawk-suihku- KAUHAVALLA LAPSUUTENSA ASUNEELLE JANHUSELLE ammatinvalinta oli itsestäänselvyys, sillä myös hänen isänsä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet päivätyönsä lentäjinä. Suomella on pitkä perinne lentäjäkoulutuksessa. Kauhavalla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslentokoulutusorganisaatioista. 18 Patria

19 Häiriöilmoitusten raportointikynnys pidetään mahdollisimman alhaisena. Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet. KORKEATASOISEN KOULUTUKSEN taustalla on pitkälle viety teoriaosuus yhdistettynä käytännön harjoitteluun sekä erityishuomion kiinnittäminen turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti. SIMULAATTORIKOULUTUS tuo mukanaan kustannustehokkuutta, sillä harjoituslennot lentokoneilla nostaisivat kustannuksia. harjoitushävittäjillä Kauhavalla. Osa opettajakunnasta tulee Patrialta, osa Ilmavoimilta. Kauhavan simulaattorikoulutuksesta vastaa Patria. Simulaattorikoulutus tuo mukanaan kustannustehokkuutta, sillä harjoituslennot lentokoneilla nostaisivat kustannuksia. Patrian lennonopettajilla on kaikilla sotilaslennonopettajan tausta. Karjanlahdella on takanaan yli 30 vuotta lentäjäkokemusta, ja hän on toiminut Patrian Vinka-koulutuksen suunnittelijana ja toteuttajana alusta alkaen, eli vuodesta Koulutuksessa korostuu lentoturvallisuus. Ilmavoimissa turvallisuusajattelu onkin onnistuttu jalkauttamaan jokapäiväiseen toimintaan. Karjanlahden mukaan tärkeintä opetuksessa on se, että opettajien ja oppilaiden välille syntyy luottamus. Häiriöilmoitusten raportointikynnys pidetään mahdollisimman alhaisena. Ketään ei moitita sen takia, että harjoituslennolla jokin meni vikaan, Karjanlahti toteaa. Jos oppilas ilmoittaa vaikkapa unohtaneensa laskusiivekkeen sisään läpilaskussa, purkaa opettaja tilanteen jatkokysymyksillä: Missä vaiheessa huomasit tämän, ja miten toimit sen jälkeen. Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet, jotta niistä voidaan oppia, eivätkä ne enää toistu. Samalla myös muut oppivat toisten virheistä. Opettaja arvioi jatkuvasti myös sitä, miten oppilas kykenee itse arvioimaan omaa toimintaansa, Karjanlahti kertoo. Ilmavoimat on ollut tyytyväinen annettuun koulutukseen, ja hyvä maine on kiirinyt kauemmaskin. Lentokoulutukseen perehtyneitä pedagogeja on jopa pyydetty esittelemään Ilmavoimien käyttämää häiriöilmoitusjärjestelmää sosiaali- ja terveyskoulutuksen asiantuntijoille. SIVIILILENTÄJIÄ MAAILMALLE Patria toimii Helsinki-Malmin lentokentällä siviililentäjien kouluttajana. Malmin koulutusyksiköstä on noin kymmenen toimintavuoden aikana valmistunut lentäjiä niin kotimaisille kuin eurooppalaisillekin lentoyhtiöille. Oppilaitokselle on myönnetty Euroopassakin vielä Patria 19

20 Siviililentäjäkoulutukseen vaaditaan yhtä lailla tiukkojen testien läpäisemistä. harvinainen toimilupa antaa integroitua ammattilentäjäkoulutusta. Se valmistaa koulutettavan tasolle, jota lentoyhtiöt edellyttävät aloittavilta perämiehiltä. Siviililentäjäkoulutukseen vaaditaan yhtä lailla tiukkojen testien läpäisemistä. Hakijat suorittavat persoonallisuus- ja soveltuvuustestit, osallistuvat paineensietoa ja koordinaatiota testaavalle simultaanilennolle sekä käyvät läpi laajan lääkärintarkastuksen ennen kurssille hyväksymistä. Patria tarjoaa myös erityisja jatkokoulutusta jo ammatissa toimiville lentäjille. Viime vuonna Patria alkoi kouluttaa pietarilaisen UCA:n (St. Petersburg State University of Civil Aviation) yliopiston opiskelijoita. UCA on merkittävä alan organisaatio Venäjällä. Yliopistossa on yli tuhat oppilasta, jotka valmistuvat muun muassa lentäjiksi, lennonjohtajiksi, ilmailualan lakimiehiksi sekä kaupallisiin ja johdon tehtäviin. Ensimmäisenä vuonna koulutettavia oli 12, ja tänä vuonna määrä nousi yli 20 oppilaaseen. Patria on ainoa Venäjän ulkopuolinen kouluttaja, joka on hyväksytty antamaan peruskoulutusta venäläisille oppilaille, Tuure Hakavuori kertoo. KAUHAVALLA NORDIC PILOT TRAINING CENTRE Ilmavoimien ja Patrian yhteistyö Kauhavalla on jatkunut nyt viisi vuotta. Vuonna 2004 Ilmavoimat halusi ulkoistaa Vinka-lentokoulutuksensa ja keskittyä tärkeimpään eli Hornet-toimintaan. Vuosien mittaan vastuuta on siirretty yhä enemmän Patrialle. Lisää painoarvoa koulutukseen tuo se, että Patrialla lentokoulutus- ja huoltoliiketoiminta tukevat toisiaan. Vinka-koneet on valmistettu Patrialla, joten koneet tunnetaan teknisesti hyvin. Myös Hawkien ja Hornetien sekä uusien kuljetushelikopterien kokoonpano on suomalaistyötä. Patria onkin kiinnostunut tarjoamaan myös näiden koneiden lentokoulutusta tai niihin liittyviä tukitoimintoja, sanoo Tuure Hakavuori. Parhaillaan Patria valmistelee lentäjäkoulutustoiminnan laajentamista. Suunnitelmissa on toteuttaa Kauhavalle kansainvälinen sotilaslentokoulutuskeskus yhdessä Suomen ilmavoimien ja Puolustusministeriön kanssa. Patria on esittänyt Kauhavaa AEJPT (Advanced European Jet Pilot Training) -konseptin mukaiseksi pohjoiseksi tukikohdaksi, joka toimisi Nordic Pilot Training Centren (NPTC ) yhteydessä. Kauhava sopii sijoituspaikaksi, koska siellä on vapaata ilmatilaa, mitä ei Keski-Euroopasta löydy. Patria tekee parhaillaan Ilmavoimille Hawk-suihkuharjoitushävittäjien ja simulaattorin modernisointia, jonka jälkeen koulutuskalusto on nykyaikaisen hävittäjätoiminnan edellyttämällä tasolla. 20 Patria

21 Sotilaslentäjien valinta ja ilmavoimien lentoupseerikoulutus: [ 1.] [ 2.] [ 3.] [ 4.] [ 5.] LENTORESERVIUPSEERIKURSSILLE TIKKAKOSKEN ILMASOTAKOULUUN hakee nuorta, joista noin 50 oppilasta valitaan. Varusmiespalvelus kestää vuoden. Lentokoulutus teorioineen vie ajasta yli puolet. Lisäksi suoritetaan normaalit varusmiespalvelukseen kuuluvat tehtävät. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN LENTOUPSEERI- KOULUTUKSEEN valitaan hakijaa, jotka jakaantuvat ilmavoimien, maavoimien ja rajavartiolaitoksen lentäjiin. Kadettikoulutuksen kandidaattivaihe kestää lähes kolme vuotta. Alussa on enimmäkseen yleisiä upseeriopintoja Santahaminassa sekä Tikkakoskella, jossa lennetään myös jatkokoulutusta Vinkalla. Viimeisenä vuonna opiskelijat siirtyvät Lentosotakouluun Kauhavalle, jossa keskitytään Hawk-suihkukonekoulutukseen. VALMISTUMISEN JÄLKEEN ON VUOROSSA VUODEN KESTÄVÄ taktinen Hawk-jatkokoulutus Kauhavalla. Sen jälkeen opiskelijat siirtyvät Hornet-koulutukseen lennostoihin Tampereelle, Kuopioon ja Rovaniemelle. MUUTAMAN LENNOSTOSSA VIETETYN TYÖVUODEN JÄLKEEN voi suorittaa noin kaksi vuotta kestävän sotatieteiden maisterin tutkinnon. AKATEEMISTA KOULUTUSTA VOI JATKAA JOPA sotatieteiden tohtorin tutkintoon saakka. Patria 21

22 Klassikko > Päivi Brink/kuvat Patria >1984 Vanha tuttu panssari-sisu eli Pasi Pasi on tarjonnut miehistönkuljetukseen tehoa ja turvaa vuodesta 1984 alkaen eri maiden puolustusvoimissa ja erityisesti YK-tehtävissä. Paseja myytiin Suomen puolustusvoimien lisäksi runsaasti myös ulkomaille, muun muassa Ruotsiin, Norjaan, Hollantiin ja Viroon. Viimeinen Pasi luovutettiin asiakkaalle vuonna Miehistönkuljetusajoneuvo XA x6 tuotiin suuren yleisön ihmeteltäväksi vuonna 1985 Kuljetus-Transport -näyttelyssä Helsingissä. Sen ensimmäinen prototyyppi valmistui 1981 Suomen Puolustusministeriön julistaman, kotimaisille valmistajille suunnatun tarjouskilpailun tuloksena. Puolustusvoimille tarvittiin uiva, hyvin maastoliikkuva, kumipyöräinen ja panssaroitu miehistönkuljetusvaunu. Tarjouskilpailuun ottivat osaa Valmet traktoritekniikkaan perustuvalla tuotteellaan ja Sisu kuorma-autotekniikkaan pohjautuvalla tuotteellaan. Puolustusvoimien testien jälkeen Sisun tuote julistettiin tarjouskilpailun ylivoimaiseksi voittajaksi vuoden 1983 viimeisenä päivänä. Alkuperäisten XA-180-mallien suunnittelussa olivat mukana muun muassa Kari Lindholm, Eero Mynttinen, Pertti Martikainen, Jan Fröjdman ja Jorma Toikka. Panssari-Sisu sai lempinimen Pasi jo suunnitteluvaiheessa ennen kuin yksikään vaunu oli valmistunut. ENSIMMÄISET KAPPALEET LIBANONIIN Pasit saatiin sarjavalmistukseen vuonna 1984, jolloin Suomen puolustusvoimille toimitettiin 14 perusvarusteltua XA-180:tä, joissa oli 240 hevosvoimainen Valmet-dieselmoottori. Ensimmäiset Pasit toimitettiin samana vuonna suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Libanoniin, minne lähetettiin yhdeksän erikoisvarusteltua XA-180:tä. Ensimmäinen sarjatuotantovaunu sai lempinimen Ensio tunnetun suomalaisen rauhanturvaajakenraalin Ensio Siilasvuon mukaan. Pasien vienti alkoi jo 1980-luvun lopulla, kun Ruotsiin toimitettiin viisi Pasia. Ruotsi, Norja ja Hollanti ovat vuosikymmenten mittaan olleet merkittäviä vientimaita. Paseja on käytetty kansainvälisissä ope XA-180 Ensimmäinen sukupolvi XA-185 Toinen sukupolvi XA-200 Kolmas sukupolvi ENSIMMÄISET PASIT toimitettiin suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Libanoniin 22 Patria XA-200-SARJA moottori Valmet 7,4 litraa teho 202 kw vääntö 1080 Nm vaihteisto Allison 6-vaihteinen automaatti pyöriä 6 jousitus jäykät akselit, lehtijouset tasauspyörästöt vain poikittainen jarrujärjestelmä rumpujarrut layout moottoritila keskellä max. taistelupaino XA 200, 22,5 tonnia uinti ei ui lainkaan

