Nordanå-Lövböle tuulivoimapuisto

Transkriptio

1 Nordanå-Lövböle tuulivoimapuisto Metson soidinkartoitus 2013 Lauri Erävuori

2 2 (8) Nordanå-Lövböle tuulivoimapuisto SISÄLTÖ 1 MENETELMÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSET... 6 KIRJALLISUUS... 6 LIITE 1 Kartta tuloksista ja soidinpaikkakohtaiset kartat Espoossa Lauri Erävuori FM biologi Sakari Grönlund Toimialajohtaja

3 Nordanå-Lövböle tuulivoimapuisto 1 MENETELMÄT Metsokartoitus laadittiin huhti-toukokuussa Maastokäynneillä alueelta etsittiin merkkejä metsojen soitimesta (kävelyjäljet, siivenvetojäljet, ulosteet, lintuhavainnot) viimeisten hankikelien aikaan huhtikuun 2013 alkupuolella sekä huhti-toukokuun taitteessa, jolloin metson soidin on kiivaimmillaan. Toukokuun alun kartoituksessa pyrittiin ensisijaisesti havainnoimaan soitimella olevia lintuja, joiden avulla on mahdollista arvioida jälkihavaintoja tarkemmin soidinpaikkojen sijaintia ja kokoa. Maastokäyntien kohdentamisessa hyödynnettiin myös Turun lintutieteellisen yhdistyksen tietoja metson soidinalueista tuulivoimapuiston alueella, pesimälinnustokartoituksessa tehtyjä havaintoja metsosta sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelua. Niiden avulla soidinpaikkojen etsintä rajattiin lajin kannalta potentiaalisille alueille. Maastoinventoinnit teki FM biologi Lauri Erävuori. Maastoselvitykset kohdennettiin ensisijaisesti tuulivoimaloiden suunniteltujen sijoituspaikkojen läheisyyteen. Lisäksi maastoinventointeja kohdennettiin alueille, jotka: tunnettiin ennestään mahdollisina soidinalueina tai metsosta on tehty havaintoja alueelta kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella alueille, jotka eivät olleet metsätaloustoimien voimakkaasti pirstomia tai muun ihmistoiminnan pirstomia ympäristöjä ja alueet sijoittuivat kohtalaisen lähelle suunniteltuja tuulipuiston rakenteita (8) Kartoituksessa keskityttiin selvittämään mahdollisten metson soidinalueiden sijainti suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Kaikkien turbiinipaikkojen ympäristö kartoitettiin. Koko tuulivoimapuistoalueen laajuudesta johtuen koko tuulivoimapuistoalueen kattavaa selvitystä ei tehty. Toisin sanoen valkoisia alueita jäi sinne, minne tuulivoimarakentamista ei ole suunniteltu noin metrin etäisyydelle voimaloista. Selvityksissä ei löydetty soidinkeskusta. Todennäköisesti tähän on syynä pienehkö metsokanta, joten alueelle ei ole kehittynyt kunnon keskusta tai sellaista ei enää ole. Alueen metsien käsittely vaikuttaa myös soitimien sijaintiin. Koska alueella on tehty varsin paljon avohakkuita, on tämä voinut vaikuttaa myös soitimiin; niiden kelvollisuuteen ja sijaintiin. 3 TULOKSET Maastoselvitysten perusteella hankealueella on yksi todennäköinen soidinalue (Skvallan) ja muita mahdollisia metson soidinpaikkoja kaikkiaan kolme. Aktiivinen soidinpaikka sijoittuu alueelle, jonka välittömään tuntumaan ei ole suunniteltu tuulivoimaloita, mutta tie- ja kaapeliyhteys sijoittuu soidinalueen tuntumaan. Kevään 2013 maastokartoituksissa havaitut sekä mahdolliset metson soidinpaikat on esitetty kohteittain alla ja rajattu liitteen 1 karttaan. Skvallan SW Skvallanin soidinpaikka sijoittuu ojanvarren eteläpuolelle. Soidinpaikan ympäristössä on vaihtelevia metsäkuvioita, jotka tekevät alueesta moniilmeisen. Kartoitusten yhteydessä kerättiin tietoa myös teeren mahdollisista soidinalueista. Maastoselvitykset toteutettiin kahdessa vaiheessa: viimeisten kantohankien aikana huhtikuun alkupuolella 4. ja toukokuun alussa metsojen soidinhuipun aikana EPÄVARMUUSTEKIJÄT Ensimmäisellä maastokäynnillä maastosta löytyi runsaasti kävelyjälkiä, mutta hakomispuita tai ulosteita ei havaittu.

4 4 (8) Nordanå-Lövböle tuulivoimapuisto Toukokuun alun maastokäynnillä alueelta lähti lentoon yksi koppelo läheltä metsäautotietä. Soivia kukkoja ei havaittu. Alue koostuu metsäautotien pohjoispuolen tiheästä kuusikosta ja eteläpuolen kuusikosta, joka vaihettuu kuivahkon kankaan männiköksi. Alueella on muutamia kallioytimisiä mäennyppylöitä, joiden laella on kalliopaljastumia. Voimaloita ei sijoitu soidinalueen ydinosalle. Lähimmät voimalat (A05, A07 ja A16) sijoittuvat noin metrin etäisyydelle. Tieyhteys sijoittuu soidinalueelle ja se voi heikentää soidinalueen toimivuutta. Tieyhteyden siirto hieman pohjoisemmaksi on suotavaa. Långisbergen Långisbergenin alueelta on aiempia havaintoja metsosta. Keväällä 2013 alueelta löytyi yhdet jätökset sekä muutamia kävelyjälkiä. Ympäristö on muuttunut hakkuiden seurauksena ja mahdollinen soitimen ydinalue sijaitsee todennäköisesti Puolustusvoimien hallussa olevalla alueella, jossa ei kartoitusta tehty. Läheisten tuulivoimaloiden (A08 ja A11) läheisyydestä (alle 250 m) ei tehty jälkihavaintoja. Kakelugnsmossen SE Aivan hankealueen reunalle Lemnäsin läheisyyteen Lövbölessä sijoittuu yksi metson todennäköinen soidinalue. Alueelta on myös vanhoja havaintoja ja keväällä 2013 alueelta löytyy sekä kävelyjälkiä että muutama ulostekasa. Metsoja alueella ei nähty. Alue on vaihtelevaa mäntyvaltaista tuoreen ja kuivahkon kankaan mosaiikkia sekä paikoin kuusisekametsää. Läheisyydessä on myös ojitettua rämettä. Ympäristössä on tehty kevyitä metsänkäsittelytoimia joitakin vuosia aiemmin, mutta ne eivät ole merkittävästi muuttaneet ympäristöä. Kyseessä voi olla pieni, muutaman kukon soidinalue. Tuulivoimalan (A23) sijaintipaikan eteläpuoleista vanhaa havaintoa ei voitu tarkistaa, koska se sijaitsee puolustusvoimien alueella. Voimalan ympäristössä aina puolustusvoimien alueen rajalle ei havaittu jälkiä metsosta. Rosendahlsträsket N Kalliomänniköllä havaittiin muutamia ulostekasoja sekä yksittäisiä kävelyjälkiä. Metsosta ei tehty havaintoa. Alueelta on aiempia havaintoja kahdelta vuodelta, mikä viittaisi alueen olevan mahdollinen soidinpaikka. Todennäköisesti kyse on tällöin pienialaisesta muutaman kukon soitimesta. Soidinjälkiä alueelta ei kuitenkaan havaittu. Lähin tuulivoimala (A30) on noin 200 metrin etäisyydellä soidinalueen reunasta. Alue on tyypiltään kuivahkon kankaan ja tuoreen kankaan männikköä. Kuusta esiintyy vain paikoin ja sekapuustoisia alueita on osittain avohakattu. Muut havainnot Keväällä 2013 metson yksittäisiä jälkiä havaittiin myös Nyckelkärrsbergetin etelä- ja itäpuolella. Jäljet olivat yksittäisiä astelujälkiä eikä viitteitä soitimesta havaittu. Jätöksiä tai hakomispuita ei alueelta löydetty. Vanhoja keväthavaintoja (ulostekasoja tai yksilöhavaintoja) on tehty Gillersmossenilta ja Mellanmossenin pohjoispuolelta. Gillersmossenin länsipuoli on nykyisin avohakkuuta ja etläpuolellakin on osin avohakattua ympäristöä. Itse suoalue on tiheää, ojitettua kuusikkoa ja pohjoispuolella on männikkökangasta. Alueella on tapahtunut muutoksia hakkuiden myötä, eikä maastokartoituksissa tehty metsosta havaintoja. Mellanmosenin pohjoispuolella on laajat avohakkuut ja ympäristö on muuttunut metsolle sopimattomaksi. Maaainestenottoalueelle johtavan tien länsipuolella on hakkaamatonta, nuorehkoa männikköä. Alueelta ei tehty havaintoja metsosta. Svinbergenin alueelta havaittiin metso kesän 2011 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä. Kevään 2013 kartoituksissa metsosta ei tehty lainkaan havaintoja Svinbergenin ympäristössä tai läheisten voimalapaikkojen ympäristössä. Alueella on metsolle soveltuvaa ympäristöä, joskin hak-

5 Nordanå-Lövböle tuulivoimapuisto kuut ovat jonkin verran pirstoneet metsien yhtenäisyyttä. Teeren soitimet Teeren soitimia havaittiin kolmella alueella maastotöiden yhteydessä. Huhtikuussa keväthangilla teeren kävelyjälkiä havaittiin useissa paikoissa. Ne keskittyivät kuusisekametsiin sekä avosoiden reunamiin. Toukokuun alussa tehdyllä maastotarkistuksella teeren soitimet oli helppo paikantaa lajille tyypillisen pulputuksen perusteella. Soitimet sijaitsevat erittäin tyypillisillä paikoilla eli avosoilla Tärsmossenilla ja Dragmossenilla. Kukkojen lukumäärä oli kuitenkin kaikkein suurin Lemnästräsketin eteläpuolella sijaitsevalla maa-ainestenottoalueella, jossa oli yhtäaikaisesti 10 kukkoa. Teeren soitimia ei kartoitettu koko alueelta kattavasti, joten soitimia saattaa olla myös muissa avoimissa ympäristöissä. Teeriä havaittiin myös kallioselänteen reunojen peltoalueilla sekä Sunnanåssa että Lövbölessä (8) 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalueella esiintyy metsoja, mutta selkeitä merkittäviä soidinkeskuksia alueelta ei löytynyt. Selvityksen perusteella alueella on kuitenkin havaittavissa mahdollisia soidinpaikkoja sekä yksi aktiiviseksi tulkittu soidinalue. Tuulivoimapuiston alueella harjoitetaan intensiivistä metsätaloutta sekä kaivannaistoimintaa. Erityisesti metsätalous vaikuttaa metsäkanalintujen soidinkäyttäytymiseen ja soidinpaikkoihin. Vuosina alueella on tehty useissa paikoissa metsänhoitotoimia, joista osa on ollut avohakkuita. Nämä muuttavat metsäympäristöä siten, että metsäkanalintujen soidinalueet voivat pirstoutua. Tämän seurauksena soidinalue voi siirtyä uuteen paikkaan. Tuulivoimapuiston alue on laaja ja alueella on säilynyt yhtenäisiä, vaihtelevia metsäkuvioita, joskin puusto on monin paikoin nuorehkoa. Metson soidinkäyttäytymistä selvittäneissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että metso kelpuuttaa jo noin 40-vuotiaat metsät soidinalueiksi. Tuulivoimaloiden vaikutus metsien pirstoutumiseen on vähäinen, koska yksittäinen turbiinipaikka vaatii vajaan hehtaarin kokoisen avoimen ympäristön ja useat turbiinipaikat sijaitsevat hakkuualoilla. Tuulivoimaloita ei ole suunniteltu soidinalueen tai mahdollisten soidinpaikkojen välittömään läheisyyteen. Sen sijaan yksi uusi tieyhteys sivuaa soidinaluetta. Suunniteltu tuulivoimapuisto (YVAn VE 1/VE2) ei tämän selvityksen perusteella hävitä, pirsto tai heikennä metson soidinalueita. Tuulivoimapuiston alueella säilyy edelleen laajoja eri kehitysvaiheissa olevia metsäkuvioita. Alueen metsokanta ei tehtyjen selvitysten mukaan ole erityisen tiheä, eikä alueelta ole tehty havaintoja isoista soitimista (yli 5 kukkoa). Tuulivoimapuiston alueella havaittiin kolme teeren soidinaluetta. Soitimien välittömään läheisyyteen ei ole suunniteltu tuulivoimahankkeeseen liittyviä toimenpiteitä, jotka muuttaisivat soitimien soveltuvuutta. Rakentamisesta aiheutuva häiriö saattaa vaikuttaa lähimpien soidinpaikkojen laatuun, joskin etäisyydestä johtuen vaikutus on epätodennäköi-

6 6 (8) Nordanå-Lövböle tuulivoimapuisto nen. Vaikutus arvioidaan vähäiseksi, koska soidinkeskuksen siirtyminen satojakin metrejä vuodessa on Suomen olosuhteissa varsin tavallista (Valkeajärvi ym. 2007) ja koska kyseessä olevalla metsäselänteellä on laajalti sopivia ympäristöjä. Soitimien tiedetään voivan siirtyä myös melko nuoriin, noin 30 -vuotiaisiin kasvatusmetsiin (Valkeajärvi ym. 2007). Soidinpaikkojen siirtyminen osoittaa, että metso on jossain määrin sopeutunut voimakkaisiin metsätaloustoimiin. Tuulivoimaloiden ei arvioida aiheuttavan niin oleellista muutosta, että metso ei kykenisi sopeutumaan niihin. Tuulivoimapuisto ei juurikaan lisää alueen metsien pirstoutumista, joten hankkeen vaikutukset metson soitimiin arvioidaan vähäisiksi. 5 SUOSITUKSET Metsoa on pidetty keski-ikäisten ja sitä vanhempien metsien lajina. Tuorein tutkimustieto osoittaa, että metsot kelpuuttavat soidinpaikoikseen myös nuoria talousmetsiä, kunhan niissä on riittävästi väljempiä metsän osia ja toisaalta tarpeeksi tiheikköjä ja alikasvosta. Ruotsin lintutieteellisen yhdistyksen suosituksen mukaan tuulivoiman rakentamista suojeltujen ja harvinaisten lintulajien reviireille tai niiden läheisyyteen tulisi välttää. Muun muassa metsolle (kukkojen määrän lähialueella ollessa yli 5) suojaetäisyyden tulisi olla vähintään kilometri (Pöyry 2011). Suomessa suosituksia on annettu lähinnä metsätaloustoimenpiteille. Metsätehon oppaassa (2002) on annettu seuraava yleissuositus: Hakkuu metson soidinpaikalla on mahdollista, ilman että se tuhoutuu. Soidinpaikan sijainti on kuitenkin tiedettävä, sillä sitä ei saa hakata paljaaksi. Harvennushakkuut ja pienet avohakkuut ovat sitä vastoin mahdollisia. Metsähallituksella on oma ohje soidinalueen käsittelyyn. Varsinainen soitimen ydin, joka on noin 2 hehtaaria, jätetään yleensä kokonaan käsittelemättä. Soidinkeskusta ympäröivän noin 20 hehtaarin laajuisen soidinpaikan käsittelyssä noudatetaan myös varovaisuutta. Oikein toteutettuna kasvatushakkuut ja ensiharvennukset voivat jopa parantaa alueen soidinkelpoisuutta. Jotta metsojen elinympäristövaatimukset tulisivat kunnolla otettua huomioon, vaaditaan vielä tätäkin laajemman alueen kokonaisvaltaista tarkastelua. Tärkeintä soidinalueen käsittelyssä on säilyttää alueella koko ajan riittävä metsäisyys. (Metsähallitus 2010) Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeissa ei ole metson osalta annettu erityisiä suosituksia. Käytännössä hankkeiden suunnittelussa metson soidinalueet on pyritty huomioimaan siten, että turbiineja ei ole osoitettu soidinpaikalle tai soidinpaikkaan välittömästi rajautuen. Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuiston alueella sijaitsevat todennäköisille soidinpaikoille ei ole suunnitelmissa osoitettu turbiineja. Skvallanin soidinalueen poikki on suunniteltu tieyhteyttä. Todennäköisesti tieyhteydelläkään ei ole merkittävää vaikutusta soidinalueen toimivuuteen tai kelvollisuutteen. Tieyhteyden siirtämistä hieman pohjoisemmaksi kuitenkin suositellaan. KIRJALLISUUS Pöyry 2011: Tuulivoima ja linnusto kokemukset ja käytännöt Suomesta ja lähialueilta, Raportti 52A15507, Heinäkuu Valkeajärvi, P., Ijäs, L. & Lamberg, T. 2007: Metson soidinpaikat vaihtuvat lyhyen ja pitkän aikavälin havaintoja. Suomen Riista 53: (2007). Metsäteho 2002: Metsänkäsittely ja linnusto. Metsätehon opas. Metsäteho Oy, Helsinki 2002 Metsähallitus 2010: Metson soidinpaikkojen tarkastukset käynnissä tavoitteena turvata metson elinympäristöt. Tiedote htaista/tiedotteet2010/sivut/metsonsoidinpaikkoj entarkastuksetkaynnissa%e2%80%93tavoitteenaturvatametsoneliny mparistot.aspx

7 Nordanå-Lövböle tuulivoimapuisto LIITE

8 LIITE Nordanå-Lövböle tuulivoimapuisto