TALOUDEN TOTEUMINEN, SEURANTARAPORTTI

Transkriptio

1

2

3 Mikkelin kaupunki SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TALOUDEN TOTEUMINEN, SEURANTARAPORTTI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ Toimintatuottojen / toimintakulujen kehitys Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot olivat 8,7 M (20,9 %). Edellisen vuoden maaliskuun toteuma oli 9,3 M (20,1 %). Toimintatuottoja ei voi suoraan verrata vuoteen 2012, koska kuluvan vuoden alusta tapahtui kuntaliitos ja Puumalan kunta liittyi seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen sosiaalitoimen osalta vuoden 2013 alusta. Lisäksi lasten päivähoito siirtyi kokonaisuudessaan sivistystoimen varhaiskasvatukseen kuluvan vuoden alusta. Toimintatuottojen arvioidaan olevan koko vuoden tasolla 41,9 M. Koko vuoden myyntituottojen arvioidaan ylittyvän n. 0,3 Me. Myyntituottojen kasvu johtuu sosiaalipalvelujen ja vanhusten palvelujen arvioitua suuremmasta kotikuntalaskutuksesta. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kuntalaskutuksen toteutumista koko vuoden osalta ei voida vielä tässä vaiheessa arvioida. Maksutuotot jäävät alle talousarvion n. 0,2 M. Terveyspalvelujen maksutuotot jäävät ennusteen mukaan alle arvioidun. Tähän vaikuttaa henkilöstöresurssien vaje fysioterapiassa sekä hammashoidossa. Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän vuositalolla 100,1 %. Toimintakulujen kehitys Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut olivat 43,2 M (20,9 %) kun edellisen vuoden maaliskuun toteuma oli 38,4 M (20,4 %). Toimintakuluja ei voi suoraan verrata vuoteen 2012, koska Puumalan kunta liittyi seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen sosiaalipalvelujen osalta vuoden 2013 alusta ja päivähoito poistui sosiaali- ja terveystoimesta. Henkilöstömenojen kehitys ja ennuste Sosiaali- ja terveystoimen palkkamenovaraus ilman henkilöstösivukuluja on käyttösuunnitelmassa 39,1 M. Maaliskuun toteuman mukaan palkkamenot olivat 8,7 M (22,3 %). Sivukulut huomioiden henkilöstömenot olivat 11,3 M (21,9 %). Toteumasta puuttuu 0,6 % järjestelyvaraerä alkaen. Vakinaisen henkilöstön palkkasumma maaliskuun lopussa oli 6,9 M (21,7 %). Tilapäisen työvoiman kustannukset ovat olleet 1,1 M (50,5 %). Puumalan kunta liittyi seudulliseen sosiaali- ja terveystoimeen sosiaalipalvelujen osalta vuoden 2013 alusta. Tilapäisen työvoiman kustannuksia ei voida suoraan verrata käytettyyn euromäärään, koska varahenkilöstöyksikön työntekijämäärää on lisätty vuoden 2013 alusta lukien. Sosiaalipalveluissa palkkojen ja palkkioiden arvioidaan ylittyvän n. 0,2 M, joka aiheutuu kun Vuolingonhovin käynnistyy toukokuun alussa. Vastaavan säästön arvellaan kertyvän sisäisistä ostopalveluista.

4 Terveyspalvelujen osalta henkilöstömenot jäävät hieman alle ennustetun. Tilapäistä työvoimaa ei ole palkattu ja sairaalapalvelujen osastojen sijaisten tarve on pääsääntöisesti hoidettu tehotiimin kautta. Vanhusten palvelujen henkilöstömenoissa ylittyy tilapäinen työvoima ja erilliskorvaukset, jotka kompensoituvat vakituisten palkoista joiden arvellaan vastaavasti alittuvan. Koko vuoden tasolla henkilöstömenojen arvioidaan alittuvan 0,2 M. Henkilöstökulut alittuvat sekä terveyspalveluissa että vanhusten palveluissa. Palveluiden oston kehitys ja ennuste Palvelujen ostojen toteuma on 27,2 M (20,4 %). Kokonaisuudessaan palvelujen ostojen arvioidaan ylittyvän n. 7,5 M. Erikoissairaanhoidon kulut tammi - maaliskuulta olivat 1,6 M (15,5 %) suuremmat kuin edellisenä vuonna vastaavalla ajanjaksolla, kun kalliinhoidon tasausjärjestelmän ennakkomaksua ei otettu huomioon. Koko vuoden erikoissairaanhoidon kulujen arvioidaan olevan 64,5 M, mikä on 4 M talousarviota enemmän. Kalliinhoidon tasausjärjestelmän ennakkolaskutus verrattuna edellisvuoden toteutuneeseen oli kasvanut 0,8 M (35 %). Edelliseen vuoteen verrattuna kuluihin sisältyy kuntaliitoksen seurauksena entisen Ristiinan ja Suomenniemen kuntien erikoissairaanhoidon kulut. Vuoden 2012 ko. kuntien tilinpäätöksessä erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 5,9 M. Erikoissairaanhoidon osuus koko sosiaali- ja terveystoimen talousarviosta on n. 31,3 %. Terveyspalveluissa ensihoidon kulut alkuvuonna (ostojen määrää 0,6 M ) nostavat palvelujen ostojen määrää. Määrärahat ensihoitoon ovat 1,5 M ja koko vuoden kulut ko. laskutuksen jatkuessa 3,3M. Sosiaalipalveluissa palvelujen ostojen osalta arvioidaan ylityksen olevan n. 2,0 M. Perhepalvelun ostopalvelujen arvioidaan riittävän kokonaisuutena. Aikuissosiaalityön palvelujen ostoissa ylityspaineita on päihde- ja mielenterveysasumispalveluissa sekä päihdehuollon laitoskuntoutuksessa ja vammaispalveluissa vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluissa, kuljetuspalveluissa sekä kehitysvammaisten työtoiminnassa. Vanhusten palveluissa palvelujen ostojen arvioidaan ylittyvät n. 0,3 M. Sisäisiä kuluja on vielä laskuttamatta koko alkuvuoden osalta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ostojen kehitys ja ennuste Tarvikkeiden toteuma on tarkastelujaksolla 0,8 M (21,6 %). Tarvikkeiden ostot Sosiaalipalvelujen osalta toteutunevat arvioidusti, mutta terveys- ja vanhusten palvelujen osalta ostojen ylitystä on arveltu kertyvän n. 0,4 M. Ylityspaine aiheutuu suurimmaksi osaksi maksuttomista hoitotarvikkeista, joiden määrän nousua on vaikea hillitä, jos asiakasmäärä kasvaa sekä muista hoitotarvikkeista (sairaanhoitopalvelut). Avustukset Toimeentulotukimenojen arvioidaan toteutuvan arvioidusti sosiaalipalveluissa. Koko vuoden osalta avustusten arvioidaan toteutuvan määrärahojen mukaisesti.

5 Toteuma tarkastelujaksolla 22,5 %. Muut toimintakulut kehitys ja ennuste Toteuma tarkastelujaksolta on 1,3 M (22,8 %). Muiden toimintakulujen arvioidaan jäävän alle talousarvion 0,3 M. Ennuste talousarvion toteutumisesta Toimintatuottojen arvioidaan kertyvän määrärahojen puitteissa. Toimintakulujen osalta ulkoisten palvelujen- ja tarvikeostojen arvioidaan ylittävän talousarvioon varatut määrärahat. Arvioitu ylitys on 7,8 M ja toimintakate ylittyy 7,9 M. Toimintatuottojen/toimintakulujen kehitys Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Toimintatuottojen arvioidaan kertyvän sosiaali- ja terveyspalveluissa suunnitelman mukaisesti ja vanhuspalveluissa ylittyvän 0,1 M. maksutuottojen osalta.. Tuloja laskuttamatta alkuvuoden osalta ja loppuvuosi tarkentuu sen mukaisesti. Seurantajakson kertymä 25,0 % Sosiaalipalveluiden toimintakulujen arvioidaan ylittyvän vähintään 1,9 M asumispalveluissa. Terveyspalveluissa avopalveluiden ensihoidon arvioidaan ylittyvän 1,5 M sekä vanhustenpalveluissa tarvikeostojen (hoitotarvikkeet) arvioidaan ylittyvän 0,4 M. Tulosalueiden muiden käyttömenojen arvioidaan pysyvän annettujen määrärahojen puitteissa. Toimintatuottojen/toimintakulujen kehitys Hirvensalmi Sosiaalipalvelujen osalta tulot alittunevat, mutta terveys- ja vanhusten palvelujen osata kertyvät talousarvion mukaisesti. Toteuma seurantajaksolla 10,6 %. Tuloja laskuttamatta alkuvuoden osalta j a loppuvuosi tarkentuu sen mukaisesti. Sosiaalipalvelujen osalta Hirvensalmen kunnan perhe- ja aikuisten palvelut näyttävät toteutuvan laaditun talousarvion mukaisesti. Samoin vammaispalvelut. Terveyspalvelujen osalta jäädään mahdollisesti alle arvioidun määrärahan tai pysytään siinä. Vanhusten palvelujen osalta pysytään muuten talousarviossa, mutta tehostetun asumispalvelun vuokramäärärahat ylittyvät. Toteuma seurantajaksolla 20,8 % Toimintatuottojen/toimintakulujen kehitys Puumala Sosiaalipalvelujen osalta Puumalan kunnan perhe- ja aikuisten palvelut näyttävät toteutuvan tuottojen ja kulujen osalta laaditun talousarvion mukaisesti. Samoin vammaispalvelut. Terveyspalvelujen osalta tulot jäänevät alle arvioidun. Suuhygienistin antaman hoidon kysyntä on ollut odotettua vähäisempää. Menojen osalta jäädään alle talousarvion tai pysytään siinä. Vanhusten palvelujen osalta tuotot alittuvat mahdollisesti kotihoidon osalta, mutta muuten toteutuvat määrärahojen puitteissa. Tuotot seurantajaksolla 7,3 % ja kulut 17,0 %. Tuloja laskuttamatta alkuvuoden osalta ja loppuvuosi tarkentuu sen mukaisesti. Laskutuksia puuttuu ja seuranta tarkentuu sen mukaisesti. Johdon toimenpiteet

6 Sosiaalipalveluiden asumispalveluissa käynnistetään omaa tuotantoa alkaen, jolloin Vuolingonhovissa aloittaa 15 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö ikääntyville asiakkaille. Asumispalveluissa toteutetaan kilpailutus kesällä 2013 ja tarjouspyynnössä vaaditaan palveluntuottajalta kuntouttavia toimenpiteitä asumispalvelun aikana. Terveyspalveluissa lääkärien rekrytointia pyritään tehostamaan jolloin ostopalveluja voidaan vähentää. Vanhuspalveluissa tullaan lisäämään välimuotoista asumista ja lyhytaikaisyksikön toimintaa tehostetaan. Omana toimintana aloittaa uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö (Vuolingonhovi), jolloin Suonsaarelle saadaan käyttöön lyhytaikaispaikkoja. Erikoissairaanhoito Somaattinen: Sairaanhoitopiiriltä on pyydetty neuvottelua, jotta korotettujen hintojen osalta voidaan laskea/ ennustaa kustannusnousun vaikutusta. Psykiatrinen: Perusterveydenhuollon avohoidon kehittäminen. Toimenpiteenä arvioidaan erikoissairaanhoidon avohoidon toimintaa sekä toimintaan resurssoidun henkilöstön määrää. Tärkeää on selvittää työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä mielenterveystyössä. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteuttaminen Sosiaalipalvelut: Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ostoja vähennetään noin 30 henkilöllä. Palvelut korvataan välimuotoisilla asumisratkaisuilla. Tällä tavoitellaan euron kustannussäästöä vuonna Koko mielenterveyskuntoutujien palvelurakenne järjestellään uudelleen arvioimalla vastaanottotoiminta, kotihoito, päivätoiminta ja asumispalvelut. Asiakkaat siirtyvät tehostettuun palveluasumiseen osittain myös siitä syystä, että muita asumisen ja arjen tukimuotoja on vähän tarjolla. Erityisesti huomiota kiinnitetään siihen, että kaupungin itse tuottamat tai ostopalvelut johtaisivat palvelujen kysynnän tosiasialliseen vähenemiseen, joka käytännössä tarkoittaa tuloksellisempien hoitotulosten vaatimista omalta organisaatiolta sekä ostopalvelukumppaneilta. Mielenterveyskuntoutujien asumista ja arjen tuen palveluista kehitetään Mielen Aske -hankkeen avulla. Palvelurakenteen kehittämiseksi on palkattu päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori ajalle Suonsaaren jäävää lyhytaikaishoitoa käytetään joustavasti myös sosiaalipalveluiden asiakkaiden lyhytaikaiseen palvelutarpeeseen. Terveyspalvelut: Suunnitelmana on mahdollinen yhteinen seudullinen päivystys keskussairaalan tiloissa. Muutoksen esteenä on tällä hetkellä päivystyksen tiloissa oleva tilapula (huonetarve 3-4 hoitajalle ja 2-3 lääkärille). Lääkäriostopalvelua on selvästi vähennetty viime vuodesta. Ostopalvelua ja sen kustannuksia vähentää edelleen, mikäli lääkärirekrytoinnissa onnistutaan.

7 Terveyspalveluiden palveluverkkoa arvioidaan tämän kevään aikana. Sen kustannusvaikutusta on vaikea ennustaa, koska palveluverkon arviointi ja tarkastelu eivät aiemmin ole johtaneet muutoksiin. Vanhusten palvelut: Suonsaaren kiinteistö on arvioitu ja ns. vanhapuoli tyhjenee alkaen. Asukkaat siirtyvät Vuolingonhoviin. Uudelle puolelle jää 42 -paikkainen lyhytaikaisyksikkö. Säästöä syntyy vuonna 2013 henkilöstömenoissa noin euroa ja vuokrakustannuksissa noin euroa. Muiden kulujen osalta säästöä syntyy noin euroa. Vuolingonhovissa vanhusten asuntojen neliövuokra tulee olemaan 20,65 /m2/kk (alv = %) Suosaaressa vuokra oli 22,85 /m2/kk eli jää vähän alle. Tehostetun palveluasumisen ostojen määrä oli maaliskuussa 296 paikkaa eli budjetin mukainen (mukana Ristiinan ja Suomenniemen ostopalvelu, Mikkelin ostot 263 paikkaa). Säästöä ei synny vuonna Uhkana määrärahojen riittämättömyys jonotilanteen (17 asiakasta) takia. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä ei ole vielä käytössä, joten odotettuja säästöjä ei synny vielä vuoden 2013 aikana. Käyttöönotto on viivästynyt johtuen sopimuksista ja tietojärjestelmien yhteensovittamisesta..

8

9 SOTE, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-3/ 2013, ulkoiset ja sisäiset erät Maaliskuun Maaliskuun Laskennal. Johdon Johdon Maalis tot. TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA toteuma toteuma ennuste Johdon ennuste ennuste / ennuste / 13/Maalis TOTEUTUMISENNUSTE TA 2013 TP 2012 tot. 12 Toimintatuotot Myyntituotot ,3 % 87,8 % 86,4 % Maksutuotot ,2 % 96,9 % 111,2 % Tuet ja avustukset ,3 % 104,3 % 105,9 % Muut toimintatuotot ,2 % 76,5 % 111,7 % Toimintatuotot yhteensä ,1 % 91,0 % 94,4 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,5 % 112,4 % 110,6 % Palkat ja palkkiot ,5 % 112,3 % 112,5 % Henkilöstösivukulut ,2 % 112,9 % 104,6 % Eläkekulut ,8 % 106,6 % 106,2 % Muut henkilöstösivukulut ,3 % 156,5 % 93,7 % Palvelujen ostot ,6 % 112,0 % 114,2 % josta ulkoiset ,0 % 108,8 % 186,0 % josta sisäiset ,7 % 143,6 % 29,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,5 % 113,4 % 101,0 % Avustukset , ,5 % 110,7 % 105,0 % Muut toimintakulut , ,7 % 104,5 % 123,8 % Toimintakulut yhteensä , ,8 % 111,8 % 112,5 % Toimintakate , ,8 % 118,5 % 118,3 % Johdon ennuste maaliskuu SOPA TEPA VAPA JOTUPA ESH Sote yht. Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henk.sivukulut Palvelujen ostot josta ulkoiset josta sisäiset Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Tilinpäätös 2012 on muutettu vastaamaan v talousarviorakennetta

10 SOPA, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-3/ 2013 ulkoiset ja sisäiset erät valmis TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA Maaliskuun toteuma Maaliskuun toteuma Laskennal. ennuste Johdon ennuste Johdon ennuste / Johdon ennuste / Maalis tot. 13/ Maalis TOTEUTUMISENNUSTE TA 2013 TP 2012 tot. 12 Toimintatuotot Myyntituotot ,0 % 65,1 % 57,9 % Maksutuotot ,0 % 93,3 % 167,2 % Tuet ja avustukset ,0 % 110,7 % 106,6 % Muut toimintatuotot ,0 % 55,3 % 137,3 % Toimintatuotot yhteensä ,0 % 78,3 % 81,8 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,9 % 118,3 % 111,1 % Palkat ja palkkiot ,6 % 115,8 % 113,3 % Henkilöstösivukulut ,8 % 126,7 % 104,1 % Eläkekulut ,8 % 127,7 % 107,0 % Muut henkilöstösivukulut ,5 % 119,4 % 85,9 % Palvelujen ostot ,3 % 98,6 % 113,0 % josta ulkoiset ,5 % 111,1 % 112,1 % josta sisäiset ,2 % 18,0 % 184,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 128,5 % 115,7 % Avustukset ,0 % 106,1 % 100,7 % Muut toimintakulut ,0 % 137,7 % 124,6 % Toimintakulut yhteensä ,2 % 104,0 % 109,4 % Toimintakate ,6 % 113,2 % 118,4 % Tilinpäätös 2012 on muutettu vastaamaan v talousarviorakennetta.

11 TEPA, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-3/ 2013, ulkoiset ja sisäiset erät Maaliskuun Maaliskuun Laskennal. Johdon Johdon Maalis tot. TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA toteuma toteuma ennuste Johdon ennuste ennuste / ennuste / 13/ Maalis TOTEUTUMISENNUSTE TA 2013 TP 2012 tot. 12 Toimintatuotot Myyntituotot ,6 % 80,5 % 80,4 % Maksutuotot ,9 % 103,6 % 132,8 % Tuet ja avustukset ,3 % 80,6 % 49,8 % Muut toimintatuotot ,2 % 54,6 % 54,6 % Toimintatuotot yhteensä ,0 % 84,4 % 88,8 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,7 % 108,4 % 131,7 % Palkat ja palkkiot ,5 % 107,8 % 133,3 % Henkilöstösivukulut ,5 % 110,4 % 126,7 % Eläkekulut ,0 % 112,9 % 129,9 % Muut henkilöstösivukulut ,5 % 95,4 % 107,0 % Palvelujen ostot ,5 % 105,6 % 127,0 % josta ulkoiset ,8 % 100,2 % 124,2 % josta sisäiset ,0 % 118,3 % 132,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 103,5 % 129,1 % Avustukset ,0 % 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,6 % 104,5 % 149,0 % Toimintakulut yhteensä ,8 % 106,6 % 130,3 % Toimintakate ,9 % 118,3 % 166,1 % Tilinpäätös 2012 on muutettu vastaamaan v talousarviorakennetta.

12 VAPA, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-3/ 2013, ulkoiset ja sisäiset erät Maaliskuun Maaliskuun Laskennal. Johdon Johdon Johdon Maalis tot. TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA toteuma toteuma ennuste ennuste ennuste / ennuste / 13/ Maalis TOTEUTUMISENNUSTE TA 2013 TP 2012 tot. 12 Toimintatuotot Myyntituotot ,2 % 110,5 % 116,9 % Maksutuotot ,1 % 95,5 % 109,2 % Tuet ja avustukset ,7 % 42,6 % 42,6 % Muut toimintatuotot ,1 % 99,8 % 99,0 % Toimintatuotot yhteensä ,0 % 102,8 % 113,1 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,1 % 112,3 % 108,9 % Palkat ja palkkiot ,2 % 114,2 % 111,3 % Henkilöstösivukulut ,2 % 105,7 % 101,5 % Eläkekulut ,0 % 101,2 % 103,1 % Muut henkilöstösivukulut ,2 % 137,3 % 89,3 % Palvelujen ostot ,9 % 122,4 % 110,2 % josta ulkoiset ,0 % 107,6 % 85,7 % josta sisäiset ,0 % 179,8 % 204,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % 127,3 % 90,3 % Avustukset ,0 % 133,7 % 0,0 % Muut toimintakulut ,6 % 94,3 % 125,4 % Toimintakulut yhteensä ,2 % 116,9 % 110,1 % Toimintakate ,2 % 126,2 % 108,3 % Tilinpäätös 2012 on muutettu vastaamaan v talousarviorakennetta

13 Tulosalue TP 2012 KS 2013 Tot Tot Tot % 2012 Tot % 2013 m%3/12 ja3/13 kasvu KS:ssa Sosiaalipalvelut Tulot ,5 % 19,3 % -18,2 % -21,7 % Menot ,8 % 21,9 % 9,4 % -1,2 % Netto ,2 % 22,5 % 18,4 % 6,2 % Terveyspalvelut Tulot ,4 % 22,5 % -11,2 % -15,6 % Menot ,9 % 19,9 % 30,3 % 3,7 % Netto ,0 % 18,9 % 66,1 % 13,9 % Vanhusten palvelut Tulot ,0 % 20,9 % 13,1 % 2,7 % Menot ,3 % 19,2 % 10,1 % 16,7 % Netto ,2 % 18,2 % 8,3 % 25,9 % Johtamisen tukipalvelut Tulot ,0 % 0,0 % 0,0 % -44,2 % Menot ,4 % 21,4 % 2,2 % -16,7 % Netto ,8 % 24,7 % 2,2 % -9,8 % Omat tulosalueet yht. Tulot ,4 % 20,9 % -2,2 % -9,1 % Menot ,8 % 20,2 % 14,8 % 6,8 % Netto ,5 % 19,9 % 23,9 % 15,0 % Erikoissairaanhoito Tulot ,0 % 0,0 % 0,0 % Menot ,5 % 22,7 % 21,6 % 10,0 % Netto ,5 % 22,7 % 21,6 % 10,0 % SOTE YHTEENSÄ Tulot ,4 % 20,9 % -2,2 % -9,1 % Menot ,3 % 20,9 % 16,9 % 7,7 % Netto ,3 % 20,9 % 23,0 % 13,1 % Talousarvion toteutuminen

14 Tulosalue KS 2013 tot tot. % KS Hirvensalmi tot tot. % KS Puumala tot tot. % KS Mikkeli tot tot. % Sosiaalipalvelut Tulot ,3 % ,1 % ,5 % ,0 % Menot ,9 % ,0 % ,2 % ,6 % Netto ,5 % ,9 % ,7 % ,3 % Terveyspalvelut Tulot ,5 % ,1 % ,0 % ,7 % Menot ,9 % ,5 % ,6 % ,6 % Netto ,9 % ,3 % ,2 % ,1 % Vanhusten palvelut Tulot ,9 % ,8 % ,2 % ,5 % Menot ,2 % ,7 % ,0 % ,0 % Netto ,2 % ,8 % ,3 % ,6 % Johtamisen tukipalvelut Tulot ,0 % ,0 % Menot ,4 % ,4 % Netto ,7 % ,7 % Omat tulosalueet yht. Tulot ,9 % ,9 % Menot ,2 % ,2 % Netto ,9 % ,9 % Erikoissairaanhoito Tulot 0 0 0,0 % 0 0 0,0 % Menot ,7 % ,7 % Netto ,7 % ,7 % SOTE YHTEENSÄ Tulot ,9 % ,6 % ,3 % ,9 % Menot ,9 % ,8 % ,0 % ,9 % Netto ,9 % ,2 % ,2 % ,9 % Talousarvion toteutuminen

15 Henkilöstökulujen toteuma SOSIAALI- JA TERVEYSLTK YHTEENSÄ KS 2013 Tot Tot % TP 2012 Tot Tot % Kasvu ks:ssa m % Kuukausipalkat , ,4 27,9 15,6 Muu tilap. työvoima , ,5-61,0-3,8 Yht , ,9 12,1 12,5 Erilliskorvaukset , ,5 3,7 15,2 Muut , ,8-121,0-16,4 Palkat ja palkkiot yht , ,9 10,6 12,5 Eläkekulut , ,0 12,4 6,2 Muut henk.sivukulut , ,0 18,8 8,2 Sairasvak. ja tap. korv , ,9-33,8 43,9 Henkilöstösivuk. yht , ,9 16,1 4,6 HENK.KULUT YHT , ,2 11,9 10,6 SOSIAALIPALVELUT KS 2013 Tot Tot % TP 2012 Tot Tot % Kasvu ks:ssa m % Kuukausipalkat , ,1 34,1 14,0 Muu tilap. työvoima , ,1-48,0 100,2 Yht , ,2 15,7 24,1 Erilliskorvaukset , ,0 23,5-5,9 Muut , ,6-49,1-82,6 Palkat ja palkkiot yht , ,5 14,0 13,4 Eläkekulut , ,6 22,0 7,0 Muut henk.sivukulut , ,8 17,3 8,9 Sairasvak. ja tap. korv , ,1-98,9 166,3 Henkilöstösivuk. yht , ,2 28,2 3,9 HENK.KULUT YHT , ,1 17,2 11,1 TERVEYSPALVELUT KS 2013 Tot Tot % TP 2012 Tot Tot % Kasvu ks:ssa m % Kuukausipalkat , ,5-27,7 18,5 Muu tilap. työvoima , ,8-74,2 8,4 Yht , ,0-34,0 17,4 Erilliskorvaukset , ,3-24,4-14,6 Muut 6 0 0, ,0 60,0-99,9 Palkat ja palkkiot yht , ,0-33,3 15,2 Eläkekulut , ,3-29,8-58,2 Muut henk.sivukulut , ,7-33,6-58,7 Sairasvak. ja tap. korv , ,5-35,1-32,3 Henkilöstösivuk. yht , ,8-30,3-59,2 HENK.KULUT YHT , ,5-32,6-19,3

16 VANHUSTEN PALVELUT KS 2013 Tot Tot % TP 2012 Tot Tot % Kasvu ks:ssa m % Kuukausipalkat , ,9 32,2 14,4 Muu tilap. työvoima , ,7-66,3-11,8 Yht , ,7 13,2 9,5 Erilliskorvaukset , ,1 6,8 28,4 Muut , ,0 0,0 11,8 Palkat ja palkkiot yht , ,3 11,8 11,3 Eläkekulut , ,2 13,8 3,1 Muut henk.sivukulut , ,3 26,3 7,1 Sairasvak. ja tap. korv , ,0-24,9 45,5 Henkilöstösivuk. yht , ,0 18,6 1,5 HENK.KULUT YHT , ,7 13,3 8,9 JOHTAMISEN TUKIPALVELUT KS 2013 Tot Tot % TP 2012 Tot Tot % Kasvu ks:ssa m % Kuukausipalkat , ,5 15,4 13,0 Muu tilap. työvoima 0 0 0, ,7-100,0 0,0 Yht , ,5 4,7-1,7 Erilliskorvaukset 2 1 0, ,8 59,6 Muut , ,9-1,6-36,2 Palkat ja palkkiot yht , ,9 4,2-3,5 Eläkekulut , ,8-53,6-5,0 Muut henk.sivukulut , ,0 4,8-5,7 Sairasvak. ja tap. korv , ,0 0,0 0,0 Henkilöstösivuk. yht , ,7-48,3-2,2 HENK.KULUT YHT , ,2-16,0-3,2 PERHEPALVELUT KS 2013 Tot Tot % TP 2012 Tot Tot % Kasvu ks:ssa m % Kuukausipalkat , ,7 60,1 29,6 Muu tilap. työvoima , ,9-75,7 24,4 Yht , ,8 26,9 28,5 Erilliskorvaukset , ,9 40,6 1,5 Muut 0 4 0, ,5-100,0-29,1 Palkat ja palkkiot yht , ,5 25,8 26,7 Eläkekulut , ,0 34,9 22,3 Muut henk.sivukulut , ,8 28,4 21,8 Sairasvak. ja tap. korv , ,0-87,1 263,4 Henkilöstösivuk. yht , ,7 46,7 17,2 HENK.KULUT YHT , ,2 30,5 24,3

17 Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi VAPAAEHTOISTYÖN TUKEMINEN /AVUSTAMINEN 2013 Myönnetty 2012 Anottu 2013 Esitys 2013 Sosiaalityö, lastensuojelu, päihdehuolto Etelä-Savon Vapautuvien tuki ry 300, ,00 300,00 Irti Huumeista ry, Mikkelin alueosasto 300, ,00 300,00 Lomakoti Mäntyniemen kannatusyhdistys ry 300, ,00 300,00 MLL Lasten ja nuorten puhelin ja netin toiminta Mli+Rna 0, ,00 0,00 MLL Otavan yhdistys ry (uusi) 0,00 480,00 300,00 ViaDia Mikkeli ry 300,00-0,00 VIOLA - väkivallasta vapaaksi ry 1 000, , ,00 Virike ry 1 000, , ,00 Yhteensä 3 200, , ,00 Vammais- ja potilasjärjestöt Crohn ja Colitis ry 300,00-0,00 Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry 300,00-0,00 Etelä-Savon CP-yhdistys ry 300,00-0,00 Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry 0,00 250,00 250,00 Etelä-Savon munuais- ja maksapotilaat ry 300,00 500,00 300,00 Etelä-Savon Näkövammaiset ry 300,00 800,00 300,00 Etelä-Savon Osteoporoosiyhdistys ry 0,00 500,00 300,00 Itä-Suomen-SYLI ry (entväli-suomen Syömishäiriöperheet) 300, ,00 300,00 Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry 300,00 500,00 300,00 Mikkelin Kuurojen Yhdistys ry 300,00 500,00 300,00 Mikkelin MS-yhdistys ry 300,00 300,00 300,00 Mikkelin Seudun Afasia- ja Aivohalvausyhdistys ry 300,00 600,00 300,00 Mikkelin seudun Allergia- ja Astmayhdistys 0,00 400,00 300,00 Mikkelin seudun Epilepsiayhdistys ry 300,00 350,00 300,00 Mikkelin seudun Hengitysyhdistys ry 300,00 500,00 300,00 Mikkelin seudun Invalidit ry 300,00 0,00 0,00 Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry 300, ,00 300,00 Mikkelin seudun keliakiayhdistys ry (uusi) 0, ,00 500,00 Mikkelin seudun Kuulo ry 300,00 800,00 300,00 Mikkelin seudun Muisti ry 300,00 0,00 0,00 Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 300, ,00 300,00 Mikkelin seudun Parkinson-kerho 300,00 500,00 300,00 Mikkelin seudun Psoriasisyhdistys ry 300,00 500,00 300,00 Mikkelin seudun Reumayhdistys ry 300,00 400,00 300,00 Mikkelin seudun Selkäyhdistys ry 300,00 300,00 300,00 Mikkelin seudun Sydänyhdistys ry 300, ,00 300,00 Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla ry 0, ,00 300,00 Saimaan syöpäyhdistys ry/mikkelin seudun osasto 300,00 300,00 300,00 Sydänlapset ja aikuiset ry, Mikkelin alueosasto 300,00 500,00 300,00 Yhteensä 7 200, , ,00

18 Eläkeläisjärjestöt Eläkeliiton Anttolan yhdistys ry 300,00-0,00 Eläkeliiton Haukivuoren yhdistys ry 300,00 500,00 300,00 Eläkeliiton Mikkelin yhdistys ry 200,00 200,00 200,00 Eläkeliiton Ristiinan yhdistys ry 0, ,00 300,00 Mikkelin Eläkeläiset ry 300,00 500,00 300,00 Mikkelin Eläkkeensaajat ry 300,00 300,00 300,00 Mikkelin Kaatuneitten Omaiset ry 300,00 400,00 300,00 Mikkelin Kansalliset Seniorit ry 500,00 500,00 300,00 Mikkelin Kristityt Ikinuoret ry 300,00 400,00 300,00 Mikkelin Ruskayhdistys ry 300,00 600,00 300,00 Mikkelin julkisen alan eläkeläiset ry 300,00 400,00 300,00 Mikkelin seudun Työkyvyttömyys- ja Varhaiseläkeläiset MISTEL ry 300,00 ei määr 300,00 Naisvuoren Eläkkeensaajat ry 300, ,00 300,00 Otavan Seudun Eläkkeensaajat ry 300,00 400,00 300,00 Savon Ilco ry - 300,00 300,00 Yhteensä 4 000, , ,00 Muut järjestöt Etelä-Savon Sotaorvot 200,00 300,00 300,00 Non Fighting Generation ry Mlin paikallisosasto 300, ,00 300,00 Rikosuhripäivystys/Itä-Suomen aluetsto/mlin palvelupiste 300,00 0,00 Romaniperheleiri 300,00-0,00 Sotainvalidien Veljesliiton Mlin seudun Sotainvalidit ry Alle 20 %:n sotainv ja sotainv leskien kotiaputoimintaan ja siivoukseen ,00 0,00 Yhteensä 1 100, ,00 600,00 Kaikki yhteensä , , ,00 Vuoden sosiaaliteko 900,00 Käytettävissä oleva määräraha , ,00 Jaettavaa jää 6 650,00

19 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODELTA 2012 Kari Wainio Sosiaali- ja potilasasiamies Mikkelin kaupunki

20 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO KATSAUS ASIAMIEHEN TOIMINTAAN VUONNA ASIAMIEHELLE TULLEET YHTEYDENOTOT VUONNA Sosiaaliasiamiehelle tulleet asiakasyhteydenotot Yhteydenottojen aiheet ja sisällöt Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot Yhteydenottojen aiheet ja sisällöt ASIAKKAAN ASEMAN JA OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA Palvelujen toteutuminen asiakaspalautteen valossa Sosiaalityö Terveyskeskusten vastaanottotoiminta Vanhuspalvelut Sosiaaliasiamiesten kuntakysely Kuntien arviointia Parannusehdotuksia MUISTUTUKSET, KANTELUT, SELVITYSPYYNNÖT JA MUUTOKSENHAKU

21 1.JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) eli sosiaalihuollon asiakaslaki tuli voimaan vuonna Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Asiakaslaki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta, johon liittyy keskeisesti asiakkaan mielipiteiden, toivomusten ja etujen huomioon ottaminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden, kuten lasten, kehitysvammaisten ja vanhusten asemaan ja oikeuksiin. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetään sosiaaliasiamiestoiminnasta. Lain mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 4 :n mukaan sosiaaliasiamiehen kelpoisuusvaatimuksena on 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan hyvä tuntemus. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) korostetaan potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Lain 11 :ssä määritellään potilasasiamies ja potilasasiamiehen tehtävät. Terveydenhuollon toimintayksikön on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävät ovat lähes samat sosiaaliasiamiehen tehtävien kanssa: - Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo ja ohjaa asiakasta asiakas- ja potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa.hän avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista. Sosiaali- ja potilasasiamies toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.. Tämä on 4. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen laatima selvitys Mikkelin kaupunginhallitukselle. Selvitys sisältää sekä sosiaalihuollon että perusterveydenhuollon osion. Asiamiehen selvitys perustuu vuoden 2012 aikana tulleisiin asiakas- ja potilasyhteydenottoihin, viranhaltijoiden ja työntekijöiden haastatteluihin, muihin kyselyihin ja asiamiestoiminnassa muutoin esille tulleisiin asioihin ja havaintoihin. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys jakaantuu 5 lukuun. Johdanto-osan jälkeen 2.luvussa luodaan yleiskatsaus asiamiestoimintaan. 3. luvussa on yhteenveto asiamiehelle tulleista asiakasyhteydenotoista, niiden aiheista ja sisällöstä. 4.luvussa arvioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumista asiakasnäkökulmasta asiakasyhteydenottojen ja muun asiamiestoiminnassa saadun tiedon valossa. 5.luvussa käydään lävitse Mikkelin kaupungilta, Itä- Suomen aluehallintovirastolta ja Kuopion hallinto-oikeudelta saadut tiedot koskien vuoden 2012 aikana tehtyjä muistutuksia, kanteluja ja oikaisuvaatimuksia. 2

22 2. KATSAUS ASIAMIEHEN TOIMINTAAN VUONNA 2012 Vuosi 2012 oli Mikkelin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen neljäs toimintakausi. Sosiaali- ja potilasasiamies tuotti asiamiespalveluja koko Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueelle, johon kuuluvat Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan ja Suomenniemen kunnat. Lisäksi asiamies antoi potilasasiamiespalveluja Puumalan kunnalle sekä yksityisille palveluntuottajille. Sosiaali- ja potilasasiamies toimi Vaalijalan kuntayhtymän sosiaaliasiamiehen vuosilomasijaisena. Vastaavasti Vaalijalan sosiaaliasiamies lomitti Mikkelin asiamiestä vuosilomien aikana. Sosiaali- ja potilasasiamiehellä on ollut puhelinaika arkipäivisin klo Muuna aikana asiakas on voinut jättää soittopyynnön puhelimen vastaajaan. Iltapäivät ovat olleet pääsääntöisesti varattuja asiakkaiden asioiden hoitamiseen, viranomaisyhteistyöhön, tapaamisiin ja kirjallisiin työtehtäviin. Asiakkaalla on ollut mahdollisuus asiamiehen tapaamiseen ennalta sovittuna aikana. Myös ilman ajanvarausta saapuneet asiakkaat on otettu vastaan mahdollisuuksien mukaan. Asiamies on tehnyt tarvittaessa myös kotikäyntejä ja vierailuja sopimuskuntiin. Sosiaali- ja potilasasiamies on tilastoinut vuodelta 2012 yhteensä 490 yhteydenottoa. Vähennystä edellisvuoteen oli 18 yhteydenottoa. Vähennystä on pidettävä merkittävänä ottaen huomioon, että uudet kunnat, Kangasniemi, Mäntyharju ja potilasasiamiestoiminnan osalta myös Pertunmaa tulivat asiamiestoiminnan piiriin. Erityisesti toimintavuoden aikana vähentyivät terveyskeskusten vastaanottotoimintaa koskevat yhteydenotot. Vähennystä oli lähes 40 yhteydenottoa. Näin myös potilasasiamiestoimintaa koskevien yhteydenottojen jatkuva kasvu taittui ollen nyt 19 yhteydenottoa pienempi kuin vuonna Tilastoitu yhteydenotto saattaa todellisuudessa sisältää useita eri yhteydenottoja asiamieheen. Näin asiamieheen otettujen kontaktien määrä on huomattavasti suurempi kuin virallisesti tilastoidut yhteydenotot. Vain siinä tapauksessa kun asiakas on lähestynyt asiamiestä kokonaan uudessa asiassa tai aiempi asia on edennyt uuteen vaiheeseen, esim. oikaisupyynnön tekemiseen, on asiakkaan ottama kontakti tilastoitu uudeksi yhteydenotoksi. Asiamiehen toiminta on kuuntelemista, neuvontaa, ohjausta ja usein konkreettista auttamista esim. erilaisten asiakirjojen täyttämisessä. Usein asiakkaan ottama yhteydenotto edellyttää asiamieheltä asian selvittelyä ja kontakteja eri viranomaisiin. Vain harvoin asiakkaan asia selviää yhdellä puhelinkontaktilla. Asiakkaiden asiat ovat usein myös hyvin kompleksisia. Tällöin asiamieheltä vaaditaan asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaista selvittämistä. Asiakkaan kanssa voidaan pohtia mm. keinoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävien yhdistäminen samalle viranhaltijalle on asiamiehen näkemyksen mukaan onnistunut ja toimiva ratkaisu. Valtakunnallisen tason tavoitteenahan on ollut jo pitkään sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön lisääminen ja osittainen tehtävien yhdistäminen. Sosiaali- ja terveystoimen raja onkin tänä päivänä hyvin liukuva. Eri tulosalueiden ja tulosyksiköiden sisällä työskentelee usein sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen ammattilaisia. Käytännössä asiamies joutuu välillä pohtimaan, kuuluuko asiakkaan esille tuoma asia sosiaali- vai potilasasiamiehen tehtäväalueeseen? Tällainen rajanveto tulee esiin mm. vanhustenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Palveluja käyttävän asiakkaan kannalta on myös selkeää, että hän voi ottaa yhteyttä yhteen ja samaan asiamieheen tilanteissa, joissa hän on kokenut jääneensä ilman hänelle kuuluvaa etuutta tai tulleensa väärin tai huonosti kohdelluksi palvelun tuottajan taholta. 3

23 Sosiaaliasiamiesten omissa tapaamisissa puhutti edelleen asiamiesten asema ja asiamiestoiminnan järjestäminen. Todettiin, että asiamiestoiminta on edelleen hyvin epäyhtenäisesti järjestetty ja resursoitu eri puolella maatamme. Asiamiehet pitävät tavoitteena, että sosiaali- ja potilasasiamiesten riippumaton asema vahvistetaan ja asiamiestoiminta organisoidaan yhteneväisesti ja tasapuolisesti koko maassa. Sosiaali- ja potilasasiamies on varsinaisen asiakastyön ohella osallistunut toimintavuoden aikana asiamiehille kohdennettuun koulutukseen. Valtakunnalliset sosiaaliasiamiespäivät pidettiin Helsingissä ja Tietosuoja-seminaari Hämeenlinnassa Asiamies on osallistunut myös Mikkelissä järjestettyihin sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin. Lisäksi asiamies on osallistunut Itä-Suomen aluehallintoviraston järjestämiin sosiaaliasiamiesten työkokouksiin Kuopiossa sekä Sosiaali- ja potilasasiamies on kuulunut Sosiaaliasiamiehet ry:n hallitukseen ja osallistunut hallituksen kokouksiin vuoden aikana yhteensä kolme kertaa. Hallitus on toimintakautensa aikana antanut mm. oman lausuntonsa vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain uudistuksen valmisteluun. Lisäksi asiamies on osallistunut sairaaloiden sosiaalityöntekijöiden ja potilasasiamiesten yhteistyöryhmään sekä Itä-Suomen sosiaaliasiamiesten työkokouksiin. Sosiaali- ja potilasasiamies on käynyt kertomassa työstään sekä asiakkaan asemasta ja oikeuksista mm. Ruskayhdistyksessä ja työkeskus Miketekissä. Asiamies on osallistunut viranomaisyhteistyötä koskeviin palavereihin ja ollut tarvittaessa asiakkaan tukena asiakasneuvotteluissa. Tiivistä yhteistyötä asiamies on tehnyt sairaanhoitopiirin potilasasiamiehen sekä muiden viranomaistahojen kanssa. Asiamies on ollut myös yhteydessä Itä-Suomen alueen asiamiehiin asiakastapauksiin ja lain tulkintaan liittyvissä asioissa. Asiakastapauksiin liittyvä yhteistyö sosiaali- ja potilasasiamiehen ja palveluorganisaation työntekijöiden välillä on asiamiehen näkemyksen mukaan sujunut joustavasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. 3. ASIAMIEHELLE TULLEET YHTEYDENOTOT VUONNA Sosiaaliasiamiehelle tulleet asiakasyhteydenotot Sosiaaliasiamiehelle tuli toimintavuonna 253 tilastoitua yhteydenottoa. Tilastoitu yhteydenotto saattaa sisältää useampia asiakkaan ottamia kontakteja asiamieheen. Asiakkaan yhteydenotto on tilastoitu uudeksi yhteydenotoksi vain siinä tapauksessa että asiakas on lähestynyt asiamiestä kokonaan uudessa asiassa tai aiempi asia on edennyt viranomaiskäsittelyssä uuteen vaiheeseen. Näin asiamieheen otettujen kontaktien määrä on todellisuudessa huomattavasti suurempi kuin tilastoitujen yhteydenottojen määrä. Sosiaaliasiamiehelle tulleista yhteydenotoista 192 tuli Mikkelistä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueen muista kunnista tuli yhteydenottoja seuraavasti: Kangasniemi 10, Mäntyharju 20, Pertunmaa 12, Hirvensalmi 7, Suomenniemi 3 ja Ristiina 4 yhteydenottoa. Alueen ulkopuolelta, muualta Suomesta tuli muutamia yksittäisiä yhteydenottoja. Yhteydenotot koskivat pääsääntöisesti Mikkelissä asuvia asiakkaita. Mutamassa yhteydenotossa asiakas kuului toisen sosiaaliasiamiehen toiminta-alueelle. 4

24 Yhteydenottaja oli pääsääntöisesti asiakas itse. Ikäihmisten kohdalla yhteydenottaja oli usein myös puoliso. Lapsia ja nuoria koskevissa asioissa yhteydenottaja oli tavallisesti lapsen vanhempi. Tavallisin yhteydenottotapa oli luonnollisesti puhelinsoitto, joskin sähköpostin käyttö yhteydenottotapana on lisääntynyt: Yhteydenottaja Yhteydenottotapa Asiakas 186 Puhelin 176 Omainen 45 Sähköposti 40 Läheinen 4 Tapaaminen 35 Työntekijä 18 Kirje Yhteydenottojen aiheet ja sisällöt Eniten yhteydenottoja sosiaaliasiamiehelle tuli edellisvuosien tapaan toimeentulotukiasioissa. Yhteydenoton syy oli tavallisimmin toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästyminen tai tyytymättömyys viranhaltijan tekemään päätökseen. Sosiaaliasiamieheltä kysyttiin myös mielipidettä päätösten oikeudellisuuteen, neuvoja toimeentulohakemuksen tekemiseen ja usein myös konkreettista apua oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Sosiaalityöhön on tilastoitu sellaiset yhteydenotot, joita ei ole voitu selkeästi määrittää muille sosiaalihuollon tehtäväalueille. Kysymys on usein asiakkaista, joiden elämäntilannetta ei voida kohentaa vain jollain tietyllä tuella tai palvelulla, vaan asiakkaan auttaminen vaatii kokonaisvaltaisempaa pohdiskelua, suunnittelua ja yhteydenottoja eri viranomaisiin. Kotipalvelun yhteydenottojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Sosiaaliasiamieheen otti yhteyden joko kotipalvelun asiakas tai iäkkään kotipalveluasiakkaan omainen. Yhteydenotot koskivat useimmiten kotipalvelun sisältöä, laatua, käyntiin käytettyä aikaa sekä palvelumaksuja. Huolta kannettiin muutenkin rahojen riittävyydestä ja asiakkaiden selviytymisestä kotioloissa. Vanhustenhuollon yhteydenotot käsittelivät palvelujen saatavuutta, niiden sisältöä ja laatua, asiakkaiden oikeuksia sekä palvelumaksuja. Lastensuojelua koskevissa yhteydenotoissa oltiin tyytymättömiä viranhaltijoiden huonoon tavoitettavuuteen. Tähän liittyi läheisesti puutteellinen tiedon kulku. Jotkut asiakkaat kokivat, että he eivät tulleet asiassaan kuulluksi ja halusivat sosiaaliasiamiehen mukaan asiakasneuvotteluun. Muut kysymykset liittyivät lastensuojelun sijaishuollon päätöksiin, korvauksiin, asiakkaan oikeusturvaan, tietoturvaan ja asiakastietojen saantiin. Vammaispalvelua koskevat yhteydenotot liittyivät useimmiten viranhaltijan tekemään kielteiseen kuljetuspalvelupäätökseen. Huoltoa ja tapaamista koskevat yhteydenotot koskivat vanhempien ja lasten tapaamisia ja niihin liittyviä ongelmia sekä elatusmaksuja ja niistä sopimista. Nimikkeellä muut palvelut on tilastoitu erityyppisiä yhteydenottoja, joita koskevat palvelut eivät kuulu sosiaalitoimen tehtäväalueeseen. Asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä hyvin moninaisissa kysymyksissä. Tavallisimpia ovat olleet kuitenkin mm. Kelan päätöksiin tehtävät muutoksenhaut 5

25 sekä vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin tehtävät valitukset. Myös ne yhteydenotot, joissa palvelun järjestäjä on ollut joku muu kunta, on merkitty tähän tilastointikohtaan. Taulukko 1: Yhteydenotot Mikkelissä tehtäväalueittain v Sosiaalityö toimeentulotuki vanhustenhuolto vammaispalvelu kehitysvammahuolto kotipalvelu omaishoidon tuki lastensuojelu huolto ja tapaam päihdehuolto päivähoito yksityiset palvelut muut palvelut Yhteensä Taulukko 2: Yhteydenotot Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla tehtäväalueittain v.2012 Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Sosiaalityö toimeentulotuki vanhustenhuolto vammaispalvelu kehitysvammahuolto kotipalvelu omaishoidon tuki lastensuojelu huolto ja tapaaminen päihdehuolto päivähoito yksityiset palvelut muut palvelut Yhteensä

26 3.3. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot Potilasasiamiehelle tuli toimintavuonna yhteensä 237 tilastoitua yhteydenottoa. Tilastoitu yhteydenotto saattaa sisältää useampia asiakkaan ottamia kontakteja asiamieheen. Näin kaikkien yhteydenottojen määrä on huomattavasti tilastoitua suurempi. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot vähenivät edellisvuodesta. Vähennystä edelliseen toimintakauteen oli 19 yhteydenottoa. Erityisesti vähenivät Mikkelin terveyskeskusta koskevat yhteydenotot. Vuoden 2012 yhteydenotot jakautuivat seuraavasti: Mikkeli 185, Kangasniemi 12, Mäntyharju 15, Pertunmaa 10, Hirvensalmi 5, Ristiina 2, Suomenniemi 2 ja Puumala 2 yhteydenottoa. Toiminta-alueen ulkopuolelta tuli muutama yksittäinen yhteydenotto. Yhteydenottaja Yhteydenottotapa Asiakas 170 Puhelin 176 Omainen 50 Tapaaminen 30 Läheinen 4 Sähköposti 31 Työntekijä Yhteydenottojen aiheet ja sisällöt Eniten yhteydenottoja potilasasiamiehelle tuli aiempien vuosien tapaan terveyskeskuksen vastaanottotoiminnasta. Yhteydenoton syy oli usein epäily potilasvahingosta tai hoitovirheestä. Asiakkaat halusivat myös neuvoja ja apua mahdollisen korvausvaatimuksen tai potilaslain mukaisen muistutuksen tekemiseen. Yhteydenotot koskivat myös potilastietoja, niiden saamista ja mahdollista korjaamista sekä salassapitoa. Myös ajanvaraus ja lääkärin vastaanottoaikojen saaminen koettiin edelleen yhteydenotoissa hankalaksi. Kotihoidon yhteydenotot koskivat tavallisimmin hoidon sisältöä, laatua ja kotihoitoon käytettyä aikaa. Kotihoidon sisältö ja asiakkaan tarpeet eivät aina kohdanneet. Joissakin tapauksissa oltiin myös tyytymättömiä kotihoidon laatuun. Omaiset kantoivat huolta asiakkaiden yleiskunnon seurannasta ja vanhusasiakkaiden kotona pärjäämisestä. Palveluasumisessa kiinnitettiin huomiota palvelun laatuun, lääkitykseen ja asukkaiden voinnin seurantaan, asukkaiden turvallisuuteen, hoitosuunnitelmiin sekä palveluasumisen palvelumaksuihin. Laitoshoidon asiakasasiat liittyivät potilaan saamaan hoitoon, lääkitykseen sekä asiakkaiden ja omaisten kohtaamiseen ja kohteluun. Mielenterveyspalveluja koskevat yhteydenotot käsittelivät asiakkaan avohoidon riittävyyttä, lääkitystä ja potilaan saamaa hoitoa. Hammashuoltoa koskevat yhteydenotot koskivat lähes poikkeuksetta asiakkaan kokemusta epäonnistuneesta hammashoidosta. Asiakkaat tiedustelivat varsin usein mahdollisuudesta saada korvausta tapahtuneesta potilasvahingosta. 7