23 Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1300 kappaletta. XA-202 raatioissa mm. Afganistanissa, Irakissa, Bosniassa ja Kosovossa sekä YK:n rauhanturvatehtävissä esimerkiksi Lähi-idässä, Namibiassa, Eritreassa ja Kambodzhassa. Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1300 kappaletta. Ne on todettu hyvin luotettaviksi ja pitkäikäisiksi; lähes kaikki valmistetut Pasit ovat vielä aktiivikäytössä eri maissa. Niiden käyttö jatkunee vielä ainakin 20 vuotta. PATRIA AMV JATKAA PASIN VOITTOKULKUA Vuonna 2001 valmistui Pasin seuraajan, Patria AMV 8x8-pyöräpanssariajoneuvon prototyyppi. Tarkoitus oli kehittää pyöräajoneuvo, jolla olisi lähes tela-ajoneuvon maasto-ominaisuudet ja erinomaiset maantieajo-ominaisuudet. AMV:n parannuksia ovat muun muassa: tehokkaamman moottorin ja hydropneumaattisen erillisjousituksen ansiosta huomattavasti parempi maantie- ja erityisesti maastoliikkuvuus, korkeatasoisempi ballistinen suoja ja miinasuoja miehistölle, merkittävästi lisääntynyt kantavuus sekä tarvittaessa uintikyky jopa 22 tonnin painoon saakka. Patria AMV soveltuu nykyaikaisten, raskaidenkin asejärjestelmien alustaksi. Ensimmäiset prototyypit Puolustusvoimille toimitettiin vuonna AMV-ajoneuvoista on jo nyt sopimukset yli 1400 kappaleesta Suomen lisäksi kuuteen muuhun maahan. PATRIA AMV MAASTOLIIKKUVUUDESSA on valtava ero AMV:n hyväksi. Lisäksi eroja löytyy mm. panssaroinnissa, miinasuojassa ja sisätiloissa AMV PATRIA AMV moottori Scania 12 litraa teho 405 kw vääntö 2090 Nm vaihteisto ZF 7-vaihteinen automaatti pyöriä 8 jousitus hydropneumaattinen erillisjousitus tasauspyörästöt poikittainen ja pituussuuntainen jarrujärjestelmä levyjarrut, ABS layout moottoritila edessä oikealla max. taistelupaino 27 tonnia uinti ui 22,5 tonniin asti EROJA ASEJÄRJESTELMIEN KANTOKYVYSSÄ: Patria AMV:hen voidaan asentaa lähes kaikki asejärjestelmät, konekivääri ja 105 mm tykkitorni ja myös Patria Nemo ja AMOS 120 mm kranaatinheitinjärjestelmät. Lisäksi suurempi kantavuus mahdollistaa ajoneuvon paremman ballistisen suojauksen ja miinasuojan. XA-sarjaan voidaan pienemmän kantavuuden ja lyhyemmän takatilan vuoksi asentaa ainoastaan kevyempiä asejärjestelmiä keskikaliiberitorniin asti (25/30 mm) tai 1500 kg:n torni Patria Nemo. AMV:n layout mahdollistaa erilaisten asejärjestelmien joustavamman asentamisen. Patria 23

24 Jukka Juusti Kanta > kuva Riikka Hurri Kymmenen vuoden käytännön kokemus eurooppalaisesta yhteistyöstä (NATO/EU/WEAG ja EDA). Viimeiset kolmen vuotta toiminut EDA:n Armaments Director -tehtävässä. Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin. 24 Patria

25 25 > Eurooppalaisten yhteishankkeiden tulevaisuus Monikansalliseen yhteistyöhön liittyy useita haasteita. Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että on olemassa lukuisia mahdollisuuksia selvitä pienemmillä budjeteilla. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita: Pooling and Sharing, Center of Excellence, Leasing, keskittyminen ydintoimintoihin, yhteishankkeet ja ulkoistaminen. Myös alueellinen yhteistyö kuten pohjoismainen NORDEFCO tarjoaa mahdollisuuksia huomattaviin kustannussäästöihin ja toiminnan tehostamiseen. Taloudellisten haasteiden lisäksi alaamme ovat leimanneet yhteistyöprojektien puute ja projektiaikataulujen venyminen. Yhteistyölle näyttäisi olevan selvä poliittinen ja taloudellinen tilaus. Miksi sitten toimintatapojen muutos ja yhteistyö on käynnistynyt odotettua hitaammin? Yksi syy on siinä että kansainvälinen yhteistyö on sekä haastavaa että hyvin erilaista kuin kansallinen toiminta ja uuteen sopeutuminen vie aikansa. On olennaista muistaa, että yhteistyön tulee aina perustua osallistujamaiden tarpeisiin. Yhteistyön pitää lähteä siitä, että osallistujamaat kokevat saavansa selvää laadullista, aikataulullista tai taloudellista hyötyä yhteistyöprojektista verrattuna kotimaiseen projektiin. Kansainvälinen yhteisöllisyys ei riitä yhteistyön motiiviksi vaan yhteistyöhön perustuvien kehitysprojektien tulee pystyä jatkuvasti osoittamaan paremmuutensa kansallisiin hankkeisiin nähden. onnistumisiin perustuvan luottamuksen kerryttäminen ovat suurimpia haasteita meille kansainvälisen yhteistyön puolestapuhujille. Uskon eurooppalaisten yhteishankkeiden tulevaisuuteen. Ne ovat lopulta ainoa mahdollisuus toteuttaa isoja projekteja, joihin ei ole kansallisen tekemisen vaihtoehtoa projektin kalleuden takia tai resurssisyistä. Haasteena on toimia jäsenvaltioiden etujen mukaisesti ja kehittää hankkeiden kokoon sopeutuvat yhteistoimintamallit. OCCAR on toimiva esimerkki uudenlaisesta hankintaorganisaatiosta. EDA on myös hyvää vauhtia luomassa toimivaa eurooppalaisen yhteistyön toimintamallia. EDA = European Defence Agency OCCAR = Organisation for Joint Armament Cooperation NORDFECO = Nordic Defence Cooperation Toimivien tehokkaiden ja taloudellisten yhteistoimintamallien kehittäminen on vaikeaa monikulttuurisessa ympäristössä, mutta ne ovat ehdoton edellytys yhteistyön lisääntymiselle. Näiden yhteistoimintamallien rakentaminen ja Patria 25

26 Lyhyet > Kuvat Antti Hentinen, Patria ja Puolustusvoimat Ruotsi valitsi Patria AMV:n > Ruotsin puolustusmateriaalilaitos (FMV) ilmoitti elokuussa 2010 Patrian valinnasta 113 ajoneuvojärjestelmän toimittajaksi. Hankkeen arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Sopimus sisältää lisäksi option 113 ajoneuvosta. - Olen erittäin tyytyväinen siitä, että FMV on todennut meidän tuotteemme vastaavan parhaiten heidän vaatimuksiaan. Me tarjoamme ruotsalaisille sotilaille turvallisen ja kenttäolosuhteissa testatun ajoneuvon molemmat ominaisuuksia, joilla on suuri merkitys sotilaiden toimiessa äärimmäisissä olosuhteissa. Tarjoamme Ruotsiin todellisen pohjoismaisen tuotteen ja 100 % vastaostot. Patrian toimintamalli on vahvasti verkottunut, joten tämä kauppa on merkittävä alihankkijoillemme niin Suomessa kuin ulkomaillakin erityisesti Ruotsissa, missä Patrialla on pitkään jatkuneet yhteistyösuhteet myös panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen kohdalla. Ajoneuvojen kokoonpano Suomessa tukee erinomaisesti Patrian ydinosaamisiin keskittynyttä toimintamallia Hämeenlinnassa, toteaa Seppo Seppälä, toimitusjohtaja, Patria Land & Armament Oy. - Patrialle päätös on merkittävä askel tiellä pohjoismaiseksi puolustusvälinekonserniksi. Pohjoismaat ovat jo pitkään valinneet yhteisiä sotilasjärjestelmiä. FMV:n päätös parantaa edelleen sekä sotilas- että teollisuusyhteistyömahdollisuuksia Pohjoismaissa, sanoo Heikki Allonen, Patrian toimitusjohtaja. Nyt tilatut 113 ajoneuvoa toimitetaan vuoden 2013 loppuun mennessä, mikä mahdollistaa Ruotsin armeijalle niiden operatiivisen toimintakyvyn vuoden 2014 aikana. Patria AMV tuotiin markkinoille vuonna Tähän mennessä Patrialla on sopimukset noin 1400 ajoneuvosta. Yhteiskuntavastuullisuus liikuttaa > Patria ja Suomen Sotilasurheiluliitto ovat sopineet varusmiesten kunnon kohentamiseen tähtäävästä kolmivuotisesta yhteistyöstä. Patria yhteiskuntavastuullisena toimijana tukee Potkua liikuntaan kehittämishanketta, jossa Suomen Sotilasurheiluliitto yhteistyössä varusmiestoimikuntien kanssa kehittää varusmiesten liikuntakerhotoimintaa edelleen ja edistää siten nuorten liikunnallisuutta. Potkua liikuntaan kehittämishankkeen tavoitteita ovat: - Laajentaa Sotilasurheiluliiton organisoima varusmiesten liikuntakerotoiminta kaikkiin varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin ja kaikkien varusmiesten ulottuville. - Edistää sosiaalista kanssakäymistä sekä auttaa selviytymään helpommin varusmiespalveluksesta. - Innostaa varusmiehiä liikkumaan sekä antaa esimerkkejä, kuinka liikuntaharrastusta kannattaa jatkaa reservissä. 26 Patria

