OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Opintohallinnon viitearkkitehtuuri oppilaitoksen näkökulmasta

Transkriptio

1 OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Opintohallinnon viitearkkitehtuuri oppilaitoksen näkökulmasta Jaakko Riihimaa päällikkö

2 JR taustaa päällikkö vuodesta 1998 SeAMK, Koulutuskeskus Sedu (toinen aste), Sedu aikuiskoulutus AAPA-ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto Mukana KOHVI-työssä koulutuskeskus Sedun edustajana Mukana AAPAn KA-pilotissa Aiemmin 12 vuotta Tampereen yliopiston täykkäri TYT:ssä Ensimmäinen alan kesätyö: TYT:n opiskelijarekisterin koodaus Esityksen fokus: Korkea-asteen ja toisen asteen nivelvaihe

3 Esityksen fokus Korkea-asteen ja toisen asteen nivelvaihe; mitä yhteistä? Ajurit: Oppijan elinikäinen näkökulma: Perhesuunnittelusta perunkirjoitukseen Sosiaalisen median kulttuuri henkilökohtaisuus Julkisen hallinnon muutospaineet Kustannustehokkuus, niukkuuden jakamisen aika Konkretisointia: mitä viitearkkitehtuuri voisi tarkoittaa, miksi kannattaisi tarkastella yhdessä Peilausta Kartturi-mallin KA-tasoihin esimerkkien kautta Toiminta/Prosessit Tiedot Järjestelmät Teknologia/Infra

4 Lähtökohtaa niveltämisen pohdintaan Opetus- ja kulttuuriministeriö valmisteli osana SADeohjelman toteutusta ja Oppijan verkkopalvelua kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin (KOHVI). Opintohallinnon viitearkkitehtuuri koskee esi-, perus-, lukio- ja ammatillisen ja toisen asteen aikuiskoulutuksen opintohallinnon järjestelmien yhteentoimivuuden parantamista. vs. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koskee kaikkia (yllä kuvattuja) koulutusasteita.

5 Viitearkkitehtuurin näkökulmat: Toiminta: liiketoiminnan ja asiakkuuksien näkökulma Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma Järjestelmä: järjestelmien näkökulma Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma

6 Toiminta: liiketoiminnan ja asiakkuuksien näkökulma Yhtenäiset perustoimintaprosessit Oppijan kannalta: Keskitettyjen, yhdenmukaisten oppijan palveluiden hyödyntäminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen; aiemmin opitun hyödyntäminen Keskitetysti tallentuva osaamisprofiili

7 Toiminta: liiketoiminnan ja asiakkuuksien näkökulma Yhtenäiset perustoimintaprosessit Oppilaitoksen kannalta: Toimintaprosessien yhdenmukaistaminen mm. kansallisten OKM:n/OPH:n palveluiden ja rekisterien kautta KSHJ, TOR, Kotve Heijastuu rajapintoihin, prosessimoottoreihin jne. Millä abstraktiotasolla toimintaprosessit ovat riittävän yhteneviä?

8 Toiminta: liiketoiminnan ja asiakkuuksien näkökulma

9 Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma Oppijan tietomalli & XDW-malli Mikä on näiden lopullinen keskinäinen yhteys ja yhteensopivuus? Oppijan tietomalli katselmoitu korkeakoulujen asiantuntijoiden toimesta ainakin 1/2012 Synergiaryhmä : Korkeakoulujen tietomallin tulee olla yhteentoimiva eurooppalaisen standardin ja Oppijan tietomallin kanssa Mallit ovat jatkossa keskeinen työkalu tietojen yhdenvertaiselle keruulle/vertailulle ja myös järjestelmäkehitykselle Muutokset malleissa heijastuvat täten suoraan tulevaisuuden järjestelmäkehityksen ja ylläpidon euroihin

10 Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma Työelämäyhteistyö Kiinteä yhteys aluevaikuttavuuteen Vastaavasti yhteys myös TKI-toimintaan XDW-mallin laadinnan yhteydessä tämän alueen (tutkimuksen) mallintaminen jäi jossain määrin opetustoiminnan varjoon

11 Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja / Työelämäyhteistyö Pedagogisen kehittämisen työryhmä Sedu-Peda oli mukana itop-hankkeen työelämäyhteistyön käsitteistökartoituksessa itop = Työelämäyhteistyön hallinta- ja raportointijärjestelmän määrittelyhanke Sedussa Kokeiluluonteisen käsitekartoituksen, variaatioiden yhdistelyn ja OKSA- sekä XDW- sanastoihin/ käsitteistöihin tehdyn peilauksen jälkeen tunnistettiin 62 käsitettä XDW-mallista tai OKSA-sanastosta ei löytynyt merkittävässä määrin työelämäyhteistyössä käytettävien käsitteiden määritelmiä Työelämäyhteistyön osalta käsitteistöä voitaisiin /tulisi täydentää useiden uusien käsitteiden määrittelyllä Esim. Työpaikkaohjaaja, Ammattitaitovaatimus, Opiskelijan sopimus, Näyttösuunnitelma, Näyttötehtävä

12 Järjestelmä: järjestelmien näkökulma Ohjelmistokehityksen paradigman muutos Suomessa opetus- ja yleisemminkin julkisen sektorin keskeinen ohjelmistoteollisuus on kehitystyössä pitkällä takamatkalla vs. järjestelmien palvelukyky Uusista business-malleista on merkkejä, mutta ei vielä vakiintuneita käytäntöjä: modulaarisuus, palvelukeskeisyys, konsortiot Esimerkiksi opiskelijahallintoon liittyvä järjestelmätyö: ProAMK-yritelmä, Studenta+, Peppi Samat ongelmat toistuvat joka koulutusasteella yhtenäinen ratkaisumalli tai niiden joukko kustannustehokkuus

13 Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma Infra: Omat laitteet (BYOD) Henkilökohtaiset laitteet murtavat osaltaan hiekkalaatikot Mobiilit päätelaitteet, erityisesti älypuhelimet, myös tabletit Tarvitaan monenlaisia linjauksia / arkkitehtuuriperiaatteita, mm. Mitä tukea voidaan tarjota opiskelijoille ja henkilökunnalle Mihin ekosysteemiin nojataan vs. pääteriippumaton palvelu Perinteinen tekninen ylläpitomalli ei toimi ainakaan toistaiseksi Standardointi ja kustannustietoisuus vs. anarkia Mitä opiskelijoilta voidaan edellyttää (oma laite - ei oppilaitoksen, tms.) Tietoturvaan liittyvät linjaukset, jne. Oppilaitoksille myydään nyt tavaroita/laitteita, emme osta niitä

14 Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma Infra: tietoverkko Korkeakoulujen keskeinen infra: Funet-verkko Mihin suuntaan FUNET:a kehitetään jatkossa (Esim. toinen aste?) Opetusteknologian infrapohja (videokuva, pilvipalvelut) Tarpeet ja kustannukset jakautuvat nyt epätasaisesti: Tutkimushankkeiden tiedonsiirtot/ big data vs. perus-internet Kansainväliset yhteydet; mobiili vs. kiinteät yhteydet Muiden toimijoiden arkkitehtuurit tulevat: VY-verkko (Valtion verkko) Kuntaverkko suunnitteilla (Kuntaliiton projekti) Miten vältetään päällekkäisyydet ja turvataan sujuva liikennöinti?

15 Hallintamallin tärkeys jatkotyölle KOHVIn jatkotyöstäminen ja eri koulutusasteisiin sovittaminen? Sidosryhmät: Onko (onhan?) opetusalan arkkitehtuuri riittävän erityislaatuista omaksi kohdealueekseen (vrt. sairaaloiden/so-te arkkitehtuuri)? Lukuisia harmonisointimahdollisuuksia toisen asteen ja korkeaasteen nivelkohdassa OKM:n/OPH:n rooli vs. yliopistojen autonomia? Yhteistoiminnan uudenlaiset foorumit olisivat tärkeitä AAPA/FUCIO vs.? (AMKE tietohallintoverkosto ei toimi) Mikä tulee olemaan arkkitehtuureissa TORIn rooli? Hallintamalli vai palvelumalli? (muistetaan oppijan näkökulma)

16 Kiitos! Jaakko Riihimaa GSM: