Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta"

Transkriptio

1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet

2

3 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODELTA 2012 Kari Wainio Sosiaali- ja potilasasiamies Mikkelin kaupunki

4 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO KATSAUS ASIAMIEHEN TOIMINTAAN VUONNA ASIAMIEHELLE TULLEET YHTEYDENOTOT VUONNA Sosiaaliasiamiehelle tulleet asiakasyhteydenotot Yhteydenottojen aiheet ja sisällöt Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot Yhteydenottojen aiheet ja sisällöt ASIAKKAAN ASEMAN JA OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA Palvelujen toteutuminen asiakaspalautteen valossa Sosiaalityö Terveyskeskusten vastaanottotoiminta Vanhuspalvelut Sosiaaliasiamiesten kuntakysely Kuntien arviointia Parannusehdotuksia MUISTUTUKSET, KANTELUT, SELVITYSPYYNNÖT JA MUUTOKSENHAKU

5 1.JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) eli sosiaalihuollon asiakaslaki tuli voimaan vuonna Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Asiakaslaki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta, johon liittyy keskeisesti asiakkaan mielipiteiden, toivomusten ja etujen huomioon ottaminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden, kuten lasten, kehitysvammaisten ja vanhusten asemaan ja oikeuksiin. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetään sosiaaliasiamiestoiminnasta. Lain mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 4 :n mukaan sosiaaliasiamiehen kelpoisuusvaatimuksena on 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan hyvä tuntemus. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) korostetaan potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Lain 11 :ssä määritellään potilasasiamies ja potilasasiamiehen tehtävät. Terveydenhuollon toimintayksikön on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävät ovat lähes samat sosiaaliasiamiehen tehtävien kanssa: - Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo ja ohjaa asiakasta asiakas- ja potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa.hän avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista. Sosiaali- ja potilasasiamies toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.. Tämä on 4. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen laatima selvitys Mikkelin kaupunginhallitukselle. Selvitys sisältää sekä sosiaalihuollon että perusterveydenhuollon osion. Asiamiehen selvitys perustuu vuoden 2012 aikana tulleisiin asiakas- ja potilasyhteydenottoihin, viranhaltijoiden ja työntekijöiden haastatteluihin, muihin kyselyihin ja asiamiestoiminnassa muutoin esille tulleisiin asioihin ja havaintoihin. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys jakaantuu 5 lukuun. Johdanto-osan jälkeen 2.luvussa luodaan yleiskatsaus asiamiestoimintaan. 3. luvussa on yhteenveto asiamiehelle tulleista asiakasyhteydenotoista, niiden aiheista ja sisällöstä. 4.luvussa arvioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumista asiakasnäkökulmasta asiakasyhteydenottojen ja muun asiamiestoiminnassa saadun tiedon valossa. 5.luvussa käydään lävitse Mikkelin kaupungilta, Itä- Suomen aluehallintovirastolta ja Kuopion hallinto-oikeudelta saadut tiedot koskien vuoden 2012 aikana tehtyjä muistutuksia, kanteluja ja oikaisuvaatimuksia. 2

6 2. KATSAUS ASIAMIEHEN TOIMINTAAN VUONNA 2012 Vuosi 2012 oli Mikkelin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen neljäs toimintakausi. Sosiaali- ja potilasasiamies tuotti asiamiespalveluja koko Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueelle, johon kuuluvat Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan ja Suomenniemen kunnat. Lisäksi asiamies antoi potilasasiamiespalveluja Puumalan kunnalle sekä yksityisille palveluntuottajille. Sosiaali- ja potilasasiamies toimi Vaalijalan kuntayhtymän sosiaaliasiamiehen vuosilomasijaisena. Vastaavasti Vaalijalan sosiaaliasiamies lomitti Mikkelin asiamiestä vuosilomien aikana. Sosiaali- ja potilasasiamiehellä on ollut puhelinaika arkipäivisin klo Muuna aikana asiakas on voinut jättää soittopyynnön puhelimen vastaajaan. Iltapäivät ovat olleet pääsääntöisesti varattuja asiakkaiden asioiden hoitamiseen, viranomaisyhteistyöhön, tapaamisiin ja kirjallisiin työtehtäviin. Asiakkaalla on ollut mahdollisuus asiamiehen tapaamiseen ennalta sovittuna aikana. Myös ilman ajanvarausta saapuneet asiakkaat on otettu vastaan mahdollisuuksien mukaan. Asiamies on tehnyt tarvittaessa myös kotikäyntejä ja vierailuja sopimuskuntiin. Sosiaali- ja potilasasiamies on tilastoinut vuodelta 2012 yhteensä 490 yhteydenottoa. Vähennystä edellisvuoteen oli 18 yhteydenottoa. Vähennystä on pidettävä merkittävänä ottaen huomioon, että uudet kunnat, Kangasniemi, Mäntyharju ja potilasasiamiestoiminnan osalta myös Pertunmaa tulivat asiamiestoiminnan piiriin. Erityisesti toimintavuoden aikana vähentyivät terveyskeskusten vastaanottotoimintaa koskevat yhteydenotot. Vähennystä oli lähes 40 yhteydenottoa. Näin myös potilasasiamiestoimintaa koskevien yhteydenottojen jatkuva kasvu taittui ollen nyt 19 yhteydenottoa pienempi kuin vuonna Tilastoitu yhteydenotto saattaa todellisuudessa sisältää useita eri yhteydenottoja asiamieheen. Näin asiamieheen otettujen kontaktien määrä on huomattavasti suurempi kuin virallisesti tilastoidut yhteydenotot. Vain siinä tapauksessa kun asiakas on lähestynyt asiamiestä kokonaan uudessa asiassa tai aiempi asia on edennyt uuteen vaiheeseen, esim. oikaisupyynnön tekemiseen, on asiakkaan ottama kontakti tilastoitu uudeksi yhteydenotoksi. Asiamiehen toiminta on kuuntelemista, neuvontaa, ohjausta ja usein konkreettista auttamista esim. erilaisten asiakirjojen täyttämisessä. Usein asiakkaan ottama yhteydenotto edellyttää asiamieheltä asian selvittelyä ja kontakteja eri viranomaisiin. Vain harvoin asiakkaan asia selviää yhdellä puhelinkontaktilla. Asiakkaiden asiat ovat usein myös hyvin kompleksisia. Tällöin asiamieheltä vaaditaan asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaista selvittämistä. Asiakkaan kanssa voidaan pohtia mm. keinoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävien yhdistäminen samalle viranhaltijalle on asiamiehen näkemyksen mukaan onnistunut ja toimiva ratkaisu. Valtakunnallisen tason tavoitteenahan on ollut jo pitkään sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön lisääminen ja osittainen tehtävien yhdistäminen. Sosiaali- ja terveystoimen raja onkin tänä päivänä hyvin liukuva. Eri tulosalueiden ja tulosyksiköiden sisällä työskentelee usein sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen ammattilaisia. Käytännössä asiamies joutuu välillä pohtimaan, kuuluuko asiakkaan esille tuoma asia sosiaali- vai potilasasiamiehen tehtäväalueeseen? Tällainen rajanveto tulee esiin mm. vanhustenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Palveluja käyttävän asiakkaan kannalta on myös selkeää, että hän voi ottaa yhteyttä yhteen ja samaan asiamieheen tilanteissa, joissa hän on kokenut jääneensä ilman hänelle kuuluvaa etuutta tai tulleensa väärin tai huonosti kohdelluksi palvelun tuottajan taholta. 3

7 Sosiaaliasiamiesten omissa tapaamisissa puhutti edelleen asiamiesten asema ja asiamiestoiminnan järjestäminen. Todettiin, että asiamiestoiminta on edelleen hyvin epäyhtenäisesti järjestetty ja resursoitu eri puolella maatamme. Asiamiehet pitävät tavoitteena, että sosiaali- ja potilasasiamiesten riippumaton asema vahvistetaan ja asiamiestoiminta organisoidaan yhteneväisesti ja tasapuolisesti koko maassa. Sosiaali- ja potilasasiamies on varsinaisen asiakastyön ohella osallistunut toimintavuoden aikana asiamiehille kohdennettuun koulutukseen. Valtakunnalliset sosiaaliasiamiespäivät pidettiin Helsingissä ja Tietosuoja-seminaari Hämeenlinnassa Asiamies on osallistunut myös Mikkelissä järjestettyihin sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin. Lisäksi asiamies on osallistunut Itä-Suomen aluehallintoviraston järjestämiin sosiaaliasiamiesten työkokouksiin Kuopiossa sekä Sosiaali- ja potilasasiamies on kuulunut Sosiaaliasiamiehet ry:n hallitukseen ja osallistunut hallituksen kokouksiin vuoden aikana yhteensä kolme kertaa. Hallitus on toimintakautensa aikana antanut mm. oman lausuntonsa vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain uudistuksen valmisteluun. Lisäksi asiamies on osallistunut sairaaloiden sosiaalityöntekijöiden ja potilasasiamiesten yhteistyöryhmään sekä Itä-Suomen sosiaaliasiamiesten työkokouksiin. Sosiaali- ja potilasasiamies on käynyt kertomassa työstään sekä asiakkaan asemasta ja oikeuksista mm. Ruskayhdistyksessä ja työkeskus Miketekissä. Asiamies on osallistunut viranomaisyhteistyötä koskeviin palavereihin ja ollut tarvittaessa asiakkaan tukena asiakasneuvotteluissa. Tiivistä yhteistyötä asiamies on tehnyt sairaanhoitopiirin potilasasiamiehen sekä muiden viranomaistahojen kanssa. Asiamies on ollut myös yhteydessä Itä-Suomen alueen asiamiehiin asiakastapauksiin ja lain tulkintaan liittyvissä asioissa. Asiakastapauksiin liittyvä yhteistyö sosiaali- ja potilasasiamiehen ja palveluorganisaation työntekijöiden välillä on asiamiehen näkemyksen mukaan sujunut joustavasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. 3. ASIAMIEHELLE TULLEET YHTEYDENOTOT VUONNA Sosiaaliasiamiehelle tulleet asiakasyhteydenotot Sosiaaliasiamiehelle tuli toimintavuonna 253 tilastoitua yhteydenottoa. Tilastoitu yhteydenotto saattaa sisältää useampia asiakkaan ottamia kontakteja asiamieheen. Asiakkaan yhteydenotto on tilastoitu uudeksi yhteydenotoksi vain siinä tapauksessa että asiakas on lähestynyt asiamiestä kokonaan uudessa asiassa tai aiempi asia on edennyt viranomaiskäsittelyssä uuteen vaiheeseen. Näin asiamieheen otettujen kontaktien määrä on todellisuudessa huomattavasti suurempi kuin tilastoitujen yhteydenottojen määrä. Sosiaaliasiamiehelle tulleista yhteydenotoista 192 tuli Mikkelistä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueen muista kunnista tuli yhteydenottoja seuraavasti: Kangasniemi 10, Mäntyharju 20, Pertunmaa 12, Hirvensalmi 7, Suomenniemi 3 ja Ristiina 4 yhteydenottoa. Alueen ulkopuolelta, muualta Suomesta tuli muutamia yksittäisiä yhteydenottoja. Yhteydenotot koskivat pääsääntöisesti Mikkelissä asuvia asiakkaita. Mutamassa yhteydenotossa asiakas kuului toisen sosiaaliasiamiehen toiminta-alueelle. 4

8 Yhteydenottaja oli pääsääntöisesti asiakas itse. Ikäihmisten kohdalla yhteydenottaja oli usein myös puoliso. Lapsia ja nuoria koskevissa asioissa yhteydenottaja oli tavallisesti lapsen vanhempi. Tavallisin yhteydenottotapa oli luonnollisesti puhelinsoitto, joskin sähköpostin käyttö yhteydenottotapana on lisääntynyt: Yhteydenottaja Yhteydenottotapa Asiakas 186 Puhelin 176 Omainen 45 Sähköposti 40 Läheinen 4 Tapaaminen 35 Työntekijä 18 Kirje Yhteydenottojen aiheet ja sisällöt Eniten yhteydenottoja sosiaaliasiamiehelle tuli edellisvuosien tapaan toimeentulotukiasioissa. Yhteydenoton syy oli tavallisimmin toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästyminen tai tyytymättömyys viranhaltijan tekemään päätökseen. Sosiaaliasiamieheltä kysyttiin myös mielipidettä päätösten oikeudellisuuteen, neuvoja toimeentulohakemuksen tekemiseen ja usein myös konkreettista apua oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Sosiaalityöhön on tilastoitu sellaiset yhteydenotot, joita ei ole voitu selkeästi määrittää muille sosiaalihuollon tehtäväalueille. Kysymys on usein asiakkaista, joiden elämäntilannetta ei voida kohentaa vain jollain tietyllä tuella tai palvelulla, vaan asiakkaan auttaminen vaatii kokonaisvaltaisempaa pohdiskelua, suunnittelua ja yhteydenottoja eri viranomaisiin. Kotipalvelun yhteydenottojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Sosiaaliasiamieheen otti yhteyden joko kotipalvelun asiakas tai iäkkään kotipalveluasiakkaan omainen. Yhteydenotot koskivat useimmiten kotipalvelun sisältöä, laatua, käyntiin käytettyä aikaa sekä palvelumaksuja. Huolta kannettiin muutenkin rahojen riittävyydestä ja asiakkaiden selviytymisestä kotioloissa. Vanhustenhuollon yhteydenotot käsittelivät palvelujen saatavuutta, niiden sisältöä ja laatua, asiakkaiden oikeuksia sekä palvelumaksuja. Lastensuojelua koskevissa yhteydenotoissa oltiin tyytymättömiä viranhaltijoiden huonoon tavoitettavuuteen. Tähän liittyi läheisesti puutteellinen tiedon kulku. Jotkut asiakkaat kokivat, että he eivät tulleet asiassaan kuulluksi ja halusivat sosiaaliasiamiehen mukaan asiakasneuvotteluun. Muut kysymykset liittyivät lastensuojelun sijaishuollon päätöksiin, korvauksiin, asiakkaan oikeusturvaan, tietoturvaan ja asiakastietojen saantiin. Vammaispalvelua koskevat yhteydenotot liittyivät useimmiten viranhaltijan tekemään kielteiseen kuljetuspalvelupäätökseen. Huoltoa ja tapaamista koskevat yhteydenotot koskivat vanhempien ja lasten tapaamisia ja niihin liittyviä ongelmia sekä elatusmaksuja ja niistä sopimista. Nimikkeellä muut palvelut on tilastoitu erityyppisiä yhteydenottoja, joita koskevat palvelut eivät kuulu sosiaalitoimen tehtäväalueeseen. Asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä hyvin moninaisissa kysymyksissä. Tavallisimpia ovat olleet kuitenkin mm. Kelan päätöksiin tehtävät muutoksenhaut 5

9 sekä vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin tehtävät valitukset. Myös ne yhteydenotot, joissa palvelun järjestäjä on ollut joku muu kunta, on merkitty tähän tilastointikohtaan. Taulukko 1: Yhteydenotot Mikkelissä tehtäväalueittain v Sosiaalityö toimeentulotuki vanhustenhuolto vammaispalvelu kehitysvammahuolto kotipalvelu omaishoidon tuki lastensuojelu huolto ja tapaam päihdehuolto päivähoito yksityiset palvelut muut palvelut Yhteensä Taulukko 2: Yhteydenotot Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla tehtäväalueittain v.2012 Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Sosiaalityö toimeentulotuki vanhustenhuolto vammaispalvelu kehitysvammahuolto kotipalvelu omaishoidon tuki lastensuojelu huolto ja tapaaminen päihdehuolto päivähoito yksityiset palvelut muut palvelut Yhteensä

10 3.3. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot Potilasasiamiehelle tuli toimintavuonna yhteensä 237 tilastoitua yhteydenottoa. Tilastoitu yhteydenotto saattaa sisältää useampia asiakkaan ottamia kontakteja asiamieheen. Näin kaikkien yhteydenottojen määrä on huomattavasti tilastoitua suurempi. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot vähenivät edellisvuodesta. Vähennystä edelliseen toimintakauteen oli 19 yhteydenottoa. Erityisesti vähenivät Mikkelin terveyskeskusta koskevat yhteydenotot. Vuoden 2012 yhteydenotot jakautuivat seuraavasti: Mikkeli 185, Kangasniemi 12, Mäntyharju 15, Pertunmaa 10, Hirvensalmi 5, Ristiina 2, Suomenniemi 2 ja Puumala 2 yhteydenottoa. Toiminta-alueen ulkopuolelta tuli muutama yksittäinen yhteydenotto. Yhteydenottaja Yhteydenottotapa Asiakas 170 Puhelin 176 Omainen 50 Tapaaminen 30 Läheinen 4 Sähköposti 31 Työntekijä Yhteydenottojen aiheet ja sisällöt Eniten yhteydenottoja potilasasiamiehelle tuli aiempien vuosien tapaan terveyskeskuksen vastaanottotoiminnasta. Yhteydenoton syy oli usein epäily potilasvahingosta tai hoitovirheestä. Asiakkaat halusivat myös neuvoja ja apua mahdollisen korvausvaatimuksen tai potilaslain mukaisen muistutuksen tekemiseen. Yhteydenotot koskivat myös potilastietoja, niiden saamista ja mahdollista korjaamista sekä salassapitoa. Myös ajanvaraus ja lääkärin vastaanottoaikojen saaminen koettiin edelleen yhteydenotoissa hankalaksi. Kotihoidon yhteydenotot koskivat tavallisimmin hoidon sisältöä, laatua ja kotihoitoon käytettyä aikaa. Kotihoidon sisältö ja asiakkaan tarpeet eivät aina kohdanneet. Joissakin tapauksissa oltiin myös tyytymättömiä kotihoidon laatuun. Omaiset kantoivat huolta asiakkaiden yleiskunnon seurannasta ja vanhusasiakkaiden kotona pärjäämisestä. Palveluasumisessa kiinnitettiin huomiota palvelun laatuun, lääkitykseen ja asukkaiden voinnin seurantaan, asukkaiden turvallisuuteen, hoitosuunnitelmiin sekä palveluasumisen palvelumaksuihin. Laitoshoidon asiakasasiat liittyivät potilaan saamaan hoitoon, lääkitykseen sekä asiakkaiden ja omaisten kohtaamiseen ja kohteluun. Mielenterveyspalveluja koskevat yhteydenotot käsittelivät asiakkaan avohoidon riittävyyttä, lääkitystä ja potilaan saamaa hoitoa. Hammashuoltoa koskevat yhteydenotot koskivat lähes poikkeuksetta asiakkaan kokemusta epäonnistuneesta hammashoidosta. Asiakkaat tiedustelivat varsin usein mahdollisuudesta saada korvausta tapahtuneesta potilasvahingosta. 7

11 Kohtaan muu palvelu on tilastoitu yhteydenotot, jotka eivät kuulu Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tehtävä- ja toiminta-alueeseen. Se sisältää mm. keskussairaalaa ja yksityisiä palveluntuottajia koskevat yhteydenotot. Taulukko 3: Yhteydenotot Mikkelissä tehtäväalueittain v hammashuolto kotihoito kuntoutus laitoshoito mielenterveysp muu palvelu palveluasuminen terveysneuvonta työterveys vastaanotto yhteensä Taulukko 4: Yhteydenotot Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla tehtäväalueittain v.2012 Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa hammashuolto kotihoito kuntoutus laitoshoito mielenterveyspalvelut muu palvelu palveluasuminen terveysneuvonta työterveys vastaanotto Yhteensä ASIAKKAAN ASEMAN JA OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA 4.1. Palvelujen toteutuminen asiakaspalautteen valossa Luvussa neljä käsitellään palvelujen toteutumista asiakaspalautteen valossa. Lähtökohtana on tarkastella asiakkaiden saamia palveluja ja etuja nimenomaan asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta. Sanomattakin on selvää, että sosiaali- ja terveystoimessa tarjotaan monin paikoin hyviä palveluja ja tehdään laadukasta asiakastyötä. Asiamiehelle antamassaan palautteessa asiakkaat kuitenkin tuovat esille kokemuksiaan järjestelmän epäkohdista, saamastaan huonosta palvelusta tai kohtelusta sekä epäoikeudenmukaiseksi kokemastaan päätöksestä tai etuisuudesta. Saatu palaute antaa sosiaali- ja terveystoimelle tietoa järjestelmän epäkohdista ja sen pohjalta mahdollisuuden kehittää palvelujen sisältöä, laatua ja eri palveluprosesseja. 8

12 Sosiaalityö Vuodesta toiseen sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä eniten toimeentulotukiasioissa. Yhteydenoton syynä on päätöksen vaikeaselkoisuus, tyytymättömyys päätökseen tai päätöksen viivästyminen. Vaikka toimeentulotukipäätös on tehty toimeentulotukilain ja annettujen ohjeiden mukaisesti oikein, ei päätöksen perustelut ja oikeutus välttämättä avaudu asiakkaalle. Laki on asiakkaalle vaikeaselkoinen. Sen vuoksi on tärkeää, että asiakkaalla on mahdollisuus saada päätöksen perusteluista jälkikäteen myös sosiaaliviranomaisen sanallinen selvitys. Usein asiakas on tyytymätön toimeentulotukipäätökseen. Asiakas katsoo, että toimeentulotukipäätös on vain mekaaninen, laskennallinen toimenpide, jossa ei ole riittävästi huomioitu asiakkaan yksilöllistä elämäntilannetta ja taloudellista liikkumavaraa. Asiakkaan näkemystä myötäillen voidaan kysyä, onko toimentulotuki häviämässä yhtenä sosiaalityön työmenetelmänä? Onko todellisuus muuttunut ja olemme niukkenevan taloustilanteen myötä menossa kovempaan yhteiskuntaan. Tällöin toimeentulotukipäätöksen lähtökohtana on, että se on tehty juridisesti oikein, ei niinkään asiakkaan tarpeet ja yksilökohtainen sosiaalityö. Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotukihakemus on käsiteltävä seitsemässä arkipäivässä hakemuksen jättämisestä. Mikkelissä lain mukaiseen käsittelyaikaan on päästy vain ajoittain. Tilanne on hyvä ja lain mukainen henkilöstön ollessa täysimääräisesti miehitetty. Kuitenkin henkilökunnan vuosi- ja sairauslomat aiheuttavat sen, että toimeentulotukipäätökset viivästyvät. Akuutista tilanteesta on pyritty selviytymään palkkaamalla tilapäistä työvoimaa. Toimeentulotukipäätösten viivästyminen aiheuttaa asiakkaille huolta ja ongelmia. Se vaikeuttaa asiakkaiden elämää ja arjessa selviytymistä. Ruokaa on ostettava ja laskut on maksettava ajallaan. Toimeentulotukiasiakkailla ei ole luottoa ja taloudellista liikkumavaraa. Pahimmassa tapauksessa tilanne saattaa johtaa velkakierteen syntymiseen. Toimeentulotuen saamista ajallaan tulee pitää asiakkaan perusoikeutena. Sen vuoksi toimeentulotuen käsittely tulisi jatkossa organisoida siten, että asiakkaat saavat toimeentulotukipäätöksen säännöllisesti lain mukaisesti seitsemässä arkipäivässä. Keskimääräisesti toimeentulotukimenot ovat Mikkelissä alhaiset verrattuna moniin, vastaaviin verrokkikuntiin. Esimerkiksi tilastojen mukaan lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt, mutta toimeentulotuen käyttö on kuitenkin vähentynyt. Myös ehkäisevää toimeentulotukea käytetään erittäin vähän, vain noin 1 % toimeentulotuen kokonaismenoista, valtioneuvoston tavoitteen ollessa 3,3 %. Ehkäisevä toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu nimenomaan ehkäisemään syrjäytymistä ja kalliiden ja korjaavien toimenpiteiden syntymistä. Voidaan aiheellisesti kysyä, näkyvätkö toimeentulotuessa tehdyt säästöt osittain Mikkelin korkeissa sairausja mielenterveysmenoissa. Asiakaspalautteen mukaan sosiaalitoimeen on vaikea saada henkilökohtaista aikaa, vaikka sosiaalityöntekijän puheille pääsystä on asetettu seitsemän arkipäivän aikaraja toimeentulotukilaissa. Jono saattaa olla lähes kuukauden mittainen. Kuitenkin sosiaalityöntekijän vastaanotolle pääsyä on pidettävä erittäin tärkeänä varsinkin uuden asiakkaan kohdalla. Henkilökohtainen keskustelu asiakkaan kanssa antaa sosiaalityöntekijälle paremman lähtökohdan asiakkaan elämäntilanteen selvittämiseen, kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tarvittavien tukikeinojen käyttöön. Ilman sosiaalityön panosta asiakas jää perustoimentulon varaan saaden mahdollisen kuukausittaisen normierotuksen ilman, että hänen yksilökohtaista elämäntilannettaan ja tarpeitaan olisi tarkemmin selvitetty. 9

13 Asiakkaiden mukaan heidän palvelujen saantia ei tulisi enää enempää rajoittaa. Mikkelin sosiaalitoimisto on avoinna maanantaisin klo 9-15 ja muina arkipäivinä klo Viime vuosina erilaisten sulkujen käyttö on lisääntynyt siten, että toimisto oli suljettuna v.2012 keskikesällä 4 viikkoa ja ennen vuodenvaihdetta yli 2 viikkoa. Lisäksi tulevat yksittäiset sulkupäivät. Sosiaalitoimiston kiinnipitäminen voi olla organisaation näkökulmasta mielekästä, mutta se ei palvele asiakaita ja vastaa heidän akuuttiin palvelutarpeeseensa. Sosiaaliasiamieheen ottaa usein yhteyttä asiakkaat, joilla on monenlaista avun ja tuen tarvetta. Heillä saattaa olla vähäiset voimavarat ja he haluavat apua elämänsä kokonaishallintaan. He tuntevat usein avuttomuutta monimutkaisen tukiviidakon keskellä. Tilannetta pahentaa edelleen lisääntyvä palveluiden rajaaminen ja karsinta. Viranomaisia on yhä vaikeampi tavoittaa, palvelut karkaavat palvelupuhelimien ja netin päähän. Nämä ihmiset eivät välttämättä osaa hakea tarvitsemaansa apua. Palvelujärjestelmämme on varsin pirstaleinen. Toiminta on sektoroitunutta ja korostaa erityisosaamista. Tämä voi kuitenkin johtaa myös sektoriajatteluun ja yhteistyön puutteeseen. Eri toimijat eivät tällöin keskustele keskenään. Pahimmassa tapauksessa asiakasta siirretään toimijalta toiselle kenenkään ottamatta kokonaisvastuuta asiakkaan tilanteesta. Tällaisessa tilanteessa asiakas jää helposti apua vaille. Jossain toimipisteessä saatetaan hoitaa asiakkaan yhtä ongelmaa, mutta jos kokonaisnäkemys ja asiakkaan elämäntilanteen arviointi kuitenkin puuttuvat, ei asiakas saa tarvitsemaansa apua. Palvelujärjestelmän ongelmana on, että jotkut asiakkaat ovat ikään kuin väliinputoajia, jotka eivät näyttäisi kuuluvan kenenkään vastuulle. Tällainen saattaa olla esimerkiksi iäkäs ihminen, jonka avun tarve liittyy muuhun kuin varsinaiseen vanhuuteen tai moniongelmainen nuori, joka tarvitsee monentyyppistä apua ja tukea elämäntilanteeseensa. Hän saattaa myös olla voimavaroiltaan ja psyykkisiltä kyvyiltään avuton henkilö, joka ei kykene hakemaan hänelle kuuluvia tukia ja palveluja. Näiden asiakkaiden auttaminen edellyttää lisääntyvää poikkihallinnollista yhteistyötä ja panostamista kokonaisvaltaiseen sosiaalityöhön. Merkittävä ja kasvava sosiaalityön osa-alue on lastensuojelu. Lastensuojelun työmäärä onkin lisääntynyt vuosittain. Toimintavuonna tehtiin lähes 1000 lastensuojeluilmoitusta. Myös lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin aiempaa enemmän, yhteensä 129 kappaletta. Avohuollon sosiaalityöntekijöillä oli isot ja yhä kasvavat perhe- ja lapsimäärät hoidettavanaan. Oman lisähaasteen toi myös Seutusote, kun alueen kuntia konsultoitiin, annettiin ammattiapua ja sisään ajettiin yhteisiin työkäytäntöihin. Lastensuojelun resursseja ei ole kuitenkaan lisätty suhteessa kuvattuun työmäärän kasvuun. Voidaankin todeta, että lastensuojelun kentällä vallitsee resurssipula. Resurssien vähäisyys ei voi olla vaikuttamatta lastensuojelutyön laatuun ja sisältöön. Lasten ja perheiden määrän lisääntyessä, sosiaalityöntekijällä ei ole aina riittävästi aikaa perehtyä perheiden tilanteeseen. Uudet lastensuojeluperheet vaativat työntekijältä aikaa ja tiivistä työskentelyä perheen kanssa. Tällöin vanhoille asiakasperheille riittää vähemmän työpanosta ja perheiden tilanteet saattavat näin kriisijytyä. Kun akuutti, kiireellinen lastensuojelutarve syntyy, joudutaan asiakasperheille varattuja aikoja siirtämään. Kiireisiin työntekijöihin on myös vaikea saada yhteyttä. Työntekijöiden huono tavoitettavuus onkin yksi asiakkaiden kritiikin aihe. Asiakkaat ovat tyytymättömiä myös työntekijöiden suureen vaihtuvuuteen. He kaipaavat usein tuttua ja turvallista, perheen historian tuntevaa sosiaalityöntekijää. Yhtä lailla suuri vaihtuvuus hankaloittaa työntekijän pitkäjänteistä työskentelyä lapsen ja perheen kanssa. Vaihtuvuuttakin 10

14 suurempi ongelma on kuitenkin tilanne, jossa perheellä ei ole lainkaan perheen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää. Lastensuojelutyöntekijöiden lisätarpeen ohella lastensuojelussa näyttäisi olevan puutetta tukiperheistä ja tukihenkilöistä. Erilaisilla avohuollon toimenpiteillä, kuten tukihenkilötoiminnalla voidaan tukea perheitä varhaisessa vaiheessa ja estää mahdollisia huostaanottoja ja lasten sijoituksia. Resurssien vähäisyydestä ja määräaikojen tiukkuudesta huolimatta lastensuojelun voidaan katsoa selvinneen toimintavuodesta kohtuullisesti. Lastensuojeluilmoituksista suurin osa käsiteltiin 7 arkipäivän kuluessa. Lastensuojelutarpeen 129 selvityksestä puolestaan 105 kpl käsiteltiin 3 kuukauden aikana. Ja kiireenkin keskellä lastensuojelussa kehiteltiin eri työmuotoja, esimerkiksi koulun ja lastensuojelun yhteistyötä. Sosiaaliasiamieheen ollaan yhteydessä lasten huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä erimielisyyksissä. Vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lasten huoltajuudesta ja riitelevät lasten tapaamisten järjestämisestä. Riidat saattavat johtaa siihen, että asioita joudutaan ratkaisemaan käräjäoikeudessa. Vanhemmat saattavat myös tehdä lastensuojeluilmoituksia toisistaan ja huoltoriidat voivat muuttua lastensuojeluasioiksi. Pitkät huoltajuusriidat ovat kuluttavia ja raskaita prosesseja myös lasten turvallisen ja tasapainoisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Varsin usein huoltoriidan toinen osapuoli koki, että lastensuojeluviranomainen oli ollut puolueellinen ja kuunnellut päätöstä tehdessään vain toista osapuolta. Huoltoriidat ovat kuitenkin ongelmallisia ja haastavia esimerkiksi lastenvalvojan näkökulmasta. Toinen vanhemmista voi vaikeuttaa yhteisyötä noudattamatta sopimuksia, tulematta kokouksiin tai allekirjoittamatta sopimuksia. Tällöin lastenvalvojan keinot ovat varsin rajalliset, koska päätökset perustuvat aina osapuolten yhteisesti hyväksymiin sopimuksiin. Kuitenkin lastensuojelutyötä tulisi kehittää siten, että vanhemmat pääsisivät sopuun ja huoltoriitojen käsittelyä käräjäoikeudessa tai muuttumista lastensuojeluasioiksi voitaisiin välttää. Tämä edellyttää lastenvalvojien työprosessien kehittämistä, osapuolten aktiivista kuuntelua ja työn sisällön painottumista yhä enemmän vanhempien neuvontaan ja ohjaukseen Terveyskeskusten vastaanottotoiminta Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot koskivat suurelta osin aiempien vuosien tapaan terveyskeskusten vastaanottotoimintaa. Yllättävää kuitenkin oli, että yhteydenotot vähenivät huomattavasti, vaikka alueellisen sosiaali- ja terveystoimen myötä potilasasiamiespalvelun piiriin tuli uusia kuntia. Erilaiset moitteet lääkärien toimintaa kohtaan vähenivät. Erityisesti tämä koski potilaiden saamaa kohtelua, josta ei aiempien vuosien tapaan tullut juuri lainkaan yhteydenottoja. Toivottavasti tämä ei ole sattumaa, vaan kertoo siitä, että asiaan on kiinnitetty lääkärintyössä huomiota. Aiemminhan on todettu, että monen asiakasyhteydenoton, valituksen tai muistutuksen pontimena on ollut nimenomaan asiakkaan kokema huono kohtelu. Sen sijaan asiakkaat moittivat edelleen ulkomaalaisten lääkärien kielitaitoa. Riittämättömän kielitaidon katsottiin aiheuttavan ymmärtämättömyyttä ja väärintulkintaa. Tämän katsottiin voivan vaikuttaa itse diagnoosiin ja hoidon määrittämiseen. Ulkomaalaisten lääkärien riittävää kielitaitoa onkin pidettävä erittäin tärkeänä. Koska Valvira ei arvioi ulkomaalaisten lääkärien kielitaitoa lääkärinlupaa myöntäessään, jää riittävän kielitaidon arviointi työnantajan vastuulle. 11

15 Suurin osa yhteydenotoista koski kuitenkin lääkäriaikojen saamista ja ajanvarausta. Lääkäriin pääsy koettiin hankalaksi kaikissa alueen kunnissa. Erityisen paljon huomiota sai Ensineuvon ajanvarauspalvelu. Tosin valtaosa tästä palautteesta ohjautui muualle kuin potilasasiamiehelle, esimerkiksi netin kautta annetuksi palautteeksi. Erityisesti Ensineuvoa moitittiin siitä, että puheluihin ei vastattu ja asiakkaat joutuivat jonottamaan puhelimessa huomattavan pitkiä aikoja. Puheluiden runsaus yllätti toiminnan alkuunpanijat, siihen ei ollut riittävästi varauduttu. Puheluiden vastausprosentti oli vain noin 30, ja sitä on pidettävä ehdottomasti liian alhaisena. Loppuvuodesta resurssien lisäyksellä vastausprosentti saatiin nostettua 60:een, mutta se ei ole edelleenkään riittävä. Ajanvaraustoimintaa tulisikin kehittää koko ajan. Pitäisi tarkastella sen toimintatapaa, muokata eri prosesseja ja karsia mahdollisia päällekkäisiä toimintatapoja. Ehkä myös asiakkaitten tottumuksia voisi ohjata siten, että puhelut eivät keskittyisi aamun ruuhka-aikaan Vanhuspalvelut Vanhustenhuoltoon liittyvät yhteydenotot koskivat laitoshoitoa, palveluasumista sekä kotihoitoa. Yhteyttä otettiin myös omaishoitoon ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenotot käsittelivät palveluiden sisältöä, laatua, riittävyyttä sekä asiakasmaksuja. Vanhusten laitoshoitoa yhteydenottajat pitivät laitosmaisena ja virikkeettömänä. Heidän mukaansa potilaille syötetään myös liikaa psyyke- ym. lääkkeitä. Jotkut asiakkaat ja omaiset olivat myös kokeneet osastolla huonoa kohtelua. Heidän mukaansa omaisia ei aina riittävästi huomioida ja kuunnella. He eivät myöskään saaneet mielestään tarpeeksi tietoa potilaan tilasta ja hoidosta. Näyttäisikin siltä, että laitoksissa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota omaisten kohtaamiseen ja kuunteluun sekä parannettava tiedonkulkua ja omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Asiakkaat ottivat yhteyttä myös vanhusasiakkaiden sijoittelusta. Omaiset odottivat lähiomaiselleen palveluasuntopaikkaa, mutta tämä olikin jäänyt jonoon. Omaiset katsoivat, että vanhus oli väärässä paikassa ja jonotus oli jatkunut jo kuukausia. Omaisten mukaan tämä oli kohtuutonta ja he kysyivät tilanteen laillisuuden perään. Ihmetystä herättikin kaupungin tempoileva vanhuspolitiikka ja strateginen muutos vähentää ostopalveluja yksityisiltä hoitokodeilta. Oman palvelutuotannon kehittäminen on toki suotavaa, mutta sen tulisi tapahtua suunnitellusti ja pitkäjänteisesti. Kotihoidossa on edelleen palvelun tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutta. Asiakkaat kertovat tarvitsevansa muuta kuin kotihoidon tarjoamaa apua. Asiakkaiden hoivan tarpeet eivät ole aina lääketieteellisiä, vaan enemmänkin sosiaalisia. Vanhukset kaipaavat ihmisen kohtaamista, sosiaalista vuorovaikutusta, virkistystä, liikuntaa ja erilaista tukea arjesta selviytymiseen. Myös kotihoidon maksut saattavat olla palvelun käytön esteenä. Jotkut asiakkaat pitävät niitä kalliina. Kritiikkiä on tullut siitä, että laskutus perustuu käyntikertoihin eikä asiakkaan luona käytettyyn aikaan. Asiaan on kuitenkin luvattu kaupungin taholta muutosta, sillä uusi toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa siirtymisen aikaperusteiseen laskutukseen. Erityinen huoli asiakkailla ja omaisilla on siitä, että eri palveluja on ruvettu hinnoittelemaan erikseen kotihoitomaksun lisäksi. Mikäli käytäntö yleistyy, voi se johtaa vanhusasiakkaat taloudellisesti ahtaalle. Tilanne voi johtaa siihen, että asiakkaat jättävät käyttämättä tarvitsemiaan palveluja. On myös kohtuutonta, että suuri osa vanhuksen tuloista menee erilaisiin palvelumaksuihin. Tällöin voidaankin syystä kysyä, mitä palvelua kuuluu kotihoidon asiakasmaksuun? 12

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KAUPUNGIN- JA KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUODELTA 2013

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KAUPUNGIN- JA KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUODELTA 2013 Tuotantolautakunta LIITTEET 16.4.2014 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KAUPUNGIN- JA KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUODELTA 2013 Taija Liukkonen vt. sosiaali- ja potilasasiamies 1.11.2013 alkaen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Terveyspalvelut Ilahduttavaa verrattuna vuoteen 2014 on yhteydenottojen määrän väheneminen potilasasiamieheen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA KALAJOELLA 2014 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. POTILASASIAMIEHEN TEHTÄVÄT JA POTILAAN JA ASIAKKAN OIKEUDET 2. YHTEYDENOTTOJEN TILASTOINTI

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 1.10.2014 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 20.3.2014 PALVELUSOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Sopimuksen osapuolet Sopimuksen osapuolina ovat Mikkelin seudun sosiaali-

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KERTOMUS VUODELTA 2014. Juva, Pieksämäki, Rantasalmi, Suonenjoki

SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KERTOMUS VUODELTA 2014. Juva, Pieksämäki, Rantasalmi, Suonenjoki SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KERTOMUS VUODELTA 2014 Juva, Pieksämäki, Rantasalmi, Suonenjoki 23.4.2015 Sari Kautto sosiaaliasiamies 2 Sisällys 1 JOHDANTO... 4 3 KUNTAKOHTAINEN YHTEENVETO... 7 3.1 Juva...

Lisätiedot

3.3. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot

3.3. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot palautetta muiden asioiden lomassa, mutta vain hyvin harvoin huono kohtelu on ensisijainen yhteydenoton syy. Tietosuojaa koskevat yhteydenotot koskivat pääsääntöisesti omien tietojen pyyntöä tai virheellisen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 TURKU RAUMA JYVÄSKYLÄ VANTAA OULU TAMPERE SEINÄJOKI

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUODESTA 2015

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUODESTA 2015 2015 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUODESTA 2015 Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1 (5) SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1. Sopimuksen osapuolet Ostaja: Yhteyshenkilö: Tuottaja: Yhteyshenkilö: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raili Haaki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008

SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Liite 1. Sosiaaliasiamies, potilasasiamies 27.2.2009 Lappeenrannan kaupunginhallitus SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008 Lastensuojelulain uudistaminen Vuoden 2008 alussa tuli

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa

Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa Kotipalvelut tukevat itsenäistä asumista ja toimintakykyä Kunnat tarjoavat kotipalveluja vanhuksille, lapsiperheille, vammaisille henkilöille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot