Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa"

Transkriptio

1 Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011

2 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan tienvarsivarastoilla (Kärhä 2010). Energiapuun haketuskalustoa on tutkittu niin tuottavuuden kuin valmistetun hakkeen laadunkin suhteen hyvin vähän 2000-luvulla Suomessa. Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen viime vuonna Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin. Lokakuussa 2010 projektissa tehtiin aikatutkimukset Jenz HEM 581 DQ -rumpuhakkurista. Tarkastelun alla tutkimuksessa olivat haketuksen ajanmenekki, polttoaineen kulutus ja hakkeen palakokojakauma. Lisäksi tutkimuksessa dokumentoitiin hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekki sekä kuormakoot. 5/

3 Jenz HEM 581 DQ -rumpuhakkuri Jenz-hakkureita ja -murskaimia valmistaa saksalainen Jenz GmbH ( ja niitä tuo Suomeen ja markkinoi Ideachip Machine Oy ( Tutkimuksessa ollut Hakevuori Oy:n ( Jenz HEM 581 DQ oli rakennettu 6-pyörävetoisen Mercedes-Benz Actros kuorma-auton kuormatilaan. DQ: D = omalla diesel-moottorilla varustettu hakkuri. Q = sivusyöttöinen (kiinteä syöttöpöytäinen) hakkuri. Rummussa, jonka halkaisija oli 82 cm, oli yhteensä 12 haketusterää. OTSO-rumpuhakkuriyksikön kokonaispaino oli 29 tonnia. 5/

4 Jenz HEM 581 DQ - Alustana Mercedes-Benz Actros Kesla 2012T -nosturi (9,7 m). - Kesla 22E -koura. 4

5 Jenz HEM 581 DQ - Syöttöpöydän pituus 270 cm ja leveys cm. - Syöttöaukon korkeus 68 cm ja leveys 120 cm. - Hakkurin moottorina Mercedes-Benz OM460LA (360 kw). - Hakkuriyksikön kokonaispaino 29 tonnia. 5

6 Jenz HEM 581 DQ - Rummun halkaisija 82 cm ja pituus 120 cm. - Rummussa 12 haketusterää. 6

7 Tutkimuksen toteutus I Jenz-aikatutkimuksessa haketettiin hakkuutähteitä ja pienpuuta (kokopuuta) kahtena työpäivänä seitsemältä eri tienvarsivarastolta Uudellamaalla. Molempina työpäivinä haketettiin kahteen vaihtolavahakeautoon kaksi kuormaa, eli yhteensä tutkimuksessa haketettiin 24 hakekonttia. Ensimmäisenä tutkimuspäivänä haketettiin yksi pienpuuhakekuorma (3 hakekonttia), minkä jälkeen kolme hakkuutähdehakekuormaa (9 vaihtolavahakekonttia). Toisena päivänä haketettiin kolme pienpuuhakekuormaa (9 vaihtolavahakekonttia, joista yhdessä kontissa oli 60 % hakkuutähdehaketta) ja yksi hakkuutähdehakekuorma (3 hakekonttia). Hakkurissa oli mm -seula. 5/

8 Tutkimuspäivät ja -varastot Tutkimuspäivä 1: Halli Pornainen 1 Myrskylä Orimattila 1 Orimattila 2 Halli Tutkimuspäivä 2: Halli Pornainen 1 Pornainen 2 Orimattila 3 Pukkila Halli = Hakkurin siirtoajo. 5/

9 Pienpuuvarasto (Pornainen 1) Hakkuutähdevarasto (Myrskylä) Hakkuutähdevarasto (Orimattila 1) Hakkuutähdevarasto (Orimattila 2) 9

10 Tutkimuksen hakeautot Scania R Konttien kehystilavuudet: m 3 Volvo FH Konttien kehystilavuudet: m 3 5/

11 Ta /

12 Tutkimuksen toteutus II Kustakin tienvarsivarastosta tehdystä hake-erästä otettiin 40 litran hakenäytteet, joista a) Määritettiin kosteusprosentti (SFS-EN ) ja tuoretiheys Helsingin yliopiston Puuteknologian laboratoriossa. b) Selvitettiin palakokojakauma (FprEN ) Enas Oy:ssä. Hakkuutähdehakkeen kosteusprosentti vaihteli varastoittain välillä % ja tuoretiheys oli kg/m 3. Pienpuuhakkeella vastaava vaihteluväli oli % ja kg/m 3. Hakekuormien painot määritettiin energialaitosten siltavaaoilla. 5/