27 27 > Suomen Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus alkanut Patria allekirjoitti Merivoimien kanssa sopimuksen tämän vuoden kesäkuussa 1990-luvun alussa rakennettujen Raumaluokan ohjusveneiden peruskorjauksesta. Hanke on kokonaisarvoltaan 64,7 miljoonaa euroa. Patria toimii hankkeessa päätoimittajana ja vastaa peruskorjauksen kokonaissuunnittelusta, alihankkijoiden toimitusten koordinoinnista sekä kokonaisintegroinnista. Patrian alihankkijoita ovat Saab Ab, Western Shipyard Oy, Kongsberg Maritime AS, Furuno Finland Oy, AB Marinel Oy ja Valmarine Oy. Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaushanke on haastava tehtävä sen sisältämien monien erilaisten järjestelmäuudistusten johdosta. Olemme kehittäneet viime vuosien aikana johdonmukaisesti sekä järjestelmäosaamistamme että kykyä johtaa ja toteuttaa erilaisia järjestelmäintegrointihankkeita. Siksi olemmekin erittäin tyytyväisiä Merivoimien osoittamasta luottamuksesta, toteaa järjestelmiin keskittyvästä liiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Niinikoski. Rauma-luokan neljä ohjusvenettä; Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali peruskorjataan vuosina Peruskorjattujen alusten on tarkoitus saavuttaa operatiivinen valmius vuodesta 2014 alkaen. Peruskorjauksella taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle asti ja vastataan uhkakuvien ja osin muuttuneiden suorituskykyvaatimusten tarpeisiin.

28 Patria Oyj Kaivokatu 10 A, Helsinki

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennonjohtaja Lennonjohtaja johtaa siviili-ja/tai sotilaslentoliikennettä ja valvoo ilmatilaa. Lennonjohtajien vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus. Työssä voi suuntautua

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Ikkuna ilmailun maailmaan Ilmailun yleissivistystä osana lukio-opintoja Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseossa

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Uudet tilaukset 1 017,6 624,4 863,0 568,0 554,4 248,9. Tilauskanta 1 787,2 1 315,6 1 192,1 907,1 873,7 619,8

Uudet tilaukset 1 017,6 624,4 863,0 568,0 554,4 248,9. Tilauskanta 1 787,2 1 315,6 1 192,1 907,1 873,7 619,8 2010 Patria lyhyesti Puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan luotettu elinkaaren tukipalvelujen ja teknologiaratkaisujen tuottaja. Patrian omistavat Suomen valtio (73,2 %) ja European Aeronautic Defence

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous

09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous 09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous Hallituksen täydentäminen Hallitus ehdottaa, että hallitusta täydennetään uudella jäsenellä ja että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan KTM, CEFA Saga Forss (s. 1969).

Lisätiedot

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Taustainfo medialle 26.10.2012 Trafin auditorio Erityisasiantuntija Mette Vuola Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

2011 Patrian vuosi lukuina

2011 Patrian vuosi lukuina 2011 Patrian vuosi lukuina Vuosikertomus 8 12 16 18 26 Vahva vuosi 90 vuoden kokemuksella AMV ja NEMO menestyvät Helikopterihuoltoa Pohjoismaissa Työn ääressä Patria on puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan

Lisätiedot

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä. SIL on hyväksynyt n 30.11.2012 ja se astuu voimaan. Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Yleistä... 2 2. Koulutuksen aloittamisvaatimukset...

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 Ilmavoimat European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 European Air Group EAG 7 Euroopan maan ilmavoimien yhteinen organisaatio Belgia, Ranska,

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

ULTRAKEVYTLENNONOPETTAJAN KELPUUTUS

ULTRAKEVYTLENNONOPETTAJAN KELPUUTUS LUO Määräys 1 (5) Asianumero Antopäivä: 10.10.2014 Säädösperusta: Ilmailulaki (1194/2009) 45 Voimaantulopäivä: 14.10.2014 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot: Tällä

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

RPAS Miehittämätön ilmailu Suomessa

RPAS Miehittämätön ilmailu Suomessa RPAS Miehittämätön ilmailu Suomessa Jukka Hannola Johtava asiantuntija Ilmailujohtajan esikunta Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 2 Eurocontrol Käyttökohteet Mielikuvitus rajana Valokuvaus / Media

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia!

Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia! Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia! Sinun työsi on haaveilla, unelmoida ja visioida. Juuri sinä haaveinesi olet oman rakennusprojektisi ammattilainen. Asiantuntija, joka tietää parhaiten,

Lisätiedot

Moottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma

Moottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma Tämä koulutusohjelma on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä koulutusohjelma, joka korvaa 7.12.2010 päivätyn koulutusohjeen. SIL on hyväksynyt koulutusohjelman 24.11.2010 ja se

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Kouvola-talo. 17.3.2011 Janne Hirvonen

Kouvola-talo. 17.3.2011 Janne Hirvonen Kouvola-talo 17.3.2011 Janne Hirvonen Sisältö Yritysesittely Tie kansainvälisyyteen Kansainvälistymisprojektit Case-esimerkki viennin kiemuroista Tulevaisuus Kaslink Foods Faktoja: (2010) Elintarvikealan

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut

Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut Rantalainen Rantalainen on kotimainen tilitoimistokonserni ja alan suurin perheyritys. Perinteikäs, vuonna 1972 perustettu perheyritys tuottaa asiakkailleen taloushallinnon

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

WITRAKTOR & CATERPILLAR

WITRAKTOR & CATERPILLAR WITRAKTOR & CATERPILLAR Wihuri Oy Tekninen Kauppa / Witraktor Osa Wihuri-konsernia, kansainvälistä moniala-perhe-yritystä Caterpillar edustaja Suomessa vuodesta 1947 Toimialueena Suomi, Viro, Latvia ja

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Lentosotakoulun johtajan tervehdys

Lentosotakoulun johtajan tervehdys Lentosotakoulun johtajan tervehdys Lentosotakoulu otti ensiaskeleensa noin 91 vuotta sitten, kun Turun Lentokoulu perustettiin 1.8.1918 Turun Vähä- Heikkilään. Vielä perustamisvuonna Lentokoulun nimi muuttui

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Toimitusjohtajat tentissä

Toimitusjohtajat tentissä Onko teknologiateollisuus sinun tulevaisuutesi? Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki puhelin 09 19231, faksi 09 624 462, www.teknologiateollisuus.fi Toimitusjohtajat tentissä 18.9.2012

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

3LOGR Ilmavoimien Varikko Lentotekniikkakeskus JÄLJITETTÄVYYDEN MERKITYS SOTILASILMAILUSSA

3LOGR Ilmavoimien Varikko Lentotekniikkakeskus JÄLJITETTÄVYYDEN MERKITYS SOTILASILMAILUSSA 3LOGR Ilmavoimien Varikko Lentotekniikkakeskus JÄLJITETTÄVYYDEN MERKITYS SOTILASILMAILUSSA JÄLJITETTÄVYYS SOTILASILMAILUSSA Jäljitettävyyttä käsitellään kalibrointien lisäksi muillakin osa-alueilla, esim.

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kevytilmailu Ry - KILA. KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma. Kevytilmailu - Light Aviation Ry

Kevytilmailu Ry - KILA. KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma. Kevytilmailu - Light Aviation Ry Kevytilmailu Ry - KILA KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma Kevytilmailu - Light Aviation Ry Ver. 1.005 10.7.2015 Esipuhe KILA SAFE PILOT (KSP) ohjelma on jatkokoulutus kokonaisuus ultrakevyt lentäjille.

Lisätiedot

Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua.

Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua. Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua. Pikajäähdytys- ja pikapakastuslaitteet Porkka teki oikean jäähdytyksen helpoksi Porkan uuden sukupolven edistykselliset pikajäähdytys- ja pikajäähdytys-pakastuslaitteet

Lisätiedot

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ Arcusys Oy Jari Järvelä OLEMME 90 KANSAINVÄLISYYS ARCUSYSISSÄ Kansainvälinen työyhteisö Kansainvälisyys ollut tietoinen päätös Työkieli on englanti Yrityksen liiketoiminta kansainvälistymässä

Lisätiedot

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta Professori Pentti Leppänen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Oulun paikallisjaoston puheenjohtaja MATINE PENTTI LEPPÄNEN, 13.10.2011 1 Oulun paikallisjaosto

Lisätiedot

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9. Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.2013 Ilari Vaalavirta, toimitusjohtaja Mediq Suomi Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Liideri livenä Tampereella 4.6.2014. Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja

Liideri livenä Tampereella 4.6.2014. Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja Liideri livenä Tampereella 4.6.2014 Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja Tampereen Puhelin Oy on vuonna 2003 perustettu tietoliikenne-

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Stairon Oy on isojen, vaativien ja ruostumattomien ohutlevytuotteiden

Lisätiedot