Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa
|
|
- Antti Hovinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011
2 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan tienvarsivarastoilla (Kärhä 2010). Energiapuun haketuskalustoa on tutkittu niin tuottavuuden kuin valmistetun hakkeen laadunkin suhteen hyvin vähän 2000-luvulla Suomessa. Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen viime vuonna Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin. Lokakuussa 2010 projektissa tehtiin aikatutkimukset Jenz HEM 581 DQ -rumpuhakkurista. Tarkastelun alla tutkimuksessa olivat haketuksen ajanmenekki, polttoaineen kulutus ja hakkeen palakokojakauma. Lisäksi tutkimuksessa dokumentoitiin hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekki sekä kuormakoot. 5/
3 Jenz HEM 581 DQ -rumpuhakkuri Jenz-hakkureita ja -murskaimia valmistaa saksalainen Jenz GmbH ( ja niitä tuo Suomeen ja markkinoi Ideachip Machine Oy ( Tutkimuksessa ollut Hakevuori Oy:n ( Jenz HEM 581 DQ oli rakennettu 6-pyörävetoisen Mercedes-Benz Actros kuorma-auton kuormatilaan. DQ: D = omalla diesel-moottorilla varustettu hakkuri. Q = sivusyöttöinen (kiinteä syöttöpöytäinen) hakkuri. Rummussa, jonka halkaisija oli 82 cm, oli yhteensä 12 haketusterää. OTSO-rumpuhakkuriyksikön kokonaispaino oli 29 tonnia. 5/
4 Jenz HEM 581 DQ - Alustana Mercedes-Benz Actros Kesla 2012T -nosturi (9,7 m). - Kesla 22E -koura. 4
5 Jenz HEM 581 DQ - Syöttöpöydän pituus 270 cm ja leveys cm. - Syöttöaukon korkeus 68 cm ja leveys 120 cm. - Hakkurin moottorina Mercedes-Benz OM460LA (360 kw). - Hakkuriyksikön kokonaispaino 29 tonnia. 5
6 Jenz HEM 581 DQ - Rummun halkaisija 82 cm ja pituus 120 cm. - Rummussa 12 haketusterää. 6
7 Tutkimuksen toteutus I Jenz-aikatutkimuksessa haketettiin hakkuutähteitä ja pienpuuta (kokopuuta) kahtena työpäivänä seitsemältä eri tienvarsivarastolta Uudellamaalla. Molempina työpäivinä haketettiin kahteen vaihtolavahakeautoon kaksi kuormaa, eli yhteensä tutkimuksessa haketettiin 24 hakekonttia. Ensimmäisenä tutkimuspäivänä haketettiin yksi pienpuuhakekuorma (3 hakekonttia), minkä jälkeen kolme hakkuutähdehakekuormaa (9 vaihtolavahakekonttia). Toisena päivänä haketettiin kolme pienpuuhakekuormaa (9 vaihtolavahakekonttia, joista yhdessä kontissa oli 60 % hakkuutähdehaketta) ja yksi hakkuutähdehakekuorma (3 hakekonttia). Hakkurissa oli mm -seula. 5/
8 Tutkimuspäivät ja -varastot Tutkimuspäivä 1: Halli Pornainen 1 Myrskylä Orimattila 1 Orimattila 2 Halli Tutkimuspäivä 2: Halli Pornainen 1 Pornainen 2 Orimattila 3 Pukkila Halli = Hakkurin siirtoajo. 5/
9 Pienpuuvarasto (Pornainen 1) Hakkuutähdevarasto (Myrskylä) Hakkuutähdevarasto (Orimattila 1) Hakkuutähdevarasto (Orimattila 2) 9
10 Tutkimuksen hakeautot Scania R Konttien kehystilavuudet: m 3 Volvo FH Konttien kehystilavuudet: m 3 5/
11 Ta /
12 Tutkimuksen toteutus II Kustakin tienvarsivarastosta tehdystä hake-erästä otettiin 40 litran hakenäytteet, joista a) Määritettiin kosteusprosentti (SFS-EN ) ja tuoretiheys Helsingin yliopiston Puuteknologian laboratoriossa. b) Selvitettiin palakokojakauma (FprEN ) Enas Oy:ssä. Hakkuutähdehakkeen kosteusprosentti vaihteli varastoittain välillä % ja tuoretiheys oli kg/m 3. Pienpuuhakkeella vastaava vaihteluväli oli % ja kg/m 3. Hakekuormien painot määritettiin energialaitosten siltavaaoilla. 5/