13 Tutkimusaineistot Metsäenergiajae Varasto Kosteus, % Tuoretiheys, kg/m 3 Hakkuutähde Myrskylä 33,3 575 Orimattila 1 26,3 558 Orimattila 2 28,3 507 Pukkila 22,0 594 Pienpuu Pornainen 1 44,4 683 Pornainen 2 41,9 685 Orimattila 3 30, /

14 Tutkimuksen toteutus III Tutkimuksessa oli kaksi hakkurinkuljettajaa, joista toinen oli ensimmäisenä tutkimuspäivänä ja toinen jälkimmäisenä. Molemmilla kuljettajilla oli kuuden vuoden työkokemus haketustyöstä. Tutkittua hakkuria molemmat kuljettajat olivat käyttäneet noin kuukauden ajan ennen tutkimusta. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri tapaa hakkeen irtotilavuuden määrittämiseen: A. Mitatut kiintokuutiometrit kerrottiin 2,5:llä (eli oletettiin, että hakkeen tiiviys (m 3 /i-m 3 ) oli 40 %). B. Hakeautojen kuormatilojen kehystilavuuksien avulla (eli oletettiin, että kehyskuutiometri = hakeirtokuutiometri). Kaikkiaan tutkimuksessa haketettiin i-m 3 (A-määritystapa) (B-määritystapa: 936 i-m 3 ) energiapuuta. 5/

15 Tutkimusaineisto Metsäenergiajae Varasto Aineisto ton (tuore) ton (kuiva) m 3 i-m 3 (A) i-m 3 (B) Hakkuutähde Myrskylä MWh Orimattila Orimattila Pukkila Pienpuu Pornainen Pornainen Orimattila Yhteensä (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. 5/

16 Tutkimuksen toteutus IV Aikatutkimuksessa haketustyö jaettiin työvaiheisiin (mm. taakan nouto, syöttö, työpistesiirtymiset). Tehoaikatarkastelussa mukana vain taakan nouto, syöttö ja mahdollinen odottaminen syötössä sekä haketorven säätö. Hakkurin polttoaineen kulutus mitattiin päiväkulutuksena. Hakeautojen ajanmenekin seurannassa työvaiheet (valmisteluineen) olivat tyhjänäajo, kuormaus, kuormausajo, kuormattuna-ajo ja purkaminen sekä keskeytykset. Kaukokuljetusmatka tienvarsivarastolta hakkeen käyttöpaikalle (Keravan Energia Oy:n ja Nurmijärven Sähkö Oy:n energialaitokset) oli keskimäärin 55 km. Konttien vaihtopaikan etäisyys varastolta oli 0,1 4,0 km. 5/

17 Jenz HEM 581 DQ Hakkuritutkimus pienpuun ja hakkuutähteiden tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011

18 Taakkakoko & tehoajanmenekki Hakkuutähteiden haketuksessa taakkakoko oli keskimäärin 146 kg. Pienpuulla taakkakoko oli kaksinkertainen (keskimäärin 306 kg). Hakkuutähteiden haketuksessa taakan nouto vei tehoajanmenekistä hieman enemmän kuin pienpuulla. Odottamista syötössä pienpuulla oli keskimäärin 7 % ja hakkuutähteillä vajaa 1 % tehoajanmenekistä. Haketorven säätöön kului kuormittain 1 6 % haketuksen tehoajasta. Tehoajanmenekki oli melko samalla tasolla hakkuutähteiden ja pienpuun haketuksessa. Sitä vastoin kuljettajien välillä oli selvä ero: kuljettajalla 1 haketuksen tehoajanmenekki oli pienempi kuin kuljettajalla 2. 5/

19 Taakkakoko kuormittain ja keskimäärin Taakan koko, kg I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/

20 Tehoajanmenekin rakenne kuormittain ja keskimäärin Osuus, % I II III IV x I II III IV x Haketorven säätö Syöttö Odotus syötössä Nouto Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/

21 Tehoajanmenekki (s/i-m 3 ) kuormittain ja keskimäärin Tehoajanmenekki, s/i-m 3 (A) I II III IV x I II III IV x (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. Tehoajanmenekki, s/i-m 3 (B) I II III IV x I II III IV x (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

22 Tehoajanmenekki (s/mwh) kuormittain ja keskimäärin Tehoajanmenekki, s/mwh I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/

23 Kokonaisajanmenekki Ensimmäisenä tutkimuspäivänä tehoajanmenekin osuus kokonaisajanmenekistä oli vain vajaa kolmannes. Toisena tutkimuspäivänä tehoajanmenekin osuus oli lähes puolet kokonaisajanmenekistä. Hakkurin siirtoajot veivät ensimmäisenä päivänä 28 % ja toisena 25 % kokonaisajanmenekistä. Siirtoajomatkat olivat ensimmäisenä tutkimuspäivänä yhteensä lähes 200 km ja toisena päivänä runsaat 100 km. Hakeauton odottaminen vei ensimmäisenä tutkimuspäivänä 17 % ja toisena päivänä 11 % kokonaisajasta. Muihin keskeytyksiin (mm. terähuolto, peitemuovien poisto kasojen päältä, hakkurin tankkaukset, ruokatauot) kului % kokonaisajasta. 5/

24 Kokonaisajanmenekin rakenne Osuus, % Työpäivä 1 Työpäivä 2 Muut keskeytykset Hakkurin siirtoajo Hakeauton/hakkurin siirtot varastolla Hakeauton odotus Työpistesiirtymiset & varaston järjestely Haketuksen tehoaika Työpäivä 1 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 55 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 199 km. Työpäivä 2 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 54 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 115 km. 5/

25 Kokonaisajanmenekki Ajanmenekki, min Työpäivä 1 Työpäivä 2 Muut keskeytykset Hakkurin siirtoajo Hakeauton/hakkurin siirtot varastolla Hakeauton odotus Työpistesiirtymiset & varaston järjestely Haketuksen tehoaika Työpäivä 1 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 55 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 199 km. Työpäivä 2 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia haketta, kuormattuna-ajomatka keskimäärin 54 km, hakkurin siirtoajomatkat yhteensä 115 km. 5/

26 Tehotuntituottavuus Tuottavuus hakkuutähteiden ja pienpuun haketuksessa oli melko samalla tasolla: Hakkuutähteiden haketuksessa tuottavuus oli kuormittain i-m 3 (A)/tehotunti ( i-m 3 (B)/h) eli MWh/tehotunti. Pienpuulla tehotuntituottavuus oli kuormittain i-m 3 (A)/h ( i-m 3 (B)/h) eli MWh/h. Kuljettajittain haketuksen tuottavuudessa oli merkittävä ero: Kuljettaja 1: i-m 3 (A)/h ( i-m 3 (B)/h). Kuljettaja 2: i-m 3 (A)/h ( i-m 3 (B)/h). (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. 5/

27 Tehotuntituottavuus (i-m 3 ) kuormittain ja keskimäärin Tuottavuus, i-m 3 (A)/tehotunti (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. Tuottavuus, i-m 3 (B)/tehotunti I II III IV x I II III IV x (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

28 Tehotuntituottavuus (MWh) kuormittain ja keskimäärin Tuottavuus, MWh/tehotunti I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuljettaja 1 = Hakkuutähdehakekuorma I, II, III ja Pienpuuhakekuorma I. Kuljettaja 2 = Hakkuutähdehakekuorma IV ja Pienpuuhakekuorma II, III, IV. 5/

29 Polttoaineen kulutus Tutkimuksessa polttoaineen kulutusta tarkasteltiin päiväkulutuksena: Ensimmäisenä tutkimuspäivänä hakkuriyksikön (sis. hakkurin ja alusta-auton) polttoaineen kulutus oli yhteensä 420 litraa. Toisena päivänä polttoaineen kulutus oli 380 litraa. Tehotuntia kohden polttoaineen kulutus nousi litraan/tunti. Kulutustaso on harhaanjohtava, koska hakkuriyksiköllä oli runsaasti siirtoajoa. Kun hakkurin kokonaistyöajasta i) vähennettiin ne ajat, jolloin hakkuri ei ollut käynnissä (eli terähuolto, ruokatauot) ja ii) otettiin huomioon siirtoajojen aikainen polttoaineen kulutuksen rakenne, hakkuriyksikön polttoaineen kulutukseksi saatiin litraa/työtunti. 5/

30 Hakkuutähdehaketta Ta Pienpuuhaketta 30

31 Palakokojakauma Tutkittu hakkuri teki hyvälaatuista haketta sekä pienpuusta että hakkuutähteistä: Yli 90 % hakenäytteiden kuivapainosta oli palakooltaan alle 40 mm. Hakkuutähdehakenäytteiden kuivapainosta hienoaineksen ( 3,5 mm) osuus oli korkea, p-%. 5/

32 Palakokojakauma Kumulatiivinen osuus, % Hakkuutähdehake Hakkuutähdehake Myrskylä Orimattila 1 & 2 Pukkila Pienpuuhake Pienpuuhake Pornainen 1 Pornainen 2 Orimattila Palakoko, mm Palakokoarvot viittaavat FprEN menetelmässä käytettyjen hakeanalyysiseulojen aukkoihin. 2 Hakenäytteen kuivapainosta. 3 Orimattila 1 ja 2 varastojen näytteet yhdistettiin palakoon määritystä varten. 4 Orimattila 3 varaston näytteestä ei tehty palakokojakauman määritystä. 5/

33 Hakeautotutkimus 33

34 Hakekuormien koot ja tiiviydet Painoltaan hakkuutähde- ja pienpuuhakekuormat olivat hyvin lähellä toisiaan: Hakkuutähdehakkeella kuormakoko oli keskimäärin 34,0 tonnia. Pienpuuhakkeella kuormakoko oli 35,5 tonnia. Energiasisällöltään kuormakoot erosivat sen sijaan selvästi toisistaan: Hakkuutähdehakkeella kuormakoko oli keskimäärin 130 MWh. Pienpuuhakkeella kuormakoko oli 103 MWh. Kehystilavuudeltaan hakekuormat olivat m 3. Hakkuutähdehakekuormissa hakkeen tiiviys oli % ja pienpuuhakekuormissa %. 5/

35 Kuormakoko (ton) kuormittain ja keskimäärin Kuormakoko, tuoretonnia I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

36 Kuormakoko (MWh) kuormittain ja keskimäärin Kuormakoko, MWh I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

37 Kuormakoko (i-m 3 ) kuormittain ja keskimäärin Kuormakoko, i-m 3 (A) I II III IV x I II III IV x (A) Irtokuutiometrit määritetty kertomalla mitatut kiintokuutiometrit 2,5:llä. Hakkuutähdehake Pienpuuhake Kuormakoko, i-m 3 (B) I II III IV x I II III IV x (B) Irtokuutiometrit määritetty hakekonttien kehystilavuuksien avulla. Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

38 Hakkeen tiiviys kuormittain ja keskimäärin Hakkeen tiiviys, % I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

39 Hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekki Kahden päivän hakeautoseurannassa hakeautojen ajankäytön rakenne oli hakkuutähde- ja pienpuuhakkeen kaukokuljetuksessa hyvin samanlainen. Tutkimuksessa kuorma-aika oli keskimäärin 268 min, eli runsaat 4,5 tuntia. Kuorman tekoon sisältäen varsinaisen kuormauksen valmisteluineen sekä kuormausajon kului keskimäärin 93 min, eli 1,5 tuntia/kuorma. Hakkuutähdehake: 92 min/kuorma Pienpuuhake: 95 min/kuorma. Kuormattuna-ajo vei keskimäärin 74 min/kuorma (keskiajomatka 55 km) ja tyhjänäajo vei puolestaan 63 min/kuorma (keskiajomatka 59 km). Purkamisaika oli tutkimuksessa keskimäärin 30 min. 5/

40 Hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekin rakenne kuormittain ja keskimäärin Osuus, % I II III IV x I II III IV x Keskeytykset Purkaminen Kuormattuna-ajo Kuormausajo Kuormaus Tyhjänäajo Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

41 Hakkeen kaukokuljetuksen ajanmenekki kuormittain ja keskimäärin 300 Ajanmenekki, min Keskeytykset Purkaminen Kuormattuna-ajo Kuormausajo Kuormaus Tyhjänäajo 0 I II III IV x I II III IV x Hakkuutähdehake Pienpuuhake 5/

42 Tarkastelu Tuottavuus I Tehdyssä tutkimuksessa tuottavuus oli samalla tasolla hakkuutähteiden ja pienpuun (kokopuun) haketuksessa. Saavutetut tuottavuudet jäivät selvästi alemmalle tasolle kuin Föhrin ym. (2010) tutkimuksessa, jossa oli Jenz HEM 581 DL (= kääntyvä syöttöpöytäinen rumpuhakkuri). Kun koneet, kuljettajat ja varasto-olot eivät olleet tutkimuksissa samat, suoraa tuottavuusvertailua tutkimuksien välillä on vaikea tehdä. Föhrin ym. (2010) tutkimuksessa olleella kääntyvä syöttöpöytäisellä hakkurilla saattoi olla jonkinlainen vaikutus tuottavuuseroon haketettavan materiaalin noudon ja syötön nopeutumisen myötä (tässä tutkimuksessa oli kiinteä syöttöpöytäinen hakkuri). 5/

43 Tarkastelu Tuottavuus II Toisaalta on otettava huomioon, että tässä tutkimuksessa pienpuun haketuksessa alkoi muodostua jo odotusaikoja syötössä. Tämä indikoi sitä, että taakan noutoa ja syöttöä nopeuttamalla haketuksen tuottavuutta ei välttämättä saada enää paljoakaan nousemaan. Hakkurinkuljettajalla oli merkittävä vaikutus haketustyön tuottavuuteen. Hakkurinkuljettajan on oltava monialaosaaja; hänen on oltava mm. taitava: Kuormaimen käyttäjä ahtailla tienvarsivarastoilla, Kuorma-auton käsittelijä ahtailla ja heikosti kantavilla varastoilla ja metsäautoteillä sekä Hakkurin huoltaja ja korjaaja kenttäoloissa. 5/

44 Tarkastelu Tuottavuus III Tutkitussa hakkurissa oli hyvin tehokas hakkeen heitin, joka pakkasi hakkeen tiiviisti kontteihin hakkeen tiiviyden ollessa todella korkea, keskimäärin 49 %. Hakkeen tiiviytenähän käytetään yleisesti 40 prosenttia. Metsäntutkimuslaitos on saanut samansuuntaisia hakkeen tiiviyslukuja (> 40 %) tutkimuksistaan (Uusvaara & Verkasalo 1987, Lindblad 2011). Tehokas hakkeen poistojärjestelmä hakkurissa on yksi keino nostaa hakekuormien kokoa ja tehostaa metsähakkeen kaukokuljetusta. Hakekuormien tiiviyteen on vastaisuudessa kiinnitettävä nykyistä suurempi huomio. Hakekuormien tiiviys/tiivistäminen on erityisen tärkeää kuivalla hakkeella (vrt. Frilander & Tiihonen 2001). 5/

45 Tarkastelu Tuottavuus IV Hakkuutähteitä ja pienpuuta haketettiin tutkimuksessa kahden päivän aikana yhteensä 7:ltä eri varastolta. Syy tähän oli se, että tutkitulla hakkurilla oli urakointisopimuksia usealle toimijalle, joille kaikille oli tehtävä haketta tutkimuksen tekoaikaan. Hakkurin siirtoajoihin (mukaan lukien siirtoajot hallilta työmaille ja takaisin) kului tutkimuksessa noin kolme tuntia per työpäivä. Päivittäiset maakuntakierrokset hakkurilla eivät ole kuitenkaan tehokasta metsähakkeen tuotantoa. Hakkurin työmaiden tehokas ketjutus on ensiarvoisen tärkeää. Varastokoot on myös pidettävä järkevällä tasolla. Tämä ei ole helppoa jatkossa, kun haketettavaksi tulee entistä heikompia energiapuun korjuukohteita. 5/

46 Tarkastelu Palakoko Tutkimuksessa hakkuutähdehakkeessa oli runsaasti (28 34 p-%) hienoainesta (vrt. Kärhä ym. 2010). Suuri hienoaineksen osuus aiheuttaa ongelmia luokiteltaessa tehtyjä hakkuutähdehakkeita, koska FprEN standardin (Alakangas 2010) mukaan hakkuutähdehakkeen hienoaineksen määrä voi olla maksimissaan 25 p-% ja pääfraktion osuus on oltava vähintään 75 p-%. FprEN standardia on muutettava siten, että hakkuutähdehakkeella hienoaineksen määrä voi olla isompi kuin 25 p-% (esim p-%) ja vastaavasti pääfraktion osuus voi olla pienempi kuin 75 p-% (esim p-%). 5/

47 Tuotantoketjut puntariin Sen, mikä tuotantoketju tienvarsi-, terminaali- vai täyttöpaikkahaketus, on kustannustehokkain hakkuutähde- ja pienpuuhakkeen tuotannossa, määrittää haketus- ja kaukokuljetuskustannuksien summa. Metsäteho Oy yhteistyökumppaneineen tulee kuluvan vuoden aikana laskemaan eri tuotantoketjuvaihtoehtojen paremmuuden eri tuotanto-oloissa hakkuutähteillä, pienpuulla ja kannoilla. 5/

48 Viitekirjallisuus Alakangas, E Eurooppalaiset hakestandardit SFS EN ja FprEN Esitelmä, Laatuhakeseminaari, Saarijärvi, FprEN Kiinteät biopolttoaineet. Polttoaineen laatuvaatimukset ja -luokat. Osa 1: Yleiset vaatimukset. FprEN Kiinteät biopolttoaineet. Palakokojakauman määritys. Osa 1: Värähtelyyn perustuva seulontamenetelmä käyttäen seuloja 1 mm tai alle. Frilander, P. & Tiihonen, I Hakkuutähdehakkeella tehdyt kuormantäyttökokeet. VTT Energian raportteja 36/2001. Föhr, J., Karttunen, K. & Ranta, T Energiapuun tienvarsihaketus. Julkaisussa: Karttunen, K., Föhr, J. & Ranta, T. (toim.). Energiapuuta Etelä-Savosta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tutkimusraportti 7: Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa /2010. Kärhä, K., Mutikainen, A. & Hautala, A Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa. 15/2010. Lindblad, J Energiapuun mittaus. Esitelmä, Metsäenergiaseminaari, Kajaani, SFS-EN Kiinteät biopolttoaineet. Kosteuspitoisuuden määritys. Uunikuivausmenetelmä. Osa 2: Kokonaiskosteus. Yksinkertaistettu menetelmä. Uusvaara, O. & Verkasalo, E Metsähakkeen tiiviys ja muita teknisiä ominaisuuksia. Folia Forestalia

49 Yhteistyökumppanit 5/

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Crambo 5000 kantojen tienvarsimurskauksessa

Crambo 5000 kantojen tienvarsimurskauksessa Crambo 5000 kantojen tienvarsimurskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 4/2011 Tausta I Kannot on perinteisesti kuljetettu

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Suomessa vuonna 2005

Suomessa vuonna 2005 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Saalasti Murska 1224 HF käyttöpaikkamurskauksessa

Saalasti Murska 1224 HF käyttöpaikkamurskauksessa Saalasti Murska 1224 HF käyttöpaikkamurskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu Metsähakkeen käyttö Suomessa 2016 Metsähakkeen käyttö on kasvanut

Lisätiedot

Kantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi

Kantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi Kantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi Juha Laitila & Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Joensuu juha.laitila@metla.fi

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO Projektiryhmä Antti Korpilahti, Sakari Suuriniemi, Kaarlo Rieppo Rahoittajat A. Ahlström Oy, Fortum Power and Heat Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Kantojen, latvusmassan ja harvennuspuun

Kantojen, latvusmassan ja harvennuspuun ISBN 978-951-40-2413-9 (PDF) ISSN 1795-150X Kantojen, latvusmassan ja harvennuspuun murskaus tienvarsivarastolla kuormaautoalustaisella CBI 5800 murskaimella Juha Laitila, Esko Rytkönen ja Yrjö Nuutinen

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä

Lisätiedot

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet

Lisätiedot

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy MWh-RoadMap Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy Tavoite MWh roadmapin tavoitteena on kuvata ja luoda menettelyt

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020

Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020 Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Markus Strandström 1, Perttu Lahtinen 2 & Juha Elo 2 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 10/2009 Tutkimus ja sen tausta Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Jenz. Jenz- mobiilit rumpuhakkurit

Jenz. Jenz- mobiilit rumpuhakkurit Jenz Saksalainen Jenz GmbH on valmistanut hakkureita jo vuodesta 1959. Vahvan suomalaisen suunnittelutaustan myötä nykyiset hakkurit soveltuvat hyvin suomalaiseen työympäristöön ja käyttökohteisiin. Koneita

Lisätiedot

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio

Lisätiedot

CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen

CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus Heikki Ovaskainen Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen CO 2

Lisätiedot

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua Biomassan kuivaukseen ja varastointiin liittyvät haasteet ja T&K-tarpeet workshop (BIOCLUS WP4.1.a: Regional activities) VTT Jyväskylä 10.11.2011 Risto Impola VTT 2 Metsähakkeen käyttö vuonna 2010 6,9

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt

3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt 3.2 Hankinnan teknologia, logistiikka ja hiilidioksidipäästöt Juha Laitila, Antti Asikainen, Karri Pasanen 3.2.1 Energiapuun haltuunsaanti ja osto Energiapuun korjuu on pääosin kytketty osaksi puukauppaa

Lisätiedot

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko

8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku Melkko MDSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-400 SELOSTE 8/977 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Autohakkurin seula-aukon koon vaikutus kokopuun haketuksen tuottavuuteen ja polttoaineen kulutukseen

Autohakkurin seula-aukon koon vaikutus kokopuun haketuksen tuottavuuteen ja polttoaineen kulutukseen ISBN 978-951-40-2425-2 (PDF) ISSN 1795-150X Autohakkurin seula-aukon koon vaikutus kokopuun haketuksen tuottavuuteen ja polttoaineen kulutukseen Paula Jylhä www.metla.fi Metlan työraportteja / Working

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus

Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juha Laitila ja Kari Väätäinen Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus Juha Laitila Kari Väätäinen Laitila, J. & Väätäinen, K.

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Polttohakkeen tuotantomenetelmien tuottavuus ja kustannukset

Polttohakkeen tuotantomenetelmien tuottavuus ja kustannukset käheimo & Asikainen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juha käheimo ja Antti Asikainen Polttohakkeen tuotantomenetelmien tuottavuus ja kustannukset Juha käheimo käheimo, J. &

Lisätiedot

Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset

Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Metsätehon raportti 211 18.12.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Kalle Kärhä Juha Laitila Paula Jylhä Yrjö Nuutinen

Lisätiedot

Peterson Pacific -haketusketjun optimointi. Esimerkki simuloinnin käytöstä

Peterson Pacific -haketusketjun optimointi. Esimerkki simuloinnin käytöstä Peterson Pacific -haketusketjun optimointi Esimerkki simuloinnin käytöstä Tuomo Vuorenpää Metsätehon raportti 4 27.8.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: haketus, kaukokuljetus, simulointi Helsinki 1996

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Suomen energia- ja metsäsektori elää murrosvaihetta.

Suomen energia- ja metsäsektori elää murrosvaihetta. Metsätieteen aikakauskirja 4/2011 Tieteen tori Teijo Palander, Jaska Salonen ja Heikki Ovaskainen Kanto- ja juuripuun kaukokuljetuksen kustannusrakenne Tämän kirjoituksen alkuperäislähde on Jaska Salosen

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

FIN. hakkurit HAKKURIMALLISTO

FIN. hakkurit HAKKURIMALLISTO FIN hakkurit HAKKURIMALLISTO HEINOLA hakkurit HAKKEEN MÄÄRÄ JOPA 500 m 3 /h ERINOMAINEN HAKELAATU ALHAISET KÄYTTÖ- KUSTANNUKSET PITKÄT KÄYTTÖIÄT HEINOLA teollisuushakkurit HEINOLAN hakkurivalikoimista

Lisätiedot

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Kantojen noston ja metsäkuljetuksen tuottavuus

Kantojen noston ja metsäkuljetuksen tuottavuus ISBN 978-951-40-2033-9 (PDF) ISSN 1795-150X Kantojen noston ja metsäkuljetuksen tuottavuus Juha Laitila, Antti Ala-Fossi, Tomi Vartiamäki, Tapio Ranta ja Antti Asikainen www.metla.fi Metlan työraportteja

Lisätiedot

Energiapuun varastointitekniikat

Energiapuun varastointitekniikat Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa

Lisätiedot

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi

Lisätiedot

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto

Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto Konsortiohanke Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto Antti Korpilahti Sakari Suuriniemi Metsätehon raportti 122 27.8.2001 Käyttöpaikallahaketukseen perustuva puupolttoaineen tuotanto

Lisätiedot

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä 13. Tutkimuskohde Metsitetty pelto. Pinta-ala 2,0 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 31 kilometriä. Taulukko 13. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys

Lisätiedot

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi

Lisätiedot

Metsäpolttoaineiden proomukuljetus

Metsäpolttoaineiden proomukuljetus Metsäpolttoaineiden proomukuljetus Loppuraportti: Karttunen, K., Jäppinen, E., Väätäinen, K. ja Ranta, T. 2008. Metsäpolttoaineiden vesitiekuljetus proomukalustolla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto,

Lisätiedot

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto 1/3 Tausta: Bioenergian käyttömäärät kasvavat kuljetusmatkat pidentyvät

Lisätiedot

KESLA C860H - hybridihakkuri. maailman ensimmäinen hybridipuuhakkuri

KESLA C860H - hybridihakkuri. maailman ensimmäinen hybridipuuhakkuri KESLA C860H - hybridihakkuri maailman ensimmäinen hybridipuuhakkuri VOIMALINJAT ERI HAKKURIMALLEISSA HYBRIDI JÄRJESTELMÄ Kehityksen lähtökohtana on ollut parantaa koneen suorituskykyä sekä polttoainetaloutta

Lisätiedot

Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä

Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset

Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset Metsätehon raportti 136 28.8.22 Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset Kaarlo Rieppo Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset Kaarlo Rieppo

Lisätiedot

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä. 7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset Matti Virkkunen VTT 09.05.2017 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa -tulosseminaari Sisältö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Metsähakkeen markkinahinnan kehitys ja hintaan vaikuttavat tekijät

Metsähakkeen markkinahinnan kehitys ja hintaan vaikuttavat tekijät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Metsähakkeen markkinahinnan kehitys ja hintaan vaikuttavat

Lisätiedot

ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje

ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje Herkko Hämäläinen ENERGIAPUUN VARASTOINTI Energiapuun varastointiohje Opinnäytetyö Metsätalous Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.3.2012 Tekijä Herkko Hämäläinen Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

EBSOLUT OY 1.4.2009. Metsistä energiaa yrittämällä seminaari. Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari

EBSOLUT OY 1.4.2009. Metsistä energiaa yrittämällä seminaari. Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari EBSOLUT OY 1.4.2009 Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari Metsistä energiaa yrittämällä seminaari Ebsolut Oy lyhyesti Ohjelmistotuotannon palveluyritys Perustettu vuonna 2000 Omistajana Kainuun Puhelinosuuskunta

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Kokopuupaalien kaukokuljetus

Kokopuupaalien kaukokuljetus Kokopuupaalien kaukokuljetus Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kestävä metsäenergia -hanke Ismo Makkonen 1 JOHDANTO... 1 2 KIRJALLISUUSKATSAUS... 2 2.1 Kokopuun hankintaketjut... 2 2.2 Fixteri -paalain... 4

Lisätiedot

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet 2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Energiapuun korjuu. Altener tiedote 2. 1998. Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia.

Energiapuun korjuu. Altener tiedote 2. 1998. Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia. MetsäVerkko - materiaalissa kuvataan energiapuun korjuuta Suomessa. Materiaalissa tutustutaan energiapuun korjuuseen nuoren metsänkunnostuskohteilla sekä hakkuutähteiden korjuuseen uudistushakkuualoilla.

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus

Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Kaarlo Rieppo ja Asko Poikela, Metsäteho Oy Pentti Hakkila, Metsäntutkimuslaitos Veli-Juhani Aho ja Lauri Nikala, VTT Energia

Kaarlo Rieppo ja Asko Poikela, Metsäteho Oy Pentti Hakkila, Metsäntutkimuslaitos Veli-Juhani Aho ja Lauri Nikala, VTT Energia Puupolttoaineen ja selluhakkeen integroitu tuotanto ketjukarsinta-kuorintatekniikalla Kaarlo Rieppo ja Asko Poikela, Metsäteho Oy Pentti Hakkila, Metsäntutkimuslaitos Veli-Juhani Aho ja Lauri Nikala, VTT

Lisätiedot

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot