7/1972 VALMET C K - M E T S Ä T R A K T 0 R I

Transkriptio

1 7/1972 VALMET C K - M E T S Ä T R A K T 0 R I I YLEISTÄ Valmet 870 CK on 6-pyöräinen, 4- pyörävetoinen kuormatraktori, jossa on runko-ohjaus ja joka on varustettu kiertyvällä keskinivelellä. Sitä valmistaa Valmet Oy : n Lentokonetehdas. Valmet 870 CK edustaa keskisuuria metsätraktoreita, ja sitä on tähän mennessä valmistettu noin 50 kpl. Tämän vuoden aikana valmistuu noin 60 kpl. Traktorin hankintahinta on mk, ja sille annetaan kuuden kuukauden takuu, joka sisältää varaosa- ja työkus tannukset. Kuva 1. Valmet 870 CK. Valok. Metsäteho

2 2300 Kuva 2. Valmet 870 CK Cranab SK 4000 F -kuormaimella varustettuna. Mi ttapiirros (mitat mm:einä) II VALMET 870 CK : N TUTKIMINEN Valmet 870 CK : n prototyy pi stä suoritettiin tutkimuksia Tehdaspuu Oy : n työmaalla Vantaalla kesäkuussa 1971 ja sarjakoneesta Pieksämäellä tammikuussa Aikatutkimusaineisto käsitt i kesällä 20 kuormaa Pika 50 : n karsimaa ja kasaamaa kuitupuuta, josta valtaosa ol i n oin 5 m kuusikuitupuuta. Pieksämäellä aineisto käsitti 12 kuormaa noin 4 m kuitu puut a. Koneen ominaisuuksien arvostelussa käytett iin ksi myös viiden sarjakoneen kuljettajan mielipiteitä ja k okemuksia. III TEKNISIÄ TIETOJA Päämitat (Metsätehon mittausten mukaa n) Pi tuus mm, levey s mm ja korkeus mm Raideväli, etupyörät mm ja takapyörät 800 mm Akseliväli mm aavara, edessä keskellä 630 mm Painot (Valmistajan ilmoituksen mukaan ) Omapainn traktorin etuakselilla kg ja telillä kg, kg Kantavuus kg ja kokonaispaino kg yhteensä Moottori (Valmistajan ilmoituksen mukaan ) Tyyppi Merkki Sylinteritilavuus Suurin teho Suurin vääntömomentti Poltt oainesäiliön tilavuus 4 - sylinterinen, 4- t ahtinen suorasuihkutusdiesel Valmet 411 A hv SAE/2300 r/min 28 kpm DIN/1400 r/min

3 Voimansiirto (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Moottorista voima siirtyy nestekytkimen ja mekaanisen yksilevykytkimen välityksellä mekaaniseen, täysin synkronoituun vaihdelaatikkoon, jossa on kaksi nopeusaluetta ja molemmilla nopeusalueilla neljä vaihdetta eteen- ja yksi taaksepäin ajoa varten. Vaihdelaatikosta voima siirtyy veto- ja tasauspyörästön sekä vetoakseleiden ja päätevaihteiden kautta etupyöriin. Taka- a k selille vietävä voima siirtyy nivelakseleiden kautta teliakselin tasauspyörästöön ja sieltä vetoakseleiden ja päätevaihteiden kautta telin etupyöriin. Telin takapyöriin voima siirtyy telin etupyörien kehältä joko telojen tai kitkarullien välityksellä, jotka ovat saatavissa lisävarusteena. Tasauspyörästön lukkoja traktorissa ei ole. Asetelmassa 1 on esitetty vaihteiston teoreettiset nopeudet. A s e t e 1 m a 1 Teoreettiset ajonopeudet Vaihde Eteenpäin Taaksepäin Moottorin pyörimisnopeus, 2300 r/min Ajonopeus, km/h Pyörä- ja telavarustus (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Lisävarusteena on ta Kaikkien pyörien renkaat ovat kokoa 18. 4/15 x 26/12. kapyöriin saatavissa telat, joiden leveys on 58 cm. Ohjaus (Valmistajan ilmoituksen mukaa n) Traktorissa on hydraulinen runko-ohjaus, jossa ohjausliike saadaan aikaan orbitrollaitteen ja ohjauspyörän välityksellä. Runkonivelen kääntökulma on ±. 30. Ohjaussylintereitä on yksi. Jarrut (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Ajojarrujärjestelmä on hydraulinen ja paineilmakäyttöinen. Sekä etu- että takapyörillä on oma jarrupiirinsä. Kaikki pyörät on varustettu paisuntalevyjarrulla. Sei sontajarru on paineilmakäyttöinen, jousikuormitettu ja vaikuttaa mekaanisesti etupyöriin. Hydrauliikka (Valmistajan ilmoituksen mukaan) H~draulijärj~ste~ä. on kak~ipi~rin~n. Työhydraulip~pun tuotto on 110 1/ min/2300 r/m~n. JarJest~lman k~ytt?pa~ne on 135 kp~cm Ohjauspum~u~ tuotto on 83 l/min/2300 r/min ja kayttopaine 125 kp/cm Telin takapyoriin vaikuttavat kitkarullat ovat hydraulisesti hallittavia. Hydrauliöljysäiliön tilavuus on Traktoriin saatavia lisävarusteita varten koneessa on valmiina hallintaventtiilit. Sähköl aitteet (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Sähköjännite on 24 V. Vaihtovirtalaturin varauskapasiteetiltaan yhteensä 155 Ah. (6 hv). Työskentelyvalaisimia on kuusi. met ovat saatavissa lisävarusteena. teho on kw. Akkuja on kaksi, Käynnistinmoottorin teho on 4.4 kw Kuormaimeen asennettavat valaisi- 3

4 m.--~~~~~~~~ ~.--.~--r-----,~~ s m Kuva 3. Va lmet 870 CK:hon asennetun Valmet KK 3 -k:uormaimen ulottuvuus pystytasossa Kuva 4. Valmet 870 CK :hon asennetun Valmet KK 3 - kuormaimen ulottuvuus maanpinnan tasossa Kuormain Valmet 870 CK on varustettu Valmet KK 3 -kourakuormaimella. Joitakin 1. sarjan koneita on kokeilutarkoituksessa varustettu Cranab SK 4000 F - kourakuormaimella. Kuormain on kiinnitetty ohjaamon katolle. Ajon aikana kuormainta pidetään kuorman päällä, pankkoon kiinni puristettuna tai lisävarusteena saatavassa kourankiinnitystelineessä. Teknisiä tietoja (Valmistajan ilmoituksen mukaan) Nettonostomomentti Puomin suurin pituus Nettonostovoima 5 m:n varrella Kuormaimen kääntökulma Kourankääntäjän kiertokulma Kouran poikkileikkauspinta-ala kärjet kiinni Kuormaimen paino Valmet KX kpm 5.0 m 600 kg m2 750 kg Cranab SK 4000 F kpm 5. 0 m 600 kg m2 840 kg Valmet 870 CK:hon asennetun Valmet KK 3 - kourakuormaimen ulottuvuusalue on esitetty pystytasossa kuvassa 3 ja maanpinnan tasossa kuvassa 4. Kuormaimen ulottuvuutta ja liikeratoja voidaan pitää hyvinä. IV KÄYTTÖOMINAISUUDET Maastokelpoisuus Maaperän pehmeyden vaikutus Tutkitun Valmet 870 CK:n prototyypin liikkumista pehmeällä maaperällä vaikeutti heikohko ohjaussylinteri, minkä vuoksi kuljettaja ei aina pystynyt 4

5 mutkittelun avulla irrottamaan kiinni juuttunutta konetta. Asetelmassa 2 on esitetty Valmet 870 CK:n pintapaineet, jotka on laskettu Metsätehon katsauksessa 24/ 1970 esitetyllä periaatteella. A s e t e l m a 2 Teoreettiset pintapaineet Renkaiden koko Pintapaine, kp/cm 2 tyh- 6 t:n 7 t:n jänä kuormalla kuormalla Eturenkaat Takarenkaat 18.4 X X Valmet 870 CK on kuormattuna verraten tasapainoinen; pintapaineet ovat sekä etu- että takarenkaissa lähes samat. Takarenkaiden pintapaine alenee taloja käytettäessä. Pehmeällä maaperällä kitkarullat pyrkivät luistamaan, joten riittävän vetokyvyn saamiseksi telin ympärille asennettavat telat ovat välttämättömät. Taloillakin varustettuna on kon een liikkumiselle pehmeällä maaperällä eduksi, että koneessa on voimakkaampi ohjaussylinteri kuin 1. sarjan koneissa. Tämä on välttämätöntä etenkin silloin, kun työskennellään maastossa, missä maaperä on esteiden ympärillä pehmeähköä. Pintapaineiltaan Valmet 870 CK vastaa Metsätehon muita aikaisemmin testaamia pyörätraktoreita. Maanpinnan kaltevuuden vaikutus Tutkimustyömaalla ei voitu mitata Valmet 870 CK : n mäennousukykyä eikä alttiutta sivukaltevuuksille. Traktorin moottorin teho tuntuu kuitenkin riittävältä mäkiseenkin maastoon. Valmistajan ilmoittama staattinen rajakaltevuus sivusuunnassa on 30 (58 %). Maanpinnan epätasaisuuden vaikutus Traktorin maavara ja telin liikevara ovat riittävät maanpinnan epätasaisuuksia ajatellen. Epätasaisessa maastossa koneen kulkua vaikeuttaa kuitenkin tasauspyörästön lukon puuttuminen, mistä aiheutuu koneen kiinnijuuttumisia, jos maaperä on esteen ympärillä pehmeää. Ketteryys ja kulkuleveys Kuvassa 5 on esitetty Valmet 870 CK : n kään tösäteet ja kääntöleveys. torin kääntösäde vastaa Metsätehon aikaisemmin testaamien pyörätraktoreiden kääntösädettä. Valmetin perävaunu oikaisee kaarteissa varsin vähän, 0. 7 m. Käytännössä Valmetin vaatiman ajouran leveyden on oltava kaarteissa 4. 5 m. Trak- Liikkuminen lumessa Ajankohdan vuoksi protokoneentutkimustyömaalla ei pystytty selvittämään koneen lumessaliikkumiskykyä. Pieksämäellä, missä lumen vahvuus oli noin 50 cm, teloilla varustetulla traktorilla ei ollut liikkumisvaikeuksia. Ilmeistä kuitenkin on, että lumen vahvuuden ylittäessä koneen maavaran traktorin liikkuminen vaikeutuu. Lisävarusteena Kuva 5. Valmet 870 CK. Kääntösäteet ja kääntöleveys 5

6 saatavat kitkarullat eivät lumiolosuhteissa lisää liikkumisvarmuutta, sillä jo kesäolosuhteissakin kitkarullat rupeavat luistamaan pehmeissä maastonkohdissa vetovastuksen kasvaessa. Telin ympärille asennetut telat samoin kuin lisävarusteena saatavat kitkaketjut sen sijaan parantavat koneenlumessaliikkumiskykyä. Ajonopeudet Asetelmassa 3 on esitetty tutkimustyömailla Vantaalla ja Pieksämäellä saavutetut ajonopeudet maaston ollessa Vantaalla metsätraktoreiden ohjemaksun mukaista II maastoluokkaa ja Pieksämäellä I maastoluokkaa ja lumen vahvuuden ollessa noin 50 cm~ A s e t e l m a 3 Ajon laatu Keskimääräiset ajonopeudet VANTAA Ajomatka, Ajonopeus, m m/min Ajo tyhjänä kuormattuna kuormattaessa ( Valmet 870 CK:n kuin muidenkin peudet. ajonopeudet ovat maasto huomioon otettuna samantasoiset Metsätehon aikaisemmin testaamien pyörätraktoreiden ajono- Kuormaus- ja purkamisnopeudet Asetelmassa 4 on esitetty Valmet 870 CK :n keskimääräiset kuormaus- ja purkamisajat Vantaalla ja Pieksämäellä. Tavaralajina oli vaihtelevan pituista havu- ja lehtikuitupuuta valtaosan ollessa noin 5 m kuusikuitupuuta. Pieksämäellä aineisto käsitti noin 4 m kuusi- ja lehtikuitupuuta. A s e t e 1 m a 4 KUORMA OS Keskimääräiset kuormaus- ja purkamisajat VANTAA PIEKSÄMÄKI Työvaihe n. 5 m n. 4 m n. 4 m kuusi- kuusi- koivukui tup. Jrui tup. kuitup. Aika, mln/taakka Varsinainen kuormaus Kuormauksen ja kuormausaj on valmistelu Kasan ja kuorman järjestely o.o yhteensä PURKAMINEN yhteensä Kuormaustaakan koko Purkamis taakan " Keskim. ko.san " Keskim. kuorman k- 3 ( Valmet 870 CK :n taakkakohtaiset kuormaus- ja purkamisajat vastaavat muiden Metsätehon aikaisemmin testaamien traktoreiden vastaavia aikoja. Kuvassa 6 on esitetty kasakohtaisen kuormausajan riippuvuus kasan koosta, kun kuormaimena on ollut Valmet KK 3. Asetelmassa 5 on esitetty Cranab SK 4000 P - kuormaimen liikenopeudet kuormittamattomana traktorin moottorin pyörimisnopeuden ollessa r/min. Mittaukset on suoritettu protokoneesta. 6

7 ~ "...., " ~ a.:1 80 e 0 60 "' " Kuva 6. / /f - _,,, / / /''...j j _ /... r rf\ / 1 I \J - ['.,.n 4 1 / k µusi I - - ~ k'11tu. ' ) i01tu o. 6 o.e Kasan koko, k-m3 Kasakohtaisen kuormausajan riippuvuus kasan koosta. A s e t e l m a 5 Kuormaimen liikenopeudet Liike Puomin kääntö Nostovarren nosto siirtovarsi suorana lasku 11 Siirtovarren nos to 11 lasku Kouran kääntö 11 aukaisu sulkeminen Nopeus 57 /s s 2. 1 Kuorman koko Asetelmasta 6 nähdään eri puutavaralajeille lasketut kuorman koko ja paino kuorman ulottuessa sivupylväiden tasalle, jolloin kuorma on mahdollisimman suuri. A s e t e l m a 6 Er i puutavaralajeille l asketut kuorman koko ja pa ino Puut a vara- Kuorman 3 koko, Kuorma n paino, laji p- m t 2 m (2 nippua ) ( 11 ) n ( 1 nippu ) n n ~ ~ m, 2 11 (2 nippua ) Havaitaan, että valmistajan ilmoittama suurin sallittu kantavuus (7 t ) voidaan ylittää kolmella puutavaralajilla. Edullisin puutavaralaji kuormatilan tehokkaan käytön kannalta on noin 5 6 m kuitupuu. 7

8 V ERGONOMISET OMINAISUUDET Asetelmasta 7 nähdään eräiden ohjaamoa ja traktorin hallintalaitteita koskevien ominaisuuksien arvostelu. Arvosanoina on käytetty erittäin ä, ä, tyydyttävää, huonoa ja erittäin huonoa. Arvostelussa on lähdetty siitä, että traktorin hinta ja tyyppi eivät vaikuta arvosteluasteikon tas oon. A s e t e 1 m a 7 Ohjaama Kohde Näkyvyys Tärinän vaimennus Heil untavakavuus Äänener istys Pääsy ohjaamoon Ohjaamon tilavuus Istuin Lämpimyys Il:m'1nvaihto Tiiviys Ajo- ja työvalot Lasinpyyhkimet Ikkunoiden suojasäleikkö Ohjaamon ja hallintalaitteiden arvostelu Arvosana t yyd. t yyd. Kohde Hallintalaitteet Ohjaus pyörä Kaasupoljin (sijainti ) Jarrupol jin (sijainti ) (poljinvoima ) Ky t kinpoljin (sijainti) " (poljinvoima) Seisontajar ru Vaihde tanko Tasauspyörästön lukko Va l onkytkimet Vir rankytki n Mi ttar isto Merkki valot Hydraul i i kan hall intalaitteet Kuormaimen hallintalaitteet Arvos na eritt. eritt. (puuttuu) Valmet 870 CK :n suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kuljettajan työolosuhteisiin. Suurista ikkunoista on näkyvyys ja ohjaamossa on ääneneristys ja se on verraten tilava. Istuimen vaimennuskyky on ja sen selkätuki on riittävä. Sen sijaan istuimen säätömahdollisuudet ovat riittämättömät. Ainakaan kes ä a ikana ohjaamon ilmanvaihto ei ole riittävän tehokas. Tässä suhteessa a uttaisivat avattavat sivuikkunat. Työvalaistus on pimeimpänä vuodenaikana nykyisellään riittämätön. Työskentelynä kyvyyttä haittaa myös se, että takaikkunassa ei ole lasinpyyhkijää. Mittarista on selvästi luettavissa, mutta siinä saisi olla ampeerimittari nynyisen varoitusvalon sijasta. Kuorma imen hallintalaitteet eivät ole a iva n ohjaamon keskilinjalla, ja hallintavipujen liikesuunta poikkeaa normaalista, mikä vaatii kuljettajalta tietyn tottumisajan. VI HU OLTO Asetelmasta 8 nähdään arvostelu t ä rkeimpien huoltokohteid en sij ainnis ta ja huollon suorituksen helppoudesta. A s e t e 1 m a 8 Huol tokoh teiden arvostelu Kohde Täyttöaukkojen aijainti Gäiliöiden tyhjen täminen I lmanpuhdistimen sijain ti Suodattimien sijainti.\kkuj en s ijainti Varokkeiden sijainti Hihnojen vaihto ja k i ris tys Sähköjohtojen sij oi tus Kuorm~imen öljyputkien sijoitus Muiden öljyputkien s i joitus Arvosana tyyd Täyttöaukkojen sijainti on, mutta polttoainesäiliön t äyttö on valumisen vuoksi hankalaa. Haitta voitaisiin poistaa muu t tamalla hitaan t äyttö- 8

9 putkea suoremmaksi. Myös polttoainesäiliön tyhjentäminen on hankalaa, k oska tyhjentämistä varten joudutaan a vaamaan poistoaukon suojalevynkiinnityspultit. Ilmanpuhdistimen sijainti on suojauksen vuoksi hankala, mutta koneessa on puhdistimen tukkeutumisen ilmaisin. Suodattimet sijaitsevat akkujen takana, mikä hidastaa niiden vaihtamista. Akkujen tarkastus ja täyttö on helppo suorittaa. Hihnojen kiristys on hydraulipumpun sijainnin ja ahtaan työskentelytilan vuoksi hankala suorittaa. Voidaan havaita, että tällaisinaan huoltotoimenpiteet eivät ole kaikilta osiltaan kovin helppoja suorittaa. Koneen myynnin, huollon ja korjaustoiminnan hoitavat Valmet-erikoistraktoreiden piirimyyjät. Piirit jakautuvat maassamme seuraavasti. Helsingin piiri. Korjaamo ja varaosa varasto Helsingissä Joensuun Joensuussa ja Lieksassa Kainuun Kajaaniss~ Keski- Suomen Jyväskylässä Kouvolan Kouvolassa Kuopion Kuopiossa ja Varkaudessa Oulun Oulussa ja Rovaniemellä Muut alueet hoidetaan Tampereelta käsin. Tampereella Lentokonetehtaalla sijaitsee traktorin täydellinen varaosavarasto, jossa päivystys on järjestetty ympärivuorokautiseksi puhelinpäivystykseksi. Piirien varaosavarastot sisältävät l ähinnä kulutusosia sekä yleisimpiä nimikkeitä. Joissakin piireissä on solmittu huolto- ja korjaussopimus erillisen korjaamon kanssa. Korjaamoja on siten kaikkiaan 11. Huoltoautoja ja - miehiä on kumpiakin 17. VII YLEISARVOSTELU Valmet 870 CK edustaa hinnaltaan ja kantavuudeltaan keskisuuriametsätraktoreita. Sen valmistuksessa on otettu verraten pitkälle huomioon kuljettajan turvallisuus- ja mukavuusnäkökohdat. Sen sijaan huoltokohteiden sijoittelu ei nykyi sellään ole täysin onnis tunut. Koneiden ensimmäisen sarjan maastokelpoisuutta heikensi koneen alttius maaperän pehmeydelle jaepätasaisuuks ille. Asiaa parantaisivat voimakkaampi ohjaussylinteri ja tasauspyörästön lukot. Vaikeammissa maastoissa on tarkoituksenmukaista käyttää kitkarullien sijasta takapyörissä teloja, jotka lisäävät koneen liikkumiskykyä. Parhaiten Valmet 870 CK soveltuu käytettäväksi pienialaisilla avo- ja harvennushakkuualueilla, missä pintamaasto ei ole kovin epätasais ta. VAIMET 870 CK - METSÄTRA.KTORIIN TEHDYT MUUTOKSET Valmistajan ilmoituksen mukaan on 2. sarjan koneisiin tehty seuraavat muutokset. Kone on varustettu voimakkaammalla ohjaussylinterillä Ohjaamossa on kaksi avattavaa sivuikkunaa Lämmityslaitteen säätö tapahtuu ohjaamosta käsin - Koneessa on seisontajarrun lisäksi neljään pyörään vaikuttava paineilmakäyttöinen kuormausjarru Polttoainesäiliöiden tyhjennyshanoja on parannettu ja niiden lukumäärää lisätty yhdellä 9

10 Ohjaamon katon reunassa on kouru veden ja öljyn ikkunalle valumisen estämiseksi Vaakanivelen lukitussylinteri on lisävarusteena Antero Koskinen Sture Lampen Metsäteho Review 7/1972 VALMET 870 CK FORWARDER ( Test report on the forwarder. ( METSÄTEHO SUOMEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITON METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Rauhankatu HELSINKI 17 Puhelin~ 281 HELSINKI 1972 PAIHOVAUllHE