Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 KANNUKSEN KAUPUNKI Liite 9. Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaava Vastineet osayleiskaavaehdotuksesta esitettyihin lausuntoihin. Vastineen laatija: WSP Finland Oy Pöyry Oyj Puhuri Oy ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Lausunto: Kaavamääräyksissä on merkintä, että hankkeella täytyy olla puolustusvoimien hyväksyntä. Tällainen kaavamääräys ei ole mahdollinen koska se tarkoittaisi käytännössä, että puolustusvoimat olisi lupaviranomainen. Sen sijaan määräyksiin voidaan laittaa, että puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto. Vastine: Puolustusvoimat on esittänyt, että alueelle laadittavaan kaavaan tulee tuulivoimaloiden alueen kaavamääräyksen kohdalle oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. Määräystä ei pidä muuttaa pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi tai kuulemiseksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. Tämä löytyy pyydetysti mm. Kaavaselostuksen Yleismääräykset osiosta. Kannuksen kaupungin näkemys on, että tässä asiassa kuunnellaan Puolustusvoimia. Lausunto: Kaavamääräyksistä tulee myös poistaa ympäristöministeriön suositusohjearvoja koskeva määräys. Tässä osayleiskaavassa sovelletaan Valtioneuvoston asetuksessa tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoissa 1107/2015 olevat ohjearvot. Kaavamääräyksiä on myös päivitettävä tällä asetuksella.

2 Vastine: Kaavamääräykset päivitetään ehdotettuun muotoon. Lausunto: Melumallinnus on tehty Vestas V126 3,3 MW -voimalalla, jonka napakorkeus on 170 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Äänitehotaso on 105,5 db. Kokonaiskorkeudeksi muodostuu näin ollen 233 metriä. Kaavamääräykset mahdollistavat kuitenkin 240 metriä korkeat voimalat. ELY-keskuksen mielestä kaavamerkintä ja selvityksissä käytetyt korkeudet tulisi olla yhteneväisiä. Vastine: Melumallinnus päivitetään vastaamaan kaavamääräysten mahdollistamaa kokonaiskorkeutta. Lausunto: Yhdelle loma-asunnolle aiheutuu todellisessa tilanteessa välkettä yli 8 tuntia vuodessa. ELY-keskuksen mielestä kaavan suunnittelu täytyy olla sellainen, että suositusohjearvoa 8 tuntia / vuosi ja 30 min / päivä ei ylitetä. Vastine: Tuulivoimaloista aiheutuvalle varjovälkkeelle ei ole Pohjoismaissa määritelty rajaarvoja. Välkemallinnuksen mukaan suositusohjearvoja (todellinen tilanne) ei ylitetä. Kohtuuton haitta varjovälkkeestä pystytään ehkäisemään myös pysäyttämällä välkettä aiheuttavat voimalat kriittiseksi ajaksi. Voimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään automaattisesti vallitsevien sääolosuhteiden mukaisesti, kun välkettä muodostuisi herkälle alueelle. Lausunto: ELY-keskuksen käsityksen mukaan osa suunnitellusta tuulivoimapuistosta saattaa sijaita luokittelemattomalla pohjavesialueella. Vaikka aluetta ei tässä vaiheessa rajattaisi pohjavesialueeksi, tulee tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä kuitenkin noudattaa pohjeveden pilaamiskieltoa (YSL 17 ), sekä huomioida mahdollinen vesitalousluvan tarve (VL 3:2 ). Lisäksi on syytä huomioida mahdollisen pohjavesialueeksi rajaamisen aiheuttamat rajoitukset alueen käytölle tulevaisuudessa. Vastine: Hanketoimija noudattaa pohjaveden pilaamiskieltoa ja huomioi mahdollisen vesitalousluvan tarpeen. Hanketoimija huomioi mahdollisen pohjavesialueeksi rajaamisen aiheuttamat rajoitukset alueen käytölle tulevaisuudessa.

3 Lausunto: Luontoselvityksissä on todettu tuulivoimaloiden 4 ja 5 välillä esiintyvän valtakunnallisesti uhanalaista valkolehdokkia. Tuulivoimaloiden paikat eivät näyttäisi uhkaavan valkolehdokin kasvualueita, mutta tielinjan sijoittaminen tuulivoimaloiden välille saattaa aiheuttaa maaston kuivumista ja näin vaikuttaa valkolehdokkien kasvuympäristöön. Tien paikkaa voisi vielä harkita. Vastine: Valkolehdokki ei ole kovin vaatelias laji elinympäristönsä suhteen. Se kasvaa niin kuivahkoissa lehdoissa, rehevissä kangasmetsissä, harjumetsissä kuin letto- ja lehtokorvissa. Lisäksi laji viihtyy metsäaukeilla ja tien pientareilla. Hankealueella esiintymät sijaitsevat tuoreella kankaalla. Suunniteltu tie sijaitsee n. 25 metrin päässä valkolehdokkien potentiaalisista esiintymisalueista. Tien rakentamisen kuivattava vaikutus ulottuu yleensä tien välittömään läheisyyteen, joten laajamittaista kuivattavaa vaikutusta ei arvioida valkolehdokkiesiintymiin ulottuvan. Valkolehdokkiesiintymät otetaan huomioon tien rakentamisen yhteydessä. Lausunto: Voimalat voivat häiritä etenkin kanahaukan pesintärauhaa. Myös tuulivoimaloiden 4 ja 5 välinen huoltotie pirstoo kanahaukalle tärkeää yhtenäistää metsää. Luo-2 merkinnän osalta tulisi selostusosassa tarkentaa sitä, tarkentaa, miten luontoarvot tulee turvata. Voimaloiden 2, 4, 5 paikkoja sekä voimaloiden 4 ja 5 välistä tieyhteyttä tulisi tarkistaa. Vastine: Kanahaukan pesä sijaitsee noin 345 metriä voimalasta 4. Voimalat 2 ja 5 sijaitsevat hieman kauempana pesästä kuin voimala 4. Pesäpuun tarkka sijainti on hankkeen toteuttajan tiedossa ja se otetaan huomioon rakentamisen yhteydessä. Kuten luontoselvityksen vaikutusarvioinnissa todetaan, rakentaminen nykyisen sijoitussuunnitelman mukaan saattaa joka tapauksessa aiheuttaa sen, että kanahaukka hylkää nykyisen pesäpaikkansa. Alueen erämaisuuden ja metsäisyyden vuoksi kanahaukalle sopivaa elinympäristöä ja soveltuvia metsiä löytyy lähialueilta maastoselvitysten perusteella kuitenkin runsaasti, joten kyseinen kanahaukkapari todennäköisesti voi löytää uuden pesäpaikan lähistöltä. Alueella jo nykyisellään tapahtuvaan ihmistoimintaan (metsätalous, kiviainestuotanto) suhteutettuna tuulivoimapuiston rakentaminen ei sinänsä aiheuta kokonaisuutena merkittävää häiriötä. Kanahaukan on myös todettu sopeutuvan ihmistoiminnan myötä tapahtuviin elinympäristömuutoksiin ja nykyisin se kelpuuttaa elinpiirikseen huomattavan muokattuja ympäristöjä ja pienialaisempia metsiä kuin ennen. Tuulivoimaloista aiheutuu törmäysriski alueella pesiville päiväpetolinnuille, mutta tavanomaisesti petolinnut karttavat voimaloita ja kokonaisuutena törmäysriskin ei Kaukasennevalla voida katsoa muodostuvan merkittäväksi. Kaavan selostusosassa tarkennetaan, kuinka luontoarvot turvataan rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lausunto: Kaavaselostuksessa tulisi esittää arviot raskaan liikenteen määristä tieosuuksittain ja arviot niiden vaikutuksista.

4 Vastine: Raskaan liikenteen määriä ja arvioita niiden vaikutuksista täydennetään kaavaselostukseen. Lausunto: Kaavaselostuksen kuvassa 11 on esitetty arvioidut erikoiskuljetusten määristä tieosuuksittain. Erikoiskuljetusreitit tulee selvittää osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. Vastine: Erikoiskuljetusreitit on selvitetty ja kuvattu kaavaselostuksen sivuilla 35 ja 36. Lausunto: Hanketoimijan tulee hakea uusi liittymälupa tai liittymän käyttötarkoituksen muutos Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Vastine: Hanketoimija hakee uuden liittymäluvan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. MUSEOVIRASTO Lausunto: Kaava-alueella on yksi ennestään tunnettu kohde, Heinäjärven kiviaidat. Kohde pyydetään lisäämään kaavakartalle ja selostukseen. Tämän hetken suunnittelutilanteen perusteella hankkeella ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin (Matokangas 1 ja 2, Elätekangas 1 ja 2). Vastine: Ehdotettu kohde lisätään kaavakartalle ja selostukseen. K.H. RENLUNDIN MUSEO, KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO Lausunto: Maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen. Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. KESKI-POHJANMAAN LIITTO Lausunto: Keski-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa Kannuksen Kaukasennevan tuulipuistoalueen osayleiskaavaehdotuksesta. Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. FINGRID Lausunto: Kaavaluonnoksessa esitetty liityntäratkaisu sähköverkkoon (liittyminen hankealueen kaakkoispuolella kulkevaan 110 kv olemassa olevaan voimajohtoon) ei ole kantaverkon näkökulmasta mahdollinen. Tuulivoimapuiston liityntäratkaisua tulee vielä selvittää Fingrid Oyj:n ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n kanssa tarkemmin.

5 Vastine: Hankevastaava on selvittänyt verkkoliityntämahdollisuuden Fingrid Oyj:n / Antero Reilanderin kanssa. Verkkoliityntä on mahdollista toteuttaa Retulammelle tai siitä länteen päin menevään johtoon. METSÄHALLITUS Lausunto: Muutetaan Luo-1 kaavamerkintä muotoon: Alueella sijaitsee mahdollinen Metsälain (1085/2013) 10 :n mukainen kohde. Lakikohteen yksityiskohtainen rajaus tehdään maastossa toimenpidesuunnittelun yhteydessä. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. Samoin metsälakikohteen käsittelyyn vaadittava maisematyölupa tulee poistaa tarpeettomana, koska metsälaki määrittelee metsälakikohteiden sallitun käsittelyn. Vastine: Kaavamerkintä muutetaan lausunnossa ehdotettuun muotoon. SUOMEN TURVALLISUUSVERKKO OY Lausunto: Suomen Turvallisuusverkko Oy:llä ei ole lausuttavaa tai osallistumistarvetta suunnittelukokonaisuuteen liittyen. Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. PUOLUSTUSVOIMAT, 2. LOGISTIIKKARYKMENTTI, ESIKUNTA Puolustusvoimat ilmoittaa olevansa osallinen Kannuksen Kaukasennevan tuulivoimaosayleiskaavan laatimisessa ja 2. Logistiikkarykmentti alueellisena edunvalvojana ei näe omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle. Puolustusvoimat on esittänyt, että alueelle laadittavaan kaavaan tulee tuulivoimaloiden alueen kaavamääräyksen kohdalle oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. Määräystä ei pidä muuttaa pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi tai kuulemiseksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. Tämä löytyy pyydetysti mm. Kaavaselostuksen Yleismääräykset osiosta. Vastine: Tuulivoimaloiden alueen kaavamääräyksen kohdalle merkitään oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta.

6 KESKI-POHJANMAAN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY Lausunto: KPLY vaatii, että yleiskaavan linnustoselvitys päivitetään vastaamaan uutta (tammikuu 2016) uhanalaisluokitusta ja raportissa esitetään koko alkuperäisaineisto ainakin taulukkomuodossa. Uhanalaisluokituksessa mainitut lajit tulee esittää karttamuodossa. Vastine: Yleiskaavan linnustoselvitys päivitetään vastaamaan uutta uhanalaisluokitusta ja raportissa esitetään koko alkuperäisaineisto taulukkomuodossa. Lausunto: Suunnitelluista tuulivoimalan paikoista numero 8 ei mielestämme sovellu tuulivoimalan rakentamiseen ja paikka tulisi yleiskaavasta poistaa. Tuulivoimala sijoittuu lähelle merkittävää metson soidinaluetta ja kahden teeren soidinalueen väliin. Alueella on myös kanahaukkareviiri. Tuulivoimala sijoittuisi näiden keskelle ja aiheuttaa pysyvää häiriötä linnustolle ja soidinalueille rakentamisen, lisääntyvän liikenteen ja melun kautta. Myöskin törmäysriski on todellinen, kun kyseiset soidinalueet ovat vuosikymmeniä tai vuosisatoja vanhoja ja aktiivisessa käytössä. Vastine: Luontoselvitysraportissa ja liitteenä olevasta, viranomaiskäyttöön tarkoitetusta kartasta käy ilmi metson ja teeren soidinalueet ja kanahaukan reviiri suhteessa tuulivoimalan 8 suunniteltuun sijoituspaikkaan. Luontoselvityksessä on myös tuotu esille kyseisen sijoituspaikat linnustovaikutukset kanalintuihin ja kanahaukkaan. Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys nostaa lausunnossaan esille erityisesti haittavaikutukset teeren ja metson soidinalueille. Kuten luontoselvityksessäkin todetaan, alueella on runsaasti teeren soidinpaikaksi soveltuvaa elinympäristöä, kuten metsän uudistusalaa, hiekkakuoppia, avosoita ja peltoja. Alueella on myös aktiivista metsätaloutta ja suhteessa metsätalouden aiheuttamiin elinympäristövaikutuksiin tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat kuitenkin pienialaiset. Rakentaminen aiheuttaa jossain määrin häiriötä soidinalueille, mutta häiriö on etupäässä tilapäistä eikä pysyvien vaikutusten voida arvioida nousevan merkittäviksi. Voimalan 8 sijoituspaikan lounaispuolella oleva metson soidinalue sijaitsi osittain päätehakatulla uudistusalalla ja osin melko nuorella kankaalla, eikä kyseisen alueen siis voida metsän rakenteen perusteella katsoa olevan metsolle sikäli ainutlaatuinen, etteikö soidinalue voisi siirtyä voimalan rakentamisen aiheuttaman välittömän häiriön alta. Uusien tutkimusten mukaan etenkin nuoret metsot kelpuuttavat hyvin monenlaisia metsiä soidinkeskukseksi, joten näin metsäisellä seudulla kuin hankealue on, soidinkeskuksen siirtymiselle ei voida katsoa olevan estettä. Lausunnossa mainitaan myös törmäysriski, mutta kanalintujen lentokorkeus yltää vain poikkeuksellisesti roottorin tasalle, eikä pelkästään voimalan runkoon törmäämisen todennäköisyys voi nousta merkittäväksi sen pienialaisuuden takia.