Suomen metsäkeskus. Varautumissuunnitelma metsätuhoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen metsäkeskus. Varautumissuunnitelma metsätuhoihin"

Transkriptio

1 Suomen metsäkeskus Varautumissuunnitelma metsätuhoihin 2013

2 Suomen metsäkeskus Työryhmä: Yrjö Niskanen Hannu Heikkilä Tuomo Mikkonen Jouni Rantala Anders Wikberg Irmeli Ruokanen Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Terttu Välkkilä Kannen kuva: Yrjö Niskanen

3 Sisällys SISÄLLYS 1. PERUSTEET PELASTUSVIRANOMAISTEN TOIMINTAVALTUUDET AN SISÄLTYVÄT METSÄTUHONAIHEUTTAJAT VARAUTUMISEN TAVOITTEET VALMIUSORGANISAATIO SUOMEN METSÄKESKUKSESSA Valmiustehtävien organisointi Sidosryhmäyhteistyö Metsänomistajien valtuuttamat tahot ja metsäteollisuusyritykset Sähköyhtiöt Muut tahot TOIMINTA METSÄTUHOTILANTEESSA Tuulituho Kaarnakuoriaisten aiheuttamat tuhot Mäntypistiäisten tai tähtikudospistiäisen aiheuttamat tuhot Mäntyankeroisen aiheuttamat tuhot Muut tuhot VIESTINTÄ KIRJALLISUUTTA, LISÄTIETOJA...18

4 4 1. Perusteet Valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten ja muiden valtion viranomaisten tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (valmiuslaki 3 luku). Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto ja kukin ministeriö toimialallaan. Suomen metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu metsien tilan ja kehityksen seuraaminen sekä niihin liittyvien esitysten ja aloitteiden tekeminen, varautuminen metsätuhoihin ja pelastuslaissa (379/2011) tarkoitetun virka-avun antaminen (Laki Suomen metsäkeskuksesta /418). Metsätuhoihin varautumisella tarkoitetaan varautumista metsäpaloihin, myrsky- ja lumituhoihin sekä hyönteis- ja sienituhoihin. Metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten seurannasta annetun asetuksen (1045/1991) mukaan Suomen metsäkeskus on velvollinen avustamaan Metsäntutkimuslaitosta metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymisen ja leviämisen seurannassa. Suomen metsäkeskuksen alueyksikön tulee tehdä laajan hyönteis- tai sienituhon vaaran ilmetessä maaja metsätalousministeriölle esitys tarpeellisista toimenpiteistä tuhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi (Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta /263, 6 ). Suomen metsäkeskus on pelastuslain 47 :n mukaan velvollinen laatimaan tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta pelastustoimintaan. Pelastuslaitokselle on annettava selvitykset pelastustoimintaan käytettävissä olevista voimavaroista. Pelastuslain 49 :n mukaan Suomen metsäkeskus/alueyksiköt antavat pyynnöstä pelastusviranomaisille toimialaansa kuuluvaa tai siihen muuten soveltuvaa virka-apua. Metsähallituksen asiantuntija-avusta metsäpalojen torjunnassa säädetään pelastuslaissa erikseen. Metsähallitus on velvollinen antamaan pelastusviranomaisille asiantuntija-apua metsäpalojen torjunnassa ja varautumaan omatoimisesti hallinnassaan olevalla valtion maalla tapahtuvien metsäpalojen ehkäisyyn ja torjuntaan yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa (pelastuslaki 379/2011, 49 ). Asianomainen pelastusviranomainen tekee päätöksen pelastuslaissa säädetyn virka-avun ja edellä mainitun asiantuntija-avun pyytämisestä. Kun Suomen metsien terveyttä uhkaa meillä ennen esiintymätön metsille vaarallinen kasvintuhooja, kuten esimerkiksi mäntyankeroinen, voi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira käyttää Suomen metsäkeskusta apunaan torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa (Laki Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta, 384/2008, 14a ja 30a ).

5 5 Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut varautumissuunnitelman Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin (Helsinki 2012). Suunnitelmassa velvoitetaan Suomen metsäkeskus laatimaan metsätuhovalmiussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee kuvata Metsäkeskuksen sisäinen valmiusorganisaatio ja sen tehtävät eri tilanteissa. Metsätuhoihin varautuminen ja virka-avun antaminen ovat Metsäkeskuksen julkisia hallintotehtäviä, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttämistä. Metsäkeskus ei toisin sanoen tässä yhteydessä tee ratkaisuja, jotka välittömästi vaikuttavat henkilön oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin. Kysymyksessä on ns. tosiasiallinen hallintotoiminta, jota on esimerkiksi valmiussuunnitelman laatiminen, neuvonta ja asiantuntijapalvelut viranomaisille. 2. Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet Pelastustoiminnan johtovastuu on pelastusviranomaisella. Laajoissa tuhotilanteissa pelastusviranomaiset voivat koota pelastustehtävien johtamistoimintaa varten toiminta-alueen johtoelimen. Pelastuslain ( /379) 37 :n mukaan: Jos ihmisen pelastamiseksi tai onnettomuuden torjumiseksi on välttämätöntä, pelastustoiminnan johtajalla on oikeus määrätä palo- ja onnettomuuspaikalla tai sen läheisyydessä oleva työkykyinen henkilö, jolla ei ole pätevää syytä esteenä, avustamaan pelastustoiminnassa. Pelastusviranomaisella on vastaavassa tilanteessa oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muuten ole mahdollista, määrätä onnettomuuskunnassa oleskelevia työkykyisiä henkilöitä viipymättä saapumaan palo- tai onnettomuuspaikalle ja avustamaan pelastustoiminnassa. Tehtävästä on oikeus kieltäytyä vain pätevästä syystä. Onnettomuus- ja vaaratilanteissa ovat muutkin palokunnat kuin 25 :ssä tarkoitetut sopimuspalokunnat pelastustoiminnan johtajan yleisen määräysvallan alaisia, teollisuus- tai muun laitoksen palokunta kuitenkin vain, jos laitoksen turvallisuus ei siitä vaarannu. Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräys voidaan antaa olemaan voimassa kunnes järjestäytynyttä apua on riittävästi palo- tai onnettomuuspaikalla. Määräys voidaan antaa kuitenkin enintään vuorokauden ajaksi kerrallaan ja se voidaan uudistaa enintään yhden kerran. Pelastustoimintaa avustamaan määrätyllä henkilöllä on oikeus saada todistus pelastustyöhön osallistumisesta. Pelastustoimintaan määrätty ei saa lähteä palo- tai onnettomuuspaikalta, ennen kuin pelastustoiminnan johtaja on antanut siihen luvan.

6 6 3. Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhonaiheuttajat Merkittäviä tuhoja Suomen metsissä aiheuttavat tuuli (myrskyt), kaarnakuoriaiset, tähtikudospistiäinen, mäntypistiäiset (pilkku- ja ruskomäntypistiäinen), hirvet, myyrät, juurikääpä, lumi ja metsäpalot. Lisäksi merkittävä riski voi liittyä mäntyankeroisen leviämiseen Suomen metsiin. Tässä varautumissuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisemmin varautuminen seuraaviin tuhonaiheuttajiin: - tuulituhot - kaarnakuoriaiset - mäntypistiäiset ja tähtikudospistiäiset Mäntyankeroisen esiintymiseen liittyvästä varautumisesta ja tarvittavista toimenpiteistä on laadittu erillinen Valmiussuunnitelma mäntyankeroisen varalle (Eviran julkaisu 7/2011). 4. Varautumisen tavoitteet Varautumisen tavoitteena on: 1. Valmius pelastusviranomaisten avustamiseen 2. Ennakoiva toiminta metsätuhojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä hyvin organisoitu kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymisen ja leviämisen seuranta 3. Tehokas toiminta metsätuhotilanteessa ja tuhon jälkihoitotoimenpiteissä 4. Tilannekuvan ripeä muodostaminen metsätuhosta ja sen uhasta. 5. Selkeä ja ajantasainen työn- ja vastuunjaon organisointi Suomen metsäkeskuksessa, alueyksiköissä ja suhteessa sidosryhmiin 6. Hyvä valmius tiedottamiseen ja neuvontaan.

7 7 5. Valmiusorganisaatio Suomen metsäkeskuksessa 5.1 Valmiustehtävien organisointi Valmiusorganisaatioon kuuluvat metsäjohtaja, rahoitus- ja tarkastustoiminnan päällikkö, valtakunnallinen valmiuspäällikkö ja varavalmiuspäällikkö, valtakunnallinen puhelinpäivystäjä (päivystysrinki), valtakunnallinen valmiusryhmä, valtakunnallinen hyönteis- ja sienituhokoordinaattori sekä alueyksiköissä aluejohtajat, alueelliset valmiuspäälliköt, alueelliset valmiusryhmät ja johtavat esittelijät. METSÄJOHTAJAN TEHTÄVÄT Metsäjohtaja vastaa Suomen metsäkeskuksen varautumisesta metsätuhoihin ja tehtävän hoitamiseen tarvittavista resursseista. Metsäjohtaja nimittää valtakunnallisen valmiuspäällikön ja varavalmiuspäällikön sekä valmiuspäällikön esittelystä valtakunnallisen valmiusryhmän. VALTAKUNNALLISEN VALMIUSPÄÄLLIKÖN JA VARAVALMIUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT Valtakunnallinen valmiuspäällikkö avustaa metsäjohtajaa metsätuhoihin varautumisessa. Valmiuspäällikkö vastaa valtakunnallisen varautumissuunnitelman toimeenpanosta, ohjauksesta ja kehittämisestä. Kehittämistä tehdään uuden tiedon, havaintojen ja kokemusten perusteella. Valmiuspäällikkö raportoi ja tekee varautumisen kannalta tarpeellisista seikoista esityksiä metsäjohtajalle. Valmiuspäällikkö kehittää yhteyksiä valtakunnallisten pelastusviranomaistahojen ja metsällisten toimijoiden kanssa yhteistyön edistämiseksi. Hän edistää metsätuhoihin liittyvää tiedotusta ja koulutusta. 1. Valtakunnallisen metsätuhovalmiuden koordinointi ja kehittäminen a. metsätuhojen ennakoinnin ja tuhokartoituksen toimintamallin kehittäminen ja organisointi b. osallistuminen metsätuhovalmiuden yleiseen parantamiseen metsähallinnossa c. toimija- ja sidosryhmäyhteistyö muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa d. alueyksiköiden valmiusryhmien yhteystiedoista huolehtiminen ja toiminnan seuranta e. tarvittavasta osaamisesta huolehtiminen f. puhelinpäivystysringin toiminnasta huolehtiminen.

8 8 2. Suomen metsäkeskuksen yhteyshenkilönä toimiminen maa- ja metsätalousministeriön (MMM) suuntaan 3. Valtakunnallinen metsätuhoviestintä yhdessä MMM:n kanssa. 4. Suunnitelmallisten toimenpiteiden koordinointi laajojen metsätuhojen uhatessa ja niiden tapahduttua a. tuhon jälkeisen tuhokartoituksen käynnistäminen yhdessä MMM:n, Maanmittauslaitoksen, Metlan ja Eviran kanssa b. tuhoalueen laajuuden ja puumääräarvion toimittaminen ministeriöön c. ilmakuvauksen tarvekartoituksen koordinointi d. ilmakuvausesityksen tekeminen MMM:lle e. osallistuminen tuhon aiheuttamien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan. 5. Tehtäväjaosta sopiminen varahenkilön kanssa ja valmius työssäoloon tuhojen tapahduttua RAHOITUS- JA TARKASTUSPALVELUJEN PÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT Rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö osallistuu tarpeellisilta osin valtakunnallisen valmiusryhmän toimintaan. Vastaa metsäjohtajan hänelle osoittamista tehtävistä. VALTAKUNNALLISEN VALMIUSRYHMÄN TEHTÄVÄT Suomen metsäkeskuksen valmiusryhmän muodostavat valmiuspäällikkö, varavalmiuspäällikkö, hyönteis- ja sienituhokoordinaattori ja 1 3 asiantuntijajäsentä. Valmiuspäällikkö toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmän nimittää metsäjohtaja valmiuspäällikön esittelystä. Ryhmän toimikausi on yhtenevä valmiuspäällikön toimikauden kanssa. Valmiusryhmä avustaa valmiuspäällikköä toiminnan organisoinnissa ja kehittämisessä ja edistää Metsäkeskuksen käytännön toimia valmiussuunnitelman toimeenpanossa. Valmiusryhmä seuraa valtakunnallista ja alueellista metsätuhotilannetta sekä kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä. Ryhmä raportoi metsäjohtajalle, rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikölle ja edistämispäällikölle vähintään kerran vuodessa. ALUEJOHTAJAN TEHTÄVÄT Aluejohtaja vastaa alueyksikön resursseista ja sitoutumisesta valmiustyöhön. Aluejohtaja nimittää alueellisen valmiusryhmän ja tukee valmiusryhmän työtä alueyksikössä. Aluejohtaja tekee esityksen MMM:lle laajan hyönteis- tai sienituhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi tarvittavista toimenpiteistä sekä hoitaa torjuntatoimien jälkeisen viranomaisasioinnin (raportointi, tilitykset ym.) MMM:n kanssa. Aluejohtaja voi päätöksellään siirtää tehtävän johtavalle esittelijälle.

9 9 VALTAKUNNALLISEN PUHELINPÄIVYSTÄJÄN TEHTÄVÄT Suomen metsäkeskuksella on metsätuhoihin varautumisen perusteella muodostettu puhelinpäivystysrinki. Päivystysrinkiin kuuluu jokaisesta alueyksiköstä kaksi jäsentä. Jäsenen päivystysvuoro on viikon pituinen. Päivystäjään saa yhteyden soittamalla yhteen valtakunnalliseen päivystysnumeroon. Puhelinnumero on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. Tavoitteena on, että puhelinnumerosta vastataan aina siihen soitettaessa. Puhelimeen vastataan myös virka-ajan ulkopuolella. Normaalina virka-aikana pelastusviranomainen tai muu apua tarvitseva ottaa virka-apupyynnössään kuitenkin ensisijaisesti yhteyttä suoraan alueelliseen valmiuspäällikköön tai hänen varahenkilöönsä. PUHELINPÄIVYSTÄJÄ 1. Seuraa ilmatieteen laitoksen vaara-tiedotteita ja tarvittaessa jo etukäteen on yhteydessä alueyksiköihin valmiustilanteen kartoittamiseksi 2. Vastaanottaa virka-apupyynnön, pyytää tarvittaessa täsmentäviä tietoja pyynnön sisällöstä sen lähettäjältä, ryhtyy välittömästi toteuttamaan osaltaan pyyntöä ja kohdentaa pyynnön alueyksikön toimivaltaisille valmiushenkilöille. Päivystäjällä on käytössään sisäisen tietoverkon kautta (Silmu) alueellisten metsätoimijoiden, urakoitsijoiden ja metsurien yhteystietoja 3. Edesauttaa paikallisen valmiustoiminnan käynnistymistä virka-apupyynnön kohteena olevalla alueella 4. Huolehtii päivystysaikana tehdyn työn tiedottamisesta valtakunnallisille valmiuspäälliköille ja metsäjohtajalle 5. On valmis avustamaan alueellisia ja valtakunnallisia viestintätoimenpiteitä yhteistyössä MMM:n ja Metsäkeskuksen viestinnän kanssa 6. On puhelimitse tavoitettavissa päivystysvuorollaan ympäri vuorokauden 7. Vastaa päivystysvuoron siirtymisestä seuraavalle henkilölle. VALTAKUNNALLISEN HYÖNTEIS- JA SIENITUHOKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT Valtakunnallinen hyönteis-ja sienituhokoordinaattori vastaa merkittävien metsätuhoja aiheuttavien hyönteis- ja sienituholaisten esiintymisen ja leviämisen seurannasta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Vastuualueen toiminnan koordinointi ja kehittäminen Suomen metsäkeskuksessa. - Vastuu tuhohavaintojen keräämisestä, arkistoinnista, tiedottamisesta ja raportoinnista. - Alueyksiköiden hyönteis- ja sienituhoasiantuntijoiden verkoston ylläpitäminen, toiminnan ohjaaminen ja riittävästä osaamisesta huolehtiminen. Valtakunnallinen hyönteis- ja sienituhokoordinaattori kehittää metsätuhojen varautumistoimintaa yhteistyössä valmiusryhmän kanssa.

10 10 Hän tekee aloitteita tarpeelliseksi katsomistaan toimista sieni- ja hyönteistuhojen varautumistoimintaan liittyen. Lisäksi hän raportoi rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikölle ja valtakunnalliselle valmiuspäällikölle. ALUEELLISEN VALMIUSRYHMÄN TEHTÄVÄT Jokaisessa alueyksikössä on aluejohtajan nimittämä valmiusryhmä, johon kuuluu - valmiuspäällikkö - varavalmiuspäällikkö - johtava esittelijä muuta asiantuntijajäsentä. Valmiusryhmä kokoontuu valmiuspäällikön kutsusta tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa maaliskuun loppuun mennessä käsittelemään edellisen vuoden metsätuhoasioita ja arvioimaan tulevia varautumistarpeita ja menettelyjä. Kokouksista pidetään muistiota. Kokousmuistiot tallennetaan Metsäkeskuksen tietojärjestelmään. Valmiusryhmä raportoi aluejohtajalle ja valtakunnalliselle valmiuspäällikölle. ALUEELLISEN VALMIUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT 1. Johtaa alueyksikön valmiusryhmää 2. Vastata Suomen metsäkeskuksen valmiussuunnitelman toimeenpanosta alueyksikössä ja tarpeellisten paikallisohjeiden antamisesta 3. Vastata valmiustoimintaan saamiensa ohjeiden toimeenpanosta alueyksikössä 4. Antaa pelastuslaitokselle vuosittain pelastuslain mukaisen selvityksen pelastustoimintaan olevista voimavaroista (jäljempänä kohdissa 5 ja 6 olevia tietoja) 5. Myötävaikuttaa siihen, että alueen pelastuslaitoksella on metsäkone- ja metsuriyrittäjien yhteystiedot kohtuudella saatavissa olevassa laajuudessa. Alueyksikkö hankkii yhteystiedot ja toimittaa ne pelastuslaitokselle tai alueyksikkö opastaa pelastuslaitosta hankkimaan ko. yhteystiedot. Yhteystiedot tallennetaan myös Suomen metsäkeskuksen sisäiseen tietoverkkoon saatavilla olevassa laajuudessa. Yhteystiedot on tarkoitettu vain pelastustoimintaa tms. toimintaa varten. 6. Vastata toimialueensa metsätuhoyhteyshenkilöverkoston järjestämisestä, tarpeellisesta tiedonvälityksestä ja verkoston tietojen säännöllisestä ylläpidosta Verkostossa on mukana alueyksikön valmiusryhmä, henkilöitä Suomen metsäkeskuksen alueyksiköstä ja keskeisimmistä metsäalan toimijoista sekä pelastuslaitoksesta.

11 11 Verkoston yhteystiedot sisältävät henkilön nimen, organisaation, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen sekä mahdollisuuksien mukaan tehtävän organisaatiossa ja maantieteellisen tms. vastuualueen (kunta/kunnat). Yhteystiedot toimitetaan jokaiselle verkoston jäsenelle ja Suomen metsäkeskuksen yhteiseen tietoverkkoon. Tiedonvälitys sisältää mm. tiedottamisen metsätuhoista ja niihin varautumisesta. 7. Pitää tarpeellisessa määrin yhteyttä pelastusviranomaisiin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tammi-huhtikuun aikana. Yhteydenpidosta pidetään muistiota. Pelastuslaitokselle on annettava vuosittain pelastuslain mukainen selvitys pelastustoimintaan olevista voimavaroista. mm. alueellisen yhteyshenkilöverkoston yhteystiedot, metsureiden ja koneyrittäjien yhteystietoja mahdollisuuksien mukaan Tapahtumat edellisen yhteydenpidon jälkeen, palautekeskustelu ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen Valmiuspäällikkö vastaa pelastusviranomaisten kanssa sovittujen asioiden toimeenpanosta alueyksikössä. 8. Huolehtia varautumiseen liittyvästä tarpeellisesta tiedonvälityksestä metsäalan toimijoille, alueyksikön sisällä ja Suomen metsäkeskuksessa (mm. yhteydenpito valtakunnalliseen valmiuspäällikköön ja toisten alueyksiköiden valmiuspäälliköihin) 9. Vastata alueyksikön toimenpiteistä metsätuhon sattuessa Tuuli- ja kaarnakuoriaistuhoja koskevat menettelyt on esitetty jäljempänä tässä ohjeessa. Muiden tuhojen osalta toimitaan soveltuvin osin näitä menettelyjä mukaillen ja/tai saatujen erillisohjeiden mukaisesti. JOHTAVAN ESITTELIJÄN TEHTÄVÄT 1. Vastata metsätuhoasioihin liittyvien säädösten, määräysten ja ohjeiden toimeenpanosta valtuuksiensa ja toimenkuvansa mukaisesti 2. Vastaanottaa virka-apupyyntö, täsmentää tarvittaessa pyynnön sisältöä sen lähettäjältä ja ryhtyä toteuttamaan pyyntöä 3. Vastata metsälakia ja rahoituslakia koskevien toimintaohjeiden antamisesta poikkeuksellisissa olosuhteissa 4. Vastata metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetussa laissa säädetyistä toimenpiteistä, tarkastuksista ja ratkaisuista 5. Hoitaa aluejohtajan antamat tehtävät (esim. MMM:lle metsäkeskuksen esitys tarpeellisista toimenpiteistä hyönteis- tai sienituhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi, hoitaa torjuntatoimien jälkeinen viranomaisasiointi MMM:n kanssa) 6. Vastata MMM:n tarkastusmääräysten toimeenpanosta.

12 Sidosryhmäyhteistyö Metsänomistajien valtuuttamat tahot ja metsäteollisuusyritykset Metsänomistajien valtuuttamat tahot, kuten esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset, vastaavat valtuutuksensa rajoissa tuhopuiden korjuun suunnittelusta ja turvallisesta työskentelystä puunkorjuutöissä. Metsäteollisuusyritykset vastaavat hakkuuoikeuden haltijana tai metsänomistajana tuhopuiden korjuun suunnittelusta ja turvallisesta työskentelystä puunkorjuutöissä. Puunkorjuukalustoa ja henkilöstöä tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnata metsätuhoalueelle riittävästi siten, että taloudellisesti hyödynnettävissä oleva vaurioitunut puusto pystytään hyödyntämään puunjalostustoiminnassa mahdollisimman hyvin. Seurannaistuhojen välttämiseksi puunkorjuussa tulee pyrkiä minimoimaan metsiin pitemmäksi aikaa jäävän hyönteistuhoriskiä lisäävän vahingoittuneen puun määrä. Yritykset määrittelevät tuhopuiden korjuussa käyttämänsä varastointipaikat (tehdas-, tienvarsi- ja vesivarastot) ja etenkin suurissa metsätuhoissa ylläpitävät varastorekisteriä metsäkeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Metsätuhon määrää ja laajuutta selvitetään yhteistyössä metsätoimijoiden kanssa. Metsänkäyttöilmoituksille tehdään tarvittavat merkinnät metsätuhoalueiden hakkuista. Metsätuhoasioista viestitään avoimesti. Varautumista kehitetään kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla Sähköyhtiöt Sähköyhtiöt laativat oman varautumissuunnitelman metsätuhojen osalta sekä vastaavat sen ylläpidosta ja siihen liittyvästä koulutuksesta. Yhtiöt myös vastaavat omien sähköverkkojensa toimintakunnosta ja vianhoidosta. Sähkömarkkinalain (386/1995) 5 :n mukaan jakeluverkon haltijalla on oltava käytettävissään riittävästi henkilöstöä sähköverkkotoiminnasta huolehtimiseen. Jos verkon huolto ja ylläpito ovat erillisessä yhtiössä, kuuluu verkon haltijan varmistaa sopimusjärjestelyin, että laajoissa häiriötilanteissa on käytettävissä tarpeeksi ammattitaitoista työvoimaa. Metsäkeskus kehittää keskijännitelinjojen tuulituhoriskin kartoitusmenetelmiä ja tarjoaa asiaan liittyviä palveluja tuulituhoriskien vähentämiseksi.

13 Muut tahot Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpalvelu lähettää turvallisuussäätiedotteen valmiuspäälliköille, hänen varahenkilölleen ja maa- ja metsätalousministeriöön. Yhteisenä sähköpostiosoitteena on Ilmatieteen laitos ylläpitää tausta-alueiden ilmanlaadun seurantaverkkoa ja kehittää ilmansaasteiden muutunnan ja kulkeutumisen ennakointi- ja seurantamalleja. Ympäristöviranomaiset valvovat luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvien säädösten noudattamista. Mahdollisissa ongelmatilanteissa toimijat ottavat yhteyden alueelliseen ympäristökeskukseen. Suomen ympäristökeskus koordinoi ympäristöhallinnon seurantaohjelmaa, johon sisältyvät myös metsäekosysteemit. Vakuutusyhtiöillä ei ole säädöksiin perustuvaa roolia metsätuhotapauksissa. Vakuutussopimus on vakuutusyhtiön ja metsänomistajan välinen asia. Vakuutussopimuksessa yhtiölle on tavallisesti varattu mahdollisuus tarkastaa vahingot, ennen kuin ryhdytään puunkorjuuseen. Kukin vakuutusyhtiö voi erikseen sopia, mitä arviointi- tai muita palveluita se ostaa metsäalan organisaatioilta. Metsätuhoalueiden ilmakuvausasioissa Metsäkeskus tekee yhteistyötä maanmittauslaitoksen kanssa. Metsätuhojen ennakoinnissa ja seurannassa Metsäkeskus tekee yhteistyötä Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kanssa. 6. Toiminta häiriötilanteissa 6.1 Tuulituho 1. VALMIUDEN YLLÄPITO - valtakunnallinen päivystysrinki toimii jatkuvasti - valtakunnallisen valmiuspäällikön ja varavalmiuspäällikön toimintaa toteutetaan toimenkuvan mukaisesti - alueellisten valmiusryhmien toiminta tapahtuu toimenkuvien mukaisesti 2. VALMIUDEN NOSTO - ilmatieteen laitos antaa myrskytuulivaroituksen - päivystäjä on mahdollisuuksien mukaan yhteydessä arvioidun myrskyalueen valmiuspäälliköihin ja valtakunnalliseen valmiuspäällikköön/varavalmiuspäällikköön huomion kiinnittämiseksi asiaan ja tarpeellisiin toimiin ryhtymiseksi - mahdollisuuksien mukaan alueyksikön valmiuspäällikkö tiedottaa tuulituhoriskin noususta alueensa yhteyshenkilöverkostolle/metsätoimijoille

14 14 3. TUULITUHON SATTUESSA - päivystäjä aktivoi valmiushenkilöt (alueet, valtakunnalliset valmiuspäälliköt) - päivystäjä välittää saamansa virka-avunpyynnön alueelle - valtakunnalliset valmiuspäälliköt ryhtyvät toimenkuvan mukaisiin toimiin - alueyksiköiden valmiuspäälliköt ryhtyvät toimenkuvansa mukaisiin toimenpiteisiin VALTAKUNNALLINEN VALMIUS- JA VARAVALMIUSPÄÄLLIKKÖ - suunnitelmallisten toimenpiteiden koordinointi, tuhokartoituksen käynnistäminen yhdessä MMM:n, maanmittauslaitoksen ja Metlan kanssa tuhoalueen laajuus- ja puumääräarvion toimittaminen ministeriöön ilmakuvauksen tarvekartoituksen koordinointi ja toimeenpanon organisointiin osallistuminen - ilmakuvausesityksen tekeminen ministeriölle - valtakunnallinen metsätuhoviestintä yhdessä MMM:n kanssa - viestintä Metsäkeskuksen johdolle tilannekuvasta ja tehdyistä toimenpiteistä ALUEYKSIKÖN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ - vastaanottaa virka-apupyynnön, täsmentää tarvittaessa pyynnön sisältöä sen lähettäjältä ja ryhtyy välittömästi toteuttamaan pyyntöä valtuuksiensa rajoissa - vastaa metsätuhon määrän arvioinnista ja edesauttaa osaltaan tuhon tilannekuvan muodostamisessa tuhoarvion valmistumisen tavoiteaikataulu on tuulituhossa 3 vrk tuhosta - vastaa ilmakuvaustarpeen arvioinnista vastuualueellaan tavoiteaikataulu on tuulituhossa 3 vrk tuhosta - kutsuu tarvittaessa koolle valmiusryhmän ja/tai keskeisten metsäorganisaatioiden edustajat metsätuhon tilannekuvan täsmentämiseksi sekä keskustelemaan ja sopimaan tuhon johdosta tarvittavista toimenpiteistä ja tiedottamisesta kokoontuminen voi olla tarpeellista toteuttaa suurten tuulituhojen yhteydessä, jolloin tavoiteaikataulu on 3 5 vrk tuhosta. - huolehtii metsätuhoon liittyvästä tiedonvälityksestä valtakunnalliselle valmiuspäällikölle, hyönteis- ja sienituhovastaavalle, alueyksikön sisällä ja tarpeelliselta osin yhteyshenkilöverkoston puitteissa sekä muille valmiuspäälliköille ja pyydettäessä maa- ja metsätalousministeriölle - vastaa metsätuhoihin liittyvästä tiedottamisesta alueyksikkötasolla tiedottamisen aiheita ovat mm. metsätuhon laajuus ja määrä, tuulen kaatamien puiden korjuun vaarallisuus ja seurannaistuhojen riskit eri puulajeilla JOHTAVA ESITTELIJÄ - ohjeistaa metsänkäyttöilmoitus-, kemera- ja seurannaistuhojentorjunta- yms. asioissa

15 15 4. ILMAKUVAUS - tehdään tarvittaessa - toimitaan MMM:n asiaa koskevan määräyksen mukaisesti 5. MYRSKYTUHOHAKKUIDEN SEURANTA JA TILASTOINTI METSÄNKÄYTTÖILMOITUSTEN PERUSTEELLA 6.2 Kaarnakuoriaisten aiheuttamat tuhot Hyönteis- ja sienituhotilannetta (ml. kirjanpainajat) ja sen kehittymistä sekä tuhohakkuita seurataan aktiivisesti muun muassa seuraavilla tavoilla: - tarkastuksin MMM:n ja Metsäkeskuksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti - metsänkäyttöilmoitusten tuhohakkuukoodien avulla - Metsäkeskuksen ja muiden toimijoiden työnsä yhteydessä tekemien havaintojen avulla. Kirjanpainajatuhotilanteen seuraaminen on erityisen tärkeää laajojen kuusivaltaisiin metsiin kohdentuneiden myrskytuhojen jälkeen. Tuholaisten kantojen seurannassa Suomen metsäkeskus avustaa Metsäntutkimuslaitosta vuosittain sovittavalla tavalla. Vakavan kirjanpainajatuhon sattuessa tai tuhoriskin kasvaessa merkittäväksi ALUEYKSIKÖN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ - vastaa, että alueyksikössä annetaan tarvittaessa ohjeistusta tuhometsiköiden käsittelyyn ja tuhohavaintojen ilmoittamismenettelyyn - vastaa, että alueyksikössä tiedotetaan yleisesti kirjanpainajatuhoista sekä erikseen hyönteis- ja sienituhovastaavalle. JOHTAVA ESITTELIJÄ - vastaa metsänkäyttöilmoitusten tekemistä koskevien ohjeiden antamisesta - organisoi tarkastustoiminnan MMM:n ja Suomen metsäkeskuksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

16 Mäntypistiäisten tai tähtikudospistiäiden aiheuttamat tuhot Pistiäistuhotilannetta ja sen kehittymistä seurataan aktiivisesti yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Vakavan pistiäistuhon sattuessa toimitaan seuraavasti: JOHTAVA ESITTELIJÄ - arvioi tilanteen Metlan sekä hyönteis- ja sienituhovastaavan avustuksella - harkinnan mukaan valmistelee ja tekee MMM:lle esityksen tarpeellisista toimenpiteistä hyönteistuhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi. - hoitaa torjuntatoimien jälkeisen asioinnin (raportointi, tilitykset ym.) MMM:n kanssa. ALUEYKSIKÖN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ - vastaa MMM:n määräämien biologisten torjuntatoimenpiteiden käytännön toteutuksen organisoinnista - avustaa tarvittaessa johtavaa esittelijää torjuntaesityksen tekemisessä - vastaa tuhoihin liittyvästä tiedottamisesta alueyksikkötasolla sekä hyönteis- ja sienituhovastaavalle. 6.4 Mäntyankeroiden aiheuttamat tuhot Toimenpiteistä on laadittu erillinen suunnitelma: Valmiussuunnitelma mäntyankeroisen varalle (Eviran julkaisu 7/2011). 6.5 Muut tuhot Muiden metsätuhojen osalta sovelletaan tämän valmiussuunnitelman yleisiä toimintaperiaatteita. Laajoissa lumi- ja tykkytuhoissa sekä metsäpaloissa toimitaan tuulituhojen menettelyjen tapaan. Valmiussuunnitelmaa täsmennetään ja päivitetään metsätuhoriskien mukaisesti.

17 17 7. Viestintä Metsätuhoihin liittyvän viestinnän tavoitteena on tiedottaa metsätuhoasioista nopeasti, luotettavasti ja mahdollisimman avoimesti medialle, väestölle, metsätoimijoille ja sisäisesti metsäkeskuksessa. Viestintä on oma-aloitteista, aktiivista, nopeasti käynnistyvää ja johdonmukaisesti etenevää. Tilanteen suuruusluokka, arvioitu kesto ja mahdolliset suojautumis- ja torjuntaohjeet selitetään ymmärrettävästi. Suomen metsäkeskus ilmoittaa viipymättä laajoista ja äkillisistä metsätuhoista tai muista vastaavista metsätuhoihin liittyvistä kriisitilanteista maa- ja metsätalousministeriöön. Ministeriön metsäosasto ilmoittaa tilanteista välittömästi ministeriön johdolle ja viestintäyksikköön. Metsäosasto tiedottaa johdolle ja viestintäyksikölle, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tilanteen johdosta. Suomen metsäkeskus ja maa- ja metsätalousministeriö vastaavat valtakunnallisesta metsätuhoviestinnästä yhteistyössä. Alueellisesta viestinnästä ja viranomaismääräysten soveltamisesta vastaa Suomen metsäkeskus oman ohjeistuksensa mukaisesti. Metla ja Evira tiedottavat omien ohjeittensa mukaisesti yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Yleisvastuu pelastustoiminnan aikaisesta tiedottamisesta on pelastusviranomaisilla. Pelastusviranomaisella on tarvittaessa oikeus antaa hätä- ja viranomaistiedotteita. Sähkönjakeluyhtiöt vastaavat tiedotuksesta, joka koskee alueita, joilta sähkönjakelu on keskeytynyt.

18 18 8. Kirjallisuutta, lisätietoja Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin, Helsinki Valmiussuunnitelma mäntyankeroisen varalle. Elintarviketurvallisuusvirasto. Eviran julkaisuja 7/ s. Hakkuut myrskytuhometsissä, Työsuojeluhallinto, Aluehallintovirasto, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita s. Metsätyöt ja sähkölinjat, Työsuojeluhallinto, Aluehallintovirasto, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita s. Johtoalueiden vierimetsien hoito, Energiateollisuus, MTK ja SLC, 11 s. Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen. Esite. Maa- ja metsätalousministeriö s. Matkapuhelin, metsätyö ja turvallisuus Sosiaali- ja terveysministeriö ja työturvallisuuskeskus. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita s. Metsäalan työsuojelu, julkaisu. STM, Työturvallisuuskeskus Metsätuhoihin valmistautuminen. Taustapaperi metsäkeskuksen metsätuhovalmiussuunnitelmaa varten. Metla Metsäkeskus.fi -internetsivusto

19

Varautuminen metsätuhoihin

Varautuminen metsätuhoihin Varautuminen metsätuhoihin Suomen metsäkeskus 1 Varautumissuunnitelma Sisällys 1.Perusteet 2.Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet 3.Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhot 4.Varautumisen tavoitteet

Lisätiedot

MYRSKYTUHON SATTUESSA

MYRSKYTUHON SATTUESSA MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Lämpöyrittäjäpäivä Kiihtelysvaara 4.4.2014 Mikko Korhonen, johtava esittelijä Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, P-K Lain tavoite Tavoitteena on metsien

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki Seinäjoki 10.4.2014 SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki 1087/2013 Taustaa Metsäkeskuksen rooli (MK laki 8 ): metsien tilan seuranta, aloitevelvollisuus.

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Laki metsätuhojen torjunnasta

Laki metsätuhojen torjunnasta Laki metsätuhojen torjunnasta Koulutuskiertue 2013 Oulu 16.10.2013 Hannu Heikkilä 1 Esityksen sisältö Tausta-aineistoina Eduskunnalle annetut esitykset: Laki metsätuhojen torjunnasta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Pelastustoiminnan käsitteitä

Pelastustoiminnan käsitteitä 22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana. ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa

Lisätiedot

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

1

1 raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 20.11.2013 1 2 3 Lounais-Suomen

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde ENSIHUOLTOSOPIMUS 1. Sopijaosapuolet 2. Sopimuksen kohde Kuntien viranomaisten kokonaisvastuulla olevien ensihuoltotehtävien, kuten majoituksen, ruokahuollon, vaatteiden ja muiden varusteiden sekä psykososiaalisen

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2004 SM-2004-01205/Tu-311 Lääninhallitukset Alueiden pelastustoimet Julkinen ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 1 Yleistä Velvoite pelastustoimen palvelutasoa

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

TIETOTURVA- POLITIIKKA

TIETOTURVA- POLITIIKKA TIETOTURVA- POLITIIKKA Kaupunginhallitus 3.9.2013 216 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1. JOHDANTO... 3 2. KATTAVUUS... 3 3. TIETOTURVA... 3 4. TIETOTURVATYÖ... 4 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT...

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle Mikko Parikka Tuotantolaitoksen turvallisuuden johtaminen Turvallisuusjohtamisen arjen tavoitteet Henkilöstön ja ympäristön turvallisuuden

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jaakko Pekki 23.9.2014 Kriisit suurentavat pienten heikkouksien merkittävyyttä! 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Laki metsätuhojen torjunnasta. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Laki metsätuhojen torjunnasta. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä Laki metsätuhojen torjunnasta Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Esityksen sisältö Tausta-aineistoina Eduskunnalle annetut esitykset: Laki metsätuhojen torjunnasta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Sähkölinjojen myrskytuhoraivaus sopimuksellinen varautuminen. Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 Arto Kariniemi Metsäteho Oy

Sähkölinjojen myrskytuhoraivaus sopimuksellinen varautuminen. Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 Arto Kariniemi Metsäteho Oy Sähkölinjojen myrskytuhoraivaus sopimuksellinen varautuminen Metsätehon tuloskalvosarja 10/2015 Arto Kariniemi Metsäteho Oy Kalvosarjan sisältö 1 Hankkeen tausta 2 Hankkeen toteutus 3 Toimintamallin kuvaus

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät 27.9.2012. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Valmiussuunnittelija Pasi Markkanen

Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät 27.9.2012. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Valmiussuunnittelija Pasi Markkanen Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät 27.9.2012 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Valmiussuunnittelija Pasi Markkanen Operatiivinen yhteistoimintasuunnitelma laajojen myrskytuhojen varalle Suunnitelman

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 2/16

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 2/16 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 2/16 15.1.2016 Dnro 31/01.04/2016 Voimassaoloaika 15.1.2016 - toistaiseksi Kumoaa määräykset Dnro 249/14/2015, 13.2.2015 ja Dnro 905/14/2015, 4.6.2015 Valtuussäännökset

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot