Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2015

Transkriptio

1 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2015 Unto Ahvensalmi Eva Peltola

2 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Sosiaali- ja potilasasiamies Unto Ahvensalmi on jäänyt lomalle ja sen jälkeen eläkkeelle alkaen. Asiamiestehtävää on alkaen hoitanut Eva Peltola. Tässä selvityksessä esitetään enemmänkin kysymyksiä tarkistettaviksi tai seurattaviksi, kuin varsinaisia selvityksiä siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden asema ja oikeudet tosiasiallisesti ovat kehittyneet ja toteutuneet (minkä seuranta on lain mukaan asiamiehen selvityksen päätarkoitus). Edellinen asiamiehen selvitys vuodelta 2014 löytyy Espoon kaupungin internetsivulta haku 'sosiaali- ja potilasasiamies' ja siellä sosiaalija potilasasiamiehen sivulta - kohdasta Liitteet : FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Yhteystiedot_ja_asiakasmaksut/Sosiaali_ja_potilas asiamies(4952). Asiamies viittaakin edelliseen selvitykseen varsinaisena pohjana tälle käsillä olevalle lyhyelle katsaukselle. Vuonna 2014 yhteydenottoja asiamieheen oli noin 1100 kpl (660 kpl sosiaaliasioista ja 475 kpl terveydenhuollon asioista). Lisäksi yksittäisistä yhteydenotoista aiheutuvia jatkoyhteydenottoja/asian jatkoselvittelyjä oli 470 kpl sosiaaliasioissa ja 260 kpl terveydenhuollon asioissa. Lokakuun 2015 loppuun mennessä yhteydenottoja asiamieheen oli ollut arviolta noin 835 kpl, joista noin 445 kpl koski sosiaaliasioita, ja noin 390 kpl terveydenhuollon asioita. Yksittäisistä yhteydenotoista aiheutuneita jatkoyhteydenottoja ja selvittelyjä ei ole laskettu, mutta edellisvuosien tapaan niitä on ollut huomattavasti enemmän sosiaaliasioissa kuin terveydenhuollon asioissa. Sijaistuksia Vantaan ja Espoon asiamiesten kesken on ollut useita vuoden aikana molemmin puolin toisen lomien tai vapaiden aikana, jolloin yksi asiamies on ottanut vastaan yhteydenottoja molemmista kaupungeista. Yhteydenotoissa nousivat palauteluontoisesti esille eniten tilanteet aikuissosiaalityössä, ikäihmisten tilanteet, terveydenhuollon asiat ja lastensuojelun asiat. Sen perusteella asiamies esittää huomion kiinnittämistä ja/tai jonkinlaista seurantaa seuraavien yksittäisten asioiden kohdalla, joista osa nostettiin esille jo vuotta 2014 koskevassa selvityksessä:

3 Aikuissosiaalityö: 1. Alle viisi (5) vuotta Suomessa asuneiden EU- maista tulleiden, tai EU:n ulkopuolelta tulleiden selviytyminen tilateissa, joissa tarvitsisi toimeentulotukea, mutta saa hakemukseensa kielteisen päätöksen, koska pääkaupunkiseudulla tehtiin tällainen linjaus kesäkuussa Miten sosiaalitoimistoihin pääsy on turvattu tai turvataan matalalla kynnyksellä ja tasapuolisesti sekä Espoon etelä- että pohjoispuolella silloin, kun henkilö tai perhe tarvitsee apua tai tukea. Ikäihmisten tilanteet: 1. Kuinka ns vanhuspalvelulaissa (laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) :ssä 17 säädetty ja voimaan tullut velvoite kotona asuville, runsaasti tukea ja apua tarvitseville iäkkäille henkilöille tarkoitetusta vastuutyöntekijästä on toteutunut ja toteutettu Espoossa. Tietoa asiasta esimerkiksi: ski_raporttiteksti_vastuutyontekija.pdf ) -Alkuvuodesta 2015 osa kotihoidon työntekijöistä nimettiin vastuutyöntekijöiksi oman työnsä ohella, ja vakansseja kotihoitoon saatiin lisää 12 kpl. Tarkoitus oli myöhemmin vuoden aikana lisätä vastuutyöntekijöiden määrää. 2. Hoivakodeissa (sekä Espoon kaupungin että yksityisissä ostopalveluasumispalveluyksiköissä) asuvien iäkkäiden henkilöiden edunvalvonnan, tuen ja oikeusturvan toteutuminen on palautteidenkin perusteella tärkeä ja iso seurattava asia. Vanhusten palveluissa työskentelevät sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat eivät välttämättä riitä kaikkiin tarvittaviin tilanteisiin, ja kaikilla ei ehkä ole omaisia, jotka auttaisivat ja hoitaisivat heidän asioitaan, tai omaiset asuvat kaukana. Hoivakotien henkilökunta ei asumispalvelumuotoisessa palvelussa, jossa henkilö asuu juridisesti itsenäisesti ( avopalvelu ), aina välttämättä ehkä edes tiedä henkilön muista kuin peruspalvelun antamiseen liittyvistä asioista. 3. Miten ohjautuminen eri palveluihin ikäihmisten osalta tapahtuu, ja onko muita väyliä kuin kotihoidon arvioinnin kautta. Miten 'slogan' Meille ei voi tulla väärästä ovesta on toteutunut? 4. Asiamiehen näkökulmasta seniorineuvonnan laajentaminen on näyttänyt perustellulta, ja aikaisemmin on ollut esillä mm ehdotus seniorineuvolasta/neuvoloista. 5. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta itsekin oli lokakuussa 2014 päättänyt

4 seurata palvelusetelin käyttöä hoiva/asumispalvelupaikkojen hankkimisessa vuonna Asiamies kiinnittäisi vielä huomiota ns vähävaraisille suunnattuun siivousseteliin ja siihen, kuinka tarpeellinen se voi olla yhtenä osana kotona asumisen tukea. Tämän positiivisen kaupungin tuen jatkaminen tuntuisi strategiatavoitteidenkin kannalta perustellulta. Terveyspalvelut: 1. Espoon terveyspalvelut ovat saaneet hyvää palautetta mm Kuntaliiton tutkimuksessa, joka julkaistiin huhtikuussa 2015 ja jonka tiedot oli kerätty jo lokakuussa Myös asiamies viittaa edelliseenkin selvitykseensä, jossa todettiin, että Espoon kaupungin terveyspalvelut näyttäisivät toimivan suhteellisen hyvin kuntalaisten näkökulmasta, ja että välillä julkisessakin terveyspalveluista käydyssä keskustelussa mainittua terveyspalvelujen rapautumista ei ole ollut näkyvissä. 2. Negatiivinen palaute on koskenut mm puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia joissakin tilanteissa (lain mukaan arviointi pitäisi tehdä kolmen päivän kuluessa terveysasemalla, ellei sitä pystytä tekemään luotettavasti puhelimessa), sekä esimerkiksi lääkityksen muuttamista potilasta tapaamatta. 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikkö muutti alkoholin ja huumeiden käyttäjien laitosvieroitus-, avokuntoutus- ja opiodikorvaushoidon hoidon arviointi- ja hoitoonpääsyn käytäntöjä ja kilpailutti palvelujentarjoajat. Sen seurauksena mm yksi pisimpään alalla toimineista toimijoista joutui harkitsemaan yt-neuvotteluja henkilöstön kanssa. Palvelujen käyttäjät joutuivat opettelemaan uudet väylät apuun ja tukeen. Asiamiehen mielestä olisi tärkeää tarkistaa, miten uudistuksen seurauksena avun saaminen on toteutunut. 4. Ostopalveluterveysasemien (Oma Lääkärisi Espoontori ja Oma Lääkärisi Puolarmetsä) potilasasiamieheksi vaihtui alkaen Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies. Lastensuojelu: 1. Oikeuskansleri pyysi sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä valtionvarainministeriöltä vuoden 2015 loppuun mennessä vastausta siitä, mitä lastensuojelulaitosten valvonnan suhteen on tehty ja miten se on vaikuttanut. Tämä sen jälkeen kun aluehallintovirastot ( avit ) olivat itse olleet huolissaan mahdollisuuksistaan toteuttaa valvontaa.

5 Toistaiseksi ministeriöiden vastaus ei ilmeisesti ole tullut. Espoolaistenkin lasten ja nuorten kannalta tuo vastaus ja selvitys oikeuskanslerille olisi tärkeä seurattava asia. 2. Sosiaalihuoltolain velvoittava säädös (19 ) lapsiperheille annettavasta kotipalveluavusta tuli voimaan Asiamies esittää sen tarkistamista, miten avun saaminen Espoossa on toteutettu. Muuta: Yhteydenottoja on lisäksi ollut vammaisuuteen liittyvistä asioista (Espoon vammaisasiamies tekee oman selvityksensä erityisesti näistä asioista), sekä mm HUS:in erikoissairaanhoidon asioista, Kelan asioista, edunvalvonnan asioista, neuvolatoiminnasta,päivähoidosta, yleisistä asioista jotka eivät liity sosiaali- tai terveyspalveluihin. Palvelunkäyttäjien palautteesta: Sosiaalihuollon asiakaslakiin (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 23 ja 23a ) sekä potilaslakiin (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 10 ja 10a ) tarkennettiin vuoden 2015 alusta muistutusten ja kantelujen asemaa palvelunkäyttäjien oikeusturvakeinoina kun he ovat tyytymättömiä palveluun tai epäilevät lainmukaisuuden toteutumista. Painopistettä siirrettiin paikallisten muistutusten puolelle ensisijaisena keinona reagoida näissä tilanteissa siis ellei asian selvittäminen ole onnistunut muilla tavoilla kuten esimerkiksi suoralla suullisella yhteydenotolla tms niin että myös valvontaviranomainen voi siirtää sille tehdyn kantelun paikallistasolle käsiteltäväksi muistutuksena. Näin ollen ainakin sosiaali- ja terveyslautakunnan olisi entistä tärkeämpää saada tietää ja seurata millaista tietoa palveluista muistutusten ja kantelujen kautta tulee palvelunkäyttäjiltä, sekä siitä toisesta puolesta: Miten niihin on suhtauduttu, ja reagoitu, ja/tai mitä niissä esille nostetuille asioille mahdollisesti on tehty.