13 Tutkimusaineistot Metsäenergiajae Varasto Kosteus, % Tuoretiheys, kg/m 3 Hakkuutähde Myrskylä 33,3 575 Orimattila 1 26,3 558 Orimattila 2 28,3 507 Pukkila 22,0 594 Pienpuu Pornainen 1 44,4 683 Pornainen 2 41,9 685 Orimattila 3 30, /
14 Tutkimuksen toteutus III Tutkimuksessa oli kaksi hakkurinkuljettajaa, joista toinen oli ensimmäisenä tutkimuspäivänä ja toinen jälkimmäisenä. Molemmilla kuljettajilla oli kuuden vuoden työkokemus haketustyöstä. Tutkittua hakkuria molemmat kuljettajat olivat käyttäneet noin kuukauden ajan ennen tutkimusta. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri tapaa hakkeen irtotilavuuden määrittämiseen: A. Mitatut kiintokuutiometrit kerrottiin 2,5:llä (eli oletettiin, että hakkeen tiiviys (m 3 /i-m 3 ) oli 40 %). B. Hakeautojen kuormatilojen kehystilavuuksien avulla (eli oletettiin, että kehyskuutiometri = hakeirtokuutiometri). Kaikkiaan tutkimuksessa haketettiin i-m 3 (A-määritystapa) (B-määritystapa: 936 i-m 3 ) energiapuuta. 5/
15 Tutkimusaineisto Metsäenergiajae Varasto Aineisto ton (tuore) ton (kuiva) m 3 i-m 3 (A) i-m 3 (B) Hakkuutähde Myrskylä MWh Orimattila Orimattila Pukkila Pienpuu Pornainen Pornainen Orimattila Yhteensä (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. 5/
16 Tutkimuksen toteutus IV Aikatutkimuksessa haketustyö jaettiin työvaiheisiin (mm. taakan nouto, syöttö, työpistesiirtymiset). Tehoaikatarkastelussa mukana vain taakan nouto, syöttö ja mahdollinen odottaminen syötössä sekä haketorven säätö. Hakkurin polttoaineen kulutus mitattiin päiväkulutuksena. Hakeautojen ajanmenekin seurannassa työvaiheet (valmisteluineen) olivat tyhjänäajo, kuormaus, kuormausajo, kuormattuna-ajo ja purkaminen sekä keskeytykset. Kaukokuljetusmatka tienvarsivarastolta hakkeen käyttöpaikalle (Keravan Energia Oy:n ja Nurmijärven Sähkö Oy:n energialaitokset) oli keskimäärin 55 km. Konttien vaihtopaikan etäisyys varastolta oli 0,1 4,0 km. 5/
17 Jenz HEM 581 DQ Hakkuritutkimus pienpuun ja hakkuutähteiden tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011
18 Taakkakoko & tehoajanmenekki Hakkuutähteiden haketuksessa taakkakoko oli keskimäärin 146 kg. Pienpuulla taakkakoko oli kaksinkertainen (keskimäärin 306 kg). Hakkuutähteiden haketuksessa taakan nouto vei tehoajanmenekistä hieman enemmän kuin pienpuulla. Odottamista syötössä pienpuulla oli keskimäärin 7 % ja hakkuutähteillä vajaa 1 % tehoajanmenekistä. Haketorven säätöön kului kuormittain 1 6 % haketuksen tehoajasta. Tehoajanmenekki oli melko samalla tasolla hakkuutähteiden ja pienpuun haketuksessa. Sitä vastoin kuljettajien välillä oli selvä ero: kuljettajalla 1 haketuksen tehoajanmenekki oli pienempi kuin kuljettajalla 2. 5/
19 Taakkakoko kuormittain ja keskimäärin Taakan koko, kg I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/
20 Tehoajanmenekin rakenne kuormittain ja keskimäärin Osuus, % I II III IV x I II III IV x Haketorven säätö Syöttö Odotus syötössä Nouto Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/
21 Tehoajanmenekki (s/i-m 3 ) kuormittain ja keskimäärin Tehoajanmenekki, s/i-m 3 (A) I II III IV x I II III IV x (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. Tehoajanmenekki, s/i-m 3 (B) I II III IV x I II III IV x (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/
22 Tehoajanmenekki (s/mwh) kuormittain ja keskimäärin Tehoajanmenekki, s/mwh I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/
23 Kokonaisajanmenekki Ensimmäisenä tutkimuspäivänä tehoajanmenekin osuus kokonaisajanmenekistä oli vain vajaa kolmannes. Toisena tutkimuspäivänä tehoajanmenekin osuus oli lähes puolet kokonaisajanmenekistä. Hakkurin siirtoajot veivät ensimmäisenä päivänä 28 % ja toisena 25 % kokonaisajanmenekistä. Siirtoajomatkat olivat ensimmäisenä tutkimuspäivänä yhteensä lähes 200 km ja toisena päivänä runsaat 100 km. Hakeauton odottaminen vei ensimmäisenä tutkimuspäivänä 17 % ja toisena päivänä 11 % kokonaisajasta. Muihin keskeytyksiin (mm. terähuolto, peitemuovien poisto kasojen päältä, hakkurin tankkaukset, ruokatauot) kului % kokonaisajasta. 5/
24 Kokonaisajanmenekin rakenne Osuus, % Työpäivä 1 Työpäivä 2 Muut keskeytykset Hakkurin siirtoajo Hakeauton/hakkurin siirtot varastolla Hakeauton odotus Työpistesiirtymiset & varaston järjestely Haketuksen tehoaika Työpäivä 1 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 55 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 199 km. Työpäivä 2 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 54 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 115 km. 5/
25 Kokonaisajanmenekki Ajanmenekki, min Työpäivä 1 Työpäivä 2 Muut keskeytykset Hakkurin siirtoajo Hakeauton/hakkurin siirtot varastolla Hakeauton odotus Työpistesiirtymiset & varaston järjestely Haketuksen tehoaika Työpäivä 1 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 55 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 199 km. Työpäivä 2 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 54 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 115 km. 5/
26 Tehotuntituottavuus Tuottavuus hakkuutähteiden ja pienpuun haketuksessa oli melko samalla tasolla: Hakkuutähteiden haketuksessa tuottavuus oli kuormittain i-m 3 (A)/tehotunti ( i-m 3 (B)/h) eli MWh/tehotunti. Pienpuulla tehotuntituottavuus oli kuormittain i-m 3 (A)/h ( i-m 3 (B)/h) eli MWh/h. Kuljettajittain haketuksen tuottavuudessa oli merkittävä ero: Kuljettaja 1: i-m 3 (A)/h ( i-m 3 (B)/h). Kuljettaja 2: i-m 3 (A)/h ( i-m 3 (B)/h). (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. 5/
27 Tehotuntituottavuus (i-m 3 ) kuormittain ja keskimäärin Tuottavuus, i-m 3 (A)/tehotunti (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. Tuottavuus, i-m 3 (B)/tehotunti I II III IV x I II III IV x (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/
28 Tehotuntituottavuus (MWh) kuormittain ja keskimäärin Tuottavuus, MWh/tehotunti I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/
29 Polttoaineen kulutus Tutkimuksessa polttoaineen kulutusta tarkasteltiin päiväkulutuksena: Ensimmäisenä tutkimuspäivänä hakkuriyksikön (sis. hakkurin ja alusta-auton) polttoaineen kulutus oli yhteensä 420 litraa. Toisena päivänä polttoaineen kulutus oli 380 litraa. Tehotuntia kohden polttoaineen kulutus nousi litraan/tunti. Kulutustaso on harhaanjohtava, koska hakkuriyksiköllä oli runsaasti siirtoajoa. Kun hakkurin kokonaistyöajasta i) vähennettiin ne ajat, jolloin hakkuri ei ollut käynnissä (eli terähuolto, ruokatauot) ja ii) otettiin huomioon siirtoajojen aikainen polttoaineen kulutuksen rakenne, hakkuriyksikön polttoaineen kulutukseksi saatiin litraa/työtunti. 5/
30 Hakkuutähdehaketta Ta Pienpuuhaketta 30
31 Palakokojakauma Tutkittu hakkuri teki hyvälaatuista haketta sekä pienpuusta että hakkuutähteistä: Yli 90 % hakenäytteiden kuivapainosta oli palakooltaan alle 40 mm. Hakkuutähdehakenäytteiden kuivapainosta hienoaineksen ( 3,5 mm) osuus oli korkea, p-%. 5/
32 Palakokojakauma Kumulatiivinen osuus, % Hakkuutähdehake Hakkuutähdehake Myrskylä Orimattila 1 & 2 Pukkila Pienpuuhake Pienpuuhake Pornainen 1 Pornainen 2 Orimattila Palakoko, mm Palakokoarvot viittaavat FprEN menetelmässä käytettyjen hakeanalyysiseulojen aukkoihin. 2 Hakenäytteen kuivapainosta. 3 Orimattila 1 ja 2 varastojen näytteet yhdistettiin palakoon määritystä varten. 4 Orimattila 3 varaston näytteestä ei tehty palakokojakauman määritystä. 5/
33 Hakeautotutkimus 33
34 Hakekuormien koot ja tiiviydet Painoltaan hakkuutähde- ja pienpuuhakekuormat olivat hyvin lähellä toisiaan: Hakkuutähdehakkeella kuormakoko oli keskimäärin 34,0 tonnia. Pienpuuhakkeella kuormakoko oli 35,5 tonnia. Energiasisällöltään kuormakoot erosivat sen sijaan selvästi toisistaan: Hakkuutähdehakkeella kuormakoko oli keskimäärin 130 MWh. Pienpuuhakkeella kuormakoko oli 103 MWh. Kehystilavuudeltaan hakekuormat olivat m 3. Hakkuutähdehakekuormissa hakkeen tiiviys oli % ja pienpuuhakekuormissa %. 5/
35 Kuormakoko (ton) kuormittain ja keskimäärin Kuormakoko, tuoretonnia I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/
36 Kuormakoko (MWh) kuormittain ja keskimäärin Kuormakoko, MWh I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/
37 Kuormakoko (i-m 3 ) kuormittain ja keskimäärin Kuormakoko, i-m 3 (A) I II III IV x I II III IV x (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuormakoko, i-m 3 (B) I II III IV x I II III IV x (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/
38 Hakkeen tiiviys kuormittain ja keskimäärin Hakkeen tiiviys, % I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/
39 Hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekki Kahden päivän hakeautoseurannassa hakeautojen ajankäytön rakenne oli hakkuutähde- ja pienpuuhakkeen kaukokuljetuksessa hyvin samanlainen. Tutkimuksessa kuorma-aika oli keskimäärin 268 min, eli runsaat 4,5 tuntia. Kuorman tekoon sisältäen varsinaisen kuormauksen valmisteluineen sekä kuormausajon kului keskimäärin 93 min, eli 1,5 tuntia/kuorma. Hakkuutähdehake: 92 min/kuorma Pienpuuhake: 95 min/kuorma. Kuormattuna-ajo vei keskimäärin 74 min/kuorma (keskiajomatka 55 km) ja tyhjänäajo vei puolestaan 63 min/kuorma (keskiajomatka 59 km). Purkamisaika oli tutkimuksessa keskimäärin 30 min. 5/
40 Hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekin rakenne kuormittain ja keskimäärin Osuus, % I II III IV x I II III IV x Keskeytykset Purkaminen Kuormattuna-ajo Kuormausajo Kuormaus Tyhjänäajo Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/
41 Hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekki kuormittain ja keskimäärin 300 Ajanmenekki, min Keskeytykset Purkaminen Kuormattuna-ajo Kuormausajo Kuormaus Tyhjänäajo 0 I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/
42 Tarkastelu Tuottavuus I Tehdyssä tutkimuksessa tuottavuus oli samalla tasolla hakkuutähteiden ja pienpuun (kokopuun) haketuksessa. Saavutetut tuottavuudet jäivät selvästi alemmalle tasolle kuin Föhrin ym. (2010) tutkimuksessa, jossa oli Jenz HEM 581 DL (= kääntyvä syöttöpöytäinen rumpuhakkuri). Kun koneet, kuljettajat ja varasto-olot eivät olleet tutkimuksissa samat, suoraa tuottavuusvertailua tutkimuksien välillä on vaikea tehdä. Föhrin ym. (2010) tutkimuksessa olleella kääntyvä syöttöpöytäisellä hakkurilla saattoi olla jonkinlainen vaikutus tuottavuuseroon haketettavan materiaalin noudon ja syötön nopeutumisen myötä (tässä tutkimuksessa oli kiinteä syöttöpöytäinen hakkuri). 5/
43 Tarkastelu Tuottavuus II Toisaalta on otettava huomioon, että tässä tutkimuksessa pienpuun haketuksessa alkoi muodostua jo odotusaikoja syötössä. Tämä indikoi sitä, että taakan noutoa ja syöttöä nopeuttamalla haketuksen tuottavuutta ei välttämättä saada enää paljoakaan nousemaan. Hakkurinkuljettajalla oli merkittävä vaikutus haketustyön tuottavuuteen. Hakkurinkuljettajan on oltava monialaosaaja; hänen on oltava mm. taitava: Kuormaimen käyttäjä ahtailla tienvarsivarastoilla, Kuorma-auton käsittelijä ahtailla ja heikosti kantavilla varastoilla ja metsäautoteillä sekä Hakkurin huoltaja ja korjaaja kenttäoloissa. 5/
44 Tarkastelu Tuottavuus III Tutkitussa hakkurissa oli hyvin tehokas hakkeen heitin, joka pakkasi hakkeen tiiviisti kontteihin hakkeen tiiviyden ollessa todella korkea, keskimäärin 49 %. Hakkeen tiiviytenähän käytetään yleisesti 40 prosenttia. Metsäntutkimuslaitos on saanut samansuuntaisia hakkeen tiiviyslukuja (> 40 %) tutkimuksistaan (Uusvaara & Verkasalo 1987, Lindblad 2011). Tehokas hakkeen poistojärjestelmä hakkurissa on yksi keino nostaa hakekuormien kokoa ja tehostaa metsähakkeen kaukokuljetusta. Hakekuormien tiiviyteen on vastaisuudessa kiinnitettävä nykyistä suurempi huomio. Hakekuormien tiiviys/tiivistäminen on erityisen tärkeää kuivalla hakkeella (vrt. Frilander & Tiihonen 2001). 5/
45 Tarkastelu Tuottavuus IV Hakkuutähteitä ja pienpuuta haketettiin tutkimuksessa kahden päivän aikana yhteensä 7:ltä eri varastolta. Syy tähän oli se, että tutkitulla hakkurilla oli urakointisopimuksia usealle toimijalle, joille kaikille oli tehtävä haketta tutkimuksen tekoaikaan. Hakkurin siirtoajoihin (mukaan lukien siirtoajot hallilta työmaille ja takaisin) kului tutkimuksessa noin kolme tuntia per työpäivä. Päivittäiset maakuntakierrokset hakkurilla eivät ole kuitenkaan tehokasta metsähakkeen tuotantoa. Hakkurin työmaiden tehokas ketjutus on ensiarvoisen tärkeää. Varastokoot on myös pidettävä järkevällä tasolla. Tämä ei ole helppoa jatkossa, kun haketettavaksi tulee entistä heikompia energiapuun korjuukohteita. 5/
46 Tarkastelu Palakoko Tutkimuksessa hakkuutähdehakkeessa oli runsaasti (28 34 p-%) hienoainesta (vrt. Kärhä ym. 2010). Suuri hienoaineksen osuus aiheuttaa ongelmia luokiteltaessa tehtyjä hakkuutähdehakkeita, koska FprEN standardin (Alakangas 2010) mukaan hakkuutähdehakkeen hienoaineksen määrä voi olla maksimissaan 25 p-% ja pääfraktion osuus on oltava vähintään 75 p-%. FprEN standardia on muutettava siten, että hakkuutähdehakkeella hienoaineksen määrä voi olla isompi kuin 25 p-% (esim p-%) ja vastaavasti pääfraktion osuus voi olla pienempi kuin 75 p-% (esim p-%). 5/
47 Tuotantoketjut puntariin Sen, mikä tuotantoketju tienvarsi-, terminaali- vai täyttöpaikkahaketus, on kustannustehokkain hakkuutähde- ja pienpuuhakkeen tuotannossa, määrittää haketus- ja kaukokuljetuskustannuksien summa. Metsäteho Oy yhteistyökumppaneineen tulee kuluvan vuoden aikana laskemaan eri tuotantoketjuvaihtoehtojen paremmuuden eri tuotanto-oloissa hakkuutähteillä, pienpuulla ja kannoilla. 5/
48 Viitekirjallisuus Alakangas, E Eurooppalaiset hakestandardit SFS EN ja FprEN Esitelmä, Laatuhakeseminaari, Saarijärvi, FprEN Kiinteät biopolttoaineet. Polttoaineen laatuvaatimukset ja -luokat. Osa 1: Yleiset vaatimukset. FprEN Kiinteät biopolttoaineet. Palakokojakauman määritys. Osa 1: Värähtelyyn perustuva seulontamenetelmä käyttäen seuloja 1 mm tai alle. Frilander, P. & Tiihonen, I Hakkuutähdehakkeella tehdyt kuormantäyttökokeet. VTT Energian raportteja 36/2001. Föhr, J., Karttunen, K. & Ranta, T Energiapuun tienvarsihaketus. Julkaisussa: Karttunen, K., Föhr, J. & Ranta, T. (toim.). Energiapuuta Etelä-Savosta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tutkimusraportti 7: Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa /2010. Kärhä, K., Mutikainen, A. & Hautala, A Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa. 15/2010. Lindblad, J Energiapuun mittaus. Esitelmä, Metsäenergiaseminaari, Kajaani, SFS-EN Kiinteät biopolttoaineet. Kosteuspitoisuuden määritys. Uunikuivausmenetelmä. Osa 2: Kokonaiskosteus. Yksinkertaistettu menetelmä. Uusvaara, O. & Verkasalo, E Metsähakkeen tiiviys ja muita teknisiä ominaisuuksia. Folia Forestalia
49 Yhteistyökumppanit 5/
HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa
HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa
Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan
Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy
Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja
Crambo 5000 kantojen tienvarsimurskauksessa
Crambo 5000 kantojen tienvarsimurskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 4/2011 Tausta I Kannot on perinteisesti kuljetettu
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on
Suomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen
Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset
Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 24.4.2008 Kalle Kärhä 1 Projektin tavoitteet Projektissa tuotettiin
Saalasti Murska 1224 HF käyttöpaikkamurskauksessa
Saalasti Murska 1224 HF käyttöpaikkamurskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi
Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot
Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017 Metsätehon tuloskalvosarja 11/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu Metsähakkeen käyttö Suomessa 2016 Metsähakkeen käyttö on kasvanut
Kantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi
Kantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi Juha Laitila & Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Joensuu juha.laitila@metla.fi
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011 Hakkuutähteet Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Kannot Järeä, (lahovikainen) Järeä, (lahovikainen)
KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO
KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO Projektiryhmä Antti Korpilahti, Sakari Suuriniemi, Kaarlo Rieppo Rahoittajat A. Ahlström Oy, Fortum Power and Heat Oy, Metsähallitus, Metsäliitto
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
Kantojen, latvusmassan ja harvennuspuun
ISBN 978-951-40-2413-9 (PDF) ISSN 1795-150X Kantojen, latvusmassan ja harvennuspuun murskaus tienvarsivarastolla kuormaautoalustaisella CBI 5800 murskaimella Juha Laitila, Esko Rytkönen ja Yrjö Nuutinen
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält
Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä
Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo
Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet
MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy
MWh-RoadMap Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy Tavoite MWh roadmapin tavoitteena on kuvata ja luoda menettelyt
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020
Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Markus Strandström 1, Perttu Lahtinen 2 & Juha Elo 2 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 10/2009 Tutkimus ja sen tausta Työ- ja elinkeinoministeriön
Jenz. Jenz- mobiilit rumpuhakkurit
Jenz Saksalainen Jenz GmbH on valmistanut hakkureita jo vuodesta 1959. Vahvan suomalaisen suunnittelutaustan myötä nykyiset hakkurit soveltuvat hyvin suomalaiseen työympäristöön ja käyttökohteisiin. Koneita
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio
CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen
CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus Heikki Ovaskainen Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen CO 2
Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua
Biomassan kuivaukseen ja varastointiin liittyvät haasteet ja T&K-tarpeet workshop (BIOCLUS WP4.1.a: Regional activities) VTT Jyväskylä 10.11.2011 Risto Impola VTT 2 Metsähakkeen käyttö vuonna 2010 6,9
5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
Kokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa
Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen
Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010
Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan
Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juha Laitila ja Kari Väätäinen Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus Juha Laitila Kari Väätäinen Laitila, J. & Väätäinen, K.
Autohakkurin seula-aukon koon vaikutus kokopuun haketuksen tuottavuuteen ja polttoaineen kulutukseen
ISBN 978-951-40-2425-2 (PDF) ISSN 1795-150X Autohakkurin seula-aukon koon vaikutus kokopuun haketuksen tuottavuuteen ja polttoaineen kulutukseen Paula Jylhä www.metla.fi Metlan työraportteja / Working
23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt
3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt Juha Laitila, Antti Asikainen, Karri Pasanen 3.2.1 Energiapuun haltuunsaanti ja osto Energiapuun korjuu on pääosin kytketty osaksi puukauppaa
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko
8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku Melkko MDSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-400 SELOSTE 8/977 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
Peterson Pacific -haketusketjun optimointi. Esimerkki simuloinnin käytöstä
Peterson Pacific -haketusketjun optimointi Esimerkki simuloinnin käytöstä Tuomo Vuorenpää Metsätehon raportti 4 27.8.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: haketus, kaukokuljetus, simulointi Helsinki 1996
Polttohakkeen tuotantomenetelmien tuottavuus ja kustannukset
käheimo & Asikainen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juha käheimo ja Antti Asikainen Polttohakkeen tuotantomenetelmien tuottavuus ja kustannukset Juha käheimo käheimo, J. &
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO
ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja
Suomen energia- ja metsäsektori elää murrosvaihetta.
Metsätieteen aikakauskirja 4/2011 Tieteen tori Teijo Palander, Jaska Salonen ja Heikki Ovaskainen Kanto- ja juuripuun kaukokuljetuksen kustannusrakenne Tämän kirjoituksen alkuperäislähde on Jaska Salosen
Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on
Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki
Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset
Metsätehon raportti 211 18.12.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Kalle Kärhä Juha Laitila Paula Jylhä Yrjö Nuutinen
Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
Kantojen noston ja metsäkuljetuksen tuottavuus
ISBN 978-951-40-2033-9 (PDF) ISSN 1795-150X Kantojen noston ja metsäkuljetuksen tuottavuus Juha Laitila, Antti Ala-Fossi, Tomi Vartiamäki, Tapio Ranta ja Antti Asikainen www.metla.fi Metlan työraportteja
FIN. hakkurit HAKKURIMALLISTO
FIN hakkurit HAKKURIMALLISTO HEINOLA hakkurit HAKKEEN MÄÄRÄ JOPA 500 m 3 /h ERINOMAINEN HAKELAATU ALHAISET KÄYTTÖ- KUSTANNUKSET PITKÄT KÄYTTÖIÄT HEINOLA teollisuushakkurit HEINOLAN hakkurivalikoimista
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
Energiapuun varastointitekniikat
Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö
Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen
Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä
13. Tutkimuskohde Metsitetty pelto. Pinta-ala 2,0 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 31 kilometriä. Taulukko 13. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys
Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Konsortiohanke Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto Antti Korpilahti Sakari Suuriniemi Metsätehon raportti 122 27.8.2001 Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto
Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta
Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi
Metsäpolttoaineiden proomukuljetus
Metsäpolttoaineiden proomukuljetus Loppuraportti: Karttunen, K., Jäppinen, E., Väätäinen, K. ja Ranta, T. 2008. Metsäpolttoaineiden vesitiekuljetus proomukalustolla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto,
Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen
Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto 1/3 Tausta: Bioenergian käyttömäärät kasvavat kuljetusmatkat pidentyvät
KESLA C860H - hybridihakkuri. maailman ensimmäinen hybridipuuhakkuri
KESLA C860H - hybridihakkuri maailman ensimmäinen hybridipuuhakkuri VOIMALINJAT ERI HAKKURIMALLEISSA HYBRIDI JÄRJESTELMÄ Kehityksen lähtökohtana on ollut parantaa koneen suorituskykyä sekä polttoainetaloutta
Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä
Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri
Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.
7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,
Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset
Metsätehon raportti 136 28.8.22 Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset Kaarlo Rieppo Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset Kaarlo Rieppo
Suomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin
Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.
Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset Matti Virkkunen VTT 09.05.2017 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa -tulosseminaari Sisältö
Kokopuupaalien kaukokuljetus
Kokopuupaalien kaukokuljetus Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kestävä metsäenergia -hanke Ismo Makkonen 1 JOHDANTO... 1 2 KIRJALLISUUSKATSAUS... 2 2.1 Kokopuun hankintaketjut... 2 2.2 Fixteri -paalain... 4
ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje
Herkko Hämäläinen ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje Opinnäytetyö Metsätalous Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.3.2012 Tekijä Herkko Hämäläinen Koulutusohjelma ja
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
Metsäenergiaa tarvitaan
Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta
EBSOLUT OY 1.4.2009. Metsistä energiaa yrittämällä seminaari. Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari
EBSOLUT OY 1.4.2009 Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari Metsistä energiaa yrittämällä seminaari Ebsolut Oy lyhyesti Ohjelmistotuotannon palveluyritys Perustettu vuonna 2000 Omistajana Kainuun Puhelinosuuskunta
Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet
2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU
Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus
Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy,
Energiapuun korjuu. Altener tiedote 2. 1998. Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia.
MetsäVerkko - materiaalissa kuvataan energiapuun korjuuta Suomessa. Materiaalissa tutustutaan energiapuun korjuuseen nuoren metsänkunnostuskohteilla sekä hakkuutähteiden korjuuseen uudistushakkuualoilla.
Metsäbiomassan energiakäyttö
Metsäbiomassan energiakäyttö Johtava tutkija Eija Alakangas Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tiedetreffit: Biotalouden sivuvirrat ja energiaratkaisut 17. huhtikuuta 2018, JAMK Biotalousinstituutti 1 Metsäenergia
Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
hakkurit HAKKURIMALLISTO FIN
hakkurit HAKKURIMALLISTO FIN HEINOLA teollisuushakkurit HEINOLAN hakkurivalikoimista löytyvät hakkurit sahoille, vaneriteollisuuteen, sellu- ja paperiteollisuuteen sekä bioenergian tuotantoon. HEINOLA
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND