Kaava V 45 Koivissillan asemakaava ja asemakaavan muutos, vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Transkriptio

1 Kaava V 45 Koivissillan asemakaava ja asemakaavan muutos, vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Koivissillan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä MRL 65 :n ja MRA 27 :n tarkoittamalla tavalla sekä välisen ajan. Lausunnot pyydettiin jättämään mennessä, joka oli samalla muistutusten viimeinen jättöpäivä. Pyydetyt lausunnot (23 kpl): Uudenmaan ELY-keskus, vastuualueet: liikenne- ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat, Uudenmaan liitto, Liikennevirasto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Vihdin Vesi, Fingrid Oyj, Caruna Oy, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto, Gasum Oy, Rosk'n Roll, rakennusvalvonta, ympäristövalvonta, kunnallistekniikka, mittaustoimi, museotoimi, tilapalvelu, nuorisovaltuusto, Vihdin asukas- ja kylätoiminta, Vihdin kirkonkylän kyläyhdistys, Vihti-Seura, Vihdin omakotiyhdistys, Vihdin kulttuuritoimija- ja yrittäjäyhdistys Wichtis ry, Vihdin Yrittäjät Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Liikennevirasto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Fingrid Oyj, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos, ympäristövalvonta, museotoimi ja Vihdin kulttuuritoimija- ja yrittäjäyhdistys Wichtis ry LAUSUNNOT: Fingrid Oyj, saapunut Fingrid Oyj ilmoittaa lausuntonaan, että kaava-alueelle ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja, joten yhtiöllä ei ole tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. Liikennevirasto, saapunut Liikennevirasto ilmoittaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, saapunut Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ilmoittaa lausuntonaan, että kaavaselostuksessa olevaa rakennuskannan esittelyä ei ole tarkennettu kaavaluonnoksesta annetussa lausunnossa toivotulla tavalla. Alueella on kuitenkin tehty keväällä 2014 alueen vanhimman rakennuskannan inventointia, ja materiaali on toimitettu maakuntamuseolle. Materiaalin perusteella ainakaan alueen vanhimpaan rakennuskantaan ei näyttäisi liittyvän sellaisia suojeluarvoja, joita tulisi osoittaa kaavassa. Maakuntamuseo katsoo että kaavaselostuksessa mainittu kansalaissodan muistomerkki tulee osoittaa kaavassa asianmukaisella merkinnällä ja määräyksellä. Nyt muistomerkin olemassaoloa ei ole osoitettu kaavassa millään tavoin. Lisäksi maakuntamuseo katsoo, että toimitilarakennusten korttelialueilla tulisi määrätä rakentamisen sopeuttamisesta miljööseen ja maisemaan.

2 Vastine: Kaavaselostuksessa olevaa rakennuskantaa on esitelty kuvin ja tekstein. Esittelyn voidaan katsoa olevan riittävä tämän asemakaavan osalta. Kansalaissodan muistomerkki sijaitsee asemakaava-alueen eteläpuolella, noin 80 metrin etäisyydellä sen rajasta. Asemakaavamerkinnöillä ei merkitä kaava-alueen ulkopuolisia asioita. Asemakaavaan on lisätty uusi määräys 282 koskemaan KTY- ja KLT korttelialueita: Uudisrakennukset ja rakennelmat on rakennettava siten, että ne sopeutuvat alueen miljööseen ja maisemaan julkisivun rakennusmateriaalin ja värityksen suhteen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, saapunut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ilmoittaa lausuntonaan, että vuorovaikutusvaiheessa annettu lausunto on otettu huomioon. Pelastuslaitos pitää edelleen tärkeänä, että alueen osoitteisto saataisiin muodostettua siten, että kiinteistön osoite vastaa tonttiliittymän paikkaa. Vastine: Tonttiliittymien paikat on pyritty sijoittamaan siten, että kiinteistön osoite vastaa tonttiliittymän paikkaa. Kuitenkin alueen maastonmuodot ja muut ominaispiirteet eivät mahdollista tätä aivan jokaisen rakennuspaikan osalta. Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus ilmoittaa lausuntonaan, että KTY-5 kaavamerkintää tulee tarkentaa muotoon Rakennusalalle sallitusta kulloinkin toteutettavasta rakennusoikeudesta, jotta myös alueen muut kuin liiketilat tulevat toteutettua kaavan määrittämällä tavalla. KTY merkinnän pääkäyttötarkoitus on toimitilarakennusten korttelialue. KTY-5 alueen käyttötarkoituksesta sallitaan yli puolet, eli 60 % liiketilojen kerrosalaa, eli muuta kuin merkinnän pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista. Näin ollen KTY-5 merkinnän pääkäyttötarkoitukseksi muodostuu liikerakentaminen. Alueen sallittua prosentuaalista liiketilojen kerrosalaa tulee pienentää, jotta pääkäyttötarkoitus olisi merkinnän mukainen. Myös liiketilan määrän vaikutusta kirkonkylän palveluihin tulee arvioida kaavaselostuksessa. Kaavan valmisteluaineistosta annettu lausunto on pääosin huomioitu liikenteen osalta. Asemakaavan toteuttamisen aiheuttamaa liikenteen määrän lisäystä tulee kuitenkin vielä arvioida, jotta voidaan arvioida sen vaikutuksia. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että Koivissillan asemakaava-alueen hulevedet voi johtaa vt 2:n itäpuolelle sen alittavien kahden 600 mm rummun kautta hulevesisuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaava-alueen toteuttaminen lisää kuitenkin hulevesien määrää siinä määrin, ettei rumpujen kapasiteetti riitä enää hulevesille, tulee kunnan asentaa uusi 600 mm hulevesiputki vt 2:n alle. Vastine: KTY-5 merkintä on muutettu KLT merkinnäksi (ks. seuraava kappale), ja sitä on tarkennettu ELY-keskuksen ehdottamaan muotoon. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-5) on muutettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten

3 korttelialueeksi (KLT). Alueelle voidaan rakentaa liike-, toimisto- ja toimitilarakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Rakennusalalle sallitusta kulloinkin toteutettavasta rakennusoikeudesta voidaan enintään 60 % käyttää liiketilojen kerrosalaksi. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Koko kaavan alueelle sallittu liiketilojen rakennusoikeus ei ole muuttunut kaavaehdotuksessa esitetystä. Kaavamerkinnän muutoksella pääkäyttötarkoitus on nyt kaavamerkinnän mukainen. Tämän lisäksi liiketilojen määrän vaikutusta kirkonkylän palveluihin on arvioitu kaavaselostuksessa. Asemakaavan toteuttamisen aiheuttamaa liikenteen määrän lisäystä ja sen vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa jo aikaisemmin. Uudenmaan liitto, saapunut (myöhässä) Uudenmaan liitto ilmoittaa lausuntonaan, että sen valmisteluaineistosta antaman lausunnon mukaiset asiat on huomioitu kaavaehdotuksessa asianmukaisella tavalla. Uudenmaan liitolla ei ole huomautettavaa Koivissillan asemakaavan muutosehdotuksesta. Vihdin museo, saapunut Vihdin museo ilmoittaa lausuntonaan, että museon kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa toivottu vanhemman rakennuskannan inventointi on suoritettu keväällä 2014, ja sen perusteella alueen vanhempaan rakennuskantaan ei liity oleellisia suojeluarvoja. Alueen uudisrakentaminen tulee kaikilta osin sopeuttaa Vihdin perinteikkään kirkonkylän kupeessa sijaitsevan pientaloalueen maisemakuvaan ja maisemarakenteeseen. Vastine: Asuinrakentamisen osalta asemakaavassa on ollut jo luonnosvaiheesta asti kaavamääräyksiä, joilla on pyritty varmistamaan rakentamisen sopeutuvan maisemakuvaan ja maisemarakenteeseen. Asemakaavaan on hyväksymiskäsittelyssä lisätty uusi määräys 282 koskemaan KTY- ja KLT korttelialueita: Uudisrakennukset ja rakennelmat on rakennettava siten, että ne sopeutuvat alueen miljööseen ja maisemaan julkisivun rakennusmateriaalin ja värityksen suhteen. Vihdin ympäristövalvonta, saapunut Vihdin ympäristövalvonta ilmoittaa lausuntonaan, että kaavassa tulisi tutkia alueen rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden hyödyntämismahdollisuudet, ja ne tulisi merkitä varauksina kaavaan. Polttoaineen jakeluaseman sijoittumisen edellytyksiä kaavassa esitettyyn paikkaan ei ole selvitetty riittävästi. Koska pohjavesialueiden ulkopuolelle sijoittuviin polttoaineiden jakeluasemiin ei sovelleta enää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupamenettelyä, on riittävien selvitysten merkitys sijoituspaikan soveltuvuudesta kyseisille toiminnoille entistä tärkeämpi. Vaikka kyseinen alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, pohjavettä muodostuu myös muilla alueilla. Pohjavettä koskee ehdoton pilaamiskielto. VNA nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristön suojeluvaatimuksista 4 :n mukaan ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sijoituspaikan on oltava sellainen, ettei pohjaveden tai pintaveden korkeus aiheuta haittaa polttoainesäiliölle, polttoaineen siirtolaitteistoille, maaperän tai pohjaveden suojausrakenteille taikka viemäröintijärjestelmälle. Näin ollen kyseisten edellytysten täyttyminen, mm.

4 pohjavesiolosuhteet, erityisesti pohjaveden pinnankorkeuden ja sen vaihtelun osalta, tulee selvittää. Ympäristövalvonta muistuttaa edelleen, että kaava-alueen länsipuolella, noin 150 metrin etäisyydellä on ympäristöluvanvaraista toimintaa, josta saattaa aiheutua häiriötä ympäristöön. Tämä saattaa aiheuttaa rajoitteita lähialueiden maankäytön suunnittelulle. Vastine: Ylijäämämaiden hyödyntämismahdollisuudet on tutkittu. Kaava-alueella ei ole sellaista paikkaa, johon ylijäämämaita voitaisiin sijoittaa niiden hyödyntämistarkoituksessa (esim. meluvallit). Näin ollen kaavaan ei ole merkitty erillistä varausta ylijäämämaiden hyödyntämiseen. Asemakaavaan on lisätty kaavamääräys 283 : Huoltoaseman tontilla tulee rakentamisen yhteydessä toteuttaa tarvittavat pohjaveden suojaustoimenpiteet. Pohjavesiolosuhteet ko. paikassa tullaan selvittämään ulkopuolisen konsultin toimesta. Wichtis ry, saapunut Wichtis ry ilmoittaa lausuntonaan, että kaavassa tulisi ottaa huomioon pienyrittäjät Vihdissä. Koivissillan alueelle pitäisi kaavoittaa pieniä yritystoimintaan soveltuvia tontteja pienin rakennusoikeuksin, jotta mahdollisimman monella yrittäjällä olisi mahdollisuus rakentaa itselleen pieni liiketila/halli kyseiselle alueelle. Isojen rakennusoikeuksien tontit eivät palvele lainkaan vihtiläisiä yrittäjiä, vaan tuovat kenties tontille teollisuutta, jolle on jo tilaa reilusti muilla alueilla. Wichtis ry toivoo, että kaavoituksessa huomioidaan myös pienten tilojen yritykset ja heidän halukkuus rakentaa vaikka yhdessä edes yhdelle tontille muutama pienempi tila. Tässä taloustilanteessa 800 neliön hallin rakentaminen ei ole mahdollista kuin suurille toimijoille, joiden työntekijöitä asuu Vihdissä kuitenkin vähemmän kuin pienten yritysten omistajia ja työntekijöitä. Lisäksi toivotaan, että huoltoasematontille mietitään muitakin mahdollisuuksia kuin valtakunnallisesti tunnettua aakkosketjua. Paikallisistakin varmasti jotain halukkuutta liiketoiminnan tuomiseen kyseiselle tontille löytyy. Lisäksi olisi hienoa, mikäli tulevalle yritysalueelle saataisiin myös asiaan kuuluva yrityspyloni kertomaan vt 2:lla ajaville alueen palveluista. Vastine: Vihdin kunnassa on käytössä ohjeellinen tonttijako. Asemakaavassa esitetyt KTY- ja KLT -tontit on mahdollista lohkoa pinta-alaltaan sekä rakennusoikeudeltaan pienemmiksi kiinteistöiksi. Mainospyloni on mahdollista toteuttaa asemakaava-alueelle ilman kaavamerkintää. Näin ollen ei ole tarpeen lisätä erillistä kaavamerkintää pylonille. MUISTUTUKSET: Määräaikaan mennessä ei saapunut yhtään muistutusta yksityisiltä henkilöiltä.

5 KAAVAAN TEHTÄVÄT MUUTOKSET: - KTY-5 merkintä on muutetty KLT merkinnäksi - Asemakaavamääräyksiin on lisätty Asemakaavamääräyksiin on lisätty Korpimäen nimi on muutettu Kertunmäeksi - Yksityisen henkilön omistamien korttelin 192 tonttien 3 ja 4 pinta-alaa on muutettu ehdotusvaiheesta pienemmäksi käytyjen neuvotteluiden perusteella. - Nummelantien länsipuolen tonttien alueelle on lisätty olemassa olevien vesihuollon johtojen kohdalle maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Vihdissä Vihdin kunta tekninen ja ympäristökeskus/kaavoitus Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM