Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Transkriptio

1 Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011

2 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan tienvarsivarastoilla (Kärhä 2010). Energiapuun haketuskalustoa on tutkittu niin tuottavuuden kuin valmistetun hakkeen laadunkin suhteen hyvin vähän 2000-luvulla Suomessa. Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen viime vuonna Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin. Lokakuussa 2010 projektissa tehtiin aikatutkimukset Jenz HEM 581 DQ -rumpuhakkurista. Tarkastelun alla tutkimuksessa olivat haketuksen ajanmenekki, polttoaineen kulutus ja hakkeen palakokojakauma. Lisäksi tutkimuksessa dokumentoitiin hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekki sekä kuormakoot. 5/

3 Jenz HEM 581 DQ -rumpuhakkuri Jenz-hakkureita ja -murskaimia valmistaa saksalainen Jenz GmbH (www.jenz.de) ja niitä tuo Suomeen ja markkinoi Ideachip Machine Oy (www.ideachip.fi). Tutkimuksessa ollut Hakevuori Oy:n (www.hakevuori.fi) Jenz HEM 581 DQ oli rakennettu 6-pyörävetoisen Mercedes-Benz Actros kuorma-auton kuormatilaan. DQ: D = omalla diesel-moottorilla varustettu hakkuri. Q = sivusyöttöinen (kiinteä syöttöpöytäinen) hakkuri. Rummussa, jonka halkaisija oli 82 cm, oli yhteensä 12 haketusterää. OTSO-rumpuhakkuriyksikön kokonaispaino oli 29 tonnia. 5/

4 Jenz HEM 581 DQ - Alustana Mercedes-Benz Actros Kesla 2012T -nosturi (9,7 m). - Kesla 22E -koura. 4

5 Jenz HEM 581 DQ - Syöttöpöydän pituus 270 cm ja leveys cm. - Syöttöaukon korkeus 68 cm ja leveys 120 cm. - Hakkurin moottorina Mercedes-Benz OM460LA (360 kw). - Hakkuriyksikön kokonaispaino 29 tonnia. 5

6 Jenz HEM 581 DQ - Rummun halkaisija 82 cm ja pituus 120 cm. - Rummussa 12 haketusterää. 6

7 Tutkimuksen toteutus I Jenz-aikatutkimuksessa haketettiin hakkuutähteitä ja pienpuuta (kokopuuta) kahtena työpäivänä seitsemältä eri tienvarsivarastolta Uudellamaalla. Molempina työpäivinä haketettiin kahteen vaihtolavahakeautoon kaksi kuormaa, eli yhteensä tutkimuksessa haketettiin 24 hakekonttia. Ensimmäisenä tutkimuspäivänä haketettiin yksi pienpuuhakekuorma (3 hakekonttia), minkä jälkeen kolme hakkuutähdehakekuormaa (9 vaihtolavahakekonttia). Toisena päivänä haketettiin kolme pienpuuhakekuormaa (9 vaihtolavahakekonttia, joista yhdessä kontissa oli 60 % hakkuutähdehaketta) ja yksi hakkuutähdehakekuorma (3 hakekonttia). Hakkurissa oli mm -seula. 5/

8 Tutkimuspäivät ja -varastot Tutkimuspäivä 1: Halli Pornainen 1 Myrskylä Orimattila 1 Orimattila 2 Halli Tutkimuspäivä 2: Halli Pornainen 1 Pornainen 2 Orimattila 3 Pukkila Halli = Hakkurin siirtoajo. 5/

9 Pienpuuvarasto (Pornainen 1) Hakkuutähdevarasto (Myrskylä) Hakkuutähdevarasto (Orimattila 1) Hakkuutähdevarasto (Orimattila 2) 9

10 Tutkimuksen hakeautot Scania R Konttien kehystilavuudet: m 3 Volvo FH Konttien kehystilavuudet: m 3 5/

11 Ta /

12 Tutkimuksen toteutus II Kustakin tienvarsivarastosta tehdystä hake-erästä otettiin 40 litran hakenäytteet, joista a) Määritettiin kosteusprosentti (SFS-EN ) ja tuoretiheys Helsingin yliopiston Puuteknologian laboratoriossa. b) Selvitettiin palakokojakauma (FprEN ) Enas Oy:ssä. Hakkuutähdehakkeen kosteusprosentti vaihteli varastoittain välillä % ja tuoretiheys oli kg/m 3. Pienpuuhakkeella vastaava vaihteluväli oli % ja kg/m 3. Hakekuormien painot määritettiin energialaitosten siltavaaoilla. 5/

13 Tutkimusaineistot Metsäenergiajae Varasto Kosteus, % Tuoretiheys, kg/m 3 Hakkuutähde Myrskylä 33,3 575 Orimattila 1 26,3 558 Orimattila 2 28,3 507 Pukkila 22,0 594 Pienpuu Pornainen 1 44,4 683 Pornainen 2 41,9 685 Orimattila 3 30, /

14 Tutkimuksen toteutus III Tutkimuksessa oli kaksi hakkurinkuljettajaa, joista toinen oli ensimmäisenä tutkimuspäivänä ja toinen jälkimmäisenä. Molemmilla kuljettajilla oli kuuden vuoden työkokemus haketustyöstä. Tutkittua hakkuria molemmat kuljettajat olivat käyttäneet noin kuukauden ajan ennen tutkimusta. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri tapaa hakkeen irtotilavuuden määrittämiseen: A. Mitatut kiintokuutiometrit kerrottiin 2,5:llä (eli oletettiin, että hakkeen tiiviys (m 3 /i-m 3 ) oli 40 %). B. Hakeautojen kuormatilojen kehystilavuuksien avulla (eli oletettiin, että kehyskuutiometri = hakeirtokuutiometri). Kaikkiaan tutkimuksessa haketettiin i-m 3 (A-määritystapa) (B-määritystapa: 936 i-m 3 ) energiapuuta. 5/

15 Tutkimusaineisto Metsäenergiajae Varasto Aineisto ton (tuore) ton (kuiva) m 3 i-m 3 (A) i-m 3 (B) Hakkuutähde Myrskylä MWh Orimattila Orimattila Pukkila Pienpuu Pornainen Pornainen Orimattila Yhteensä (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. 5/

16 Tutkimuksen toteutus IV Aikatutkimuksessa haketustyö jaettiin työvaiheisiin (mm. taakan nouto, syöttö, työpistesiirtymiset). Tehoaikatarkastelussa mukana vain taakan nouto, syöttö ja mahdollinen odottaminen syötössä sekä haketorven säätö. Hakkurin polttoaineen kulutus mitattiin päiväkulutuksena. Hakeautojen ajanmenekin seurannassa työvaiheet (valmisteluineen) olivat tyhjänäajo, kuormaus, kuormausajo, kuormattuna-ajo ja purkaminen sekä keskeytykset. Kaukokuljetusmatka tienvarsivarastolta hakkeen käyttöpaikalle (Keravan Energia Oy:n ja Nurmijärven Sähkö Oy:n energialaitokset) oli keskimäärin 55 km. Konttien vaihtopaikan etäisyys varastolta oli 0,1 4,0 km. 5/

17 Jenz HEM 581 DQ Hakkuritutkimus pienpuun ja hakkuutähteiden tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011

18 Taakkakoko & tehoajanmenekki Hakkuutähteiden haketuksessa taakkakoko oli keskimäärin 146 kg. Pienpuulla taakkakoko oli kaksinkertainen (keskimäärin 306 kg). Hakkuutähteiden haketuksessa taakan nouto vei tehoajanmenekistä hieman enemmän kuin pienpuulla. Odottamista syötössä pienpuulla oli keskimäärin 7 % ja hakkuutähteillä vajaa 1 % tehoajanmenekistä. Haketorven säätöön kului kuormittain 1 6 % haketuksen tehoajasta. Tehoajanmenekki oli melko samalla tasolla hakkuutähteiden ja pienpuun haketuksessa. Sitä vastoin kuljettajien välillä oli selvä ero: kuljettajalla 1 haketuksen tehoajanmenekki oli pienempi kuin kuljettajalla 2. 5/

19 Taakkakoko kuormittain ja keskimäärin Taakan koko, kg I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/

20 Tehoajanmenekin rakenne kuormittain ja keskimäärin Osuus, % I II III IV x I II III IV x Haketorven säätö Syöttö Odotus syötössä Nouto Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/

21 Tehoajanmenekki (s/i-m 3 ) kuormittain ja keskimäärin Tehoajanmenekki, s/i-m 3 (A) I II III IV x I II III IV x (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. Tehoajanmenekki, s/i-m 3 (B) I II III IV x I II III IV x (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

22 Tehoajanmenekki (s/mwh) kuormittain ja keskimäärin Tehoajanmenekki, s/mwh I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/

23 Kokonaisajanmenekki Ensimmäisenä tutkimuspäivänä tehoajanmenekin osuus kokonaisajanmenekistä oli vain vajaa kolmannes. Toisena tutkimuspäivänä tehoajanmenekin osuus oli lähes puolet kokonaisajanmenekistä. Hakkurin siirtoajot veivät ensimmäisenä päivänä 28 % ja toisena 25 % kokonaisajanmenekistä. Siirtoajomatkat olivat ensimmäisenä tutkimuspäivänä yhteensä lähes 200 km ja toisena päivänä runsaat 100 km. Hakeauton odottaminen vei ensimmäisenä tutkimuspäivänä 17 % ja toisena päivänä 11 % kokonaisajasta. Muihin keskeytyksiin (mm. terähuolto, peitemuovien poisto kasojen päältä, hakkurin tankkaukset, ruokatauot) kului % kokonaisajasta. 5/

24 Kokonaisajanmenekin rakenne Osuus, % Työpäivä 1 Työpäivä 2 Muut keskeytykset Hakkurin siirtoajo Hakeauton/hakkurin siirtot varastolla Hakeauton odotus Työpistesiirtymiset & varaston järjestely Haketuksen tehoaika Työpäivä 1 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 55 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 199 km. Työpäivä 2 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 54 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 115 km. 5/

25 Kokonaisajanmenekki Ajanmenekki, min Työpäivä 1 Työpäivä 2 Muut keskeytykset Hakkurin siirtoajo Hakeauton/hakkurin siirtot varastolla Hakeauton odotus Työpistesiirtymiset & varaston järjestely Haketuksen tehoaika Työpäivä 1 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 55 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 199 km. Työpäivä 2 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 54 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 115 km. 5/

26 Tehotuntituottavuus Tuottavuus hakkuutähteiden ja pienpuun haketuksessa oli melko samalla tasolla: Hakkuutähteiden haketuksessa tuottavuus oli kuormittain i-m 3 (A)/tehotunti ( i-m 3 (B)/h) eli MWh/tehotunti. Pienpuulla tehotuntituottavuus oli kuormittain i-m 3 (A)/h ( i-m 3 (B)/h) eli MWh/h. Kuljettajittain haketuksen tuottavuudessa oli merkittävä ero: Kuljettaja 1: i-m 3 (A)/h ( i-m 3 (B)/h). Kuljettaja 2: i-m 3 (A)/h ( i-m 3 (B)/h). (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. 5/

27 Tehotuntituottavuus (i-m 3 ) kuormittain ja keskimäärin Tuottavuus, i-m 3 (A)/tehotunti (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. Tuottavuus, i-m 3 (B)/tehotunti I II III IV x I II III IV x (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

28 Tehotuntituottavuus (MWh) kuormittain ja keskimäärin Tuottavuus, MWh/tehotunti I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/

29 Polttoaineen kulutus Tutkimuksessa polttoaineen kulutusta tarkasteltiin päiväkulutuksena: Ensimmäisenä tutkimuspäivänä hakkuriyksikön (sis. hakkurin ja alusta-auton) polttoaineen kulutus oli yhteensä 420 litraa. Toisena päivänä polttoaineen kulutus oli 380 litraa. Tehotuntia kohden polttoaineen kulutus nousi litraan/tunti. Kulutustaso on harhaanjohtava, koska hakkuriyksiköllä oli runsaasti siirtoajoa. Kun hakkurin kokonaistyöajasta i) vähennettiin ne ajat, jolloin hakkuri ei ollut käynnissä (eli terähuolto, ruokatauot) ja ii) otettiin huomioon siirtoajojen aikainen polttoaineen kulutuksen rakenne, hakkuriyksikön polttoaineen kulutukseksi saatiin litraa/työtunti. 5/

30 Hakkuutähdehaketta Ta Pienpuuhaketta 30

31 Palakokojakauma Tutkittu hakkuri teki hyvälaatuista haketta sekä pienpuusta että hakkuutähteistä: Yli 90 % hakenäytteiden kuivapainosta oli palakooltaan alle 40 mm. Hakkuutähdehakenäytteiden kuivapainosta hienoaineksen ( 3,5 mm) osuus oli korkea, p-%. 5/

32 Palakokojakauma Kumulatiivinen osuus, % Hakkuutähdehake Hakkuutähdehake Myrskylä Orimattila 1 & 2 Pukkila Pienpuuhake Pienpuuhake Pornainen 1 Pornainen 2 Orimattila Palakoko, mm Palakokoarvot viittaavat FprEN menetelmässä käytettyjen hakeanalyysiseulojen aukkoihin. 2 Hakenäytteen kuivapainosta. 3 Orimattila 1 ja 2 varastojen näytteet yhdistettiin palakoon määritystä varten. 4 Orimattila 3 varaston näytteestä ei tehty palakokojakauman määritystä. 5/

33 Hakeautotutkimus 33

34 Hakekuormien koot ja tiiviydet Painoltaan hakkuutähde- ja pienpuuhakekuormat olivat hyvin lähellä toisiaan: Hakkuutähdehakkeella kuormakoko oli keskimäärin 34,0 tonnia. Pienpuuhakkeella kuormakoko oli 35,5 tonnia. Energiasisällöltään kuormakoot erosivat sen sijaan selvästi toisistaan: Hakkuutähdehakkeella kuormakoko oli keskimäärin 130 MWh. Pienpuuhakkeella kuormakoko oli 103 MWh. Kehystilavuudeltaan hakekuormat olivat m 3. Hakkuutähdehakekuormissa hakkeen tiiviys oli % ja pienpuuhakekuormissa %. 5/

35 Kuormakoko (ton) kuormittain ja keskimäärin Kuormakoko, tuoretonnia I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

36 Kuormakoko (MWh) kuormittain ja keskimäärin Kuormakoko, MWh I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

37 Kuormakoko (i-m 3 ) kuormittain ja keskimäärin Kuormakoko, i-m 3 (A) I II III IV x I II III IV x (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuormakoko, i-m 3 (B) I II III IV x I II III IV x (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

38 Hakkeen tiiviys kuormittain ja keskimäärin Hakkeen tiiviys, % I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

39 Hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekki Kahden päivän hakeautoseurannassa hakeautojen ajankäytön rakenne oli hakkuutähde- ja pienpuuhakkeen kaukokuljetuksessa hyvin samanlainen. Tutkimuksessa kuorma-aika oli keskimäärin 268 min, eli runsaat 4,5 tuntia. Kuorman tekoon sisältäen varsinaisen kuormauksen valmisteluineen sekä kuormausajon kului keskimäärin 93 min, eli 1,5 tuntia/kuorma. Hakkuutähdehake: 92 min/kuorma Pienpuuhake: 95 min/kuorma. Kuormattuna-ajo vei keskimäärin 74 min/kuorma (keskiajomatka 55 km) ja tyhjänäajo vei puolestaan 63 min/kuorma (keskiajomatka 59 km). Purkamisaika oli tutkimuksessa keskimäärin 30 min. 5/

40 Hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekin rakenne kuormittain ja keskimäärin Osuus, % I II III IV x I II III IV x Keskeytykset Purkaminen Kuormattuna-ajo Kuormausajo Kuormaus Tyhjänäajo Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

41 Hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekki kuormittain ja keskimäärin 300 Ajanmenekki, min Keskeytykset Purkaminen Kuormattuna-ajo Kuormausajo Kuormaus Tyhjänäajo 0 I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

42 Tarkastelu Tuottavuus I Tehdyssä tutkimuksessa tuottavuus oli samalla tasolla hakkuutähteiden ja pienpuun (kokopuun) haketuksessa. Saavutetut tuottavuudet jäivät selvästi alemmalle tasolle kuin Föhrin ym. (2010) tutkimuksessa, jossa oli Jenz HEM 581 DL (= kääntyvä syöttöpöytäinen rumpuhakkuri). Kun koneet, kuljettajat ja varasto-olot eivät olleet tutkimuksissa samat, suoraa tuottavuusvertailua tutkimuksien välillä on vaikea tehdä. Föhrin ym. (2010) tutkimuksessa olleella kääntyvä syöttöpöytäisellä hakkurilla saattoi olla jonkinlainen vaikutus tuottavuuseroon haketettavan materiaalin noudon ja syötön nopeutumisen myötä (tässä tutkimuksessa oli kiinteä syöttöpöytäinen hakkuri). 5/

43 Tarkastelu Tuottavuus II Toisaalta on otettava huomioon, että tässä tutkimuksessa pienpuun haketuksessa alkoi muodostua jo odotusaikoja syötössä. Tämä indikoi sitä, että taakan noutoa ja syöttöä nopeuttamalla haketuksen tuottavuutta ei välttämättä saada enää paljoakaan nousemaan. Hakkurinkuljettajalla oli merkittävä vaikutus haketustyön tuottavuuteen. Hakkurinkuljettajan on oltava monialaosaaja; hänen on oltava mm. taitava: Kuormaimen käyttäjä ahtailla tienvarsivarastoilla, Kuorma-auton käsittelijä ahtailla ja heikosti kantavilla varastoilla ja metsäautoteillä sekä Hakkurin huoltaja ja korjaaja kenttäoloissa. 5/

44 Tarkastelu Tuottavuus III Tutkitussa hakkurissa oli hyvin tehokas hakkeen heitin, joka pakkasi hakkeen tiiviisti kontteihin hakkeen tiiviyden ollessa todella korkea, keskimäärin 49 %. Hakkeen tiiviytenähän käytetään yleisesti 40 prosenttia. Metsäntutkimuslaitos on saanut samansuuntaisia hakkeen tiiviyslukuja (> 40 %) tutkimuksistaan (Uusvaara & Verkasalo 1987, Lindblad 2011). Tehokas hakkeen poistojärjestelmä hakkurissa on yksi keino nostaa hakekuormien kokoa ja tehostaa metsähakkeen kaukokuljetusta. Hakekuormien tiiviyteen on vastaisuudessa kiinnitettävä nykyistä suurempi huomio. Hakekuormien tiiviys/tiivistäminen on erityisen tärkeää kuivalla hakkeella (vrt. Frilander & Tiihonen 2001). 5/

45 Tarkastelu Tuottavuus IV Hakkuutähteitä ja pienpuuta haketettiin tutkimuksessa kahden päivän aikana yhteensä 7:ltä eri varastolta. Syy tähän oli se, että tutkitulla hakkurilla oli urakointisopimuksia usealle toimijalle, joille kaikille oli tehtävä haketta tutkimuksen tekoaikaan. Hakkurin siirtoajoihin (mukaan lukien siirtoajot hallilta työmaille ja takaisin) kului tutkimuksessa noin kolme tuntia per työpäivä. Päivittäiset maakuntakierrokset hakkurilla eivät ole kuitenkaan tehokasta metsähakkeen tuotantoa. Hakkurin työmaiden tehokas ketjutus on ensiarvoisen tärkeää. Varastokoot on myös pidettävä järkevällä tasolla. Tämä ei ole helppoa jatkossa, kun haketettavaksi tulee entistä heikompia energiapuun korjuukohteita. 5/

46 Tarkastelu Palakoko Tutkimuksessa hakkuutähdehakkeessa oli runsaasti (28 34 p-%) hienoainesta (vrt. Kärhä ym. 2010). Suuri hienoaineksen osuus aiheuttaa ongelmia luokiteltaessa tehtyjä hakkuutähdehakkeita, koska FprEN standardin (Alakangas 2010) mukaan hakkuutähdehakkeen hienoaineksen määrä voi olla maksimissaan 25 p-% ja pääfraktion osuus on oltava vähintään 75 p-%. FprEN standardia on muutettava siten, että hakkuutähdehakkeella hienoaineksen määrä voi olla isompi kuin 25 p-% (esim p-%) ja vastaavasti pääfraktion osuus voi olla pienempi kuin 75 p-% (esim p-%). 5/

47 Tuotantoketjut puntariin Sen, mikä tuotantoketju tienvarsi-, terminaali- vai täyttöpaikkahaketus, on kustannustehokkain hakkuutähde- ja pienpuuhakkeen tuotannossa, määrittää haketus- ja kaukokuljetuskustannuksien summa. Metsäteho Oy yhteistyökumppaneineen tulee kuluvan vuoden aikana laskemaan eri tuotantoketjuvaihtoehtojen paremmuuden eri tuotanto-oloissa hakkuutähteillä, pienpuulla ja kannoilla. 5/

48 Viitekirjallisuus Alakangas, E Eurooppalaiset hakestandardit SFS EN ja FprEN Esitelmä, Laatuhakeseminaari, Saarijärvi, FprEN Kiinteät biopolttoaineet. Polttoaineen laatuvaatimukset ja -luokat. Osa 1: Yleiset vaatimukset. FprEN Kiinteät biopolttoaineet. Palakokojakauman määritys. Osa 1: Värähtelyyn perustuva seulontamenetelmä käyttäen seuloja 1 mm tai alle. Frilander, P. & Tiihonen, I Hakkuutähdehakkeella tehdyt kuormantäyttökokeet. VTT Energian raportteja 36/2001. Föhr, J., Karttunen, K. & Ranta, T Energiapuun tienvarsihaketus. Julkaisussa: Karttunen, K., Föhr, J. & Ranta, T. (toim.). Energiapuuta Etelä-Savosta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tutkimusraportti 7: Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa /2010. Kärhä, K., Mutikainen, A. & Hautala, A Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa. 15/2010. Lindblad, J Energiapuun mittaus. Esitelmä, Metsäenergiaseminaari, Kajaani, SFS-EN Kiinteät biopolttoaineet. Kosteuspitoisuuden määritys. Uunikuivausmenetelmä. Osa 2: Kokonaiskosteus. Yksinkertaistettu menetelmä. Uusvaara, O. & Verkasalo, E Metsähakkeen tiiviys ja muita teknisiä ominaisuuksia. Folia Forestalia

49 Yhteistyökumppanit 5/