MAAKUNNAN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN JA ELINKEINOELÄ- MÄN KILPAILUKYVYN JA KASVUN TUKEMINEN.

Transkriptio

1 16 2 ALUEKEHITYS JA STRATEGIAT 2.1 Kainuun kehittämisstrategia Kainuun kehittämistyön perustehtävä: MAAKUNNAN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN JA ELINKEINOELÄ- MÄN KILPAILUKYVYN JA KASVUN TUKEMINEN. Painopisteet: 1. Yrittäjyys 2. Osaaminen 3. Työllisyys 4. Yhteistyö Kainuun määrälliset yleistavoitteet ovat seuraavassa asetelmassa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehostuvaa kansallista aluepolitiikkaa, jota EU:n tavoite1 ohjelman toimenpiteet täydentävät. Indikaattori Lähtötaso v alussa Tavoite v lopussa 1. Väkiluku > Työvoima Työpaikat Työttömyysaste % 17,5 9,6 5. Työllisyysaste % 55,4 61,2 6. BKT % (EU=100) 73,8 76,2 Kainuun elinkeinojen kehittämisen avainalat ovat puuala, elektroniikka, elintarviketeollisuus, metalliteollisuus, kiviteollisuus, matkailu, kulttuuri ja informaatioteknologia.

2 2.2 Kajaani Kainuun aluekeskuksena ja osaamiskeskittymänä 17 Kajaani on viimeisen kymmenen vuoden aikana panostanut voimakkaasti osaamiseen kehittämiseen, osaamispohjaiseen elinkeinopolitiikkaan. Tämän linjan ilmentymiä ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskus, erityisesti sen mittalaitelaboratorio. Kajaanin kaupunki on panostanut voimakkaasti näihin molempiin korkeakouluihin ja niistä on tullut keskeisiä aluekehityksen moottoreita Kajaanin seudulla. Kajaani on asettanut tavoitteekseen toimia maakunnan osaamisen, oppimisen ja kehittämisen keskuksena. Toimialoista metsä-, elektroniikka- ja matkailutoimialat ovat Kajaanin seudun vahvuudet. Kajaanin elinkeinopolitiikassa on suunnattu viime vuosina resursseja kasvavista toimialoista seuraaviin: - elektroniikkateollisuus, etenkin metsäteollisuutta palveleva mittausteknologia - informaatioteknologia, ohjelmisto- ja sisältötuotanto - matkailu, etenkin kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu Kajaanin korkeakouluyksiköiden toimintastrategia vuosille on hyväksytty kaupunginvaltuuston 350-juhlakokouksessa. Sen toimenpideehdotuksia ovat esitykset Oulun yliopiston uusista koulutuksen ja tutkimuksen avauksista Kajaanissa sekä ammattikorkeakoulun koulutustehtävän laajennusesitykset ja kehittämistoiminnan lisäämisesitykset. Osaamisen rakenteita on kehitetty edelleen Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmassa. Ohjelma-alueeseen kuuluvat Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vuolijoki. Ohjelma tähtää kaupunkiseudun elinvoimaisuuden parantamiseen. Keskeisenä keinona siinä on kaupunkiseudun innovaatioympäristön parantaminen korkeakoulutasoista koulutusta, tutkimusta ja kehitystoimintaa lisäämällä. Toimintamallina on verkostoituminen ja seudullinen yhteistyö. Päämääränä on, että kaupunkiseutu voi toimia maakunnan kehittyvänä aluekeskuksena, jonka vaikutus ulottuu aluekeskusaluetta laajemmalle. Kajaanin Teknologiakeskus Oy on päässyt valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Kajaani ja Sotkamo ovat ohjelmaesityksen keskeisiä rahoittajia ja keskeisiä toimijoita siinä ovat Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

3 Kajaanin tasapainotettu strategia ja talousarvio Kaupungin systemaattinen tuloksellisuuden kehittämistyö käynnistyi vuoden 2001 kesällä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuloksellisuussuositukseen perustuen. Hankkeen kokonaisuuteen kuuluu johtamisen, suunnittelun budjetoinnin, seurannan ja arvioinnin kehittäminen tasapainotettuun tuloksellisuuteen ( Tatu ) perustuen. Tavoitteena on ollut mm. kehittää talousarvion laadintaa kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa laatia vuoden 2002 talousarvio uuden mallin mukaisesti toimialatasolla ja toisessa vaiheessa vuoden 2003 talousarvio myös tulosaluetasolla. Tatu mallin mukaista ajattelu ja toimintatapaa on viety käytäntöön talousarvioprosessin yhteydessä. Keskeiset tavoitteet talousarvioprosessille ovat olleet: - prosessi on selkeä, tehokas ja systemaattinen - termit ja käsitteet on yhdenmukaistettu Tatu mallin mukaisesti ja mallin idea näkökulmineen on kaikkine tiedossa - osallistumista ja yhteistoimintaa korostetaan kaikilla tasoilla (kuntalaisten kuuleminen ja ns. ryhmämessumenetelmä) - vaihtoehtoiset ratkaisumahdollisuudet seurausvaikutuksineen pyritään selvittämään myös pitkällä aikavälillä. - kehykset mitoitetaan samassa prosessissa tavoitteiden kanssa yhteensopiviksi Strategian tarkistus on Tatu mallin mukaisesti käynnistynyt toimialoilla ja tulosalueilla keväällä 2002 valtuuston joulukuussa 2001 hyväksymän kaupunkistrategian pohjalta. Lisäksi kaupunginhallitus on kesäkuussa tarkistanut koko kaupungin strategiaa talousarvion 2003 laadintaohjeiden yhteydessä. Toimija tulosalueiden tehtävänä on ollut päivittää omat strategiansa ja laatia talousarvio- ja suunnitelmaehdotus kaupunginhallituksen tarkistaman koko kaupungin strategisten linjausten ja annettujen kehysten mukaisesti. Toimialojen tuli talousarvioehdotuksissaan ottaa myös huomioon ne kaikille yhteiset strategiat ja suunnitelmat, joilla pyritään vastaamaan toimialarajat ylittäviin haasteisiin, kuten kaupungin henkilöstöstrategia ja valtakunnallinen Terveys 2015 kansanterveysohjelma ja sen pohjalta laadittu kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia. Yhteiset, kaikkia toimialoja koskevat strategiat eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia ja henkilöstöstrategia, on esitetty jäljempänä kaupunkistrategian jälkeen. Kaupungin ja toimialojen strategiset tavoitteet on johdettu visiosta läpikäymällä visio seuraavista neljästä näkökulmasta: - Palvelukyky ja vaikuttavuus - kuntalaisen, asiakkaan ja päätöksentekijän näkökulma - Uudistuminen ja henkilöstön työkyky - työyhteisön ja henkilöstön näkökulma - Prosessit ja rakenteet - organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma - Taloudelliset resurssit - resurssienhallinnan näkökulma

4 19 Kajaanin kaupungin strategiset tavoitteet PALVELUKYKY JA VAIKUTTAVUUS PROSESSI JA RAKENTEET VISIO UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖN TYÖKYKY TALOUDELLISET RESURSSIT Tuloksena on saatu ne asiakokonaisuudet, joilla on tällä hetkellä strategista merkitystä kaupungin menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta. Menetelmä tunnetaan nimellä Balanced scorecard (BSC) eli tasapainotettu mittaristo. Kajaanissa mallista käytetään nimitystä Tasapainotettu tuloksellisuus (Tatu). Strategisella tavoitteella on vaikutusta pitkällä aikavälillä, se koskee koko organisaatiota ja sen huomiotta jättäminen on kohtalokasta. Strategiat tarvitsevat menestystekijänsä. Kriittiset menestystekijät ovat ne asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision, perustehtävän ja strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi pitkällä aikavälillä. Kriittisille menestystekijöille on laadittu keskeiset arviointikriteerit, jotka esitetään mitattavina sitovina tavoitteina. Niiden avulla arvioidaan vision toteutumista eli eteneekö kaupunki ja toimialat kokonaisuudessaan ja tasapainoisesti eli kaikki näkökulmat huomioon ottaen vision suuntaan.

5 Kaupungin toimintaympäristön muutossuunnat Kaupungin strategian tarkistus on perustunut muuttuneen toimintaympäristön analyysiin. Kaupunginhallitus analysoi huhti - kesäkuussa 2002 toimintaympäristöä kolme kertaa ns. ryhmämessumenetelmällä. Työn tuloksena saatiin seuraava SWOT analyysi, joka muodosti pohjan kaupunkistrategian tarkistukselle. Vahvuudet - panostus osaamiseen - peruspalvelutoiminnot kunnossa - sitoutunut ja osaava henkilöstö - kaupungin sopiva koko, toimivuus ja arkielämän helppous - vahva uuden teollisuuden perusta ( IT ) Heikkoudet - talouspohjan heikkous - aukot koulutustarjonnassa, erityisesti yo taso - yrittäjyyspohjan kapeus ja elinkeinopolitiikan resurssivaje - väestökehitys Mahdollisuudet - Kainuun malli - vahva ja vahvistuva koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuri - seudullinen yhteistyö, yhteys Oulun kasvuun - ITC sektorin kasvu - luonnon ja kulttuurin hyödyntäminen Uhat - aivovienti ja koulutetun työvoiman saatavuus - niukkenevat taloudelliset ja muut resurssit - työttömyys - väestölliset uhkatekijät (syntyvyys, muuttoliike, ikärakenne ) - tulevaisuususkon ja -näkemyksen puute - Kainuun malli, rahoitusvastuun ja toiminnallisen vastuun eriytyminen

6 21 KAJAANIN KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten menestykselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa. VISIO 2008 Kajaani on hyvä ja haluttu. PALVELUKYKY JA VAI- KUTTAVUUS Väestön osaaminen, sosiaalinen hyvinvointi ja terveys (ks. s. 20) Palvelujen priorisoinnin osaaminen Väestön vähenemisen estäminen Onnistuminen aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmissa Koulutustason nostaminen Omaehtoisen, ennaltaehkäisevän, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Uusien työpaikkojen luominen kasvu- ja mahdollisuusaloille STRATEGISET TAVOITTEET UUDISTUMINEN JA HEN- KILÖSTÖN TYÖKYKY Henkilöstöstrategian arvot: -yhteisöllisyys -oikeudenmukaisuus -tuloksellisuus Kajaanin kaupunki on hyvä ja arvostettu työnantaja. Toimintastrategioita on toteuttamassa osaava, oikein mitoitettu, työssään viihtyvä henkilöstö, joka osallistuu omaa työtään koskevaan päätöksentekoon PROSESSIT JA RA- KENTEET Sujuvat ja toimivat organisaation sisäiset ja ulkoiset palveluketjut Seudullisen ja maakunnallisen palvelutuotantoon liittyvän yhteistyön ja työnjaon lisääminen Tuottava ja laadukas palvelutuotannon järjestäminen KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Henkilöstöstrategian kriittiset menestystekijät: Jokaisella työyhteisöllä ja työntekijällä/viranhaltijalla on oma kehityssuunnitelma Jaksamisesta huolehtiminen Työntekijöiden ikä ja ikäsidonnaiset tekijät otetaan huomioon päivittäisjohtamisessa Palveluketjujen ja ydinprosessien tunnistaminen ja osaaminen toimialojen sisällä ja välillä sekä yli kuntarajojen Maakunnalliset uudet peruspalvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Niiden laatu ja saatavuus turvataan tuottavuutta nostaen. TALOUDELLISET RE- SURSSIT Tasapainoinen talous Tuloksellinen panostus kehittämiseen ja elinkeinoihin aluetalouden vahvistamiseksi Taloudellisen ohjausvallan säilyttäminen suhteessa palveluihin Perustehtävän kannalta tarpeettoman pääoman vapauttaminen perustehtävään ja kehittämiseen Talousosaaminen ja -seuranta kunnossa kaikilla tasoilla Menot ja tulot ovat tasapainossa Kaupungin omistajaohjausvallan tunnistaminen Toteuttamiskelpoiset talouden sopeuttamistoimenpiteet Väestön määrä pysyy ennallaan KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄT TOIMINNALLISET SITOVAT TAVOITTEET/MITTARIT Kasvu ja mahdollisuusalojen työpaikkojen kasvu Henkilöstöstrategian tavoitteet/mittarit: Tilikauden tulos suunnitelmakaudella on suurempi kuin 0 euroa Asiakastyytyväisyystulosten myönteinen kehitys Työyhteisöjen toimivuustutkimusten tulosten parantuminen Kehityskeskustelut käyty kaikilla esimiestasoilla Työyksikkökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien toteutuminen Yhtenäinen johtamisjärjestelmä (Tatu) käyttöönotettu vuoden 2003 lopussa Hallintokokeilun kuntayhtymien perussopimukset tehty Sopeuttamistoimenpiteet käsitelty kaupunginhallituksessa maaliskuun 2003 loppuun mennessä

7 22 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN STRATEGIA Seuraavassa esitetään kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia, jonka laadinta on perustunut Valtioneuvoston periaatepäätökseen Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta. Periaatepäätöksessä samoin kuin kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiassa pääpaino on terveyden edistämisessä, eikä niinkään terveyspalvelujen kehittämisessä. VISIO 2008 Kajaanilaisten hyvinvointi- ja terveystilanne on saavuttamassa maan keskitason. VAIKUTTAVUUS JA PAL- VELUKYKY Kuntalaisten terveys ja hyvinvointi kohenee STRATEGISET TAVOITTEET UUDISTUMINEN JA TOI- MIJOIDEN TYÖKYKY Toimijoiden hyvinvointiosaaminen monipuolistuu Toimiva täydennyskoulutuspolku Ongelmien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy opitaan PROSESSIT JA RA- KENTEET Toimiva palvelujärjestemä Toiminta tehokasta, taloudellista ja tuottavasti järjestetty TALOUDEL-LISET RESURSSIT Oikein mitoitetut ja kohdistetut resurssit talousarviossa Mahdollinen ulkopuolinen rahoitus hyödynnetty Nuorten terveyskäyttäytymisen myönteinen kehitys Vastuun ottaminen omasta ja perheen hyvinvoinnista Vanhemmuuden osaamisen vahvistuminen Vanhusten toimintakyvyn kohentuminen KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Itsensä ja työyhteisön kehittämisinnon aikaansaaminen Ammattitaidon päivittäminen Palvelujärjestelmän toimivuuden arviointiin perustuva kehittäminen Terveys ja hyvinvointi on huomioitu kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa Terveys ohjelman mukaisesti Hyvinvointiasiat näkyvät talousarvion rakenteessa ja prosesseissa Terveys ja hyvinvointimenojen osuus talousarvion kokonaismenoista Ennalta ehkäisevä toiminnan rahoitus varmistettu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Pääosa sekä koulu- että aikuisväestön terveyskyselyn tuloksista/mittareista kehittynyt myönteiseen suuntaan Talousarviossa nimetyistä terveys ja hyvinvointiindikaattoreista enemmän kuin puolet kehittynyt myönteiseen suuntaan TOIMINNALLISET TAVOITTEET/MITTARIT Ammatillisen koulutuksen koulutusmenot suhteessa palkkamenoihin kasvaneet Työyhteisöjen toimivuustutkimusten tulokset parantuneet Asiakaskyselyjen tulokset parantuneet Palvelun saatavuus nykyistä parempi Potilas ja sosiaaliasiamiehelle tehdyt yhteydenotot ja muistutukset vähentyneet Taloudellisuus ja tuottavuus kohonneet Terveyden- ja sosiaalihuoltoon käytetty euromäärä ja prosenttiosuus ei alene kokonaismenoista Ennaltaehkäisevän palvelun osuus terveyspalveluissa ei alene Ulkopuolisen rahoituksen määrän kasvu

8 23 KAJAANIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa 2002 uuden henkilöstöstrategian. Asiakirja on henkilöstötaloutta ja henkilöstön johtamista ohjaava asiakirja. Keskeisiä aihealueita henkilöstöstrategiassa on organisaation johtaminen, työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta, työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla, henkilöstön osaamisen kehittäminen, rekrytointi, palkkaus ja palkitseminen sekä tasa-arvo. Henkilöstöstrategian arvot: Yhteisöllisyys Oikeudenmukaisuus Tuloksellisuus Koko henkilöstön ja erityisesti johdon tehtävänä on vastata tuloksellisesta toiminnasta. Toimintaa tulee ohjata yksilöllisyyden arvostaminen, yhteisöllisyyden tukeminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhdenvertaisuuden kunnioittaminen ja vaikutusmahdollisuudet omaa työtään koskevaan päätöksentekoon. Kajaanin kaupungin henkilöstö osallistuu omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Menettelyllä luodaan edellytyksiä henkilöstön motivoitumiselle sekä kasvatetaan hyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikkojen työkykyä ylläpitävä toiminta on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, jolla tuetaan työkykyä. Toiminta kohdistuu henkilöstön terveyteen, toimintakykyyn, motivaatioon ja ammattitaitoon sekä työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen pohjana on työyhteisön nyt ja tulevaisuudessa tarvitsema osaaminen. Tulevaisuuden osaamistarpeet johdetaan visiosta ja strategiasta. Tavoitteena on, että jokaisella työyhteisöllä on yksikkökohtainen kehittymissuunnitelma ja jokaisella työntekijällä henkilökohtainen kehityssuunnitelma. Kaupungin on kyettävä hallitsemaan henkilöstön ikääntymisen ja suuren vaihtuvuuden vaikutuksia lähivuosina. Sen on kyettävä houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä, pitämään se palveluksessaan ja tarjoamaan kehittymismahdollisuuksia. Kaupungin hyvä toiminta ja palvelukyky edellyttää, että kaupunki on työnantajana kilpailukykyinen. Toimintayksiköillä on oltava kaupungin strategiaan pohjautuva oikein mitoitettu osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. Vastuu tehtävien vaatiman osaavan henkilöstön hankkimisesta on toimintayksikön esimiehillä, joiden tulee määritellä ja toteuttaa henkilöstötarve toiminnasta lähtien. Virka- ja työehtosopimuksen mukaisia kannustavia ja tuloksellisuutta parantavia harkinnanvaraisia palkanosia otetaan rohkeasti ja enenevässä määrin käyttöön.

9 24 VISIO 2008 Kajaanin kaupunki on hyvä ja arvostettu työnantaja. Jokainen työntekijä tuntee olevansa arvokas. STRATEGISET TAVOITTEET PALVELUKYKY JA VAI- KUTTAVUUS Henkilöstö tuottaa kuntalaisten tarpeita vastaavia laadukkaita, kilpailukykyisiä palveluja Kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin Yhteensovitettu toiminta- ja henkilöstöstrategia UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖN TYÖKY- KY Toimintastrategioita on toteuttamassa osaava, oikein mitoitettu työssään viihtyvä henkilöstö, joka osallistuu omaa työtään koskevaan päätök- sentekoon Henkilöstöllä on osaaminen, joka vastaa tämän hetken ja tulevaisuuden palvelutarpeisiin PROSESSIT JA RA- KENTEET Toimintaprosessien/ palveluketjujen sujuvuus HENKILÖSTÖ- TALOUDELLISET RE- SURSSIT Toimiva henkilöstötalouden suunnittelu ja seuranta KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT PALVELUKYKY JA VAI- KUTTAVUUS Tunnistetut tämän hetken ja tulevaisuuden palvelutarpeet Asiakaspalveluhenkisyys Toimiva yhteistyö suunnittelusta, taloudesta ja henkilöstöasioista vastaavien viranhaltijoiden sekä toimialajohdon, ylimmän johdon ja poliittisten luottamushenkilöelinten kesken UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖN TYÖKY- KY Jokaisella työyhteisöllä ja työntekijällä/viranhaltijalla on oma kehittymissuunnitelma Jaksamisesta huoleh- timinen Työntekijöiden ikä ja ikäsidonnaiset tekijät otetaan huomioon päivittäisjohtamisessa PROSESSIT JA RAKEN- TEET Palveluketjujen tunnistaminen/kuvaaminen ja asiaan liittyvä laatutyö Henkilöstövoimavarojen oikea kohdentaminen, osaamisen/vahvuuksien hyödyntäminen HENKILÖSTÖ- TALOUDELLISET RE- SURSSIT Johto käyttää riittävästi aikaa henkilöstöstrategian toteuttamiseen Henkilöstöpääoman oikea suuntaaminen ja käyttö Kilpailukykyinen ja kannustava palkkapolitiikka TOIMINNALLISET TAVOITTEET/MITTARIT PALVELUKYKY JA VAI- KUTTAVUUS Asiakastyytyväisyystutkimuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä Hinta ja laatu Henkilöstö Tatu sisältyy toimialojen Tatuihin UUDISTUMINEN JA HENKILÖSTÖN TYÖKY- KY Kehityssuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa määriteltyjen tavoitteiden toteutuminen Työyksikkökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien toteuttaminen Työyhteisöjen toimi- vuustutkimukset Henkilöstön sairauspoissalot PROSESSIT JA RAKEN- TEET Prosessien ajallisen sujuvuuden parantaminen Työn tuottavuuden kohottaminen, suoritteet/henkilötyövuodet HENKILÖSTÖ- TALOUDELLISET RE- SURSSIT Raportit Itsearviointi Kuinka paljon kannustavia palkanosia on käytössä suhteessa palkkasummaan Henkilöstön tyytyväisyys palkkaukseen Koulutusmenojen osuus henkilöstömenoista