Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri"

Transkriptio

1 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Versio: 0.9

2 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Sisällys 1. Johdanto Kuvauksen kohde ja dokumentin tarkoitus Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin keskeiset hyödyt Tämän kuvauksen yleiset rajaukset Työssä hyödynnetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Opintohallinnon lähtötilanne Opintohallinto toimintana pähkinänkuoressa Opintohallintoarkkitehtuurin lähtötilanne Lähtötilanteen kokoaminen Havainnot lähtötilanteesta Periaatetason arkkitehtuurilinjaukset Kuvatun viitearkkitehtuurin rajaukset ja reunaehdot Sidosarkkitehtuurit, -määritykset ja hankkeet Koulutuksen kansallinen arkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturvaperiaatteet Käsitteellisen tason arkkitehtuurilinjaukset Opintohallinnon ja sen ratkaisujen haasteet ja tavoitteet Sidosryhmät Toimijat ja roolit Käsitteistö Loogisen tason arkkitehtuurilinjaukset Prosessikartta Opintohallinto osana kansallisia koulutuksen pääprosesseja Opintohallinnon pääprosessi elinkaarinäkökulmasta Opintohallinnossa käsiteltävät päätiedot Loogiset päätietovarannot Kansalliset koulutuksen päätietovarannot Koulutusaste- tai seututasoiset opintohallinnon tietovarannot Koulutuksen järjestäjän paikalliset opintohallinnon päätietovarannot Koulutuksen järjestäjän yleiset tietovarannot Koulutuksen järjestäjän tekniset tietovarannot Tietojärjestelmäpalveluiden looginen jäsennys Tietojärjestelmäpalveluiden rakentuminen SOA-periaattein Tietojärjestelmäpalveluiden kerrosarkkitehtuuri Opintohallinnon tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisjäsennys Opintohallinnon tietojärjestelmäpalvelujen tarkennettu kuvaus Koulutuksen suunnittelun ja valmistelun tietojärjestelmäpalvelut Opiskelijavalintojen tietojärjestelmäpalvelut Opetuksen ja opiskelun tietojärjestelmäpalvelut Opintojen jälkeiset tietojärjestelmäpalvelut... 83

3 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Oppimista tukevat yhteistyöpalvelut Opiskelijatietojen hallinnan tietojärjestelmäpalvelut Johtamista ja toiminnan kehittämistä tukevat tietojärjestelmäpalvelut Organisaatiotasoiset hallinnolliset tietojärjestelmäpalvelut Organisaatiotasoiset tekniset tietojärjestelmäpalvelut Integraatioperiaatteet Tietovirrat Liitteet Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus MK Viitearkkitehtuurin luonnos projektiryhmän katselmoitavaksi kehittämisryhmä Kokouksen kommenteilla tarkennettu versio kehittämisryhmä Kehittämisryhmän tarkennettujen kommenttien perusteella täsmennetty versio

4 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) 1. Johdanto 1.1. Kuvauksen kohde ja dokumentin tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan kansallisen opintohallinnon tavoitearkkitehtuuri. Kyseessä on ns. viitearkkitehtuuri, joka ohjaa opintohallintotoimintojen kehittämistä. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri luo puitteet koulutuksen järjestäjien opintohallintotoimintojen tarkemmalle suunnittelulle ja toteuttamiselle. Tämä viitearkkitehtuuri kuvaa kokonaisuutena, miten opintohallinnon prosessit, päätiedot, sidosryhmät, roolit sekä tietojärjestelmäpalvelut toimivat kokonaisuutena yhteen. Viitearkkitehtuurin tarkoituksena on jakaa toiminnot ja tietojärjestelmäpalvelut loogisiin kokonaisuuksiin, joissa samaan asiaan toteutetaan vain yksi ratkaisu ja jotka kytkeytyvät kansallisiin oppijan palveluihin saumattomasti. Viitearkkitehtuurilla tarkoitetaan määritetyn kohdealueen yleistasoista tavoitetilan arkkitehtuurikuvausta. Viitearkkitehtuuri jäsentää ja määrittää arkkitehtuurin keskeisimmät rakenneosat ottamatta tarkasti kantaa esimerkiksi toteutusteknologiaan tai muihin suunnittelun tai toteutuksen yksityiskohtiin. Viitearkkitehtuuri määrittää puitteet, jonka sisällä opintohallinnon toiminnan kehittäminen, tietojen hallinta ja tietojärjestelmät tulee toteuttaa. Tässä opintohallinnon viitearkkitehtuurissa on otettu huomioon kansallinen opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri sekä oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuri. Nämä ovat tätä kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuureja ohjaavia arkkitehtuureja, jonka mukaisia ratkaisuja opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä Opetushallituksen kanssa osana Oppijan palvelukokonaisuus SADe-hanketta. Tulevat opintohallinnon ratkaisut tulee sovittaa tähän tavoitearkkitehtuuriin. Kaikkien koulutuksen järjestäjien tulee opintohallinnon uusia toimintoja ja erityisesti tietojärjestelmiä kehittäessään verrata ratkaisumallejaan tähän tavoitearkkitehtuuriin ja pyrkiä hankkimaan tai toteuttamaan ratkaisuja, jotka parhaiten sopivat tässä kuvattuihin arkkitehtuuritavoitteisiin. Tämä dokumentti on laadittu osana valtiovarainministeriön rahoittaman SA- De-ohjelmaan kuuluvaa Oppijan palvelut hanketta. Työhön osallistui kattava määrä koulutuksen järjestäjiä eri puolelta Suomea edustaen eri koulutusasteita. Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin laatimiseen osallistuivat seuraavat organisaatiot: Etelä-Savon koulutus Oy Helsingin kaupunki / opetusvirasto Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia opetus- ja kulttuuriministeriö

5 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Opetushallitus Päijät-Hämeen koulutuskonserni / Koulutuskeskus Salpaus Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Tampereen Aikuiskoulutussäätiö Vaasan kaupunki Varkauden kaupunki Länsirannikon koulutusosakeyhtiö Winnova 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Tämä viitearkkitehtuurikuvaus on tarkoitettu kaikkien opetustoimen organisaatioiden keskushallinnon ja koulutus- ja opetuspalveluja tuottavien organisaatioiden sekä näiden yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kehittäjille ja tietohallinto-organisaatioille. Keskeisiä kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kohderooleja ovat: Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen johto ja kehittämisen avainhenkilöt Oppijan palvelukokonaisuuden kansallisia palveluja kehittävät avainja vastuuhenkilöt Koulutuksen järjestäjien johto ja toiminnan kehittäjät esim. kehitysja kehittämispäälliköt tms. Koulutuksen järjestäjien johdon tehtävä on saattaa tämän viitearkkitehtuurin olemassaolo myös mahdollisten luottamushenkilöiden ja konsernin johdon tietoon. Viitearkkitehtuuria voidaan käyttää erityisesti päätöksenteon tueksi määriteltäessä tulevaisuuden strategisia suuntauksia ja resursointia. Koulutuksen järjestäjien toiminnan laatumenettelyistä ja laadunhallintajärjestelmästä vastaavat henkilöt Oppilaitoksen ja koulutusyksiköiden esimiehet, joiden vastuulla on viedä tietoa eteenpäin omissa yksiköissään. Koulutuksen järjestäjien toimintaa erityisesti opintohallintoa - kehittävät avainhenkilöt ja kehittämisprojektien vastuuhenkilöt, projektipäälliköt sellaisissa opintohallintoa kehittävissä projekteissa, joissa toiminnan kehittämiseen liittyvät suoraan tai välillisesti tietoteknisen ympäristön palvelut Opintohallintojärjestelmien pääkäyttäjät Koulutuksen järjestäjien tietohallinnosta ja tietoteknisistä ratkaisuista vastaavat avainhenkilöt esim. tietohallintojohtajat ja tietohallintopäälliköt Koulutuksen järjestäjien kokonaisarkkitehtuurista tai ICT - arkkitehtuurista vastaavat asiantuntijat nimetyt arkkitehdit Koulutuksen järjestäjien ICT-projektien suunnittelijat ja tekniset vastuuhenkilöt

6 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Edellisten lisäksi tämän dokumentin kohderyhmään kuuluvat opintohallintoon ja koulutuksen järjestäjille tietojärjestelmiä, ICT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja tai kehittämispalveluja tarjoavat julkishallinnolliset ja yksityissektorin palveluntuottajat Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin keskeiset hyödyt Kansallisesti määritetyn opintohallinnon keskeisimpiä hyötyjä ovat: Yhtenäinen, kaikki koulutusasteet ja toimijat läpäisevä viitearkkitehtuuri kehittää suomalaisen koulutusjärjestelmän sujuvuutta ja taloudellisuutta Opintohallinnon keskeisimmät tiedot voidaan yhdenmukaistaa. Samalla niiden laatu ja läpinäkyvyys kehittyvät. Tämä johtaa parempiin ennusteisiin ja päätöksiin Opetushenkilöstö voi keskittyä opetuksen ja oppimisen kannalta olennaisiin tehtäviin. Tätä kautta voidaan saavuttaa parempia oppimistuloksia ja korkealaatuisempaa osaamista Viitearkkitehtuuri tukee suomalaisen koulutusjärjestelmän strategisten tavoitteiden saavuttamista o Koulutuksen järjestäjien ja kansallisten oppijan palveluiden väliset yhtenäiset rajapinnat ja toimintamallit mahdollistavat opiskelijoille joustavat opintopolut o Kokonaisuudella autetaan oppijaa ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan Osoitetun osaamisen dokumentointi eheytyy ja sen luotettavuus paranee 1.4. Tämän kuvauksen yleiset rajaukset Viitearkkitehtuurin yleisiä rajauksia ovat: Tässä dokumentissa suunniteltu kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri perustuu Opetustoimen kokonaisarkkitehtuuriin ja Oppijan verkkopalveluarkkitehtuuriin. Tässä työssä noudatetaan kyseisiä linjauksia. Työssä on otettu vain vähän kantaa monialaorganisaatioiden toimialariippumattomaan arkkitehtuuriin. Erityisesti kunnat ovat tällaisia monialaorganisaatioita, joissa pyritään rakentamaan yhteisiä ratkaisuja ja malleja esimerkiksi kunnan sähköiseen asiointiin, identiteetinhallintaan tai liittymiin kansallisiin perustietovarantoihin. Mahdolliset opintohallinnon riippuvuudet kuntien omiin viitearkkitehtuureihin tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa tai toteutusprojekteissa. Tämä kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri on ensimmäinen yhtenäinen yleisen tason arkkitehtuurikuvaus, joka ottaa huomioon sekä kansalliset oppijan palvelut että paikallisen tason opintohallinnon

7 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) tehtävät. Sitä tulee tarkentaa kohdekohtaisilla tarkemmilla kohdearkkitehtuureilla sekä täsmällisemmällä systeemisuunnittelulla. Varsinaiset kuvattavan kohteen rajaukset on listattu tarkemmin jäljempänä arkkitehtuurin rajauksissa ja reunaehdoissa. Huom. Viitearkkitehtuuri toimii ylätason suunnitteluna ja runkona tarkemmalle järjestelmäpalvelu- ja järjestelmätason suunnittelulle. Se ei korvaa tätä tarkempaa systeemisuunnitteluvaihetta vaan jää suunnitellusti ylemmälle tasolle. 2. Työssä hyödynnetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Kokonaisarkkitehtuurilla (KA) tarkoitetaan toiminnan, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisujen mallintamista, kuvaamista ja suunnittelemista yhtenäisen mallin mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuuri on suunnitelma kohteena olevan toiminnan muodostaman kokonaisuuden ja sen osien rakenteesta ja osien välisistä suhteista. Kokonaisarkkitehtuuri on strategisen johtamisen väline, jonka avulla yhtenäistetään toiminnan kehittämistä. Se kuvaa, kuinka kohdealueen toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Sen avulla tietojärjestelmien ja toimintojen kehittämisestä tulee ennakoivaa ja se saadaan sidotuksi strategiseen kehittämiseen sekä kansallisesti että paikallisesti. Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa eri osa-alueiden ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuuri ulottaa näkökulmansa pelkkien tietojärjestelmien ulkopuolelle kuvatakseen ne substanssitoiminnan syyt ja tarpeet, joita varten tietojärjestelmiä tehdään sekä tässä tarvittavat tiedot. Kokonaisarkkitehtuuri mahdollistaa yhtenäisen toimintaa tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden, joka on muokattavissa toiminnan muutosten mukaisesti. Varmistaakseen toteutettavien ratkaisujen kattavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kokonaisarkkitehtuurimenetelmä jäsentyykin näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin (abstraktiotasoihin). Näkökulmat: o Toiminta: liiketoiminnan ja asiakkuuksien näkökulma o Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma o Järjestelmä: järjestelmien näkökulma o Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma Abstraktiotasot: o Periaatteellinen taso MIKSI, missä rajoissa

8 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) o Käsitteellinen taso MITÄ esim. mitä tietoa taltioidaan, mitä tarkoitusta varten, mitkä ovat toiminnan keskeiset käsitteet o Looginen taso MITEN esim. tietovarantojen looginen jäsennys ja tietojen sijoittuminen eri kokonaisuuksiin o Fyysinen taso MILLÄ esim. mihin fyysisiin tietokantoihin eri loogiset tietovarannot sijoitetaan, mitkä toteutetaan tiedostoina tai dokumenttienhallintajärjestelmän avulla Tässä työssä on soveltaen hyödynnetty alla kuvattua opetustoimessa laajasti käytettyä ns. Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, joka on yhteensopiva kansallisen JHS-179 kokonaisarkkitehtuurisuosituksen kanssa: Arkkitehtuurityö käynnistettiin määrittämällä, mitä KA-kuvauksia tässä nimenomaisessa projektissa hyödynnetään. Tässä työssä kokonaisarkkitehtuurikuvauksen kohteena on erityisesti opetustoimen tavoitetila, joten tavoitetilan kuvaaminen painottui Kartturi-mallin mukaisesti kaavion yläosan tavoitteita kuvaaviin osiin. Projektissa kuvattiin kuitenkin myös karkealla tasolla lähtötilannetta, jonka kuvaukset painottuvat kaavion alaosiin liittyviin fyysisen tason kuvauksiin. Tässä kuvauksessa on mallinnettu karkealla tasolla seuraavat korostetut kokonaisarkkitehtuurin osakuvaukset.

9 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Vihreällä kuvatut kohteet on koottu lähtötilanteesta. Prosesseissa ja sidosarkkitehtuureissa on hyödynnetty kansallisia lähtötilanteen kuvauksia kun taas järjestelmäsalkku koottiin erityisesti kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kehittämiseen osallistuneilta toimijoilta kultakin erikseen. Keltaisella merkityt osakuvaukset on laadittu tavoitetilasta. Vaaleammalla keltaisella merkityt tavoitekuvaukset on laadittu vielä melko karkealla tasolla. 3. Opintohallinnon lähtötilanne 3.1. Opintohallinto toimintana pähkinänkuoressa Opintohallinnon ydintehtävänä on hallita kaikkia niitä koulutuksen suunnittelun ja läpiviennin sekä tulosten arvioinnin kokonaisprosesseja, joilla koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutuspalvelujaan, joilla valitaan opiskelijat, tuetaan näiden oppimista ja dokumentoidaan näiden suorittamat opinnot ja tutkinnot. Opintohallinto kytkeytyy vahvasti myös koulutuksen johtamisen ratkaisuihin ja palveluihin. Opintohallinto on koulutuksen järjestäjän sähköinen tiedonhallintakokonaisuus, joka mahdollistaa koulutuksen järjestäjän sisäisen sähköisen asioinnin sekä ulkoisen vuorovaikutteisen sähköisen asiointikanavan oppijoille, viranomaisille, työ- ja elinkeinoelämälle sekä muille sidosryhmille. Opintohallinnolla tarkoitetaan koulutuksen järjestämisen prosessipohjaista hallintakokonaisuutta. Se kattaa koko koulutuksen toteuttamisprosessin hallinnan hakeutumisesta tutkinnon suorittamiseen. Sillä hallitaan kattavasti kaikkien koulutusasteiden koulutusta: esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta mukaan lukien oppisopimuskoulutus, työvoimakoulutus sekä korkeakoulutusta ja aikuiskoulutusta.

10 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Opintohallinto on pedagogisen johtamisen työväline ja sen lähtökohtana ovat koulutus- ja tutkintorakenteen sekä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Se on koulutuksen suunnittelu- ja toteuttamiskokonaisuus, jonka avulla laaditaan opetussuunnitelmat, toteutus- ja arviointisuunnitelmat sekä työjärjestykset, varataan ja jaetaan resurssit, henkilökohtaistetaan, suoritetaan oppimisen ja osaamisen arviointi, tuotetaan todistukset ja muut asiakirjat sekä koulutuksen seuranta-, tilasto- ja raportointitiedot. Opintohallinto palvelee kokonaisvaltaisesti myös oppijan tarpeita opiskelun kaikissa vaiheissa. Sen kautta toteutetaan hakeutujan palvelut, opintojen aikaiset palvelut sekä siirtymä- ja liikkumisvaiheen palvelut. Opintohallinnon kautta tutkintosuoritukset siirretään todennetun osaamisen rekisteriin. Opintohallinto on rajattu tarkemmin tässä työssä jäljempänä rajauksia ja reunaehtoja koskevassa osuudessa. Suomen koulutusjärjestelmä Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin. Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla. Näitä kokonaisuuksia täydentää vielä vapaan sivistystyön tarjoama koulutus. Koulutukselle määritellään tavoitteet kunkin koulutussektorin lainsäädännössä. Lainsäädännön ohella laadunvarmistukseen kuuluvat opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet, koulutuksen järjestämis- ja toimiluvat sekä arviointi. Tärkeä osa laadunvarmistusta ovat opetushenkilöstön kelpoisuutta koskevat säädökset. Seuraava kaavio havainnollistaa lainsäädännöllä ohjatun koulutusjärjestelmän jakautumista koulutusasteisiin:

11 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Luokiteltua koulutusjärjestelmää täydentää vapaan sivistystyön puitteissa organisoitu varsin monimuotoinen koulutustarjonta. Vapaan sivistystyön organisaatiot tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle ja vapaaehtoiselle kouluttautumiselle ja itsensä kehittämiselle. Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Koulutusjärjestelmän rinnalla toimii laaja työelämän henkilöstökoulutus, jota ei perinteisesti katsota kuuluvaksi koulutusjärjestelmän osaksi vaikka osa koulutusjärjestelmän alaisesta koulutuksesta palvelee myös sen tavoitteita. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koskee kaikkia yllä kuvattuja koulutusasteita.

12 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) 3.2. Opintohallintoarkkitehtuurin lähtötilanne Lähtötilanteen kokoaminen Opintohallinnon arkkitehtuurin lähtötilannetta tarkasteltiin viitearkkitehtuurityöhön osallistuneiden (ks. lista luvussa 1) koulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Kaikilta toimijoilta koottiin yleinen lähtötilannekuvaus, jonka aiheet olivat: Opintohallinnon järjestelmät o Yleinen kuvaus opintohallinnon järjestelmäkokonaisuudesta o Opintohallinnon järjestelmät listattuna KA-taulukkoon Opintohallinnon liittymät Varsinaiset opintohallintojärjestelmät sekä Opintohallinnon liitännäisjärjestelmät o keskeiset opintohallinnon järjestelmien liittymät ja rajapinnat kuvattuna KA-taulukkoon Organisointi ja resurssit o Opintohallinnon yleinen organisointi ja resursointi o Opintohallinnon IT-ratkaisujen organisointi ja resursointi IT-ratkaisu- ja palvelutoimittajat o Keskeiset opintohallinnon ratkaisuja toimittavien ITtoimittajien listaus Haasteet ja kehittämistarpeet o Keskeisten haasteiden kokoaminen o Keskeiset kehittämistarpeet Havainnot lähtötilanteesta Keskeiset havainnot lähtötilanteesta olivat: Yleiset havainnot: Opintohallinnon ydintarpeita käsittelevät järjestelmät ovat suhteellisen keskittyneitä organisaation sisällä. Pääosin käytetään yhtä järjestelmäperhettä o Tilanne poikkeaa niillä koulutuksen järjestäjillä, joissa useita koulutusorganisaatioita on yhdistynyt, heillä on joskus ollut vaikeuksia saada yhdistettyä opintohallintojärjestelmien tietoja ja joutuvat käyttämään rinnan useita järjestelmiä Pääosin opintohallinnon ydintietojärjestelmiä on suhteellisen pieni lukumäärä markkinat ovat aika keskittyneitä. Kuitenkin eri koulutussektoreilla on helposti erillisiä tietojärjestelmiä jotka tekevät pääosin samoja asioita

13 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Järjestelmät on rakennettu jossakin määrin tietylle koulutusasteelle tai tiettyyn tarkoitukseen osa on tehty perusopetukseen, osa ammatilliseen koulutukseen. Tämä näkyy käytännön työssä epäyhteentoimivuuksina Opintohallinnon tietojärjestelmät ja tietovarannot tarjoavat tyypillisesti varsin rajoittuneesti hyvin dokumentoituja, avoimia rajapintoja hyvin harva näistä toimii ns. kutsurajapintana Opintohallinnon ydinjärjestelmiin kytkeytyy hyvin suuri joukko erilaisia tukijärjestelmiä Opintohallintojärjestelmät eivät ole kovin modulaarisia. Niiden palveluja on usein vaikea uudelleenkäyttää muihin tarkoituksiin ja toisaalta yleiskäyttöisiä ratkaisuja (esim. sähköisen asioinnin tai viestinnän ratkaisut) on vaikea hyödyntää opintohallintojärjestelmien osana Yleiset kehittämistarpeet: Järjestelmät eivät toimi keskenään lainkaan yhteen. Jos koulutuksen järjestäjällä on useita järjestelmiä, niin niitä ei saa sovitettua yhteiseen prosessiin. Käsitteistöä ja tietorakenteita tulee yhtenäistää. Eri järjestelmissä ja toiminnassa opetuksen ja opintohallinnon käsitteet ja tietomallit ovat kovin hajanaisia. Sähköisissä palveluissa tietorakenteet ja yhteentoimivuusvaatimukset tulee saattaa kuntoon. Tutkintojen rakenteistaminen tämä on välttämätöntä opiskelijaliikkuvuuden varmistamiselle. Käyttäjähallintoa tulee pystyä jatkossa kehittämään vielä nykyistä paremmin roolipohjaiseksi ja kiinnitettynä prosesseihin. Esim. mihin tietoihin koulusihteeri tms. pääsee palveluissa käsiksi ja miten tämä valtuutetaan. Mitä vaatimuksia tämä asettaa yksittäiselle organisaatiolle. Oppijoiden palveluiden valtakunnallisten tarpeiden huomiointi työkalut syrjäytymisen tunnistamiseen ja hallintaan (koulutustakuu tuo tähän lisää paineita) liikkuvien opiskelijoiden seuranta on nyt haasteellista. Järjestelmien ja prosessien tulee antaa parempaa tukea ennakointiin, tilannekuvaan, päätöksentekoon tilastointiin ja raportointiin kaikki muille viranomaisille raportoitavat tiedot (tilastokeskus, OKM, OPH, Kela) pitäisi saada selkeästi ja yhteisesti määritettyä ja siirrettyä automaattisesti. Tilastointia ja raportointia pitäisi kansallisesti yhtenäistää. Tulee tarkentaa, miten koulutuksen järjestäjän paikalliset prosessit, tiedot ja ratkaisut kytketään kansallisiin oppijan palveluihin. Tietojärjestelmät tukevat vielä varsin vähän työelämäyhteistyön palveluita. Kansallinen strategia tuo paineita opiskelijaliikkuvuuden paremmalle tukemiselle sekä kustannusten ja vaikuttavuuden paremmalle hallinnalle.

14 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) 4. Periaatetason arkkitehtuurilinjaukset 4.1. Kuvatun viitearkkitehtuurin rajaukset ja reunaehdot Ensimmäinen tehtävä tavoitearkkitehtuuria kuvattaessa on rajata selkeästi ja tarkasti kuvattava kohde. Samalla tunnistetaan ne reunaehdot, jotka joko kuvaamistyössä tai varsinaisissa viitearkkitehtuurilinjauksissa on otettava huomioon. Rajaus = kuvataan vain tähän asti, ei mennä tämän rajan yli, ei suunnitella tai kuvata tätä asiaa lainkaan tässä vaiheessa (rajaus ulos) tai käsitellään vielä ainakin tämä asia (rajaus sisään) Reunaehto = tavoitearkkitehtuurin tulee täyttää tämä ehto, tavoitetilan tulee olla tämän reunaehdon mukainen, tavoitetilan tulee sisältää tämä asia Opintohallintoon käsitetään joka tapauksessa koulutuksen tarjonnan, hakeutumisen, oppimisjaksojen, suoritusten ja tutkintojen sekä näiden resurssien hallinnan. Opintohallinto sisältää myös koulutuksen ja opetuksen suunnittelun. Opintohallintoon kuuluviksi ja siihen liittyviksi kokonaisuuksiksi on määritelty seuraavat toiminnalliset osakokonaisuudet: Tässä työssä käsitellään toiminnallisesti kaikkia yllä vihreällä kuvattuja kokonaisuuksia. Keltaisella ja punaisella taustalla olevat kokonaisuudet kytketään tässä työssä osaksi toimivaa opintohallintokokonaisuutta. Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kuvaamista on rajattu seuraavasti:

15 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Kehittämistä koskeva rajaus tai reunaehto Tässä työssä kuvataan kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuuria vain loogiselle tasolle saakka. Tässä työssä ei oteta kantaa tuotetason ratkaisuihin. Kansallinen opintohallinon viitearkkitehtuuri ei käsittele opetusteknologiaa - oppimateriaaleja, oppimisympäristöjä tai muita pedagogisia tukivälineitä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut eivät sellaisenaan kuulu tähän tarkasteluun. Erityisopetukseen liittyvät palvelut sen tarvitsemat tiedot kuuluvat tähän tarkasteluun. Psykososiaaliset palvelut (esim. kuraattoripalvelut) kuuluvat tämän tarkastelun piiriin vain hakuprosessin, valinnan ja opintosuoritusten kannalta välttämättömässä laajuudessa. Reunaehto/ rajaus Rajaus Rajaus Rajaus Rajaus Rajaus Vaikutukset Arkkitehtuuri ei määritetä tuotteita vaan koulutuksen järjestäjä voi valita minkä tahansa järjestelmäkokonaisuuden, joka täyttää kuvatun kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin linjaukset Otetaan kuitenkin huomioon mahdollinen rajapinta ja tiedonsiirto näiden ja opintohallinnon ydinratkaisujen välillä. Tässä otetaan kuitenkin kantaa opiskelijan perustietojen liikkuvuuteen tietosuojalainsäädännön puitteissa. Esimerkiksi HOJKS-tieto ja sen käsittely kuuluvat tämän tarkastelun piiriin. Oppijan perustietoja tulee voida käyttää näissäkin palveluissa. Tietosuojalainsäädäntö rajaa tämän käsittelyä. Työssäoppimisen ja harjoittelun hallinta huomioidaan tässä työssä ainakin ylätasolla ja asiakkuudenhallinnan näkökulmasta. Koulukuljetuksia ei tässä vaiheessa käsitellä tässä työssä. Liitännäispalvelut otetaan mukaan korkeintaan hakeutumisen kytkennän kautta. Tässä työssä kootaan yhteen mahdolliset kansallisten toimijoiden (esim. perustietovarannot) ratkaisujen ja tietojen kehittämistarpeet Rajaus Rajaus Rajaus Tavoiteratkaisussa tarkastellaan näiden opintojen suorittamiseen suoraan liittyvien työelämäyhteistyön palvelujen keskeisimpiä tietoja, rajapintoja ja tietojärjestelmäpalveluita niiden ylätason prosessien pohjalta Tavoitetilassa huomioidaan tiiviisti (esim. tunnistetaan) suoraan oppimiseen ja opiskelijaan liittyviä liitännäispalveluita (esim. esiopetuksen täydentävä päivähoito) mutta ei muita esim. koulutuksen järjestäjän omia tukipalveluita. Liitännäispalvelut käsitellään lähinnä hakeutumisen palveluina ns. laajennetun tarjonnan hallinnan kautta. Esimerkiksi tarve kansallisten perusrekisterien tai niiden rajapintojen kehittämiseksi. Tässä työssä nämä kootaan yhteen ja välitetaan asianosaisille vastuuorganisaatioille. Tarkemmat opintohallintoratkaisun vaatimukset listataan lähinnä paikkallisia ratkaisuja varten. Laadun arviointi ja mittarit otetaan mukaan tähän työhön Rajaus Suunniteltavan ratkaisun ja sen toimintojen sekä tietojen tulee tukea koulutuksen laadun arviointia ja mittarointia sekä laadun hallintaa. Laadittavan tavoitetilan tulee tukea KESUn keskeisiä tavoitteita Reunaehto Työssä käydään strategia- ja tavoitenäkökulmasta läpi KESU:n keskeiset opintohallintoon suoraan liittyvät tavoitteet, tulkitaan näiden vaikutukset ja varmistetaan, että viitearkkitehtuurin tavoitetila edistää näitä tavoitteita. Työ keskittyy siis erityisesti koulutuksen ja oppimisen elinkaaren hallinnan ja tukemisen ydintoimintoihin. Toteutettavien ratkaisujen tulee olla toimintalähtöisiä. Muita liitännäisprosesseja ja kokonaisuuksia on hyödyllistä täydentää myöhemmissä kehitysprojekteissa kohde- ja ratkaisuarkkitehtuureissa sekä tarkemmassa suunnittelussa. Tässä viitearkkitehtuurissa on keskitytty erityisesti paikallisten ja kansallisten palvelujen yhteentoimivuuteen ja liittymiin. Tavoitteena on ollut määrittää sekä ylätason yhtenäinen kokonaiskuva koulutuksen järjestäjälle opintohallintokokonaisuudesta että erityisesti jäsentää opiskelijaliikkuvuutta edistävä koulutuksen järjestäjärajat ylittävä elinkaariprosessi, joka tukee oppimista kaikissa oppimisen elinkaaren vaiheissa Sidosarkkitehtuurit, -määritykset ja hankkeet Kehittämisen kohteena olevaan alueeseen liittyy useita sidosratkaisuja ja hankkeita sekä lainsäädäntöä ja sidosarkkitehtuureja, jotka tulee kohteen kehittämisessä ottaa huomioon. Seuraavaan on koottu opintohallintoon liittyvät keskeiset kansalliset sidoshankkeet ja ratkaisut. Velvoittavuus-sarake kuvaa, onko kyseisessä kehit-

16 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) tämisessä välttämättä noudatettava (velvoittava), vahvasti hyödynnettävä (ohjaava) vai muuten huomioitava (huomioitava) kyseisen ratkaisun määrityksiä. Sidosmääritykset, -hankkeet ja arkkitehtuurit on jäsennetty seuraavasti: Opintohallintoon suoraan liittyvät määritykset o Opintohallintoa ohjaava lainsäädäntö o Täydentävä lainsäädäntö o Kansalliset koulutuksen sidosarkkitehtuurit o Opintohallintoon liittyvät muut sidosarkkitehtuurit o Opintohallintoon liittyvät keskeiset kehittämisprojektit Kansalliset, yleiset sidosarkkitehtuurit o Kansalliset perustietovarannot o Kansalliset palvelujen ohjauspalvelut o Kansalliset tekniset tukipalvelut Opintohallintoa ohjaa erityisesti seuraava lainsäädäntö: Sidosarkkitehtuurit Velvoittavuus Kuvaus, keskeinen sisältö Vastuutaho Opintohallintoon liittyvät yleiset sidosarkkitehtuurit Kohdealuetta koskeva lainsäädäntö Perusopetuslaki ja asetus Velvoittava perusopetusta märittelevät asetukset ja lait ks. Finlex Lukiolaki ja asetus Velvoittava lukio-opetusta koskevat asetukset ja lait ks. Finlex Opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi Velvoittava lukio-opetusta koskevat asetukset ja lait ks. Finlex ottamisen perusteista (1202/1998) Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä Velvoittava Ylioppilastutkintoa määrittävät lait ks. Finlex (672/2005) Laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä Velvoittava Vapaan sivistystyön lainsäädäntö ks. Finlex Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta Velvoittava Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ks. Finlex Laki ja asetus ammatillisesta Velvoittava Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädäntö ks. Finlex aikuiskoulutuksesta Valtioneuvoston asetus ammatillisen Velvoittava Yhteishakua koskeva laki ks. Finlex koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta Valtioneuvoston asetus ammatillisen Velvoittava Yhteishakua koskeva laki ks. Finlex koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmästä Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta Velvoittava Ammatillisen peruskoulutuksen erityislaki ks. Finlex ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa Opetusministeriön asetus ammatillisista Velvoittava Ammatillisen peruskoulutuksen erityislaki ks. Finlex perustutkinnoista Opetusministeriön asetus ammatillisesta Velvoittava Ammatillisen peruskoulutuksen erityislaki ks. Finlex aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetusta tutkintorakenteesta Opetusministeriön asetus opiskelijaksi Velvoittava Ammatillisen peruskoulutuksen erityislaki ks. Finlex ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa Asetus opetustoimen henkilöstön Velvoittava Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ks. Finlex kelpoisuusvaatimuksista Ammattikorkeakoululaki ja -asetus Velvoittava Ammattikorkeakoulujen toimintaa määrittävä laki ks. Finlex Yliopistolaki ja asetus yliopistojen tutkinnoista Velvoittava Yliopistojen tutkintoja määrittävä lainsäädäntö ks. Finlex Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista Velvoittava Koulutuksen arviointia koskeva lainsäädäntö ks. Finlex OVTES ja KVTES Velvoittava Opettajien työehtosopimuksia koskeva lainsäädäntö ks. Finlex Henkilötietolaki Velvoittava Henkilötietojen käsittelyä rajaava lainsäädäntö ks. Finlex Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Velvoittava Julkisuuslaki - määrittää päätösten ja asiakirjojen julkisuuden ks. Finlex Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Velvoittava Työntekijöiden tietosuojaa koskeva lainsäädäntö ks. Finlex Hallintolaki Velvoittava Viranomaisen toimintaa koskeva laki ks. Finlex Lainsäädäntö tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Yksittäisten opintohallinnon ratkaisujen tulee olla ko. lakien mukaisia. Tämä tulee tarkistaa

17 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) toteutusten yhteydessä. Ko. opintohallintoa suoraan ohjaavan lainsäädännön lisäksi siihen kytkeytyy useita muita lakeja ja asetuksia välillisesti. Näitä on listattu tarkemmin Liitteeseen 1, KA-taulukot. Keskeisimmät opintohallinnon viitearkkitehtuuria ohjaavat kansalliset koulutuksen arkkitehtuurilinjaukset ovat: Opintohallinnon viitearkkitehtuuriin vaikuttavat kansallliset koulutuksen arkkitehtuurit Opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri Ohjaava Koulutuksen kansallisen ylätason arkkitehtuurikuvaus OKM/KTPO Käytössä Oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuri Velvoittava Opetustoimen kansallisten ja paikallisten palvelujen jäsennys OKM/KTPO Käytössä Todennetun osaamisen rekisterin ja hakeutujan palveluiden kohdearkkitehtuuri Velvoittava Tutkintotietojen kansalllinen rekisteri ja kansallinen hakupalvelu. Tämä sisältää myös opetussuunnitelmien ja tutkintojen rakenteistamisen kehittämisen. OKM/KTPO Opetustoimen sanastoluonnos Velvoittava Opetustoimessa käytettävien käsitteiden pääkuvaus OKM/KTPO Toteutuksessa Oppijan verkkopalveluarkkitehtuurin tietomallityö Ohjaava Hakeutujan palveluissa ja TORissa sekä tutkintoraketeissa käytettävien tietojen tietommallikuvaukset - on nyt liitetty osaksi Todennetun osaamisen rekisterin ja hakeutujan palvelujen kohdearkkitehtuuria. OKM/KTPO Toteutuksessa Koulutuksen järjestäjät ovat omassa kehittämisessään laatineet monia opintohallintoon liittyviä arkkitehtuurikuvauksia omasta näkökulmastaan. Näitä voidaan hyödyntää opintohallinnon arkkitehtuurityössä esimerkkeinä: Opintohallintoon liittyvät muut sidosarkkitehtuurit Jyväskylän koulutuskuntayhtymä - Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Jyväskylän Toteutuksessa opiskelusuhteen elinkaaren viitearkkitehtuurityö koulutuskuntayhtymä, Leena Koponen Porin kaupungin opetustoimen Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Porin kaupunki, Toteutuksessa viitearkkitehtuurin perusteet Matti Valli Tampereen kaupun sivistystoimen Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Tampereen Toteutuksessa viitearkkitehtuurin perusteet kaupunki, Matti FUAS-AMKien opiskelijaliikkuvuuden Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Laurea, HAMK, Toteutuksessa viitearkkitehtuurin perusteet LAMK Metropolian koulutuksen suunnittelun viitearkkitehtuurin perusteet Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Metropolia Toteutuksessa Esiopetukseen hakeutumisen viitearkkitehtuurin ylätason perusteet - PKS-seutu Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Käytössä Toteutuksessa Sedu, opiskeluun liittyvän työelämäyhteistyön Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Sedu, Jaakko Toteutuksessa viitearkkitehtuurin perusteet Riihimaa Oodi-konsortion opintohallinnon Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä HY, Tuomas Naakka Toteutuksessa järjestelmäuudistuksen esiselvitystyö Kohti Kumppanuutta -arkkitehtuuri- ja toteutustyö Huomioitava Esimerkki yksittäisen koulutuksen järjestäjän arkkitehtuurityöstä Tampereen Kaupunki Käytössä Näiden lisäksi on käynnissä kehittämisprojekteja, jotka tulevat tuottamaan kansallisia tai koulutusastekohtaisia linjauksia, jotka täsmentävät opintohallinnon viitearkkitehtuuria:

18 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Opintohallintoon liittyvät keskeiset kehittämisprojektit Korkeakoulujen Virta-projekti Huomioitava Korkeakoulujen opintotiedot kootaan valtakunnalliseen tietovarantoon (Virta). (OKM: Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen ) Helsingin kaupungin kokonaisarkkitehtuurin Huomioitava kehittämistyö Laatustrategian toimeenpanon kehittämisprojektit (6 kpl) Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointihanke (Amop) Ammatillisen koulutuksen järjestämislupauudistus Huomioitava Huomioitava Huomioitava Laatustrategian pohjalta tehtävä kehittämistyö. Liittyy merkittävästi tiedon hallintajärjestelmiin ja laadunhallintaan. Toiminnan arvioinnin ja mittaritiedon kehittäminen. Tässä työssä käsitellään oppimistulosten arvioinnin arviointia. Tässä työssä arvioidaan esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöjen tuloksia. Uudistetaan järjestämislupaprosessi. Luvan hakemista sähköistetään. Samassa yhteydessä tarkennetaan tietoja, joita tarvitaan järjestämisluvan hakemiseen. Tilastotietojen keruun uudistaminen Huomioitava Koulutuksen järjestäjiltä kerättävän koulutusta koskevan tiedon keräämisen uudistusprojekti. CSC Helsingin kaupunki, Ari Andersin OPH OKM Tilastokeskus Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla Ylioppilastutkintouudistus Ohjaava Ylioppilastutkinnon sähköinen suorittaminen sähköisesti. Ylioppilastutkintolautakunta Suunnitteilla Vipunen, Opetushallinnon uusi raportointipalvelu Huomioitava OKM Suunnitteilla Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden Huomioitava Loppuraportti toteutettu OPH Käytössä saaman opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä kuvaavat indikaattorit ja kriteerit koulutuksen järjestäjien käyttöön Kuntatilastoinnin kehittämisohjelma Huomioitava Kuntatilastointia kehittävä hanke VM Toteutuksessa Opintohallinnon ratkaisuissa ja tiedoissa hyödynnetään myös koulutuksen toimialasta riippumattomia osakokonaisuuksia. Nämä tulee sovittaa kansallisiin arkkitehtuurilinjauksiin, kuten: Kansalliset viite- ja kokonaisarkkitehtuurit Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri, JHKA Ohjaava Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin periaatteet kuvaava arkkitehtuurikokonaisuus. Kuvaa ylätason jäsennyksen. Julkisen hallinnon sähköisen asiakaspalvelun Ohjaava Julkisen hallinnon sähköisen asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri kuvaa asiakaspalvelun keskeiset rakenteet ja yhteiset piirteet Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri Ohjaava Arkkitehtuuri liitteineen määrittää, miten ja mistä osista julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri tavoitetilassaan muodostuu. VM/JulkICT VM, JulkICT VM, JulkICT Käytössä Käytössä Käytössä Kansalliset, yhteiset perustietovarannot Väestötietojärjestelmä, VTJ Velvoittava Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen atk-rekisteri, jossa on Väestörekisterikesk perustiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti us asuvista ulkomaalaisista. Järjestelmässä on tietoa myös rakennuksista, rakennushankkeista ja huoneistoista sekä kiinteistöistä. Väestötietojärjestelmä on maamme eniten käytetty perusrekisteri. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, YTJ Ohjaava Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ on yhteinen palvelu PRH yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat verohallinnon, kaupparekisterin tai säätiörekisterin asiakkaita. Rekisteriin on kuvattu kaikkien yritysten ja rekisteröityjen yhdistysten perustiedot. Kansallinen sähköinen arkisto, Vapa Ohjaava Arkistolaitoksen sähköistä päätearkistoa on kehitetty VAPAhankkeessaTavoitteena Arkistolaitos on luoda vastaanotto- ja palvelujärjestelmä, jossa voidaan säilyttää julkishallinnon (valtio ja kunta) tuottamaa sähköistä aineistoa. Kiinteistötietojärjestelmä, KTJ Ohjaava Kiinteistötietojärjestelmä, KTJ Maanmittauslaitos Kiinteistötietojärjestelmän kautta saa tiedot koko valtakunnan kattavasta kiinteistörekisteristä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä Maastotietokanta, paikkatiedot Ohjaava Maastoa ja rakennettua ympäristöä esittävät tiedot on kerätty Maanmittauslaitos Maastotietokantaan. Se sisältää tarkimman koko Suomen kattavan maastoa ja sen yksityiskohtia kuvaavan tiedon. Tietosisältö on yhteen sovitettua ja tietoja voidaan yhdistellä käyttötarpeen mukaan Käytössä Käytössä Käytössä Käytössä Käytössä

19 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Kansalliset palvelujen ohjauspalvelut Kansalaisen asiointitili Ohjaava Asiointitili on viranomaisen ja asiakkaan välisen sähköisen vuorovaikutuksen yhdenmukainen, helppokäyttöinen ja turvallinen keskitetty ratkaisu, joka on liitettävissä jo olemassa oleviin sähköisiin asiointipalveluihin. Asiointitilin asiakkaita ovat kansalaiset, yritykset ja yhteisöt. Suomi.fi Ohjaava Suomi.fi on julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite. Portaalissa on myös alisivusto Laatua verkkoon. Valtiokonttori / VIP Valtiokonttori / VIP Käytössä Käytössä Portaaliin on koottu kansalaisten arkielämässä tärkeitä tietoja, jotka ovat julkishallinnon organisaatioiden tai niiden toimintaa täydentävien järjestöjen tuottamia. Suomi.fin sisältö koostuu tekstien ja linkkien lisäksi asiointipalveluista ja lomakkeista, laeista sekä uutisista. Suomi.fi palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kansalliset tekniset tukipalvelut Vetuma Velvoittava Julkishallinnon yhteinen verkkotunnistamisen ja -maksamisen Valtiokonttori / VIP palvelun (VETUMA) avulla kansalaisen on mahdollista tunnistautua ja maksaa sähköisesti kaikissa niissä asiointipalveluissa, joihin palvelu on liitetty. Katso Huomioitava Katso-organisaatiotunnistus ja valtuutushallinta on verohallinnon Verohallinto / Kela sekä Kelan yhteinen maksuton palvelu organisaatioiden tunnistamiselle sähköisessä asioinnissa. Katso-tunnistetta käytetään yritysten tunnistamiseen sähköisissä asiointipalveluissa. Virtu Huomioitava Federoituun luottamusverkostoon perustuva virkamiehen Valtiokonttori / VIP tunnistamiseen liittyvä yhteinen palvelu, jota käytetään organisaatiorajojen ylitse käytettävien palveluiden käyttäjätunnistukseen. Yleinen karttakäyttöliittymä Huomioitava Yleisen karttakäyttöliittymän avulla on helppo käyttää useita YM / Rakennetun julkisia taustakarttapalveluja sekä liittää omia paikkatietoja ympäristön ja karttakäyttöliittymään. Karttakäyttöliittymä sisältää hakupalvelut asumisen pai-kannimen ja osoitteen perusteella. Karttakäyttö-liittymä palvelukokonaisuus voidaan integroida osaksi sisällönhallin-tajärjestelmää. Kansalliset alustapalvelut Sähköisen asioinnin palvelualusta Huomioitava Sähköisen asioinnin palvelualusta -hankkeen määrittelemä ja toteuttama palvelualustaratkaisu tarjoaa julkisen hallinnon sähköisten palvelusovellusten kehittämiseen valmiita palveluja, komponentteja ja rajapintoja, joita voi hyödyntää palvelusovelluksen toteutuksessa joko sellaisenaan tai pienellä kehitystyöllä. Palvelualustalle voidaan kehittää sekä yhteisiä että toimijakohtaisia palvelusovelluksia - alustan peruspalvelut: palvelinlaitteet, käyttöjärjestelmät, sovellus/portaali/web-palvelimet, tiedonhallintajärjestelmä, hakemistot, prosessikoneet - alustan kehitysvälineet: prosessien ja sääntöjen mallinnus, lomake-editori, varsioiden hallinta, metadatan hallinta, valmiita ohjelmistokomponentteja ja -kirjasto, valmiit rajapinnat yleiskäyttöisiin palveluihin Valitokonttori / VIP Valtionhallinnon integraatiopalvelu (VIA) Huomioitava Valtion IT-palvelukeskuksen ylläpitämä palvelu, jonka avulla Valtiokonttori / VIP palvelua käyttävät asiakkaat voivat siirtää digitoituja tietoja (sanomia) eri tietojärjestelmien ja tietolähteiden välillä joko asiakakkaan omien tietojärjestelmien välillä tai omien tietojärjestelmien ja muiden organisaatioiden tietojärjestelmien välillä. Integraatiopalvelu on turvallinen, luotettava ja tehokas tapa yhdistää tietojärjestelmät ja varmistaa niiden välinen tiedonsiirto. Käytössä Käytössä Käytössä Toteutuksessa Suunnitteilla Käytössä

20 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Muut kansalliset sidosarkkitehtuurit ja määräykset Arkistolaitos - sähköinen arkistointi Velvoittava Sähke 2 -normi. Sähköisen arkistoinnin vaatimukset Arkistolaitos Käytössä Yhteentoimivuus.fi Ohjaava Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden aineistot (esim. KAaineistot) VM/JulkICT Toteutuksessa kokoava kansallinen verkkoportaali Kuntasektorin viitearkkitehtuuri Ohjaava Koko kuntasektorin hyödynnettäväksi ja hallittavaksi tarkoitettu KuntaIT Käytössä arkkitehtuurkehikko ja sen pohjalta tehdyt linjaukset SADe Ohjaava Julkishallinnon palvelukokonaisuuksien viirtearkkitehtuurit. Käytössä JHS-suositukset yleisesti Huomioitava JHS-järjestelmän mukaiset suositukset koskevat valtion- ja Juhta Käytössä kunnallishallinnon tietohallintoa. Sisällöltään JHS voi olla julkishallinnossa käytettäväksi tarkoitettu yhtenäinen JHS-129 Huomioitava Suositus kuvaa verkkopalvelun tuottamisprosessin ja Juhta Käytössä päähuomio on erityisesti loppukäyttäjälle tarkoitetun käyttöliittymän toteutuksessa ja hyvän palvelun tuottamisessa. JHS-152 Huomioitava Suositus kuvaa prosessien kuvaamisen mallin. Juhta Käytössä Tiedonhallinnan yleiset JHS-suositukset Huomioitava JHS-143, 145, 146, 150, 151, 179 Juhta Käytössä Julkishallinnon XML-skeemojen määrittäminen Huomioitava JHS 170, Suosituksessa kuvataan julkisen hallinnon XMLskeemojen Juhta Käytössä muodostamisen yhteisiä periaatteita. JHS-174 Huomioitava Suositus kuvaa sähköisissä palveluissa käytettävän palvelutasoluokituksen Juhta Käytössä Sidosarkkitehtuurit ja -hankkeet sekä niiden hyödyntäminen opintohallinnon suunnittelussa ja ratkaisuissa on kuvattu tarkemmin Liitteessä 1, KA-taulukot Koulutuksen kansallinen arkkitehtuuri Kehitettävää kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuuria ohjaa erityisesti arkkitehtuurihierarkiassa sen yläpuolella oleva kansallinen opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri ja sen osana oleva Oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuri. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri sovitetaan kansallisiin koulutuksen yleisiin arkkitehtuurilinjauksiin. Kansallisessa opintohallinnon viitearkkitehtuurissa noudatetaan sellaisenaan laajempaa opetustoimen kansallista kokonaisarkkitehtuuria ja Oppijan verkkopalvelujen viitearkkitehtuuria. Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana kansallisessa Sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämisohjelmassa (SADe-ohjelma) vastuullaan ns. Oppijan palvelukokonaisuushanke. Kyseisessä hankkeessa on yleisellä tasolla kuvattu kansallisia oppijan palveluita, jotka toimivat tässä kuvatun viitearkkitehtuurin keskeisenä sidosarkkitehtuurina. Oppijan palvelukokonaisuudessa on kuvattu ns. Oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuuri ja tätä tarkentavat Hakeutujan ja Todennetun osaamisen kohdearkkitehtuurit. Nämä muodostavat yhdessä hyvin yleisen opetustoimen viitearkkitehtuurin kanssa arkkitehtuurihierarkian seuraavasti:

21 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuuria ohjaavat erityisesti kansallinen koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin perusteet sekä Oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri (johon kuuluvat erityisesti Todennetun osaamisen ja Hakeutujan palveluiden kohdearkkitehtuuri, jotka on sovitettu edellä kuvatussa hierarkiassa ylemmän tason arkkitehtuurilinjauksiin). Koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin yläpuolella (ei kuvassa) ovat vielä koko julkista hallintoa koskeva arkkitehtuurilinjaukset (ns. JHKA) sekä koulutus-, tiede- ja kulttuuri -kohdealueen linjaukset, joita opintohallinnon viitearkkitehtuurinkin tulee noudattaa. Nämä on otettu kuitenkin huomioon jo kansallisessa koulutuksen kohdearkkitehtuurissa, joten niitä ei tässä yhteydessä tarvitse ottaa erityisesti huomioon. Koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin periaatteet koskevat koko Suomen koulutusjärjestelmää ja kaikkia koulutusasteita. Oppijan kansallisten palvelujen arkkitehtuurin (=Oppijan verkkopalveluarkkitehtuurin ja sen tarkentavat osaarkkitehtuurit) linjaukset kuvaavat käyttäjille ja ylläpitäjille näkyvien verkkopalvelun lisäksi, millä periaatteilla verkkopalvelun taustalla olevat järjestelmän ja ratkaisun osat tulee suunnitella. Oppijan verkkopalvelut kuvaavat keskitettyjen verkkopalvelujen lisäksi myös koulutuksen järjestäjäkohtaisten verkkopalveluiden yleisiä periaatteita. Molemmat ko. viitearkkitehtuurin näkökulmat ovat kohdealuekohtaisia tarkennuksia opetustoimen yleiseen viitearkkitehtuuriin ja niissä noudatetaan opetustoimen viitearkkitehtuurin periaatteita ja linjauksia. Oppijan kansallisten verkkopalvelujen viitearkkitehtuurin arkkitehtuuriperiaatteet ovat seuraavat:

22 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (109) Nimi Oppijan verkkopalveluissa noudatetaan opetustoimen yleisiä arkkitehtuuriperiaatteita ja - linjauksia Oppijan verkkopalvelu tuo opetustoimen sähköiseen asiointiin yhdenmukaisen palvelukanavan Yhtenäiset verkkopalvelut hävittävät oppijan ja työelämän näkökulmasta opetustoimen hallinnon raja-aidat Verkkopalvelut helpottavat oppijan siirtymistä läpi oppimisen ja koulutuksen nivelvaiheiden Prioriteetti Prioriteetti 1-5 Kuvaus 5 Opetustoimen arkkitehtuuriperiaatteet on kuvattu opetustoimen viitearkkitehtuurissa. Arkkitehtuuriperiaatteet koskevat kaikkia Opetustoimen organisaatioita sekä yhteistyökumppaneita. 5 Opetustoimen keskeiset, yhteiset haku, tiedotus- ja asiointiprosessit kootaan yhteen helposti löydettävään ja hallittavaan kanavaan. Näitä täydentävät koulutuksen järjestäjäkohtaiset erityispalvelut. 5 Verkkopalveluun kootaan kaikkien koulutusasteiden palvelut yhtenäiseksi käyttökokemukseksi. Palvelut näkyvät yhtenäisenä sekä oppijoille että sidosryhmille 5 Verkkopalvelut helpottavat siirtymistä esim. esiopetukseen, perusopetukseen, 2. asteen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja ammatissa tapahtuvaan koulutukseen. Verkkopalvelu parantaa opiskelua ja oppimista koskevan tiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta Palvelu mahdollistaa ja tukee oppijaa ottamaan itse vastuuta omasta oppimisestaan Palvelussa hyödynnetään erilaisille oppijoille tuttua teknologiaa Verkkopalvelu parantaa oppimisja koulutustiedon luotettavuutta Yhteiskäyttöiseksi määritelty tieto tallennetaan vain kerran yhdenmukaisessa muodossa 4 Verkkopalvelu kokoaa oppimisen ja opiskelua koskevan tiedon systemaattisesti yhteen. Tämä vähentää hajautetun tiedonjakelun laatueroja ja mahdollisia ristiriitoja. Opetustoimen tiedot voidaan koota yhteen palveluun. 3 Palvelu nostaa esiin oppijalle erilaisia opiskelu- ja koulutusmahdollisuuksia, sekä tukee tätä omaehtoisen oppimisen suunnittelussa ja seurannassa. 3 Verkkopalvelut ottavat huomioon eri ikäisille ja tasoisille oppijoille luontevat teknologiaratkaisut. 3 Todennetun osaamisen rekisteri ja keskitetyt hakupalvelut sekä keskitetyt viestintäpalvelut varmsitavat opetustoimen tiedon luotettavuuden - virallinen tieto voidaan selkeästi erottaa epävirallisesta 4 Yhteiskäyttöiseksi tai yhtenmukaiseksi määritetty tieto taltioidaan mahdollisuuksien mukaan vain yhteen paikkaan. Verkkopalveluissa noudatetaan selkeää MDM-mallia ja hyödynnetään määritettyjä päätietovarantoja. Oppijan verkkopalvelujen arkkitehtuuriperiaatteissa on huomionarvoista oppijakeskeisyys sekä yhtenäinen ratkaisuperiaate koko toimialueella. Ratkaisut tulee kehittää erityisesti yhteentoimivuuden ja oppijan näkökulmasta, ei niinkään koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. On hyvä huomata, että oppijan näkökulman toteutuminen edellyttää opetustoimen toimijoilta keskinäistä ja sisäistä yhteentoimivuutta. Esimerkiksi yhdenmukaista palvelukanavaa, opetustoimen raja-aitojen häivyttämistä oppijoiden ja työelämän näkökulmasta sekä oppijan siirtymistä nivelvaiheissa koskevat arkkitehtuuriperiaatteet edellyttävät kaikilta opetustoimen organisaatioilta ja toimijoilta kaikkien arkkitehtuurinäkökulmien yhteentoimivuutta. Kansallisessa opintohallinnon viitearkkitehtuurissa noudatetaan oppijan verkkopalvelun yllä kuvattuja arkkitehtuuriperiaatteita sekä ylemmän tason koulutuksen arkkitehtuuriperiaatteita. Oppijan verkkopalveluarkkitehtuurissa ja tarkemmissa kansallisissa opetustoimen kohdearkkitehtuureissa on kuvattu alustavasti kansallisten opetustoimen tietovarantojen jäsennys ja roolit paikallisiin koulutuksen järjestäjien tietovarantoihin nähden. Paikallisiin tietovarantoihin kertyy oppijan ja oppilashallinnon yleisten tietojen lisäksi oppimisjaksoihin ja niiden suorittamiseen liittyvää tietoa, joka tyypillisesti kootaan paikalliseen oppijan ja koulutuksen järjestäjän vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin (esim. oppimisjaksototeutuksiin ilmoittautuminen, kotiläksyjen ja harjoitusten ilmoittaminen, palauttaminen ja arviointi, muu operatiivinen opintojaksototeutuksiin liittyvä tieto).

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri 15.12.2012 Versio: 1.0 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri 19.12.2012 2 (109) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Kuvauksen kohde ja dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista 11.12.2012 Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista 11.12.2012 Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista 11.12.2012 Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Outi Kivipelto Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Oppijan verkkopalvelu tukee elinikäistä oppimista Oppijan

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 7.5.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIESTINTÄVASTAAVILLE Erja Nokkanen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa linjatut korkeakouluhakuja

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelut 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi SADe -ohjelma Valtiovarainministeriön koordinoima Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma. Rakennettavilla palveluilla

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Kasvatus, esi- ja perusopetus, toinen asete (lukio- ja ammatillinen) sekä aikuiskoulutus Kurttu seminaari 30.9.2013 Leena Kononen 1 Yhteistyön

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELUT

OPPIJAN VERKKOPALVELUT OPPIJA VERKKOPALVELUT eperusteet ehops Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy Winova 5.6.2014 1 Loogisen tason kansallinen oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri 2 Kansalliset oppijan palvelut Käyttöönoton

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Opintohallinnon viitearkkitehtuuri oppilaitoksen näkökulmasta 22.05.2013

OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Opintohallinnon viitearkkitehtuuri oppilaitoksen näkökulmasta 22.05.2013 OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Opintohallinnon viitearkkitehtuuri oppilaitoksen näkökulmasta 22.05.2013 Jaakko Riihimaa päällikkö JR taustaa päällikkö vuodesta 1998 SeAMK, Koulutuskeskus

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 18.4.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN VIRKAILIJOILLE Laila Puranen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

26.10.2011 AYJ/JM. SADe -ohjelma Oppijan verkkopalvelut Oppijan keskitetyt palvelut

26.10.2011 AYJ/JM. SADe -ohjelma Oppijan verkkopalvelut Oppijan keskitetyt palvelut 26.10.2011 AYJ/JM SADe -ohjelma Oppijan verkkopalvelut Oppijan keskitetyt palvelut Kilpailutusmateriaali Materiaali löytyy soveltuvin osin (tarjouspyyntö sekä kysymykset ja vastaukset) osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/oppija/kilpailutukset

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Antti Ylä-Jarkko Oppijan verkkopalvelut Hakeutujan palvelut ja todennetun osaamisen rekisteri Palveluperhe eri elämänkaarenvaiheessa olevalle oppijalle Pyrimme vastaamaan oppijan elinkaaren eri vaiheissa

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Opetushallituksen palvelut korkeakouluille

Opetushallituksen palvelut korkeakouluille Antti Ylä-Jarkko Opetushallituksen palvelut korkeakouluille Korkeakoulujen IT-päivät 2.11.2011 Sisältö 1. Käyttöliittymäkerroksen välilliset palvelut 2. Käyttöliittymäkerroksen virkailijapalvelut 3. Virkailijoiden

Lisätiedot

SADe hanke Oppijan verkkopalvelu keskitetyt palvelut

SADe hanke Oppijan verkkopalvelu keskitetyt palvelut SADe hanke Oppijan verkkopalvelu keskitetyt palvelut Hakeutujan palvelut Todennetun osaamisen rekisteri KSHJ yleisötilaisuus 29.3.2011 Erja Nokkanen, Seppo Ränninranta SADE - kokonaisuus Uusittava ja luotava

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Tietoisku Oppijan verkkopalveluista ja uusista hakujärjestelmistä

Tietoisku Oppijan verkkopalveluista ja uusista hakujärjestelmistä Tietoisku Oppijan verkkopalveluista ja uusista hakujärjestelmistä Kansanopistojen rehtoripäivä 14.3.2013 Finlandia-talo Sari Ellonen ja Katariina Männikkö SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM)

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän kokous 28.11.2014 LUONNOS keskustelun pohjaksi 18.11.2014 Tuija Raaska, CSC Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Opintohallinnon viitearkkitehtuuri

Opintohallinnon viitearkkitehtuuri Opintohallinnon viitearkkitehtuuri OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 22.5.2013 Opintohallinnon viitearkkitehtuuri valtion, kunnan ja oppilaitoksen näkökulmasta Esityskokonaisuuden sisältö

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin perusteet. FUAS opiskelijaliikkuvuus opintohallinnon näkökulmasta

Viitearkkitehtuurin perusteet. FUAS opiskelijaliikkuvuus opintohallinnon näkökulmasta Viitearkkitehtuurin perusteet FUAS opiskelijaliikkuvuus opintohallinnon näkökulmasta Mika Karjalainen, SilverPlanet Oy Jari Järvinen, HAMK Kari Kataja, HAMK Terhikki Mäkelä, HAMK Mika Rintala, HAMK Anja

Lisätiedot

KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä tilannekatsaus sekä katsaus Oppijan palvelukokonaisuuteen11.11.2011 KAJAANI yhteishakupäivät

KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä tilannekatsaus sekä katsaus Oppijan palvelukokonaisuuteen11.11.2011 KAJAANI yhteishakupäivät Anita Johansson KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä tilannekatsaus sekä katsaus Oppijan palvelukokonaisuuteen11.11.2011 KAJAANI yhteishakupäivät KSHJ-TAVOITE Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 9.12.2013 OPPIJAN VERKKOPALVELUT SEMINAARI Sari Ellonen Palvelulupaus Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan Koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta (), josta löytyvät

Lisätiedot

Kansalliset hakeutujan palvelut ja opintohallinnon viitearkkitehtuuri. - periaatteita, teknologiaa, palveluita, rajapinnat ja tiedonsiirrot

Kansalliset hakeutujan palvelut ja opintohallinnon viitearkkitehtuuri. - periaatteita, teknologiaa, palveluita, rajapinnat ja tiedonsiirrot Kansalliset hakeutujan palvelut ja opintohallinnon viitearkkitehtuuri - periaatteita, teknologiaa, palveluita, rajapinnat ja tiedonsiirrot Esityksen sisältö Mitä ovat kansalliset keskitetyt palvelut OPH:n

Lisätiedot

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkauttaminen - valmistautuminen Opintopolku.fi-palvelujen täysimääräiseen hyödyntämiseen

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkauttaminen - valmistautuminen Opintopolku.fi-palvelujen täysimääräiseen hyödyntämiseen Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkauttaminen - valmistautuminen Opintopolku.fi-palvelujen täysimääräiseen hyödyntämiseen Mika Karjalainen 9.12.2013 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen - taustaa Modernit verkkopalvelut ovat osa korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelut seminaari Helsinki, Finlandia-talo Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi 9.12.2013 Sisältö Oppijan palvelut osana SADe-ohjelmaa

Lisätiedot

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelujen toteuttaminen

Oppijan verkkopalvelujen toteuttaminen Oppijan verkkopalvelujen toteuttaminen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 projektipäällikkö Ritva Sammalkivi SADe -ohjelma Valtiovarainministeriön Sähköisen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Tiivistelmä 11.12.2012

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Tiivistelmä 11.12.2012 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Tiivistelmä 11.12.2012 1 Aiheet Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kohdealue Keitä tämä koskee Opintohallinto tässä viitearkkitehtuurissa Kansallisen

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on tehty kokonaisarkkitehtuurissa? Mikä on arvio nykytilasta? Mihin mennään seuraavaksi?

Lisätiedot

Ervapäivä 6.11.2012. Anneli Muuronen Jamk / Aokk Jamk / ammatillinen

Ervapäivä 6.11.2012. Anneli Muuronen Jamk / Aokk Jamk / ammatillinen Ervapäivä 6.11.2012 Anneli Muuronen Jamk / Aokk Jamk / ammatillinen 11 Erva-päivän ohjelma 10.00 12.15 Tervetuloa! Mitä ajankohtaista ammatillisessa erityisopetuksessa valtakunnallisesti? Yhteisvalinnan

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri v1.0 1 (17) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Nykytilan kuvaus MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys Tekijä(t) Tarkastaja Hyväksyjä Muutokset 1.0. 30.12.2013 Jari Tietäväinen,

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia Tuomo Rintamäki, tietohallintojohtaja Esa Suominen, kokonaisarkkitehti 18.11.2011 Osaamista

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

eluvat ja AmKoute Tuija Ojanen, apulaisrehtori Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

eluvat ja AmKoute Tuija Ojanen, apulaisrehtori Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia eluvat ja AmKoute Tuija Ojanen, apulaisrehtori Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Jukka Söderdahl, laatuasiantuntija Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Jyväskylä 12.3.2015 Espoo 17.3.2015 Uudistusten

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Kansalaisen yleisneuvontapalvelu hankkeen aloitusseminaari 16.10.2012, Helsinki Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi MIKÄ ON SADE-OHJELMA? 2 1 Julkishallinnon ensimmäinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

SADe-palvelut käytettävissä,

SADe-palvelut käytettävissä, Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) SADe-palvelut käytettävissä, onko kuntasi valmis? Kuntamarkkinat 11.9.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Tähän uusi palvelukartta

Lisätiedot

Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu. Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen

Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu. Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri 14.10.2013 Versio: 1.00 Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri 14.10.2013 2 (98) Sisällys Dokumentin versiohistoria... 3 1. Johdanto... 4 1.1. Dokumentin

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot